KOUKUSSA KALAST UKSEEN VUODESTA 2004
ILMAINEN GRATIS FREE
Kokeilemisen arvoista SÄRKIKALOJEN PERHOKALASTUS
Koeajossa
AMT 165 Rf
Uusia näkymiä
VEDENALAINEN
KUVAUS
Syksyn pitkä sesonki
Tunne kalavetesi paremmin
KOUKUSSA KALAST UKSEEN VUODESTA 2004
ILMAINEN GRATIS FREE
Kokeilemisen arvoista SÄRKIKALOJEN PERHOKALASTUS
Koeajossa
AMT 165 Rf
Uusia näkymiä
KUVAUS
Syksyn pitkä sesonki
Tunne kalavetesi paremmin
Kalastusalan aktiivina sitä välillä unohtaa, miten syvällä sitä harrastuksessa onkaan. Kalastussessioita tulee helposti yli 100 kappaletta vuoden aikana kun ottaa pilkkikeikat ja iltapistot huomioon. Kalastus on mielessä koko ajan tavalla tai toisella. Samoin uusimmat varusteet, nykyaikainen elektroniikka ja viimeisin tieto kalojen liikkeistä ovat itselleni helposti saatavilla tuttujen kautta.
Pääsin kesällä seuraamaan vähemmän kalastaneiden intoa ja ennakkoluulottomuutta sekä myös vanhoihin tapoihin ja paikkoihin kangistuneiden henkilöiden touhuja. Kummankin ryhmän tekeminen jätti minulle huomattavasti syvemmän muistijäljen kuin peruskalakeikka perussaaliilla tuttujen kanssa.
Kalan tärppi tulee monelle vähemmän kalastaneelle suurena yllätyksenä ja se sotkee kaiken rationaalisen ajattelun, vaikka on monta kertaa etukäteen käyty läpi mitä tulee tehdä kun ahven tai hauki nappaa. Tämä lienee luontaista uuden asian äärellä.
Mutta juuri se into ja touhuaminen kalan tärpin jälkeen oli aivan mahtavaa katsottavaa kun itse on jo melkoisen turtunut tärppeihin vaikka ne ajoittain säväyttävätkin. Onnistuimme kaikesta säätämisestä huolimatta jigaamaan ruokakalat kyytiin ja kyllä se oli nautinto päästä niitä savustamaan.
Toinen ääripää oli kalastaa henkilöiden kanssa, jotka eivät suostuneet kokeilemaan uusimpia bladeja, chatterbaiteja tai spintaileja vaan mättivät samoja jigejä samoille paikoille, mis-
tä ahvenia on joskus tullut. Yritin selittää, että kovan tuulen johdosta kylmennyt vesi ei pidätellyt ahventa näillä paikoilla vaan meidän tulisi siirtyä lämpimämmän veden ääreen. Aikansa nollaa heitettyään he suostuivat siirtymään etsimään lämpimämpää vettä.
Toisessa paikassa heittämääni bladeen rupesi paukkumaan karkeaa ahventa lähes joka heitolla, mutta jigit saivat olla rauhassa. Lainasin papoille pari bladea ja ilmeet kirkastuivat samalla kun siimat kiristyivät. Olin erittäin iloinen siitä, että sain innostettua vanhempaa kaartia kokeilemaan ennakkoluulottomasti uutta ja samalla onnistumaan.
Nämä kaksi edellä kuvattua kalastussessiota antoivat minulle huomattavasti mielihyvää saadessani jakaa ihmisten vilpittömän ilon ja onnistumisen tunteen. Siitähän kaikessa harrastamisessa, myös kalastuksessa, on lopulta kysymys.
Onnistuneita kalareissuja syyskauteen,
Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fiBuster S tiller s. 40
68 Kalastus-lehti esittelee: Garmin Force Kraken – Jani Mäkeläinen
72 Kalastus-lehti esittelee: AMT Rf 165 – Antti Zetterberg & Sami Pitkänen
78 Tekniikka
80 Uutta & kokeiltua
102 Juha Happosen kalastusniksit
JULKAISIJA
Krook Media Oy
Itälahdenkatu 22 B
00210 HELSINKI
www.krookmedia.fi
PÄÄTOIMITTAJA
Antti Zetterberg
TOIMITUSSIHTEERI
Mikey Sarelin
TOIMITUS
Janne Koivisto
Niko Satto
AVUSTAJAT
Ari Paataja
Tuomas Salusjärvi
Mika Vornanen
Janne Sullström
Kalle Paavola
Jörgen Larsson
Jani Helminen
Kristian Keskitalo
Anders Krus
Jasper Pääkkönen
Mari Elal
Kari Lossi
Pasi Taponen
Jens Bursell
Juha Ojaharju
Emma Becker
Kim Jaatinen
Sakke Yrjölä
Anna-Maija Ahokas
Jaakko Varjokorpi
Peter Lahti
Aki Janatuinen
Tuomas Peltonen
Sami Pitkänen
Santtu Poutanen
Mika Nummisto
Kimmo Mujunen
Veikko Saikkonen
Ville Lahikainen
Jesse Hyväri
Hannu Huttunen
Markus Tandefelt
Esko Lahtinen
Viljami Huhtala
Timo Palokas
Markus Männistö
Mikko Kuikka
Matti Jännäri
Jan Friström
Juha Happonen
Jani Himanko
Jani Mäkeläinen
KANNEN KUVA
Tomi Valkamaa
ILMOITUS MYYNTI
Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi
PAINOPAIKKA Printall
SEURAAVA NUMERO
Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2024
PAINOS 30.000 kpl
TILAAJAPALVELU Jaicom Oy
Puh. 03-42465340
asiakaspalvelu@jaicom.com
"Nykyaikainen aktiivikalastaja liikkuu paljon, hänellä on useita kohdekaloja ja hän käyttää ahkerasti elektroniikkaa kalojen löytämiseen ja vesistöjen kartoittamiseen. "
Moni mieltää syksyn ahvenen jigaamisen kulta-ajaksi merellä ja sitä se usein onkin ainakin ruokakoon, noin puolen kilon kalojen kohdalla. Tilanne muuttuu, kun tavoitteeksi asetetaan yli 40 cm suurahven, joita ei ihan joka kulmalta löydy. Avaan seuraavassa kokemuksiani merellisen suurahvenen jigikalastuksesta syksyllä.
Rajataan kalastus tässä artikkelissa loppusyksyn viileään, alle 10°C veteen aina jäiden tuloon asti ja veden syvyys 30 sentistä noin 1,5 metriin. On hyvä heti muistuttaa, että suurahventen suhteen voidaan unohtaa syksyiset ahvenen parveutumisen johdosta vietetyt karkelot.
Dropshot-, Texas- ja Carolina-rigit käyttöön aluksi
Jigikalastajan riesaksi on kesän aikana muodostunut vesikasveja, jotka haittaavat huomattavasti kalastamista. Kasvillisuuden seassa kalastamista voi hieman helpottaa käyttämällä kevyitä jigipäitä ja painoja tai valitsemalla täysin eleettömän jigin.
Eleetön, uintiliikkeetön jigi kulkee mahdollisimman suoraan ja silloin se myös tulee parhaiten kasvuston läpi. Dropshot-, Texas- ja Carolina-rigatut jigit toimivat myös kohtuullisesti kasvillisuuden peittämillä alueilla.
Lisäksi offset–koukkuun voi pujottaa jigin siten, että se jää osittain jigin rungon sisään piiloon ja toimii paremmin kasvillisuuden seassa. Dropshot-rigissä kannattaa käyttää dropshot-painon korvaajana luotipainoa ja stopparina helmeä, koska valmiin dropshot-painon metallinen siimanpidike kerää helpommin kasvustoa kuin luotipää, jonka alle stopparihelmen saa piiloon solmuineen.
Veden kylmetessä jigaaminen helpottuu
Kun vesi kylmenee ja valo vähenee, osa vesikasveista kuolee ja lakoaa pohjalle. Tällöin toimivat myös Ned- ja Neko-tekniikat mainiosti. Jostakin syystä ahvenet eivät ole yleensä hirveän arkoja matalassa vedessä veneelle, vaikka vesi olisi kirkastakin.
Se johtunee siitä, että kalojen päälle ei mennä veneellä, ja mikäli vielä ankkuroi veneen pintaan asti ulottuvan kasvillisuuden päälle, niin ahvenet tulevat hakemaan jigin vielä parin metrinkin päästä.
Matalissa kirkkaissa vesissä kunnon polaroid-lasit ovat erittäin käytännölliset myöhään syksylläkin. Niiden avulla pystyy paremmin havaitsemaan ympäristön vaaleammat ja tummemmat alueet. Nykyaikainen liveluotain varmasti helpottaisi elämää, mutta en sellaista vielä ole tullut hankkineeksi.
Useimmiten vedessä erottuvat vaaleammat alueet ovat puhtaampaa pohjaa ja heittojen pitäisi osua niihin, joten tarkkuutta peliin. Kun jigi poistuu puhtaalta alueelta niin sen kalastavuus heikkenee nopeasti siihen tarttuvien vesikasvien johdosta. Jigin olisi hyvä myös pysyä puhtaammalla alueella hetken.
Mitä viileämmäksi vesi menee, on jigiä syytä pitää pidemmän aikaa samassa ruudussa, että kalalle jää harkinta-aikaa. Joskus myös nopeasti yllätyksenä tarjottu jigi voi olla päivän koodi. Voi tuntua turhauttavalta kalastaa heitolla vain muutama metri, mutta helppoa avainta onneen ei ole. Sinnikkäästi kun jaksaa paiskoa niin yleensä se palkinto jossakin vaiheessa tulee.
Poikkeus vahvistaa säännön
Ettei homma olisi liian helppoa niin joskus pitääkin heittää tummaan kohtaan. Tällaisissa paikoissa on lähes tasaista vaaleaa puhdasta pohjaa ja siinä on tummia laikkuja. Tummat laikut ovat ympäristöään hieman syvempiä paikkoja ja saaneet värinsä niihin tuulen, jään ja virtausten mukana kulkeutuneesta irtonaisesta kasvillisuudesta.
Näistäkin laikuista pitää osata valita oikean kokoiset, että niistä olisi mahdollisuus saada tärppi. Neliön spotti voi olla liian pieni ja reilun 2–3 neliön spotti on jo hyvä.
Vedenkorkeuden ja virtauksien merkitys Merellä vedenpinnan korkeus on melkein jatkuvassa liikkeessä ja tämä tarkoittaa sitä, että valtavia vesimassoja siirtyy ja aiheuttaa virtauksia suuntaan jos toiseenkin. Jotkin paikat toimivat vain nousuvedellä ja toiset taas laskuvedellä.
Lämpötilaerot voivat olla huomattavia ja vaikuttavat myös kalojen käyttäytymiseen. Välillä 0,5 °C ero riittää tekemään eron hyvän ja huonon kalapaikan vaikka oltaisiin muuten samalla alueella. Eli kaikuluotaimen lämpötila-anturia on hyvä seurata tässäkin.
Mikäli kalastuspaikoilla on virtausta ja siellä kasvaa pidempiä vesikasveja kuten tähkä-ärviää tai merisätkintä, niin kannattaa ottaa huomioon kalastussuunta. Kasvit kään-
Vasemmalla näkyy paino BFT Nail Sinker, joka työnnetään jigin sisään siihen päähän minkä halutaan olevan pohjassa. Oikealla Geecrack Neko Hack koukun kiinnittämiseksi jigiin. Terävä muovikärki painetaan jigin lävitse ja katkaistaan terävä kärki pois. Varressa olevaan reikään pujotetaan koukku.
tyvät virran suuntaisesti ja tällöin on helpompi kalastaa virran suuntaisesti kuin poikittain siihen nähden.
Mikäli virtaus voimistuu, kasvit painuvat syvemmälle virtauksen voimasta ja pinnan lähelle jää tässä tapauksessa vapaata vettä kalastukseen. Tällaisissa paikoissa kalastus on kuitenkin parasta juuri sillä hetkellä, kun virtaus laantuu ja kasvit nousevat suorana pohjasta ylös.
Onko tähän syynä se, että painuneiden virtauksessa liehuvien kasvien joukossa on epämiellyttävä liikkua ja mahdoton havaita saalistettavia kohteita ympärillä? Vai onko kyse siitä, että säästellään energiaa lymyämällä siellä missä virtaus on pienimmillään ja ajoitetaan saalistus hetkeen, jolloin se on energiatehokkainta?
Kaislikkokalastus
Jos unohdetaan laikut, niin välillä on toiminut vain aivan kaislikon reunassa kalastus eli jigi on heitettävä niin lähelle kaislikkoa kuin pystyy ja pidettävä se lähellä kaislikon reunaa.
Joskus saaliiksi saa ahvenia, joissa on paljon matoja (kalajuotikkaita). Tämä on yleensä merkkinä siitä, että ahven on pysytellyt passiivisena paikoillaan. Tällaiset kalat kun saa aktivoitua tai jokin ulkoinen tekijä ne aktivoi, niin hetken aikaa voi nauttia kalastuksellisesta riemusta.
Esimerkiksi hetkellinen virtauksen mukanaan tuoma lämpimämpi vesi voi aiheuttaa aktivoitumisen. Joskus suuren ahvenen aktivoitumisen aiheuttaa kun hauki lyö jigiin ja väsytyksen temmellys herättää koko lähialueen. Silloin kannattaa heittää seuraavat heitot samaan kohtaan mistä hauki tuli.
Hyvä vai huono paikka?
On aina hyvä muistaa, että kalastuspaikka on tässäkin kaiken A ja O, niin
"Joskus suuren ahvenen aktivoitumisen aiheuttaa kun hauki lyö jigiin ja väsytyksen temmellys herättää koko lähialueen. Silloin kannattaa heittää seuraavat heitot samaan kohtaan mistä hauki tuli."
Garmin Force Kraken on markkinoiden tämän hetken tehokkain keulamoottori. Jämäkkä pivot-kiinnitys vie vain vähän keulatilaa.
Rikiputken pituudeksi on valittavissa 63, 75 tai 90 tuumaa, joten keulamoottori sopii korkealaitaisiin veneisiin.
Siihen on helppo lisätä LiveScope ™ -kaikuanturi (lisävaruste), jonka anturinjohto ohjataan keulamoottorin rikiputken läpi.
Integroitava GT56-anturi tarjoaa luokkansa parhaat CHIRP-, ClearVu™- ja SideVu™-luotaintiedot.
Hallinta kaukosäätimellä tai yhteensopivalla Garmin-älykellolla.
kuin kaikessa kalastuksessa. Samoja paikkoja pitää käydä takomassa useita kertoja, ennen kuin voi tehdä päätöksen huonosta tai hyvästä paikasta. Vasta kun paikka on varmistunut kalaisaksi niin voi alkaa ihmettelemään päivän ”koodia”.
Koodin murtamiseen ei välttämättä tarvita veneen täydeltä valikoimaa vaan riittää kun mukana on muutama erityylinen tai värinen jigi. Muuttuvia tekijöitä kun on muutenkin jo niin paljon, ettei perässä pysy mitenkään.
Kannattaakin lähteä minimi jigivalikoimalla alkuun ja laajentaa sitä tarpeen mukaan. Samoin kannattaa toimia eri jigaustekniikoiden kanssa: aloita parilla perustekniikalla ja kokemuksen karttuessa ota haltuun lisää eri uittotapoja.
Painot ja koukkukoot
Moni käyttää hyvin kevyitä painoja matalassa jigatessa, itse olen hyvin allerginen alle 7 g nupeille. Raskaammilla kun on paljon helpompi kalastaa tuulessa ja aina tuulee (paitsi silloin kun on töissä). Ovatko kalalajien väliset mieltymykset erilaisia jigin värien suhteen, siinäpä pähkäilyä. Itse olen tuudittautunut ajatukseen, että jos väri on kelvannut kalapäivänä hauille niin kyllä se silloin toimii myös ahvenelle.
Koukkukoko kannattaa pitää reilun kokoisena niin se ei heti ole ensimmäisen ”nasun” suussa mikä tulee jigiä repimään. Pienen koukun kanssa voi käydä niin, että jigiin ensimmäisenä ehtinyt pieni ahven ei saa koukkua suuhunsa ja vieressä oleva isompi yksilö sen pystyy nappaamaan. Olen miettinyt asian niin, että jokainen saatu ”nasu” heikentää aina mahdollisuutta saada isompi ahven.
Mikään ei ole kurjempaa kuin nähdä ison ahvenen yrittävän syödä jigiä pienemmän ahvenen suusta vielä veneen vierelle asti. Olenpa nähnyt saman toistuvan myös hauen kanssa, kun yli kilon ahven yrittää repiä jigiä hauen suusta, tällöin ei tosin ollut kyse liian pienestä koukusta.
Jigeistä
Syksyllä toimivat hyvin ensin vilkasliikkeiset jigit ja siitä sitten veden kylme -
tessä siirrytään kuolleen uiton jigeihin. Kelluvuus on aina hyvästä hitaasti kalastettaessa. Jossakin vaiheessa loppusyksyä kaloille kelpaavat mainiosti isot 6–10 tuuman jigit ja tämän vaiheen jälkeen yleensä enää vain pienemmät 3–5 tuumaiset.
Alle +1°C vedessä voi olla aika haastava saada kaloja iskemään ja näin kylmää vettä on enää juuri ennen jäätymistä tai silloin kun lähettyvillä on jo jääpeite. Tähän aikaan on mahdollista havaita kaloja kaislikon sisällä jopa 15 cm syvyisessä vedessä. Tilanne kuitenkin muuttuu, mikäli veden lämpötila kohoaa uudelleen vaikkapa +1,8°C asteeseen.
Kalastuksen painottuessa suurimpiin yksilöihin on syytä muistaa, että vauraita kaloja voi olla hyvinkin rajallinen määrä. Elinalueet ovat ehkä paljon suppeampia kuin miljoonilla pienemmillä veljillään ja kalastamallakin voi saada aikaan paljon pahaa. Kaloja olisi käsiteltävä aina hyvien tapojen mukaisesti, ottipa niitä sitten ruoaksi tai vapautti. Loppujen lopuksi voin vain todeta, että kaloja ohjaavat ainoastaan mystiset voimat, kunnes toisin todistetaan tai sitten voi tuudittautua ”tutkittuun tietoon” kalojen ravinnon hankinnasta tai hakeutumisesta tietyn lämpöiseen veteen.
Nykyään kaikissa yhdistelmälaitteissa on mahdollisuus tehdä omia karttoja sekä tallentaa karttadataa, joka parantaa laitteessa olevaa karttakortin karttaa. Tämä on yksi tärkeimmistä karttaominaisuuksista, joka on tullut yhdistelmälaitteisiin, mutta useimmissa aivan edullisimmissa laitteissa on mahdollisuus tehdä omaa karttaa tyhjälle pohjalle, vaikka niissä ei olisikaan mahdollista lisätä erillistä karttaa laitteeseen.
Käytän itse kaikissa kaikuluotaimissa oman kartan tekemistoimintoa. Kun esimerkiksi tulen uudelle kalapaikalle jigaamaan, laitan aina oman kartan tekemisen toiminnon päälle ja luotaan aluetta, vaikka siitä olisi olemassa jo kartassa syvyyskäyriä. Näin saan tarkemman käsityksen kalastettavasta alueesta; missä rinne sijaitsee ja miten se kaatuu. Pystyn paremmin asettumaan veneellä oikeaan heittokulmaan, kun tiedän, miten rinne on muodostunut. Luotaan olemassa olevaa dataa aina tarkemmaksi.
Samalla tavalla, kun olen täsmäkalastamassa tai uistelemassa on luotaus aina päällä ja teen olemassa olevaa karttaa tarkemmaksi. Ajan kuluessa saan erittäin suuria alueita ja varsinkin niitä tärkeimpiä alueita tarkemmaksi kuin mitä olemassa oleva karttadata on.
Omat kartat tallentuvat aina omaan laitteeseen
Tämä on hyvä tiedostaa karttoja tehdessä. Ne eivät siirry automaattisesti kolmannelle osapuolelle. Mikäli tehtyjä karttoja halutaan ladata muiden käyttöön, se on mahdollista, mutta ei pakollista. Kun mahdollisimman moni jakaa karttoja, se auttaa kattamaan entistä suuremman alueen ja antaa myös mahdollisuuden ladata alueita etukäteen. Jos lataat muiden tekemiä karttoja, lataa omat kartan myös palveluihin –hyödynnä ja auta muita.
Omien luotausten lisäksi on olemassa erittäin hyviä karttoja, joiden avulla niin navigointi kuin kalastaminenkin on helppoa ja tehokasta. Useimmista veneistä alkaa löytymään jokin yhdistelmälaite, johon on mahdollista laittaa kartta, koska sen avulla vesillä liikkumisestä tulee turvallista.
Kaikilla karttatoimittajilla on myös olemassa ohjelmistot puhelimeen tai tablettiin. Varmasti kaikkein yleisin on Garminin Active Captain -sovellus, koska sen avulla pystytään tekemään laitteistoon päivitykset sekä käyttämään puhelinta tai tablettia HELM-sovelluksen kautta (GPSMAP) omana näyttönään peilaamaan kaikuluotainta.
Samanlaiset ohjelmistot ovat myös Navionicsilla sekä C-Mapilla, joilla voit selata karttoja ja tehdä omia merkintöjä, kuten reittejä tai seurata matkasi historiaa. Onkin suositeltavaa, että kartta ei jää pelkästään plotteriin vaan kaikki ominaisuudet otetaan käyttöön.
Laitteiden luokittelu
Laitteet voidaankin karkeasti kahteen ryhmään, niihin, joihin saa asennettua karttakortin ja niihin, joihin ei saa karttaa asennettua. Nykyaikaisista laitteista vain Garmin Striker -kaikuluotain on laite, johon ei saa valmista karttakort-
Kuvassa Navionics SonarChartin kuvaa yksilöllisemmästä kartasta, joka on tehty Navionicsin kartan päälle. Kuvassa Lowrance Structure Map -kuvaa, jolla luodaan viistokaikuluotaimen kuvan pohjalta omaa karttaa. Asetuksista voidaan säätää läpinäkyvyyttä sekä kuvan muita yksityiskohtia."Kun mahdollisimman moni jakaa karttoja, se auttaa kattamaan entistä suuremman alueen ja antaa myös mahdollisuuden ladata alueita etukäteen."
tia, mutta laitteen omaan muistiin voidaan tehdä omaa karttaa tyhjälle valkoiselle pohjalle. Käytännössä kaik kiin muihin laitteisiin voidaan asentaa karttakortti, jota voidaan parantaa luotaamalla sen päälle omaa karttaa.
Myös edulliset laitteet mahdollistavat oman kar tan tekemisen
Lowrance Hook Reveal (5”-9”) on yleisimpiä yhdistel mälaitteita ja tämän laitteen suosio perustuu paljolti siihen, että siihen on mahdollista asentaa tyhjä muisti kortti (max. 32 GB), johon voi tehdä omaa karttaa. Voit luodata omaa karttadataa myös olemassa olevan valmiin kartan päälle.
Garmin Striker (4” Plus – 9” sv) suosio perustuu laitteen edulliseen hintaan sekä siihen, että voit tehdä laitteen omaan muistiin omaa karttadataa. Tähän lait teeseen ei voi asentaa erillistä valmista karttaa, mutta omaa karttaa pystyy tekemään helposti.
Eri valmistajien karttapohjat
Kun puhutaan valtamerkeistä (Garmin, Lowrance ja Humminbird) ei kartan tekemisessä eikä karttapohjissa (Garmin Navionics+, Navionics ja C-Map) ole suuria eroja. Vielä jokin aika sitten puhuttiin Navionics-karttojen paremmasta tarkkuudesta, mutta itselläni on käytössä niin C-Mapin kuin Navionicsin karttoja eikä niissä omassa käytössä ole juurikaan eroja.
Molemmat karttapohjat ovat ulkonäöltään hyvin samankaltaisia ja selkeitä. Kartta-aineisto on myös samankaltaista. Sen lisäksi molemmissa kartoissa oman kartan tekeminen on hyvin yhteneväistä ja jälki hyvää. Molemmilla merkeillä on omat ”peruskartat” ja laadukkaammat kartat, mutta kannattaa harkita tarkasti kannattaako maksaa ”paremmasta” kartasta.
C-Map Discovery on yleisin C-Map-kartta, joka on peruskarttana hyvin kattava ja laadukas.
C-Map Reveal on karttapohjana samankaltainen, mutta mukana tulee mm. väreillä varjostetut alueet. Visuaalisesti C-Map Reveal on hieno, mutta kalastukseen Discovery on ehdottomasti riittävä.
Navionics+ on Navionicsin yleisin ja Suomessa myy-
Lowrance Hook Reveal on edullinen yhdistelmälaite, johon mahdollista asentaa tyhjä muistikortti (max. 32 GB), jolle voi tehdä omaa karttaa.dään vähän Navionics Platinum+ karttoja, koska esiladatut varjostetut syvyysalueet eivät kata vielä Suomea. Tulee siis vielä odottaa, mikäli haluaa tämän toiminnon käyttöön. Huomioi, että Navionics+ kartat toimivat vain Lowrance-, Humminbird- ja Raymarine-laitteissa.
Garmin Navionics+ -kartat vastaavat samaa dataa kuin muutkin Navionics-kartat, mutta nimensä mukaisesti ne soveltuvat vain ja ainoastaan Garminin näyttöihin. Garmin Navionics+ on kaikkein yleisin peruskartta ja sen lisäksi on saatavilla Garmin Navionics Vision+ -kartta, jossa mukana värilliset korkeuserojen varjostukset sekä satelliittikuvia, ilmakuvia ja niin edelleen, mutta kuten muissakin Navionics-kartoissa, kannattaa harkita onko näiden tuoma lisäarvo hintansa väärti.
Kaikilta karttavalmistajilta on saatavissa karttoja pienissä alueissa tai koko Suomen kattavissa alueissa. Karttoja on mahdollista ladata valmistajien omilta sivuilta, mutta suosittelen kääntymään paikallisen erikoisliikkeen puoleen, jolta kartan saa useimmiten edullisemmin sekä varmasti laitteeseesi sopivan sekä sen kokoisen kuin tarvitset.
Structure Map (Lowrance) ja Mosaic (Humminbird)
Nämä ovat vähemmän tunnettuja ominaisuuksia, vaikka ne ovat vanhoja toimintoja. Oikein käytettynä erittäin hienoja, kun halutaan tutkia pohjanmuotoja entistäkin tarkemmin. Structure Map -toiminnon avulla voidaan siirtää viistokaikuluotaimen kuva suoraan kartalla, jolloin nähdään esimerkiksi kivikot karttapohjan päällä.
Kuvassa Garmin Active Captain -sovellus, josta voi ladata muiden tekemiä Quickdraw-karttoja omaan käyttöön. Kuvassa Humminbird AutoChart kuvaa yksilöllisemmästä kartasta, joka on tehty Navionicsin kartan päälle. Kuvassa pieni järvi, josta ei ole luodattu koskaan kartta-aineistoa. Samalla, kun kalastetaan alueella, voidaan tehdä kartta-aineistoa omaan laitteeseen, joka on heti käytettävissä."On suuri merkitys mistä suunnasta ajetaan, joten mikäli kartasta halutaan tehdä mahdollisimman laadukas ja tarkka, tulee ajosuunta olla aina mahdollisimman sama ja kuvat eivät saisi juurikaan limittyä keskenään"
TODELLINEN TILAIHME OMASSA KOKOLUOKASSAAN
AMT 165 R+
YAMAHA F50HETL alk. 22 900 €
AMT jatkaa mallistonsa laajentamista ja esittelee uuden 165 R -mallin. Veneen kompakti koko, ketteryys ja täsmällinen ajettavuus tekevät uutuusveneestä sopivia myös ensiveneen ostajalle. AMT 165 R on ihanteellinen monipuoliseksi yhteysveneeksi vesille,tarjoten samalla mahdollisuuden muuntautua täysiveriseksi kalastusveneeksi.
AMT-veneissä voimanlähteenä on aina luotettava Yamahaperämoottori.
Etsi lähin jälleenmyyjäsi: www.yamaha-motor.fi
Structure Map
Asetuksista voidaan säätää, näkyykö välivesi alla ja päättää paljonko Structure Map peittää kartasta, jolloin siitä saadaan niin läpinäkyvä kuin toivotaan. Jotta ei menetetä kartan dataa näkyvistä, siitä voi tehdä läpinäkymättömän, jolloin karttana on vain kuvaa viistoluotaimesta.
On suuri merkitys mistä suunnasta ajetaan, joten mikäli kartasta halutaan tehdä mahdollisimman laadukas ja tarkka, tulee ajosuunta olla aina mahdollisimman sama ja kuvat eivät saisi juurikaan limittyä keskenään, jotta uusi tallennus ei peitä aikaisempaa dataa.
Mielestäni on myös tärkeää, että ajetaan alhaisella taajuudella (455kHz tai 800kHz) jotta saadaan mahdollisimman leveä keila ja maksimaalinen kantama. Jos halutaan tallentaa esimerkiksi jokin tietty kivikkoalue tulisi keilan olla niin iso, että se kattaa alueen mahdollisimman laajasti.
Mikäli taajuus on korkea ja keila kapea, ei halutusta kuvasta tule tarpeeksi suuri ja tummentuvat reunat tekevät kuvasta kapean. Mikäli halutaan käyttää dataa myöhemmin, tulee se tehdä omaksi kartakseen. Tällöin valitaan kyseinen kartta näytölle käyttöön. Mikäli luodataan aina uutta dataa ajaa se aina edellisen päälle ja siksi Structure Map -kartan tekeminen vaatii aina hieman suunnitelmallisuutta.
Mosaic
Mosaic-toimintoa Humminbirdillä käytetään omalla erillisellä AutoChart Pro PC -ohjelmalla, jolloin dataa ei saada suoraan heti käyttöön vaan se valmistetaan tietokoneella omaksi kartakseen. Tämän avulla saadaan aikaiseksi erittäin yksityiskohtaista pohjastruktuurikarttaa, jota voidaan tehdä niin perinteisellä peräpeiliin asennettavalla viistokaikuluotaimen anturilla kuin 360° anturilla. Kun kartta tehdään tallennetusta datasta, tulee siitä saumattomampi ja yksityiskohtaisempi.
Kannattaa hyödyntää karttojen täysi potentiaali ja täydentää niitä kalastaessa, niin saat ajansaatossa entistäkin tarkempia ja parempia karttoja omaan käyttöösi tai halutessasi kaikille.
Oman kartan tekemisessä saat datan heti näkyviin, mutta oma karttadata on aina historiaa. Se on todellista dataa, mutta silti aina historiaa. Siksi suurien alueiden tekeminen itse vie aikaa, mutta on loppujen lopuksi aina tarkkaa kaikudataa, koska se on itse ajettua. Valmis karttadata on luodattua ja laskennallista dataa. Valmiin kartan avulla väylillä liikkuminen on turvallista, mutta väylien ulkopuolella tulee olla varovainen, koska laskennallinen data ei koskaan ole täysin turvallista.
Oma karttadata on 30 cm välein olevaa syvyyskäyrää, joka joko tarkentaa tai tekee omaa karttaa tyhjälle pohjalle. Tälle karttadatalle ei ole merkitystä mistä suunnasta se syntyy, joten vaikka ajaisit samaa aluetta useasti ei kartan kuvasta tule epätarkka vaan data aina täydentää edellistä. Ainoastaan suuret syvyyden vaihtelut tekevät vanhan datan ja uuden datan kuvasta epätarkkaa. Tallentaminen tapahtuu aina kaikuanturin 2D datasta. Syvyyskäyrää ei saa tehtyä esimerkiksi viistoanturin datasta, luodattu alue vastaa 2D-anturin syvyysnäkyvyyttä. Kun lähdet veneellä siirtymään, ota oman kartan tekeminen pois päältä, koska datasta tulee kovassa vauhdissa epätarkkaa ja mikäli anturi nousee vedenpinnan päälle voi se luulla olevansa matalassa, jolloin data on väärää.
Garminin laitteissa omaa karttaa voidaan tehdä Garmin Bluechart G3 -ja Garmin Navionics+ -karttojen päälle. Toimintoa sanotaan Quickdraw Contours -toiminnoksi. Oman kartan tekeminen Garminin laitteisiin on maksutonta. Voit selata laitteen omia karttoja Garmin Active Captain -sovelluksessa vaikka se ei olisi yhteydessä kaikuluotaimeen sekä ladata Quickdraw-yhteisöstä muiden tekemiä omia karttoja.
Lowrancen, Simradin ja B&G:n laitteissa omaa karttaa voidaan tehdä C-Map- ja Navionics-karttojen päälle. C-Map-kartoissa toimintoa kutsutaan Insight Genesis -toiminnoksi ja omien karttojen tekeminen on veloituksetonta. Navionics-kartoissa toimintoa kutsutaan SonarChart Live -toiminnoksi ja ensimmäisen vuoden jälkeen tässä on vuosimaksu (ei koske esim. Lowrancen HDS Live -ja Pro-sarjoja), jonka takia Navionics on menettänyt paljon suosiotaan Lowrancen käyttäjien keskuudessa ja hyvin monet ovat siirtyneet käyttämään C-Map-karttoja, joissa oman kartan tekeminen on veloituksetonta.
Humminbird käyttää omaa ZeroLine-korttia, joka luotaa syvyysdataa suoraan kortille tai Navionics-karttakortin päälle. Toimintoa kutsutaan AutoChart-toiminnoksi ja ZeroLine-kortin hankkimisen jälkeen toiminto on veloitukseton.
Omia karttoja voidaan myös yhteisöpalveluihin ja ladata muiden tekemiä karttoja omaan käyttöön. Tämän toiminnon avulla autat parantamaan karttadataa alueeltasi sekä autat muita vesilläliikkujia, mutta myös saat itse jo valmiiksi luodattua dataa omaan käyttöösi. Yhteisöpalvelut ja latausalueet löytyvät käyttämäsi kartan omilta sivuilta.
Kuvassa karttakuva, joka on ladattu C-Map Social Map -palveluun jokaiselle ladattavaksi ja käytettäväksi. Kuvassa Humminbirdin Mosaic-karttaa, joka voidaan tehdä Humminbird Mega Live -anturilla.Jokiveden lämpeneminen ja koskien tilapäinen sulkeminen kalastukselta on jo jokakesäinen ongelma. Lämpimässä vedessä on vähemmän happea, ja jos tähän yhdistetään pyyntitilanteen väsytys, kala ei kovan rasituksen aikana saa riittävästi happea ja voi lopulta menehtyä. Erityisesti lohikalat ovat tässä suhteessa herkkiä, kun taas särkikalat ovat sopeutuneet huomattavasti lämpimämpiin ja vähähappisempiin olosuhteisiin. Tästä syystä yhä useampia perhokalastajia on alkanut kiinnostaa erilaiset särkilajit kohdekalana.
Ei vain särkiä Särkikalat eivät rajoitu vain punasilmäiseen särkeen, joka on varmasti tullut jo monelle tutuksi lapsuuden onkiretkiltä. Itseasiassa olet voinut saada tietämättäsi monia muitakin särkikaloja, jotka ovat olemukseltaan hyvin samanlaisia, kuten seipi, säynävä, sorva, salakka ja turpa.
Yleisesti ottaen näiden särkikalojen kalastus on melko helppoa. Erilaiset hyönteiset kuuluvat näiden ravintoon, ja oikeastaan mikä tahansa hyönteisjäljitelmä voi toimia hyvänä perhona. Kesällä vesien lämmetessä särjet ovat aktiivisia, ja tyynenä päivänä voikin nähdä niiden ruokailevan pinnasta hyönteisiä. Särkikalojen kasvaessa kokoa, ne usein myös siirtyvät kalaravintoon. Suurikokoinen säynävä, turpa tai sorva antaakin jo enemmän vastusta siiman päässä.
Helpoimmat kalastettavat Turpaa löytyy hyvin monesta Etelä- ja Lounais-Suomen mereen laskevista joista. Turpa viihtyy niin kovassa koskessa kuin suvantoalueillakin. Kalastus muistuttaa hyvin paljon taimenen jokikalastusta, ja onkin hyvää treeniä esimerkiksi pintaperhokalastukseen.
Pintaperhoina toimivat hyvin erilaiset koppakuoriais-, heinäsirkka- tai vesiperhosjäljitelmät. Jos pinnassa ei ole elämää, kannattaa siiman päähän sitoa jokin uppoperho, kuten leechi tai pieni streameri.
Säynävä
Säynävää löytyy melkein joka vesistöstä, ja sen kalastus alkaa usein joella jo huhtikuussa, niiden noustessa kudulle. Merestä säynävän löytää kesäaikaan karuilta kivikkorannoilta, joissa ne syövät sinisimpukoita, äyriäisiä ja pikkukaloja. Ne saattavat liikkua suurissakin parvissa ja ottavat hanakasti katka- ja pikkukalajäljitelmiin. Perinteiset meritaimenperhot ovat toimineet oikein hyvin.
Lahna
Ei myöskään ole tavatonta, että säynäväparven liepeiltä löytyy suuria lahnoja, jotka uivat hiljaa pitkin rantaviivaa, tonkien pohjasta syötävää.
Kirkkaassa vedessä niiden perhokalastaminen voi olla erittäin hauskaa. Kun parvi on tulossa kohti voi uintilinjalle heittää painavan leechin, joka jätetään pohjaan makaamaan. Kalojen ollessa kohdalla perhoa hieman liikutetaan, jolloin se usein katoaa lahnan suuhun. Tämä kalastus muistuttaa kovasti etelän vesien flättikalastusta, tosin vastuksena
lahna ei ole kummoinen ja usein lamaantuukin heti ensimetreillä. Jos kirkkaassa vedessä ei pääse kaloja havaitsemaan, särkikalaparven voi havaita veden paikallisena samentumana, sillä niillä on tapana tonkia pohjasta ruokaa.
Sorva
Punaeväinen sorva on ehkä yksi kauneimmista särkikaloista, ja Varsi-
nais-Suomessa se tunnetaan myös nimellä punakontti. Sorvat löytyvät matalista ja rehevistä kaislikkolahdista. Kesällä ne yleensä paljastavat itsensä heiluvista kaisloista, joiden välissä ne etsivät hyönteisiä. Kaislojen väliin jääviin poteroihin heitetty hyönteisjäljitelmä on osoittaunut tehokkaaksi kalastustavaksi. Sorvan kasvaessa kokoa ne usein siirtyvät jopa kalaravintoon, ja yllättävän-
kin suuria pikkukalajäljitelmiä ja tinseleitä kannattaa kokeilla. Syksyllä voi lahtien keskellä olevien monttujen päältä löytyä suuria sorvia, jotka ovat syömässä pikkukalaa. Näissä tilanteissa tosin saa varautua siihen, että siiman päässä on iso hauki tai ahven.
Haasteellisemmat lajit
Särkien haasteellisempiin perhokalastuslajeihin kuuluvat ehdottomasti toutain, ruutana, karppi ja suutari. Näistä toutain on ainoa selkeästi petokalana tunnettu laji. Toutaimen perhokalastukseen kannattaa valita selkeästi järeämmät välineet. Suuri pyrstö ja korkea profiili yhdistettynä voimakkaaseen taistelijaan tekevät toutaimesta kiinnostavan kalastuskohteen.
Virtaavassa vedessä yli 5 kg toutainta väsyttäessä joutuu kasiluokan perhovavallakin tekemään tosissaan töitä. Suuret toutaimet löytyvät yleensä suurilta järvien selkävesiltä, mutta helpointa sen perhokalastus on ehdottomasti joessa.
Toukokuun puolivälin jälkeen toutaimet nousevat jokiin kutemaan, jolloin niiden kalastus on melko haastavaa, mutta siiman päähän voi saada todellisen jättiläisen.
Kalat ovat keväällä vuolteissa, eli hitaamman virran alueilla, missä ne usein paljastavat itsensä äänekkäillä mosautuksilla veden pinnassa. Suuret yli 4 kg yksilöt yleensä palaavat pian kudun jälkeen järven puolelle, mutta pienempiä
voi tavoittaa joesta läpi kesän, jolloin niitä on usein myös kovemmassakin virrassa, ja jopa koskessa. Toutain on tunnettu erikoisesta tavasta saalistaa, sillä se tainnuttaa pikkukalat pyrstöllään, minkä jälkeen se syö pohjaan vajoavan saaliin.
Keväällä ne ovat hieman passiivisempia, jolloin tehokkaimmaksi tavaksi kalastaa on osoittautunut uppoava perhosiima ja hitaasti uitetut räikeän väriset pikkukalajäljitelmät. Vesien lämmetessä toutaimet ovat aktiivisempia ja käyvät hanakasti myös pinnassa nopeasti uitettuun surffilautaan.
Karppi
Karppi voi kasvaa hyvinkin suureksi ja on siiman päässä kova taistelija, joten välineet kannattaa valita sen mukaan. Karpin perhokalastus ei myöskään ole helppoa. Ensimmäinen ongelma on löytää niitä. Karppi ei kuulu Suomen luontaiseen lajistoon, eikä lisäänny meillä, joten se on täysin istutusten varassa.
Karppiesiintymät pidetään usein kalastajien keskuudessa salassa, ja karppilammen etsiminen voikin olla melkoinen salapoliisityö. Kuumana kesäpäivänä karpin voi nähdä uimassa hitaasti veden pintakalvossa, tai köllöttelemässä lumpeikon keskellä paikoillaan selkäevä veden pinnalla. Niitä voi saada erilaisilla nympheillä ja koppakuoriais-
"Sorvat löytyvät matalista ja rehevistä kaislikkolahdista. Kesällä ne yleensä paljastavat itsensä heiluvista kaisloista, joiden välissä ne etsivät hyönteisiä."
Säynävät ovat keväällä aktiivisia meren rannalla ja niille kelpaavat hyvin meritaimenperhot.
jäljitelmillä, silti tehokkain perho on ollut pinnassa kelluva leivänpalajäljitelmä. Tärkeintä on sitoa perho vahvalankaiseen koukkuun ja käyttää paksua noin 0,35 mm peruketta, sillä huijattu karppi ui yleensä vesikasvustoon turvaan, mistä sitä voi olla vaikea saada pois.
Tehokas tapa löytää karpit on houkutella kalat leivänpaloilla haluttuun paikkaan, minkä jälkeen sille voi tarjota leivänpalajäljitelmää tai muuta perhoa. Karppi on varovainen kala, ja usein se ei kelpuuta leipäperhoa heti. Kannattaa kuitenkin olla kärsivällinen ja odottaa, että perho osuu sopivasti sen uintilinjalle. Leipä käy houkuttimena myös muille särkikaloille, jos ei kaloja ala muuten löytyä, tai haluaa tutkia vesistön potentiaalia.
Suutarin ja ruutanan voisi laittaa lokeroon ”lähes mahdoton”. Suutari on melko arka kala, ja vaikuttaa olevan myös valikoiva, mitä perhoihin tulee. Molemmat lajit viihtyvät rehevissä ja usein melko sameissa vesistöissä. Ravinto koostuu surviaissääskien toukista, madoista ja erilaisista hyönteisistä. Perhoina suosittelen kokeilemaan erilaisia mato- ja hyönteisjäljitelmiä. Siinä missä suutari on voimakas taistelija, ruutana on melkoinen pettymys. Ruutanan kalastuksen suola onkin enemmän sen haastavuudessa. Suutari ja ruutana eivät juurikaan lähden perhon perään, vaan perho pitää saada kalan suun eteen tai pohjaan kalan uintilinjalle. Tästä johtuen veden pitäisi olla niin kirkasta, että näkökalastus onnistuu. Molempien lajien kohdalla todennäköisempää on, että perho käy kalan suussa ilman että huomaat, kuin se että onnistut sen koukuttamaan.
Kalastustilanteissa on tarjolla rajallinen määrä mahdollisia kuvakulmia. Olemme nähneet niistä suurimman osan kalastuslehtien sivuilla sekä sähköisissä viestimissä. Uusia kuvakulmia etsivälle suosittelen siirtymistä veteen. Vedenalaisvalokuvaus on kiehtovaa ja tarjoaa monenlaista uutta sekä kuvaajalle, että kuvien katselijalle.
Kalastuksen ja valokuvauksen yhdistäminen on monella tapaa ongelmallista. Paras hetki kuvaamiselle on yleensä silloin, kun kala syö hyvin. Useimmiten paras syönti on aamulla ja illalla. Tällöin aurinko on matalalla ja valo on juuri sellaista, joka näyttää erityisen hyvältä kuvissa. Kaikki tietävät kuinka vaikeaa on laittaa vapa sivuun ja tarttua kameraan juuri kun kalastus on parhaimmillaan.
Vielä paljon vaikeampaa on lopettaa kalastus kesken kaiken ja hypätä vedenalaiskameran kanssa veteen kuvaamaan kalastusta. Se on kuitenkin sen arvoista. Vesielementistä käsin on mahdollista ottaa aivan ennennäkemättömiä kalastuskuvia. Lisäksi vedenalaisvalokuvausta voi harrastuksena laajentaa uusille alueille.
Kamera pinnan alle Helpointa vedenalaisvalokuvausta on kuvata veneestä tai rannalta käsin. Kun kuvattava kohde on lähellä, laitetaan käsi veden alle, suunnataan kamera ja painetaan laukaisinta. Tällainen kuvaaminen on helppoa ja melko vaivatonta. Lähellä pintaa on paljon valoa ja kuvaaminen onnistuu hieman sameammassakin vedessä. Voit siis kuvata veden alta ilman veteen menemistä. Rajoittavana tekijänä tällaisessa kuvaamisessa on, että kuvan rajaaminen on vähän arpapeliä, kun et kunnolla näe mitä kuvaat. Tekemällä kuitenkin oppii tässäkin lajissa.
Veteen kameran kanssa Kun pelkkä kameran laittaminen veteen ei enää riitä, on aika siirtyä kokonaan veteen ja myös pinnan alle. Nyt ei käden pituus ole enää rajoitteena, vaan voi sukeltaa syvemmälle. Tosin kalastusta valokuvatessa kaikki mielenkiintoinen tapahtuu useimmiten lähellä pintaa. Alkuun pääsee siis pelkällä uimataidolla.
Mitä kuvata?
Kohdista kamera vaikkapa vedessä uivaan vieheeseen tai perhoon. Kuvaa vapautettavaa kalaa sen alta. Uusi kohteita ja kuvakulmia riittää. Erilaisia kuvakulmia ja aiheita kannattaa miettiä ennen kalaan/kuvaamaan lähtöä ja pyrkiä toteuttamaan niitä sitten reissun aikana. Vaikka olet vedessä, ei kuvattavan kohteen tarvitse välttämättä ole siellä.
Kalastaja heittämässä viehettä tai irrottamassa koukkua kalan suusta näyttää vedestä käsin virkistävän erilaiselta, kuin mitä olemme tottuneet kalastuskuvastossa näkemää. Muista myös lähikuvat, sekä sitä kautta avautuvat pienet ja kiinnostavat yksityiskohdat. Laita siis makro päälle ja mene lähelle kohdetta. Vedessä moni asia näyttää erilaiselta kuin maalla.
Tunne kamerasi Kalastuksen kuvaaminen on yleensä hektistä ja tilanteet tulevat ja myös menevät nopeasti. Tästä johtuen myös kameran asetuksia voi joutua nopeasti muuttamaan. Kannattaa siis tutustua hyvin omaan kameraan ja opetella ainakin tärkeimpien säätöjen teko perusteellisesti. Näin sinun ei tarvitse vedessä miettiä miten kameran asetuksia säädetään, vaan ne hoituvat käden käänteessä ja saat parhaat tilanteet talteen sellaisiksi kuviksi, joihin voit olla tyytyväinen.
Veden alta kuvatakseen ei ole aina pakko mennä veteen. Jatkovarressa tai kädessä oleva kamera mahdollistavat pinnan läheltä olevat kuvat. Split-kuvaa ottamassa. Tavoitteena on, että puolet kuvasta on veden alla ja puolet yläpuolella. Ahvenet ovat uteliaita kaloja ja tulevat usein hyvin lähelle, kunhan vain malttaa olla rauhassa paikallaan.Kaloja kuvaamaan
Jos kalastuksen kuvaaminen on hektistä, niin kalojen kuvaaminen on yleensä täysin päinvastaista. Tärkeintä on rauhallisuus. Mitä rauhallisempi olet, sitä hitaampi on sydämesi syke ja sitä kauemmin pystyt olemaan veden alla.
Kalat usein kaikkoavat, kun sukelletaan, mutta jos sukeltaja malttaa olla paikoillaan, niin kalat yleensä palaavat. Jos olet minuutin paikallasi pohjassa, on ympärilläsi jo yleensä ahvenia ja särkikaloja. Kuka tahansa pystyy pidättämään henkeään minuutin, pienellä harjoittelulla onnistuu kaksi minuuttia ja sinä aikana ehtii kuvata jo vaikka mitä.
Ihmisilläkin on sukellusrefleksi ja huomaat sen muutaman sukelluksen jälkeen, kun pystytykin yhtäkkiä pidättämään hengitystä kauemmin kuin edellisellä sukelluksella. Kaloja kuvatessa tulee varoa pohjan pöllyttämistä, sillä se voi pilata näkyvyyden pitkäksi aikaa. Jos pohja kuitenkin pöllähtää, on helpointa siirtyä ja etsiä kuvattavia kaloja jostain eri kohdasta.
Kamera
Itse käytän vedenalaiskuvauksessa tällä hetkellä pokkarimallista Olympus TG6 -kameraa. Se on vedenkestävä 15 metriin saakka, mikä riittää kuvaustarpeisiini erinomaisesti. Pokkarissa on toki vähemmän asetuksia ja säätömahdollisuuksia kuin järjestelmäkamerassa, mutta hinta on selkeästi huokeampi. Jos haluaa satsata enemmän kuvauskalustoon, löytyy järjestelmäkameroille vedenalaiskoteloita, valoja ja muita tarvikkeita.
Sukellusvarusteet
Perusvälineet riittävät kalastuksen ja kalojen kuvaamiseen aivan erinomaisesti. Kesällä kalastusta kuvatessani minulla on kameran lisäksi yleensä pelkkä maski ja uimahousut. Jos on tarkoitus kuvata alle 15 °C vedessä, kannattaa pukea myös märkäpuku ja painovyö. Kaloja kuvatessa käytän painovyötä myös lämpimän veden aikana, sillä painojen avulla pysyn halutussa syvyydessä.
Toinen vaihtoehto on puhaltaa keuhkot tyhjiksi ennen sukeltamista, mutta se lyhentää ainakin minulla sukeltamisaikaa. Räpylöitä en yleensä käytä kaloja valokuvatessa, sillä minusta ne säikyttävät kaloja. Kalastuksen kuvaamisessa räpylöistä on apua, varsinkin jos on kova merenkäynti.
Turvallisuus
Tärkeintä on, että et ole yksin, kun sukellat. Älä ikinä ota sukeltaessa turhia riskejä. Jos sukellat ja kuvaat kaverin kalastusta, sovi kaverin kanssa, että hän katsoo samalla perään. Jos sinulle tulee vedessä jokin äkillinen ongelma ja tarvitset apua, on kaverin oltava kykenevä auttamaan. Kaloja kuvatessa, tulee sukeltaa yhdessä jonkun toisen kanssa. Yhdessä sukeltaessa on apu aina lähellä.
Sukeltajan mukana pinnassa kulkeva sukelluspoiju on kätevä kalojen kuvauksessa. Poijun päällä voi levätä ja useimpiin poijuihin voi myös kiinnittää sukeltajan A-lipun, joka kertoo veneilijöille sukeltajan olevan vedessä.
Älä ylihengitä ennen sukellusta, sillä se voi johtaa tajunnan menetykseen sukeltaessa. Pari-kolme syvää hengitystä ennen sukellusta riittää hyvin.
Sukelluskurssille
Jos sukeltaminen ja vedenalaisvalokuvaus alkaa kiinnostaa enemmän, kannattaa suorittaa jokin sukelluskurssi. Siellä oppii runsaasti hyödyllisiä sukellustaitoja ja saa tärkeää tietoa sukeltamisesta. Itse olen suorittanut AIDA 2 -vapaasukelluskurssin.
Mutuja Merenkurkun ulkosaaristossa. Makrokuvauksessa voit mennä lähelle kohdetta. Maski, kamera, painovyö ja pyyhe. Näillä pärjää pitkälle."Kalat usein kaikkoavat, kun sukelletaan, mutta jos sukeltaja malttaa olla paikoillaan, niin kalat yleensä palaavat."
Reaaliaikaista luotainkuvaa tuottava kaikuluotaintekniikka on vallannut vene-elektroniikan ja muutaman viimeisen talvikauden tekniikkaa on hyödynnetty myös pilkkimisessä. Pilkkikilpailuissa harrastajamäärät ovat laskeneet viime vuosina, mutta onko tämä uusi tekniikka nostamassa kiinnostusta myös tähän kalastusmuotoon?
Laitekombo
Kun puhutaan puhtaasti livepilkinnästä niin laitekomboon kuuluvat elektroniikka ja kalastusvälineet. Tässä artikkelissa on keskitytty isompien petokalojen livepilkintään, mutta mikään ei estä käyttämästä elektroniikkaa kaikkeen pilkkimiseen.
Elektroniikan puolesta tarvitaan riittävän tarkalla vähintään 480x800 pikselin kuvan tuottava liveyhteensopiva kaikuluotain, liveboksi, joka muuntaa liveanturin tuottaman kuvan kaikuluotaimelle, anturi ja anturiteline sekä akku.
Vaikka akkuna toimisi nykyaikainen kevyt litiumakku, niin tämän materiaalimäärän tehokas liikuttelu vaatii ahkion, jossa on vesitiivis laatikko minkä sisällä on liveboksi ja akku, varsinkin jos näyttö on 10 tuumaa suurempi, joka vaatii kapasiteetiltaan suuremman akun.
Elektroniikan ja painon osalta tekniikka voidaan jakaa kahteen kategoriaan
Kevyt varustus missä on pienempi 6–9 tuuman kaikuluotain, pienempi esim. 20Ah litiumakku, sekä ilman liveboksia livekuvaa tuottama anturi esim. Garmin
LVS12, joka antaa suppeamman 30 asteen keilan eteen tai alas. Tämä kevyempi varustus liikkuu pilkkikäyttöön suunnitellussa laukussa toisessa kädessä samalla kuin toisessa kädessä on kuuden tuuman kaira, jota pidän minimikokona livekalastukseen.
Raskaampi varustus on 9–12 tuuman kaikuluotain, liveboksi, suurempi esim. 50Ah litiumakku, anturiteline sekä täyden 135 asteen keilakuvan tuottava anturi ja laatikko missä ovat kaikki kaapelit ja sähköasennukset. Tämä raskaampi varustus vaatii pääsääntöisesti ahkion liikutteluun.
Kalastusvälineiden osalta livepilkintä ei vaadi kummoisempaa kuin muu pilkintä. Isompiakin petokaloja voi pilkkiä tavallisella pilkkivavalla, kunhan vavan kärki on riittävän jäykkä, että saadaan riittävä tartutus.
Kalastustekniikka
Livepilkinnän kalastustekniikka on poikkeava venekalastuksesta, jossa havaittua kohdekalaa voidaan lähestyä veneellä. Jään päällä lähestyminen tehdään kävellen arvioimalla etäisyys ja kairaamalla uusi reikä. Kalastus on tehokkainta, jos pääsee kalastamaan yhdessä kaverin kanssa.
Varsinainen kohdekala paikallistetaan yhdessä, jonka jälkeen toinen antaa ohjeita mihin pyyntireikä kairataan ja kalastus suoritetaan. Jos käytössä olevaa elektroniikkaa ei voi jakaa langattomasti niin kevyttä kalastusvarustusta voi käyttää rinnan kalastuksessa. Useat petokalat ovat talvellakin yllättävän kovassa liikkeessä, joten kalojen liikkeitä joutuu ennakoimaan, jotta pyyntireiän saa tehtyä kalan nenän eteen. Omana havaintonani on, että talvella viehe pitää saada uitettua vielä lähemmäs kalaa kuin kesällä. Tärpit eivät kyllä talvella häviä yhtään kesäkalastuksessa, joten vavasta on hyvä pitää kovaa kiinni.
Pikkukalaparvet näkyvät jään päältä talvella samalla tavalla kuin kesälläkin. Raskaampi kombo, joka kulkee vain ahkion kanssa. Anturia käytetään jään päällä samaan tapaan kuin veneessä. Varsi on asennettu kolmijalkaan, josta sitä voi kätevästi käännelläTällaisten yli 8-kiloisten kuhien saaminen perinteisin metodein on lähes mahdotonta. Jukka Mannerin kuhaennätys parani kertaheitolla.
Sopivat kohdekalat
Livepilkintään sopivia kohdekaloja ovat kaikki petokalat. Hauet, ahvenet, kuhat ja jopa jalokalat kuten kirjolohet ja taimenet niissä vesistöissä mistä niitä löytyy. Lähtökohtaisesti livelaitteet avaavat aivan uuden näkymän pilkkimiseen talviaikana ja ainakin mielenkiintoista katseltavaa ruudulla on vaikka kala ei olisikaan syönnillään.
Huomioitavaa
Livepilkinnässä on huomioitava se, että reikiä on kairattava paljon päivän aikana. Kairan pitää olla timanttisessa iskussa kuten kairan päässä olevan kalastajankin. Akkukairat sopivat erittäin hyvin tähän tarvittaessa nopeatempoiseen kalastusmuotoon ja muista pitää myös riittävä määrä ladattuja
akkuja mukana jäällä, ettei kalastuspäivä lopu kesken. Sama koskee myös litiumakun kapasiteettia.
Nykyaikainen aktiivikalastaja liikkuu paljon, hänellä on useita kohdekaloja ja hän käyttää ahkerasti elektroniikkaa kalojen löytämiseen ja vesistöjen kartoittamiseen. Tällaiselle kalastajalle paras vene on kevyt, vakaa, avara, kestävä ja kantava. Busterin malliston pienemmän pään S osuu kriteereihin täydellisesti.
Buster S on 4,43 metriä pitkä, 1,82 metriä leveä ja painaa 260 kiloa. Siihen voi asentaa jopa 30 hv moottorin ja se kantaa helposti kolmekin kalastajaa. Alumiinirunko on tukevaa tekoa eikä traileroitavuus ole ongelma. Kriteerit siis täyttyvät paperilla selkeästi. Entä käytännössä?
Traileroitavuus
Kevyt ja kompakti vene kulkee ja nousee helposti tavallisella henkilöautolla. Veneessä valmiit kestävät sidontapisteet trailerille edessä ja takana. S on helppo käsitellä yksinkin traileroitaessa. Nostot ja laskut onnistuvat vaivatta sivutuulessakin, sillä veneen tuulipinta-ala on pieni.
Vakaus ja kantavuus
Yleensä pienet veneet eivät ole kovin vakaita, mutta S on suhteellisen leveä ja kantava, jolloin vakaus tulee kuin itsestään. Veneen kantavuus riittää tarvittaessa jopa kolmen kalastajan ja varusteiden kuormalle. S on kooltaan vielä sellainen, että sillä pystyy ylittämään isompiakin järvenselkiä pienessä puhurissa.
Vene on hyvin avara ja pelkistetty, näin kalastajan on helppo varustella siitä mieleisensä. Lisävarusteena saatava kalastusvarustepaketti tuo lisää säilytystilaa ja vapalaatikkoon mahtuvat jopa 9-jalkaiset (270 cm) haukiperhovavat.
Veneen kaiteisiin helposti kiinnitettyä monitoiminäytöt ja liveluotaimen anturitelineen. Johdotuksille on putket valmiina ja keulasähkömoottori asentuu keulapiikkiin ”heittämällä”.
Koska veneessä ei ole käytännössä mitään tiellä, siitä voi kalastaa kaikkiin suuntiin. Näin esimerkiksi kilpakalastustilanteessa pystyy nopeasti kampaamaan kohdealueen kun voi vain keskittyä heittelyyn.
Pieni vene liikkuu kevyesti 12 V / 55 lb keulasähkömoottorilla kalastuspaikoilla ja kahvaohjattavalla perämoottorilla sen käsiteltävyys esimerkiksi livekalastuksessa on erittäin nopeaa ja tarkkaa.
Ajettavuus
Isommat Busterit ovat perinteisesti olleet erittäin hyviä ajettavia. Buster S jatkaa samaa koulukuntaa, mutta hieman herkemmässä paketissa. Varsinkin 30 hv moottorilla meno on reipasta ja liukuun nousu tapahtuu ripeästi. Tämä vene kulkee hyvin 20 hv moottorillakin, mutta kolmekymppisessä on sitä jotakin.
Kestävyys
Buster on kauttaaltaan alumiinia eikä siinä ole painoa lisääviä matotuksia. Kaikki on rakennettu kestämään ilman että asiaa tarvitsee edes ajatella. Poikkeuksena moniin ulkomaisiin kilpailijoihin, S on sadevesityhjenevä eli sen voi huoletta jättää laituriin pidemmäksikin aikaa.
Tämä vene janoaa kovaa käyttöä ja tarjoaa paljon venettä pienessä paketissa. Erittäin varteenotettava vaihtoehto tässä kokoluokassa.
» Henkilömäärä 4
» Kantavuus 430 kg
» Paino (ilman moottoria) 260 kg
» Leveys 1,82 m
» Kokonaispituus 4,43 m
» Moottorin tehoalue 20–30 hv
» Moottorin rikipituus L
» Suurin nopeus 24 solmua
» Hinta 10 500 euroa (ei sis. moottoria)
» Lisätietoa buster.fi
"Koska veneessä ei ole käytännössä mitään tiellä, siitä voi kalastaa kaikkiin suuntiin. Näin esimerkiksi kilpakalastustilanteessa pystyy nopeasti kampaamaan kohdealueen kun voi vain keskittyä heittelyyn."
Kalastusvene on iso ja monella jopa suurin kalastukseen vaikuttava tekijä. Olen itse aloittanut kalastuksen aikanaan soutuveneellä ja olen useamman pienen sissiveneen kautta kokeillut pieniä pulpettiveneitäkin. Kaikki ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän olleet kompromisseja eli jostain on aina pitänyt tinkiä. Päätin, että nyt minä olen kuskin paikalla ja etsin niin kauan kuin löydän tarpeisiini sopivan ratkaisun.
Millaisen veneen sitten tarvitsin?
Tämä kysymys kannattaa itselleen asettaa heti aluksi ja määritellä omat tarpeensa mahdollisimman tarkoin.
Olen heittokalastaja, joka kalastaa suurta haukea ja jigailee ahkerasti ahventa ja kuhaa. Kalastan noin puolet ajastani liven avulla ja käytännössä täysin Lapissa. Se tarkoittaa, että rampit eivät aina ole priimaa, tai välttämättä niitä ei ole ollenkaan.
Vaatimukseni veneelle
Veneen olisi oltava suhteellisen pieni ja kevyt eikä pelkän veneen hintalappu saisi olla 8 000 euroa enempää, jotta rahaa jäisi moottoriin ja varusteisiinkin. Kilometrejä tulee vene perässä useita tuhansia kesässä, sillä etäisyydet Lapissa ovat todella pitkiä, joten keveys hymyilyttää myös bensatankilla.
Kokoa saisi kuitenkin olla sen verran ettei ihan pienen tuulen takia tarvitse muuttaa suunnitelmia, ja kaksikin kaveria olisi toisinaan mukava saada reissulle mukaan. Alkuvaiheessa paljon harmaita hiuksia aiheutti myös kysymys kahvaohjaus vaiko pulpetti?
Halusin siis mahdollisimman pienen ja kestävän veneen, josta kuitenkin kolme miestä kalastaa tarvittaessa. Pääasiassa veneessä kalastaa 1-2 henkilöä ja kahden hengen kuormalla pitäisi saada siirtymänopeus sellaiseksi, että isoakin aluetta voi tarvittaessa tutkia.
Lisäksi toiveena oli leveä kuskin penkki, jotta siitä pystyisi heittelemään, sekä hyvät säilytystilat jotta elekt-
20 hv moottori riittää hyvin 2 hengen kuormalla vauhdikkaisiinkin siirtymiin. Veneen tilaratkaisut ovat selkeitä ja säilytystilaa on näin pieneksi veneeksi hyvin.
roniikka-asennukset saisi toteutettua siististi sekä mahdollisimman suuri osa kalastusvälineistä kulkisi aina veneessä.
Toiveenani oli alumiinivene, ja aika pian siitä tuli myös yksi vaatimuksista. Aluksi pidin koon puolesta haarukkana
430–450 cm, mutta kun päätin, että tulevaa venettä ohjataan kahvasta niin pudotin kokoluokkaakin hieman alaspäin.
Etsivä löytää
Muutama kuukausi ahkeraa internetin selausta, ja lopulta kaikki Suomen ja Ruotsin venemyyntipalstat ulkoa opeteltuani oli jäljellä enään kaksi vaihtoehtoa. Lopulta luin omat kriteerini vielä kertaalleen ja totesin että ainoa täysin niihin sopiva on puolalainen Brema 390v Fishing plus. Mitat ovat 390 x 175cm ja paino 230 kg.
Lista veneen ominaisuuksista ja varusteista oli lähes yksi yhteen oman listani kanssa. 3 mm materiaalipaksuus, erinomaiset säilytystilat, leveä takapenkki ja iso heittotaso, sekä kokoisekseen todella isot sisätilat. Lattiatilaakin veneessä on kokoonsa nähden hurjat 174 cm x 99 cm.
Kyseisen mallin varustelistalta löytyvät matot kauttaaltaan, teippaus, uimaportaat, vapalaatikossa putket perään asti, törmäyslistat, hitsatut kaiteet ja sähköinen pilssipumppu. Lisäksi mainittakoon valmiit putket laatikoiden välillä helpottamaan johtojen vetoa. Kaupat sovittiin, joten ei muutakuin traileri perään ja auton nokka kohti Etelä-Suomea.
Ensinäkeminen
Paikan päälle myyjän luo Karkkilaan saavuttiin pienen jännityksen kanssa, vaikka pakasta vedettyä uutta venettä oltiinkin hakemassa. Yllätys oli kuitenkin vahvasti positiivinen. Vene näytti luonnossa paljon kokoistaan isommalta ja viimeistely oli kauttaaltaan todella upeaa. Ei kertakaikkiaan mitään huomauttamista. Vene kyytiin ja kohti Lappia. Tässä vaiheessa elettiin joulunalusviikkoa, joten pitkä oli odotus ennen ensimmäistä vesillelaskua.
Rovaniemelle päästyäni varasin ajan moottorin asennukseen. Kyseiseen veneeseen saa asentaa max. 25-hevosvoimaisen koneen. Myyjä vakuutti että 20 hv riittää, näin välttäisin rekisteröinnin. Koneeksi valikoitui Tohatsu, jossa on sähköstartti sekä sähkötrimmi.
Elektroniikka
Oma tapani kalastaa ja etenkin kalapaikkojen etsiminen perustuu paljon viistoluotaimen käyttöön, sekä itse luodattuihin syvyyskarttoihin. Pohjoisessa on paljon luotaamattomia virtavesiä, ja ne avautuvat aivan eri tavalla kun saa tehtyä selkeän ja tarkan syvyyskartan.
Tästä syystä Humminbird valikoitui merkiksi. Pitkän pähkäilyn jälkeen päädyin ottamaan kaksi 10” näyttöä Helix-sarjasta. Viistoanturin lisäksi laitoin veneeseen sekä Mega Live -, että Mega 360 -anturit. Keulasähkömoottorin
malliksi valikoitui Minn Kotan Terrova 55 -mallin linkkiversio.
Tämä mahdollisti sen, että pystyin rakentamaan veneeseen one boat network -järjestelmän, jossa kaikki veneen elektroniikka kommunikoi keskenään. Asennuksissa isona apuna olivat veneen säilytystilat, joihin sai siististi asennettua ethernet-boksin sekä akut että johdot ja kaapelit.
Asennukset itse alusta loppuun Näytöt halusin ehdottomasti niin, että ne ovat suoraan kuskin edessä ja yletän kuskin penkiltä niihin kurottelematta. Toisen asensin lyhyellä RAM-kiinnikkeellä, ja toiselle tein itse kaiteeseen kiinnitettävän tason. Live-anturi tuli tottakai kuskin oikean käden ulottuville ja moottori vasemman käden.
Kevättalvi vierähti nopeasti asennusten parissa, ja pian olikin jo koeajon aika. Kyllä oli hymy herkässä. Pitkäaikainen haave omaan käyttöön varustellusta kalastusveneestä oli käynyt toteen, ja kaikki toimi kuten pitääkin. Vene kulki hienosti kaksi päällä plaanissa, ja oli todella vakaa. Elektroniikkavalinnat osuivat myös kerralla maaliin.
Tärkeimmät toivomani ominaisuudet eli tarkka viistoluotaus ja selkeät omat kartat näyttivät molemmat todella hyvältä. Niiden lisäksi 360-anturin kuva oli omiaan tukemaan perinteistä heittokalastusta, kun taas livellä yksittäiset kalat löytyvät todella hyvin.
Kokemuksia
Nyt on kolme kuukautta kovaa käyttöä takana. Tyytyväisempi valintoihin en voisi olla. Venettä on kokeiltu kolmen kalastajan kera, ja jopa neljän miehen alla. Kalastus toki alkaa neljästään olla liki mahdotonta, mutta siirtymät onnistuu, joskin hitaasti. Kaloja on löytynyt hienosti, ja paljon uusia vesiä on päästy tutkimaan.
Olen koittanut miettiä mitä tekisin toisin, tai miten tulen venettä jatkojalostamaan? Alkuun mietin, että olisiko kuitenkin pitänyt ottaa pykälää isompi vene tai moottori?
No, kesä on osoittanut, että ei niille mitään oikeaa tarvetta ole ollut. Aina voisi herkutella yhdellä lisänäytöllä joko keulaan tai kipparille, mutta ei sillekään perusteltua tarvetta kyllä löydy.
Venettä on laskettu maarampeilta ja hiekkarannoilta ja mitään ongelmia ei ole ollut. Monenlaisia vesistöjä on myös kierretty, pieniä jokia ajeltu ylös ja isompien järvien selillä etsitty isoja kaloja. Selvää on, että jossain kohtaa keliominaisuudet loppuvat kesken näin pienen veneen kanssa, mutta sellaista venettä ei ole, jonka kanssa ei mitään kompromisseja joudu tekemään.
Jos asuisin meren rannassa, tai harrastaisin vetouistelua niin vene olisi tottakai täysin erilainen, ja erilaisilla varusteilla. Mutta, minun näköiseen kalastukseen ja omille kalavesilleni tästä tuli juuri täydellinen paketti.
Lisätietoa veneestä: bremaboats.pl facebook.com/Bremaboatsfinland
Suomi on uistinten suunnittelun ja valmistuksen luvattu maa. Pitkät perinteet ja nykypäivän osaaminen yhdistyvät meillä ainutlaatuisella tavalla. Nyt myös vaparintamalla tehdään historiaa, sillä perhovavoistaan tunnettu kotimainen Vision Group Oy tulee esittelemään 2024 Venemessuilla jo paljon etukäteishehkutusta herättäneen oman virvelivapamerkkinsä Aavan.
Vavalla on olennainen merkitys kalastuksen mielekkyydessä. Hyvin käteen istuvasta, tunnokkaasta ja kalat hyvin tartuttavasta vavasta muodostuu kalastajalle ajan kuluessa rakas kumppani, jonka kanssa kalastuksesta erityisesti nauttii.
Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, on eri maissa omat kalastustyylinsä, kalalajinsa sekä ympäristönsä. Kun tähän yhdistetään vielä eri ikäiset ja kokoiset ihmiset, heittotyylit, kelat, siimat ja uistimet saadaan aikaan niin monisäikeinen kokonaisuus, että kaikkia on lähes mahdotonta miellyttää.
Aava on lähtenyt purkamaan yhtälöä hieman toiselta kantilta
Vuonna 2024 markkinoille tuodaan hyvin rajattu ja mietitty vapamallisto, joka on luotu kotimaamme neljän tärkeimmän kalalajin heittokalastukseen: ahvenelle, hauelle, kuhalle ja meritaimenelle.
Malliston jokainen vapa suunnitellaan toimimaan optimaalisesti juuri siihen mihin se on tarkoitettu ja projektin alusta lähtien mukana suunnittelussa on alan ehdoton eliitti. Aavan tuotekehityksessä on periaatteena maksimaalinen suorituskyky eikä kompromisseja siinä suhteessa tehdä.
Kuulostaa kunnianhimoiselta, jota se todella onkin, mutta Aava ei jätä mitään arvailujen varaan. Kaikki perustuu tutkittuun, testattuun ja koettuun tietoon.
Oikea ajoitus
Tapaan Aavan taustatiimiin kuuluvat Antti Guttormin, Juha Koivun ja Esko Asikaisen Hyvinkäällä Vision Groupin tiloissa. Miehet hehkuvat innokkuutta paljastaessaan vaparäkin, jossa Aavan markkinoilla innolla odotetut vavat lepäävät.
Pitkä kehitys- ja suunnittelutyö on lanseerauksen kannalta loppusuoralla, ja vaparäkissä lepäävät mallit ovat useamman tuotekehitys ja -testaussession tulos.
”Itse asiassa virvelivapojen tekeminen tai niiden kanssa toimiminen ei ole meille mitenkään vierasta ja vaikka yrityksemme onkin tunnettu perhokalastuksesta, on Aavan taustalla vahvaa kokemusta virvelikalastuksesta”, vapojen pääsuunnittelijana toimiva Antti Guttorm mainitsee.
Hänen mukaansa jo yli 10 vuotta sitten tehtiin protohaukivapoja virvelikalastukseen, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. ”Asia jäi sikseen, mutta ajatus virvelivavoista jäi itämään. Koimme, että nyt olisi oikea aika ja niin syntyi Aava”, Guttorm täsmentää.
Intohimo edellä
Aavan syntyyn on vaikuttanut paitsi kalastusvälinemarkkinoiden kehittyminen ja kalastajien vaatimukset, mutta myös puhdas intohimo tehdä asiat paremmin ja paikallisemmin. Antti Guttorm kertoo, että kun päätös oman virvelivapamerkin perustamisesta oli tehty, alkoi vimmattu kehitystyö, jossa ei tunteja tai vaivoja säästelty.
”Olemme työstäneet mallistoa yhteensä noin kahden vuoden ajan alan huipputekijöiden kanssa ja hakeneet optimaalisimpia ratkaisuita eri kalastusmuotoihin. Kalastajien taitotaso on Suomessa korkealla, joten rimaa nostettiin vielä pykälä ennen kuin olimme lopputulokseen tyytyväisiä. Aavan malliston taustalla on erittäin intensiivinen ja myös intohimoinen tuotekehitys- ja testausjakso”, Guttorm toteaa.
Koivun mukaan Aava on suunnattu ennen kaikkea aktiivikalastajille, jotka haluavat varusteiltaan yksilöllistä laatua.
”Suomi on pieni markkina, joten tänne tulevat isojen valmistajien vavat ovat usein jollain lailla kompromisseja ja vaativa harrastaja ei aivan saa juuri sitä mitä on hakemassa. Me haluamme täyttää tuon tyhjiön”, Koivu jatkaa.
Tiimityötä Aavan suunnittelussa ovat olleet olennaisesti mukana Vision Groupin tuotekehitystiimin lisäksi maamme tunnetuimpiin ja samalla vaativimpiin kalastajiin kuuluvat jigikalastusmestari Kalle Paavola ja meritaimenspesialisti Jarno ”Vekkuli” Vähämäki.
Aihioita ja komponentteja on kokeiltu kaikissa mahdollisissa olosuhteissa ja tilanteissa niin vesillä kuin pajallakin. Antti Guttorm kertookin, että Kalle
Flada-haukivapa. Vaikka kuvasta ei näy, niin uistinlenkin yläpuolella ja uistimen alle jäävä osa on pinnoitettu uistimen hakkaamista vastaan.Paavola on saattanut istua hänen kanssaan tuntitolkulla pelkkää viehelenkin rakennetta suunnitellen.
”Meillä kaikki suunnittelu tapahtuu kokemuksen kautta eli emme ota mitään ratkaisuja valmiina vaan varmistumme aina itse, että toimivuus ja kestävyys on parasta mahdollista laatua.”
Lisäksi Aavan joukoissa on vaikuttanut joukko muita kotimaan sekä myös Pohjoismaiden tunnettuja ja erityisesti intohimoisia heittokalastajia.
Aava ei ole massatuote Koivu, Guttorm ja Asikainen korostavat yhteen ääneen, että Aava ei ole suurten määrien massatuote vaan yksilöllinen, osaavan myyjän kautta omistajansa löytävä vapa. Myyjien koulutus ja tuotetieto tulee olemaan avainroolissa kun Aavaa myydään.
”Emme halunneet lähteä kilpailemaan isojen merkkien hallitsemille vapamarkkinoille heidän ehdoillaan. Sen sijaan uskomme paikallisuuden voimaan ja siihen, että kotimaiseen kalastukseen suunnitellut
vavat sekä ainutlaatuiset tuoteinnovaatiot löytävät aktiiviharrastajat. Analogia on yllättävän sama kuin 25 vuotta sitten syntyneen Vision Fly Fishingin taustalla”, sanoo yrityksen markkinoinnista vastaava Esko Asikainen.
Kaksi eri hintaluokkaa, neljä eri vapasarjaa
Aavan vavat tulevat ensi vaiheessa tarjolle kahdessa eri hintaluokassa, joista edullisempi maksaa 179–259 ja kalliimpi 500–600 euroa. Ero edullisemman ja kalliimman sarjan välillä löytyy aihion materiaaleista sekä vavan komponenteista. Kalliimpi sarja tuntee nimen Tiraphene.
Eri kalalajeille ja tekniikoille suunnattuja vapasarjoja on neljä: Ahku (ahven&kuha), Flada (hauen heittokalastus), Leka (täsmäkalastus) ja Meri (meritaimenen heittokalastus). Jokaisen sarjan sisällä on vielä useampi eri malli, joissa viehesuositus tai pituus vaihtelee.
Yhteensä vapamalleja on alkuvaiheessa noin 30 kpl. Neljän vapasarjan lisäksi Aava tuo markkinoille uniikin
Aavan ainutlaatuinen Tiraphene-rakenne yhdistää titaanin ja graafenin äärimmäisen kestäväksi ja notkeaksi aihioksi.
Tiraphene -sarjan, joka sisältää valikoidut vapamallit yllä mainittujen kalalajien kalastukseen.
Erottuminen kilpailijoista
Maailmalla on kymmeniä eri vapamerkkejä ja todella hienoja tuotteita löytyy muiltakin. Miten Aava aikoo erottua kilpailijoista?
”Erotumme kilpailijoista sekä teknisellä konstruktiolla että yksityiskohdilla, mutta myös vahvalla suomalaisella brändillä”, Juha Koivu paaluttaa ja alkaa Antti Guttormin kanssa listaamaan asioita.
”Tiraphene-sarjassa yhdistetään ensimmäistä kertaa missään vavassa kaksi upeaa materiaalia: titaani ja grafeeni.
Titaani on aihiossa omana kerroksenaan ja grafeenia on sekoitettu hartsiin, jolla hiilikuituaihio on laminoitu”, Guttorm hehkuttaa.
Titaani kestää väsymistä paremmin kuin mikään muu metalli ja se on 45 %
terästä kevyempää. Vasta vuonna 2004 löydetty grafeeni taas on maailman kestävin materiaali, se on venyvää ja joustavaa mutta äärimmäisen kovaa ja satoja kertoja terästä lujempaa sekä sata kertaa paperia kevyempää. Grafeeni on poikkeuksellisten ominaisuuksiensa vuoksi tällä hetkellä fysiikan tutkituimpia materiaaleja.
”Tuotekehitystiimiltä tuli heti ensimmäisenä vaatimus, että vapojen tulee olla äärimmäisen kestäviä, mutta samalla kevyitä, herkkiä ja tunnokkaita. Näiden ominaisuuksien yhdistäminen ei ole mikään yksinkertainen operaatio, mutta onnistuimme yhdessä korealais-
ten kumppaniemme kanssa luomaan aihion, jossa yhdistyvät titaanin ja grafeenin parhaat ominaisuudet – ensimmäisenä maailmassa”, Guttorm kertoo ylpeänä.
Uutta ajattelua osana erottautumista
Aavan suunnittelussa on panostettu erityisesti vapojen oikeanlaiseen tasapainoon, joka ilmenee paitsi ilman kelaa, mutta myös kelan kanssa.
”Tasapaino ja muu toimivuus kokeillaan kaupassa usein ilman kelaa, mutta Aavan vapoihin on tulossa viehepainosuosituksen ohella suositus kelan opti-
maalisesta painosta, jolla vapa toimii parhaiten”, Koivu kehaisee.
Koivu nostaa erottumistekijänä myös erään pienen yksityiskohdan, joka palvelee etenkin venekalastajia.
”Uistin hakkaa usein aihioon veneellä ajaessa vavan ollessa vapaputkessa pystyssä. Ajan kuluessa tämä kuluttaa aihiota ja voi aiheuttaa murtumia. Olemme suojanneet uistimen alle jäävän alueen erityisellä pinnoitteella, joka lisää vavan kestoa merkittävästi”, hän huomauttaa.
Myös takuu- ja huoltoasiat on mietitty tarkoin ja Aava jatkaa Vision Groupin hyvää mainetta huoltopuolella.
Erottuvaa markkinointia
Aava aikoo erottua myös markkinoinnissaan ja ratkaisu on ensikuulemalta erikoinen: markkinointi tapahtuu ensisijaisesti suomen kielellä, vaikka päämarkkina-alueena on Suomen ohella myös muut Pohjoismaat, joissa kalastuskulttuuri on hyvin lähellä meikäläistä.
Tulevaisuudessa Aava aikoo markkinoida myös maailmanlaajuisesti, mutta ensi vaiheessa panostetaan kotimaahan ja lähialueille. Liian isoa palaa ei haluta haukata kerralla.
”Koemme, että on rohkea mutta oikea valinta käyttää kotimaista kieltä brändin ensisijaisena kielenä. Se on niin oleellinen osa Aavaa, että haluamme kuljettaa sitä viestinnässämme ja markkinoinnissamme. Täytyy muistaa, että Aava on aidosti syntynyt Pohjolan vesissä. Luonnollisesti kaikki tarvittava tieto on myös saatavilla englannin kielellä, joten Aavan tuotteet eivät tule vaatimaan suomen kielen opintoja käyttäjiltä”, Asikainen naurahtaa.
Asikainen sanoo, että Aavaa voi nähdä tulevana vuonna Tuntemattomien kalavesien tulkit -videosarjassa sekä myös legendaarisessa Fly vs Jerkissä.
”Näiden kuvioiden lisäksi avaamme vuodenvaihteen aikana oman sivustomme aavafishing.fi ja lanseeraamme merkin virallisesti Helsingin Venemessuilla helmikuussa 2024. Sosiaalisen median kanavat löytyvät jo nimellä aavafishing ja kuluvan vuoden aikana olemme työstäneet hienoja videotuotantoja”, Asikainen paljastaa.
Suomalainen kalastuskulttuuri syventyy Aavan myötä entisestään. Jäämme innolla odottamaan mitä saamme nähdä Venemessuilla. Kannattaa seurata pohjolan uutta tähteä.
Lisätietoa joulukuun 2023 aikana: aavafishing.fi
Moninkertainen kisavoittaja Kalle Paavola suhtautui vapojen kehittämiseen antaumuksella pienintä yksityiskohtaa myöten. Ahku-sarja on nimenomaan tarkoitettu ahvenen ja kuhan kalastukseen. Sarjasta löytyy eri malleja esim. eri viehepainosuosituksia.24-vuotias Kalle Koivusalo on nopeasti noussut suomalaisten kilpakalastajien kärkiryhmään. Taustalla tiimikaveri Janne Huhtanen. Kuva Janne Koivisto.
Mestarien sukua
Aina iloisesti hymyilevä ja Tampereen murteella sanaileva Kalle Koivusalo on noussut viimeisen parin vuoden aikana kalastavan kansan tietoisuuteen sekä Predator Masters että Pike Masters -kalastuskilpailuformaattien johdosta. Jututin Kallea ennen syksyn kalastussesongin alkua.
24-vuotias Kalle on tuttu Tampereen Ruodosta, jossa hän toimii viehekalastuksen vastaavana ja vastaa suurimpien viehetoimittajien tilauksista kaikkiin myymälöihin. Nuoresta iästään huolimatta miehelle on kertynyt kalastuskokemusta jo 20 vuoden ajalta ja into ei tunnu laantuvan.
Kallen intohimoinen kalastusharrastus ei ole Koivusalon suvussa mitenkään harvinaista, sillä kalastus on koko suvun yhteinen harrastus ja jonkinlainen vapakalastusväline löytää tiensä nopeasti uuden sukupolven hyppysiin.
”Minäkin olen kalastanut jo niin kauan
kuin muistan ja etenkin pappani on toiminut isoimpana esikuvanani ja innoittajanani”, Kalle kertoo.
Suvussa on pitkät kalastusperinteet Kalle sanoo, että kalastus ja etenkin kilpakalastus on tullut todennäköisesti verenperintönä kun hänen suvustaan löytyy maailmanmestareita ja moninkertaisia Suomen mestareita.
”Äiti, isä, pappa ja eno ovat menestyneet pilkkimisen SM-kisoissa ja pappa jopa MM-tasollakin. Hänellä on myös ongintamenestystä SM-kisoissa. Isällä on lisäksi uistelusta mitalisijoja, mutta ei ’tolppaa’”, kuten Kalle voittopokaalin ilmaisee.
Kalle on itse myös innokas kilpakalastaja ja kilpailujen sekä niihin harjoittelemisen myötä ymmärrys kalojen liikkeistä ja sijaintipaikoista on kasvanut.
”Jokaisen kalan merkitys kasvaa kisassa isoksi ja sitä myötä oppii myös nopeiten uusia asioita”, Kalle toteaa.
Pikku-Kalle ja uistelureissun onnistuminen lohen muodossa.
Mieluisimmat kalastusmuodot
Kalle on kalastajana lähes kaikkiruokainen, eikä hänellä ole mitään varsinaista lempilajia.
”Kaikkea vapakalastusta tulee tosiaan harrastettua. Mutta jos yksi pitäisi valita, niin ahvenen kivikkokalastus olisi hyvin korkealla”, hän kertoo.
Ahvenen kalastus onkin kasvattanut huimasti suosiotaan viime vuosina, ja ymmärrys isompien ahventen käyttäytymisestä on ottanut isoja harppauksia. Ahven on mukana myös monissa kilpakalastusformaateissa ja Suomessa järjestettävät Ahven Open ja Ahvenliiga-kisat ovat niin ikään erittäin suosittuja.
Elektroniikan kehitys näkyy kalavesillä
Kallella on alan liikkeessä työskentelyn myötä hyvä näkemys elektroniikan määrän ja laadun lisääntymisessä kalastuksessa.
”Elektroniikan lisääntyminen on tietysti selkein asia ’hupikalastuksessa’ ja monesta veneestä löytyy kattava elektroniikkavarustus. Talvikaudella pilkkikaikuluotainten kasvanut suosio näkyy myös meillä tiskin takana”, tamperelainen kertoo.
Hänen mukaansa kilpakalastuksessa heittokisat, jossa hyödynnetään elektroniikkaa, kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Aikaisemmin uistelukisat olivat suosituin kilpailumuoto.
Hienoja muistoja kalavesilt
Kalle listaa monia mieleenpainuvia muistoja kalastuksesta, mutta ehkä kaikkein mieleenpainuvimmaksi hän nostaa tilanteen 2000-luvun alkupuolelta.
”Olimme kummisetäni mökillä Kustavin Taivassalossa, jossa rannalta heittämällä sain 2,8- ja 3,6-kiloiset hauet kudun jälkeen. Isompi karkasi vielä rannassa ja jouduin hyppäämään veteen, että sain kalan ylös. Ikää taisi olla jotain 5–7 vuoden välistä. Se jäi todella mieleen”, Kalle muistelee, mutta lisää kilpakalastajan tyyliin, että listaan voisi lisätä myös kilpapilkinnän Pohjoismaiden mestaruuden.
”Mutta nuo hauet tulee silti aina ensimmäisenä mieleen”, hän summaa.
Seuraa Kallea Instagramissa: @kaikistakallein
10 sitten fiiliseltiin jo näin isojen haukien kanssa vaikka miehellä ei vielä paljon ikää ollutkaan.
Tänä kesänä koitti vihdoin Norjan kalastusreissu, jota olen odottanut monta vuotta. Valmistauduin matkalle katsomalla YouTubesta videoita taimenen ja muiden lohikalojen kalastuksesta. Videoiden katsomisesta into kasvoi entisestään, sillä aiemmat kalastuskokemukseni ovat lähinnä eteläisestä Suomesta. Reissuun mukaan lähtivät isäni, veljeni sekä isäni kaveri, kun suuntasimme kohti Finnmarkia.
Matka on pitkä, mutta kannattaa
Matka Suomesta Norjaan on pitkä, mutta kivan porukan kanssa aika kului nopeasti. Ajoa Helsingistä tuli 15 tuntia sekä sen päälle pakolliset ruokatauot. Kun pääsimme perille, tyhjensimme auton ja suuntasimme heti virvelit kädessä majapaikan viereiselle pienelle järvelle. Sen saalis oli vain pieniä ahvenia, mutta heti tuli olo, että tällä reissulla saadaan muutakin.
Joesta löytyy kaloja
Seuraavana päivänä suuntasimme joelle, jota meille oltiin kehuttu hyväksi kalapaikaksi. Lyhyessä ajassa saimme saaliiksi paljon harjuksia, taimenia ja ahvenia sekä pari haukea. Koskikalastus oli hauskaa ja kokeilimmekin reissun aikana eri jokia. Pieniltä joilta tuli paljon pientä taimenta saaliiksi ja isommilta taas isompaa kalaa.
Norjassa kalat ovat arkoja, joten kun ne kuulevat askeleen, ne säikähtävät ja voivat sulkea suunsa. Vaikka mitä heittäisit, niin säikky kala ei syö. Siksi kannattaa heittää mahdollisimman kaukaa, jotta kalat eivät huomaa kalastajaa. Olen myös huomannut, että isot kalat ovat arempia kuin pienet.
Joessa kalastaessa kiviä on paljon, joten viehettä pitää uittaa tarkasti. Jos tunnet tärpin, kannattaa kelaamista jatkaa samalla tasaisella vauhdilla, jolloin taimen saattaa hyökätä uudestaan. Jos taas uistin jää kiven reunaan kiinni, niin nopealla nykimisliikkeellä se saattaa irrota.
Järvellä pitkät heitot kannattavat Eräänä reissupäivänä kävelimme tunturijärville kalaan. Ensin kokeilimme pienellä järvellä, josta tuli kookas taimen. Isomman tunturijärven rannasta taas saimme paljon harjusta. Tunturijärvien rannoilla käveleminen oli helppoa ja kalastus mukavaa. Koska tunturilla maasto on harvempaa eikä puita ole paljon, pitää pienikin tuulenvire kaikki hyttyset poissa.
Kalastimme myös toista majapaikan läheistä järveä. Siellä oli matala hiekkaranta, joka jatkui dyyninä pitkälle puoleen väliin koko järveä. Sitä pitkin pystyi kahlaamaan pitkän matkaa. Kävelin jopa vähän liian pitkälle, sillä saappaat alkoivat hörpätä vettä. Kahlaaminen kuitenkin kannatti. Heittelin niin pitkälle kuin pystyin ja joka heitolla sain isokokoisia ahvenia.
Mereltä saalis oli niukka Norjassa merikalastus on tosi kivaa, jos löytyy oikea paikka kalastaa oikeaan kellonaikaan. Me kokeilimme kalastusta ison sillan luona, jossa näkyi hyvin lasku- ja nousuveden virtaus. Kalastimme litkoilla ja painavilla jigeillä. Kirkkaassa vedessä näki, kuinka painavat turskajigit upposivat nopeasti pohjalle nätisti väristen. Minä kalastin makrillilitkalla, jolla sain neljä seitä.
Ennakkoon kuulemieni tarinoiden perusteella odotin, että mereltä olisi jokaisella heitolla tullut kalaa, mutta eipä tullut. Tulevilla matkoilla täytyy mennä aikaisemmin ja eri paikkaan. Erään paikalla olleen kalastajan mukaan paras syönti on aivan nousuveden alussa. Nousu- ja laskuveden aikataulut voi tarkistaa ennakkoon netistä.
Välineet Norjaan
Vapa kannattaa valita kalastustavan mukaan. Sisävesillä viehesuositus 5–25 g välille, jotta voit heittää sekä pieniä lippoja että isompia
Järvien rantoja oli helppo kävellä eivätkä hyttyset häirinneet tuulessa.
lusikoita. Käytin enimmäkseen 9 grammaisia Lottoja. Varsinkin kirkkaan väriset uistimet, kuten punainen ja kirkkaan vihreä toimivat. Siimaksi sopii 0,14–0,20 mm kuitusiima. Paksummalla siimalla on se etu, että voi nykiä rajummin, jos viehe jää kiven koloon. Ohut siima taas on hyvä aroille kaloille.
Merenrantakalastuksessa tarvitaan rajumpaa vapaa ja kestävää siimaa. Painavat (30–100 g) vieheet lentävät pitkälle ja uppoavat nopeasti kovissakin virtauksissa. Jos välineitä ei ole tarkoitettu merikalastukseen, ne pitää huuhdella huolellisesti makeassa vedessä mahdollisimman pian.
Norjaan kannattaa ottaa mukaan myös hyttyshattu, hyttysmyrkkyä ja polarisoidut aurinkolasit. Vaatteiden ja kenkien tulee olla hyvät, koska hiertävissä kengissä tai märissä vaatteissa on kurja kävellä pitkiä matkoja. Retkikeitin on myös hyödyllinen, ja kuivaruokia voi testata jo kotona, jotta löytää mieleisensä. Eväspatukoita kannattaa olla mukana aina.
Kesäkaudella takapihojen grillimestarit käryttävät kaikenlaista nelijalkaisten ja siivellisten eläväisten lihaa hehkuvilla arinoillaan. Kauden kääntyessä syksyyn voi virkistää makuhermojaan tällä, ehkä hieman jopa terveellisemmällä kalaversiolla.
Makkaran tekoon ei tarvita kalliita laitteita eikä kuortakaan. Kuoren sijaan käytetään muovikelmua jonka sisällä makkarat keitetään vedessä kypsiksi ennen grillaamista. Raaka-aineeksi käy mikä vain kala, mutta erityisen hyvin voi hyödyntää lihasruotoista kalamassaa, jota syntyy helposti hauesta ja särkikaloista.
Makkaroiden monipuolisella maustamisella saa mukavaa vaihtelua makumaailmaan. Massa kannattaakin jakaa pariin kolmeen osaan ja maustaa ne hieman eri tavoin. Savukalaa ja mätiä voi myös sekoittaa taikinamassaan. Ohjeen raaka-aineet ovat vain esimerkiksi, käyttäkää luovaa hulluutta aineiden valinnassa. Korppujauhoja ja kananmunaa ei tarvita, kalan proteiinit kiinnittyvät kypsentyessä toisiinsa sitoen makkaran rakenteen.
Ainekset
» 700-800 g massattavaa kalafilettä
» 1 dl ruokaöljyä (voisula käy myös)
» Mausteet
» 1 dl Grana Padano tai Parmesan-juustoraastetta
» 2 valkosipulinkynttä murskattuna
» 1 dl paprika- tai chilimurskaa
» 3 rkl savupaprikajauhetta
» 1-2 rkl chilikastiketta
» suolaa
» valkopippuria
» 3 rkl tuoreita timjamin lehtiä
Valitse kalafileistä ruotoiset osat (n. 500 g) ja jauha ne raaka-aineiden kanssa hienoksi massaksi tehokkaalla sauva- tai tehosekoittimella. Mummovainaan lihamyllykin toimii. Silppua ruodottomat kalanpalat leikkuulaudalla veitsellä hienoksi silpuksi ja sekoita massaan. Näin saadaan kalapaloista rakennetta makkaraan.
Leikkaa tuorekelmusta noin 30 x 30 cm pala ja lusikoi massaa pitkulaiseksi aihioksi toiseen reunaan. Jätä päihin kolme senttiä tyhjää jotta voit kiristää rullatun paketin lopuksi. Rullaa kalamassa tiukaksi pötkyläksi ja kiristä kelmun päädyt ja solmi tai niittaa ne kiinni nitojalla.
Kelmupötkylöitä keitetään runsaassa vedessä 10 minuuttia ja nostetaan jäähtymään lautaselle. Jäähtyneistä pötköistä poistetaan kelmut ja makkarat öljytään kauttaltaan ennen grillaamista. Tarjoile ”omega3-torpeedot” keitettyjen perunoiden, tsatsikin ja grillivihannesten kera.
Silakoiden määrän arviointi Itämeressä. Mitä se vaatii?
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha Lilja tuijottaa näytölle piirtyvää kuvaa, ottaa radiopuhelimen käteen ja ohjeistaa kansihenkilökuntaa nostamaan koetroolin ylös. Koetroolissa on nyt riittävästi kalaa.
Olemme tutkimusalus Arandalla, jonka vuotuinen silakantutkimusmatka on käynnissä. Tutkimusmatka on osa nk. BIAS (Baltic International Acoustic Survey) -matkaa, josta Luonnonvarakeskus hoitaa Arandalla koko Pohjanlahden sekä Suomen puoleiset merialueet Suomenlahdella. Muilla mailla on velvollisuutensa Itämeren muissa osissa. Noin kaksiviikkoisen matkan aikana kertyy runsaasti tietoa. Lyhyitä, alle tunnin mittaisia koetroolauksia on useita ja kaikuluotausaineistoa kerätään yötä päivää. Seuraavan talven aikana Lilja yhdistää kaikuluotausaineiston ja trooliaineiston. Niiden avulla arvioidaan silakan ja kilohailin määriä, eli luodaan niille kanta-arviot.
Lilja toimii osana Kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijaryhmää, joka valmistelee kanta-arvion koko Itämeren alueelle. Arvion perusteella annetaan seuraavan vuoden kalastuskiintiöt kaikille Itämeren maille. Kalastuskiintiöllä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kalaa on sallittua pyytää kyseisen vuoden aikana.
Kaikuluotauksella tieto syvyyksistä ja troolilla kalalajeista
Ihmettelen, mistä Lilja tiesi, että nyt on oikea aika nostaa trooli. Hän selittää, että käytössä on tarkka kaikuluotain, jolla lasketaan kalojen määrä eri vesikerroksissa. Ruudulle piirtyy samannäköinen kuva kuin vapaa-ajankalastajien käytössä olevissa kaikuluotaimissa, mutta tämän luotaimen avulla tieto on selvästi tarkempaa. Värillisen ruudulle
piirtyvän kuvan lisäksi Lilja hyödyntää tietokoneen antamia lukuarvoja arviossaan.
Kaikuluotain ei kuitenkaan vielä erottele kalalajeja: sen vuoksi silakan ja kilohailin osuudet arvioidaan alueittain troolisaaliin perusteella. Lisäksi troolissa näkyy toisinaan esimerkiksi rasvakaloja ja joskus myös joitain isompia kaloja. Pääosuus saaliista on kuitenkin silakkaa ja kilohailia, sillä matkan tarkoitus on selvittää niiden määriä.
Ero kuin yöllä ja päivällä
Lilja kertoo, että kaikuluotain näyttää tiedon pinnan ja pohjan välillä, eli tietoa tulee jopa yli sadan metrin syvyydestä.
Päivällä ruudulla näkyvät kalat ovat enemmän tiheinä parvina sekä pääosin lähempänä pohjaa. Öisin ne hajaantuvat ja nousevat lähemmäs pintaa. Silloin niitä on myös helpompi saada trooliin, kun osaa uittaa troolin oikeaan syvyyteen.
Myös Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden surullisenkuuluisat hapettomat alueet näkyvät kuvissa: syvänteissä ei ole elämää, sillä siellä ei ole tarvittavaa happea. Pohjanlahdella sitä vastoin on hapekasta vettä riittävästi.
Viimeaikainen silakan kunto puhuttaa
Viime vuosina silakan kunto on ollut esillä myös mediassa. Silakat ovat olleet aiempaa selvästi laihempia ja kanta on ollut pienempi. Tämä on ilmennyt myös Liljan aineistossa. Viime vuonna näkyi kuitenkin jo askel parempaan suuntaan, ja tämän syksyn matkalta toivotaan edelleen parempia uutisia.
Luonnonvarakeskuksessa jatketaan tutkimuksia, joissa selvitetään aihetta. Ilmiön syiden lisäksi selvitetään muutoksista aiheutuvia vaikutuksia koko ravintoverkossa. Kysymys kuuluukin, miten silakoiden laihtuminen vaikuttaa muihin eliöihin, esimerkiksi muihin kaloihin?
Vaikutukset voivat olla hyvinkin monimutkaisia, eikä välttämättä helposti ennalta-arvattavia. Kalastajia kiinnostava esimerkki löytyy silakkaa ravintonaan käyttävistä lohista. Jos lohet syövät silakan sijaan toisia kalalajeja, eivät ne välttämättä saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita, jolloin niiden selviytyminen voi heikentyä.
Täytin tänä vuonna 60 vuotta ja halusin juhlistaa pyöreitä lähtemällä koko perheen voimin unelmien kalareissulle. Matkamme suuntautui Kanadaan, tarkemmin sanottuna Vancouverin alueelle Brittiläiseen Kolumbiaan.
Vancouver lähialueineen on upea kalastuskohde kaikille kalastajille, jotka haluavat saada kalastuselämyksiä mihin vuodenaikaan tahansa. Meidän reissumme ajoittui heinäkuun alkuun keskikesän kukkeimpaan aikaan. Olimme varanneet ennakkoon kolme erilaista reissua paikallisten oppaiden kanssa. Ensimmäinen reissu oli koko perheen kera hopealohen uistelun merkeissä Vancouverin edustalla, toisella opastetulla reissulla kalastimme sampea ja kolmannella kalastimme virtavesissä bull troutia (Salvelinus confluentus) eli jokinieriää ja kirjolohta.
Ensimmäinen reissu: hopealohi
Ensimmäinen päivä ja samalla reissu alkoi tutustumalla Vancouverin Bass Pro Shopiin, joka on Pohjois-Amerikan suurin kalastusvälineitä myyvä ketju. Kyllä oli suuren maailman meininkiä ja varustetulvaa kaikkien mahdollisten kalalajien kalastukseen todella elämyksellisissä ja palveluhenkisissä puitteissa.
Koukkukauppavierailun jälkeen suunnistimme Vancouverin satamaan, mistä lähdimme uistelemaan hopealohta. Saalista nousikin yhteensä hopealohen verran, joista neljä oli eväleikattuja 2–4 kg kirkkaita kaloja. Täälläkin oli sama periaate kuin kotimaassa eli eväleikatut kyytiin ja evälliset takaisin.
Uistelu Vancouverin maisemissa oli jo pelkästään niiden puolesta koko hintansa väärti. Kun vielä kalaakin tuli mukavasti, niin 800 euron hintainen reissu oli hyvä sijoitus, toki lisäksi jokaisen täytyi maksaa Kanadan 20 euron hintainen merikalastuslupa.
Toinen reissu: sampi
Olimme varanneet toisen reissun Fraser-joelle tutun oppaan, Frankin, kanssa. Reissumme oli koko päivän mittainen ja saaliksi nousikin kolme nättiä sampea suurimman ollessa 85 kiloa. Sampi vapautetaan aina Fraser-joella kuvauksen jälkeen.
Vapoina ja keloina hän käytti järeää Daiwan sampivapaa ja kaverina oli iso Shimanon Talica-hyrräkela. Kalastus tapahtui ootto-onginnan tavoin syötillä. Syötteinä koukuissa oli lohen palasia tai lohen pää. Frank ei antanut periksi missään vaiheessa, vaikka välillä olosuhteet olivat haastavat ja jostain hän kaivoi aktiiviset sammet syöttiemme äärelle.
Näillä reissuilla voi saada elämänsä kalan, joka ei ole mahdollista Suomessa.
3–4 hengen sampireissu maksaa oppaineen ja veneineen noin 600 euroa + valtion luvan 20 euroa/hlö.
Kolmas reissu: virtavesikalastus Viimeinen kalastuspäivämme suuntautui Whistlerin alueen vuoristovirtojen alajuoksuille. Whistlerissä on muuten eräs Pohjois-Amerikan isoimmista hiihtokeskuksista, jossa voi talviaikana käydä laskettelemassa tai kesäaikana pyöräilemässä, mikäli pitää kalastuksesta välipäiviä.
Kalastimme oppaan perhovälineillä ja itselläni oli myös mukana uistimia ja virvelisetit. Molempia kalalajeja nousi kiitettävään tahtiin vaikka vedet olivat täälläkin jo ruvenneet hieman lämpiämään. Tämä reissu oli ovelta ovelle keikka eli opas haki ja toi meidät takaisin.
Loppuyhteenveto
Jos haluaa päästä helposti kalan makuun, on Kanada eräs parhaita paikkoja koko maailmassa. Silti kannattaa ehdottomasti ottaa reissuille paikallinen kalastusopas ainakin ensimmäiselle kalastuspäivälle, niin saa heti jutun juonesta kiinni.
Pohjoisamerikkalaiseen tyyliin täytyy muistaa, että hyvästä opastuksesta joutuu antamaan tippiä 10–20 % keikkahinnasta riippuen. Tämän eurooppalainen usein unohtaa ja yllätys voi olla suuri, kun tippi on maan tapa. Opaspalveluiden hinnat ovat samaa luokkaa kuin Suomessakin.
Garmin Force Kraken tarjoaa "perus"-Forcen ominaisuudet parannettuna, mutta kevyemmässä paketissa.
Garmin on julkaissut uuden keulasähkömoottorinsa, Garmin Force Krakenin, joka tulee mallistoon edellisen Garmin Force -keulasähkömoottorin rinnalle. Uutuus on saatavissa loka-marraskuussa.
Garmin Force Krakenissa on hyvin paljon uutta ja tietenkin myös tuttua edelliseen Garmin Forceen. Krakenissa on hiiliharjaton moottori, joka on erittäin hiljainen sekä tehokas. Voit käyttää sitä niin 24 kuin myös 36 V-järjestelmissä.
Kraken on työntövoimaltaan joko 80 lb tai 100 lb riippuen käytössä olevasta akkujärjestelmästä. Laitteen monikaistainen GPS on äärimmäisen tarkka, joten tällä pysyy paikallaan kovassakin kelissä.
Suurimpia muutoksia aikaisempaan on, että nyt Kraken on saatavissa joko 60”, 75” tai jopa 90” rikiputkella (228 cm), (90” vain valkoisena). Garmin Forcessa suurin ongelma suomalaisille kalastajille oli se, että keulasähkömoottori jäi helposti lyhyeksi meikäläisiin veneisiin. Nyt Garmin on vihdoin kuunnellut pohjoismaisia käyttäjiä.
Krakenia on saatavina mustana ja valkoisena. Perinteisesti valkoinen on ollut ”saltwater” ja musta ”freshwater” käyttöön, mutta Kraken soveltuu Atlan tin suolaiseen veteen, oli kyseessä kum pi tahansa. Molemmat kestävät täysin suolaisen veden väristä riippumatta. Mustassa on integroituna GT56-viisto kaikuanturi, jota taas valkoisessa ei ole, mutta sen saa asennettua myös jälkikä teen tarvittaessa.
Toinen merkittävä muutos on Gar min LiveScope -liveanturin (LVS32, LVS34 tai LVS62XR) integrointi siten, että anturin johto kulkee rikiputken sisällä ylös eikä ole nostossa ja laskussa tiellä. Lasku ja nosto ovat aina vaaralli sia ylimääräisille johdoille, koska johdot voivat helposti jäädä moottorin osien väliin.
Nyt kun johto kulkee rikiputken si sällä suojassa ylös ja tulee moottorin oman johdon mukana alas, ei ole vaa raa, että johto pääsisi vioittumaan. Keu-
lasähkömoottorissa on oma paikkansa anturin telineelle, joten anturi pysyy kiinni tukevasti ja oikeassa asennossa keulasähkömoottoriin nähden.
Uusi jalusta ja yksinkertaisempi käyttö
Kolmas merkittävä muutos on jalusta, joka on perinteinen, jolloin siihen saa asennettua pikajalustan. Aiempi saksijalusta oli huomattavasti painavampi sekä kookkaampi ja keulasähkömoottoria oli hankala liikuttaa pois veneestä. Kraken on tehty paljon helpommaksi käsitellä. Rikiputkessa on holkki, jolloin Kraken laskeutuu aina paikalleen automaattisesti sekä tulee nostossa aina oikeassa asennossa ylös. Tämä helpottaa huomattavasti varsinkin laskua, kun moottoria ei tarvitse vapautuksen jälkeen pyörittää oikeaan asentoon vaan riittää, että se vapautetaan painikkeesta ja annetaan sen laskeutua itse oikeaan asentoon.
Uusittu etupaneeli antaa enemmän tietoa
Uusitusta paneelista nähdään helposti tärkeimmät toiminnot, kuten onko suuntalukitus päällä, ollaanko taivasankkurissa ja onko esimerkiksi akun varaus riittävä. Teho nähdään selkeällä asteikolla.
Uuden etupaneelin suurin etu on taivasankkuripainikkeessa, koska nyt esimerkiksi keulakalastaja voi tiputtaa moottorin alas ja kytkeä sen taivasankkuriin.
Tämä helpottaa veneessä toimimista, kun kaukosäädin ei ole ainoa mistä moottoria voi ohjata.
Krakenia voi ohjata Garminin karttaplottereilta (tarkista yhteensopivuus), mutta sitä voidaan ohjata myös Garmin-älykellon avulla (tarkista yhteensopivuus).
Mustien moottoreiden GT56-viistoanturit soveltuvat suoraan käytettäväksi Garminin kaikuluotaimiin, joissa on niihin yhteensopivuus.
Krakenin mukana toimitetaan sama kelluva kaukosäädin kuin aiemmassa mallissa. Tämä kaukosäädin on yksi markkinoiden parhaista näytöllisistä kaukosäätimistä ja sen avulla voidaan ottaa käyttöön esimer-
kiksi eleohjaus, jolloin voidaan helposti vain osoittaa moottorille suunta, minne halutaan mennä. Krakenissa ei tule mukana langatonta jalkapoljinta, mutta sen saa hankittua lisävarusteena.
Suositushinnat alkaen 4649 euroa. Lisätietoa garmin.fi
"Krakenin mukana toimitetaan sama kelluva kaukosäädin kuin aiemmassa mallissa."
Kotimainen AMT on valmistanut veneitä jo yli 30 vuotta ja merkki on vakiinnuttanut asemansa markkinoillamme. AMT ei ole profiloinut mitään malliaan varsinaisesti kalastukseen, mutta elokuun Uivassa venenäyttelyssä esitelty 165 Rf toimii aktiivisesti heittokalastavan veneilijän käytössä niin kalastuksessa kuin päiväretkilläkin. Tutustuimme uutuuteen Espoon vesillä.
AMT 165 Rf:ssä on alumiinirunko ja lujitemuovisisus. Sisarmalli R on kokonaan lujitemuovia, mutta me valitsimme koeajoon alumiinirunkoisen, sillä se sopii paremmin reippaaseen kalastuskäyttöön.
Havaintoja
Koeajoon saatu vene oli varustettu heittokalastuskäyttöön sopivaksi Garminin Force-keulasähkömoottorilla sekä Garminin Echomap Ultra 10” -keulakaikuluotaimella. Veneessä vakiovarusteena tuleva Garmin Echomap UHD 9” oli integroitu ohjauspulpettiin. Moottorina oli 60 hv Yamaha, joka asettuu moottorisuosituksen 50–70 hv keskialueelle. Kiinteä polttoainesäiliö vetää 60 litraa.
Veneen ohjauspulpetti on oikealla ja L:n muotoinen keulataso on vasemmalla puolella, näin kokonaisuus on tasapainoisen näköinen. Huomio kiinnittyy harmaaseen ja pehmeään turkkipinnoitteeseen, joka luo miellyttävän ja viimeistellyn tunnelman. Pinnoite estää myös hyvin liukumisen ja on täysin synteettistä.
Tyylikkäät mustat kaiteet, knaapit, kahvat ja tikkaat antavat ryhdikkyyttä yleisilmeeseen. Keulassa on kiinteä kiinnityslenkki tuplarengastuksella, jolloin veneen saa trailerille mieleiseensä asentoon.
Tämä vene onkin sitä kokoluokkaa, että trailerikäyttö onnistuu vielä 750 kg jarruttomalla trailerilla.
Kiinteästi integroitu 9-tuumainen yhdistelmälaite on sopivasti näkökentässä, samoin kuin mittaristo, joista selviävät kierrosluku, moottorin lämpötila, trimmikulma ja kulutus. Moottorin NMEA2000-toimintoa ei siis tarvitse tuoda erikseen näytölle.
Pilssin ja valojen kytkimet sekä USB-tulostulo on sijoitettu ratin oikealle puolelle. Lisäelektroniikkaa voi tarvittaessa asentaa esimerkiksi kaiteeseen tai lasin taakse tasaiselle alueelle. Veneestä löytyy myös integroitu rantautumisvalo keulasta, mutta se on jäänyt keulasähkömoottorin telineen alle.
Säilytystilaa löytyy keulasta, keskeltä ja perästä. Vavat eivät mahdu kokonaisina laatikoihin, mutta kahdessa osassa esimerkiksi takalaatikkoon mahtuu kahdeksanjalkainen perusvapa. Uistin-
Softdeck-turkkipinnoite tuo veneeseen laadukasta ilmettä.
rasiat, liivit sekä lisäelektroniikka mahtuvat ongelmitta laatikostoihin.
Lähdemme kuvaajan kanssa liikkeelle Espoon Keilasatamasta ja tuuli käy 7 metriä lännestä eli keli on juuri sopiva koeajoa ajatellen. Nousulistattomassa rungossa on 18 asteen kulma, mitä voi pitää tavanomaisena lukuna kotimaisten alumiiniveneiden keskuudessa.
Ohjauspulpetti on tiloiltaan toimiva, mutta ei mitenkään ruhtinaallinen. Saan istualtaan sopivan ajoasennon, mutta minua pidemmällä (yli 185 cm) henkilöllä voi olla hieman sovittelemista.
Nostan veneen liukuun 60 hv moottorin ja 13 tuuman potkurin avittamana. Liukuun nousu tapahtuu kahden hengen kuormalla ja keulasähkömoottorin painon johdosta varsin reippaasti.
Huippunopeutta saan tällä yhdistelmällä kelattua 27 solmua, joka riittää
Päävirtakytkin ja sulaketaulu ovat konsolin alla piilossa sateelta. Muutenkin keulassa on kaikki tarvittava järjestyksessä Starttiakku on keskellä sopivan painonjakauman takia. Huoltoluukku avattuna. Koeajoveneeseen oli asennettu tehokas Garmin Force -keulasähkömoottori, pienempitehoisilla 12 V laitteillakin pärjää hyvin. Kuva Sami Pitkänen. Kojetaulusta löytyy myös nykytyyliin USB-liitäntäuseimmille. Taloudellisin matkanopeus löytyi 20–22 solmun vaiheilta, jolloin kulutus oli noin puoli litraa meripeninkulmaa kohden.
Sanoisin kuitenkin, että tämä vene kannattaa hankkia 70 hv moottorilla ja ehkä piirun isommalla potkurilla, mikäli kyydissä on usein kolme henkilöä tai paljon varusteita. Kelissäkin ajaminen helpottuu kun tehoa löytyy ja se välittyy veteen sopivasti.
AMT 165 Rf:n ajo-ominaisuudet ovat huippuluokkaa
Rungon pito on todella hyvä ja potkuria on lähes mahdoton saada haukkaamaan ilmaa tai kavitoimaan kun trimmin pitää tarpeeksi alhaalla. Tällä veneellä löytää ajamisen ilon. En muista ajaneeni hauskempaa venettä tässä kokoluokassa.
Veneessä on vakiona kaapeliohjaus, joka toimii suhteellisen nopeasti, mutta on luonteeltaan hieman tahmea kuten kaapeliohjaukset yleensä. Hydrauliohjaus on pieni investointi, joka kannattaa tehdä venettä ostaessa, mikäli käy vesillä vähänkään enemmän.
Ominaisuudet riittävät hyvin kuoppaisempaankin keliin, kulku on pehmeää ja johdonmukaista. Joskin alle viisimetrisellä veneellä ei kannata pahimpaan syysmyrskyyn lähteä.
Hyviä oivalluksia
AMT 165 Rf:ssä on mietitty käyttöä monelta kantilta. Säilytystiloista löytyvät aidot intergroidut Abloy-lukot, joiden käyttö sujuu yhtä kätevästi kuin kotioven avaus. Asennuksia ja huoltoja varten veneestä löytyvät avattavat huoltoluukut keulasta, keskeltä ja perästä. Sähköjohdot saa syötettyä valmiita putkia pitkin.
Kaarrokset ja nopeat liikkeet ovat AMTlla hallussa. Kuva Sami Pitkänen. Keulasta löytyy huoltoluukku, josta käsin lisäasennukset onnistuvat kätevästi.Kalastus
Veneessä on sopivat tilat kolmelle heittokalastajalle, neljäskin mahtuu, mutta optimi on kaksi tai kolme henkilöä. AMT 165 Rf on mittoihinsa nähden tilava ja vakaan oloinen vaikkakin pieni runko reagoi nopeammin henkilöiden liikkeisiin.
Keulan L-mallinen sivupenkki on muotoiltu siten, että se toimii korotettuna heittotasona ja lisävarustelistalta löytyy laidan ja penkin väliin asettuva heittotaso, jolloin keulaan mahtuu enemmänkin väkeä heittämään.
Kaiteisiin saa asennettua esimerkiksi liveluotaustelineen ja keulassa on tilaa asentaa koeajoveneen tapaan jopa iso Garmin Force -keulasähkömoottori, joka on tähän veneeseen ehkä jo hieman ylitehoinen. Pienempi 12 V Minn Kota tai MotorGuide 55lbs riittää hyvin ja ne mahtuvat vielä helpommin keulapiikkiin.
Se on toki hyvä mainita, että keulasähkömoottori haukkaa keulasta kulkuväylän, joten veneeseen noustakseen täytyy askeltaa moottorin yli.
Loppuarvio
AMT 165 Rf on venemaailman moniottelija, joka tarjoaa kokoonsa nähden paljon venettä. Sen koeteltu rakenne ja miellyttävät ajo-ominaisuudet tekevät siitä hyvän valinnan niin kalastukseen kuin perheveneilyynkin.
AMT 165 Rf
» Pituus 4,90 m
» Leveys 2,08 m
» Paino 450 kg
» Henkilöluku 5
» Moottori 50–70 hv
» Suurin arvioitu nopeus 33 kn
» Luokitus C
» Pohjan V-kulma 18°
» Sadevesityhjentyvä
» Pakettihinta 28 125 € (60 hv), 29 900 € (70 hv)
» Lisätietoa amtboats.fi
VAKIOVARUSTEET
» Mustat kaiteet, knaapit, käsikahvat ja uimaporras
» Keulavalo
» Soft deck -kansimateriaali
» Takatyynyt (Dryfeel)
» Kuomukotelo
» Integroidut Abloy-lukot
» NFB-ohjaus
» Kiinteä polttoainesäiliö (60 l)
» Polttoaineen suodatin
» Mukitelineet
» Sammutin (2 kg)
» Kulkuvalot (LED)
» Köysiboksi keulassa
» Ankkuriboksi perässä
» Automaattinen pilssipumppu
» Securmark-turvamerkintä
» Lukituslenkki keulassa (hyväksytty)
» Garmin Echomap UHD 9”
-yhdistelmälaite
» Y-cop ajonesto
LISÄVARUSTEET
» Peräkuomu
» Aurinko/kalastustaso keulaan
» Apumoottoriteline
» Etutyynyt
» Pulpetin suojahuppu
Kaapeliohjauksen suositan vaihtamaan jo tilauksen yhteydessä hydrauliseen, joka on paljon tarkempi ja kestävämpi.Mitä, jos jokainen matka alkaisi napin painalluksella? Minne menisit? Mercury Avator 7.5e -sähköperämoottorin kanssa tarvitset vain kohteen. Asennettuasi kannettavan moottorin ja akut nopeasti pikakiinnikkeellä olet heti valmis vesille ja haluamiisi seikkailuihin. Avator on älykäs, täysin sähköinen perämoottori –suunniteltu tekemään seikkailemisesta vaivatonta.
Aloita matkasi Mercury Avatorin kanssa.
MERCURY AVATOR JÄLLEENMYYJÄT
HAUHO : MATTI RANTTI KY
HELSINKI : JOLLAKSEN VENE- JA
MOOTTORIHUOLTO OY
HELSINKI : VENEILIJÄN VERKKOKAUPPA
HELSINKI : WALTIC OY
IMATRA : VENE-HIETSU OY
JOENSUU : JOKIKONE OY
JYVÄSKYLÄ : JYVÄS-MARINE OY
KAJAANI : TOKMANNI
KOKKOLA : AKKUTEHO OY
KOTKA : SOUTH EAST BOAT SERVICE OY
KOUVOLA : KYMENSEUDUN
OSUUSKAUPPA PRISMA
KUOPIO : KONESOLMU OY
MUURAME : PÄIJÄTMOTO OY
OULU : EURO MOTOR CENTER OY
PIRKKALA : KX-CENTER OY
PORVOO : E3- MARIN OY
RAISIO : VENEMAAILMA
ROVANIEMI : KONELIIKE
KORTENIEMI OY
SIPOO : W & W MARINE OY AB
TURKU : BOTSKI-HUOLTO OY
TURKU : NAUTICAL PARTNERS
FINLAND OY
VAASA : HYDROLINK OY
VELKUA : FSD-GROUP
VÄÄKSY : VÄÄKSYN KONEPISTE OY
ÄÄNEKOSKI : R-SKID OY
Mercury lisää kierroksia sähköperämoottorimarkkinoille
Mercury on aloittanut vahvasti perämoottorien sähköistämisen. Viime numerossa koeajamamme 7.5e saa seurakseen tehokkaammat 20e ja 35e:n. 7.5e:stä poiketen isoveljet saavat virtansa ulkoisesta akusta, joten ne ovat ulkomitoiltaan hieman pienempiä. Tulevina kuukausina julkistetaan vielä kaksi uutta sähköperämoottoria näiden kolmen lisäksi.
20e- ja 35e-moottoreissa on monia samoja ominaisuuksia kuin 7.5e-moottorissa, mukaan lukien alan ensimmäinen transverse flux -moottoriteknologia, kirkas värinäyttö sekä molempikätinen ohjauskahva.
Valmistajan mukaan Avator 20e- ja 35e-perämoottorit tuottavat potkuriakselilla 2 000 ja 3 500 W:n tehon. 20e voi tuottaa viiden hevosvoiman nelitahtiperämoottoria vastaavan kiihtyvyyden. 35e:n teho kiihdyttää veneen vastaavalla tavalla kuin Mercuryn 9,9 hv:n nelitahtinen.
Molemmista uutuuksista löytyy kahvaohjaus- tai kaukohallintalaite. Ne sopivat tehonsa puolesta mainiosti esimerkiksi pieniin ”puskaveneisiin”, soutuveneisiin tai pieniin kumiveneisiin. Isompitehoisella moottorilla pienemmän veneen saa jo todennäköisesti liukuun. Kummankin uutuusmoottorin paino on noin 21 kiloa.
Akkuja voidaan yhdistää rinnakkain
Valmistaja kertoo, että uusia 2300 wattitunnin 48 V akkuja voidaan yhdistää jopa neljä rinnakkain, jolloin kapasiteettia saadaan hurjasti lisää. Kokonaisuutta voidaan hallita erityisen Power Centerin kautta. Power Center toimii voimansiirtokaapelin liitäntöjen keskuksena mahdollistaen selkeän ja järjestelmällisen asennuksen.
Kuten 7.5e:ssäkin, Avator 20e:n ja 35e:n 2 300 Wh:n litiumioniakku on kehitetty yhteistyössä Navico Groupin Mastervoltin kanssa. Sille on tehty pudotuskoe ja sillä on vedenpitävyyden IP67-luokitus. Lataukseen on tarjolla 230 tai 520 watin laturit.
Digitaalisilla kaukohallintalaitteilla lisämukavuutta
Kaukohallintalaitevaihtoehtoja on kaikkiaan kolme ja sivusekä päälleasennettavat mallit löytyvät. Digitaaliset ohjaimet antavat kaapeliohjaimista poiketen välittömän kaasuvasteen.
Kummatkin Avator-mallit on varustettu Mercury SmartCraft Connect -moduulilla eli moottorit voidaan yhdistää
Mercury Marine -mobiilisovellukseen, joka näyttää suorituskykytietoja sekä gps-kartan, josta löytyvät visuaaliset toteutetut toimintamatka-arviot.
Uutuuksien hinnat ovat vielä toistaiseksi vahvistamatta. Lisätietoa: mercurymarine.com
Amerikkalainen keulasähkömoottorien valmistaja Minn Kota julkisti heinäkuussa kokonaan uudistetun, markkinoiden laajimman keulasähkömoottorimalliston. Supertehokkaat Ultrex-, Ulterra, Instinct, Terrova ja Riptide Terrova ovat saatavilla Quest-versioina. Mallit sisältävät uutta teknologiaa ja ovat rakenteeltaan täysin uudelleen todella koviin olosuhteisiin ja käyttöön suunniteltuja. Ostaja voikin valita hankkiiko keulasähkömoottorinsa Quest- tai perusversioina. Myös perusversiot ovat uudistuneet edullisimmasta mallisarjasta lähtien. Moottorimalliston uudistumisen myötä moneen mallin osalta vanhaa on vain koneen mallinimi. Minn Kota Riptide Instinct Quest, täydentää täysin uutena mallina Minn Kota -tuoteperheen.
Maahantuoja Comstedt Finlandin mukaan ensi erät uusia koneita saapuvat Suomen markkinoille ensi vuoden alkupuolella, mutta muutamia laitteita pyritään saamaan testattavaksi vielä tämän vuoden avovesikauteen.
Todella laajasta mallistosta löytyykin nyt todennäköisesti jokaiselle käyttäjälle ja venetyypille sopiva keulamoottorivaihtoehto. 12 voltin uusien mallien hinnat alkavat 1490 eurosta ja markkinoiden tehokkaimmat 24/36V Quest-mallit isompiin veneisiin alkaen 4900 euron hintaluokasta.
Quest-mallien pääominaisuuksia
Minn Kota on uudistanut Quest-sarjan perinpohjaisesti - aina potkurista GPS-ohjaukseen asti. Runko on jämäkämpi, ainevahvuutta on puolet enemmän ja yleinen rakenne vastaa reilusti lisääntyneeseen voimaan.
Hiilikuituvahvisteinen rikiputki on niin ikään uusi ja sähköjärjestelmää on uudistettu toimimaan entistä tehokkaammin käyttäjän eduksi. Todella korkeakeulaisetkin veneet voidaan nyt myös laadukkaasti ja toimintavarmasti varustaa keulasähkömoottorilla, sillä Riptide Instinct Questin huikea, jopa 100” (254 cm) rikiputki mahdollistaa asennuksen lähes minkä kokoiseen veneeseen tahansa.
Riptide Terrova Quest.24/36V moottorit ovat hiiliharjattomia ja tehokkaan hyötysuhteen ansiosta ne tarjoavat valmistajan mukaan jopa 30 % pidemmän käyttöajan ja 50 % isomman väännön perinteisiin sähkömoottoreihin verrattuna.
Myös vääntöalue on laajempi ja kun tehokas moottori yhdistetään uudelleen suunniteltuun potkuriin, on voimaa tarjolla tehokkaammin ja joustavammin. Lisäksi Ultrex Questissa on uusi nostoavustinrakenne, joka mahdollistaa entistäkin vaivattomamman noston.
Kaikissa Quest-moottoreissa on reaaliaikainen akun varaustilannäyttö, joka helpottaa akun tilan valvontaa. Moottorin on mahdollista asettaa nyt myös virransäästötilaan (Eco Mode), jolloin käyttöaikaa saadaan pidennettyä tarpeen tullen.
Moottorit ovat valmiiksi täysin One Boat Network -yhteensopivia, jolloin ne voi liittää osaksi isompaa kokonaisuuttaa. Samaan järjestelmään voi liittää esimerkiksi Humminbirdin näyttöjä, Minn Kota Raptor/Talon-matalavesiankkureita, tai vaikkapa Cannon Optimum älytakilat ja Humminbird-tutkan.
Muita uudistuksia
Quest-teknologian lisäksi Minn Kotan kaikissa moottoreissa on parannetut GPS-toiminnot:
Drift, joka ohjaa veneen nopeutta ja suuntaa tarkasti haluttua kurssia pitkin, virtaukset ja tuuli huomioiden.
Improved Follow-the-Contour mahdollistaa paremman karttaohjelmien hyödyntämisen, mm. Syvyyskäyrien tarkemman seuraamisen, jolloin kurssilla pysytään entistä tarkemmin.
Dodge-toiminto sallii poistua automaattisesta navigointitilasta poikkeusreitille manuaaliohjaukseen reitistä ja jatkaa navigointia aiempaa reittiä ilman reitin uudelleen valintaa.
Ulkoisesti merkittävä uutuus rakenteen ohella on uusi kaukosäädin, jossa on neljä ohjelmoitavaa One Boat Network -painiketta. Painikkeiden kautta käytetään itse tallennettuja toimintoja, kuten Talon- tai Raptor-matalavesiankkurin hallintaa, reittipisteen merkitsemistä tai autopilotin aktivointia.
Uudet moottorit ovat osa uuden One Boat Network -sovelluksen kokonaisuutta. Tämä mahdollistaa kaikkien uusien keulamoottorimallien täyden ohjauksen myös sujuvasti puhelimella.
Lisätietoa uutuuksista comstedt.fi
"Minn Kotan mallisto uusiutui ja saivat rinnalleen parannetun Questsarjan perusmallien oheen."
Keksijä ja kalastaja O.G. Schmidt mietti jo 1930-luvulla, miten venettä voitaisiin hallita kalastuksen aikana ilman polttomoottorin käyttöä, sillä sen aikaiset polttomoottorit kävivät niin kovaa, että kalat pelästyivät.
Vuonna 1934 hän keksi ensimmäisen hammaspyöräkäyttöisen sähköisen uistelumoottorin ja perusti valmistusta varten oman yhtiön, jonka nimesi Minn Kotaksi Minnesotan ja Pohjois-Dakotan osavaltioiden mukaisesti.
Jo vuonna 1965 Minn Kota lanseerasi sähkömoottorin, joka pystyi pyörimään 360 astetta, käyttämään kolmea nopeustilaa ja mennä taaksepäin. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 1968, tuli ensimmäinen jalkapoljin.
Sähkömoottoriin yhdistetty autopilotti esiteltiin 1991. Vuonna 2003 ensimmäinen langaton kaukosäädin oli tosiasia. Neljä vuotta myöhemmin 2007 kalastajat saattoivat saada moottoriin integroidun Dual Beam -anturin.
Vuonna 2010 lanseerattiin edistyksellinen GPS-pohjainen i-Pilot-navigointijärjestelmä ankkurointitoiminnolla, vakionopeudensäätimellä ja kyvyllä tallentaa jälkiä, joita moottori pystyi seuraamaan automaattisesti.
One-Boat-Network, joka yhdistää Minn Kotan keulasähkömoottorin, Humminbirdin kaikuluotaimet, Humminbird 360° -anturin sekä Minn Kota Talon & Raptor matalanvedenankkurit, tuotiin markkinoille 2020 ja nyt 2023 ovat vuorossa Minn Kota Quest -keulasähkömoottorit.
Lisäkapasiteettia tehtaalla Minn Kotan tehdas sijaitsee Minnesotan osavaltiossa Mankaton kaupungissa. Kalastuselektroniikan suosion myötä myös keulasähkömoottoreita ja matalanvedenankkureita menee kaupaksi entistä enemmän. Esimerkiksi vuodesta 2008 vuoteen 2022 tehdas on laajentunut 20 000 neliömetrillä, joka vastaa kah-
den hehtaarin pinta-alaa.
Minn Kotan maahantuonnista ja huollosta vastaavan Comstedt Finland maajohtaja Jussi Kesonen pääsi vierailemaan laajennetulla tehtaalla keväällä ja vaikuttui.
”Tehdaskokonaisuus on todella vaikuttava. Saman katon alla toimii koko tuotekehitysorganisaatio, valmistuslinjat sekä testausyksiköt mekaanisen kestävyyden ja eri sääolosohteiden laajaan testaamiseen. Erikoisrakennetuissa valmistus- ja testaustiloissa löytyvät esimerkiksi keulasähkömoottoreiden ja matalavesiankkureiden valtavat testialtaat”, Kesonen mainitsee.
“Mielenpainuvaa oli myös se, että jokainen työvaihe tarkistetaan lisäksi käsin parhaan mahdollisen laadun takaamiseksi eli ihminen tekee vielä viimeisen tarkistuksen ennen tuotteen asiakkaalle toimittamista”. Lisätietoa minnkota.fi
Kaikesta automatisoinnista huolimatta moni työvaihe tehdään edelleen käsin. Laajennetulla tehtaalla pystytään simuloimaan kaikki käyttötilanteet.Kuusamon jättiproffa eli Professor 00 on Suomen suurin lusikka ja mitoiltaan 180 mm & 60 g. Monikäyttöistä lusikkaa voi heittää ja se toimii mainiosti myös rauhallisessa vetouistelussa hauelle. Tälle kaudelle Professor sai upean savukalavärin, joka sopii täydellisesti tummiin ja humuspitoisiin vesiin. Hinta 23,95 euroa.
Kuusamon Lätkä ja Räsänen ovat Professorin ohella valmistajan ikonisimpia tuotteita ja etenkin Räsäsestä löytyy monenmoista eri variaatiota. Kumpaakin voi käyttää myös pystypilkkinä talvella.
Poimimme syksyn keleihin houkuttelevimmat värit järvivesiin. Kuusamon uistimen tuotteissa yhdistyvät hienosti klassinen suunnittelu ja laaja värikirjo, jonka avulla on mahdollista saada nirsoinkin kala innostumaan.
Räsäsen ja Lätkän hinnat alkaen 12,50 euroa. Lisätietoa kuusamonuistin.fi
Volframissa on uskomattoman suuri tiheys, jonka ansiosta painoista voidaan tehdä kooltaan pienempiä. Lyijy on ympäristölle haitallista, joten nykypäivän kalastaja suosii volframia.
VMC Fast Lock Weight on kätevä painotusjärjestelmä, jossa voit helposti irrottaa ja kiinnittää haluamasi painon uistimen eteen. Erityisen suositeltavaa näitä on käyttää shad-kalastuksessa. Painoja löytyy 3,5 grammasta 14 grammaan. Hinta 8,30 euroa/pkt.
VMCn 5,3 ja 10,6-grammaisilla volframilisäpainoilla saa uistimiin lisää uppoavuutta. Sarjasta löytyy lisäksi myös 3.5, 7.2 ja 14 g painot. Pakkauksessa 2 tai 4 kpl painosta riippuen.
Bullet-painot on suunniteltu Texas- ja Carolina-rigauksiin ja pienemmän kokoisilla volframipainoilla saat lisää tarkkuutta kalastukseen verrattuna isompikokoisiin samanpainoisiin lyijypainoihin. Saatavilla 7, 10 ja 14 gramman painoisina. Hinta 6,90 euroa/pkt.
Lisätietoa rapala.fi
Kotimainen Patriot on tunnettu nopeista liikkeistään ja kyvystään luoda meitä suomalaisia puhuttelevia tuotteita. Patriotilta löytyy tulevaan kauteen ja osittain meneillään olevaankin kauteen erinomaisia tuotteita, joiden hintalaatu-suhde on parasta A-luokkaa.
Patriot reppujakkarat
Reppujakkarat ovat tärkeitä pilkkijän varusteita. Patriotilta on tulossa kahta erilaista mallia, edullisempi 39 euron hintainen Trekker sekä FishHunter L & XL -reppujakkarat, joiden hinnat ovat 69 ja 79 euroa. Näillä ominaisuuksilla varustettuja reppujakkaroita ei näissä hintaluokissa ole totuttu näkemään.
Patriot Trekker
» Tukeva 600D polyesterikangas
» Vedenpitävä pohja
» Kevyt ja tukeva 22 mm alumiinirunko
» Tukeva selkäosa
» Pehmustettu istuinosa
» Suurikokoinen päätasku
» Vetoketjullinen tasku repun etupuolella
» Pitkät sivutaskut pikalukoilla
» Rintaremmi
» Tukevat kantohihnat
» Istumakorkeus 50 cm
» Oranssi huomiolippu metsästyskäyttöä varten
Patriot FishHunter L ja XL
» Harjattu ja hiljainen pintamateriaali
» Vedenpitävä pohja
» Kevyt ja tukeva alumiinirunko 22 mm
» Tukeva selkäosa
» Pehmustettu istuinosa
» Suurikokoinen päätasku
» Vetoketjullinen tasku läpässä ja repun etupuolella
» Pitkät sivutaskut pikalukoilla
» Rintaremmi
» Pehmustetut kantohihnat
» Istumakorkeus L: 50 cm XL: 56 cm
» Oranssi huomiolippu metsästyskäyttöä varten
Patriot kaikuluotainlaukku S & L
Kaikuluotaimia kannetaan mukana paitsi jäälle, niin myös avovesiaikana esimerkiksi pienveneisiin tai liikkuville kalareissuille. Patriot on toteuttanut tätä tarkoitusta varten oman laukun, joka toimii kaikenmerkkisten luotaimien kanssa.
Kompaktissa laukussa kulkevat kolhuilta suojassa näytön lisäksi esimerkiksi kaikuanturi, akku, laturi ja tarvittavat virtajohdot. S on suunniteltu käytettäväksi 4–5” ja L 7–10” kaikuluotaimien kanssa. S hinta 54,90 ja L 74,90 euroa. S mitat 31 x 21 x 26 cm, L 35 x 35 x 30cm.
Ominaisuudet
» Irrotettava olkahihna
» Tukeva 5mm muovinen pohjalevy
» Yhteensopiva kaiken merkkisten kaikuluotaimien kanssa
» Tukeva kantohihna
» Vedenpitävä pohja
» Liukuesteet pohjassa
» Tukevat vetoketjut ja vetimet
» Säädettävä aurinko/sadesuoja
» Läpinäkyvä, rullattava suojakalvo
» Avattava takaluukku
» Laukun kyljessä läpivienti anturin johtoa varten
» Tarranauhakiristys anturin johdon pituuden säätöä varten
» Suurikokoiset verkkosivutaskut
» Kiinnityshihnat akun kiinnitystä varten
Patriot Hydro-X -sarja
Patriotin oma erityisen hyvin vettä pitävä vaatesarja kulkee nimellä Hydro-X. Sarjaan kuuluu kalastustakki ja kahluuhousut. Kelluntarengas ja kelluva haavi ovat myös tulossa. Kaikissa ideana on tarjota Patriotin hinta yhdistettynä parhaaseen mahdolliseen laatuun.
Takki
Takin leikkaus, taskujen sijoittelu ja tekniset ominaisuudet takaavat täydellisen liikkuvuuden ja käyttömukavuuden niin viehe- kuin perhokalastajallekin. Vuoreton ja pieneen tilaan pakkautuva takki on valmistettu vahvaa ja repeytymistä estävää Rip-Stop rakennetta hyödyntäen.
» Kevyt ja kestävä 3-ker rosrakenne
» 100 % vedenpitävä (10 000 mm vesipilariarvo)
» Hyvin hengittävä (5000 g/m2/24h)
» Tuulenpitävä
» Teipatut saumat
» Ulkokangas 100 % nylonia Ripstop-vahvistuksella
» TPU TECH kalvo
» Vettä ja likaa hylkivä DWR (Durable Water Repellent) pinnoite
» Suurikokoiset rintataskut esimerkiksi viehe- ja perhorasioita varten
» Rintataskujen alla fleecevuorelliset käsien lämmittelytaskut
» 3 taskua vesitiiviillä vetoketjuilla
» Kiinnityspaikat pihdeille, jojolle ja muille pientarvikkeille
» Säädettävä ja käärittävä helma kahluukäyttöä varten
» Niskassa D-lenkki haavin ripustamista varten
» Optimaalinen leikkaus kalastuskäyttöä varten
» Vahva ja vesitiivis päävetoketju
» Tukevat vetoketjut ja vetimet
» Monipuolisesti säädettävä, hyvin suojaava huppu
» Korkea ja miellyttävä fleecekaulus
» Velcrolla säädettävät hihansuut
» Hihansuissa miellyttävät mansetit
» Hinta 139 euroa
Hydro-X-kahluuhousut
» Kevyt ja kestävä 3-kerrosrakenne (100 % Polyester)
» 100 % vedenpitävä (20 000 mm vesipilariarvo)
» Hengittävät (3000 g/m2/24h)
» TPU TECH kalvo
» Teipatut saumat
» Kevyet ja hyvin istuvat
» Reilunkokoinen roiskevesitiivis etutasku
» Housujen sisäpuolella erillinen tasku vetoketjulla + verkkotasku velcrolla
» Kaksi D-rengasta työkaluille ja tarvikkeille
» Sukat 5 mm neopreenia
» Kiinteät sorasuojat nauhalenkeillä
» Säädettävät ja joustavat henkselit
» Miellyttävä neopreeninen lantiovyö
» Paikkaussarja pienten reikien paikkaamista varten
» Hinta 119 euroa
Patriot Fluorocarbon
Kovasta ja kulutusta kestävästä fluorocarbonista on tullut eräs yleisimpiä perukemateriaaleja. Patriotin Medium-Soft 100 % Fluorocarbon on täydellinen perukemateriaali esimerkiksi jigikalastukseen – siinä yhdistyvät optimaalisella tavalla notkeus ja kovuus solmittavuuden sekä kulutuskestävyyden kannalta. Siksi sen nimikin on Medium Soft.
Saatavilla 0,25–1,0 mm paksuisena. Rullassa 15–25 m paksuudesta riippuen. Hinnat alkaen 7,90 euroa.
Haalarit eli venehousut ovat todennäköisesti suositummat kuin perusmallin housut.
Kotimainen Patriot teki sen taas: kalastukseen, veneilyyn ja ulkoiluun sopivan asukokonaisuuden, joka kalleimmillaankin maksaa 248 euroa. Sillä saa takin ja haalarimalliset housut. Mikäli tyytyy tavallisiin housuihin, putoaa hinta 228 euroon. Ja mikä parasta, laadusta on pidetty kiinni. Kokeilin DryGuardia loppukesän kosteissa keleissä.
Takki, haalarit (venehousut) sekä housut on valmistettu tuulen- ja vedenpitävistä (vesipilari 10 000 mm) materiaaleista. Patriotin mukaan kangas on pinnoitettu ympäristöystävällisellä, vettä ja likaa hylkivällä Bionic Finish Eco -pinnoitteella.
Pinnoitteen valmistajan mukaan se on fluori- formaldehydi- ja parafiinivapaa ja kestää yli 20 pesukertaa (40°C), aktivoidaan silittämällä tai rumpukuivaamalla.
Yleistunnelma
Sekä takki että haalarit ovat miellyttävät päällä. Roiskevesisuojattuja taskuja löytyy joka lähtöön ja hupun saa hyvin muotoiltua pään mukaisesti. Luonnollisesti takista löytyvät kiristettävät hihansuut, mansetit sekä korkea ja lämmin fleecekaulus.
Kummastakin löytyy verkkovuori, joka tuo mukavuutta, mutta myös lämpöä, sillä verkon ja kankaan väliin jäävä ilma lämmittää. Saumat ovat luonnollisesti teipattu kauttaaltaan.
Mitoitus on sopiva suomalaiseen vartaloon, minulla oli kokeessa L-koko, joka oli sopiva, kun alla oli kevyt vaatetus. Kylmempiin keleihin olisi hyvä olla XL, jotta alle mahtuisi kevytuntuvatakki. Olen 185 cm ja 90 kiloa. Kokoja löytyy S-XXL.
Haalareissa on säädettävät henkselit ja joustava tarranauhalla säädettävä vyötärön kiristys. Näin haalarit saadaan istumaan käyttäjän vartalon mukaisesti. Housumalleissa on vyötärön kiristys.
Pinnoite on erittäin hyvin likaa ja vettä hylkivää Veneen pohjalla möyriessä lika ei tarttunut ollenkaan ja sadekuuron sattuessa vesi helmeili nätisti pois. Toki uutena kaikissa asuissa näin tapahtuukin, mutta uskon, että laadukas pinnoite pitää DryGuardin hyvin iskussa pitkään.
Kriittiset paikat suojattu
Asussa on hyödynnetty erittäin vahvaa ja repeytymistä estävää Ripstop-rakennetta eli kankassa on ristikkorakenne, joka estää repeytymisen pitkältä matkalta. Kulutukselle alttiimmissa paikoissa, kuten takamuksessa, polvissa ja kyynärpäissä on käytetty hieman paksumpaa materiaalia.
Mielipiteeni
Patriot on onnistunut tuottamaan kohtuuhintaisen asukokonaisuuden, joka toimii mainiosti vaihtelevissa olosuhteissa. Väritys on sopivan hillitty ilman erikoiskuoseja ja käyttömukavuus ja ominaisuudet ovat kohdillaan. DryGuardista saa mainion kalastusasun moneksi vuodeksi. Patriotin laatu kestää vertailun moniin kalliimpiin kuorivaatteisiin.
Hinnat: Patriot DryGuard kalastustakki 129 euroa, Bib & Brace -venehousut 119 euroa & kalastushousut 99 euroa. Lisätietoa opm.fi
Patriot DryGuard -ominaisuudet
» 100% vedenpitävä (10.000mm vesipilariarvo) •
» Hyvin hengittävä (5000g/m2/24h)
» Tuulenpitävä, teipatut saumat
» Ulkokangas 100% nylon taslonia Ripstop vahvistuksella
» Vahvikkeet hartioissa, takamuksessa ja kyynärpäissä
» Ympäristöystävällinen Bionic Finish Eco -pinnoite
» Pehmeä ja miellyttävä verkkovuori
» 4 tilavaa taskua vesitiiviillä vetoketjuilla
» Vetoketjullinen povitasku
» Vahva ja vesitiivis kaksisuuntainen vetoketju
» Säädettävä, hyvin suojaava huppu ja korkea fleecekaulus
» Säädettävä kiristys helmassa
» Velcrolla säädettävät hihansuut
» Hihansuissa miellyttävät mansetit peukalolenkeillä
» Niskassa D-lenkki haavin ripustamista varten
Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAMI PITKÄNEN L-kokoinen 185 cm ja 90 kg painavan päällä on juuri passeli, jos haluaa laittaa alle enemmän tai käyttää pääosin kylmissä keleissä niin suositan XL-kokoa. Myös XXL löytyy. Patriot DryGuard -asu sopii veneilyyn, kalastukseen ja muuhun ulkotekemiseen. Ajoin AMTvenekoeajopäivän kokonaan DryGuardin suojaamana.Patriotin uudet Inuit Frost ja Nordic (kuvassa) tarjoavat laadukasta lämpöpukeutumista pilkkijäille kohtuuhintaan.
Pilkinnässä tai muussa paljon paikallaan oloa vaativassa talvitekemisessä on olennaista, että koko keho on lämmin. Kun keho on lämmin, pysyvät raajatkin paremmin lämpimänä ja vapaa sekä pilkkejä on helpompi käsitellä lämpimin käsin. Patriotilta löytyy tähän tarkoitukseen kaksi erilaista asua, Frost ja Nordic, joista kummastakin on saatavilla niin kaksi kuin yksiosaisetkin mallit.
Inuit Frost on valmistettu täysin tuulen- ja vedenpitävästä (10 000 mm) sekä joustavasta X-4 Flex-kankaasta. Kankaan toimivuus varmistettiin myös kirkkaan pakkaspäivän iltana. Puku ei jäykistynyt tai kahissut lainkaan yli 15 asteen pakkasessa, joka on monen puvun perussynti. Kankaan pintamateriaali on käsitelty vettä ja likaa hylkivällä DWR-pinnoitteella. Puvussa on lämmin ja pehmeä 160 g/m² polyestervuori, joka riittää hyvin koviinkin pakkasiin. Kokonaisuuden täydentävät hyvin suojaava huppu ja korkea fleecekaulus.
Pukujen huput saa säädettyä tarvittaessa todella hyvin suojaavaksi. Salama paljastaa logon heijastimen, joka löytyy kummastakin mallista.Frostin (kuvassa) ja Nordicin kaksiosaiset mallit ovat monikäyttöisiä, kun haalareita ja takkeja voi käyttää erikseen.
YKSIOSAINEN
» 100% vedenpitävä (10.000mm vesipilariarvo)
» Hengittävyys 800g/m2/24h
» Vahva ja joustava X-4 Flex kangas
» TPU TECH kalvo
» Teipatut saumat
» Vettä ja likaa hylkivä DWR pinnoite
» Lämmin ja kevyt 160g/m² polyestervuori (Nordic 200 g/m2)
» Pehmeä ja liukas sisävuori
» Tukevat vetoketjut ja vetimet
» Kaksisuuntainen vetoketju
Lahkeissa on vetoketjuilla avautuvat lahkeensuut, jotka helpottavat paksujen
EVA-talvisaappaiden pukemista ja pois ottamista. Haalarissa on useita taskuja ja myös fleecevuorelliset käsien lämmittelytaskut.
Patriot Inuit Nordicissa on Frostista poikkeava sininen väri, mutta myös vuori on aavistuksen paksumpi, 200 g/m2. Pintamateriaali on sama. Nordic on siis tehty vielä karumpiin keleihin kuin Frost, joka sekin on jo todella lämmin kunhan muistaa, että haalareidenkin kanssa oikeanlainen aluskerros (villa, merinovilla) on tärkeää Kummankin mallin kaksiosaisten versioiden housujen korkea vyötärö ja selkämys suojaavat hyvin viimalta liikkuvammassakin menossa. Housuja ja takkia voi myös hyvin käyttää erikseen eri tilanteissa, joten kaksiosainen tarjoaa enemmän käyttömahdollisuuksia kuin yksiosainen. Yhtä kaikki, kummatkin mallit ja versiot tarjoavat kohtuurahalla mietittyjä yksityiskohtia ja kestävän rakenteen.
Patriot Inuit Frost lämpöpuku 1-osainen 129 euroa, 2-osainen 139 euroa.
Patriot Inuit Nordic lämpöpuku 1-osainen 139 euroa, 2-osainen 149 euroa.
» Kaksinkertainen myrskyläppä vetoketjun päällä
» Heijastavat printit
» Korkea ja lämmin fleecekaulus
» Vuorattu huppu
» Säädettävä ja irrotettava huppu lipalla
» Vetoketjullinen povitasku
» Suuret myrskyläpälliset etutaskut
» Rintatasku vedenpitävällä vetoketjulla
» Fleecevuorelliset käsien lämmittelytaskut
» Joustava selkäosa vyötärön kohdalta
» Säädettävä vyö pikalukolla
» Säädettävät hihansuut
» Säädettävät lahkeensuut
» Vetoketjut lahkeissa
TAKKI
» Korkea ja lämmin fleecekaulus
» Vuorattu, säädettävä ja irrotettava huppu lipalla
» Säädettävät hihansuut, vyötärö ja helma
» Vetoketjullinen povitasku
» Suuret myrskyläpälliset etutaskut
» Rintatasku vedenpitävällä vetoketjulla
» Fleecevuorelliset käsien lämmittelytaskut
HOUSUT
» Korkea vyötärö
» Joustava selkäosa vyötärön kohdalta
» Joustavat ja säädettävät henkselit pikalukoilla
» Vahvikkeet polvissa ja takamuksessa
» Säädettävät lahkeensuut
» Vetoketjut lahkeissa
Povitaskuun mahtuu isompikin koura. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja JANI HELMINEN Nordicin kaksiosainen puku.Sain kesän lopulla käyttökokeeseen todella tukevan haukisetin, ehkä tukevimman mitä olen koskaan kokeillut. Tukevista keloista on aiempaakin kokemusta, mutta erityisesti 13 Fishingin Fate Black -sarjan Gatekeeper tuntui jo heti alussa siltä, että se ei nöyristele mitään.
Gatekeeper on Mathias Holgerssonin suunnittelema ja eritoten suurten uistimien ja suurten kalojen kalastamiseen tehty vapa. Aihio tuntuu aluksi aika kankealta, mutta tilanne muuttuu olennaisesti, kun siihen yhdistää oikean painoisen uistimen. Vapa alkaa elämään ja välittää heittoenergian todella tehokkaasti – painava uistin lentää pienellä vaivalla hurjan pitkälle.
Tämä vapa ei sovi kaikille, se pitää myöntää, pitkä ja jäykkä aihio vaatii isännän otteita eikä kevyitä uistimia tällä kannata heittää. Vapa tartuttaa kohdekalat todella varmasti ja voimaa riittää vaikka 20-kiloisen hauen kampeamiseen.
Mikäli hauenkalastus on ykköslaji ja pitää isojen uistimien heittämisestä, niin silloin tätä vapaa on vaikea, jos mahdoton, ohittaa. Työkalu kovaan käyttöön.
» PVG30T-hililkuituaihio
» Fuji PLS -kelakiinnike Back Stopilla
» Evolve Tangle Free Stainless Steel -vaparenkaat Zirconia-sisärenkaalla
» Korkealaatuinen yksiosainen EVA-kahva
» Evolve Snag-less -viehepidike
» Pituus 277 cm, saatavilla myös 300 cm versio
» Viehesuositus 100–300 g
» Hinta 147,90 euroa
» Lisätietoa rapala.fi
13 Fishing Concept A3 -hyrräkela
Gatekeeperin kaverina oli iso Concept
A3 -hyrrä, jossa on yli 18 kilon jarruvoima ja kun ison kalan kanssa pitää vääntää, tarjoaa japanilainen H.A.M. Hamai
Cut Hardened -messinkipääratas voimaa ja vääntöä.
Kun kelan koneisto on vääntävä, täytyy sen rungon olla äärimmäisen tukeva ja jäykkä, jotta vääntö välittyy suoraan kalalle eikä kalastajalle. Concept A3:n runko onkin kokonaan jäykkää HD-alumiinia, joka on lisäksi pinnoitettu meriolosuhteisiin sopivaksi Ocean Armor 2 -pinnoitteella.
Tämä kela on mainio kaveri Gatekeeperille ja muutenkin raskaampaan kalastukseen. Erikoismaininta korkkisista kammennupeista, joissa on erinomainen pito. Saatavilla vasen- ja oikeakätiset versiot.
13 Fishing Concept A3
» HD-alumiinirunko
» Arrowhead-siimanohjain
» KeepR-viehelenkki
» High Spin -heittojärjestelmä
» Soft Touch -kammennupit
» 2+4+1 High Spin/ruostumattomat laakerit
» 6-osainen keskipakojarru
» Japanilainen Hamai Cut -koneisto
» Alumiinipuola
» Hinta 333,90 euroa.
» Lisätietoa rapala.fi
Ned-jigaus on erityisen pätevä aroille kaloille viileässä vedessä. Ned-tyylillä jigataan siten, että jigi lepää pohjalla ja sen pyrstö nousee ylöspäin aivan kuten pohjaa tonkiva kala. Jigipäät ovat sen muotoisia, että ne asettuvat sopivaan kulmaan.
13 Fishing Rabbit Ear Tail 7,5 cm & Twin Minnow 7,5 cm Nämä kelluvat kaksipyrstöiset jigimallit ovat luotuja Ned-jigaukseen, sillä niiden pyrstöt lepattavat vaikka ne olisivat pohjassa paikallaan.
Jigit on valmistettu mielettömän joustavasta TPE-materiaalista, mikä tekee jigeistä kestäviä ja samalla pehmeitä ja eläviä. Jigit on käsitelty 13 Fishingin omalla Donkey Sauce -liemellä, joka herättää nirsoimmankin pedon ottihalut.
Muista säilyttää vieheet pussissa, jossa ne toimitetaan, eikä yhdessä muiden vieheiden kanssa, sillä TPE-materiaali saattaa sulaa ja tuhota muista materiaaleista valmistettuja vieheitä!
Saatavilla 8 eri väriä. Hinta 7,50 euroa / 4 kpl/pkt.
VMC Ned Rig Jighead on litteä jigipää, joka on ihanteellinen kevyille jigeille Ned-kalastukseen.Pään puolikärkinen ja viistetty muoto auttaa jigiä asettumaan haluttuun asentoon pohjan kovuudesta riippumatta.
Saatavilla neljässä eri painoluokassa: 2, 3,5; 5,3 ja 7 g. Koukun koko on aina 1/0. Hinta 7,40 euroa/4 kpl pkt. Lisätietoa rapala.fi
Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG
Monelta merkiltä on viime aikoina tullut useita ahvenen kalastukseen suunniteltuja uistimia, kuten spintaileja, bladeja sekä chatterbaiteja. Saimme Kuusamolta Viikari-nimisiä spintail-uistimia kokeiltavaksi keväällä ja ne pääsivät kesälämpimillä todella oikeuksiinsa. Käyttö oli 90 % eteläisellä merialueella.
Heittäminen
Viikareita on saatavilla 10 ja 18 g painoisina. Jo 10-grammainenkin lentää kuin luoti 18-grammaisesta puhumattakaan. Monesti kävi niin, että kun naapuri heitti jigiä, niin Viikarilla sai heitettyä vielä pidemmälle. Heinäkuun puolivälissä oli vielä pitkä kova lounaistuulen jakso ja näillä heittely onnistui mainiosti vastatuuleen.
Käytettävyys
Viikari on todella yksinkertainen käyttää. Viehelukko kiinni ja pitkää heittoa. Viikaria voi kalastaa kelaamalla ja välillä vajottaen tai sillä voi myös jigata, mutta täytyy varoa, ettei aivan pohjasta kalasta, sillä vatsakoukku jää helposti kiinni ja kerää roskaa. Soveltuu hyvin kaikille kalastajille taitotasosta riippumatta.
Ulkonäkö ja kestävyys
Viikarit ovat täysin lyijyttömiä ja ne on valmistettu vismutista, joka on lyijyn ja tinan kaltainen painava metalli, mutta myrkytöntä. Värit ovat raikkaita, myös UV-värejä ja lipan lehtiä löytyy eri värisenä. Vatsakoukku on VMC:n valmistetta ja siinä on ahventa houkuttava iskupiste. Uistin kesti hyvin kiviosumia ja haukien röytämistä. Näillä kalastaa monta kautta helposti.
Kalastavuus
Vilkkaasta uinnista johtuen Viikari oli parhaimmillaan kesällä, kun uistimelle sai antaa reippaasti vauhtia. Aivan kevään kohmeessa se ei toiminut. Toisaalta, rakenteesta johtuen se voisi toimia myös talvella ahvenen pilkinnässä. Venepilkinnässä se toimi erinomaisesti. Viikarin hinta on 12,50 euroa. Made in Kuusamo, Finland.
Lisätietoa kuusamonuistin.fi
Ruokatermos ja tavallinen termospullo riittävät mainiosti talviselle pilkkiretkelle pitämään kalastajan lämpimänä
”Termari” on saanut nimensä oikeutetusti Thermos-nimisistä termospulloista. Thermos onkin yli satavuotisen historiansa aikana muodostunut synonyymiksi lämmön eristämiselle. Otimme selvää, mihin toimivuus perustuu.
Moni pitää mukanaan kala- ja retkireissuilla termospulloa lämpimän juoman, usein kahvin tai teen, säilytystä varten. Yhä useampi on löytänyt myös niin kutsutun ruokatermoksen, jossa isommalla suuaukolla varustettuun termospulloon voi laittaa päivän lämpimän aterian esimerkiksi keiton tai pastan muodossa.
Yhtä kaikki, tarkoituksena on päästä nauttimaan juoma tai ruoka sopivan kuumana kuten kuuluukin, sillä kylmä kahvi tai haalea ruoka ei paljon räntäsateessa mieltä kohota.
Eristyskyky toimivuuden takeena
Lämpö siirtyy pullossa kuljettumalla, johtumalla ja säteilemällä, joiden vaikutus täytyy pyrkiä minimoimaan mah-
dollisimman tehokkaasti. Termospullon tärkein tehtävä onkin eristää sisältö ulkoilmasta ja tässä aito Thermos on parhaimmillaan. Tärkein eristyskykyyn vaikuttava seikka on tyhjiö, joka on termospullon ulkoja sisäpullon välissä.
Tyhjiö est ää l ä mpöhävikkiä kuljettumisen avulla. Normaalisti ilmassa on runsaasti molekyylejä , ja l ä mpim ä n ilman virtaus pullon sis ä - ja ulkosein ä n v ä lill ä kuljettaa l ä mp öä . Tyhjiö ssä ei ole kuljettavaa ainetta, joten virtausta ei tapahdu.
Lämpö voi siirtyä myös johtumalla, joka tarkoittaa sitä, että lä mpö siirtyy pullon sisä seinä stä kaulan kautta ulkoseinää n, jolloin sisältö jää htyy. Johtumista estetää n k äyttä mä llä mahdollisimman ohutta metallia ja muotoilemalla pullon kaula oikein.
Pullon sisäpullon ulkoseinä mä llä oleva kuparointi estää lä mpöä siirtymä stä säteilemä llä. Pullosta ulospä in lä htevä lä mpösäteily heijastetaan kiiltävä n pinnan avulla takaisin – ajatus on sama kuin niin sanotussa avaruushuovassa, joita käytetään kylmettyneen henkilön ruumiinlämmön ylläpitämiseen.
Kuparoitu sisäpullon ulkopinta
Säteily
KC: kupari 0,018
KC: teräs 0,08
Sisäpullo
Säteilyn estämiseksi Thermos-pullojen sisäpullon ulkoseinät on pinnoitettu kuparilla. Lämpösäteily heijastuu takaisin pulloon kuin peilistä, eikä säteily pääse kulkemaan tyhjiön läpi ulos.
Teräs tuo kestävyyttä
Takavuosina joidenkin termospullojen sisäpullo oli lasia, joka on erinomainen eriste. Lasi ei kuitenkaan kestä kovin kauan iskuja, jolloin pullosta tulee käyttökelvoton. Kaikki Thermoksen pullot ovatkin tehty ruostumattomasta teräksestä, joka kestää kovaakin käyttöä.
Klommot termospullossa tietävät usein lämpöhävikkiä, sillä ulkoja sisäpullot saattavat joutua kosketuksiin toistensa kanssa. Jos Thermos sattuisi tippumaan maahan, ei sen kylkeen tule todennäköisesti kovinkaan suurta klommoa sillä ulkopullo on valmistettu jousiteräksestä, jolla on erinomainen myötölujuus eli jousiteräksestä valmistettu kappale palautuu paremmin takaisin muotoonsa.
Teräksen laatu sekä oikea valmistustekniikka ovatkin olennaisessa roolissa, jotta pullo toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Thermoksen valmistuksessa käytetään mahdollisimman ohutta ja kevyttä 18/8 kromi-nikkeliterästä (18 % kromia ja 8 % nikkeliä ja hitsisaumat on toteutettu siten, ettei niiden kautta johdu lämpöä.
Mikä on tyhjiö
Tyhjiötekniikkaa ja nerokkaita valmistusteknisiä ratkaisuja
Markkinoilta löytyy monenlaisia termospulloja, mutta niiden laadussa on usein monia puutteita, kuten tyhjiön toimimattomuus haastavissa olosuhteissa, korkin kautta tapahtuva lämpöhävikki sekä huono hygieenisuus.
Thermoksen kehittämällä tyhjiötekniikalla on 10 vuoden takuu. Sillä vaikka saataisiin aikaan täydellinen tyhjiö, se voi ajan kuluessa täyttyä metallien luovuttaessa kaasuja. Tämä voi pahimmillaan tapahtua jo muutamassa vuodessa. Thermoksien valmistukses-
Tyhjiön laatu Miten laatu varmistetaan
Huonolaatuinen tyhjiö Tyhjiön laadun vaikutus
Sisältää useita molekyylejä (ilmaa) 100°C
90°C
Atomit ovat kosketuksissa
toisiinsa
Lämpö siirtyy kuljettumalla
Hyvälaatuinen tyhjiö
Sisältää vain harvoja molekyylejä
Molekyylien suuri etäisyys estää kuljettumisen Hyvälaatuinen tyhjiö Huonolaatuinen tyhjiö
Lämpö ei siirry
Tyhjiöeristys
20°C
sa toteutetaan kaasunirrotusk ä sittely, jossa pullon seinä mien vä liin valetaan kaasua sitovaa metallia ja tyhjiö ei pääse täyttymään.
Thermoksien tyhjiö toteutetaan samanaikaisesti sadoille pulloille uunissa yli 1000 asteen lämpötilassa, jolloin ilma harvenee molekyylien joutuessa kauas toisistaan. Tämän jälkeen uuniin pumpataan tyhjiö. Tyhjiössä on vähemmän kaasumaisia atomeja ja molekyylejä kuin vastaavassa tilavuudessa tyhjiön ulkopuolella.
Valmistustapa mahdollistaa satojen pullojen yhtäaikaisen tyhjennyksen, kaasunirrotusk ä sittelyn ja sulkemisen. Näin aikaansaatava tyhjiö on erittä in korkealuokkainen ja tasalaatuinen verrattuna perinteiseen yksitellen tuotettavaan tyhjiöön.
Thermoksen korkin tiivistys on toteutettu sekä pullon suulle että kaulan juureen. Tuplatiivistyksellä minimoidaan lämpöhävikki. Eri malleissa on joko perinteinen kierrettävä korkki tai painettava pikakorkki, joissa kaikissa on yhtäläinen eristys.
Midnight-sarjan pikakorkki voidaan avata kahteen osaan puhdistusta varten. Puhdas korkki on miellyttävä ja hygieeninen käyttää. Halvoissa kopioissa pikakorkki on harvoin avattava.
Käytä oikein
Thermokset, kuten muutkin termospullot toimivat parhaiten silloin kun ne ovat puhtaita. Muista siis pestä pullosi huolellisesti käytön jälkeen. Myös eräs tärkeä seikka kannattaa huomioida kylmissä keleissä: lämmitä sisäpullo kuumalla vedellä ennen juoman tai ruoan laittamista, näin sisällössä oleva lämpöenergiaa ei hukata sisäpullon lämmittämiseen. Ja Thermoksiahan voi käyttää tarvittaessa myös nesteiden kylmänä pitämiseen. Lisätietoa thermos.com
Haavaus on kalastuksessa eräs jännittävimpiä hetkiä, kun kala pitää saada haavin sisään nopeasti sen ollessa veneen tai laiturin lähellä. Välillä tilanteet muuttuvat niin nopeasti, että puolen metrin tai vain senttien etäisyydellä on väliä. Näissä hetkissä teleskooppihaavi on omiaan. Kokeilimme DePaul Designin M & L-koon teleskooppihaaveja.
Mallistossa on M ja L-kokojen lisäksi myös S, XL+ sekä XXL-koot, joten jokainen kalastaja löytää varmasti omansa. Haavien suositushinnat ovat kohtuulliset 39,99–99,99 euroa pienimmästä suurimpaan. S-koossa varsi on kiinteä.
Haavien alumiininen kehikko on taittuva ja teleskooppivarren saa nopeasti kuljetusasentoon. Havas on nykytyyliin kumia, joka ei vahingoita kalojen suomuja eivätkä uistimet jää siihen niin helposti kiinni. Alumiinivarressa on haavin koosta riippuen 40 tai 50 cm mitta valmiina.
Kaikki osat vaikuttavat tukevilta ja kädensijat ovat erittäin pitävää kumia. Haavi menee jämäkästi käyttökuntoon eikä sitä voi käyttää väärin eli osat lukittuvat vain yhdessä asennossa. Tämä on tärkeää, kun laitetaan kiireessä haavia kasaan tai sitä käyttää vähemmän kalastanut.
Jämäkkyys tuo luottoa
DePaulin haaveissa kaikki on mukavasti jämäkkää ja kulmikas varsi tuo lisää jäykkyyttä myös pidennettynä. Kun haavi työnnetään veteen, veden vastus voi tulla monelle yllätyksenä ja heppoisella varrella olevaa haavia ei saa painettua kunnolla kalan alle.
Tällä haavilla uskaltaa lähteä kurottamaan pidemmältäkin ja voimaa saa riittävästi myös varren ollessa pidennettynä. Lisätietoa tukku.net
Koekalastimme kevään ja kesän ajan erilaisilla ahvenkalaseteillä, jotka esittelimme viime numerossa. Nyt on aika kertoa huomiot koekalastuksesta.
Kalastussarjat jaettiin kolmeen pääryhmään: kevyt max 20 g viehepaino ja alle 200 g kela, hybridi 7–30 g viehepaino ja kela 200 g tai yli sekä isot 10–40 g viehepainot ja yli 200 g kelat.
Koekalastukseen osallistui useita kalatalouden kalastusoppaan ammattitutkinnon oppilaita sekä vakiotestaajat Juhani Jämsén sekä Antti Venninen.
KEVYET SETIT
Okuma Ceymar TG-500-kela & Psycho Perch UFR -vapa
Ceymar-kela osoittautui näppäräksi kelaksi, se on pieni ja kevyt käyttää, mutta kampi antaa isomman kelan kelaustuntuman. Jarrun ja sangan toiminta oli koekalastusjaksollamme moitteetonta. Setin vapa oli aika pitkä (230 cm) ja antoi ahvenjigeille hienon houkuttelevan uinnin. Vavan pehmeä toiminta (viehepaino 3–18 g) ei karkuuttanut ahvenia juuri yhtään. Hyvä setti.
Daiwa Legalis 1000 -kela & Prorex S 5–25 g -vapa Tämä setti oli todella varmatoiminen nimenomaan kalastettaessa isomman ahvenparven kyrmyniskoja. Kelan jarru oli kellontarkka ja antoi siimaa sopivasti vavan myötäillessä suuremman pannukarkean ahvenen kanssa. Raatimme arvosti setin laadukasta toimintaa niin heitto- kuin väsytystilanteissa. Sangan toiminta on napakkaa. 213-senttinen vapa heittää kevyemmätkin jigit pitkälle.
Abu Revo X valmis setti Revo X -sarjan kela oli perusvarma työkalu isomman ahvenen kalastukseen. Vapa oli todella pitkäheittoinen ja pidimme sen väsytysominaisuuksista. Hyvä setti aloittelijalle.
Shimanon Nexave 1000F & Nexave 203 cm vapa 7–21 g Nexaven setti on perusvalinta, jos tavoitteena on ruokakoon kuha ja suurempi ahven. Kela on varmatoiminen niin jarrun kuin sangankin osalta. Edullinen noin reilun sadan euron setti peruskäyttöön.
Shimano Nasci 1000F & Westin W3 Finesse Tc-vapa
Nasci 1000F on Shimanon uuden sukupolven kela, joka toimi sulavasti koko koekalastusajan. Suurempienkaan kuhien kanssa ei Westinin vavalla tullut ongelmia tartutuksessa tai väsytyksessä. Heitettävyys vavalla oli hyvä.
Abu Garcian valmis Max STX -setti, joka sisälsi 213 cm vavan ja valmiiksi puolatun paksumman punotun siiman. Soveltui koekalastusryhmämme mielestä parhaiten aloittelijalle. Viehepaino vavalla oli 10–30 g. Setin hintaluokkakin noin 100 euroa.
Okuma Ceymar CHD 1000a -kela & Okuma Guide Select spin 220 cm viehepainoluokka 10–30 g
Koekalastusryhmämme mielestä erittäin hyvä valinta suurikokoisten kuhien heittokalastukseen. Kelan perustoiminta moitteetonta niin jarrun, sangan kuin yleisten ominaisuuksienkin puolesta. Vavassa on riittävästi väsytysvoimaa suurempienkin kuhien väsytykseen.
Daiwa Fuego 1000LT -kela & Prorex
S 213 cm -vapa
Erittäin hyvä setti kun tarvitaan tasalaatuinen kela ja vapa heittokalastukseen. Koekalastusryhmä kiitteli kelan jarrun toimintaa väsytystilanteissa, sangan toimintaa heitettäessä ja yleistä sulavuutta. Vavalla pystyi heittämään koekalastuksessa olleita kookkaampia jigejä (10–40 g) ja väsytysvoima ei loppunut suurempien haukien ja kuhienkaan kanssa.
Patriot Ambidex Air 2000 -setti Koekalastusryhmän mielestä hyvä aloittelijan jigisetti ja kelassa hyvin jarruvoimaa. Koekalastuksessa perusvarma. Todisti toimivuutensa ahventen, kuhien ja myös haukien kanssa. Viehepainosuositus 10–30 g.
Loppuyhteenveto
Tärkeimmät kriteerit setin valintaan ovat mielestämme:
Kelan keveys ja jaksaa heitellä pidempään, jarruvoima mitä isompaa kalaa haluaa yrittää sitä enemmän jarruvoimaa kelassa pitää olla. Kelan sangan toimivuus, mikään ei ole niin inhottavaa kuin että sanka kiukuttelee heittoti-
lanteessa. Pehmeä ja sulava kelaustunto sekä hyvä ote.
Vavassakin keveys korostuu, jolloin jaksaa heitellä pidempään. Oikea viehepainoluokka vapaa valittaessa. Vavan aihion toiminta ja kahva, nämä kannattaa käydä liikkeessä kokeilemassa.
Aina kalastussetinkään hinta ei täsmää laatuun ja toimivuuteen, mutta toki se antaa osviittaa. Ja huomioitavaa on sekin, että kullakin on omat mieltymyksensä – toinen tykkää jäykemmästä ja toinen löysemmästä vavasta.
Daiwan uusi rasiasarja D-BOX on suunniteltu sopimaan täydellisesti nykyaikaiselle kalastajalle. Mallisto on saatavana eri kokoisena ja syvyisenä, ja rasiat on valmistettu kierrätetystä polypropeenista, jonka valmistusprosessissa ei synny myrkyllisiä jätteitä, päästöjä, fluorihiilivetyjä eikä halogeeneja. Malleja on yhteensä 10.
Kaikissa malleissa on nelisalpainen lukitusjärjestelmä, joka varmistaa turvallisen lukituksen ja puristaa tiivistettä kauttaaltaan tasaisesti. Jokainen rasia on suunniteltu maksimoimaan kuiva säilytys ja monipuolisuus, ja esimerkiksi D-BOX MD- ja SD-malleissa on mahdollista säilyttää spinnerbaiteja oikeassa asennossa.
Malliston ehkä merkittävin uutuus on jigipäiden ja koukkujen säilytykseen tarkoitettu D-BOX LSU (Large Shallow Universal), jossa on 238 muotoiltua silikonihahloa, jotka pitävät koukun pehmeästi otteessa, mutta kuitenkin siten, että koukut saa helposti otettua käyttöön.
Rasioiden hinta on alkaen
7,90 euroa (D-BOX Small Shallow). LSU-mallin hinta on 24,90 euroa.
Lisätietoa daiwa.com/ scandinavia
Daiwa esitteli täksi kaudeksi mielenkiintoisen Silver Creek -matkavapasarjan, josta löytyy kaikkiaan 14 erilaista vapamallia ja sekä haspeli että hyrräversiot. Neliosainen vapa on mainio silloin kun tilaa on vähän tai halutaan liikkua reippaasti vaeltaen, jolloin perinteinen kaksiosainen vapa on helposti tiellä.
Takavuosina kolmi- tai neliosaisiin vapoihin suhtauduttiin vähän karsastaen, sillä aihion toiminta ja osien paikallaan pysyvyys ei ollut parhaalla mahdollisella tasolla. Materiaalien ja valmistustekniikoiden kehityttyä ei moniosaisia vapoja kannata vältellä sillä tuntuma ei juurikaan eroa kaksiosaisesta.
Hienoja yksityiskohtia
Silvercreekin saa edullisimmillaan reilun satasen hinnalla, jolla saa paljon laadukkaita komponentteja; Fujin kelakiinnike sekä Seaguiden vaparenkaat ehkä mainittavimpina. Kahvat ovat kokonaan korkkia ja takakahva on riittävän pitkä meillä todennäköisesti yleisimmissä kokoluokissa 7–9 jalkaa. Pitkissä 10–13-jalkaisissa malleissa on erikoispitkä etukahva.
Saatavilla 14 eri mallia, 7-jalkaisesta (2–12 g) aina 13-jalkaiseen (120 g). Hinnat alkaen 109,50 euroa (7-jalkainen). Toimitetaan neopreenisessa vapapussissa. Lisätietoa daiwa.com/scandinavia
Daiwan äärimmäisen notkeat BaitJunkie-jigit ovat alun perin suunniteltu japanilaisten ja australialaisten kalastajien yhteistyönä sikäläisille markkinoille. Valmistaja kertoo, että BaitJunkie on kehitetty erityisesti Australian olosuhteisiin, ja jigimallistossa innovatiivinen materiaaliosaaminen yhdistyy 2D- ja 3D-muotoiluun.
Daiwan pohjoismainen organisaatio sai muutama vuosi sitten vihiä, että Australiassa voisi olla meidän markkinoillemme sopivia jigejä ja he pyysivät sieltä erän koekalastukseen Ruotsiin. On hyvä muistaa, että uistinpuolella vastaavat projektit eivät ole lainkaan epätavallisia eri valmistajilla.
Upeita värejä ja elastisuutta
BaitJunkiet on valmistettu kelluvasta Elastomax-materiaalista, joka on nimensä mukaisesti erittäin elastista ja samalla kimmoisaa eli kalojen on hankalampi saada näitä jigejä rikki, ja ne myös kestävät paremmin koukutusta.
Elastomax mahdollistaa myös erittäin laajan värikartan ja todella kirkkaat värit, sillä värit sulautuvat Elastomaxiin puhtaammin kuin perinteisiin jigimateriaaleihin.
Daiwa on huomioinut BaitJunkie-jigeissä myös ympäristön, sillä ne eivät sisällä lainkaan PVC tai Plastisol-materiaaleja eivätkä ftalaatteja. Ftalaatit ovat kemiallisia aineita, joita käytetään pehmittiminä muovien (esimerkiksi PVC) valmistuksessa.
Mikäli BaitJunkie joutuu jostain syystä luontoon, se hajoaa siellä ajan kanssa. Vastuullinen kalastaja muistaa tietenkin aina vaihtaa jigin, mikäli se on menossa rikki, jotta se ei päädy kalan nieluun tai ympäristöön.
Kannattaa huomioida, että Elastomaxista valmistetut jigit tulee säilyttää omassa rasiassa tai omissa pusseissaan. Perinteiset ja Elastomax -jigit reagoivat keskenään.
BaitJunkie-jigejä on saatavilla kaikille petokaloillemme sopivina kokoina niin perinteiseen pohjajigaukseen kuin täsmäheittoon sekä vertikaalijigaukseenkin.
Lisätietoa: daiwa.com/scandinavia
Loppuraportti
Tänä vuonna maahantuojat ja pienpajat lähettivät koekalastukseen laajan kattauksen jigejä, joita kokeilimme kalastusoppaan ammattitutkinnon oppilaiden sekä vakiotiimiläisieni Juhani Jämsénin ja Antti Vennisen kanssa, joilla vesilläolotunnit olivat kovaa luokkaa. Koekalastusryhmissä siis oli pitkälle harjaantuneita jigaajia sekä myös ensimmäisiä kertoja kalastaneita.
Kuten aiempinakin vuosina, kokeiluun otettiin jigejä, jotka olivat uusia malleja tai niissä oli uusia kokoja tai värejä eikä niitä oltu vielä lehdessä aiemmin esitelty. Kokeilussa olleet jigit oli suunnattu pääosin ahvenkaloille.
Koekalastus aloitettiin maaliskuussa virtavesissä; joilla ja koskien alaosissa. Hommaa jatkettiin koko kevään huhtikuusta elokuun alkuun niin virta-alueilla kuin pienemmillä ja isommilla järvialueillakin. Pelikenttänä toimivat lähinnä Pirkanmaan, Keski- ja Itä-Suomen järvet.
Koekalastusaika oli yhteensä noin 300 tuntia, jonka perusteella pystyi jo muodostamaan käsityksen jigien toimivuudesta. Heittokalastustekniikoi-
na olivat perinteinen pohjalinjajigaus, mutta myös täsmäheittoa ja drop shotia kokeiltiin.
Jigit ryhmiteltiin siten, että aktiiviuiton jigit olivat (kelauitto) ryhmässä. Näillä jigeillä liike tulee kelaamalla. Passiiviuiton (vapauitto) jigeissä uitto aikaansaadaan vavalla ja kelauksella.
Daiwa Bait Junkie pieni & iso Varsinkin pienempi toukkamalli keräsi kiitettävästi tapahtumia kuhalle ja ahvenelle usealla reissulla. Isommalla tuli myös kuhaa virtavesistä.
Delalande lapiopyrstö 15 & 18 cm 15 cm oli erityisesti ruokakoon kuhan mieleen ja isompi 18 cm antoi haukia varsinkin keväällä viileässä vedessä.
JH Lures ahven & kuha Flättis Ahvenmalli toimi pienemmälle, mutta kuitenkin mittakuhalle hienosti ja kuha Flättis kuhan lisäksi myös hauelle.
Mikado Sicario
8,5 cm pelasi koko kauden ahvenkaloille ja suurempi malli 10,5 cm varsinkin
kuhalle keväällä ennen kutuaikaa (huhtikuun loppu ja toukokuun alku).
Westin Bullteez C7 8 & 10 cm
Isompi varsinkin sirpin rauhallisen uinnin vuoksi kova luu kuhalle virtavesissä ja pienempi niittasi järvillä hyvän kokoista raitapaitaa.
Pro Kalastus Texas 6,5 & 10 cm
6,5 cm alkoi toimia suuremmalle ahvenelle keskikesän aikaan. Suurempi 10 cm kuhalle samoin keskisen kesän aikaan kesä-heinäkuussa.
Delalande Sandrat
5 ja 7 cm olivat erityisesti ahvenen mieleen myös alkukevään (huhti-toukokuun) aikaan isompi malli 9 cm juuri kuhalle kova yleisviehe.
Delalande Skeleton 8 cm
Tämä toimi ahvenparvissa keskikesän aikaan, kun ahven ei oikein muuhun ottanut.
Daiwan kelluva jigimalli Bait Junkie
Minnow
6,2 pelasi varsinkin täsmäheittämällä kuhalle.
Mikado Mft Roach 8 cm
Toimi kuhalle hienosti korkean profiilinsa vuoksi, etenkin siellä missä oli särkikalan poikasta kuten pasuria, sulkavaa tai lahnaa.
Westin 12–13 cm madot
Antoivat tapahtumia hitaalla uitolla virtavesissä.
Storm Boom Shad 10 cm Erinomainen ahvenkaloille. Varsinkin suuremman koon jigi oli kohtuullisen pehmeää materiaalia ja siksi hyvin kalastava. Hauet repivät herkästi pyrstön jigistä.
Storm Sudak
Pienempi ja isompi hyvä valinta varsinkin keskikesän kuhan ja ahvenen kalastukseen. Tapahtumia kirjautui kuhan ja ahvenen muodossa.
Mikado Sicario Pike Tail 8,5 cm Nimestään huolimatta varsinkin kuhan mieleen järvialueilla keskikesän aikaan.
Daiwa Bait Junkie Minnow 4,2 Tämä jigi oli varma jigi varsinkin ruokakoon kuhan kalastukseen järvillä. Luonnollisen väriset toimivat parhaiten.
Delalande 9, 11 ja 13 cm mallit
Nämä toimivat varsinkin viileässä vedessä hiljaisen ja rauhallisen pyrstöuintinsa takia ahvenkaloille
Delalande Zand Shad pienet mallit
Pienempi ahvenien mieleen, isompi varsinkin keskikesällä. Pohjalinjasta kalastaessa kuha innostui näiden perään.
Heta Vaappu Bleak 100 Nämä olivat selkeästi myös haukien mieleen. Pehmeän jigin uinti oli vastustamaton myös isommalle kuhalle.
Pro Kalastus KP Original UV 4 cm Hienosti syvemmälläkin näkyvä pikku
Original on ehdoton aran ahvenen suosikkivalinta. Ahvenen kalastukseen varsinkin silloin kun kalan suu on kiinni ja se pitää saada auki.
Kuro Shad
Kaksi eri mallia. Pienempi oli hyvä ahvenen järvikalastuksessa, eloisa pyrstön liike ja isompi maistui myös hauelle.
Jasu Pieni louhi 4 cm
Hyvä valinta aralle ahvenelle pienellä jigipäällä uitettuna. Pehmeä eloisa pikkujigi.
Jasu Ukko 3 cm
Pieni eloisa haitaripyrstö, joka houkuttelee huonomminkin syövän ahvenen luokseen. Saimme paljon ruokakoon ahventa tällä jigimallilla.
Jasu Ukko 5 cm
Erinomainen valinta ahvenelle. Erittäin eloisa runko ja keinuva pyrstö oli koekalastusryhmiemme mielestä vastustamaton nimenomaan ahvenelle. Komeata 500 g molemmin puolin olevaa ahventa nousi monelta paikalta.
Jasu Ukko 9 cm
Tämä malli oli kuhien mieleen. Yksinkertainen uitettava, istuu jokaisen jigaajan käteen ja tulosta syntyi monien kuhien muodossa.
Jasu Kokko 12 cm
Tämä jigi malli löi ällikällä koko koekalastusryhmän, toimivuutensa se näytti koko kesän ajan ja isompi malli niittasi kaikki järvikalat ahvenesta kuhaan. Virtavesissä osoittautui pehmeän sirpin uinnin liikkeen takia hyväksi.
Jasu Kokko 9 cm
Ehdoton valinta kenelle vain, jos kohteena ovat ruokakoon ahven tai kuha. Helppo uitettava ja kalastaa kaikissa syvyyksissä hienosti. Hauet antoivat kyytiä myös tälle jigimallille. Pelaa niin virtaavassa vedessä kuin järvillä.
Daiwa Bait Junkie ravut Ravun näköiset jigit toimivat viileässä vedessä jo huhtikuussa hienosti kuhan kalastuksessa.
Daiwa Bait Junkie Jerk Shad 7 Ison kokonsa puolesta toimi täsmäheitossa erinomaisesti kuhalle.
Delalande Buster Shad 7 cm Joitakin pienempiä ahvenia nousi, varsinkin drop shot -virityksellä ahvenen koko parani.
Delalande Drop Shad 7 cm toimi drop shot -menetelmällä varsinkin ahvenille.
Heta Vaappu Bleak 55
Erittäin herkkä ja eloisa käsialauiton jigi varsinkin todella aralle ahvenelle pohjalinjajigauksessa.
Evä Baits 13 ja 15 cm
Erittäin eläväuintisia jigejä ja jos vähänkin väristelee, Evä houkuttelee kalaa kauempaakin. Täsmäheitossa ja pohjalinjajigauksessa oma valintani. Arat kalatkin saadaan ottamaan. Kuvaavaa on se, että kalatapahtumia varsinkin kuhan ja sivuosumina suurienkin haukien osalta kirjautui paljon.
Berkley Pulse Worm -rapujigit
Isompi malli alkoi antamaan virtavesissä kuhaa jo maaliskuussa. Pienempi malli järvikalastuksessa ahvenen mieleen, etenkin niissä järvissä missä löytyy rapua.
Microbite Ragworm 10 ja 15 cm
Varsinkin täsmäheitossa kirjautui kuhatapahtumia. Pienempi 10 cm malli käsialauitossa pelasi meillä erinomaisesti kuhalle viileissä (maalis-huhtikuu) virtavesissä ja siellä kirjautuikin kiitettävästi kuhatapahtumia. Kesälläkin useita ahvenkalojen tapahtumia.
Vallila Lures
Toimiva ahvenjigi aralle ahvenelle hitaalla uitolla järvellä.
Berkley Pulse Realistic Flash
On lipalla varustettu hybridijigi, joka varsinkin pienemmän mallinsa kautta on ollut hyvä ahvenelle, kaksi kokoa. Isompi koko oli hauen mieleen.
Jasu Tierra 15 cm
Erittäin eloisa, varsinkin täsmä- ja pohjalinjajigaukseen varma valinta. Siivet rauhoittavat hienosti, kun jigiä leijuttaa aralle kuhalle. Varma valinta kun haluaa päästä kuhan makuun. Monen koon kuhatykki.
Jasu Tierra 17 cm
Isompi koko, joka pelasi hienosti myös suurelle hauelle ahvenpaikoilla. Koekalastuksen suurin hauki, 106 cm, paukahti tähän jigiin.
Jasu Suvas 4, 6 ja 8 cm
Käsialalla uitettava jigi, jossa mukana jigipää, toimii heittokalastuksen lisäksi myös venepilkinnässä ahvenelle erittäin hyvin.
Jasu pikajigipäät ja koukut
Toimiva ratkaisu ahvenkaloille. Koukku laitetaan heilumaan jigipäähän, jolloin saadaan jigille elävä liike. Antoi aralla syönnillä useita ahvenkaloja.
Pro Kalastuksen 5 cm KP Original UV (monessa vesikerroksessa näkyvä jigi)
Varsinkin aralle ahvenelle varma valinta. Värikartta laaja, josta löytyy kaikkiin vesiin sopiva väri. Koekalastuksessa ahventa tuli erittäin hyvin.
Daiwa Bait Junkie pikkutoukka
Erittäin eloisa ja hyvin kalastava kelluva toukkajigi, joka oli monella järvellä pistämätön niin ahvenelle kuin kuhalle.
Mikado Sicario 8,5 cm
Varma valinta ahvenkaloille. Pelasi koko kauden huhtikuusta elokuun alkuun.
Delalande Sandra -jigit
Kaikissa eri kokoluokissa Sandra oli tasaisen varma ahvenkalojen antaja. Koko koekalastusajan niin virta- kuin järvivesissäkin.
Jasu Ukko 5 cm
Oli tehotykki kesällä niin ahvenen kalastuksessa kuin pikkukalaa imuroivien kuhien paikoillakin. Erittäin eloisa pikkujigi.
Jasu Kokko 9 cm
Ehdoton vahva suositus tälle jigimallille. Runko skeleton-mallinen ja pieni eloisa sirppi kalasti hyvin koko koekalastusajan monissa vesissä kunhan väri löytyi.
Heta Vaapun Bleak 55
oli koekalastuksen aran kalan parasta A-ryhmää, se antoikin elävöitetyn uintinsa ansiosta hyvin ahventa.
Evä Baits 13 ja 15 cm
Erittäin kovan luokan jigi, kalasti maaliskuusta elokuuhun. Kuhaa, haukea ja suurempaa ahventa. Oli sitten käytössä virtavesissä tai järvivesissä niin kala otti kiinni. Saalisvarma jigi molemmissa koissa.
Microbite Ragworm 10 cm
Viileän ja kylmemmän veden tehoviehe niin ahvenelle kuin kuhallekin. Vaatii elävää rauhallista uittoa.
Jasu Tierra 14 cm
Erittäin hyvä valinta kuhalle täsmä- ja pohjalinjakalastukseen. Siivet uittavat jigiä rauhallisesti kohti pohjaa ja välivedestäkin kuha iskee rajusti kiinni. Tierran pienemmät mallit toimivat edellisissä testeissä heittokalastuksessakin hienosti.
Loppuyhteenveto
Edelleen peräänkuulutan sitä, että kalastava jigi on monen asian summa. Jollakin toisella toimii joku jigi paremmin kuin toisella. Uskon, että tekemämme koekalastus antaa jonkinlaista osviittaa siihen, miten itse valitset omaan kalastukseesi jigejä. Kireitä siimoja loppusyksyyn uutuusjigien parissa.
KALASTUS/VENELIIKKEET
ESPOO
Ruoto
HAMINA
J&J Rajala
HELSINKI
Adita
Wobbleri
Flipper Market
Meri-Info
Maritim
Schröder
Waltic
HÄIJÄÄ
Häijään Urheilutarvike
IISALMI
Puustjärven Viehe
Ruoto
JOENSUU
Jokikone Oy
JYVÄSKYLÄ
Jyväs-Marine
KAARINA
Ruoto
KAUSTINEN
Eräkellari
KIIMINKI Eräkontio Oy
KIRKKONUMMI
Erä+
KIURUVESI
Rapakkojoen Kauppa Ky
KONTIOMÄKI
Kainuun Tähti Oy
KORPPOO
Buffalo
KOTKA
Maretarium
Kymi Fishing
KUHMO
Hotel Kainuu
KUOPIO
SAM Fishing
Konesolmu
Maken Pyydys
Yamaha Center Kuopio
Ruoto
KUUSAMO
Kuusamon Uistin
KUUSISTO
Venetalo Viherkoski Oy
LAHTI Erä-Lindroos
LAMMI
Sport Lammi Tuulonen
LAPPEENRANTA
Urheilu-Koskimies Oy
LEMPÄÄLÄ
Kalastus Suomi
LOPPI Eräloppi Oy
MERIKARVIA
Eumer Finland Oy
NIVALA Savenmaa
OULU
Ruoto
Tiura Uistin
PORVOO/BORGÅ
Porvoon Mikrokulma
RAISIO
Raision Meri & Metsä
RAUMA
Sissos Myymälä
RIIHIMÄKI
Korkiakosken Uistin
SIPOO W&W Marine Oy
SODANKYLÄ
Simonen
SOMERO
Someron Kalastustarvike
Someron Urheilu ja Vapaa-Aika
SYSMÄ
Urheilu-Valonen Ky
TAMPERE
Nippon Verkko
Tampereen Kalastusväline Oy (Kalastus Suomi)
Yamaha Center
Ruoto
TURKU
Turunmaan ase ja kone
URJALA
Valajärven kartano
VAASA
Kurren Erä ja Kalastus
VANTAA
Yamaha Center
Ruoto (Tuusula)
Onkitukku
VARKAUS
Akkusolmu
Minnan Vapa Ja Viehe
VÄÄKSY
SK Center
Vääksyn Konepiste Oy
KALASTUSMATKAILUYRITYKSET
KIRKKONUMMI
Apajamatkat
Blue & White Safari
KOTKA
Kymi Fishing
Kuusaa
Varjolan Tilan Matkailu Oy
Rönnäs
Fishing Lords
Äänekoivisto
Kapeenkoski Oy
KALASTUSOSASTOT
TOKMANNI (kautta maan)
Motonet (kautta maan)
XXL (kautta maan)
Puuilo (kautta maan)