Karup-joen jättitaimenet – Terkel Christensen

Karup-joen taimenilla on geneettinen taipumus jäädä pidemmäksi aikaa merelle syömään ennen nousuaan jokeen. Siksi joesta on mahdollista saada helpommin kehukaloja kuten kuvassa näkyvä kahdeksankiloinen.

Tanskan KARUP-JOEN

jättitaimenet

Tanskan pieni Karup-joki on luultavasti yksi maailman parhaista meritaimenjoista. Joelta raportoitujen kalojen keskipaino on noin neljä kiloa ja joka vuosi saadaan yli 10-kiloisia yksilöitä. Joen suurin vapavälineillä saatu taimen pyydettiin vuonna 1939 ja se painoi mahtavat 14,4 kiloa. Verkoilla on tullut yli 17-kiloisiakin. Karup tarjoaakin hyvät mahdollisuudet ennätyskalan saamiseen ja paikallisten aktiivinen työ joen kunnon ylläpidon suhteen takaa, että tulevatkin kalastajasukupolvet voivat nauttia mahtitaimenten tärpeistä.

Karup-joki mutkittelee vapaana ja ehjänä lähes 80 kilometriä keskellä tanskalaista maaseutua. Sen laaksoa on suojeltu jo 1960-luvulta lähtien haitallisen hyväksikäytön estämiseksi ja paikalliset maanviljelijät ymmärtävät joen ekologisen ja taloudellisen merkityksen. Joki on nyt saanut virrata lähes 60 vuotta suojeltuna ilman pelkoa ylikalastuksesta tai saasteista.

Toisin oli kuitenkin 1920- ja 30-luvuilla, jolloin teollisuuden ja maatalouden päästöt laskettiin suoraan jokeen ja merellä jokisuussa verkotettiin aktiivisesti. Joki ja sen taimenet olivat lähellä tuhoutumista.

Onneksi kuitenkin tajuttiin, että Karupin taimenet olivat jotain ainutlaatuista ja jokea lähdettiin kunnostamaan. Meni kuitenkin vuoteen 1964 ennen kuin koko jokilaakso saatiin suojeltua rakentamiselta ja teollisuudelta.

"Jopa hyvällä joen tuntemuksella ja oikeilla ottiperhoilla on oltava valmis panostamaan kalastukseen paljon tunteja, sillä kaikkein isoimpia ja kokeneimpia meritaimenia ei noin vain huijata."

Tänä päivänä vapakalastajat pyytävät joesta noin kuudesta yhdeksään tonnia meritaimenta kaudessa eli 1500-2250 kalaa. Suurimmat yksilöt pääosin vapautetaan ja ruokakalat otetaan noin 60-senttisistä kaloista. Kausi alkaa 1.3. ja päättyy 31.10.

Kalastus Karup-joella

Kuten muillakin joilla, tärkeintä on joen tunteminen ja sen luonteen ymmärtäminen. Karupilla suurin osa meritaimenen kalastuksesta tapahtuu illalla, yöllä ja aikaisin aamulla. Toisin sanoen suuria kaloja kalastetaan pääosin hämärässä ja pimeässä.

Päivän aikana kalat piiloutuvat joen syvempiin osiin ja niitä on vieläkin vaikeampi saada sieltä ottamaan. Kun valo alkaa auringonlaskun jälkeen hiipua, kalat muuttuvat valppaiksi ja aktiivisiksi. Jotkut taimenet siirtyvät edelleen ylävirtaan, kun taas paikallaan olevat kalat siirtyvät joen keskelle ja kiinnostuvat kaikesta mikä liikkuu vedenpinnan lähellä.

Jopa hyvällä joen tuntemuksella ja oikeilla ottiperhoilla on oltava valmis panostamaan kalastukseen paljon tunteja, sillä kaikkein isoimpia ja kokeneimpia meritaimenia ei noin vain huijata.

Käytettävät perhot ja kalastustekniikka

Useimmat käyttävät mustia tai tummia putkiperhoja saavuttaakseen maksimaalisen kontrastin pintaa vasten. Nämä puoliksi kelluvat perhot leijuvat houkuttelevasti juuri sopivasti vedenpinnan tuntumassa.

Tapsisiiman paksuuden on oltava vähintään 0,35–0,40 mm, muuten se ei kestä vahvoja kaloja ja mahdollisia kiviin hankautumisia. Siimoina käytetään pääosin kelluvia siimoja ja vapoina toimivat esimerkiksi 10-jalkaiset yksikätiset tai hieman lyhyemmät kaksikätiset vavat luokissa #6-8. Ka- Karupille sopivia erilaisia ottiperhoja.

Karup virtaa tanskalaisessa maalaismaisemassa. Maanomistajat ja yrittäjät ovat kaikki sitoutuneet yhdessä edistämään joen hyvinvointia.

Karup-joki on erittäin mutkainen ja pituudeltaan noin 80 kilometriä. Sen suuaukko on Skiven kaupungin kohdalla.

pealla ja syvällä joella on hyvä käyttää myös lyhyttä ampumapäätä.

Paikallinen opas Kenneth Nielsen neuvoo heittämään siiman alavirtaan lähes 45 asteen kulmassa. Hänen mukaansa perhon on hyvä antaa vajota noin puoli sekuntia ja vetää sitä sen jälkeen nopealla liikkeellä reilun metrin verran. ”Olen vakuuttunut siitä, että meritaimenen iskureaktion saa aikaan perho, joka liikkuu yllättäen ja nopeasti pimeässä”, Nielsen sanoo.

Hän kehottaa kalastamaan aivan loppuun asti siten, että uittaa perhon pinnassa aivan matalaan rantaveteen asti. Moni nirso taimen on iskenyt viime metreillä vain parin metrin päässä jaloista.

Karup-joen taimen omassa elementissään. Jokea on suojeltu jo vuodesta 1964.

Kaikki irti kalastuksesta

Jos haluat saada kaiken irti yökalastuksesta, sinun kannattaa tutustua kalastuspaikkaan vielä päivänvalossa. On paljon helpompaa kalastaa paikkaa, jonka tunnet hyvin kuin paikkaa, joka ei ole tuttu. Paina eri paikkojen muodot ja mahdolliset esteet muistiin ja voit tarvittaessa jopa ottaa kuvan tai piirtää karttaan merkinnät.

Kenneth Nielsenin mukaan toinen menestyksen avain on nopeus, jolla liikutaan. ”Näen usein kalastajia liikkumassa nopeasti jokaisen heiton välillä. Ongelmana on, että jos liikut niin nopeasti, on vaara, että meritaimen näkee perhon vain kerran tai ei ollenkaan”, hän kertoo. ”Kokemus on opettanut, että kaloja saadaan pikemminkin rauhallisella toistotaktiikalla kuin nopeasti liikkumalla. Näin perhoa tarjoillaan useasti ja ärsytetään kala iskuun. Nopeampi kalastustapa on toimiva ainoastaan keväisin, kun kalaa ei ole vielä joessa kovin paljoa ja siten saadaan nopeammin selville niiden olinpaikat”, Nielsen selventää.

Älä mekasta

”Haluaisin korostaa, että on tärkeää liikkua varovasti, kävellä pehmeästi ja välttää ääniä, jotka voivat ärsyttää kalaa”, Kenneth sanoo ennen kuin hän varoittaa liian valon käytöstä yöllä. ”Taskulampun käyttö tai jopa tupakan hehku voi pilata mahdollisuutesi saada kala. Ja voin taata, että vaikka et ehkä ymmärrä sanaakaan tanskaa, sinulla ei ole vaikeuksia ymmärtää ylä- tai alavirralta kuuluvia huutoja, jos väläytät liikaa valoa joen varrella”, hän muistuttaa virne naamallaan.

Meritaimenta on mahdollista saada myös päivällä

Meritaimenen pyynti ei rajoitu vain hämärään, se voi myös jatkua päivän aikana: varovasti ja perhon hyvin tarjoillen voit saada pilkkukyljen iskemään kirkkaimmastakin auringonvalosta.

Päiväkalastuksessa perho on saatava selvästi syvemmälle, sillä kalat majailevat virran syvänteissä. Nyt täytyy käyttää mieluiten uppoavaa siimaa ja jopa pieniä painoja, jotta perho saadaan nopeasti mahdollisimman syvälle.

Aivan keskipäivä on kaikkein vaikeinta, mutta aika ennen auringonnousua tai vähän sen jälkeen on osoittautunut tuloksekkaaksi. Moni ”päiväkalastaja” aloittaa noin viideltä aamulla ja jatkaa kolmesta neljään tuntiin hieman vuodenajasta riippuen. Tällöin pyritään saamaan kaloja, jotka ovat siirtymässä päiväsuojiinsa syvempiin vesiin.

Kala on juuri iskenyt perhoon.

”Taskulampun käyttö tai jopa tupakan hehku voi pilata mahdollisuutesi saada kala."

Suuruus on geeneissä

Monet ihmettelevät, miksi pieni Karup-joki tuottaa niin paljon suuria kaloja. Vastaus löytyy kalojen geeneistä. Täällä taimenilla on tavallista suurempi geneettinen taipumus jäädä pidemmäksi aikaa mereen ennen jokeen nousua. Geenit määrittävät, milloin kalasta tulee sukukypsä. Suurimmassa osassa jokia kalat palaavat kutemaan vain 1-2 vuoden kuluttua joesta lähtönsä jälkeen. Ne ovat silloin noin 50-60 cm pitkiä ja painavat noin pari kiloa. Karupin taimenet sen sijaan pysyvät pääosin 3-4 vuotta merellä ennen jokeen palaamistaan. Koska Karup laskee Pohjanmereen eikä Itämereen, pääsevät taimenetkin mässäilemään kunnon apajilla. Jokainen voi arvata millaisiin mittoihin hyvällä ravinnolla ja pidemmän aikaa ruokittu taimen kasvaa. Tästä ryhmästä löytyvät ne todelliset yli kymmenen kilon mörssärit. Esimerkiksi viime kaudella suurin taimen painoi 12,3 kiloa; toiseksi suurin 10,96 kiloa ja TOP 10 -joukkoon päästäkseen piti saada yli kahdeksankiloinen. Vuonna 2019 ilmoitettiin 91 kpl yli viisikiloista kalaa. Voit varata kalastusoppaan Karupista paikallisen joen suojeluyhdistyksen, Riverfisherin, verkkosivustolta. Sivustolla on paljon mielenkiintoista tietoa, kalastusvinkkejä, kontakteja sekä lupainfoa. Lisätietoa www.riverfisher.dk