Kalastus 1/19 by krookmedia

1/19

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

n! ukaa Ota m

INEN A M IL IS GRAT FREE

Koeajossa

Finval 555 Fish Pro Silver Hawk BR 2019 Legendan puheenvuoro

Juha ”Murtaja” Niemelä Kadonneiden lohikalojen jäljillä

Suomen ja Venäjän rajaseudun virtavedet Hauenkalastajan luottouistimet

Kalastuksen apuvälineiden kehitys

Korvaako elektroniikka kalamiestaidon? Älä anna ulkonäön hämätä

Meritaimenta inline-uistimilla

JERKKIEN PALUU

facebook.com/kalastuslehti

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Patriot Perfect Jig AVOKELAJIGIVAVAT

Napakka ja tunnokas aihio, kuten hyvässä jigivavassa kuuluukin olla! Vapasarjasta löydät sopivan valinnan ahvenelle (183 cm malli) sekä kuhalle (198 cm ja 213 cm mallit). • Hiilikuituaihio • Keraamiset vaparenkaat • EVA-kahvat 55-01891–93 | 39,90

Patriot VENEHAAVI kumihavaksella 245 cm

Lujarakenteinen mutta silti äärimmäisen kevyt teleskooppihaavi. Kumihavaksesta irrotat koukut vaivatta ilman ylimääräistä säheltämistä. Minimipituus: 176 cm. Maksimipituus: 245 cm. Havaksen mitat: 60 x 60 cm. 56-5577 | 34,90

Sandberg Outdoor Solar Powerbank VARAVIRTALÄHDE 20 000 mAh

Luonnossa liikkuvalle suunniteltu kannettava varavirtalähde. Oivallinen tuote etenkin pidemmille retkille, joissa virran saanti on rajallista – powerbankin sisäänrakennettujen aurinkokennojen avulla voit ladata laitettasi kätevästi samaan aikaan kun etenet maastossa tai vesillä, riittää kun kiinnität sen mukana tulevan pikalukon avulla roikkumaan ja annat auringon suorittaa lataamisen. Tukeva ja vedenkestävä runko mahdollistaa varavirtalähteen käytön äärimmäisissä olosuhteissa. Sisältää myös taskulampun, joka toimii loistavasti mm. etsiessäsi illan viimeistä ottipeliä kalastuspakistasi. • IP65 pölyn-, iskun- ja vedenkestävä • Kapasiteetti: 20 000 mAh / 74 Wh • Akun tyyppi: Li-polymeeri • Sisääntulojännite: 5 V • Uloslähtöjännite: 5 V • Sisääntulovirta: 2 A • Uloslähtövirta: 2,1 A • Liitännät: 1 x Micro USB naaras, 2 x USB A naaras • Solar panel: 1,5 W / 300 mA • Taskulamppu (4 x LED) • Mitat: 190 x 100 x 25 mm • Paino: 440 g 55-07639 | 59,90

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Greys G2 AURINKOLASIT

useita oja!

eht Suunniteltu kalastukseen ja värivaihto vapaa-aikaan. Iskunkestävät polarisoidut polykarbonaattilinssit. Hydrofobinen linssin pinta hylkii vettä ja helpottaa puhdistamista. Kehyksien valmistuksessa käytetty 50 % kierrätysmateriaalia. Mukana kotelo ja mikrokuituliina. 55-04003–07 | 49,90

Daiwa Regal LT AVOKELAT

Regal LT on Daiwan uusimman LT (Light & Tough) avokelakonseptin mukainen kela. Regal LT 2500-kokoluokan kela painaa vain 210 g ja 1000-kokoluokan vain 190 g. Regal LT on rakennettu kevyen ja kompaktin kokoisen DS5-materiaalista tehdyn rungon ympärille. Kelan 9+1 kuulalaakeria takaavat tasaisen ja pehmeän kelauksen. Kelan puola ja kampi on valmistettu kestävästä alumiinista. Väsytykset hoidat vaivattomasti Daiwan uusimmalla ja tasaisella ATD-kalastusjarrulla, jossa jarrutehoa on takuulla riittävästi – 2500-kokoluokassa jopa 10 kg! Daiwa Regal LT avokelasarjasta löydät sopivan kokoluokan kaverin niin jigikalastukseen kuin haukijahteihinkin. 55-06326–30 | 79,00

Daiwa Lexa HD 300 LTD HYRRÄKELAT

Daiwa Lexa HD 300 Limited. Heavy Duty - Scandinavian Limited Edition. Merivesilaakerit ja rosterikoneisto! Nimensä mukaisesti Lexa HD 300 Ltd on suunniteltu raskaaseen hauenkalastukseen. Kela on varusteltu ruostumattomasta teräksestä valmistetulla koneistolla ja Daiwan korroosiosuojatuilla (CRBB) laakereilla. Kyseessä on siis todellinen voimanpesä skandinaavisiin olosuhteisiin! Oikea- ja vasenkätiset mallit. • HD-Heavy Duty RST-koneisto • Välitys 6,3:1 n päiväuni! Hauenkalastaja • 6 CRBB-kuulalaakeria • Paino 295 g • Jarruteho 10 kg • Siimatilavuus 170 m/0,32 mm 55-07814–15 | 219,00

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

TESTATUSTI ÄLÄ LUOTA KOPIOIHIN!

Vaativan valinta on aito oikea Owner. ST36BC, koot 3/0-20

OWNER KOUKUT 6

Erinomainen yleiskoukku kaikkeen kalastukseen. Aktiivi kalamiesten suosikki sekä hauki-, kuha-, että taimenvieheissä. Noussut jo käsitteeksi!

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

sh. 7,50 € Myös punainen RD-väri!

VAHVIN!

! S U U T U U

5123

Yksihaarakoukku. Yleisongintaan ja siikamiehille huippukoukku. Varressa syöttiä paikallaan pitävät väkäset. Koot: 3/0-8. Nyt myös isot koot. Sis. 5-9 kpl.

sh. 4,90 € Beast koukku!

5130 sekä painotettu malli 5130W. Koot 6/0, 8/0, 10/0 ja 12/0.

OWNER KOUKUT

Nyt myös uusi superväri punainen!

Lipallinen Beast Flashy Swimmer!

sh. alk. 8,90 €

Koot 5/0, 8/0, 10/0 ja 12/0.

Markkinointi:

Pro Quality Better Price!

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Pääkirjoitus 1/2019 Minulle tuli melkein tippa linssiin kun aloitin fileroimaan siikoja 15-vuotisen taipaleen kunniaksi teetetyllä juhlafiletillä. Kuva Antti Zetterberg.

15 vuotta parasta aikaa

avahduin talvella siihen, että Kalastus-lehti täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Tuo aika on mennyt huomattavalla vauhdilla, sillä muistan edelleen selkeästi lehden perustamiskokouksen Espoon Suvisaaristossa tammikuussa 2004. Tuolloin visioitiin asioista, jotka eivät aina toteutuneet, mutta kova into oli kaikilla päällä. Tulostakin saatiin aikaan, sillä ensimmäinen numero ilmestyi vuoden 2004 Riihimäen Erämessuille. Siitä lähtien Riihimäen Erämessut ovat olleet meille tärkein alan tapahtuma Venemessujen ohella. Ihmisten maailmassa meidät luokiteltaisiin nuorisoikäisiksi. Kasvatustieteilijöiden mukaan missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa. Sama koskee media-alaa, joka kehittyy hurjalla tahdilla ja tahti tuntuu vain kiihtyvän. Sähköisten medioiden kasvu on muuttanut painetun median asemaa ja roolia ihmisten median kulutuksessa. Laadukas ja merkityksellinen sisältö korostuu eri mediapintojen lisääntyessä. Olemmekin pyrkineet jatkuvasti kehittämään sisältöjämme niin laadukkaiksi kuin mahdollista. Haluamme, että jokainen numero on

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

osaltaan suomalaisen käsityötaidon näyte ja mahdollistaa ilmaiseksi jaettuna saman tiedon kaikille. Kiitän nöyrimmästi kaikkia lukijoitamme, asiakkaitamme ja avustajiamme siitä, että Kalastus-lehti on vakiinnuttanut paikkansa osana suomalaista kalastuskulttuuria. Nämä 15 vuotta ovat olleet itselleni elämäni parasta aikaa. Mahtavaa uuden kalastuskauden alkua kaikille,

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

LAZY JERK HAS AN EYE FOR BIG GIRLS

Live Pike

Black Gold Tiger

Ghost Dark Shadow

Ghost Metalic Blue

Gold Ghost Perch

Live Perch

Gold Tiger

Fire Tiger

Holo Pink

Setsuki Ayu

Spotted Yellow

Red Tiger

Moon Shadow

Blue Gill

Daiwa Prorex Lazy Jerk - Sizes 9cm / 18g - 12cm / 40g - 15.5cm / 85g - RRP from 9.95 € to 15.95 €

Yellow Shiner

daiwa.com/scandinavia Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Sisällys 1/2019 s. 12

s. 34

s. 52

JULKAISIJA Krook Media Oy Särkiniementie 3 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Ari Paataja Janne Koivisto Niko Satto

s. 70

s. 88

s. 112

8 Pääkirjoitus 12 Jerkki on viehemaailman feeniks-lintu – Mikey Sarelin 26 Inline-uistimet meritaimenelle – Nikolai Holttinen 34 Meritaimenlegenda Juha “Murtaja” Niemelä – Mikko Kuikka 40 Korvaako elektroniikka kalamiestaidon – Niko Satto 44 Pike Masters 2019 -kisaraportti – Antti Zetterberg 48 Rajaseudun kadonneet lohikalat – Dmitry Matveev 52 Ruijanpallaskalastuksen MM-voitto Suomeen – Ville Laurila 58 Varzugan lohireissu – Mikko Suursalmi 62 Katsaus Ruotsin kalastustrendeihin – Antti Zetterberg 66 Kansantajuista kaikuluotausta – Ari Paataja 70 Äärimmäistä kalastusta Balilla – Ari Laine 78 Maan mainiot kalamiehet | Juhani & Tuomas Hutri – Antti Zetterberg 82 Kohde-esittelyssä Bomans, Ahvenanmaa – Antti Zetterberg 88 Vastuullisesti valmistetut uistimet – Antti Zetterberg 92 Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg 94 Juha Happosen jiginiksit 96 Suutarin onginta – Juha Ojaharju 101 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 102 Pörje Parilla 104 Patologit – Aki Janatuinen 106 Esittelyssä Lowrance Elite Ti2 – Antti Zetterberg 108 Esittelyssä Raymarine Element – Antti Zetterberg 110 Esittelyssä Garmin LiveScope – Antti Zetterberg 112 Vene-esittely Finval 555 Fish Pro – Antti Zetterberg & Esko Vuori 118 Vene-esittely Silver Hawk BR 2019 – Antti Zetterberg 122 Veneen hyvä hoito 124 Tekniikka 126 Uutta & kokeiltua 152 Ajankohtaiset haukiperhot – Jani Mäkeläinen 10

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström KANNEN KUVA Janne Koivisto ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy kesäkuussa 2019 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti MIKEY SARELIN Kuvat MIKEY SARELIN, JAAKKO VARJOKORPI, JANNE KOIVISTO & JENS BURSELL

Kirjoittajan itselaukaisimella ottama kuva kauden ensimmäisestä suurhauesta. Kala otti 15.4.2019 Westinin Swim 15 -jerkkiin.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Jerkit tulivat suomalaisten laajaan tietoon 2000-luvun alussa, kun erikoisliikkeiden seiniltä alkoi löytymään amerikkalaisvalmisteisia hauelle tarkoitettuja käsialavieheitä. Niistä tuli nopeasti jokaisen itseään kunnioittavan hauenkalastajan ykköstykki, kunnes seuraava mullistus, haukishadit, ilmestyivät kauppojen hyllyille jerkkien jäädessä pitkälti niiden jalkoihin.

erkeillä on kuitenkin aina ollut oma paikkansa sydämessäni ja ilokseni voinkin todeta että parina viime vuonna jerkit ovat tehneet paluutaan niin kauppojen hyllyille kuin hauenkalastajien uistinpakkeihinkin. Koekalastin muutamana kevätpäivänä niin tehdasvalmisteisia jerkkejä kuin pienpajojenkin tuotoksia selvittääkseni, millaisia haukijerkkejä tällä hetkellä on markkinoilla tarjolla. Gäddfeber

Kaikki sai alkunsa 2000-luvun ensimmäisinä vuosina. Elettiin haukivaappujen kulta-aikaa ja nimet kuten Westins Jätte, Nils Master Invincible, Rapala Super Shad Rap eli ”Possu”, ja Zalt olivat niin sanotusti the shit. Nuorena ja hätäisenä kalamiehen alkuna tavoitteeni, eli kymmenen kilon hauki, ajoi pitkälti kaiken muun edelle elämässä. Vaapuilla olin muutamaan otteeseen päässyt liki, mutta maaginen rajapyykki oli vielä ylittämättä. Olin nyt jo edesmenneen Turun Pyyntivälineen vakioasiakas, kävin liikkeessä lähestulkoon joka päivä. Jossain vaiheessa ”Pyyntärin” hyllylle ilmestyi omituisia, järkyttävän isoja, jenkkivalmisteisia vieheitä. Taisivat olla Tampereen kalastusvälineen maahantuomia. Oli Pigiä, Mantaa ja Phantomia. Lisäksi hyllyssä komeili muutama ruotsalaisvalmisteinen Buster Jerk. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Haukimies varustautuu aina jerkeillaĚ&#x2C6;, mutta myoĚ&#x2C6;s muilla uistimilla. Ei kannata laittaa munia samaan koriin, ettei MP ole edessaĚ&#x2C6;. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Tiskin takaa puolijumalat ilmoittivat, että näillä ovat Janne Helenius, Rami Eloranta ja Kosken Teemu saaneet jo isoja kaloja. Jerkkejä kuulemma olivat. Ostin heti kaikkia paljon. Yhdeksänjalkainen Kunnan Queen ei kuulemma tähän lajiin kelvannut, piti olla lyhyt kuuden jalan superjäykkä jerkkivapa ja kelana ”Dööri”. Ostin Edgen kuuden tuuman pituisen kankimaisen vavan ja Abu Ambassadeur 5601 C3 -kelan. Tervemenoa opintotuki, taas kerran. Heti ”Busa” siiman päähän

Minua oli neuvottu hakkaamaan vavalla alaspäin uittaessani sairaalloisen isoa ja raskasta viehettä. Aika äkkiä löytyikin oikea rytmitys, ei niinkään hakkaamalla vaan pikemminkin tahtia jerkille naputtamalla, ja ”Paskasärki”-väritteinen jerkki lähti uimaan nätisti sivulta sivulle. Sinä päivänä sain tuolla samaisella jerkillä yli 30 haukea, isoimman painaessa yli kahdeksan kiloa. Mikään ei ollut enää ennallaan. Jerkit löivät läpi kaikkien Suomen hauenkalastajien parissa viimeistään siinä vaiheessa kun ruotsalainen CWC julkaisi Buster Jerkin mainosvideon Gäddfeber, jossa suorastaan revitään yli kymmenkiloisia haukia veneeseen. Planon rasia toisensa jälkeen täyttyi jerkeillä ja hieno ”Döörini” meni rikki liiallisesta jerkkaamisesta vaikka Suosikin Eki oli kertonut että liikaa ei voi jerkata. Onneksi käsiin ei sentään kasvanut karvaa. Jokainen kalastusvälinebrändi aikoi valmistamaan omia jerkkejään

Niitä puskikin markkinoille ovista ja ikkunoista. CWC, Fish On, Bomber, Westin, Zalt,

”Jerkit löivät läpi kaikkien Suomen hauenkalastajien parissa viimeistään siinä vaiheessa kun ruotsalainen CWC julkaisi Buster Jerkin mainosvideon Gäddfeber”

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Markus Männistö jerkkien maailmassa. Kuva Janne Koivisto.

Buster Jerkillä kalastaminen kuuluu jokaisen hauenkalastajan perustaitoihin edelleen tänäkin päivänä. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Jerkki ei todellakaan ole auringonlaskun uistin. Kuva Jens Bursell.

Savage Gear, Salmo, Siek ja niin eteenpäin. Myös yhä useampi pienpaja halusi mukaan karkeloihin. En usko, että suomalaisessa hauenkalastuskulttuurissa on ikinä nähty vastaavaa voittokulkua kuin jerkeillä. Buumia kesti miltei 10 vuotta ja kalastajat täyttivät vieherasioitaan vailla minkäänlaista kritiikkiä tai itsehillintää. Touhu oli suorastaan likaista. Kumiko jerkkiä kovempi?

Sitten, joskus 2010-luvun puolella, tulivat kumikalat eli shadit ja kaikki muuttui. Jo muutenkin hieman kankeaksi käynyt jerkkikauppa (kaikilla oli kilokaupalla jerkkejä) kuihtui pois ja kauppiaat sekä valmistajat saivat uuden kassamagneetin shadeista. Shadivillitystä kesti monta vuotta ja tällä hetkellä shadit ovat selkeästi myydyin haukiviehe lukuisista vieheinnovaatiokokeiluista huolimatta. Myös pienpajat ovat ryhtyneet valmistamaan shadeja, joten tilanne on samankaltainen kuin jerkkibuumin kovimpina vuosina, jos ei kuitenkaan lähestulkoon yhtä vallitseva.

tavat kumivieheet, vaikka käsityönä nekin tehtäisiin. Varsinaiset haukiviehemaestrot valmistavat kovia vieheitä, eivät kumeja: Janne Koivisto (Monkey Lure Factory), Markus Männistö (Captain Markus) ja Adrian Staskwietix (Fat Gentleman Lures) ihan vain muutaman kovan luokan taiteilijan mainitakseni. Olen myös huomannut, että alkuun vesillä aivan ylivoimaiset shadit ovat yhä useammin alkaneet ottamaan turpiin jerkeiltä. Syytä tähän voi toki vain arvailla mutta itse uskon, että hauet oppivat tunnistamaan virheensä. Toisin sanoen, kun hauki puree viehettä, esimerkiksi jerkkiä, siihen sattuu.

Jossain vaiheessa se alkaa yhdistämään kivun usein kohtaamaansa viehetyyppiin, sen uintiin, ääneen tai vastaavaan ja kyseisen viehetyypin tehot laskevat. Kun markkinoille tulee uusi, ennennäkemätön viehetyyppi, koko rumba alkaa alusta. Oli miten oli, minä uskon, että kumien vallattua hauenkalastajien rasiat ja jerkkien käytön samalla hiivuttua, uuden sukupolven hauet ovat varttuneet miltei jerkittömissä vesissä. Nyt kun niille tarjoaa jerkkiä, ne eivät välttämättä yhdistä karkinnäköistä värikästä sivulta sivulle puikkelehtivaa veijaria kipuun ja iskevätkin siihen ennakkoluulottomasti.

Jerkkien paluu

Jerkit tekivät kuitenkin varovaisen paluun tai oikeastaan ne eivät ikinä täysin poistuneet. Myös niitä valmistavia pienpajoja on koko ajan ollut, ehkä siksi, että jerkit ovat enemmän taideteoksia kuin valamalla valmistet-

Testikapulat vuoroaan odottamassa. Kuva Mikey Sarelin.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Otantaa markkinoiden tämän hetkisestä jerkkitarjonnasta

yseessä ei ole millään tasolla kaiken kattava vertailu tai tilanneraportti vaan pikemminkin tarjoamme näytteen siitä millaisia jerkkejä markkinoilta tällä hetkellä löytyy. En siis lähde arvioimaan alla esiteltävien jerkkien paremmuutta vaan esittelen pelkästään niiden speksit, miten ne uivat ja millä tekniikoilla itse onnistuin uittamaan niitä. Uitimme kaikkia jerkkejä muutaman päivän kalastuksen aikana aurinkoisissa kevätolosuhteissa ennen kutua. Arvostelut ovat subjektiivisia ja esimerkiksi uppoamis- sekä uintinopeus perustuvat puhtaasti minun arviooni. Mikäli valmistaja on ilmoittanut painon, olen luottanut siihen, mutta niiden kohdalla jotka eivät painoa ilmoittaneet päätin punnita tekeleet kirjevaa’alla.

Buster Jerk

Buster Jerkin klassinen 15 cm malli oli ensimmäinen jerkki, jota itse uitin ja siksi halusin sen ehdottomasti mukaan tähän testiin. Ruotsalaisen CWC:n valmistamaa Busteria löytyy niin uppoavana, kelluvana kuin pintakalvossa uivanakin. Uppoava (ui reilun metrin syvyydessä) ja kelluva malli (ui noin 30 cm syvyydessä, nousee pintaan pysäytyksessä) ovat molemmat todella helppouittoisia, letkeä vapauitto sopii kuin nyrkki silmään Busterille. Shallow Cruiser, eli pintakalvossa uiva malli, on hieman vaikeampi saada uimaan hyvin ja onkin käytössäni lähinnä supermatalien paikkojen erikoisase. Paino: Slow Sink 75 g, Shallow 66 g, Shallow Cruiser 57 g, pituus 15 cm, valmistaja CWC (Catch With Care)

Dexter Jerk

Ranskalaisen Illexin valmistama, erittäin nopeasti uppoava, tiheää siksakkia tekevä jerkki. Nappaa tästä syystä helposti perukkeen takakoukkuunsa, varsinkin vapauitolla, ja onkin tästä syystä mukavampi uittaa kelaamalla. Kokonsa puolesta kylmän veden peli, mutta uinti ja uppoamisnopeus puoltavat kesää pääsesongiksi. Jostain syystä minulla on kuitenkin kutina että Dexter kalastaa keskikokoa isompaa kalaa ja nimenomaan kylmän veden aikaan. Paino 100 g, pituus 14,8 cm, maahantuoja Wake Fishing Oy.

Dexter Jerk 120 sp

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Todella hitaasti uppoava/syvyytensä säilyttävä pikkujerkki. Ui tiheää siksakkia väläytellen samalla vilkkaasti kylkiään hieman Salmo Sliderin tyyliin. Ottaa vapauitolla perukkeen herkästi takakoukkuunsa. Uintisyvyys noin 50 cm. Todennäköisesti kova luu vilkkaille kesähauille. Paino 56,5 g, pituus 12 cm, maahantuoja Wake Fishing Oy.

NOSTETAAN EROTTELUKYKY UUDELLE TASOLLE ELEMENT™ JA HYPERVISION™ LUOVAT TODENMUKAISEN KAIKUKUVAN Elementin 1,2 megahertsin HyperVision™ vie kaikuluotauksen uudelle tarkkuustasolle. DownVision, SideVision tai upea RealVision 3D, Elementin HyperVision™ -tilassa näet pohjanrakenteet ja kalat uskomattoman todenmukaisesti. Luokassaan ainutlaatuisella 4-ydinprosessorilla sekä intuitiivisella LightHouse Sport -käyttöjärjestelmällä varustettu Element vie ottipaikalle nopeasti ja näet sekä pyydystät kaloja, joita muut kalastajat eivät havaitse.

Tutustu Elementin tehoon raymarine.fi/element Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Gunki Otachi 125S.

Gunki Otachi 125s

Keskinopeasti uppoava pikkujerkki, joka tekee tiheää siksakkia yhdistettynä nopealiikkeisiin kyljenväläytyksiin. Uintisyvyys noin metri. Hieman hajuton ja mauton kesäpeli, mutta varmuudella toimiva lämpimän veden aikaan nopeasti uitettuna. Painonsa ja kokonsa ansiosta Gunkia pystyy heittämään vaivatta haspelivälineilläkin. Perinteisten vatsa- ja perälenkin välissä on ylimääräinen lenkki koukulle, joten koukkujen paikkoja vaihtamalla Otachin uinti muuttunee. Paino 61,5 g, pituus 12,5 cm, maahantuoja Wake Fishing Oy

Hamy jerkki 14 cm Hämy jerkki 14 cm.

Hämy jerkki 17 cm.

Ville Hämäläinen on upinniemeläinen viehenikkari, jonka jerkit on ajoittain suorastaan revitty valmistajan käsistä. Huutokaupoissa hinnat ovat joissain tapauksissa nousseet taivaisiin. Tämä pienempikokoinen testattavaksi tullut Hämy uppoaa nopeasti ja onkin tästä johtuen hieman syvempien penkkojen ronkkimiseen soveltuva peli. Uittoa nopeuttamalla jerkin saa uimaan lähempänä pintaa, mutta normaalilla tahdilla uitettuna se ui reippaasti yli metrin syvyydessä. Uintiliike on hyvin vahvaa sivuliukua, joka lähtee helposti käyntiin. Tekee syvältä pinnempaan noustessaan ”pigimäistä” poukahtelua. Viehe, jota uittaisin syvissä paikoissa painottuen kesään ja alkusyksyyn. Paino 80 g, pituus 14 cm, valmistaja Ville Hämäläinen / Hämy Lures.

Hamy jerkki 17 cm

Isompi Hämy uppoaa pienempää selkeästi hitaammin, muttei kuitenkaan ole mikään pintakalvossa tuleva jerkki. Liukuu nätisti ja vaivattomasti sivulta sivulle uitettaessa ja toimii yhtä lailla niin vapa- kuin kelauitossakin. Takuulla pyytävä jerkki. Paino 95 g, pituus 17 cm, valmistaja Ville Hämäläinen / Hämy Lures.

Jio Shallow Glider 85

Jio Shallow Glider 80.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Todella hienosti viimeistelty, huomattavan leveäkylkinen pienpajatuote, joka vajoaa erittäin hitaasti samalla kylkiään houkuttelevasti väläytellen. Tekee pitkähköä mutta jyrkkää sivuliukua pinnan tuntumassa. Saattaa olla pelottavan tehokas matalissa vesissä lahnaparvien ollessa tontilla. Korkeasta profiilista johtuen suosittelen käyttämään isokitaisia koukkuja. 4/0 on omasta mielestäni varsin sopiva koukkukoko tälle jerkille, mutta koska valmistaja toimitti tuotteen ilman koukkuja, en tiedä mitkä hänen suosituksena ovat. Paino 85 g, pituus 14 cm, valmistaja Janne Ovaska / Jio Erkit.

Kuva noin 10 vuoden takaa paljastaa, ettaĚ&#x2C6; jerkeillaĚ&#x2C6; mentiin. Kuva Janne Koivisto.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Jio Shallow Glider 90

Raskaampi testiin tulleista Jioista. Ulkomuodoltaan identtinen 85-mallin kanssa, mutta uppoaa kevyempää aisapariansa hieman nopeammin ja myös ui syvemmällä. Ei tee yhtä pitkää liukua kuin kevyempi malli. Kokonsa puolesta sanoisin, että tämän pelin käyttöikkuna on kylmän veden aikaan hieman syvempien penkkojen äärellä. Paino 90 g, pituus 14 cm, valmistaja Janne Ovaska / Jio Erkit.

Monkey Lure Factory / Lonely Monkey Jio Shallow Glider 90.

Hitaasti uppoava ja uskomattoman hienoa side-to-side liukua tekevä käsityöjerkki, jonka uinnista tulee mieleen takavuosien Manta-jerkki. Uittotuntuma on sofistikoituneen pehmeä niin kela- kuin vapauitollakin. Ui noin 10-20 cm syvyydessä ja uppoaa hitaasti väläytellen pysäytyksissä kylkiään, eli soveltuu hyvin matalien paikkojen perkaamiseen. Kädenjälki on näissä jerkeissä omalla tasollaan ja kuuluu ehdottomasti testattujen kapuloiden kärkikastiin. Paino 119 g, pituus 17 cm, valmistaja Janne Koivisto / Monkey Lure Factory.

Monkey Lure Factory / Little Monkey

Monkey Lure Factory Lonely Monkey.

Pienempi testiin tulleista Lonely Monkey -jerkeistä. Kokonsa ansiosta helppoheittoinen. Uppoaa huomattavasti isoveljeään nopeammin ja myös ui hieman syvemmällä. Vieheen uintiliike on kohtalaisen tiheää siksakkia ja olenkin vahvasti sitä mieltä, että tämä malli on parhaimmillaan lämpimän veden aikaan hieman syvempien penkkojen perkaamiseen. Paino 79 g, pituus 12 cm, valmistaja Janne Koivisto / Monkey Lure Factory.

Siek Glapy

Monkey Luyre Factory Little Monkey.

Siek Glapy.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Pieni, vikkeläuintinen ja hitaasti uppoava jerkki. Tekee todella tiivistä ja jyrkkää siksakkia napaten tästä johtuen herkästi takakoukullaan perukkeen, joten kelauitto on tälle palikalle omiaan. Vilkkaasta uinnistaan johtuen soveltunee parhaiten kesähaukien kiusaamiseen. Toimii hyvin myös haspelivavalla heitettynä. Paino suspending 44 g, slow sinking 46 g, pituus 11 cm, maahantuoja Wake Fishing Oy.

GARMIN® SPRING DEAL JOIN THE CLUB

OSTA UUSI GARMIN KARTTAPLOTTERI

ETU JOPA 400€ HYÖDYNNÄ GARMIN.FI WEBSHOPISSA

OSTA UUSI GARMIN -KARTTAPLOTTERI. SAAT JOPA 400€ EDUN JONKA VOIT HYÖDYNTÄÄ OSOITTEESSA GARMIN.FI Ostaessasi Garmin GPSMAP tai ECHOMAP tuotteen, voit ansaita 200-400€ edun ja hyödyntää sen www.garmin.fi nettikaupassa. Rekisteröimällä ostamasi uuden tuotteen saat koodin sähköpostiisi, jolla voit hyödyntää ansaitsemasi edun. Kampanja-aika 30.4. - 30.6.2019.

OSTA 6”, 7” TAI 9” GPSMAP TAI ECHOMAP

ETUSI ON €200

OSTA 10” TAI 12” GPSMAP TAI ECHOMAP

ETUSI ON €300

OSTA 16” TAI SUUREMPI GPSMAP

ETUSI ON €400

Lisätietoja ja kampanjaohjeet löydät www.garmin.com/marinespringdeal sekä www.garmin.fi Pidätämme oikeuden kampanjamuutoksiin.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Vajokki Viehe Esposito.

Vajokki Esposito

Westin Swim 15 cm.

Hitaasti uppoava, leijuu stopeissa hitaasti ja houkuttelevasti alaspäin. Hienosti viimeistelty käsityöjerkki, joka tekee kääntyessään houkuttelevaa pituussuuntaista niiausta/rullausta. Sain tähän paremman tuntuman kelauitolla kuin vavalla uitettuna. Ui pinnan tuntumassa, noin 10-20 cm syvyydessä eli on omiaan myös hieman matalammassa vedessä. Uskoisin, että tässä on oiva ase kutulahtien edustojen 1-3 metrin syvyisiin kaislapenkkoihin kylmän veden aikaan. Paino 75 g, pituus 15 cm, valmistaja Esko Vuori / Vajokki-Viehe.

Westin Swim 15 cm

Westinin uutuusjerkki on suositun 12 cm Swimin isoveli. Uinti on lyhyttä sivulta sivulle liukua, joka on ehkä helpompi tehdä kelalla, mutta toisaalta uintiin tulee enemmän vaihtelua jos Westiniä uittaa vavalla. Ui pinnan tuntumassa, noin 10 cm syvyydessä ja uppoaa hitaasti pysäytyksissä, joten toimii hyvin matalassa. Taltutti testirupeaman isoimman hauen, tosin ehkä johtuen myös siitä että olen uittanut Westiniä paljon ja osaan siksi sen temput useimpia testijerkkejä paremmin. Paino 107 g, pituus 15 cm, valmistaja Fairpoint Outdoors.

Westin Swim 12 cm

Westin Swim 12 cm.

Westinin klassikkojerkki, joka on todella helppouittoinen, helppoheittoinen ja erittäin pyytävä. Löytyy niin leijuvana (suspending) kuin uppoavanakin. Minulle 12 cm Swim on lähinnä kesäpeli sen tikittävän ja tiheän siksak-uinnin ansiosta ja siksi suosinkin yleensä uppomallia, jolla on mukava perata syvempiä penkkoja. Kokonsa ja painonsa ansiosta helppo käyttää myös haspelivavalla. On toiminut erittäin hyvin myös trooppisissa kohteissa. Paino suspending 53 g, sinking 58 g, pituus 12 cm, valmistaja Fairpoint Outdoors.

Prorex Lazy Jerk

Prorex Lazy Jerk.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Daiwan petokalabrändin, Prorexin, matalaprofiilinen 15,5-senttinen ja 85-grammainen Lazy Jerk soveltuu sekä kela että vapauittoon. Suora kelaus saa sen uimaan puolelta toiselle ja nykäisyt tai kelausnopeuden muutos tuo sivulta-sivulle liukuun enemmän pituutta. Uppoaa hitaasti, joten soveltuu parhaiten kylmän veden kalastukseen. Tämä jerkki on parhaimmillaan 1-3 metrin syvyisissä vesissä hitaassa uitossa. Valmistaja Daiwa/Prorex.

Awards season 2017-18

TESTIVOITTAJA TESTVINNARE

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Inline-uistimet sopivat hyvin myös suomalaisten suosimaan venekalastukseen, jossa uistinta heitetään veneestä rantaan päin. Kuva Janne Koivisto.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti NIKOLAI HOLTTINEN Kuvat TONI SAARINEN, DAVID THORMAR & JANNE KOIVISTO

Myös suomalainen meritaimen ottaa

INLINEUISTIMEEN Miten näin rumalla metalliklöntillä saa muka

kalaa? Ja vielä meritaimenia! Eihän tätä ole väännetty edes mutkalle. Ei ole kelluttavaa materiaaliakaan. Tällähän ei siis voi kalastaa matalassa. Taas joku tanskalaisten juttu. Eivät tiedä vieheenvalmistuksesta tuon taivaallista meihin suomalaisiin verrattuna.

uurin piirtein tuollaiset ajatukset pyörivät kymmenkunta vuotta sitten mielessäni nähdessäni ensimmäiset Westinin, silloin Magic Minnow -tuotemerkkisinä Suomen markkinoille tulleet 360°-inline-uistimet, joissa siima kulki uistimen sisältä. En kuitenkaan tyrmännyt niitä aivan täysin heti alkuunsa. Ennakkoluulottomana kalamiehenä itseäni pitävänä joku niissä jäi mietityttämään. Miksi joku kaupallinen taho olisi tehnyt noin päättömän tuotteen, jos sille ei olisi lankaan kysyntää? Westin tuskin oli kyseistä viehetyyppiä itse keksinyt, vaan jonkinlaista markkinaa tällä tuotteella oli varmasti tarkoitus tyydyttää. Mitä pidempään pyörittelin tuota yksinkertaisesti maalattua sinkkipalasta käsissäni, sitä enemmän se alkoi kiinnostaa.

Kuvassa suomalaisista kaupoista löytyviä inline-uistimia. Ylhäältä lukien Savage Gear Sandeel 15 cm, Westin Sømmet, Savage Gear Sandeel 8,5 cm, Savage Gear 3D Salt Line Thru Seeker, Westin D360° & Westin D360° Distance. Kuva Janne Koivisto. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Yksihaarakoukku toimii hyvin inline-uistimessa. Kuva David Thormar.

ä ”Tanskalainen meritaimenen kalastaja taas linkoaa vieheens niin pitkälle auringonlaskuun kuin mahdollista.” Perhokalastustausta auttoi ymmärtämään uistinkonseptin

Perhokalastajille putkiperhot ja niiden hyödyt perinteisiin, kiinteästi siimaan sidottuihin perhoihin verrattuna ovat selkeitä. Tylsynyt koukku voidaan vaihtaa uuteen, jolloin varsinaisen perhon käyttöikä pitenee huomattavasti. Koukkutyyppiä voidaan myös vaihdella tarpeen mukaan, eikä sidoksia tarvita niin paljoa, jos kalastellaan vesistöissä, joissa kolmihaarakoukun käyttö on kiellettyä. Väsytystilanteessa kalassa on kiinni pelkkä koukku, eikä perhon runko pääse toimimaan ylimääräisenä vipuvartena, joka saattaa helpot28

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

taa kalan karkaamista. Tajusin heti, että samat lainalaisuudet pätevät myös näihin tuolloin oudoilta tuntuviin uistimiin. Pohdin kuitenkin, etteivät inline-uistimet voi mitenkään häävisti uida, sillä rungossa ei ollut mitään uintiin vaikuttavaa muotoa. Kuinka väärässä olinkaan. Sama laji, eri tyylit

Suomalainen ja tanskalainen meritaimenkulttuuri eroavat toisistaan, vaikka molemmissa maissa kalastetaan samaa lajia. Suomessa kalastus tapahtuu pääosin veneestä heittäen rantaviivaa kohti. Heitot ovat tarkkoja ja ne suuntautuvat pääosin aivan rantamatalaan tai

ne kohdistetaan jotain kiintopistettä, kuten niemen kärkeä, yksittäistä kiveä tai tasaista rantaviivaa kohti. Tanskalainen meritaimenen kalastaja taas linkoaa vieheensä niin pitkälle auringonlaskuun kuin mahdollista. Hänen puikkonsa putoaa syvän päälle, kun taas suomalaisen kalastajan kevennetty lusikka tipahtaa 10 sentin veteen. Mitä merkitystä näillä eroilla on ollut viehesuunnitteluun?

Suomessa lusikoiden historia juontaa soutu-uisteluun, josta heittopellit ovat vuosien

Janne Paimanderin onnistuminen inline-uistimella venekalastuksessa viime marraskuussa. 5,36-kiloinen ja 78-senttinen istukas hyväksyi Westin 360° -inline-uistimen violetissa värissä. Kuva Toni Saarinen.

Villisti riuhtova taimen pysyy inline-uistimessa tiukasti, sillä koukku pääsee vapaasti liikkumaan sivuttaissuunnassa väsytyksen aikana. Kuva David Thormar.

saatossa jalostuneet. Vetopellin heitto-ominaisuuksilla ei tietenkään ollut merkitystä, vaan tärkein ominaisuus on aina ollut uinti. Vieheet ovat kevyitä ja leveitä, reilusti mutkalle väännettyjä tai vahvasti koverrettuja. Tarkoituksena on ollut saavuttaa mahdollisimman poikkeava ja venkoileva uinti. Myöhemmät heittolusikat ovat kehittyneet vetopelleistä usein lähinnä kasvattamalla materiaalipaksuuksia. Tarkoituksena oli saavuttaa enemmän heitettävää massaa, mutta säilyttää sama houkutteleva uinti. Totta kai Suomessakin on pitkät perinteet meritaimenlusikoiden valmistukseen, mutta samat lainalaisuudet ovat tunnistettavissa eri pelikentillä. Tanskalaisten historia on ollut aikanaan hyvin samantyyppinen, mutta etelässä kehitystyö on lähtenyt eri suuntaan keskittyen enemmän vieheen heitettävyyteen. Tanskan rannikkovedet ovat avoimia ja pitkälle matalia. Suojattomat vedet eivät ole koskaan olleet venekalastuksen kehittymiselle kovinkaan otollista maaperää. Tanskalaisen rantaviivan omistaa aina valtio, eikä haulikkoa olallaan kantava Pärre, joten ei ihme,

Tuulenkala kuuluu meritaimenen tärkeimpiin ravintokaloihin ja villisti välkkyvät inline-uistimet näyttävät vedessä täysin pakenevalta tuulenkalalta. Kuva David Thormar. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

”Oli tyyli mikä tahansa, siimaan ei koskaan muodostu kierrettä, koska viehe liukuu siimassa vapaasti.”

Kirjoittaja käsissään Tanskasta saatu taimen. Tanskassa meritaimenkannat ovat vahvat ja inline-uistimet suosittuja. Kuva David Thormar.

Meritaimen on upea kalastettava, mutta uhanalainen laji Suomessa Meritaimen on valitettavasti maassamme uhanalainen johtuen heikosta poikastuotosta ja kunnollisten kutualueiden puutteesta. Siksi suuri osa onkin istutettuja. Vastuullinen kalastaja nauttii meritaimenen kalastuksen tunnelmasta ja päästää kalat vapauteen. Rasvaevättömän yli 50 cm kalan voi harkitusti ottaa ruoaksi, mutta sitäkin kannattaa miettiä, mikäli kala ei ole pahasti vahingoittunut. Meritaimenen tärppi on upea kokemus ja niitä soisi jatkossa tulevan entistä enemmän.

Kalastusrajoitukset »» Rasvaevällinen rauhoitettu kokonaan Suomenlahdella ja sisävesissä leveyspiirin 64°00’N eteläpuolella »» Rasvaevällinen rauhoitettu kokonaan kaikilla merialueilla vuodesta 2019 »» Rasvaevällisen pyyntimitta leveyspiirien 64°00’N ja 67°00’N välissä olevissa sisävesissä 60 cm »» Suomenlahden ulkopuolisella merialueella 60 cm vuoden 2018 loppuun saakka. »» Rasvaevällisen pyyntimitta leveyspiirin 67°00’N pohjoispuolella 50 cm »» Rasvaevätön 50 cm Teksti ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Inline-uistimet sopivat myös hyrräkelalla heitettäväksi, on kuitenkin hyvä huomioida, että koska uistin liukuu tapsisiimassa, täytyy heiton olla tasainen koko matkalta – muuten voi olla iso soppa puolassa. Kuva Janne Koivisto.

että rantakalastuksen perinteet jokamiehen harrastukselle ovat pitkät. Tästä syystä suomalainen katsoo tanskalaista lusikkaa todeten: ”eihän tämä tasapaksu peräpuikko voi uida tarpeeksi houkuttelevasti”. Tanskalainen taas toteaa suomalaisesta lusikasta tyyliin: ”Varmasti uinti on hieno, mutta tämähän putoaa veteen 30 metriä ennen tuolla ulapalla pintovaa taimenparvea”. Inline-uistin haastaa perinteinen uistinsuunnittelun

Nyt keveydestä ei enää olekaan uinnille hyötyä vaan haittaa. Isompikin massa, kunhan se on vain suhteutettu vieheen pinta-alaan, saadaan uimaan epäsäännöllisesti poukkoillen. Inline-uistimissa ei myöskään saa olla liikaa pinta-alaa, koska tällöin viehe saattaisi nousta kokonaan vedestä, eikä sen uittaminen onnistuisi. Kun ensimmäisen kerran heitin ”kolmekuuskymppisen” veteen, olin ällikällä lyöty. Uinti oli niin erityistä, etten ollut vastaavaa koskaan ennen nähnyt. Sitä on hankala kuvata, ja ainoastaan sen itse nähneet ymmärtävät. Uinti ei ollut millään tavalla säännöllistä. Hyvän kalakaverini termi ”leikkisä” kuvastaa uintia ehkä parhaiten. Myös pysäytyksissä inline-uistimet ovat eri maata. Osa malleista lähtee pyörimään akselinsa ympäri kuten 360°, osa taas uppoaa aivan vaaterissa. Oli tyyli mikä tahansa, siimaan ei koskaan muodostu kierrettä, koska viehe liukuu siimassa vapaasti. Soveltuvat myös venekalastukseen

Monet inline-uistimet soveltuvat myös ennakko-odotuksista huolimatta hyvin suomalaiseen, veneestä matalaan päin tapahtu-

Meritaimen on upea kalastettava ja myös vapautettava. Kuva Antti Zetterberg.

vaan kalastukseen lukuun ottamatta kaikkein painavimpia, umpimetallista valmistettuja kapeita malleja. Viimeisimmän kahden kauden ehdoton suosikkini Savage Gearin Sand Eel on profiililtaan kapea, mutta materiaali on nostetta aiheuttavaa muovia. Sitä voi heittää aivan yhtä matalaan kuin kevennettyjä lusikoitakin, mutta se kestää muiden inline-uistinten tavoin myös todella kovia kelausnopeuksia nousematta plaaniin. Inline-uistimet ovat kuin kotonaan todella kovilla kelausnopeuksilla. Tilanteissa, joissa moni perinteinen lusikka muuttuu lippauistimeksi. Monet suosivat nopeaa uittoa

Aina näin ei ole kuitenkaan ollut. Onko kalojen käyttäytymisessä tapahtunut muutos kultaiselta 80-luvulta, vai onko meillä nykyisin enemmän harrastajia ja mieltymyksiä? Tai sitten ilmapiiri on vain avoimempi. Mene

B15A. Pohjoismaiden eniten myyty vaappumalli.

6 kokoa: 15,18,20, 30, 40, ja 60g

JIGHEAD LONG & ROUND uippulaatua! Gamakatsun h

World´s finest fishing lines

Stroft pitää minkä lupaa!

Myyntiedustaja Suomi Marko Oikarinen markooikarinen@icloud.com Puh 045 110 9967

x8BRAID

SIMPLY THE BEST 13

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kuvasta näkyy hyvin uistimen toimintaperiaate ja muoto. Naulamainen runko lentää pitkälle ja ei ole moksiskaan kiviosumista. Kuva David Thormar.

aikaisempaa enemmän. Itselläni ei onneksi ole ollut vielä koskaan niin kiire, että se olisi tuntunut liian kovalta uhraukselta. Hyötynä on myös solmujen uusiminen useammin kuin kerran kaudessa. Samalla on hyvä hetki tarkistaa ja tarvittaessa vaihtaa myös koukku. Lenkkisolmu uistinrenkaan sijaan

ja tiedä, pääasia että nyt siihen on myös oikeanlaisia uistimia tarjolla. Usein taimenet vain seuraavat liian hitaasti uitettuja uistimia, mutta kun sille annetaan kunnolla vauhtia, ovat tärpit useimmiten rajuja ja karkaamisprosentti pienenee. Inline-uistimet kuluttavat siimaa

Oikeastaan ainoa selkeä heikkous inline-uistinten invaasiolle kalamiesten vieherasioihin on niiden vaihtamisen hitaus sekä lähes pakollisen fluorocarbon- tai monofiilitapsin käyttö. Sillä ne kuluttavat siimaa pyöriessään sen päällä kilometritolkulla kalapäivän aikana. Kuitusiimaan niitä ei voida suoraan sitoa lainkaan, koska tällöin viehehävikki kasvaa liiaksi. Itse suosin noin 1,5 kertaa vavan pituista, 0,40 mm fluorocarbon-tapsia, jonka kiinnitän pääsiimaan parannetulla Albright-solmulla. Käytti liitokseen sitten mitä solmua tahansa, tulee se opetella niin hyvin, ettei sen tekeminen tuota likaa ärräpäitä vesillä. Itse uu-

sin solmut joka reissun jälkeen, vaikkeivät ne ulospäin kuluneilta näyttäisikään. Ohuen kuidun ja paksun fluorocarbonin liitos joutuu aina koville, vaikka itse solmu kestäisikin. Yllättävät katkeamiset johtuvat lähes yksinomaan kuidun hapertumisesta ennen solmukohtaa, ei itse solmun pettämisestä. Pitkä fluorocarbon-tapsi mahdollistaa useita uistimenvaihtoja päivän aikana

Pitkä tapsi auttaa myös räikeän värisen kuitusiiman piilottamisessa kauemmas uistimesta. Tästä on varmasti hyötyä tyynillä ja aurinkoisilla keleillä. Taimen on arka kala, eikä sen seikan huomioon ottamisesta ole kalastajan itseluottamukselle mitään haittaa. Moni kokee myös koukun solmimisen ja uistimen pujottelun siimaan liian työlääksi kun tavallisesti tarvitaan vain viehelukon aukaisu ja sulku. Kieltämättä tähän voi joutua kalapäivästä uhraamaan sen 30 sekuntia per vaihto

Yleinen harhakäsitys on pitää kaikkia tanskalaisia taimenuistimia tylsästi uivina Vaikkei niitä olekaan väännetty mutkalle, ne eivät suinkaan ole symmetrisiä painon jakaantumisen suhteen. Epäkeskoisuus yhdistettynä pitkään, puikkomaiseen runkoon, nopeaan kelausvauhtiin sekä pysäytyksiin ja vavalla tehtyihin nykäyksiin aiheuttavat jo melkoisesti muuttujia. Inline-uistimissa mukaan tulee vielä kaikkein oleellisin eroavaisuus. Niitä työnnetään. Kaikki massan etupuolelta siimaan kiinnitettävät uistimet ovat tavallaan kiinnityspisteensä orjia. Vetopisteen muuttumattomuus ja siiman vedenvastus eivät anna kovin paljon mahdollisuuksia lusikkauistimille esimerkiksi tuijauksiin ja syvyyden vaihteluihin, ellei viehe siirrä niin paljon vettä, että tämä onnistuu. Se taas tarkoittaa leveyttä ja samalla kammottavaa heitettävyyttä. Inline-uistimen vetopiste taas tulee painopisteen taakse koukkuun, joka muuttaa hommaa totaalisesti. Parhaiten tätä voi kuvailla ajatusleikillä: Kumman kulku on helpompi ennustaa, vedettävän vai työnnettävän? Inline-uistinten suuruus ei ole ainoastaan mahtavassa heitettävyydessä tai kalojen ylössaantiprosentissa, ei siimaa kiertämättömässä rakenteessa eikä edes halvassa hankintahinnassa tai lähes rikkoutumattomuudessa. Se on siinä, että muita uistimia vedetään, kun taas inline-uistimia työnnetään.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Itse olen mieltynyt liukumattomaan lenkkisolmuun, enkä ole koskaan oppinut käyttämään uistinpakettien mukana toimitettavia ovaaleja uistinrenkaita. Lenkkisolmu antaa koukun liikkua vapaasti, aivan kuten uistinrengas. Jos käytetään koukkuun kiristyvää solmua, se saattaa liukua koukun silmällä väärään kohtaan, ja kammeta koukun mutkalle, mikä ei tietenkään ole toivottavaa. Uistimen ja solmun väliin on hyvä pujottaa muovi-, tai kumikuula. Sen päätarkoitus on suojata solmua kulumiselta mutta samalla luodaan fluorioranssilla kuulalla herkullinen iskupiste koukun lähettyville. Loistavat heitto-ominaisuudet palkitsevat

Kuten aikaisemmin viittasin, kaikki käyttämäni inline-uistimet ovat mahtavia heitettäviä. Veneestä kalastavalle maksimaaliset heittopituudet eivät ole itseisarvo, mutta sivutuuleen heitellessä kauas tähdätystä kohteesta putoava uistin aiheuttaa painokelvotonta kielenkäyttöä, eikä varmasti tehosta kalastusta. Itse pyrin käyttämään hyrräkeloja aina kun niiden käyttö on perusteltua. Siiman kiertymättömyys, parempi kelaustuntuma ja –voima sekä heiton jarruttaminen ilmassa ovat syitä, miksi itse kalastan hyrrällä. Kunhan se vain on järkevää. Hyrräkeloilla kalastaville inliner-uistimet sopivat loistavasti, koska niiden pieni ilmanvastus ja suora lentorata eivät aiheuta yllätyksiä edes pahaan sivutuuleen tai jopa mietoon vastatuuleen heitettäessä. Myötäiseen viskoessa usein syyllistyy jopa liian pitkiin heittoihin ja välillä on siirryttävä lähemmäs kalapaikkaa, jottei kalastuksen tarkkuus kärsisi liikaa. Kannattaa kokeilla jo tällä kaudella

Inline-uistimet tarjoavat perinteisiin lusikoihin, puikkoihin tai lippoihin verrattuna uudenlaisen tavan kalastaa meritaimenta ja samalla kehittää omaa kalastustaan. Muutama inline-uistin kannattaakin varata mukaan jo seuraavalle reissulle ja antaa mahdollisuus. Tulos voi yllättää.

Ursuit ® Kuivapuvut Kalastukseen

URSUIT.COM Ikuista, jaa & löydä p a r h a a t k a l a he t ke t myös somessa!

#ursuit

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti MIKKO KUIKKA Kuvat ANTTI ZETTERBERG & JUHA NIEMELÄN ARKISTO

Murtajalle tuttu Erkki Virolaisen E.V. Trutta -paja herätti mestarissa paljon muistoja. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Meritaimenlegenda

Juha ”Murtaja” Niemelä Legenda jo sanana koskettaa tunteita. Lähes aina moinen arvio henkilöstä kumpuaa ympäristön arvostuksesta. Ja tuota kautta, ymmärrettävästi, lukijan tai kuulijan mielenkiinto herää.

3-vuotias Juha Niemelä (jatkossa nimellä Murtaja) on yksi suomalaisen meritaimenen vapakalastuksen legendoista ja edelläkävijöistä. Nyt mennään asian ytimeen. Ammentakaamme me nuorempi polvi näistä ajatuksista ja havainnoista täydennystä osaamiseemme. Tutustuminen meritaimenen kalastukseen

Murtaja muutti Helsinkiin 1970-luvulla siirtyessään jäänmurtajille hommiin. Sisämaan kalastaja Sastamalasta ei jäänyt ihmettelemään. Saman tien alkoi merikalastuksen opettelu ja siihen tutustuminen. ”Omin nokkineni lähdin hommaa treenaamaan. Toki kalastus merkittävänä harrastuksena oli jo olemassa taustalla. Meitä oli siihen aikaan viitisen äijää taimenta vakavissaan yrittämässä. Pian tutuiksi tulivat Oksasen Paavo -vainaa, hieno taimenkalastaja, ja Virolaisen Erkki. Olin onnekas ja sain pian yli viiden kilon kalan. Koukussa oltiin”, Murtaja tunnelmoi. ”Työni jäänmurtajan sähkömiehenä tarjosi mahdollisuuden panostaa tosissaan harrastukseen. Talvella painettiin tiukasti hommia ja kesällä oli sitten varsin hyvin saumoja toteuttaa vapaa-ajan intohimon puolta”, hän kertoo.

Vuonna 1966 valmistunut jäänmurtaja Hanse toimi Murtajan työpaikkana pitkään. Kuva Wärtsilän arkisto.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Juha ”Murtaja” Niemelä Vanha lasikuituinen ja painava vapa, jossa korkkipäällysteinen ”dööri” sekä luottopelejä Delfin, Noutaja-Trutta, Lotto-lippa sekä iso puolileijaava Toby. Kuva Antti Zetterberg.

Välineistä ja varusteista

Murtajan kalaveneenä oli alkuaikoina diesel-fiskari. Harrastaminen onnistui mainiosti silläkin venekalustolla. Suurin matkanopeus oli 17 solmua. Aivan riittävä siis. Monessa kelissä myös mielekäs ajettava. Kelaksi vakiintui 6500-sarjan Ambassadeur-hyrrä. Miehen itsensä mukaan ”paras mahdollinen työkalu”. Vapana toimi todellinen rautakanki: pitkä ja painava lasikuitukeppi. Uskomattoman raskas vapa. Piti kalan hyvin kiinni. Uni tuli kuulemma helposti yöllä päivän mittaisen kalakeikan jälkeen. Vanhasta kalustosta on hyvä huomioida sekä kelan että vavan metalliosat, joihin kädet olivat kosketuksessa, Murtaja ja tuttunsa päällystivät ne liimatulla korkilla. Pysyivät kädet lämpiminä ja toimintavireessä ilman hanskoja. Vanhan ajan uistimet

Uran alkupuolella luotettavaksi ottipeliksi vakiintui Abun Toby 30 gramman painossa. Tämä yksilö oli ainoa, jonka Murtaja onnistui löytämään materiaaliltaan kuparisena. Perusvalikoima oli messingistä taivutettua. Uistinta on paljon heitelty, kuten kuvasta näkyy. ”Yhtenä vuonna alkoi tulla saaliiksi paljon alamittaisia. Päätin vaihtaa reilusti isompaan vieheeseen. Vielä ahneemmin pienet iski”, toteaa Murtaja virnuillen. Mutta kova ottipeli on kyseessä. Alkukaudesta uistinta kiusasivat tuoreet istukkaat. 36

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kyseisellä Tobylla on nostettu yli 100 kalaa, joukossa myös hyviä kokoja. Haastateltavan mukaan juuri tässä yksilössä oli ominaisuuksia, joihin meritaimenet mieltyivät. Heti perään Murtaja heittää esiin vastapelurin. Klassinen Delfin Krokodil, jossa vielä on jäljellä hento aavistus alkuperäisvärityksestä. Murtajan mielestä värimaailman merkitystä usein liioitellaan. Ymmärrettävästi uistinten valmistajat korostavat tuota puolta. Vieheitähän kuitenkin myydään kalastajille, ei suoraan kaloille. Kyseinen Delfin kahdessa koossa oli yksi luottopeleistä.

olivat fluorikeltaisen parasta aikaa. Keskipäivällä klassinen valkoinen Salamander oli värinä usein ykkönen”, Murtaja selvittää. ”Ainakin aiempina aikoina Vantaanjoki pukkasi välillä rajusti sameaa vettä. Vaikutus näkyi aina Porkkalanniemeen asti. Noina hetkinä nousi vahvasti esiin lippauistin. Näkyvyys vedessä oli huono ja vieheen kuuluvuus kohosi arvoonsa. Taimen lähti Lotto-lipan värinän perään kuin hauki konsanaan. Siksi suositan nykykalastajallekin lippoja”, mestari vinkkaa.

Uudempi aika

Murtaja on kertaalleen nostanut laidan kuivemmalle puolelle yli 10 kilon taimenen. Kaloja kokoluokassa 7-8 kiloa on sitten noussut isokin määrä. Parhaana vuonna saatujen kalojen keskipaino oli häkellyttävät 3,5 kiloa. Tuo oli saamamiehenkin mukaan toki aivan poikkeuksellinen kausi kokojen suhteen. Jäätäviä seurioita ja karkuutuksia on oma nippunsa. Suurin karannut kala oli pitkälti toista metriä pitkä. Tosin Murtaja itse arvelee, että kyseessä oli luultavasti lohi. Ei tuon kokoisia taimenia ollut olemassakaan. Kesäaikaan oli paras sauma kyöstikoon (kyöstitaimenella tarkoitetaan nykyisin yli 6 kilon ja 80 sentin kalaa, Murtajan aikoina raja taisi olla hieman korkeammalla) taimeniin. Murtajan aktiivisessa kaveriporukassa pidettiin yllä sellaista ajatusta, että kun veden

Virolaisen Erkki lähti kehittelemään kevennettyä uistinta. Sellaista, joka vajotuksissa säilyttäisi vaaka-asentonsa. Korkkikevennys oli avainsana innovaatiossa. ”Virolainen antoi minulle monia prototyyppejä koeajoon. Pikkuhiljaa muotoutui aavistus siitä, mitkä ominaisuudet olivat ne tärkeimmät. Myöhemminhän markkinoille ilmestyi paljon kopioijia samalla idealla”, Murtaja toteaa. Myös uistinten värimaailma eli ja osin muuttui. Noutajana tunnetuksi tullut ärsykeväritys oli usein ylivoimainen perinteisiin verrattuna. ”Arviolta kolmisen vuotta heittelin lähinnä E.V. Truttaa kyseisessä maalissa. Ja kalaa tuli. Korostetaan kuitenkin, että aamu ja ilta

Kokemuksia kalavesiltä

”Luonnosta nauttiminen on lopulta se isoin juttu tässä harrastuksessa. Joskus tulee kalaa, joskus ei. Mukavaa tietenkin kun onnistuu. Kokonaisuudesta tuo on kuitenkin vain yksi osa.”

- Juha ”Murtaja” Niemelä

Jo vuosia eläkkeellä ollut Murtaja asuu Helsingissä ja mökkeilee Päijänteellä. Viime ajat ovat menneet enemmän lohenpyynnissä Tenolla. Hän tunnisti Truttapajan Hall of Fame -seinältä monia tuttuja. Kuva Antti Zetterberg. Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

”Alkukeväästä homma on selkeä. Murtajan mukaan siellä, missä kalastajalla on itsellään mukavinta olla, siellä on myös taimen. Auringon lämmittämät lahdelmat ja putamat. Saa olla aivan tuuletontakin.”

lämpötila pysyi 17 asteessa tai alle sen, syönnöstäviä taimenia oli mahdollista löytää heittopaikoilta läpi kesän. Gråskärsbådan

Nykyisin paikka tunnetaan nimellä Gråsälsbådan eli Halliluoto. Kyseinen pieni luoto laivaväylän reunassa kaukana ulkomerellä Helsingin edustalla on eräs legendaarisimpia suuren meritaimenen paikkoja. Noin kaukainen alue oli Murtajan mukaan huippupaikka kesälläkin. Ottihetki oli lyhyt, mutta molemmin puolen auringonlaskun tai -nousun isojakin taimenia nousi matalaan aterioimaan. Huikeimmilla reissuilla useampiakin valtavia taimenia saattoi seurata tiiviisti uistinta, kuitenkin iskemättä. Ikimuistoisia hetkiä.

Nykyisin E.V. Truttia tekevän Janne Koiviston työnjälki miellyttää miestä, jonka vaikutus E.V. Trutan alkuaikojen kehityspolkuun oli merkittävä. Kuva Antti Zetterberg.

Lisää mielenkiintoisia havaintoja

Murtaja kertoo aikansa ihmetelleensä, kuinka ihmeessä yhden lähes pintaan ulottuvan tasapaksun kalliopaaden päältä iski usein kala. Mies tutki paikkoja myös sukeltamalla. Kävi ilmi, että paikassa oli yllättävä miehen mentävä halkeama keskellä kalliota. Ympärillä reuhasi kunnon myräkkä ja tuossa kohdassa taimenelle tarjoutui täydellinen lähes tyyni kohta väijyä helppoa saalista. Porvoon Emäsalosta löytyi Murtajan mukaan toinen vastaava paikka. Kuoppa kalliossa siellä on niin luonnoton, että hän arvelee kranaatin joskus taannoin iskeneen sen maastoon. Vuodenajoista

Alkukeväästä homma on selkeä. Murtajan mukaan siellä, missä kalastajalla on itsellään mukavinta olla, siellä on myös taimen. Auringon lämmittämät lahdelmat ja putamat. Saa olla aivan tuuletontakin. Kesällä ajetaan mahdollisimman ulos ja haetaan viileää vettä. Syksyllä pääasia oli, että kunhan kalastaja ei liikaa joudu tasapainoilemaan, ollaan pelipaikoilla. Kunhan vain ollaan oikeilla paikoilla.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Tämä tajuttoman kokoinen 10,85-kiloinen meritaimen haksahti Murtajan heinä-elokuun vaihteessa hämärän aikaan tarjoamaan lusikkaan vuonna 1990 Helsingistä. Tämän kokoiset järkäleet ovat nykyisin harvassa, mutta mahdollisuus niihin on edelleen. Kuva Juha Niemelän arkisto.

Ajat muuttuvat

Ja sen tiedostaa myös Murtaja itse. Hurmokselliset pyyntivuodet ovat takanapäin. Syitä on monia. Istutuspolitiikka oli taannoin erilainen. Määrät ja geneettiset kannat istutuspaikoista puhumattakaan olivat toisenlaisia. Näistä ja monesta muustakin tekijästä kinastelevat tiedeihmisetkin. Murtaja viettää nykyisin eläkepäivinään yhä isomman ajan kesästä tuoreemman intohimonsa parissa Tenojoella lohia perholla narraten. Murtajan loppusanat kaikille meritaimenen kalastajille

”Luonnosta nauttiminen on lopulta se isoin juttu tässä harrastuksessa. Joskus tulee kalaa, joskus ei. Mukavaa tietenkin kun onnistuu. Kokonaisuudesta tuo on kuitenkin vain yksi osa.”

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO & ANTTI ZETTERBERG

Korvaako elektroniik Nykyiset monikeilaluotaimet ovat niin kehittyneitä, että parhaassa tapauksessa alkaa olla mahdollista erottaa, mikä kalalaji viehettä käy tutkimassa. Tarvitaanko siis enää perinteistä kalastusosaamista?

eneilyn ja kalastuksen apuvälineiden kehitys on viime vuosina ollut huimaa. Kauko-ohjattavat ja ”taivasankkuroitavat” keulakoneet yleistyvät jatkuvasti, ja yhä useammasta veneestä löytyy matalan veden sähköankkuri. Siinä missä karttaplotteria tihrustettiin jokin aika sitten älykännykän kokoiselta ruudulta, on läppärikokoluokan ruutu monelle jo arkipäivää. Rajuimmin kehitys näkyy kaikuluotaimissa. Harppaus muutaman tuuman nestekidenäytöstä 15-16 tuuman huipputarkalle monivärikosketusnäytölle on uskomaton. Superluotaimella erottaa vedenalaisten rakenteiden yksityiskohtia, ja sillä voi tunnistaa jopa kalalajin. Kaiken lisäksi tonnilla voi nykyisin saada tarkemman laitteen kuin viisi vuotta sitten neljällä tonnilla. Miksi siis opetella turhia kalastusjippoja, kun voi ”televisiosta” valita, minkä kalan vedestä nappaa?

likoiden matalimpiin syrjiin ja perukoihin, ja esimerkiksi kuha matalille vedenalaisille kareille. Jo ennen kutua ne sijoittuvat erilaisiin paikkoihin, kudun jälkeen ne käyttäytyvät kukin omalla tavallaan, ja pitkin vuotta ne elävät mikä millaisessakin paikassa ja olosuhteessa. Jotta kalan onnistuisi löytämään huippuluokan luotaimella, pitää tietää, mistä sitä suurin piirtein kannattaa etsiä. Jos etsii syyskuhaa matalasta lahdenpohjukasta tai vapunaaton merihaukea syvästä virtasalmesta, ei hyvin luultavasti löydä hakemaansa vaikka käytössä olisi kuinka monen tonnin, pikselin tai megahertsin teknovempain. Jo niinkin yksinkertainen asia kuin kalan sijoittuminen virrassa vaikuttaa usein saaliiseen. Vaikka kaikuluotain antaisi kalaisasta salmesta tukun hyviä kaikuja, jigin heitto alavirtaan voi aiheuttaa sen, ettei pyytö pääse kelauksen aikana kunnolla pohjaan, eikä siis houkuttele kaloja iskuun. Ikivanha tulesta käytetty klisee sopii tähänkin. Elektroniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Ellei tiedä, mitä tekee, elektroniikka ei yksinään auta.

Kalan elämänrytmi

Eri kalalajien vuodenkierto on erilainen. Lajit kutevat eri aikaan ja erilaisiin paikkoihin. Lohikalat ja monet särkikalat nousevat merestä jokeen kudulle. Hauki puolestaan kutee kais-

Perinteinen hauen heitto- tai perhokalastus merellä ei juuri luotainta kysy. Kuva Niko Satto. Kauko-ohjattava sähkökeulamoottori vapauttaa kipparin kädet kalastukseen ja vähentää päästöjä. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

kka kalamiestaidon?

Vaikka PikeMasters-kisassa ollut Garminin kisajoukkue olikin hampaisiin asti varustautunut elektroniikalla, ei elektroniikka kuitenkaan korvaa kalamiestaitoa, jota etenkin kisaajilta loĚ&#x2C6;ytyy. Kuva Antti Zetterberg. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Korvaako elektroniikka kalamiestaidon?

Matalan veden sähköankkurit ovat nekin yleistymässä aktiivikalastajien veneissä. Kuva Niko Satto.

Saksalaisen kilpakalastajan Christian Bierethin Nitro-veneen varustus on elektroniikan osalta viimeiseen asti mietitty. Kuvat Antti Zetterberg.

Hyvä renki

Markku Tiusanen kuuluu maamme menestyneimpiin kilpakalastajiin. Hän yhdistää rautaisen kalamiestaidon elektroniikan hyödyntämiseen. Kuvassa Markku Mikko Seppäsen veneessä PikeMasters-kisassa. Kuva Antti Zetterberg.

Isojen kalojen täsmävertikaali vaatii tarkan luotaimen. Tässä keulamiehellä on erillinen luotain. Kuva Niko Satto.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Tyypillinen hauen ja taimenen heittokalastus merellä onnistuu mainiosti ilman luotainta. Enkä oikeastaan edes tiedä, saako joku aitoa hyötyä luotaimesta näissä lajeissa. Niin ikään loppukesän ja alkusyksyn kuhan löytää mereltä jigillä tai vertikaalijigillä jopa kokonaan ilman kaikua, pelkän merikortin avulla. On silti kiistaton totuus, että järvenselkien välivesissä uivien isojen kuhien täsmävertikaalijigaus ilman hyvää luotainta olisi toivonta arpapeliä. Silti tässäkään lajissa pelkkä luotain ei tuo kalaa. Oikeat vieheet ja välineet, siimat ja perukkeet, koukutus, oikeanlainen uitto ja siis ennen muuta kalan etsiminen oikeasta paikasta vaativat kalamiestaitoja, joita oppii vain kalastamalla. Elektroniikka ei siis korvaa kalamiestaitoa. Parhaimmillaan se antaa kuitenkin erinomaisen jatkeen hyvälle kalamiestaidolle.

”On silti kiistaton totuus, että järvenselkien välivesissä uivien isojen kuhien täsmävertikaalijigaus ilman hyvää luotainta olisi toivonta arpapeliä. Silti tässäkään lajissa pelkkä luotain ei tuo kalaa.”

UUTUU

S! TASALAATUINEN

VENYMÄTÖN

PYÖREÄ

HILJAINEN

NOTKEA

LIUKAS SOLMUNKESTÄVÄ

NÄKYY KELEISSÄ KUIN KELEISSÄ

KUITUSIIMA UNYL BRAID X8 115M vahvuus (mm)

vetolujuus (kg)

0,10mm

5,90

0,12mm

8,20

0,14mm

9,50

0,16mm

10,50

0,18mm

13,20

0,20mm

14,10

0,25mm

19,10

www.kalastuskolmio.fi • kalastuskolmio@kalastuskolmio.fi Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAMI PITKÄNEN & ANTTI ZETTERBERG

CWCn Mika Mäkelä poksautti Venemessuilla asiaankuuluvat voittosamppanjat. Janne Helenius taustalla pokaalin kanssa seremoniamestari Petri Parvisen huudattaessa yleisöä. Kuva Sami Pitkänen.

Pike Masters with Ruoto päättyi CWC:n voittoon Ensimmäinen Suomessa tuotettu kilpailumuotoinen hauenkalastuksen videosarja Pike Masters with Ruoto päättyi CWC:n Mika Mäkelän ja Janne Heleniuksen voittoon. Syksyllä Inkoossa, Tammisaaressa sekä Paraisilla kuvattu että tammi-helmikuussa YouTubessa esitetty sarja keräsi yli 100 000 katsojaa.

enemessuille helmikuun 9. päivänä tulleet yli 500 katsojaa pääsivät viihtymään kuudennen ja samalla

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

viimeisen jakson ennakkonäytöksestä sekä tapaamaan kaikki kisassa mukana olleiden tiimien jäseniä. Tiimit olivat CWC, Daiwa, Garmin, Gator ja Rapala. Voittotiimi teki oikeita valintoja

CWC:n voiton salaisuutena olivat oikeat valinnat niin paikoissa kuin uistimissakin. He osasivat hyödyntää ”syönti-ikkunat” ja löytää sopivan kokoista kisakalaa eri alueilta. Mika Mäkelä ja Janne Helenius kertovat, että kisastrategia oli rakennettu siten, että oli muutama paikka, jotka kalastettaisiin tarkasti. Turha ajelu oli pyritty minimoimaan ja

etukäteen käytiin luonnollisesti tutustumassa paikkoihin. ”Kun joku paikka osoitti elonmerkkejä, niin keskityttiin siihen huolella. Minun tarkoituksenani oli käyttää pykälää pienempiä vieheitä ja sitä kautta koittaa varmistaa yli 60-senttisiä korttikaloja”, Helenius avaa strategiaa. Jännittävää myös kisaajille

YouTube-kalastuskisoihin rakennettaan mahdollisimman koukuttava draaman kaari, jotta yleisölle jäisi nälkää seuraavaan jaksoon. Kolmipäiväiset kuvaukset olivat jännittäviä myös

Viimeistä jaksoa Venemessuille katsomaan saapunut yleisömäärä oli huomattava. Kuva Sami Pitkänen.

Mika Mäkelä juuri ennen ensimmäiseen osakilpailuun lähtöä. Tunnelma oli jännittynyt. Kuva Antti Zetterberg.

kisaajille, sillä heidän piti pystyä kolme kertaa huippusuoritukseen kameran ollessa veneessä. ”Erityisesti väliraportin antaminen ryhmäpuhelussa oli erittäin jännittävä tapahtuma. Vaikka sitä osasi vähän aavistella toistenkin kalastusta, niin kyllä silti koko ajan oli jännitys päällä, että onko joku löytänyt ’superspotin’”, Mika Mäkelä kertaa. Hän antaa tunnustusta erityisesti Rapalan tiimille. ”Siinä veneessä oli kokemusta ja näkemystä roppakaupalla, eikä ihme, että heillä oli kortti täynnä jokaisessa osakilpailussa. Meille vaan sattui hieman isompia kaloja ja

kisan suurin 108-senttinen hauki, joka oli todella tärkeä.” Ammattimiesten vinkkejä vaikeaan haukipäivään

Hauki voi olla joskus todella oikukas kuten tekijämiehetkin tietävät ja kisassa näkivät. Miten neuvotte muita hauenkalastajia kääntämään vaikeudet voitoksi? ”Vaikean päivän kääntämiseksi voi kokeilla, jos mahdollista, vaihtaa reilusti aluetta. Esimerkiksi 20 km siirtymä johonkin suuntaan. Kala voi olla aktiivisempaa toisella alueella”, Janne Helenius sanoo. Hän neuvoo lisäksi kalastamaan huomat-

Kilpailun voiton sinetti oli Buster Jerk värissä C96..

tavasti syvemmältä tai vastaavasti matalammasta. ”Vieheen koon pienentäminen voi myös saada kalat iskemään. Harvoin kuitenkaan ’nollasyöntipäivä’ muuttuu lopulta superpäiväksi vaikka tekisi mitä”, hän muistuttaa. Mika Mäkelä korostaa myös ennakkoluulottomuutta. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Daiwan aina iloisella Ville-Matti Blomqvistilla on “pala” kunnossa. Kuva Antti Zetterberg.

Kisajoukkueiden välillä vallitsi rento tunnelma, jossa kaikki olivat hyvällä asenteella liikkeellä. Kuva Antti Zetterberg.

Tasainen suoritus ja hyvän kokoiset hauet toivat voiton kotiin.

Klassikko Buster Jerk ratkaisijan roolissa

Kisan suurin, 108-senttinen hauki tuli sekin Buster Jerk C96 -värillä, joka näytti tehonsa kaatosateessa. Pike Mastersin lopullinen tulostaulu.

”Kannattaa joskus toimia out of the box -periaatteella. Usein ajatellaan, että kylmässä vedessä uistinta pitää uittaa hitaasti, mutta joskus hauki ottaakin vain nopeasti uitettuun uistimeen”, Mäkelä vinkkaa nyt kevätkaudelle hyvän kikan. 46

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Inkoon osakilpailun loppupuolella alkanut kaatosade jatkui vielä Tammisaarenkin osakilpailussa seuraavana päivänä. Harmaa ja synkkä sää ei ollut kuvaajille tai kisaajille herkkua, mutta 94-108-senttiset hauet nauttivat etenkin Buster Jerkin C96-väristä. Mikä teki juuri siitä väristä tehokkaan tuohon tilanteeseen? ”Joinain päivinä joku uistinmalli tai väri saattaa olla pitelemätön. Tuossa uistimessa yhdistyi keliin sopiva väritys kontrasteineen ja juuri oikeanlainen saaliskalan profiili”, Helenius sanoo. ”Kelin hieman tummentuessa kyseinen tummanpunaista, mustaa ja valkoista väriä yhdistelevä uistin alkoi toimia erittäin hyvin ja kalastin sillä niin kauan kuin sää pysyi synkkänä”, Mäkelä lisää. Millainen kokemus Pike Mastersissa kisaaminen oli? ”Pike Masters oli järjestelyiden osalta mielestäni toteutettu hyvin, toki aina löytyy parannettavaa ja ensimmäisellä kerralla tulee yllätyksiä. Kisaaminen oli mukavaa ja koko porukka oli hyvällä asenteella liikkeellä”, Mäkelä kertoo.

”Joinain päivinä joku uistinmalli tai väri saattaa olla pitelemätön. Tuossa uistimessa yhdistyi keliin sopiva väritys kontrasteineen ja juuri oikeanlainen saaliskalan profiili”

Kisajoukkueet vasemmalta. Janne Helenius & Mika Mäkelä (CWC), Mika Mujunen & Mika Tuominen (Gator), Antti Heinonen & Tomi Tikkanen (Garmin), Ville-Matti Blomqvist & Ari Paataja (Daiwa) sekä Markku Tiusanen & Mikko Seppänen (Rapala). Kuva Antti Zetterberg.

Fly vs Jerk 10 myös CWC:lle Lähes legendaarisessa maineessa oleva ruotsalainen hauenkalastussarja Fly vs Jerk juhlisti tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Viime vuoden kisan voittanut Visionin Markus Tandefeltin ja Pasi Taposen perhojoukkue oli kokenut muutoksia Taposen vaihduttua Niklaus Baueriin. Tänä vuonna kisailtiin kolmessa osakilpailussa viiden joukkueen kesken saaristossa, järvillä ja joilla. Jännittävässä kilpailussa saatiin jälleen kisan historian suurin hauki, 13,88-kiloinen, joka ratkaisi voiton CWC:lle. Suomalaisia lämmittää se, että kala saatiin Kemijoelta. CWC:n suoritusta täydensi vielä 114-senttinen kerhokala.

Pike Mastersin -kisajoukkueet viihtyivät palkintojenjaon jälkeen lavalla tuulettamassa. Vaikka voitto meni yhdelle joukkueelle, oli kisa itsessään voitto suomalaiselle kilpakalastuskulttuurille. Kuva Sami Pitkänen.

”Kokemuksena kisa oli itselleni täysin uusi, mutta kaikkinensa minulle jäi hyvä fiilis. Yllättävänkin hektinen kolmepäiväinen rupeama oli kyllä”, Helenius komppaa. Pike Mastersin toinen kausi kisataan kesäkuussa

Yleisön hyvästä vastaanotosta ja tiimien innokkaasta suhtautumisesta kilpailuun, toteutetaan toinen kisakausi jälleen ensi talvella näytettäväksi YouTubeen. Toisen kauden kilpailupaikkakuntina toimivat Espoo, Porvoo sekä vielä tätä kirjoitettaessa vahvistamaton kolmas paikkakunta. Kuvaukset järjestetään kesäkuun alkuviikolla. Kannattaa laittaa Pike Masters seurantaan YouTubessa

CWCn Pierre Monjarret sai koko Fly vs Jerkin historian suurimman hauen. 13,88-kiloinen pyydettiin Kemijoelta. Stefan ”Trumman” Trumstedtin 114-senttinen kerhokala viimeisteli joukkueen hienon suorituksen.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat DMITRY MATVEEV Käännös ANTTI ZETTERBERG

Suomen ja Venäjän rajaseutujen pienissä joissa sinnittelee edelleen taimenia ja lohia, joiden elinpiiri on uhattuna uusien rakennushankkeiden myötä.

Kadonneiden lohikalojen jäljillä

Suomen ja Venäjän rajaseudun virtavedet kuhisivat joskus elämää. Sotien ja teollistumisen myötä ennen niin tuottoisat lohi- ja taimenjoet tuhottiin ja ylikalastettiin lähes tyhjiksi. Pääsin seuraamaan vesistöjen kehitystä nähtyäni useita vuosia sitten erään vanhan valokuvan, joka herätti kiinnostukseni näitä pieniä virtavesiä kohtaan.

alokuva esitti vanhaa kivisiltaa. Kuvaan ei oltu merkitty mitään sijaintia tai nimeä, ainoa jonka tiesin oli se, että se sijaitsi jossain Suomen ja Venäjän rajamailla. Sillan alla virtasi erittäin vuolaan ja kalaisan näköinen joki, joka veti minua puoleensa magneetin lailla ja välillemme muodostui vahva side. Kohti entistä Suomea

Matkani alkoi kotikaupungistani Pietarista ja suuntautui kohti alueita, jotka ennen sotia kuuluivat Suomelle. Tiet muuttuivat asfaltista sorapintaisiksi samalla kun metsät tuntuivat muuttuvan talousmetsistä ikimetsiksi. Täällä sijaitsivat joskus eläväiset suomalaiset karjalaiskylät, joista on enää jäljellä vain tiheästi kasvavan heinikon seassa törröttäviä kivijalkoja. Kuvittelen ajaessani maiseman 48

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

sellaiseksi kuin se ennen oli peltoineen, myllyineen, maitoloineen ja kansakouluineen. Nyt teiden varsilla ei enää ole kuin nimikyltit muistuttamassa entisestä. Ihmiset loistavat poissaolollaan. Ainoa näkemäni ihminen on oppaani Kolja, jonka kanssa olen sopinut tapaamisen Vilajoelle. Vilajoella

Vilajoki, (Великая, Velikaja), on Suomenlahteen laskeva joki Suomessa ja Venäjällä. Joen vesistöalue ulottuu Suomessa Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueelle ja Venäjällä Viipurin piirin Tienhaaran kunnan alueelle. Venäjän puoleinen sijaitsee entisen Säkkijärven kunnan alueella. Vilajoki oli aikoinaan tärkeä Itämeren lohen ja taimenen kutujoki. Tilanne on muuttunut suuresti noista ajoista ja halusin tietää mikä tilanne joella olisi nykyisin. Lähdimme Koljan kanssa tutustumaan joen idyllisiin maisemiin, jossa virtaus oli hyvällä tasolla, pohjassa soraa, kiveä ja muotoa juuri oikeassa suhteessa. Kaloja vaan ei näkynyt. Paikallisten perimätietoa

Koljan mukaan paikalliset, kuten entisen Säkkijärven kylän asukkaat, kalastavat joesta edelleen pieniä paikallisia taimenia sekä ahventa että haukea. Lohia tai vaeltavia meri-

taimenia saadaan huomattavasti harvemmin. Tutkimme Koljan kanssa aluetta ja en epäile yhtään, etteikö lohi olisi joskus voinut nousta aina Vilajoen yläjuoksulle. Yläjuoksulla meitä odottaa kuitenkin karu näkymä puoliksi hajonneen padon muodossa. Se, kuka padon on rakentanut ja miksi, jää hämärän peittoon, mutta on selvää, että moinen este tekee lohen ja taimenen noususta mahdotonta.

Löysin saman sillan sodan jälkeen luovutetuilta alueilta, josta olin nähnyt vuosia sitten vanhan kuvan. Oli hienoa tutkia aluetta, jossa aika tuntui pysähtyneen.

Pienten jokien verkosto

Alueella on useita Vilajoen kaltaisia jokia, kuten Urpalanjoki ja Santajoki. Joet ovat pieniä, mutta olosuhteiltaan sopivia isommankin lohen kutujoeksi ja niillä on lukuisia pieniä sivupuroja, joissa varsinkin meritaimenen voisi kuvitella kutevan. Kolja kertoo, että hän on ryhmineen tutkinut jokien ja niiden pienten sivupurojen elämää viiden viimeisen vuoden aikana.

Hänen mukaansa tutkimusta aloitettaessa oli nähtävissä viitteitä, että joissa kuti vielä mahdollisesti ainakin meritaimen, jopa lohikin. “Löysimme useita kutualueita jokien pääuomista sekä sivupuroista ja muutama vuosi sitten oli havaittavissa selvää kalamäärän kasvua niin täysikokoisissa kuin smolteissakin”, Kolja kertoo. Hän kuitenkin lisää, ettei virallisilta tutkimustahoilta juuri herunut havainnoille luottamusta.

Suomalaisten rakentamia sillan jäänteitä Vilajoella.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kuva antaa osviittaa Bolshoi Borin rakennushankkeen koosta.

Salakalastus on pienten jokien ongelma

Tässä lienee joskus ollut jonkinlainen vesivoimala, nykyisellään betonirakennelma on lähinnä maiseman rumentaja.

Salakalastus on ollut aina näiden jokien ongelma. Syrjäinen sijainti, harva asutus ja rajaseudun arvaamaton huominen. Tavallaan tilanteen ymmärtää, sillä etenkin sodan jaloissa selviäminen pakotti hankkimaan ravintoa tavalla tai toisella. Siinä ei ymmärrettävästi voitu edes miettiä, vaarantuuko jonkin lajin olemassaolo. Kalastus tapahtui, ja tapahtuu jossain määrin edelleenkin, verkoilla. Niillä suljettiin joen suistoalueen tärkeimmät nousureitit. Pienemmissä puroissa kalat pyydettiin harppuunalla. Taimenen ja lohen sitkeys on kuitenkin ollut hämmästyttävää, sillä Urpalanjoen paikalliset kertoivat, että vielä muutama vuosi sitten joista oli saatu useita yli kuuden kilon meritaimenia. On myös kiinnostavaa ajatella, että meritaimen kuuluu Venäjän Punaisen Kirjan listaan, jossa on muun muassa presidentinkin suojeluksessa oleva siperiantiikeri. Kukaan vaan ei valvo lain noudattamista kalastuksen suhteen ja ihmiset selviytyvät arjesta kukin tavallaan – iso meritaimen ruokkii kuitenkin koko perheen pariin otteeseen. Isot rahat, isot ongelmat

Urpalanjoen poikastuotosta oleva elävä esimerkki.

Koljan mukaan heidän tutkimusryhmänsä on keskustellut viranomaisten kanssa erilaisten ympäristöohjelmien kehittämisestä ja erityisesti suojelualueiden luomisesta. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Samaan aikaan alkoi nesteytetyn maakaasun (LNG) kuljetukseen tarkoitetun terminaalin rakentaminen Bolshoy Boriin. Paikassa, joka on kaukana kaikista asutuksista ja lähellä rajaa. Urpalanjoen ja Santajoen jokien väliin Suomenlahden tuntumaan syntyi kokonaan uudenlaista infrastruktuuria kovalla kädellä: merenlahtea ruopattiin, useita hehtaareja metsiä hakattiin ja uusia teitä rakennettiin ajattelematta yhtään mitä rakentaminen merkitsee ympäristölle. Käytännössä koko merenlahti sameni ja teiden rakentamisesta syntyvät valumavedet samensivat jokia eikä erilaisilta kemikaalipäästöiltäkään voitu välttyä. Rakentamisen

Bolshoy Bor

Kuva Navionics.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

”Kalastus tapahtui, ja tapahtuu jossain määrin edelleenkin, verkoilla. Niillä suljettiin joen suistoalueen tärkeimmät nousureitit. Pienemmissä puroissa kalat pyydettiin harppuunalla.”

Vesien samentuminen kevättulvien aikaan on normaalia, mutta jatkuva samentuminen ja lisääntyvät kemikaalit rakentamisen myötä haittaavat kalastoa.

tuloksena Suomenlahden rannikon herkkä meriluonto sekä pienten jokien ekosysteemi kokivat kovia. Viranomaisilta ei herunut vastauksia kyselyihini. Kehitystä on vaikea hallita

Ymmärrän täysin rakentamisen taloudellisen näkökulman. Rakennushankkeet tuovat työtä syrjäseudulle ja avatun terminaalin kautta siirtyvän kaasun myötä tulevilla tuloilla valtion talous kohenee. Asiassa on on kuitenkin iso mutta. Tapa, jolla asiat tapahtuivat, ei ollut suunniteltu kovin hyvin luonnon kestokyvyn kannalta. Aggressiivinen ja nopea rakentaminen ilman kunnollista ympäristöselvitystä aiheuttaa vakavaa haittaa niin merialueen kuin jokienkin kalastolle. Merkit olivat jo nähtävissä viime syksynä kun kudulle nousevien kalojen määrä laski dramaattisesti ja paikallisten kalastajien saaliit merialueella romahtivat. Ihmettelen, miksi aiemmasta projektista, Vysotskista (Uuras), otettu opikseen. Siellä lähes koko merialueen kalasto katosi. Jos nyt jatkamme kehitystä tällä tavalla, on suuri vaara, että menetämme kaikki Suomenlahden perukan jokien vaelluskalat ja siinä samassa aiheutamme vielä korvaamatonta haittaa meriluonnolle. Alueen monet joet voisivat tuottaa huomattavan määrän meritaimenia ja lohia ja sitä myötä tuoda osaltaan vaurautta alueelle kalastusturismin muodossa luonnon monimuotoisuutta unohtamatta. Uskon, että maakaasuterminaalitkin voitaisiin rakentaa luontoa kunnioittaen. Toivossa on hyvä elää, mutta sen varaan ei voi laskea. Tänäkin syksynä taimenet ja lohet yrittävät sitkeästi uudestaan.

Urpalanjoen ja Santajoen sivupurot ovat mitä parhaimpia taimenen kutupaikkoja.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Vaasalainen kaveriporukka on paĚ&#x2C6;aĚ&#x2C6;ssyt pitkaĚ&#x2C6;lle moponrassauksesta ruijanpallaksen kalastuksen maailmanmestareiksi. Kuvassa vasemmalta Ville Laurila, Mikko Korpi, Timo Kontturi ja Markus Salkari.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti VILLE LAURILA Kuvat TEAM ZERO

Harrastelijat nappasivat kultaa

ruijanpallaskalastuksen MM-kisoista Norjasta Poikkeuksellinen tarina saa alkunsa vaasalaisesta lähiöstä 90-luvulta. Ville Laurilan, Mikko Korven, Markus Salkarin ja Timo Kontturin aika kului paitsi mopojen rassailun ja pikku kolttosten parissa, mutta myös kalastellessa. Vuodet vierivät ja työ- ja perhe-elämän vastapainoksi kaverukset pitivät edelleen kiinni vuosittaisista kalastusreissuista.

uosia reissut tehtiin kotimaassa, ahventa kalastettiin lipalla, haukea jigattiin ja jerkattiin. Yli 10 vuotta sitten Markus ja Mikko lähtivät Mikon isoveljen kalastusporukan mukana Norjaan. Upeat kalavedet sekä jylhä luonto tekivät heihin lähtemättömän vaikutuksen ja pian reissuille saatiin mukaan myös Ville ja Timo. Viimeisimmältä reissulta seurue toi mukanaan varsinaisen jytkyn – ruijanpallaksen joukkuekalastuksen maailmanmestaruuden. Heinäkuun loppu 2018

Viimein lähtö koittaa 10 päivän reissulle ja yli 1200 kilometrin raskaan ajomatkan jälkeen päästään määränpäähän Pohjois-Norjaan, Havøysundin tuttuun majapaikkaan. Koko kylä on seuraavalle viikolle loppuunmyyty, sillä kylässä järjestetään 2.-4.8. perinteinen Halibut Fest -tapahtuma, joka on rakennettu ruijanpallaskalastuksen MM-kisojen, World Championship of Halibut Fishing:in, ympärille. MM-kisaan mahtuu 60 venekuntaa

Joukkueita on ilmoittautunut useista Euroopan maista ja ne koostuvat sekä harrastelijoista että puhtaasti ammatikseen kalastavista. Majoittajan kyselyistä huolimatta emme ole tohtineet ilmoittautua mukaan. Reissu alkaa perinteisesti: neljän ensimmäisen päivän pallassaalis on pyöreä nolla. Kaloja yritetään narrata aikaisemmin hyväksi havaitulla keinolla; pilkkimällä pohjasta isoilla jigeillä ja muutamalla syöttikalalla. Surkean saaliin vuoksi tunnelma on hieman apea ja päivät merellä tuntuvat pitkiltä.

Markus Salkarin 140-senttinen oli kovaa valuuttaa tuloskortissa.

”Reissu alkaa perinteisesti: neljän ensimmäisen päivän pallassaalis on pyöreä nolla.” Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Harrastelijat nappasivat kultaa ruijanpallaskalastuksen MM-kisoista Norjasta

Timo Kontturin 145-senttinen oli kisan kolmanneksi suurin ruijanpallas.

Viides päivä kääntää kurssin

Viidentenä päivänä veneeseen hyppää mukaan Havøysundissa oppaana työskentelevä Leonard “Leo” Myus ja kirjaimellisesti kääntää kurssin. Veneen nokka käännetään kohti Sørøyan virtaavia vesiä ja kalastusmetodiksi vaihdetaan heittokalastus haspelilla. Kalat aktivoituvat ja mieli kirkastuu sitä mukaa kun saalista alkaa nousta. Leo saa houkuteltua meidät mukaan MM-kisoihin. Alkupäivien nollapäivät ovat paitsi lannistava muisto, myös inspiraation lähde joukkueen nimelle: Team Zero on syntynyt. Team Zero lähtee kisaan numerolla 58 ja peruutuksen vuoksi joukkueita on yhteensä mukana 59. Iltaa ennen kaksipäiväistä kisaa käydään tarkat säännöt kaikkien osallistuvien joukkueiden kanssa läpi. Vain jigikalastus on sallittu ja vapoja saa olla yhtä monta kuin veneessä jäseniä. Kalat tulee mitata tuomariston antamalla mittatikulla ja yli 150 cm pitkiä kaloja ei saa nostaa ve54

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Mittaus toteutettiin aina järjestäjien antamalla mitalla kilpailunumeron kanssa.

neeseen ollenkaan ja kalat tulee koukata oikeaoppisesti niitä vahingoittamatta. Jokaisesta mittauksesta lähetetään kuvat ja saantipaikan koordinaatit tuomaristolle, joka koostuu jokaisen kalastusleirin oppaasta sekä päätuomarista. Lopulliseen tulokseen lasketaan viiden pisimmän kalan yhteismitta, eikä alle 82-senttisiä kaloja oteta huomioon. Jännitys nousee huippuunsa

Kisan lähtölaukaus on perjantaiaamuna klo 7, tuntia aikaisemmin alkaneen kapteenikokouksen jälkeen. Jännitys on käsinkosketeltavissa, kun lähes 60 venekuntaa odottaa lähtökäskyä. Team Zeron kapteeni puristaa kaasukahvaa rystyset valkoisena. Lähtölupa annetaan ja pääsemme vihdoinkin suuntaamaan Leo-oppaan aikaisemmin vinkkaamaan paikkaan noin 15 merimailin päähän. Ottipaikkaa on varjeltu ja säästetty kisapäiviä varten

Varjelu kannatti, sillä noin 20

Team Zero saa kiittää kuvassa keskellä olevaa silmälasipäistä opasta Leonard Muysia, siitä että oikea paikka ja tekniikka löytyivät.

minuutin kalastamisen jälkeen Ville saa tiiminsä ja koko kisan avauskalan. Tämä luo uskoa ja tekee Team Zerosta vielä nälkäisemmän. Kalastusta jatketaan samoilla vesillä koko päivä. Saalis on kokonaisuudessaan 14 ruijanpallasta, joista viiden suurimman yhteismitta on 530 cm.

Markus Salkari mittelee voimiaan. Kaloja alkoi tulemaan kun vaihdoimme taktiikan jigillä heittokalastukseksi pilkkimisen sijasta.

Mikko Korpi & ruijanpallas.

Harrastelijat nappasivat kultaa

ruijanpallaskalastuksen MM-kisoista Norjasta Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

Harrastelijat nappasivat kultaa ruijanpallaskalastuksen MM-kisoista Norjasta

Kolme parasta joukkuetta. Toiseksi tulivat ruotsalaiset Skellefteå Halibenders tuloksella 535 cm ja kolmas oli Team CWC tuloksella 527 cm. Tarkkasilmäiset voivat havaita takarivissä vasemmalla tunnetun kalastuspersoona Stefan ”Trumman” Trumstedtin.

Viidentenä päivänä pääsimme selville Havøysundin salaisuuksista Leonard Muysin (takana) avustuksella.

”Team Zero suuntaa veneen keulan kohti rantaa kisan ykkösenä, mutta tietoisena siitä, että kahdessa tunnissa voi tapahtua mitä vain. Alkaa piinaava odotus, sillä tulokset julkistetaan vasta myöhään illalla alkavassa palkintojenjaossa.”

Havøysundissa vuokrattavien veneiden laatu ja varustus ei jättänyt moitteen sijaa.

Kaikkien joukkueiden menestystä voi seurata netistä liveseurannasta ja pientä henkseleiden paukuttelua onkin ilmassa kun Team Zero saapuu majapaikkaansa ensimmäisen päivän jälkeen reilun kahden metrin keulalla. Toinen päivä

Toiseen päivään lähdetään tuttuun tapaan klo 7 aamulla, ei kuitenkaan takki auki, sillä kaikki on mahdollista mikäli kala ei ole syönnillä tai kilpailevan joukkueen pyydykseen käy todellinen mörkö meren syvyyksistä. Kotiväki seuraa kisan kulkua netin kautta herkeämättä ja hieman epäuskoisenakin – ettäkö ihan maailmanmestareita sieltä olisi kotiutumassa? 10 kalaa ja 145-senttinen isomus Kirjoittaja vastasi kisan avauskalasta.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Saamme toisena päivänä 10 kalaa, joista Villen pyydykseen tarttuu val-

Harrastelijat nappasivat kultaa ruijanpallaskalastuksen MM-kisoista Norjasta taosa. Timo Kontturi saa kuitenkin 145-senttisen paltaan, jolla hetken johtaakin isoimman kalan kisaa, mutta jää lopullisissa tuloksissa pronssille. Tuomaristokin tekee yllätysvierailun veneelle tarkistamaan että kalastusvälineet ja -tapa ovat sääntöjen mukaiset. Markuksen pyydykseen tarttuu vielä yksi 140 cm järkäle, mutta virtauksen käännyttyä Jokaisesta kalasta piti lähettää kuvat ja saantiiltapäivällä kalan syönti paikan koordinaatit tuomaristolle. loppuu kuin seinään. Kahden aikaan iltapäivällä liveseuranta suljetaan ja toisena ollut joukkue on selvästi kirinyt välimatkaa pienemmäksi, eroa on nyt vain noin 70 senttiä. Päivä päättyy paalupaikalle

Team Zero suuntaa veneen keulan kohti rantaa kisan ykkösenä, mutta tietoisena siitä, että kahdessa tunnissa voi tapahtua mitä vain. Alkaa piinaava odotus, sillä tulokset julkistetaan vasta myöhään illalla alkavassa palkintojenjaossa. Viidakkorumpu on soinut ja puhelimet piippaavat taukoamatta kun sukulaiset ja ystävät jännittävät uskomattoman kisan lopputulosta.

Lopulta palkintojenjako alkaa kymmenen suurimman yksittäisen kalan julkistamisella

Joukkueesta Timo ja Markus saavat jo harjoitella estradille nousemista. Lopulta kolme parasta joukkuetta palkitaan pronssisijasta aloittaen ja hopeajoukkueen julkistamisen kohdalla on jo selvää, että Team Zero on korjannut potin kalojen 600 sentin yhteispituudella. Juhlateltta on haljeta liitoksistaan kun pohjalaisjuntta aloittaa kultajuhlat. Tunnelma on riehakas ja hieman hämmentynytkin, kun harrastelijat nappasivat ykkössijan ammattilaisten nenän edestä. Yli 25 vuoden jälkeen, neljä koulukaveria, jotka vanhempiensa kuskaamina tai itse virittämillään mopoilla kulkivat kalassa olivat saavuttaneet jotain, mistä eivät edes itse osannet unelmoida. Tarvittiin paljon suomalaista sisua, kymmeniä vaiherikkaita kalastusreissuja, muutamia karvaita pettymyksiä, mutta mitäpä ei mies tekisi rakkaudesta lajiin. Palkintokaappiin pääsivät mitalien ohella 4 kpl Abun kultakeloja, 4 kpl Ursuit MPS -kuivapukua, ja Garmin Quatix 5 –veneilykellot. Timo Kontturi sai hopeisen ruijanpallaskorun kolmanneksi suurimmasta kalasta sekä 500 kruunun lahjakortin. Tänä vuonna kisat järjestetään 1.-3.8.2019. Lisätietoa: www.halibutfest.com Lue lisää ruijanpallaskalastuksen tekniikoista Kristian Keskitalon ja Anders Krusin artikkelista nro 2/18.

Bollélta kelluvat aurinkolasit isoille ja pienemmillekin vesille

E Brecken Floatable.

Holman Floatable.

i ole yksi eikä kaksi kertaa kun aurinkolasit ovat tippuneet kalaa kurotettaessa. Kaulahihna on toki hyvä ratkaisu, mutta harvemmin niitä muistaa laseihin kiinnittää. Tunneltulta ranskalaiselta aurinkolasivalmistaja Bollélta tuli tälle kaudelle kaksi kelluvaa mallia osana merkin kalastusmallistoa, mallit ovat Brecken Floatable ja Holman Floatable. Laadukas polarisoiva uusi HD-linssi sekä vettä ja likaa hylkivä pinta kuuluvat lasien itsestään selviin ominaisuuksiin. Brecken Floatable on suunniteltu siten, että aisojen sisäpuolella on ilmakuplia, jotka mahdollistavat kelluvuuden. Holman Floatable on puolestaan valmistettu materiaalista, jonka ominaispaino häviää vedelle. Mikäli tiputat lasit veteen, ne jäävät kellumaan ja näet ne aisojen huomiovärien ansiosta. Sitten vaan haavi käteen, lasit ylös ja räikkä laulamaan. Lasit aloittavat meillä käyttökokeen toukokuun alussa. Lasien hinta on 179 euroa. Tarkista saatavuus ja lisätiedot www.neonsun.fi. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat VALMISTAJA

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti MIKKO SUURSALMI Kuvat MIKKO SUURSALMI & JARKKO ISSUKKA

Varzugan kylä sijaitsee samannimisen joen varrella Kuolan niemimaalla. Joki laskee Vienanmereen. Kuva Irina Ovchinnikova.

Fiksulla budjetilla Venäjän lohen perässä

Puhuttaessa lohenkalastuksesta Venäjällä tulee melko pian esiin raha ja kyseisen kalastusmatkailun hintavuus. Itänaapuriin pääsee pyytämään kirkaskylkisiä myös keskivertopalkansaajalle suotuisalla budjetilla.

stävien merkkipäivät ovat hyviä mahdollisuuksia luoda itsellekin sauma kokea jotain erilaista. Sitä ajattelutapaa sovellettiin myös Venäjän Varzuga-joelle Kuolan niemimaalle suuntautuneessa kalareissussamme. Pikkuserkkuni, jonka kanssa vietettävät kalastushetket Suomen, Ruotsin

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

tai Norjan Lapissa ovat jokavuotisia kohokohtia, oli tulossa 40 vuoden ikään ja halusin kehittää hänelle ikimuistoisen lahjan. Melko selvää oli, että sen tulee liittyä kalastukseen, ja halusin matkan suuntautuvan Venäjälle. Mutta se mitä en halunnut, oli useamman tuhannen euron kustannus, vaikka serkkumiehen matka kustannettiinkin lahjana Facebookissa kerätyn ystäväjoukon kanssa. Niinpä yhtälöön jätettiin vain Venäjä ja lohi, ja siitä riisuttiin esimerkiksi helikopterilennot. Hiukan yllätykseksi tehtävä ei ollutkaan mahdoton, vaan matkanjärjestäjiä löytyi useampia, ja niistä valintamme osui Camp Monika -nimiseen yritykseen. Matkan op-

paana toimineen Seppo Muttilaisen kanssa laitettiin suunnittelu käyntiin ja ajankohdaksi valittiin kauden ensimmäinen viikko, eli 12.5. -19.5. Auto vs. kopteri – alle puoleen hintaan

Budjettisuunnittelussa autokyytiin vaihtuneet helikopterilennot vaikuttivat kustannuksiin merkittävästi. Ensimetreillä meille tarjottujen matkavaihtoehtojen hinnat lähentelivät 3000 euroa miestä kohden, ja toteutunut Varzugan all inclusive -matka maksoi 1200 euroa per kalastaja. Kohdallamme matkojen saatavuuden kannalta iso tekijä oli myös se, että kalas-

Pyöreitä täyttänyt Riku Suursalmi ja yksi lahjoista. Kuva Mikko Suursalmi.

Viikon suurin lohi oli 78-senttinen ja se osui kirjoittajalle. Kuva Jarkko Issukka.

Paikallinen valintamyymälä. Kuva Mikko Suursalmi.

tamme virveleillä. Moni matkanjärjestä nimittäin totesi, että perhokalastajille on kyllä paikkoja, mutta virvelikiintiöt alkavat olla täynnä, vaikka olimme liikkeellä yli puoli vuotta ennen matka-ajankohtaa. Reissun kokonaiskustannuksiin tuli lisää ainoastaan kulkeminen Kelloselkään sekä oppaalle annettava tippi (oman harkinnan mukaan). Paikan päällä rahaa ei käytännössä tarvitse.

Matkaa kohteeseen oli noin 450 kilometriä, josta viimeiset 75 kilometriä oli hiekkatietä. Reitti kulkee pitkän aikaa Vienanmeren rannalla, joten näkymät ovat upeita, ja lähempänä Varzugaa myös karhun näkemisen mahdollisuus on olemassa. Noin 450 pomorin asuttama kylä on rakennettu joen molemmille puolille, ja tie perille valmistui vasta vuonna 1995.

Hiacella perille

Majoitus tapahtui ystävällisen perheen kodissa, jonka rouva valmisti aamupalat ja illalliset, ja isäntä hoiti porukkamme kuljetukset veneellä kalastuspaikoille. Talot, maisema ja kulttuuri ylipäätään on aika erilainen kuin meillä Suomessa, joten itsensä piti asettaa hiukan erilaiseen moodiin tuon viikon ajaksi.

Varzuga sijaitsee Kuolan niemimaan eteläosassa, ja varsinainen matkamme sitä kohti alkoi Kelloselän rajanylityspaikalta Sallasta, jossa hyppäsimme Seppo Muttilaisen tunnollisesti useamman satatuhatta kilometriä palvelleeseen Toyota Hiaceen.

Kotimajoitusta

”Vajaat kymmenen vuotta sitten kalastuksenvalvojilla oli lupa ampua salakalastajat” Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Fiksulla budjetilla Venäjän lohen perässä

Syrjäisestä sijainnistaan ja kylän kehittymättömyydestä huolimatta majoituksestamme löytyi hyvin toimiva wifi, joten omiin kotijoukkoihin oli mahdollisuus olla yhteydessä vaikka videopuheluiden välityksellä. C&R-kalastusta kaikille – vaiko sittenkään?

Kaupassa oli käytössä vielä vanha helmitaulu laskukoneen ohella. Kuva Mikko Suursalmi.

Entisenä armeijan kapiaisena Seppo Muttilainen piti huolen siitä, että ryhmämme oli joka aamu lupien alkaessa kello kuusi varaamassa parhaita ottipaikkoja. Herätys oli siis viideltä, ja pois joelta lähdettiin iltapäiväviiden aikaan. Lounaat ja välipalakahvit nautittiin joella. Kalastus on kielletty kello 24:n ja 06:n välisenä aikana, ja kaikki kalat tulee laskea takaisin. Nämä säännöt koskevat kaikkia, siis myös paikallisia. Ainakin teoriassa. Mutta kuten monessa muussakin asiassa Venäjällä, käytäntö poikkeaa teoriasta. Varzugan pääelinkeino on kalastus, ja paikalliset lähtivätkin aina yöllä joelle, jolloin he hankkivat sitä ainoaa heille rahaa tuovaa asiaa, eli lohta. C&R-kalastusta eivät noudattaneet myöskään venäläiset turistit, vaan heidän tapansa oli nostaa tärpin jälkeen vapa olalle ja vetää kala perässään rannan puskien taakse. Lupia valvotaan ahkerasti

Suurin osa kaloista otti kiinni rannan lähellä. Kuva Mikko Suursalmi.

Autolla pääsee paikalle edullisesti ja näkee samalla huikeita maisemia. Kuva Jarkko Issukka.

Varzuga (ven. Варзуга) on noin 350 asukkaan kylä Kuolan niemimaan eteläosassa Luoteis-Venäjällä.

Vaikka kalastussääntöjen noudattaminen ei kuulu venäläisten toimintaan, niin kalastusta kyllä valvotaan ahkerasti. Meiltäkin kysyttiin luvat neljä kertaa viikon aikana. Salakalastus on ollut ja on yhä ankarasti rangaistavaa, mutta toki myös tuottoisaa, minkä takia sitä valitettavasti tehdään yhä. Oppaamme kertoi, että vielä vajaat kymmenen vuotta sitten kalastuksenvalvojilla oli lupa ampua salakalastajat, ja nykyäänkin siitä langetettavat sakot ovat erittäin kovia. Myöhäinen kevät vähensi saalista

Varzuga

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Varzuga on tunnettu siitä, että lohet eivät ole valtavia, mutta niitä saadaan enemmän kuin esimerkiksi Kola-joelta. Me jäimme aika paljon keskivertoisesta saaliista, sillä joesta lähtivät jäät vain kaksi päivää ennen meidän saapumistamme. Seurueeseemme kuului yhteensä viisi kalastajaa, ja Seppo Muttilaisen mukaan keskivertomäärä sen kokoiselle joukolle on noin sata kalaa viikossa. Me saimme hiukan alle 40 kpl. Kalojen keskipituus oli noin 70 cm, ja viikon suurin lohi oli 78 cm pitkä.

”Matkassamme oli yksi lohenkalastuksen ensikertalainen, ja kyllä, hän oli ainoa, joka ei monesta tärpistä huolimatta saanut yhtään kalaa rannalle.” Punainen ja oranssi toimivat

Sekä perhoissa että uistimissa ottivärit ovat punainen ja oranssi. Vaappujen kuningas tuntui olevan Rapalan Shad Rap. Vaikka mekin varasimme mukaan erilaisia painovirityksiä ja painavia lusikoitakin, niin pitkien heittojen hyöty jäi melko pieneksi. Suurin osa kaloista otti kiinni alle 10 metrin päässä rannasta. Noin 200 metriä leveä joki toki houkuttaa heittämään kauas, mutta varsinkin korkean veden aikaan, kun kiviä ja monttuja ei juurikaan näe, oli se aika turhaa. Kannattiko?

Kyllä! Ehdottomasti. Vaikka kulttuurierot, pitkä kokonaisautomatka Etelä-Suomesta ja välillä vihmonut kylmä sade saattoivatkin hetkellisesti tuntua ikävältä, niin kokonaisuus on suositeltava. Matkassamme oli yksi lohenkalastuksen ensikertalainen, ja kyllä, hän oli ainoa, joka ei monesta tärpistä huolimatta saanut yhtään kalaa rannalle. Mutta kyllä hänkin sai reissusta paljon. Kokemusta, elämyksiä, iloa. Ja muutaman lisänimen saaliittomuudesta.

Oranssi ja punainen ovat toimivimmat värit niin perhoissa kuin uistimissakin. Kuvat Mikko Suursalmi.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MIKKO SEPPÄSEN ARKISTO & JÖRGEN LARSSONIN ARKISTO

Mikko Seppänen on ruotsinsuomalainen kalastusammattilainen ja erittäin tunnettu Ruotsissa.

Samaan aikaan Ruotsissa Kalastustrendit rantautuvat meille

pääosin Ruotsista. Haastattelin kahta tunnettua Ruotsissa vaikuttavaa kalamiestä, joiden mukaan hauki pysyy suosittuna, mutta suurahvenen kalastus kasvaa tuntuvasti. Pike Fight –voittaja Mikko Seppänen on haukimies henkeen ja vereen

Ruotsinsuomalainen Skellefteåssa syntynyt, mutta lähes koko elämänsä Borlängessä Keski-Ruotsissa asunut 38-vuotias Mikko Seppänen tunnetaan ennen kaikkea hauen62

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

kalastuksen erikoismiehenä. Mikon tie hauenkalastuksen supertähdeksi alkoi isoisän opista Suomussalmelta. Mikko Seppänen on noussut kalastavan yleisön tietoisuuteen vahvasti viimeisen neljän vuoden aikana. Aktiivisesti sosiaalisessa mediassa kalastusaiheista sisältöä jakava Mikko tunnetaan Ruotsin Rapalan Pro Guidena ja viimeisimmän Pike Fight – kilpakalastussarjan voittajana. Hän otti osaa myös Suomen Pike Masters –kisaan yhdessä Markku Tiusasen kanssa päätyen toiselle sijalle.

Stormin R.I.P. -rigi on Mikon suunnittelema ja se sopii kaikenlaisiin 6-8 tuuman haukishadehin. Kuva Antti Zetterberg.

Uusi Rapala Otus oli Mikolla viime kauden lopulla onnistuneesti testissä kotivesillä.

Sukujuuret syvällä Suomessa

Mikko Seppäsen sukujuuret ovat äidin puolelta Oulun seudulla ja isän puolelta Suomussalmella. Hauskasti hieman murtaen suomea puhuva Mikko innostuikin juuri Suomussalmella viisivuotiaana isoisän opissa kalastuksesta viettäessään kesiä vanhempiensa kotimaassa. ”Siellä tajusin, että kalastus on minun juttuni. En tosin silloin vielä osannut ajatellakaan tekeväni yhteistyötä Rapalan tasoisen toimijan kanssa”, Mikko kertoo. Hauska yksityiskohta Mikon elämässä on muuttaminen neljävuotiaana Sri Lankaan isän työn perässä. ”Opin siellä englantia ja vasta myöhemmin ruotsia. Suomen puhumista jarruttelin, koska koulussa kiusattiin. Nyt olen taas ruvennut aktiivisesti puhumaan suomea”, hän sanoo.

Rapala Pro Guidena tammikuusta 2016 alkaen

Mikko päätyi Rapalan tiimiin kehiteltyään haukishadeille sopivan painotetun rigauksen. Keksintö syntyi paperitehtaan yövuorossa päivystäen. ”Öisin tehtaalla ei juuri tapahtunut mitään ja oli aikaa kehitellä jotain kalastukseen. Piirtelin aikani kuluksi omaa ratkaisuani haukishadien rigaukseen ja näytettyäni sen Rapalan sekä Stormin porukoille he innostuivat aiheesta. Tulin siten keksineeksi nykyisen Storm R.I.P. Multi Depth Screw Systemin”, kertoo 16 vuotta paperitehtaan sähkömiehenä työskennellyt, mutta nyt uusia haasteita etsivä haukimestari. Kun vauhtiin oli päästy, syntyi haukimiehen kynästä niin ikään Stormin tuoteperheeseen kuuluva R.I.P. Spinnerbait.

Hauen lisäksi ahventa

Vaikka Mikko profiloituukin pääosin hauenkalastajaksi, on hänellä myös vahva näkemys ahvenen kalastamiseen. Tällä hetkellä ahven nauttiikin vahvaa suosiota pohjoismaisissa aktiivikalastuspiireissä. ”Olen hauen ohella keskittynyt nyt viimeisen parin vuoden ajan kalastanut aktiivisesti myös ahventa, joka on mielestäni todella hieno pyydettävä ja uusia, tutkimattomia

”Öisin tehtaalla ei juuri tapahtunut mitään ja oli aikaa kehitellä jotain kalastukseen.” Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Samaan aikaan Ruotsissa

Mikko kisasi Suomessa Pike Masters -haukikisassa yhdessä Markku Tiusasen kanssa Rapalan joukkueessa. Mikko kuvassa keulamiehenä. Kuva Antti Zetterberg.

vesistöjä on mahdollisuus löytää suhteellisen vähällä vaivalla”, Mikko toteaa. YouTube-kalastuskisat ovat tulevaisuutta

Mikko uskoo, että YouTubessa käytävät kalastuskilpailut ovat vahvasti tulevaisuutta.

”Ruotsissa eri kalalajeille tehtävät omat YouTube-kisat ovat jo arkipäivää ja uskon, että sama tapahtuu myös Suomessa. Pike Masters oli tästä hyvä ja hyvin toteutettu esimerkki. Oli hienoa kisata sukuni kotimaassa”, Mikko innostuu.

Mikko Seppänen on nimi, joka kannattaa painaa mieleen. Hänestä tulemme vielä kuulemaan myös ahvenen kalastuksen saralla. Seuraa Mikkoa: instagram.com/mikko.seppanen

Jörgen Larsson uskoo ahvenen suosioon Etelä-Ruotsista kotoisin oleva Jörgen Larsson on profiloitunut jo vuosien ajan etenkin ahvenkalojen, kuten ahvenen ja kuhan pyynnissä. Miehen lukuisat suurahvenet ja monet artikkelit niin ruotsalaisissa medioissa kuin tässäkin lehdessä ovat osaltaan nostaneet ahvenen suosiota. 100 yli 1,5-kiloista ahventa

Jörgen kirjautti juuri huiman ennätyksen. Hän on onnistunut pyytämään kirjanpitonsa mukaan 100 yli 1,5-kiloista ahventa. Projekti alkoi jo vuonna 1981, jolloin ensimmäinen suurahven tarttui skånelaisen koukkuun. ”Todellinen suurahven on käytökseltään aivan toisenlainen kuin parvissa elävät pienemmät serkkunsa. Se liikkuu usein yksin tai pienessä joukossa ja on siksi niin mielenkiintoinen pyydettävä”, Jörgen kertoo. Aivan kotivesiltä ei sataa yli puolitoistakiloista ahventa ole saatu vaan reissut ovat suuntautuneet myös Tanskaan, Hollantiin ja Espanjaan. Kaloja on pyydetty kaikenlaisista vesistöistä joista, järvistä, patoaltaista, lammista ja meren saaristosta. Uskon, että kun meilläkin kalastajat oppivat laajalti ymmärtämään suurten ahventen olinpaikat ja pyyntitavat, on raitapaidan kalastuksen suosio vääjäämätöntä. Seuraa Jörgeniä: instagram.com/jorgen_westinfishing 64

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Jörgen Larsson ja sadas yli 1,5-kiloinen ahven on merkittävä saavutus. Tämä kala oli 49,5 cm ja 1,92 kg. Se otti huhtikuun ensimmäisellä viikolla Westin Shad Teez 10 cm -jigiin. Kuva Jörgen Larssonin arkisto.

Dual Spectrum CHIRP 2D-luotaus

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kalastusopas Ari Paataja jakaa tämän vuoden numeroissa kansantajuista tietoa kaikuluotaimen käytöstä. Ensimmäinen osa keskittyy pohjan laadun tulkintaan.

Gatorin Mika Mujunen levittelee käsiään, sillä vaikka kaikuluotain on löytänyt syöttikalaa, ei petokala aina ole otillaan. Tämä on hyvä muistaa luotainta tulkitessaan. Kuva Antti Zetterberg.

Kansantajuista T kaikuluotausta OSA 1 Kaikuluotainmarkkinoille tulee jatkuvasti kaikkea uutta ja kiinnostavaa. Perusteet pitää kuitenkin olla hanskassa, jotta saa luotaimestaan kaiken irti. 66

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

ämä juttu taisi saada alkunsa viime kesänä Helsingissä Finval International Predator Classic -kalastuskilpailussa, minkä voiton venekuntamme pääsi pokkaamaan. Luotaintiedon lukutaidolla on kalastuskilpailuissa suuri merkitys. Veden syvyys näkyy isoina kirjaimina ja sen nyt osaa kuka tahansa lukea. Mutta kun puhutaan kuvaruudun tulkinnasta, niin se ei aina ole kokeneellekaan kalamiehelle niin yksiselitteistä. Vesillä vietetyt tunnit tuovat kuitenkin varmuutta tulkintoihin, joka näkyy saalivarmuutena. Kisassa kävi nimittäin niin, että ajoin ylös penkkaa pitkin joka nousi kuudesta kolmeen metriin, kun luotain piirsi veneen alle nätin kaikukaaren.

Teksti ARI PAATAJA Kuvat ARI PAATAJA, ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO (ruutukaappaukset)

Jigiä seurannut kuha on iskenyt juuri pohjan korkeimmassa kohdassa. Joskus yllättävän pienet pohjan korkeuserot saattavat tehdä tilanteen otolliseksi, kannattaa siis seurata pohjan muutoksia niin rakenteen kuin muodonkin suhteen. Muodossa aaltoileva pikkukalaparvi (salakkaa, muikkua tai kuoretta) pehmeällä pohjalla. Pehmeä pohja ei tunnu pitävän kaloja samalla tavalla paikoillaan kuin kova.

”Tuohon taakse jäi kuha”, sanoin miehistölle ja ennen kuin muut ehtivät edes vieheitään veteen heittää, oli kala jo kiinni jigissäni. Varsinaista täsmäkalastusta siis. Sana näytöksestä kiiri miehistön kautta Kalastus-lehden toimitukseen ja nyt kirjoitetaan ajatuksia siitä, miksi juuri tuo kaari oli kuha. Kalat löytyvät 5-10 % alalta koko vesistön pinta-alasta

Tämä taitaa olla meikäläisen teesejä jo viime vuosituhannelta, mutta toistettakoon vielä koska asiaan ei ole, eikä liene tulemassa, mitään

muutosta – kalat ovat 5-10 % alalla koko vesistön pinta-alasta. Nyt puhutaan ensisijaisesti lajeista jotka ovat ”pohjasidonnaisia” eli niillä on päivittäisessä liikkeessään tai ravinnonhaussa taipumus olla pohjalla tai sen lähistöllä. Näitä ovat yleisimmät saaliskalat eli ahven, hauki ja kuha. Riittää, että kalastus keskitetään vaikka 5 % alueelle vesistöstä, niin kalaa tulee. Niin helppoa se on…ainakin teoriassa. No käytännössäkin, mistä voin ottaa esimerkin muutaman vuoden takaisesta World Predator Classic –kisasta Tammisaaresta, jossa voittoisa venekuntamme sai enemmän mittakuhia kuin kaikki muut kanssakilpailijat yhteensä. Menestys perustui tarkkaan etukäteiskartoitukseen

Koska kuha oli alueella tietyssä syvyydessä puolikovalla pohjalla, piti vain etsiä ki-

sa-alueelta ne paikat, joissa tämä yhtälö toteutui. No tämä on vielä helpompaa käytännössä. Ne alueet, mitkä kaloja keräävät ovat yleensä muusta pohjanmuodosta poikkeavia paikkoja. Kareja, kivikkoja, rantapenkkoja tai muita harjua tai rinteitä. Kalastajan pitää siis vain löytää nuo alueet ja keskittää kalastus niihin. Ja jos ei jo syvyyskartta kaikkia näitä paikkoja kalastajalle kerro, niin sen kertoo viimeistään kaikuluotain. Unhoon jäänyt grayline

Grayline taitaa olla jäänne ajalta jolloin kaikuluotaimet olivat mustavalkoisia. Termillä tarkoitetaan ruudun pohjalinjan alapuolelle piirtyvää aluetta, joka tämän päivän luotaimissa voi olla minkä värinen tahansa, mutta oli aikanaan jonkun asteinen harmaa. Nyt sen väri riippuu siitä, mitkä väriasetukset laitteessa on päällä. Tämän artikkelin

”Kalat ovat 5-10 % alalla koko vesistön pinta-alasta” Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kansantajuista kaikuluotausta OSA 1 paksumpi se on, sitä kovempi on pohja. Ja mitä enemmän siinä on keltaista väriä, sitä kovempi se on. Vedenalaisen karikon laki, siis alue mikä on puhdasta kalliota, piirtyy keltaisena ja kalastajan on varsin helppo havaita missä on tuon alueen kovin kohta. Kova kohta voi toki olla muusta pohjanmuodosta vai vähän nouseva silokalliokin, joka sekin kerää pohjassa lepääviä kaloja, vaikkapa kuhia, paremmin kuin ympäröivä pehmeä alue. Karikon kohdalla vesi liikkuu ja kivikossa voi olla sopivia koloja äyriäisille, jotka houkuttelevat pieniä kaloja ja nämä liikkeillään isompia. Syvän veden kova pohja kerää kaloja Kehittynyt viistokaikuluotain on paljastanut veneen sivulta ison salakkaparven, jota ahvenparvi vaanii. Ahvenet ovat viistokuvan keskellä oleva pienempi parvi ja salakat niiden alapuolella.

Syvemmässä vedessä olevat kovan pohjan alueet, vedenalaiset karit tai matalikot, kuka niitä milläkin nimellä kutsuu, ovat tyypillisiä alueita mistä löytää kuhia varsin monena eri vuodenaikana ja myös syksyn ahvenpaikkoina nämä ovat erinomaisia. Etsi siis vesistöstä alueita, joissa on kova pohja tai alueita jotka saattavat kaloja muuten kiinnostaa. Joissakin vesistöissä voi pohja olla uiton jäljiltä täynnä uppotukkeja tai toisaalla pohjassa voi olla paljon risuja. Uposkasvit saattavat joissain vesistöissä kasvaa vielä 3-4 metrin syvyydessä. Niitä ei pinnalle asti havaitse, mutta kaikuluotaimella ne löytää kyllä Eräs graylinen ominaisuus on vielä mainittava

Kuvassa hurja määrä pikkukalaa vedenalaisen rinteen päällä, joka on jokseenkin kova. Täällä jossain on myös saalistajia.

väripaletissamme pienet kalat näkyvät mustina pisteinä, hieman isommat punaisena ja kova pohja keltaisena. Väripalettimme siis kertoo onko poh-

ja mutaa, jolloin pohjalinja on paitsi ohut, niin myös lähes väritön. Se millä on merkitystä, on tuon pohjalinjan paksuus ja sen väri. Mitä

Kova pohja antaa nimittäin tuplakaiun pohjan ”sisään”. Syvemmälle ikään kuin mudan sisään piirtyy kovasta pohjasta samanmuotoinen tuplakaiku, heikompana ja yleensä ilman värejä. Aina. Tämä kuin varmistuksena siitä, että kyseessä todella on kova pohja. Vaan mitä sitten kun pohjan päällä näkyy olevan pieni kari tai iso kivi, josta ei kuitenkaan piirry tuplakaikua pohjan sisään. Onnittelut, sillä jos se ei ole naapurin kadonnut jäärata-Anglia, niin olet juuri löytänyt vedenalaisen hylyn.

Todennäköinen näkymä veden alta tälläkin kaudella On hyvä asettaa syvyyssuhde manuaalisesti kuten tässä 20 metriin, eikä antaa laitteen tehdä sitä automaattisesti. Veden syvyys on 11,3 m eli pohjan kuvaaja näkyy kuvan oikeassa reunassa 10 ja 12 metrin välillä ja tarkka syvyystieto laitteen vasemmassa yläkulmassa. Kaikki tieto kuvaruudun oikeasta reunasta vasempaan päin on tietoa veneen vanavedestä, jonka etäisyys veneestä on mahdollista laskea, mutta käytännössä sitä ei tehdä. Harjoittelun myötä siihen tulee sopiva näppituntuma. Menneellä tiedolla on merkitystä, jos halutaan palata havaitun pohjamuodostelman tai kalaparven tai jopa yksittäisen kalan luokse. Kuvaruudussa oleva iso pilvi on pikkukalaa. Parvi on niin suuri, että luotain peilaa sen kovaksi ja siitä johtuu parven keltainen väri. Vastaavasti pienempi parvi edellisen vasemmalla puolella piirtyy punaisella, koska se ei ole niin tiheä. Ison parven ”montussa” parven yläpuolella näkyy muutama banaanimainen kalakaari, jotka ovat vähän isompia kaloja. Tämän voi havaita myös siitä että niissä näkyy hieman keltaista väriä keskellä. Pohjassa ei ole kiviä, vaan kaikki epätasaisuudet ovat kaloja tai kalaparvia. Kuvaruudun kiinnostavin havainto nähdään kuvaruudun vasemmassa reunassa missä pohjassa on tavattu noin 6 kpl hieman paremman kokoista kalaa. On huomioitavaa että luotaustulos on saatu 20 metrin asteikolla ja niinpä nuo 15 metrin syvyydessä lojuvat vaatimattomat kohoumat saattavat oikeasti olla ihan kelpo ruokakaloja. Grayline on paksuhko ja pohjan laatu kovaa, mutta ei kuitenkaan kalliota, koska kuvaruudussa ei näy pohjan sisässä tuplakaikua. 68

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

suurluoto.fi

Kesän kolme kovinta... 1:1

UVPINNOITETTU

Räsänen 120/50 Helmi Ye/GR-C, UV Jättikokoinen Räsänen on vahvapotkuinen ja pitkäheittoinen uistin, joka on osoittautunut uskomattoman tehokkaaksi uistimeksi hauelle.

1:1

UVPINNOITETTU

Santeri 110/11 GL/BR/GR/Pink, UV Santerin voimakaspotkuinen ja luonnollinen liike kiinnostaa varsinkin kuhaa. Halutessasi voit tuunata uintia helposti nokkalenkkiä kääntämällä. Se on muotoiltu pitkäksi, jotta uinnin hienosäätäminen olisi vaivatonta. .

1:1 Kuusamon tuotekuvasto ja

KALASTAJAN OPAS 2019

UVPINNOITETTU

Muikku 90/17 Ruohikko BL/GR, UV Ruohosuojatun Muikun hidastempoinen, mutta laaja-alainen uinti pysäytysten kanssa saa matalassa vedessä taatusti haukien ja ahvenien huomion vesikasvillisuuden seassa.

...tai sitten valitset lopuista yli 500 Kuusamon vieheestä ihan oman suosikkisi! kuusamonuistin.fi

Selaa verkossa tai hae Opas hyvin varustetuista urheilu-, kalastus- ja retkeilyalan liikkeistä tai tavaratalojen vapaa-ajan osastoilta.

kuusamo@kuusamonuistin.fi Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. 08 860 3400 Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Bali on tunnettu upeista rannoistaan ja surffauksestaan, mutta se on myoĚ&#x2C6;s mahtava kalapaikka.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti ARI LAINE Kuvat ARI LAINE, NIKO RITVANEN & PIERRE PORTE

Syvyyttä on 120 metriä. Luulen, että olen pohjassa kiinni ja rempaisen jigiäni nopealla liikkeellä ylöspäin. Pohja lähteekin liikkumaan sivuttain poispäin veneestä….kala kiinni! Roikun kaikin voimin vavassa ja yritän samalla kelata siimaa. Ei onnistu. Siimaa juoksee ulos huolimatta siitä, että kelan jarru on jo täysin tapissa…

ällaista on kalastus surffaajien ja rantalomailijoiden suosimalla Indonesian Balilla. Harva kuitenkaan tietää, että saari on myös mahtava kalastuskohde ja etenkin speed jigging – kalastaja pääsee nauttimaan edellä kuvatuista äärimmäisistä tärpeistä.

Bali on kaukana

Laskeudumme 20 tunnin matkustamisen jälkeen Denpasarin lentokentälle ja vastassamme heti uskomaton trooppinen lämpö sekä etukäteen varaamme opas Pierre ”Pepe” Porte. Jet lagista huolimatta olimme into pinkeänä , mutta opas toppuutteli hieman matkallamme hotelliin, sillä hänen mukaansa merellä kun olisi luvassa kovia länsituulia, sadetta sekä erittäin

i Ruby snapper kasvaa noin 15-20-kiloiseks ja se on loistava ruokakala. Japanissa kalan sanotaan tuottavan onnea. Nähtävästi meilen. lekin ainakin Nikon olemuksesta päätell

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

Batu Abahin näkymiä. Jyrkät kalliot ja suuret syvyysvaihtelut muodostavat virtauksia, jotka houkuttelevat kaloja.

voimakkaita merivirtauksia. Kalantulokin oli kuulemma viime viikkoina ollut poikkeuksellisen heikkoa. Syyksi hän arveli paikallisen tulivuoren, Agungan aktiivisuutta, jonka aikaansaamat värähtelyt vaikuttivat etenkin pelagisten lajien liikkeisiin. Sekavin tunnelmin painoimme päämme yöpuulle, miettien samalla, että mitäköhän tästä reissusta oikein tulee. Speedjigging kalastusmuotona

Kirjoittaja ja harvinainen vieras syvyyksistä – baracouta, joka painoi noin 10 kiloa ja olisi voinut olla trofeekala, jos punnitus olisi toteutettu sinetöidyllä vaa’alla.

Speedjigging poikkeaa täysin kotimaisesta tai Norjan vesillä opituista jigaustekniikoista. Vapa asemoidaan kainaloon, jonka jälkeen aloitetaan raivokas pumppaus ylöspäin. Vapa alas, vapa ylös nopealla tahdilla, ja nostojen välissä kelataan aina löysät siimat nopeasti pois, koko ajan tuntuman säilyttäen. Ajatuksena on saada jigi imitoimaan nopeasti pakenevaa pikkukalaa, joka taas laukaisee petokalojen iskurefleksin. Jos liike on liian hidas, eivät valtamerikalat siitä innostu. Kalastustapa on harjaantumattomalle erittäin rankka, kunnes oikea tekniikka ja rytmitys löytyvät.

Kerää muovi talteen! Indonesiassa on valitettava ongelma muoviroskan päätymisestä mereen johtuen paljolti maan köyhyydestä ja huonosta jätehuollosta. Länsimaisen turistikalastajan on hyvä näyttää esimerkkiä ja huolehtia siitä, ettei omalta reissulta jää muovia tai muuta roskaa, kuten tupakantumppeja, luontoa rasittamaan. Giant Trevallyja eli jättipiikkimakrilleja esiintyy myös keltaeväisenä.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Oikean jigin valintaa.

Vesille

Aamulla Pepe oli meitä odottamassa hotellimme ala-aulassa kello 6.15, kun unisin silmin laahustimme odottaviin jeeppeihin. 20 minuutin ajomatkan jälkeen hyppäsimme Pepen veneen, 48-jalkaisen Dedean, kyytiin. Dedeassa oli kalastustilaa sekä etu- että takakannella. Keulapiikissä oli tilava kajuutta, keittiö, ohjaamo sekä wc. Moottoritehoakin veneessä oli riittävästi, siitä pitivät huolen kolme Yamahan 250 hv moottoria, jotka antoivat noin 30 solmun huippunopeuden. Kalastusvälineitä oli tarjolla kuusi settiä: keloina Jigging Master-, sekä Shimano-hyrräkeloja sekä Daiwan Saltiga-haspelikeloja. Vapoina oli Jigging Masterin 1,5-metrisiä jigausvapoja. Popperikalastukseen oli tarjolla Daiwan Saltiga-keloja, sekä Patriotin vapoja. Myös uistinpuolella valikoimia löytyi kiitettävästi; jigejä 150-850 g, iso valikoima poppereita, marliini- ja purjekalavieheitä, sekä perinteisiä vaappuja vetouisteluun. Käytettävät siimat speedjiggingissä olivat punottuja, vahvuudeltaan 0,360,38 mm. Siimakapasiteetti näillä paksuuksilla hyrräkeloissa oli 700 metriä, haspeleissa hieman vähemmän. Perukkeina käytettiin 0,75-millistä fluorocarbonia.

Tämän näköisiä palikoita tarjoiltiin. Värimaailma muistutti välillä jopa kotoisia värejämme, mutta painot olivat lähes kymmenkertaiset.

Kova länsituuli haastaa

Ensimmäinen kalapäivämme valkeni pilvisenä, länsituulen puhaltaessa navakasti siirtyessämme noin puolen tunnin ajon päässä oleville kalastuspaikoille. Kovista virtauksista johtuen saimme käyttöömme 650 gramman painoiset jigit ja aloitimme kalastuksen 90-150 metristä. Kova tuuli vei venettä yhteen suuntaan, ylempi virtaus jigiä toiseen suuntaan ja voimakas pohjavirtaus taas jonnekin muualle. Tähän kun vielä lisätään se, että

800-grammainen paikallista balilaista tekoa oleva Virus-speedjigi. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Niko vääntää amberjackin eli isopiikkimakrillin kanssa. Sanalle urheilukalastus tulee katetta.

Kirjoittaja ja amberjack, joka lähti ruokapöytään.

Nikon amberjack eli isopiikkimakrilli tarjosi tiukan vastuksen.

ottipaikka jäi taakse muutamassa minuutissa veneen lipuessa sen ohi. Ainoan laskun oli oltava tehokas toimiakseen. Ongelmaksi muodostui se, ettemme päässeet helposti edes pohjan tuntumaan. Tuntuma hävisi kokonaan virtausten pyörittäessä jigiä paikasta toiseen. Siimaa oli ulkona miltei pari sataa metriä, vaikka syvyys kaiun mukaan oli 120 metriä. Tarkoituksena oli kalastaa alue pohjasta 20 metriä ylöspäin. Ensimmäinen tärppi pistää kalastajat ruotuun

Löydän jigilläni vihdoin pohjan syvyyden ollessa noin 120 metriä. Pari kammenpyöräytystä ja jigi on jo viitisen metriä pohjan yläpuolella. Nostan jigiä nopealla liikkeellä ylös ja kelaan samalla löysät pois. ”Mitä ihmettä, siima on jossain syvällä jumissa”, manaan. Mutta samalla pohja alkaa liikkua ja siima loittoni rauhallisesti veneestä sivusuunnassa poispäin. ”Kala kiinni!”, huudan kavereille roik74

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

kuen kaikin voimin vavassa yrittäen samalla kelata siimaa. Siimaa lähtee silti kelalta ulos tasaisesti, vaikka jarru on aivan tapissa. Kipparikin hyppää ohjaamosta peräkannelle ihmettelemään ja kokeilemaan vapaa. Hetken otusta pideltyään hän totesi kyseessä olevan suuren hain, todennäköisimmin kettuhain. Siima hupeni puolalta huolestuttavaa tahtia ja tapissa oleva jarru oli tulikuuma. Pepe päätti lähteä veneellä seuraamaan kalaa kun siimaa oli ulkona 600 metriä ja puolalla oli enää viimeiset 100 metriä jäljellä. Ajojahtia ehti kestää noin vartin verran kunnes hai sai purtua perukkeen poikki. Hai 1, kalastaja 0. Onnistuminen kohottaa tunnelmaa

Mieli mustana ja käsivarret hapoilla jatkan jigaamista. Pam ja tärppi. Vedän vastaiskun ja tunnen kalan liikkeet. Pumppaan rauhallisesti kalaa ylöspäin noin sadan metrin vedestä. Varttia myöhemmin ilmestyy pintaan amberjack jigi suupielessään.

Pepe koukkaa kalan kyytiin veneen laidan paremmalle puolelle ja pönökuvien jälkeen kala nostetaan veneen perässä olevaan kylmälaatikkoon jäiden sekaan. ”Sait alueen parhaan ruokakalan, vie kala ravintolaan, niin pääsette nauttimaan koko rahalla”, Pepe suosittaa. Näin toimittiin ja hotellimme ravintolan kokki, valmisti siitä meille erinomaisen kolmen ruokalajin illallisen. Toinen kalapäivä muodostui olosuhteiltaan aivan liian kovaksi

Länsituuli puhalsi todella raivokkaasti ja virtauksetkin olivat kipparimme mukaan 10-14 solmua. Kovat virtaukset aiheuttivat sen, että aina kun saimme painavat jigimme pohjaan, meni minuutti ja Pepe käski nostaa ne saman tien ylös. Kalastukseen ei saatu minkäänlaista tuntumaa ja lopputuloksena olikin tyylipuhdas munat padassa.

Uutta vettä kalastamaan

Bali on lähes maanpäällinen paratiisi.

Kovan kelin johdosta vaihdoimme seuraavana päivänä strategiaa ja ajoimme tunnin aiempaa pidemmälle, aina Lombokin saarelle asti. Ensimmäiseltä paikalta Pauli pääsikin väsyttelemään veneeseen nätin boniton. Tuntia ja paria paikkaa myöhemmin olikin sitten Nikon vuoro. Mies rempaisi kunnon vastaiskun ja kala oli kiinni. Niko pumppasi rauhallisesti kalaa ylöspäin, vavan ollessa luokilla. Noin 20 minuutin päästä syvyyksistä nousi komea amberjack, jonka kipparimme Pepe koukkasi varmalla otteella kyytiin. Kala punnittiin saman tien ja vaaka näytti komeat 19 kiloa. Keli alkoi kuitenkin muuttua huonompaan suuntaan ja kipparimme ehdotti taktiikan vaihtamista. Siirryimme vauhdilla Batu Abahiin, joka olisi huippupaikka GT:n eli giant trevallyn kalastusta ajatellen. ”Batu Abahista oli tullut pari viikkoa sitten melkein 50-kiloinen GT”, Pepe hehkutti. Popperikalastusta kaatosateessa

Vettä satoi ja tuulikin taas nousi, mutta se ei meitä haitannut. Paikka näytti ulkoisesti popperikalastajan paratiisilta – oikeissa olosuhteissa. Parin tunnin paiskomisen jälkeen homma alkoi maistua puulta syvyyksien vaihdellessa pelipaikoilla 15-200 metriin. En ole missään nähnyt moisia virtauksia, oli kuin meri olisi vuolasvirtainen koski, niin kovaa vesi liikkui. Kippari ohjeisti välttämään pohjaa, jossa olisi teräväreunaisia kiviä. Välivedestä kuulemma olisi oikeana hetkenä saatavissa koirahammastonnikalaa. Tiukasta yrittämisestä huolimatta saalis täällä jäi kuitenkin haaveeksi. GT:t löytyvät sattumalta

Pepe päätti vielä kotimatkalla kopaista yhden paikan. Kaikkien keskittyessä jigiensä laskemiseen huutaa kansipoika keulasta innoissaan viittoen veneen sivulle. 50 metrin päässä pinnan rikkoo iso parvi GT:eitä, jotka jahtaavat pinnassa jotain. Kuumeisesti kelaamme jigejämme ylös vaihtaaksemme ne stick-baitteihin, pintavaappuihin. Osumme muutamalla heitolla hyvin parven eteenkin, mutta ei tunnu kiinnostavan. Lopuksi Niko onnistuu jigillä pettämään yhden yellow-fin GT:n malliksi. Tyyni kalastuspäivä tuo onnistumisia

Viimeinen kalastuspäivämme valkenee ensimmäistä kertaa viikkoon tyynenä ja aurinkoisena. Pepe suuntaa kohti Lombokin alueen tuottoisia vesiä. Aluksi saamme vain tärppejä, sekä pari bonitoa. Seuraavalla paikalla alkaa kuitenkin tapahtua.

Tuliperäinen Bali sijaitsee Indonesiassa lähellä Jaavan saarta.

Bali, Indonesia Bali on hindulainen saari muslimienemmistöisessä Indonesiassa päiväntasaajan eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 5633 neliökilometriä ja se on noin 145 km pitkä ja 80 km leveä. Ilmasto on trooppinen, lämpötilan ollessa yli 20:ssa asteessa ympäri vuoden, maksimilämpötilojen noustessa yli 30:een asteeseen. Saari tunnetaan upeista rannoistaan, rennosta tunnelmastaan sekä loistavista vesiurheilumahdollisuuksistaan. Erityisesti surffaajille löytyy hyviä aaltoja saaren rannoilta. Aurinkokin on lähes takuuvarma, ainakin kuivalla kaudella. Kalastajalle Bali tarjoaa pintakalastukseen doradoa, marliinia, purjekalaa sekä giant trevallya. Välivedestä kalastetaan koirahammastonnikalaa. Pojan tuntumasta kalastetaan jigillä giant trevallya, tonnikalaa, amberjackia, ruby snapperia, cobiaa, bonefishiä sekä job green fishiä. Myös grouperit ovat pohjakaloja.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Paras aika matkustaa Balille kalaan on keväästä syksyyn. Keskitalvi on epävakaiden kelien johdosta välillä haastavaa.

Nikon vapa niiaa ja kala on kiinni. Siimaa on ulkona parisataa metriä ja lopulta näytille nousee meille uusi laji, kultakalaa muistuttava kaunokainen, ruby snapper. Outo vieras syvyyksistä

Oppaamme Pepe kokeilee, onko minulla hai. Kyllä oli.

Pierre ”Pepe” Porten Extrem Fishing Indonesi a Pepe on intohimoinen kalamies, joka on kalastanut 45 vuotta, joista 25 viimeistä ammatikseen. Hän on keskittynyt Indonesian vesillä kalojen jigaukseen. Extrem Fishing Indonesia onkin rankattu maailman kolmen parhaan speedjigging-kalastusyrityksen joukkoon. Pepen mukaan speedjigging on kaikkein vaikein kalastustekniikka. ”Kun vetouistellaan, etsitään mereltä lintuparvia tai kelluvia ajopuita, jolloin on helppo paikallistaa aktiivisia kaloja. Kun taas kalastaa pinnasta popperilla, kaikki tapahtumat näkee hyvin. Mutta kun jigaat syvältä, sinun täytyy tuntea pohja, virtaukset ja tuuli”, hän selvittää. ”Käytössämme on 284 plotterin merkittyä paikkaa joita kalastamme ja meillä on neljä Aasian ennätystä ja minulla henkilökohtaisesti viisi Balin ennätystä”, Pepe kertoo. Hänen saalisraporteistaan löytyy muun muassa blue fin GT (14,2 kg), oil fish (92,6 kg), joka saatiin yöllä 350 metrin syvyydestä kuolleella syöttikalalla), green job fish (20,6 kg), GT (57 kg), kettuhai (134 kg) sekä Amberjack (68,4 kg). Lisätietoa extremefishingindonesia.com & sarotour.fi

. Dedean on opas Pierre ”Pepe” Porten työkalu

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Myöhemmin iltapäivällä lasken siimaa 150 metriä ja pitkästä aikaa tunnen kuinka se kolahtaa pohjaan. Pari kammenpyöräytystä ja löysät pois nopeasti. Jigissäni tuntuu jotain outoa ja vedän vastaiskun. ”Kala kiinni!”, karjun innoissani ja rupean jännityksen vallassa pumppaamaan otusta ylöspäin. Reilun vartin päästä kalan vihdoin ilmestyy näkyviin…”Mikä tuo on?”, huutaa joku. Epäusko näkyy kasvoiltamme kun näemme otuksen. Kala on kuin ilmestyskirjan peto keltaisena hehkuvine silmineen ja hurjine hampaineen. Pepe on innoissaan: ”barracouta”, hän hihkuu. Harvinainen, syvissä vesissä asustava kala. Tällaisia on kuulemma noussut vain neljä tähän mennessä hänen urallaan. Punnitsemme kalan, viisari pysähtyy 10 kilon kohdalle. Nikolla on mukana myös mitta ja pituutta on kertynyt 150 cm. Vasta myöhemmin Suomessa selviää, että kala olisi pitänyt punnita sinetöidyllä vaa’alla, todistajien läsnä ollessa. Kansainvälisen urheilukalastajaliiton, IGFA:n, virallisesti rekisteröity ME-kokoinen barracouta painaa dokumentoidusti 7,67 kg ja on saatu viime vuonna Chilestä. Tyhmyydestä sakotetaan, mutta elämys oli mahtava. Bali tarjosi meille huikeita kalastuselämyksiä, vaikka olimme liikkeellä tammikuussa sadekaudella. Paras aika on keväällä kuivalla kaudella ja voin vain kuvitella miten hyvää kalastus silloin on.

”Reilun vartin päästä kalan vihdoin ilmestyy näkyviin…”Mikä tuo on?”, huutaa joku.”

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET Hutrin veljekset Juhani (vas.) ja Tuomas ovat kalastaneet yhdessä jo yli 25 vuotta. He muodostavat myös uistelutiimi kuhanvetäsen.comin joukkueen numero 1. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastavat veljekset

Juhani & Tuomas Hutri Mikäli vähänkään enemmän harrastaa kalastusta ei Hutrin veljeksiin ole voinut olla törmäämättä joko vesillä, tapahtumissa tai eri medioissa.

Maan mainiot kalamiehet

apaan Juhanin, 33, ja Tuomaksen, 35, Inkoon Korssundetin sillan pielessä, josta lähdemme päiväksi haukivesille. Läntisen Uudenmaan merialue ja etenkin Lohjanjärvi ovat veljeksille erittäin tuttua seutua jo pienestä pitäen. ”Aluksi kalasteltiin Lohjanjärvellä soutuveneellä kesäisin ja siitä aika nopeasti edettiin siihen, että olimme kahdestaan uistelemassa ja heittelemässä. Noista ajoista hommat ovat kehittyneet eteenpäin ja jatkuneet tähän päivään asti yhä into pinkeänä”, veljekset kertovat veneenlaskun lomassa. Oli hauska huomata kuinka saumattomasti homma toimii kun ollaan veljeksiä ja kalastettu yhdessä monta vuotta. Kaikelle on omat paikkansa ja minullekin osoitetaan veneen keskeltä paikka kalastukseen ja kuvaukseen. ”Vieraspaikka”, miehet murjaisevat hymyssä suin. Haukimiehiä

Hutrit ovat innokkaita hauenkalastajia ja hauen pyynti eri kalastustavoilla viekin avo78

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

vesikaudella veljesten kalastusajasta suuren osan. Hauen ohella ahvenen ja kuhan jigikalastus on miesten sydäntä lähellä. Merkittävää on se, että vaikka he ovatkin erittäin päteviä hauen heittokalastajia, niin ehkä vielä rautaisempaa osaamista löytyy hauenuistelusta. Tähän on hyvä selitys, sillä silloin kun he aloittivat harrastusta, oli uistelu selkeästi suosituin kalastusmuoto. Oppia kirjoista ja käytännöstä

”Pekka Rekiön Suuren Uistelukirjan osat 1 ja 2 toimivat mainioina oppikirjoina ja niitä luettiin todella ahkerasti ja haettiin vinkkejä omaan tekemiseen. Kun tuli onnistumisia itseluottamus kasvoi”, Juhani kertoo alkuvuosista. ”Uistelu on oikeastaan se, millä aktiivinen kalastuksemme on alkanut 90-luvulla. Soutuveneeseen rakenneltiin itse plaanareita ja takiloita. Pikku hiljaa veneet vaihtuivat ja kasvoivat sekä välineet paranivat. Uistelukisoissa olemme käyneet 90-luvulta lähtien ilman taukoja aina tähän päivään asti”, Tuomas säestää ajaessaan tottuneesti kohti kalapaikkoja. Hän sanoo, ettei häneltä ole jäänyt yhtään Lohjanjärvi-cupin osakilpailua väliin siitä lähtien kun he aloittivat kiertämään cupia kahdestaan 90-luvun puolivälin jälkeen.

Tuomas Hutrin paikka on veljesten veneessä keula. Huomaa Crocsit, vaikka on marraskuu. Paksu villasukka ja kuivapuku yhdistettynä Crocseihin ovat hänen mukaansa toimiva yhdistelmä. Kuva Antti Zetterberg.

Ensimmäisiin uistelun SM-kisoihin miehet osallistuivat vuonna 2002 ollessaan 17- ja 18-vuotiaita. ”Uistelun SM-kisoihin olemme saaneet osallistumisoikeuden nyt 16 kertaa ja ensi kesänä tulee 17. SM-kisat. Niihin kisoihin pääsee vain Suomen 150 parasta ympäri maan karsinnan kautta ja ovat aktiivivapavälinein tapahtuvista kalastuskisoista kovatasoisimmat Suomessa, yhdessä pilkin SM-kisojen kanssa”, Tuomas kertoo. Kilpailuvietti vetää kisoihin

Nuorempi veli Juhani myöntää hänkin ole-

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JUHANI JA TUOMAS HUTRIN ARKISTO & ANTTI ZETTERBERG

Homma sujuu varmoin ottein pitkän kokemuksen myötä. Kuva Antti Zetterberg.

”Minulle kalastuksessa on erittäin tärkeää kilpaileminen ja kilpailut. Voisin jopa sanoa, että mieluisin kalastusmuoto on kilpakalastus ja etenkin uistelu. vansa kilpailuhenkinen. ”Minulle kalastuksessa on erittäin tärkeää kilpaileminen ja kilpailut. Voisin jopa sanoa, että mieluisin kalastusmuoto on kilpakalastus ja etenkin uistelu. Vaikkakin kilpakalastus on terminä kokenut inflaatiota viime vuosina”, hän toteaa. Juhani sanoo, että uistelukilpailuissa taso on sen verran kova, että menestyminen vaatii aina huippuonnistumista. Sama koskee heittokalastusta, vaikka kilpailukulttuuri on siinä meillä paljon tuoreempi kuin uistelussa. ”Tiukka kilpailu pistää aina yrittämään parhaansa ja kehittää omaa tekemistä oli laji mikä hyvänsä”, hän korostaa. Pientä kisaa myös veljesten kesken

Päivä Inkoossa alkaa vaikeasti. Laiskoja seurioita ja muutama parempi noin neljän kilon kala käy näyttäytymässä. Tällä kertaa isoimmat kävivät minulla kopauttamassa ja havaitsen veljeksissä pientä hermostusta, enkä ihmettele miksi. ”Meillä on pientä kisaa oikeastaan aina. Heittohommissa on aina kaksi sarjaa: määrä ja päivän suurin. Ennen sähkövinssin hankintaa vähiten kaloja saanut joutui vinssaamaan veneen trailerille päivän päätteeksi. Myös uistelupuolella sisäinen kilpailu on aina mukana. Jos toisen puolen vavoista tulee enemmän kaloja, niin siitä harvoin unohdetaan mainita”, Juhani nauraa katsellen samalla omaa tekemistäni tarkalla silmällä.

Oliko enne vai mikä, mutta Daiwan lippis Juhani Hutrin päässä joskus 90-luvun alussa näytti ehkä suuntaa tulevaisuuteen...oikealla oleva Tuomas on selkeästi ylpeä saaliista – eikä suotta. Kuva Tuomas Hutrin arkisto. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET

Juhani Hutri löytyy heittokalastusta harjoitettaessa aina veneen takaosasta. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus tuo myös leivän pöytään

Veljekset työskentelevät nykyisin kalastusalalla. Aiemmin erilaisissa kaupan alan töissä toiminut Tuomas on Hong Kongilla (nyk. Happy Angler) kalastuksen tuoteryhmäpäällikkö. Hän on myös eräs Hong Kong Challengen (nyk. Happy Angler Challengen) järjestäjistä. Juhani on toiminut niin urheilukaupassa kuin vakuutusalallakin. Nykyiseen toimeensa Daiwa Scandinavian myyntiedustajaksi hän siirtyi Netsistä (ent. Luottokunta) vuonna 2015. ”Hauskaa on ollut”, veljekset toteavat lähes yhteen ääneen. Hauet löytyivät tälläkin kertaa

Vaikka haastattelupäivä vesillä alkoikin vaisusti, löysimme eräästä matalasta lahdesta sekä kaislikon keskelle jääneistä putamista aktiivista kalaa. Isomuksia ei tällä kertaa tullut, mutta jos kappalemäärä kolmeen pekkaan oli noin 40 haukea ja isoimmat 4-5 kilon luokkaa, niin ei päivää voi mitenkään huonona pitää. ”Ihan hyvin sä vedit”, veljekset kehaisevat tietäen, ettei hauki ole kirjoittajalle ykköskala.

Maan mainiot kalamiehet

Entäpä veljesten omat ennätyskalat?

Tuomaksen suurin hauki on 13,3-kiloinen ja suurin kuha sekä järvilohi painoivat seitsemän ja puoli kiloa. Merilohtakin on kalastettu 14,3-kiloisen edestä ja suurin ahven on ollut 1,18 kiloa. Velipoika Juhani on lähes samoissa lukemissa 12,5-kiloisella hauella sekä 7,25-kiloisella kuhalla. Merilohikin on lähes Tuomaksen kalan painoinen: 14,1 kiloa. Hienoja kaloja ja hienoja persoonia. Hutrin veljesten kaltaisten kavereiden johdosta suomalainen kalastuskulttuuri kehittyy isoin askelin niin vapaa-ajan- kuin kilpakalastuksenkin puolella. Juhani Hutri Ruotsissa kehukalan kanssa. Kuva Juhani Hutrin arkisto.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Seuraa Hutrin veljesten tekemisiä: kuhanvetasen.com

JAKELU JA LISÄTIEDOT: WAKE FISHING OY • info@wakefishing.com • www.wakefishing.com • +358 (0) 45 133 1857 Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Tommi Sirviö ja Ale Lauraeus viihtyvät kalapäivän jälkeen paljussa. Paljusta erikoispisteet Bomans Stugorille. Kuva Sami Pitkänen.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAMI PITKÄNEN, ANTTI ZETTERBERG & ALE LAURAEUS

Kalastusta ja nautintoja

BOMANSILLA Luulin, ettei Ahvenanmaan pääsaarella olisi paikkaa, missä emme

olisi käyneet loppukaudella tulevan kauden varusteita kokeilemassa. Sellainen kuitenkin löytyi Johan Bomanin ja hänen perheensä pyörittämästä Bomansin mökkikylästä.

ohan Boman tunnetaan myös Maarianhaminassa sijaitsevasta Fiskarboden-kalastustarvikeliikkeestä sekä kalastusoppaana toimimisesta, joten Bomansilla vieraillessaan voi luottaa isännän tarinoihin etteivät ne ole vain ”kalajuttuja”. Bomanin mökkikylä muodostuu eri kokoisista mökeistä Kasvikin lahden rannalla Finströmin kunnassa pohjoisella Ahvenanmaalla. Osa mökeistä on vain kesäkäytössä ja osaa voidaan käyttää ympäri vuoden. Ulkopalju kruunaa kalapäivän

Me majoituimme mökissä numero 25, jossa viihtyy helposti kuusi henkilöä. Mökistä löytyy oma puu- ja sähkökiuas sekä miellyttävä terassi suoraan merinäkymillä, hiiligrillillä ja hyvin varustellulla keittiöllä. Porukkamme kehui myös napakoita sänkyjä. Mökkikylässä on tenniskenttä, petankki- ja pallokentät, mahdollisuus vuokrata polkupyöriä sekä kirsikkana kakussa puulämmitteinen rantasauna sekä mahtava ulkopalju, jossa vietimme aikaa pitkän kaavan mukaan.

85-senttinen hauki iski tällä kertaa vanhaan Hell Hound -jerkkiin violetissa värissä. Kuva Antti Zetterberg. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Bomans, Ahvenanmaa

Sami Virta ja Sami Pitkänen pläkässä. Kuva Antti Zetterberg.

Venekalusto

Mökkikylän vuokravenekalusto koostuu pääosin Ryds 425 & 465 – veneistä sekä Hondan, Mercuryn ja Suzukin 5-15 hv perämoottoreista. Veneiden kapasiteetti riittää hyvin kalastukseen lähivesillä kahden hengen kuormalla. Kalavedet

Terassilla oli hienoa nauttia grillin tuoksuista ja illan hämystä. Kuva Sami Pitkänen.

Mökkikylän omiin vesiin kuuluvat Östergetan kortin vedet ja lisää alueita voi itse ostaa tarvittaessa. Lähikalastoon kuuluvat hauki ja ahven, hyvät meritaimenpaikat sijaitsevat hieman enemmän ulkomeren laidassa, jonne ei vuokraveneillä ole asiaa. Taimenretkiä varten voi pyytää isännän oppaaksi. Meillä oli tähtäimessä hauki, joille tarjoiltiin tämän kauden uutuuksia kuten Gatorin, Stormin ja Pigin kumeja sekä erilaisia jerkkejä että lusikoita. Hieman yllättäen mökkikylästä pohjoiseen olevat vedet eivät tarjonneet mitään kovin hyvää kalantuloa, vaikka rikkonaista muotoa ja kasvillisuutta löytyi. Marraskuussa kalat taisivat olla jo pakkautuneina mökkikylän omaan lahteen, Kasvikeniin, sillä lahden reunoilta haukia nousi hyvin etenkin tuulen noustua. Värivinkkejä

Mökki numero 25 sijaitsee mukavasti lähellä rantaa omassa rauhassaan. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Alueen veden väri on sameahko, mutta muuttuu kristallinkirkkaaksi heti kun sisälahdista ajetaan ulos. Haukia tosin tuskin kovin helposti löytää matalista ja kirkkaista vesistä, joten kannattanee pysytellä sameahkon veden alueella. Meillä tukkoisessa kelissä parhaiten toimivat värit olivat erilaiset pumut sekä violetin ja harmaan sävyjä yhdistelevät uistimet. Esimerkiksi keltainen tai vihreä eivät toimineet ollenkaan. Suurin kala oli pituudeltaan reilut 90 cm, mutta laihahko. Hyvää ja ryhdikästä 75-85 cm kalaa tuli useita. Aivan loppuvaiheilla reissua

Nautiskellen kalavesille ja takaisin Ihana lomafiilis odottaa sinua jo matkalla. Siljan laivoilla voit nauttia kauniista maisemista, herkullisesta ruoasta ja huolettomasta yhdessäolosta kaikessa rauhassa. Matka taittuu kuin itsestään, ja pian oletkin jo Ruotsin ja Ahvenanmaan parhailla kalastuspaikoilla.

VARAUKSET: SILJA.FI Kun varaat matkan, syötä Yritysasiakas-kenttään sopimusnumero 80185 saadaksesi sopimusedun. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Bomans, Ahvenanmaa

Reissun suurin, yli 90-senttinen hauki osui jälleen Jan Friströmille. Ottipelinä Gator Gum 22 cm. Kuva Ale Lauraeus. Sami Pitkänen, Jan Friström, Matti Jännäri ja Sami Virta spekuloivat päivää. Erikoisuutena on hierovat nojatuolit. Kuva Antti Zetterberg.

Bomans Stugor sijaitsee Ökenin niemellä suoraan Kasvikenin lahden suulla. Kuva Navionics.

minulla oli vielä mahdollisuudet metrikalaan, mutta se ei ottanut vaan kääntyi pois viime hetkellä. Bomansilla on todella tervetullut tunnelma

Mökin saunasta löytyy sekä sähkö että puukiuas. Kuva Antti Zetterberg.

Johan Bomanin palvelualttius ja kalastajien ymmärrys on korkealla tasolla. Oli hienoa, kun hän pistäytyi juttelemassa ja kertomassa paikkavinkkejä. Hänen suomen kielen taitonsa ei ole mitenkään korkealla, vaikka yksittäisiä lauseita tiputtelikin, joten keskustelimme pääosin ruotsiksi. Se, että majoittuu kovan tason kalamiehen mökeissä on kalastuksen harrastajalle etu. Toinen loistava etu on myös rantasaunan palju, jonka lämpimästä syleilystä nautimme jokaisena iltana – aamulla olkapäät ja alaselkä olivat taas heittokunnossa. Nautinnot kuuluvat myös kalastukseen.

Bomans Stugor »» Ökevägen 50 »» Finström, Ahvenanmaa »» bomans.stugor@aland.net »» Facebook: Bomans Stugor »» Hyödynnä Silja Linen kalamiesalennusta koodilla 80185 osoitteessa silja.fi Laituri ja venevaja sijaitsevat noin 100 metrin päässä mökeistä. Kuva Sami Pitkänen.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

2019 Kuusamon Vuosiuistin (Räsänen, Lätkä & Professor) on messinkiä, runko on hopeoitu ja lehdykkä on kullattu elektrolyyttisesti aidosta jalometallista. Kuva Janne Koivisto.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO & KUUSAMON UISTIN

VASTUULLINEN KALASTUS VAATII VASTUULLISESTI VALMISTETTUJA UISTIMIA Vastuullisuus nousee esiin nykyisin kaikessa ja hyvä niin. Oli sitten kyse luonnon kunnioituksesta tai ihmisten työoloista, näkyy vastuullisuus monien yritysten toiminnassa kaikilla aloilla – myös vapaa-ajan kalastuksessa.

uusamon Uistimen toimitusjohtaja Kimmo Korpua tunnetaan pohjoisen miehenä, joka antaa tekojen puhua puolestaan. Hän hieman nauraa kun kyselen vastuullisuudesta, sillä heillä on toimittu aina vastuullisesti, mutta siitä ei ole isosti julkisuuteen huudeltu. ”Meillä on aina pidetty huolta niin ympäröivästä luonnosta kuin työntekijöistäkin. Jos ei ole puhdasta luontoa, ei ole kaloja eikä meillä töitä. Asia on hyvin yksinkertainen”, Korpua toteaa.

Jätteiden minimointia ja kierrätystä

Kuusamon Uistimen tuotantolaitoksilla uistimia tehdään pääosin metallista kuten messingistä ja kuparista. Lisäksi vaappuja valmistetaan muovista. Kun jotain valmistetaan syntyy aina väistämättä myös jätettä, joiden minimointi on paitsi luonnon niin myös talouden kannalta järkevää. ”Meillä lusikoihin tehdään pintakäsittelyä elektrolyyttisesti ja prosessissa syntyy jonkin verran raskasmetalleja. Nämä raskasmetallit käsitellään ensin omassa jätteenkäsittelylaitoksessamme ennen toimitusta hävitettäväksi”, Korpua kertoo. Samoin uistinten maalauksessa käytettävien maalien ohenteet sekä maalijätteet päätyvät Ekokemille hävitettäväksi. Kierrätys on kunniassa varsinkin metallien suhteen, sillä niin sanotut ”makkelikappaleet” ja leikkauksesta ylijääneet palat myy-

Kimmo Korpua ja tämän kauden uutuus 120-millinen haukilusikka ”Suur-Räsänen”. Kuva Antti Zetterberg. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Vastuullisesti valmistetut uistimet

Maalausvaiheessa vetokaappi ja moottorimaski huolehtivat työntekijän hengitysilman puhtaudesta. Kuva Kuusamon Uistin.

dään edelleen metallin kierrätysyrityksille. Näin jätteestä saadaan samalla tuloja. ”On sanomattakin selvää, että kaikki pakkausjäte sekä paperi menevät kiertoon. Selvitämme myös muovijätteen kierrätysmahdollisuuksia energiajätteen sijaan”, Kimmo Korpua lisää. Kotimaisen valmistuksen pienempi hiilijalanjälki

Kuusamon Uistin myy tuotteitaan niin kotimarkkinoille kuin vientiinkin. Suomalaisen kalastajan kannalta tuotteiden vastuullinen valmistustapa ja lyhyt toimitusketju muodostavat pienemmän hiilijalanjäljen kuin kaukomailla tuotettujen uistimien. Työolot kunnossa

Vetokaappi varmistaa Santerin silmien liimauksessa muodostuvan höyryn poistumisen tehokkaasti. Kuva Kuusamon Uistin.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kimmo Korpua kehuu, että heillä työsuhteet ovat pitkiä ja ihmiset viihtyvät töissä. Yhtiössä kiinnitetään erityistä huomioita työturvallisuuteen. Työn luonteesta johtuen kemikaaleille altistumista voisi tapahtua ilman huolellisesti suunniteltuja työoloja.

Vastuullisesti valmistetut uistimet ”Esimerkiksi maalaus- ja liimaustyössä käytetään tehokkaita vetokaappeja sekä moottorimaskeja, joiden avulla kaikki maali- ja liimahöyryt pysyvät poissa työntekijän hengitysteistä”, hän selvittää. Suomalaisena työnantajana Kuusamon Uistin kantaa vastuunsa myös yhteiskunnalle verojen muodossa. Kuusamo sijaitsee vedenjakajalla

Kimmo Korpua kertoo, että Kuusamo sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta joet virtaavat joko Venäjälle tai Perämereen. ”Täältä jos alkaisimme likavesiä ja myrkkyjä päästämään, niin ne päätyisivät erittäin laajalle alueelle”, hän muistuttaa vastuusta virtavesien suhteen. Vastuullisuus toteutuu monella tavalla Kuusamon Uistimella ja mikäli se on Kimmo Korpuasta kiinni, niin työtä jatketaan määrätietoisesti hamaan tulevaisuuteen. ”Tässä työssä voi aina parantaa”, Korpua toteaa. Lisätietoa: kuusamonuistin.fi

Metallit, kuten kupari, tulee tuotantoon valssattuna eri levyisenä nauhana. Kuva Kuusamon Uistin.

Kierrätykseen ja sulatukseen päätyvää ylijäämämetallia sekä makkelia. Kuva Kuusamon Uistin.

UUTUUS!

HAWK BR Pakettihinta

& Honda BF100

31 990 € (sh. 37 290 €)

KEVÄTKAMPANJA!

Wolf BR & Honda BF80 Pakettihinta 26 500 € (Sh. 31 990 €)

SILVERBOATS.FI

Fox Avant & Honda BF50 Pakettihinta 19 990 € (Sh. 22 990 €)

Hinta sis. alv. 24 %. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

KALAKOULU Teksti KARI NYBERG Kuvat JANNE KOIVISTO & MARKUS MÄNNISTÖ

Edulliset olosuhteet vaikuttavat suoraan kalojen kasvunopeuteen, joka saattaa olla lajikohtaisesti eri vesistöissä samanikäisten yksilöiden välillä jopa moninkertainen. Kuva Janne Koivisto.

Kalalajien samanikäisten yksilöiden kasvu vaihtelee erilaisissa vesistöissä Suomen viileän ilmaston vuoksi myös vedenalaiset olosuhteet ovat varsin ankarat monille muualla eteläisemmässä Euroopassa yleisille kalalajeille, ja siksi niistä vain harvat pystyvät selviytymään karuissa vesiympäristöissämme. Lisäksi monet suosituista virkistyskalastuksen kohteena olevista kalalajeistamme kuten lohikalat ovat elinympäristön suhteen varsin vaativia, mikä rajoittaa

Kalakoulu

niiden levinneisyyttä.

rilaisten vesistöjen ympäristötekijöiden yhteisvaikutus (esim. veden laatu, veden lämpötila, suolaisuus, happamuus, vesistöaltaan muoto eli morfometria ja ravintoeliöstön rakenne) luo kullekin vesistön kalas-

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

tolle elinolosuhteet, joiden pohjalta kalaston lajisto ja niiden runsaussuhteet määräytyvät. Edulliset olosuhteet vaikuttavat suoraan kalojen kasvunopeuteen, joka saattaa olla lajikohtaisesti eri vesistöissä samanikäisten yksilöiden välillä jopa moninkertainen. Suomessa on yli 150 000 järveä ja lampea ja kaikilla niillä on omat ominaispiirteensä

Järvivesiä voidaan luokitella erilaisten ominaisuuksiensa kuten koon, rehevyyden tai happamuuden mukaan. Nykyisin varsinkin järven rehevyysaste määräytyy veden fosforipitoisuuden (µgP/l) perusteella, jolloin vesistö kuuluu yleensä johonkin hyvin karujen (noin 10 µgP/l) ja hyvin rehevien vesien (noin 100 µgP/l) välimaastoon. Rehevyystasoltaan erilaisissa järvissä voi esiintyä lajistoltaan sekä määrältään hyvinkin

Saimaalainen laiha järvihauki elelee todennäköisesti varsin karussa vesistössä muodostaan päätellen. Kuva Markus Männistö.

misenä, kun suurin osa energiasta kuluu peruselintoimintojen ylläpitämiseen sekä lisääntymiseen (mädin- ja maidintuotanto). Näin on esimerkiksi käynyt useissa pienissä tummavetisissä metsäjärvissämme ahvenelle, jonka lähes samankokoisia, vaaksanpituisia ja kääpiöityneitä yksilöitä voi olla samassa lammessa useita tuhansia yksilöitä. Seuraavassa osassa siirrymme teoriasta käytäntöön ja tutustumme siihen, miten ahven kasvaa erilaisissa vesistöissä. Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa Kalojen kasvuun vaikuttavat ensisijaisesti ravinto, kalayksilöiden tiheys ja veden lämpötila sekä laatu. Pekka Niittylä pitelee parhaista aineksista kasvanutta gotlantilaista luonnonvaraista meritaimenta. Kuva Janne Koivisto.

erilaisia kalayhteisöjä. Lisäksi virtaavissa vesissä eli puroissa ja joissa esiintyvät kalayhteisöt eroavat järvissä elävistä usein varsin paljon. Ja Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä elävät makean veden kalalajiyhteisöt ovat oma lukunsa. Kalan kasvu joustaa ympäristöolosuhteiden mukaan

Kalojen pituuden ja painon kasvu ovat lajikohtaisia ominaisuuksia, jotka määräytyvät ympäristön ja lajin yksilöiden vuorovaikutusten summana. Ensisijaisesti kalojen kasvuun vaikuttavat ravinto, kalayksilöiden tiheys ja veden lämpötila sekä laatu. Näistä tärkein on saatavilla olevan ravinnon määrä ja sen laatu, sillä muutokset ravintokohteiden saatavuudessa ja niiden energiasisällössä näkyvät suoraan kalojen kasvun nopeutumisena tai hidastumisena. Se millaista ravintoa kalat milloinkin käyttävät johtuu esimerkiksi lämpötilasta, tuuliolosuhteista, valaistuksesta ja vedenpinnan korkeuden muutoksista sekä ravintokohteiden määrästä, laadusta ja saatavuudesta. Useilla eri ympäristötekijöillä on ratkaiseva merkitys kalojen esiintymiseen ja kasvuun. Mikäli vesistön ravintovarat ovat runsaat siinä elävään kalastoon nähden, kalatkin kasvavat todennäköisesti nopeasti. käyttämä elinpiiri on pieni

Samalla kalojen mahdollisuus löytää hyviä ruokailualueita voi vaikeutua olosuhteiden muuttuessa. Tällöin syntyy helposti kilpailua rajallisista ravintovaroista, kuten esimerkiksi pohjaeläimistä. Se saattaa näkyä selvänä kasvun hidastumisena, ellei jopa sen pysähty-

”Se millaista ravintoa kalat milloinkin käyttävät johtuu esimerkiksi lämpötilasta, tuuliolosuhteista, valaistuksesta ja vedenpinnan korkeuden muutoksista sekä ravintokohteiden määrästä, laadusta ja saatavuudesta.” Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kalakoulu

Kalan ikä voidaan määrittää esimerkiksi suomuihin kertyneistä vuosirenkaista. Kuva Janne Koivisto.

Useimmiten pienissä järvissä myös kalojen

JUHAN JIGINIKSIT Teksti ja kuvat JUHA HAPPONEN

Kalastusopas Juha Happonen opastaa tällä palstalla ajankohtaisten jiginiksien myötä käytäntöön ahvenkalojen kalastuksessa.

Valkohelmiäisjigi on maistunut tälle komealle kuhalle.

Kevään & alkukesän jigivärit ja jigitussit

Juhan jiginiksit

igejä valitessaan törmää paitsi valtavaan mallien valikoimaan, myös vielä laajempaan värikirjoon. Kaikkea mahdollista löytyy – luonnonväreistä räikeisiin ärsykeväreihin ja kaikkiin edellisten sävyihin ja yhdistelmiin. Jigikalastuksen eri piirteistä juuri värit ovat kenties kaikkein herkimmin muuttuva asia eri vesistöjen välillä. Toisin sanoen paikalliset erot voivat olla hyvin suuria, eikä ihmissilmä välttämättä hahmota niitä pinnan kuivemmalta puolelta. Toki on helppo erottaa, onko kuhaveden vesi humustummaa vai savisameaa. Mutta kalastaja ei näe, millainen kasvillisuus tai pohjan laatu vaikuttaa valaistukseen 5–6 metriä pinnan alla.

– myös siihen, miten kala kulloinkin näkee vieheet. Siksi värisuositukset ovat väistämättä yleistyksiä. Erittäin hyvä nyrkkisääntö on lähteä helpoimmasta vaihtoehdosta liikkeelle – luonnonväreistä. Jigin värin voi valita yksinkertaisella periaatteella eli sen mukaan, mitä jigillä tavoiteltava petokala syö: ahventa, särkeä, kuoretta, salakoita, pieniä pasureita tai sulkavia. Katsomalla näiden saaliskalojen värejä löytää myös perustehokkaita värejä kuhan, ahvenen ja hauen kalastukseen. Vuodenajat säätelevät omalla tavallaan jigien värivalintaa. Keväällä kun ahven- ja särkikalat hakeutuvat kutemaan, tarjotaan matalammassa vedessä tietenkin kyseisiä värejä.

Valaistusolot vaihtelevat rajusti myös vuoro-

Parhaiten järvialueilla toimivat värit alkuke-

kauden, sään ja vuodenajankin myötä

väästä samoin kesällä kudun jälkeisenä aikana

Aurinko voi paljastua pilviverhon takaa, sadekuuro vyöryä päälle tai iltahämärä laskeutua kuusikkoisen rannan varjossa. Kaikki tämä vaikuttaa värimaailmaan veden alla 94

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Ylivoimaisesti parhaiten jigiväreistä alkukesällä järvialueilla ärsyväreistä ahvenkaloille on toimineet chartreusevihreä ja keltasävyiset jigit. Yksi iltavärien kovimmista on

Luonnonvärien variaatioita.

Ärsyvärien ilotulitusta.

Charttivihreään erehtynyt ahven.

Lopuksi

Älä kalasta loppukeväästä ja alkukesästä selkeitä kuhan kutualueita. Yleensä kuhan kutu ajoittuu noin 12-15-asteiseen veteen ja muista että kudun jälkeenkin kollikuhat jäävät vartioimaan kutua vielä jopa pariksi viikoksi. Tällöin ne ottavat lähes kaikkiin mahdollisiin jigiväreihin. Tällöin on hyvä keskittyä vaikkapa ahvenen jigikalastukseen, joka on hyvällä otilla tuolloin. Kesä kuitenkin on parasta kuhan jigikalastusaikaa, josta jatkamme seuraavassa numerossa.

Vinkkejä järvialueiden jigiväreihin Hanki jigitussit millä voit hakea alueellasi ottavimmat värit. Ota mukaan perussärjen ja helmiäisvalkoisen värisiä jigejä, niihin on hyvä tehdä erilaisia värivariaatioita varsinkin ärsyväreihin. Luonnonväreistä ahven- ja muikkuväri ovat hyviä. Niihin on hyvä hakea ottiväriä niin, että värität pyrstön pään esimerkiksi punaisella ja kurkun. Tällöin näyttää, että kala vuotaa verta ja petokala haluaa ottaa helppoon haavoittuneeseen makupalaan. Odota aina ensin kokeilemallasi värillä ensin noin viisi heittotälliä, ennen kuin lähdet laittamaan uutta väriä. Jollei tälliä kuulu, niin jigitussilla uutta väriä kehiin. Hyvä nyrkkisääntö värien testaamisessa on valita luottojigi, mikä on mallina pelannut hyvin omalla vesialueellasi. Oikean värin löytyminen tuo usein mahtavia tuloksia ruokapöytään. Jigitusseilla saa nopeasti jigeihin uutta eloa. Kuva Pro Kalastus.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Juhan jiginiksit

monta kertaa ollut pinkki ja verenpunainen jigi. Muuten nuo mainitsemani värit ovat pelanneet varsinkin kuhalle pitkin päivää. Luonnonväreistä ykkösvitjaan nousevat tietysti särki- ja ahvenvärit eri sävyissään varsinkin kalastettaessa järvialueilla missä pikkukalat ruokailevat runsaslukuisina.

Yksi pieni viiksisäie, punaiset silmät ja vihertävä väritys. Siinä suutarin tunnusmerkkejä.

Ihansta! para Suutarit ovat aktiivisimmillaan illalla ja aikaisin aamulla. Onkijan on paras sopeuttaa vuorokausirytminsä niiden mukaan. Tämä tarkoittaa nukkumista päivällä ja onkimista hämärän aikaan, tarvittaessa jopa läpi yön. Teksti ja kuvat JUHA OJAHARJU

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Hikinen matka kalaan

Automatka Jannen luo Helsinkiin on pitkä ja keli hiostava. Matka autolta rantaan on puolestaan todellinen tuskien taival. Alla on vanha Poni, jonka vaihteenvalitsin on rikki ja vaihde on jäänyt kolmoselle. Janne on viisaasti valinnut kulkupelikseen 24-vaihteisen maastopyörän. Lopulta paita märkänä ja ties kuinka monen ylämäen jälkeen olemme perillä. Pikaiset valmistelut

Rannassa on ensimmäisenä vuorossa mäskipallojen teko ja sen jälkeen ylimääräisten lumpeiden haraaminen pois. Janne saa jo pohjaonkensa vireeseen. Minä sen sijaan kaivan vapalaukusta jatkopalavavan, eli partin. Partilla onkiminen ei ole varsinaisesti mikään nautinto, onkisin paljon mieluimmin kelaongella. Partti on kuitenkin niin tehokas väline suutarien jallittamiseen, että valinta on helppo. Nopea alku

Olen juuri saamassa vapaa vireeseen, kun selän takana alkaa hälytin soida. Jannen pohjaonki on ollut vedessä vasta hetken ja nyt sitä jo viedään. Vapa kumartaa Jannen käsissä ja siiman päässä on selkeästi hyvän kokoinen kala. Pian haavissa lepää upea, varmasti yli kaksikiloinen ja pullea suutari. Koukku on nätisti huulessa kiinni, joten se irtoaa helposti. Punnitsemme kalan, otamme pari kuvaa ja pian kala ui jo taas omassa elementissään. Alkoipa hyvin. Kovaa yritystä

Lasken kohon syötteineen mäskätylle paikalle, aivan lumpeenlehtien viereen. Olosuhteet ovat ihanteelliset, paikka näyttää hyvältä ja pohjalla on runsaasti suutareille tarkoitettua mäskiä sekä tietenkin maissinjyviä. Kaiken pitäisi olla kunnossa, vain tärpit puuttuvat.

Kun vanhaksi elää, ehtii kaikenlaista kokea. Kuten tämä suutari.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Yli kaksikiloinen suutari antaa kunnon vastuksen siiman päässä.

Onkipaikalla ei näy kuplia, eikä pintaan nouse lainkaan pohjakasvillisuutta. Suutarit eivät ilmeisesti ole vielä löytäneet mäskipalloja. Onneksi aikaa on runsaasti. Kun kello lähentelee puolta yötä, nostan ongen ylös ja suuntaan leiripaikalle. Pienen iltapalan jälkeen käyn uinumaan puun alle retkipatjalle. Viimeinen muistikuva ennen nukahtamista on jatkuva hyttysten ininä. Takaisin syömään ja kasvamaan..

Aikainen onkija suutarin nappaa

Mistä löytyy suutaripaikka? »» Maamme suutarikannat ovat vahvistunee viime vuosina. Laji on selvästi hyötynyt ilmaston ja siinä samalla myös vesien lämpenemisestä. Suutaria ei kuitenkaan löydy joka paikasta. Onkijan tulee siis ennen kalaan lähtöä selvittää, mistä kohdekalaa löytyy. »» Rannikolla suutarin levinneisyys kattaa pääosan etelä- ja lounaisrannikosta. Siellä niitä kannattaa etsiä lahtien perältä, jossa ne viihtyvät vesikasvillisuuden läheisyydessä tai sen seassa. Suutarit viihtyvät hyvinkin sulkeutuneissa ja lähes umpeenkasvaneissa merenlahdissa. »» Myös järvien ja lampien osalta levinneisyys painottuu Etelä- ja Lounais-Suomeen, mutta hyviä suutarijärviä löytyy myös Keski-Suomesta ja Savosta. »» Luken nettisivuilta löytyvä suutarin levinneisyyskartta on loistava apu suutaripaikan etsimisessä: kalahavainnot.fi/ kalalajitieto/suutari

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Suutarin parttiongintaan soveltuia kohoja, kantavuus 0,75 g. Keltaisen antennin voi pimeällä naksauttaa valaisemaan, eikä sen jälkeen tarvitse arvailla kohon liikkeitä.

Herään oikean käden jomottavaan kipuun. Olen nukkunut sen päällä ja käsi on puutunut. Kello näyttää viittä vaille neljää; nyt voisi olla aamusyönti. Onkipaikan rantaan on ajautunut muutama vesikasvi, joka on oikein hyvä merkki. Heitän pari pientä mäskipalloa lumpeenlehtien viereen ja lasken ongen perään. Noin puolen tunnin onkimisen jälkeen koho uppoaa. Teen tartutuksen. Vavan kärjestä tuleva kuminauha venyy ja myötäilee kala liikkeitä saaden sen hiljalleen väsymään. Lopulta kala ui vedessä odottavan haavin päälle. Puntari näyttää painoksi parikymmentä grammaa vähemmän kuin Jannen kalalle, kuitenkin reilusti yli kaksi kiloa. Lasken ka-

”Herättyäni tulee heti kummallinen tunne. Olenko nukkunut liian pitkään?”

lan takaisin uimaan ja jatkan onkimista. Koho kelluu nätisti aivan lumpeiden vieressä, mutta ei enää uppoa. Vaihdan syöttiä ja heitän hieman lisää mäskiä, mutta sekään ei auta. Auringon noustessa puiden takaa ja päätän lopettaa tältä aamulta. Uuteen päivään

Jannen on lähdettävä aamupalan jälkeen, sillä hän on lupautunut olemaan jo pian toisaalla. Onneksi minulla ei ole kiire minnekään. Päätän valmistella onkipaikkani kunnolla ja heitän sinne taas kymmenen reilun kokoista mäskipalloa maissinjyvillä höystettynä. Seuraavana on vuorossa välinehuolto; teen kaksi onkilaitetta lisää, jotta ne eivät varmasti lopu kesken kaiken. Yöllä pimeässä tulee helposti siimasotkuja, silloin on hyvä olla varautunut useammilla onkilaitteilla. Reilun välipalan jälkeen alkaa haukotuttaa ja päätän ottaa vielä muutaman tunnin unet. Laitan kellon herättämään puoli kuudeksi.

Tällaisella lapiopyrstöllä saa aikaan kunnon väännöt.

Huikeaa syöntiä

Herättyäni tulee heti kummallinen tunne. Olenko nukkunut liian pitkään? En mielestäni, sillä kello on vasta puoli kuusi ja suutarit syövät yleensä vasta hämärässä ja siihen on vielä aikaa. Suuntaan kuitenkin suorinta tietä rantaan, laitan syötin koukkuun ja lasken ongen tuttuun kohtaan lumpeitten viereen. Koho jää makaamaan lappeelleen veden pinnalle. Tuijotan kohoa sekunnin verran,

Suutarit ovat vahvoja ja kestäviä kaloja. Kaikki kalat lähtivät pirteinä takaisin kasvamaan.

kunnes tajuan kiristää siiman; siellähän on kala saman tien. Keltaista kuminauhaa tulee vavan kärjestä, kun suutari puskee kaikin voimin pitkin pohjaa. Hetken kuluttua sen voimat kuitenkin ehtyvät ja pian saan sen jo haaviin. Kala vaikuttaa isommalta kuin aikaisemmat ja vaaka näyttääkin painoksi 2,350 kg. Kun saan kohon jälleen veteen, häviää se heti pinnan alle. Siiman päässä on taas iso kala. Kala vetää ja vetää, eikä meinaa millään

väsyä. Onnistun onneksi pitämään suutarin poissa lumpeista ja saan sen lopulta haaviin. Irrotan koukun, laitan kalan pussiin ja pussin puntariin; painoa on 2,550 kg. Kaksi seuraava kalaa tulevat nekin lähes peräjälkeen ja kummatkin painavat selvästi yli kaksi kiloa. Aivan uskomaton syönti! Viides tärppi tulee taas heti, kun saan ongen laskettua veteen ja jälleen tuntuu raskaalta. Kala ui pelottavan lähellä lumpeita, mutta ei kuitenkaan jää niihin kiinni. Lop-

Lift-metodi toimii suutareille

Reissun ensimmäinen kala oli pullea ja hyvän kokoinen. Saamamiehenä Janne Sullström..

Luotaa onkipaikan syvyys. Aseta koho siimassa niin, että koukku on muutaman sentin ylisyvyydessä ja alin hauli on pohjalla. Alin hauli saa olla muutaman sentin päässä koukusta, jolloin koho nousee ylös, kun suutari nostaa syötin pohjasta. Perusvarma syötti on mato, jonka voi halutessaan höystää maissinjyvällä.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

”Joskus varhain aamuyöllä tulee tärppi, jonka kanssa saan vääntää selvästi kauemmin.” pujen lopuksi saan kalan haaviin ja siitä edelleen punnitukseen. Puntarin näyttöön tulee lukemat 2,630 kg. Mietin, mikä mahtoikaan olla suutariennätykseni ja muistelen sen olevan 2,650 kg. Ongintaa läpi yön

Mäskäys on todella tehonnut ja edellisen illan vaikeudet ovat muuttuneet aivan mahtavaksi syönniksi. Jannen olisi kyllä kannattanut jäädä. Heitän jälleen pari pientä mäskipalloa, jotta suutarit pysyvät onkipaikalla. Vielä uudet syötit koukkuun ja jatkan taas ongintaa. Suutarit ovat edelleen paikalla ja niillä tuntuu olevan loputon ruokahalu. Vähän väliä koho uppoaa ja saan väsytellä toinen toistaan upeampia suutareita. Illan hämärtyessä vaihdan kohoon itsevalaisevan antennin, jotta kohon liikkeet näkyvät selvemmin. Kalat ovat järjestäen yli kahden kilon painoisia, ainoastaan yksi on selkeästi muita pienempi. Joskus varhain aamuyöllä tulee tärppi, jonka kanssa saan vääntää selvästi kauemmin. Lopulta näen haavissa paksun kalan, joka näyttää suuremmalta kuin muut saamani suutarit. Punnitus osoittaa niin olevankin, kalalla on painoa 2,640 kg. Uusi ennätys

Koukku on nätisti huulessa kiinni ja on helppo irrottaa.

100

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Aamun valjetessa syönti alkaa hiljalleen hiipua. Pian aurinko tulee esiin puiden takaa ja tiedän syönnin pian hiipuvan. Saan kuitenkin vielä kaksi hienoa suutaria. Lopulta syönti loppuu täysin ja nostan ongen ylös. Onginta on ollut aivan uskomattoman upeaa. Kala söi läpi yön ja keskikoko oli todella hyvä. Yhtäkkiä tulee mieleen, että mikähän se oma suutariennätys oikein olikaan, pitääpä tarkistaa. Pian huomaan, että olin muistanut väärin, se olikin 2,350 kg, joten uudet ennätyslukemat ovat 2,640 kg. Vanha oma ennätys on ylittynyt illan ja yön aikana lähemmäs kymmenen kertaa. Kannattaa mennä suutariongelle jo tänä kesänä!

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Itse tehdyt hottamuikkupiirakat ovat paitsi näyttäviä, niin myös todella maukkaita.

Hottamuikkupiirakat Hottamuikku on pienikokoinen edellissyksynä syntynyt muikku. Piirakan

voit tehdä isommistakin muikuista, silakasta, kuoreesta tai pienistä särkikaloista kuten salakoista. Isommista kannattaa kova selkäranka poistaa. Suolaa muikkuja tunnin ajan. Valuta irronneet nesteet ja kuivaa kalat talouspaperilla. Sekoita taikinan ainesosat ja vaivaa taikina paakuttoman sileäksi. Kaada taikina jauhotetulle pöydälle ja kaulitse se sentin paksuiseksi levyksi. Painele taikinasta lasin avulla kiekkoja.

»» Kaulitse kiekot ohuiksi soikioiksi. »» Kasaa jauhotetut soikiot keoksi ja suojaa kuivumiselta. »» Lado pikkumuikut vieri viereen piirakan keskelle (kalojen alle voi laittaa myös ohrapuuroa), jätä noin sentti reunusta vapaaksi. »» Rypytä reunat, painelemalla sormilla reunus ”ryttyyn”. »» Paista hottapiirakoita 275-300°C lämmössä 10–15 minuuttia. Voitele valmiit piirakat voisulalla. Ainekset

500 g

Taikina

3 dl 1 dl 1,5 dl 1 tl

Muikku (Coregonus albula) »» Pienikokoinen parvikala »» Herkullinen kaiken kokoisena, pienet ”hottamuikut” voi syödä sellaisenaan »» Mäti pienikokoista ja maukasta »» Yleinen järvissä ja meressä Pohjanlahdella »» Kalastetaan verkolla

hottamuikkuja tai muuta sopivankokoista kalafilettä ruisjauhoa vehnäjauhoa vettä suolaa

Muikkupiirakat kannattaa säilyttää jääkaapissa. Ne ovat erinomaista retkievästä.

”Hottamuikku on pienikokoinen edellissyksynä syntynyt muikku” Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

101

Aliarvostetusta arvokalaksi

»» »» »» »»

PÖRJE

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvissä tunnelmissa.

PA R I L L A

Ei ollut tarinan Igor osannut aavistaa kuka hänen täkyonkihaukensa varasti. Kuvan kettu ei liity tapaukseen. Kuva Mika Virta.

Kalavaras Vanhan muinaissuomalaisen sananlaskun mukaan ”mittään

nii katteellista ei oo, ko kalamies”. Tämä pätee myös muuten niin rauhalliseen ja viileäluonteiseen sunnuntaikalastajaan, jonka kuoren alta paljastuu tarpeen vaatiessa eteläeurooppalaisen kollegansa kaltainen kuumakalle – etenkin jos hänen ikimuistoisia kalastuksellisia nautintaoikeuksiaan rikotaan.

averini Kalle asuu Suomenlahden rannalla Itä-Helsingin ja Sipoon rajavyöhykkeen tuntumassa. Aikoinaan eli noin 40 vuotta sitten kalastuksenvalvonta tällä alueella oli varsin tarkkaa eli siellähän ei silloin juuri luvattomasti kalastettu. Nykyisin Kallen kalavesillä käy huomattavasti vähemmän vapaa-ajankalastajia, koska kalaa ei enää saada entisten hyvien aikojen tapaan. Kuitenkin muutama ahkerasti kesäisin vesillä ja talvisin jääkannella viihtyvä kalamies käy koettelemassa onneaan näillä vesillä ja heistä joidenkin kanssa Kalle on tutustunut syvällisemmin jo vuosia sitten. Eräs näistä on tataarista syntyperää oleva mies, jota voidaan kutsua vaikkapa ”Igoriksi”. Igor nauttii vesillä olemisesta täysin rinnoin ja viettää runsaasti aikaansa kalastuksen parissa.

102

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Jopa Igor kiusaantui jossain vaiheessa niukkaan kalantuloon ja niinpä hän kysyi Kallelta, voisiko hän käyttää viimeisillä kevätjäillä pilkkivapojen lisäksi myös muita koukkupyydyksiä. Hyväsydämisenä ihmisenä Kalle antoi Igorille luvan laittaa muutaman haukikoukun jään alle pyyntiin kotitalonsa edustalle parin viikon ajaksi siihen saakka, kunnes ne olisi poistettava ennen jäiden sulamista. Igor sai uutta puhtia kalastukseensa

Hän kairasi jo saman päivän iltana pimeyden laskeutuessa jääkanteen kymmenkunta reikää ja laittoi niihin haukikoukut pyyntiin, jotka tulisi aamulla kokemaan. Heti ensimmäisessä koukussa oli parikiloinen hauki, joka nostatti Igorin kalaodotukset äärimmilleen. Igor irrotti hauen koukusta, heitti vaurioituneen syöttisärjen jäälle ja laittoi koukkuun uuden tuoreen syöttikalan. Pari seuraavaa koukkua olivat edelleen koskemattomia, mutta kahdessa seuraavassa oli ensin puolikiloinen ja sitten puolitoistakiloinen hauki. Igor irrotti kalat koukuista, vaihtoi niihin tuoreet syötit, heitti rikkinäiset syötit jäälle ja laski koukut uudelleen pyyntiin. Kun vielä viimeisessä koukussa oli kilonpainoinen hauki, Igorin haukikoukkureissu oli täydellinen menestystarina. Igor oli nyt ainakin omasta mielestään verraton kalamies. Seuraavana aamuna Igor havaitsi heti, että kaikki ei ollut kunnossa

Kaikki kalastajalankaan sidotut kepit oli nostettu ja heitetty sikin sokin jäälle. Ja vielä koukuista oli syötitkin viety. ”Perhanan viherpiipertäjät ja

muut jäällä viihtyvät hauenhalaajat. Ne tietenkin ovat olleet asialla”, Igor huudahti. Igor laittoi koukkuihin uudet syöttikalat ja viritti ne jälleen pyyntiin. Hän päätti tulla paikalle seuraavana aamuna jo ennen auringonnousua, jotta kukaan muu ei ehtisi käydä kokemassa hänen pyydyksiään. Aikainen pyydysten kokeminen ei kuitenkaan ollut menetyksen tae, sillä aamulla koukuille tullessaan Igor havaitsi, että ne oli jälleen vedetty jäälle ja syötit oli taas viety pois. Igor masentui täysin ja oli jo valmis lopettamaan koko koukkukalastuksen. Igor valmistautui kotonaan huolellisesti pitkäaikaiseen valvontatehtävään

Hän oli päättänyt väijyä koko yön näköetäisyyden päässä haukikoukuistaan paljastaakseen tuon kelvottoman kalavarkaan. Huhtikuun alkupäivien yöt olivat vielä sen verran koleita, että niiden läpi ulkoilmassa selvitäkseen olisi varustauduttava asianmukaisesti. Igor pakkasi reppuunsa eväsleivät, termospullollisen tsaikkaa eli kuumaa teetä sekä sen kyytipojaksi pikkupullollisen vodkaa ja kameran, jolla hän ottaisi kuvan kalavarkaasta todistuskappaleeksi itse teossa. Repun läpän alle hän rullasi telttapatjan sekä sadeviitan pysyäkseen lämpimänä yön viileiden tuntien aikana. Illan hämärtyessä Igor tallusti koukkurei’illeen ja asetti koukut uudelleen pyyntiin. Tämän jälkeen hän siirtyi rannalle väijymään kallionkoloon 50 metrin päähän koukuistaan ja teki olonsa niin mukavaksi kuin se vain oli mahdollista. Liekö ollut silkan väsymyksen, vai hyvien eväiden ansiota, mutta Igor havahtui vasta päivän valjettua väijypaikallaan jäältä kuuluvaan

varisten rääkymiseen. Igorin verkkokalvoille piirtyi näky, jonka hän taatusti muistaisi koko elämänsä ajan. Kookas punaturkkinen kettu piti koukkukeppiä leukojensa välissä ja veti sitä sivulle niin pitkälle, että koukku ja syötti nousivat reiästä jäälle. Samalla hetkellä varikset syöksyivät syöttikalan kimppuun, mutta kettu singahti väliin ja irrotti syötin koukusta elegantin mestarillisilla pienillä liikkeillä. Sitten se söi syötin ja siirtyi variksista välittämättä viimeisen kepin kimppuun. Toivuttuaan alkujärkytyksestä Igor ei voinut muuta kuin ihmetellä ketun taituruutta ja katsella kuinka kettu viimeisenkin koukun ryövättyään jolkotti kylläisenä tiehensä varisten osoittaessa vieressä pettymystään melkoisen rääkynän säestyksellä. Igor ei ollut vihainen kalavarkaalle

Hän huokaisi helpotuksesta, ettei joutunut häpeällisesti käräyttämään jotain kalavarkaaksi olettamaansa kaveriaan julkisesti. Sen sijaan Igor joutui pohtimaan mielessään, kumpi oli ensin: muna vai kana. Hänelle ei tänä päivänäkään ole selvinnyt, kumpi kalavarkaista oli se fiksumpi otus, joka tajusi hylätyn syöttikalan sekä reikään viritetyn syöttikoukun yhteyden. Näistä sitten se tyhmempi vain matki itseään älykkäämmän eläimen toimintaa. Kyllä luonto on ihmeellinen… Kevätkoukuttelemisiin, Pörje

Täkypasuritkin maittoivat ovelalle ketulle. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

103

PATOLOGIT PERHOKELLARI

Teksti AKI JANATUINEN Kuvat AKI JANATUINEN & ARI ASIKAINEN / VANTAAN KAUPUNKI

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

HISTORIAN HAVINAA VANTAALLA Aiemmin (Kalastus-lehti 2/2015) kerroimme, että Vantaalla pohdittiin vakavissaan Tikkurilan rappeutuneen padon purkamista kosken palauttamiseksi alkuperäiseen asuunsa.

Patologit

Edellisen artikkelin jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon.

11.4.2019 otettu kuva paljastaa kevättulvan, jossa pienen luukun ja teknisen kalatien kautta mahtuu vain osa Keravanjoen virtaamasta. Kuva Aki Janatuinen.

104

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

ankkeen saatua vihreää valoa kuntapäättäjiltä asiat ovat edenneet hankkeen mittakaavan huomioiden varsin ripeästi. Hankkeesta on teetätetty tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset, joiden pohjalta Vantaan kaupunki pääsi vihdoin alkuvuodesta 2017 hakemaan toimenpiteiden vaatimaa vesilain mukaista lupaa Etelä-Suomen Aluehallintovirasto myönsi helmikuussa 2018 Vantaan kaupungille luvan hankkeen toteuttamiseen. Purkuprojektin valmistelu aloitettiin kesällä 2018 siirtämällä alueella esiintyvät suojellut vuollejokisimpukat ylävirtaan, jotta ne eivät kärsi padon purkamisesta. Simpukat etsittiin sukeltamalla, poimittiin käsin ja vietiin uudelle alueelle turvaan. Pato jo osin auki

Toinen muutos oli, että Tikkurilan padon patoluukku avattiin pysyvästi viime vuoden kesäkuussa. Muutamaa tuntia myöhemmin koski oli jo ohikulkijoiden ihmeteltävänä. Edellisen kerran padon yläpuolinen osuus koskesta on ollut ihmisten nähtävissä pidemmän aikaa kesällä 1994, kun patoluukkua pidettiin auki teknisen kalatien rakentamisen vuoksi. Tulva-aikaan näkyy vielä padon padottava vaikutus, sillä pienen luukun ja teknisen kalatien kautta mahtuu vain osa Keravanjoen virtaamasta. Pato alkaa tuolloin padottamaan yläpuolelleen allasta ja osa vedestä onkin vielä syksyllä ja keväällä virrannut tilapäisesti padonharjan ylitse.

Varsinainen urakka käynnistymässä

Viimeisimpien tietojen perusteella padon purkaminen ja sen jälkeen tehtävä yläpuolisen kosken kunnostus käynnistyy kesäkuussa. Näiden töiden on arvioitu valmistuvan elokuun loppuun mennessä. Vanhaa patoa ei pureta kokonaan, vaan sitä poistetaan ainoastaan keskivaiheilta noin 20 metrin matkalta. Vedenpinnan laskemisen myötä paremmin näkyville nouseva patomuuri jää molemmista päistään muistoksi alueen teollisuushistoriasta. Vanha tekninen kalatie vuorostaan tullaan tukkimaan ja sen päälle on suunniteltu näköalaterassia. Patoaltaasta paljastunut ihmistoiminnan muokkaama koski tullaan kunnostamaan. Suurin muutos tapahtuu välittömästi padon yläpuolella, jossa vedenkorkeuden lasku on keskialivirtaamalla noin kaksi metriä, mikä vastaa padon korkeutta. Koski kunnostetaan vaelluskalojen mieleiseksi

Kosken pinta-alan kasvattamiseksi kosken alaosan tapaiseksi tullaan nykyisen padon ylävirran puolelle rakentamaan kolme luonnonmukaista pohjakynnystä. Näiden lisäksi kosken niskalle toteutetaan neljäs kynnys, jolla ylläpidetään yläpuolisen suvanto-osuuden pinta suurin piirtein nykyisellä tasolla. Koskialueen kunnostaminen tähtää etenkin meritaimenten lisääntymismahdollisuuksien parantamiseen, joten alueelle tullaan rakentamaan runsaasti taimenen ja muidenkin vaelluskalojen kutuun ja poikastuotantoon sopivaa alaa.

Kosken luontainen niska sijaitsee noin pari sataa metriä padosta ylävirtaan. Kuva Aki Janatuinen.

Vanha pato alkoi olemaan jälleen kalliin korjauksen tarpeessa. Kuva Aki Janatuinen. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

105

Patologit

Tikkurilankosken ympäristön puistojen suunnittelu on myös käynnistynyt. Padon purkamisen tuloksena patoaltaan vedenpinta laskee ja uutta ranta-aluetta vapautuu virkistyskäyttöön. Kuva Ari Asikainen / Vantaan kaupunki.

Esittelee

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Lowrance Elite Ti2 on mahdollista verkottaa veneessä langattomasti toisen samanlaisen kanssa ja tietoa voidaan jakaa laitteiden välillä.

Ominaisuuksia toisessa potenssissa – Lowrance Elite Ti2 Huippumalleista tutut ominaisuudet siirtyvät tietyllä aikavälillä myös alemman hintaluokan laitteisiin ja tälle kaudelle esitelty joko 7-, 9- tai 12-tuumaisella näytöllä varustettu Lowrance Elite Ti2 –sarja on tästä kehityksestä

-kaikuluotain (2D, SideScan & DownScan) tarjoavat niin kalapaikkojen etsintään, huviveneilyyn kuin kalojenkin tunnistamiseen tarvittavat ominaisuudet. Kokeessamme onnistuimme tunnistamaan kivikot jopa 40 metrin päässä veneen

sivuilta ja löytämään pikkukalaparvia sekä uponneita veneitä käyttämällä kaikuluotaimen SideScan & DownScan-ominaisuuksia. Takavuosina näitä ominaisuuksia ihasteltiin usean tuhannen euron laitteilla. Kaikutuloksia on helppo tarkastella lait-

oivallinen esimerkki.

arva aktiivinen heittokalastaja tarvitsee tutkaa ja autopilottia. Tärkeintä on, että kaikuluotausominaisuudet ovat korkealla tasolla, ja että navigointi kalapaikoille on sujuvaa. Apulaitteiden, kuten keulasähkömoottorin tai matalavesiankkurin, liittäminen osaksi järjestelmää olisi suotavaa. Juuri näihin ydinominaisuuksiin Lowrance Elite Ti2 –sarjan laitteissa on keskitytty. Alkaen 1249 euron hintaiseen (7”) laitteeseen on paketoitu kalastajalle tärkeitä ominaisuuksia houkuttelevaan hintaluokkaan. Monipuolista kaikuluotausta

Elite Ti2:n kaikuluotausmahdollisuudet ovat kattavat. Laitteiden Active Imaging 3-in-1 106

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Genesis Live –kartoitus, kartoittaa “uutta vettä” reaaliajassa ja huomattavalla tarkkuudella verrattuna peruskarttaan.

teen SolarMax-kosketusnäytöltä, joka näkyy hyvin myös kirkkaassa auringonvalossa, sormenjäljet kannattaa tosin välillä pyyhkiä, sillä varsinkin viistosta katsottuna ne häiritsevät näkymiä. Näytön kirkkaus on 1200 nits ja resoluutio 800 x 480 px. Kosketusnäytön lisäksi laitteessa on olennaisimpien toimintojen näppäimet. Verkotettavuus korkealla tasolla

Nykylaitteiden tapaan Elite Ti2:n voi kytkeä NMEA2000-tietoverkkoon sekä liittää sen langattomasti esimerkiksi toiseen Elite Ti2 –laitteeseen, jolloin esimerkiksi kaikukuvan jakaminen veneen sisällä taka –ja keulakalastajan välillä on helppoa. MotorGuiden keulasähkömoottorit sekä PowerPolen matalavesiankkurit on mahdollistaa liittää Elite Ti2:n hallintaan. Langattomasta verkotettavuudesta on apua myös turvallisuuden kannalta, sillä MotorGuiden Xi3 –keulasähkömoottorin kiinteän kaikuanturin tieto voidaan jakaa keulanäytöstä myös takanäytölle. Näin kahden laitteen tietoja voidaan katsoa yhdeltä näytöltä rinnakkain ja edessä oleva matalikko paljastuu hieman aikaisemmin, tämä on myös hyödyllinen toiminto esimerkiksi vertikaalijigaajalle. Lisäksi laitteen ominaisuuksiin kuuluvat älypuhelimen ilmoitustoiminto sekä Lowrancen SonicHub-äänentoistojärjestelmän ohjaus suoraan näytöltä.

Kuvassa oikealla näkyy hiekkapohjaa, jossa veden liikkeen muodotkin paljastuvat. Taajuus 800 kHZ.

455 kHz SideScan-luotaus paljasti veneen hylyn ja sen toisella puolella pikkukalaparven.

Navigointi –ja karttaominaisuudet

Elite Ti2 tukee C-MAP Easy Routing, Navionics Autorouting –navigointiominaisuuksia sekä kalastajalle erittäin hyödyllistä reaaliaikaista Genesis Live –kartoitusta, jonka avulla voidaan kartoittaa “uutta vettä” reaaliajassa ja tarkkuudella, jossa kartan käyrät piirtyvät 15 cm tarkkuudella. Tuttukin kalapaikka saa aivan uutta ilmettä. Toimiva kokonaisuus

Lowrance Elite Ti2 soveltuu erityisesti nykyaikaisen aktiivisen heittokalastajan luottotyökaluksi. Monipuoliset ominaisuudet ja ripeästi toimiva prosessori tarjoavat käytön helppoutta, jotka vapauttavat nauttimaan kalastuksesta.

Laitteiden verkottaminen toisiinsa onnistuu nopeasti, toiminnot muistuttavat älypuhelimia, jollainen voidaan myöskin liittää osaksi järjestelmää.

Lowrance Elite Ti 2 »» Saatavilla 7-, 9- tai 12-tuumaisella näytöllä

”Langattomasta verkotettavuudesta on apua myös turvallisuuden kannalta”

»» Näytön resoluutio: 800 x 480 »» Kirkkaus: 1200 nits »» Hinnat alkaen 1249 euroa »» Pakkaus sisältää Active Imaging 3IN1 -anturin »» Lisätietoa www.lowrance.eu/fi

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

107

Esittelee

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG, VALMISTAJA & JOONAS VÄNTTI

Ruthless Fishingin Joonas Väntti pitää Elementiä mainiona vaihtoehtona kalastajille.

1,2 megahertsin Raymarine Element on optimoitu kalastukseen Ruthless Fishingin Joonas Väntti tunnetaan innokkaana jigimiehenä, jonka kaikuluotaintuntemus ja osaaminen on korkealla tasolla. Hän tutustutti minua uuden Element-sarjan ominaisuuksiin.

aymarine esitteli viime kaudelle mallistonsa huipulle Axiom ja Axiom Pro –laitteet, joista löytyvät kaikki mahdolliset ominaisuudet tutkaliitäntöjä, autopilottia ja jopa dronen hallintaa myöten. Axiomit ovat kiistattomia malliston kunkkuja. (Lue lisää Kalastus-lehti 1/18). Suurimmalle osalle heittokalastajista on kuitenkin merkityksetöntä, millaisen tutkan laitteeseen saa liitettyä. Olennaisinta on laadukas kaikuluotain ja jouhevasti toimivat navigointiominaisuudet, johon pystyy liittämään vielä omien karttojen teon. Juuri näihin osa-alueisiin Raymarine on keskittynyt uutuudessaan.

terävyyteen ja kirkkauteen, jonka kirkkaus on komeat 1500 nits. Tässä isoimmassa mallissa näytön resoluutio on 1280 x 800 pikseliä kun muissa se on 800 x 480. Elementiä hallitaan näppäimistä, sillä kosketusnäyttöä ei ole. Valmistaja on tehnyt tässä selkeän linjanvedon ja rakentanut Lighthouse Sport -käyttöjärjestelmän niin

helpoksi, ettei näytön tökkimistä edes osaa kaivata. Kaikki valikot ja niiden muokkaukset sujuvat nopeasti nuolinäppäimen ja muun näppäimistön kautta. Korkean tason kaikuluotausominaisuudet

Elementissä on mahdollista käyttää 1,2 mHz teholla DownVision-, SideVision- ja Real-

”Element on kalastajan laite”

Näin Joonas Väntti totesi kun laittoi 12-tuumaisen Elementinsä tulille. Mallistoon kuuluvat myös pienemmät 7- ja 9-tuumaiset mallit. Heti aluksi huomio kiinnittyy näytön 108

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Nelinydinprosessori tekee käytössä jouhevaa myös vaativassa kaikuluotainkäytössä.

Elementiin ei tarvitse kuin yhden anturin, joka tukee kaikkia kaikkia kaikuteknologioita.

Joonaksen ottamassa kuvassa näkyy selkeästi hauki.

Vision 3D –kaikuluotausteknologioita joko itsenäisesti tai rinnakkain. Laitteen neliydinprosessori tekee käytöstä nopeaa. Tämä on tärkeää, sillä kalastustilanteessa ja kalan etsinnässä kokeillaan usein eri kaikuteknologiaa sekä taajuuksia nopeasti vaihtaen. All-in-one-anturi

Elementissä käytettävät HV-100 (peräpeilianturi) ja HV-300 (rungon läpiasennus) -anturit yhdistävät DownVision-, SideVision-, RealVision- ja perinteiset CHIRP-kaikuluotainkanavat yhdeksi, jolloin eri antureiden asentaminen ei ole tarpeellista. Jotain Elementin tehosta ja tarkkuudesta kertoo se, että laitteella pystyttiin tunnistamaan hauki suoraan sen muodosta päätellen SideVision-teknologialla noin neljän metrin päässä veneen sivulla. Tämä oli muutama vuosi sitten vielä lähes mahdoton tehtävä. DownVision–teknologialla taas pystytään mainiosti tarkistamaan esimerkiksi vesikasvillisuuden laatu pohjasta. Ennen näitä kasveja on voitu helposti luulla kalaparviksi. RealVision 3D –teknologia tuo kalastajalle kolmiulotteisen näkymän pohjaan ja tästä on apua esimerkiksi jonkun kalapaikan luonteen selvittämisessä. Omien karttojen teko

Räätälöityjen karttojen teko yleistyy kaikilla ja sen tarjoaa myös Raymarine. Elementillä on mahdollisuus tuottaa reaaliaikaisia syvyyskäyräkarttoja käyttämällä Raymarinen uutta reaaliaikaista RealBathy-karttageneraatiota tai Navionics SonarChart Liveä. Raymarine Element on tervetullut lisä vaihtoehdoksi kalastajien veneisiin. Ominaisuuksia ja huippulaatua saa nyt kohtuullisella investoinnilla.

”Jotain Elementin tehosta ja tarkkuudesta kertoo se, että laitteella pystyttiin tunnistamaan hauki suoraan sen muodosta”

Valikon muokkaukset onnistuvat nuolinäppäimellä kätevästi.

Raymarine Element »» Näyttö: optinen LCD (ei kosketus) 7, 9 tai 12 tuumaa »» Näytön resoluutio: 800 x 480 (12” 1280 x 800) »» Kirkkaus: 1500 nits »» Kuvakulmat: ylhäältä 50° / alhaalta 60° / vasemmalta 70° / oikealta 70° »» Vedenkestävyys: IPx6 ja IPx7 »» Virta: 12 V »» Virrankulutus: 20 W »» Kaikuluotain: sisäänrakennettu CHIRP DownVision (Standard ja Hyper), SideVision (Standard ja Hyper), RealVision 3D (Standard ja Hyper) »» Liitettävyys: NMEA2000, SeaTalk (vaatii adapterikaapelin), WiFi, Bluetooth 4.0 »» Kartat: Navionics, C-Map »» Hinnat alkaen 737,80 euroa (pelkkä 7” laite), 1109,80 euroa (7”) HV-100 anturilla ja Navionics Silver Europe –kartalla. »» Kevään kampanjahinta Element 9” + HV-100 anturi 1090 euroa. »» Lisätietoa www.raymarine.fi

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

109

Esittelee

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja MIKA VALLIUS

Garminin LiveScope toiminnassa. Kalaparven kaareva muoto johtuu anturista, jota käännetään parven liikkeen mukana. Todentaminen on parasta tehdä käytännössä.

Elävää kuvaa pinnan alta – Garmin LiveScope Garminin marine-osasto on tehnyt viime vuosina vahvaa tuotekehitystä veneilyn ja kalastuksen monitoimilaitteiden parissa. Kalastajat ovat eniten kohisseet LiveScope-luotauksesta. Hämeenlinnalainen kilpakalastaja Mika Vallius tarjoutui esittelemään innovaatiota käytännössä.

ikalla on Trackerissaan Garminin monitoimilaitemalliston huipulta päälaitteena 8416 xsv 16” ja kakkosnäyttönä 7416 xsv 16”. Peräpeilissä hänellä majailee viistokaikuanturi GT34UHD sekä CHIRP-anturi GT15M-TM. Näppärän liikuteltavan ja pyöriteltävän Z-Bait-varren päässä Mikalla on vanhempi PanOptix-anturi sekä uusi nyt kokeiltava LiveScope-anturi. LiveScope-anturin voi asentaa myös kiinteästi veneen runkoon tai peräpeiliin.

tiin, NMEA2000:een tai Ethernetiin. Niistä löytyy omien karttojen tekomahdollisuus sekä monipuoliset muokkausvalikot. Mika kytkee LiveScopen päälle ja alkaa lähettää minulle keulaan näkymää, joka tapahtuu juuri nyt. Havaitsen salakkaa tai pientä pasuria parvittain hieman veneestä etuvasemmalle ja Mikan ohjeiden mukaan löydän myös paikalta petokaloja, joista jotkut ovat muodosta päätellen kuhia ja toiset haukia.

Jaettua live-näkymää

Garminin monitoimilaitteet ovat täysin verkotettavissa keskenään ja ne voi kytkeä myös osaksi veneen muuta järjestelmää kuten erilaisiin viihdejärjestelmiin, tutkaan, autopilot110

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Vasemmalla uusi LiveScope-anturi ja oikealla vanhempi PanOptix-anturi.

Z-Bait-vartta rauhallisesti kääntämällä pääsemme seuraamaan kalojen reaktioita jigiin, jonka Mika on heittänyt parven tuntumaan. LiveScope paljastaa parven liikkeen suunnan helposti ja anturia kääntämällä pikkukalaparvi tai yksittäiset petokalat pystytään pitämään koko ajan ruudulla. LiveScopella voidaan ”live-luodata” leveämpi alue kuin perinteisellä kaiulla ja kiinteästi asennetulla anturilla kun Z-Baitia kääntelee puolelta toiselle. Kalat vaan eivät yksinkertaisesti pääse karkuun.

Tilanteen tarkastaminen onnistuu zoomaamalla livenä.

LiveScope-anturi ja Black Box -laite tarvitaan mikäli käytössä ei ole uuden 8400 xsv -sarjan laitetta.

Tässä seurataan pohjassa olevia kuhia, jotka vaihtavat oleskelusyvyyttään ilmeisesti lämpimämmän veden myötä. Ylimmäinen kalakohde on jo karkeampi kuha.

Laaja keila paljastaa

LiveScope tarjoaa kalastajalle optimiolosuhteissa jopa 61 metrin päähän sivuille ja alas kantavan keilan. Mikan mukaan käytännössä järkevä tarkasteluetäisyys on uusien paikkojen tutkinnassa noin 30 metriä ja tutuilla kalapaikoilla noin 20 metriä, jolloin saavutetaan optimaalinen tarkkuus. Hän kertoo, että gyrokompassiin perustuva vakautus pitää luotainnäkymän vakaana myös kovassa aallokossa, jota nyt umpipläkässä emme pysty simuloimaan.

Rajattu zoomaus kalaparveen paljastaa, että muutama petokalakin on väijymässä saalista. Kalat ovat todennäköisesti kuhia salakan perässä.

Entistä helpommin tilanteen tasalle

LiveScope tarjoaa ennennäkemätöntä herkkua kalastajalle, mutta silti se ei syrjäytä muita kaikutekniikoita vaan tukee niitä. Sen tarjoamaan näkymään täytyy hieman totutella, mutta puolen päivän kokeilun jälkeen aloin itsekin jo saamaan hyviä havaintoja, joita tuin viistokaiun ja CHIRP:in tiedoilla. LiveScope-luotaintekniikassa on se hyvä puoli, että sen automaattiset asetukset säätävät kuvan parhaaseen katselutilaan ja kuvaa voi zoomata suoraan kosketusnäytöltä – livenä luonnollisesti.

LiveScopen lisäksi uudesta 8416 xsv -laitteesta löytyy omien karttojen teko sekä erilaisia muita kaikuteknologioita.

Kannattaako hankkia?

Ruotsalaista tekoa oleva Z-Bait-varsi on rakenteeltaan ja toimivuudeltaan nerokas.

Garmin LiveScope on suunnattu täysin aktiivikalastajalle. Se on varmasti myös sopiva opaskäyttöön ja sillä voi hurmata asiakkaan live-esityksellä. Jos vastaat myöntävästi näihin seikkoihin, hankkimista kannattaa miettiä. Hinnaltaan järjestelmä on 1999 euroa, joka sisältää luotaintekniikan ytimen:

GLS 10 Black Box -laitteen, anturin sekä plug-and-play-tyyppisen Garmin Marine Network -liitännän, jonka avulla se voidaan integroida saumattomasti yhteensopivaan Garmin-karttaplotteriin. Pelkän anturin saa omakseen 649 eurolla, jos omistaa 8400 xsv -sarjan yhdistelmälaitteen. Lisätietoa www.garmin.com Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

111

Vene-esittely Finval 555 Fish Pro Esko Vuoren kipparoimana kotivesillään Helsingissä. Vene soveltuu kokonsa puolesta hyvin Helsingin avoimelle ja tuuliselle merialueelle.

Kalastusvene hyvistä aineksista

Finval 555 Fish Pro Aktiivisten heittokalastajien keskuudessa suositut amerikkalaistyyliset veneet ovat yleistyneet Suomessakin. Muutama vuosi sitten aloitettu Finval-veneiden maahantuonti tästä hyvä esimerkki. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja ESKO VUORI

15-hevosvoimaisella Mercuryn Pro XS –sarjan perämoottorilla varustettu Finval 555 Fish Pro on helsinkiläisen kalastusopas Esko Vuoren työkalu. Näyttävä punamusta vene herättää huomiota laiturissa niin ulkonäöltään kuin tilajärjestelyiltäänkin. Minkälaisesta veneestä on kysymys?

Finvalit valmistetaan Ukrainassa korkeimpia laatustandardeja noudattaen ja kaikilla 112

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Suomeen tuotavilla veneillä on luonnollisesti CE-hyväksyntä. Pohja on 4 – ja kyljet ovat 3-millistä hitsattua merialumiinia. Turkki on amerikkalaisveneistä tuttua tiheälankaista säänkestävää mattoa ja veneen keskiosaan sijoitetut pulpetit tarjoavat hyvän suojan, mutta eivät ole tiellä kalastuksessa. Kyse ei siis todellakaan ole mistään ”itäveneestä”. Tehty heittokalastukseen

Finval 555 Fish Pro on suunniteltu täysin kalastamiseen. Toki se soveltuu myös muuhun vapaa-ajan viettoon, mutta aktiivinen heittokalastuksen harrastaja saa veneestä eniten irti. Korotettu keula on erittäin tilava ja selkeä. Keulasähkömoottorille on luonnollisesti asennuspaikka ja sähkövalmius vakiona. Hyvänä lisänä veneessä on myös uppoasennettavalle keulakaikuluotaimelle valmis paikka.

Esko Vuori käyttää Finvalia myös meritaimenhommissa Helsingin edustalla. Tällä kertaa osui alamittainen ja evästään vahingoittunut yksilö vapautettavaksi.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja ESKO VUORI

Takapenkkien nojat saa kätevästi käännettyä alas, jolloin perään muodostuu tasainen heittotaso.

Takapenkit istuma-asennossa, huomaa vapaputkien vieressä oleva pieni uistinten roikotusteline. Näppärää.

Heittojakkaran jalustakin löytyy. Keulan alla on säilytystilaa sekä sähköisellä vesipumpulla varustettu 110 litran sumppu. Laidat ovat sopivan matalat kalan haavimiseen eikä laidoissa ole mitään, mihin siima tai havas voisi takertua, sillä knaapit laskeutuvat alas silloin kuin niitä ei käytetä. Laitojen reunojen leveys mahdollistaa myös lisävarusteiden, kuten vertikaalijigianturin telineen kiinnittämisen. Kipparilla hyvät oltavat

Veneen kaksi pulpettia ovat tilajärjestelyiltään toimivia. Kummastakin löytyy roisketiivis säilytyslaatikko sekä virran ulostulot. ”Pelkääjän” paikalla on rosterikahva sekä mukiteline. Kipparin pulpettiin on koottu tärkeimmät kytkimet ratin kummallekin puolelle ja koeajoveneessä ollut 9-tuumainen monitoimilaite mahtui hienosti vinoasennettuna. Lisääkin elektroniikkaa mahtuu, mutta silloin täytyy joko uhrata säilytyslokero tai asentaa laitteet pulpetin yläreunasta. Pulpettien korkeus on sopiva sekä ajamiseen että kalastukseen ja 185-senttisenkin jalat mahtuvat hyvin alle. Penkkien istuinosaa voi siirtää tarvittaessa sopivan asennon löytämiseksi. Mainiot tilat vavoille

Penkkien välistä löytyy miellyttävä yllätys – kuudelle 270-senttiselle vavalle sopiva säilytystila kaasujousitetulla kannella varustettuna. Kalastuspäivän aikana vavat pysyvät joko omissa putkitelineissään tai tukeutuvat takapenkkiin.

Finval 555 Fish Pro »» Pituus 5,59 m »» Leveys 2,28 m »» Paino 760 kg (tyhjänä ilman moottoria) »» Tehoalue 115-150 hv »» Henkilöluku 6 »» Kantavuus 640 kg »» Polttoainetankki (kiinteä) 125 litraa »» Hinta alkaen 34 400 euroa, sis. 115 hv Mercury »» Maahantuonti ja myynti: Boatman Group Oy, Helsinki, www.boatmangroup.fi »» Valmistajan sivut: www.finvalboats.com

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

113

Vene-esittely FINVAL 555 Fish Pro Kalastajalla on täysi kontrolli ja upotetun keulakaiun myötä myös näkymät vedenalaiseen maailmaan.

tehdä. Aivan v-pohjan syvimmässä sopukassa on pilssi, jonka vaihtaminen tai puhdistaminen onnistuu helposti omasta luukustaan. Ajossa

Keulassa on valmis paikka keulasähkömoottorille, joka istuu keulapiikkiin todella tyylikkäästi.

Keloja varten on syvennys, jolloin vavat voi jättää suoraan käyttökunnossa säilöön. Toisesta osastosta löytyy vielä Eskon ProMarinerin akkulaturi sekä latausrele. Käytännölliset takatilat

Finvalin takatilat muuntautuvat joko istuimiksi tai yhtenäiseksi heittotasoksi, jossa on heittojakkaran kiinnitysmahdollisuus sekä oma säilytyslokero istuimien välissä. On hyvä huomioida, että istuimien istumakorkeus on varsin matala, joten niissä ei aikuinen ihan pisimpiä siirtymiä viihdy. Akut on sijoitettu veneen takaosan lattian alle omaan tilaansa, josta niiden kytkennät on helppo 114

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Finval 555 Fish Pro painaa ilman moottoria tyhjänä noin 750 kiloa ja moottorin, akkujen, bensan ja kalastajien kanssa ollaan noin 1200-1300 kilossa, joten kyse on varsin tukevasta veneestä. V-pohjan kulma on veneen keskiosassa 22 astetta, joten alle 115-hevosvoimaista moottoria ei tähän veneeseen kannata edes asentaa. Hieman yllättäen Eskon vene on varustettu kaapeliohjauksella, joka ei kyllä ole kaikkein paras vaihtoehto. Ohjaustuntuma ei vaan ole yhtä tarkka ja pehmeä kuin hydrauliohjauksella varustetussa veneessä. Suosittelen ehdottomasti hankinnan yhteydessä harkitsemaan hydrauliohjausta. Vene nousee eleettömästi liukuun kahden hengen kuormalla ja ajokäytös on johdonmukaisen rauhallista painosta sekä painonjakaumasta

Vapalaatikon takana on vielä paikka kiinteälle laturille.

johtuen. Sivuvastaisen 8 m/s tuulen muodostama aallokko nostaa roiskeita tuulilasiin ja hieman tulee kuskinkin silmille. Suurimmat roiskeet yltävät kuitenkin takapenkeille, mikä ei välttämättä miellytä siellä istuvia.

Pilssiin ja starttiakkuun pääsee kätevästi käsiksi omasta luukustaan.

MOOTTORINVAIHTOKAMPANJA

Mercuryls Dea Uusi elämä vanhalle veneellesi - hyödynnä nyt huikeat kampanjaedut!

JOPA

1 000€

TEHTAAN TUKI MOOTTORIN VAIHTOIHIN

25 - 30 hv

300 €

40 - 50 - 60 hv

500 €

80 - 100 - 115 hv

750 € 1 000 €

150 hv

LISÄEDUT

MOOTTORINVAIHTAJALLE Active Trim VesselView Mobile

299€ 199 €

Tehtaan tuki myönnetään valtuutetuilla Mercury-jälleenmyyjillä 7.2-31.5.2019 välisenä aikana tehtyihin irtomoottorikauppoihin, kun perämoottori ostetaan asennettavaksi käytettyyn veneeseen vanhan moottorin tilalle. Tuki tulee käyttää kaupantekotilaisuudessa kokonaisuudessan. Tarkistathan tuotteiden saatavuuden lähimmältä jälleenmyyjältäsi. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin.

mercurymarine.com

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

115

Vene-esittely FINVAL 555 Fish Pro

Kipparin tilat ovat käytännölliset ja olennainen mahtuu hyvin. Lisänäytöt yms. vaativat hieman kikkailua.

Penkkien välistä löytyy säilytystilat jopa 270-senttisille vavoille.

Kuvassa 2018 malli. 2019 mallien yläreunan värit on mahdollista itse valita tilauksen yhteydessä.

”Hyvät säilytystilat yhdistettynä toimiviin tilaratkaisuihin tuovat mukavuutta tekemiseen” Kalassa

Nyt päästään Finvalin omimmalle alueelle. Ajo-ominaisuuksista annan kahdeksan, mutta kalastusominaisuudet ovat täyden kympin arvoisia. Tilaa on joka paikassa ja neljä henkilöä kalastaa mukavasti toisiaan häiritsemättä. Vene on sopivan vakaa, jolloin liikehdintä ei haittaa tottumattomankaan tasapainoa. Hyvät säilytystilat yhdistettynä toimiviin tilaratkaisuihin tuovat mukavuutta tekemiseen ja pienet oivallukset, kuten takapenkin uistinteline kertovat siitä, että kalastajaa on ajateltu.

Keulakoneen akustoa hyvin suojattuna omassa tilassaan.

Varteenotettava vaihtoehto

Finval 555 Fish Pro on nykyaikainen heittokalastusvene ja työn laatu kestää vertailun kilpailijoihin. Hinta-laatu suhde on kohdillaan, joten Finvalia voi varauksetta suosittaa aktiiviselle heittokalastajalle. Vene soveltuu kokonsa puolesta myös vaativaan merikäyttöön, mutta pientä sanomista tulee roiskimisesta. 2019 vuosimalleissa teipattavien kylkien ja maalattavan yläreunan värit voi itse valita tilauksen yhteydessä, joten toista samanlaista tuskin tulee vastaan. 116

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kiinteä bensatankki vetää 125 litraa, laidoissa on leveyttä ja knaapit painuvat tarvittaessa alas.

VALMISTAUDU TULEVAAN VENEILYKAUTEEN VENEEN HUOLELLISELLA PESULLA K7 COMPACT VARUSTEET: 10 metrin paineletku Säädettävä Vario Power -suihkuputki Rotojet-suutin, jonka pyörivä pistesuihku yhdistää pistesuihkun iskuvoiman ja viuhkasuuttimen laajan peiton Ulosvedettävä vetoaisa helpottaa käsittelyä ja säästää säilytystilaa

K7 COMPACT Vain Motoneteistä

Jäikö veneen pesu viime syksynä jostain syystä väliin? Nyt on hyvä hetki ottaa talteen veneenpesuvinkkimme ja valmistautua horisontissa siintävään kauteen. Painepesuri on monen veneilijän luottopuhdistaja – mikäli lika ei ole päässyt pinttymään veneen pintaan, pesuainetta ei välttämättä edes tarvita. Kärcherin painepesurit tarjoavat roimasti tehoa ja kattavat toiminnot, jotka tekevät pesusta tehokasta ja helppoa. Jos vasta harkitset painepesurin hankkimista, mieti millaiseen käyttöön se tulee. Teknisistä ominaisuuksista huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti tehoon, vedenkulutukseen ja letkun pituuteen sekä mahdollisiin lisäsuuttimiin ja -varusteisiin. Kun pesurissa käytetään erityisesti painepesuun tarkoitettuja aineita, hyvä lopputulos on taattu. Ennen kuin venettä alkaa pestä painepesurilla, tarkista pintamateriaalin sopivuus painepesuun. Esimerkiksi puuveneen pohjaa ei kannata pestä korkealla paineella, mutta painepesuriin liitettävät harjat toimivat hyvin.

Kiinnitä huomiota myös pesuaineen ja suutinten valintaan. Kärcherin valikoimaan kuuluu eri pinnoille tarkoitettuja ympäristöystävällisiä pesuaineita. Happamat aineet eivät sovellu alumiinipinnoille, joten valinnassa kannattaa olla tarkkana ja tarvittaessa kysyä neuvoa asiantuntijalta. Pyörivät rotosuuttimet ovat tehokkaita, mutta ne sopivat ainoastaan kovaa mekaanista puhdistusta kestäville pinnoille.

K7 COMPACT TIEDOT: Työpaine bar 20- maks. 160 Ottoteho 3 kW Vesimäärä maks. 600 l/h Syöttöveden maks. lämpöt. 40 °C Paino 17,1 kg

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

117

Vene-esittely

Silver Haw

Uusi Silver Hawk on runkomuodoltaan jyhkeämpi kuin edeltäjänsä. Nousulistat puuttuvat pohjasta, jotka löytyivät vanhasta mallista.

118

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTEBERG

Klassikon uusi olemus

wk BR 2019

Silver Hawk 540 ja sitä edeltäneet 520-mallit ovat olleet ja ovat edelleenkin monen aktiivikalastajan suosikkeja. Linjakasta ja

erittäin hyvillä ajo-ominaisuuksilla varustettua venemallia voi-

taneen sanoa jo klassikoksi. Tälle vuodelle tehdas esitteli kokonaan uuden Silver Hawk BR:n, jota pääsin ajamaan maaliskuussa Karlshamnissa Ruotsissa.

eti alusta alkaen huomaa, ettei kyseessä ole pieni kosmeettinen päivitys, vaan vene on rakennettu täysin uusiksi – runkoa, ohjauspulpetteja ja sisätiloja myöten. Nyt esitelty malli on tuplapulpettiversio, muiden sisätilaratkaisuiden tulemisesta ei koeajohetkellä ollut vielä tietoa. Uudistunut olemus

Uuden Hawkin olemus on jämäkkä ja etenkin keulan muotoilu on huomattavasti jyhkeämpää kuin edeltäjässä. Ohjaamo on tuotu hyvin lähelle veneen keskipistettä ja tuulilasit on muotoiltu kokonaan uudestaan. Takaosassa huomiota herättävät perän astintasot, jotka tuovat veneeseen lisää käyttöpinta-alaa. Veneessä on Silverille tunnusomainen lasikuituinen sisus alumiinirungossa, jota valmistaja kutsuu AluFibre-nimellä. Uuden mallin myötä koko sisuskin on muuttunut, mutta olemus on kuitenkin Silver-omistajille tutun oloinen. Uusi runkomuotoilu

Edeltäjämalli on tunnettu siitä, että sen kovan kelin ajo-ominaisuudet ovat kiitettävällä tasolla. Ei olekaan ihme, että vene on Helsingin meritaimenaktiivien suosiossa. Uuden mallin pohjan V-kulma on 17,8 astetta, joka on 0,3 astetta enemmän kuin edeltäjässä. Pohja sekä peräpeili on tehty nelimillisestä

Uusi malli on kaarteissa ehkä hieman aiempaa mallia kevyempi ajettava, mutta vastaavasti nousulistaton runko antaa hieman enemmän roiskeita ylöspäin.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

119

Silver Hawk BR 2019

Keulasta löytyy säilytystilaa, mutta vavat eivät mahdu kokonaisina.

merialumiinista. Laidat ovat kaksi milliä paksut. Veneen pohjasta puuttuvat nousulistat, jotka edeltäjästä löytyvät. Nousulistojen tarkoituksena on vähentää veneen kulkuvastusta, sillä ne pienentävät rungon märkäpinta-alaa. Uudessa mallissa tämä on ratkaistu rungon uudelleen muotoilulla, jossa on enemmän nostetta. Laidat ovat edeltäjää korkeammat ja sivulta katsottuna veneessä on ripaus Fasterin luonnetta.

Konttorin avainsana on helppous. Vakiona tuleva Raymarinen Axiom 9” on uppoasennettu valmiiksi. Akku on sijoitettu kartanlukijan pulpetin sisään ja tilaan mahtuu myös toinen akku.

Tilajärjestelyt

Perästä löytyvät ankkuri/köysilaatikot. Sekä 115 litran tankin täyttöaukko.

Keula on tiloiltaan selkeä ja mahdollistaa myös tässä BR-mallissa onnistuneen kalastuksen. Kaiteet ovat matalat.

Vakiona tuleva alumiiniturkki toimiva ratkaisu. Takapenkin alla on säilytystilaa ja tuulilasiratkaisu on nykytyyliin kehyksetön.

Veneessä on keulassa hyvät säilytystilat keskikäytävän molemmin puolin. Keulapiikki on avoin ja sinne sujahtavat esimerkiksi köydet. Keulatasolla on tilaa asentaa esimerkiksi keulasähkömoottori, mutta kaiteita voi joutua hieman säätämään. Keulasta heittokalastaa kaksi henkilöä mukavasti. Keskellä olevien pulpettien tilat ovat toimivat ja tarjoavat riittävästi säilytystilaa, suojaa ja muunneltavuutta. Heittokalastajalle tuplapulpetti ei ole ihan optimaalisin ratkaisu, mutta hyvän sijoittelun vuoksi tilaa riittää. Raymarinen suorituskykyinen Axiom 9RV -karttaplotteri ja CPT-S-kaikuanturi asennetaan veneeseen valmiiksi jo tehtaalla. Perässä on penkin alla kaasujousilla avautuva lähes koko veneen levyinen säilytystila ja perän takakulmissa on omat säilytyslaatikot kiinnitysköysille ja ankkurille sekä muille varusteille. Miellyttävänä lisänä on vakiona tuleva alumiiniturkki, joka on kestävä, helppohoitoinen ja siinä ei lika näy samalla tavalla kuin valkoisessa. Ajokokemuksia

Pääsin ajamaan venettä kahdella eri moottorilla: Hondan 100- sekä Mercuryn CT 100-hevosvoimaisilla voimanpesillä, Mercury oli vielä varustettu näppärällä Active Trim –trimmijärjestelmällä, jossa automatiikka säätää kulloinkin optimaalisen trimmitason. Onnistuin saamaan kummallakin moottorilla noin 37 solmun huippunopeuden yhden hengen kuormalla. Neljän hengen lastissa Mercurylla varustettu vene kulki mukavat 31 solmua. 120

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Silver Hawk BR 2019 Silver Hawk BR on hyvä aihio kalastusveneeksi, mutta tuplapulpetillisena ei ehkä kaikkein optimaalisin heittokalastusvene.

Silver Hawk BR 2019

Vene nousi mielestäni vaivattomammin liukuun kuin edeltäjänsä ja nousulistattomasta pohjasta johtuen sen käsittely on satamassa nopeampaa. Hydrauliohjaus tulee vakiona, mikä on loistava asia. Liukuun päästyään veneen ajamisessa on saksalaisiin laatuautoihin liitettyä laadun tuntua ja moottorin äänimaailma on piilotettu onnistuneesti. Vanhaan malliin verrattuna vettä lentää veneen sivuille aallokossa huomattavasti enemmän, sillä nousulistoja ei ole. Palteiden ansiosta pärskeet pysyvät pois, mutta edeltäjän ”kuivuus” todella isoissa aalloissa on se, joka uudesta mallista puuttuu. Asialla tuskin on kovin monelle merkitystä, mutta siitä on hyvä mainita.

»» »» »» »» »» »»

Pituus 570 cm Leveys 213 cm Paino 675 kg Tehoalue 60-100 hv Polttoainesäiliö 115 litraa Vakiovarusteina mm. hydrauliohjaus, alumiiniturkki, Raymarine

Axiom 9” –yhdistelmälaite ja NMEA2000-verkko. »» Pakettihinta 31 990 euroa (Honda 100 hv) »» Lisätietoa www.silverboats.fi

Kenelle uusi Silver Hawk BR soveltuu?

Tällä veneellä voi turvallisin mielin lähteä kalaan lähes kaikkiin olosuhteisiin. Se on hyvä ajaa ja se on tukevamman tuntuinen ajossa kuin edeltäjänsä vaikkakin hieman enemmän roiskiva. Tuplapulpettirakenne on mukava, mutta heittokalastajalle sopivampi olisi keskipulpetti. Silverillä on luotu hyvä aihio, josta kalastajan toiveiden mukaisesti muokkaamalla on mahdollisuus rakentaa jälleen uusi klassikko. Jo nyt se täyttää useimpien veneilijöiden tarpeet. Pääasiassa 100-hevosvoimaisella perämoottorilla myytävässä uudessa Hawk BR:ssä on peräti 115 litran kiinteä polttoainetankki, joka on tuntuvasti suurempi.

Ruotsissa Silvereitä myydään myös Mercurylla varustettuna. Mercuryn Active Trim -trimmijärjestelmä sopi mainiosti Haukkaan.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

121

Veneen hyvä hoito

Kalastus-lehden asiantuntijat kertovat palstalla vinkkejä, miten vene pidetään hyvässä

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja SAKU LINDHOLM

kunnossa kauden aikana.

Kun vene on nostettu suoraan viimeiseltä reissulta moottorin huoltoon, ei pakkasessa juuri puhdistusta tehty. Keväällä kannattaakin puhdistaa kaikki paikat ennen vesillelaskua.

Puhtaalla veneellä kautta avaamaan Uusi kausi ja ensimmäiset kalareissut ovat aina hienoja hetkiä. Veneen näkeminen kevään kirkkaassa valossa piristää, mutta voi tuoda myös yllätyksen. Joulukuun pimeydessä ei välttämättä huomannut, kuinka likaisena se talvisäilöön laitettiin.

yvä perussääntö myös kalastajalle on pitää vene puhtaana, niin estetään lian pinttyminen, veneen ylläpito helpottuu ja huollon tarvekin vähentyy. Normaaliin puhdistukseen riittää makea vesi ja pehmeä harja tai sieni. Kun lika on päässyt kunnolla pinttymään, ei muu auta kuin antaa painepesurin hoitaa likainen työ.

Näitä ovat esimerkiksi peräpeilin ja etenkin moottorin trimmin alue, pohjan nousulistojen ja palteiden alueet, vapatelineet, istuinten välit, konsoleiden saumat sekä luukkujen reunat. Inhottava ongelma on myös veneeseen kaloista jääneen orgaanisen aineksen muodostama lika sekä lintujen ulosteet, joita ei tahdo saada millään puhtaaksi. Moottorikopan saumat tuntuvat olevan hämähäkkien suosiossa, jonka huomaa viimeistään ensimmäisten lämpimien päivien aikana.

Painepesurilla puhdasta jälkeä

Kalastajan veneen puhtaanapidossa painepesuri on vertaansa vailla. Siitä on erityinen apu niille, jotka trailaavat paljon venettään erilaisissa keleissä, mutta painepesuri on myös venettä laiturissa säilyttävän kalastajan loistava apulainen, sillä laiturissa ollessaan veneen pohjaan tarttuu kaikenlaista – oli myrkkymaalit tai ei. Keväällä ennen laskua vene kannattaa pestä kauttaaltaan painepesurilla. Useimmissa pesureissa on erilaisia suuttimia tai kiinteä säädettävä suutin erilaisille kohteille. Tässä

Ongelmakohdat

Kun vene on viety talvisäilöön kiivaan kalakauden jälkeen ei sitä pakkaskelissä ole tuskin alettu sen kummemmin pesemään, mikäli ei ole päästy sisätiloihin. Koneen huolto, akut lataukseen, luukut auki, pilssi tyhjäksi ja talviunille. Talven aikana, hieman säilytyspaikasta riippuen, veneeseen kertyy erilaista likaa ja etenkin vanha lika pinttyy entistä tiiviimmin. 122

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Erityisesti moottorin kiinnityksen vedenalaisissa osissa on paljon muotoa, johon lika jää kiinni. Saku Lindholm puhdistaa trimmien sopukoita..

Tarvittaessa voi käyttää suoraan Kärcherin painepesuriin käytettäviä pesuaineita, mutta lähtökohtaisesti pesurin teho perustuu oikein suunnattuun vesisuihkun tehoon.

Palteiden reunat keräävät aina likaa. Paljas alumiini voidaan pestä hyvin täydellä teholla, mutta hiilikuituteippi tai logoteippi kannattaa pestä pienemmällä teholla.

Trimmeihin kertynyt kuona poistettiin suurinta tehoa käyttäen. Lopputulos palkitsee.

Veneen turkin puhdistuksessa painepesuriin liitettävä harja irrottaa hankalatkin liat.

artikkelissa meillä oli apunamme Kärcherin K5 Premium Full Control Plus Flex -malli, jossa oli kiinteä kolmitehoinen säädettävä suutin. Nyrkkisääntönä kannattaa muistaa, että tehokkain toiminto on hyvä vanhojen näkkien, pinttyneen levän tai sisustan tummentumien poistoon, mutta esimerkiksi tarrat irtoavat suurimmalla teholla kuin suomut vastanousseesta lohesta. Moottorikoppaakaan ei kannata kaikkein suurimmalla teholla pestä.

Takilajalusta kerää kasvustoa...

Älä kiirehdi

Painepesurilla pestäessä ei kannata olla kiireessä. Varsinkin pinttyneen lian suhteen suihku täytyy suunnata varsin lähelle kohdetta ja puhdasta jälkeä syntyy hitaammin kuin esimerkiksi pitkän trailauksen jälkeisen kuran poisto veneen kyljestä. Kovatehoinen suihku myös kuluttaa tiivisteitä, läpivientejä tai muita herkkiä kohteita, joten kovimman tehon käytössä kannattaa olla tarkkana. Tarvittaessa esimerkiksi veneen kannen puhdistuksessa voi käyttää suuttimen tilalle kiinnitettävää harjaa ja kohdistaa vettä hieman pienemmällä paineella käyttäen samalla apuna harjan mekaanisVenesatamissa ikävä kyllä kelluva öljy kertyy mustana raitana ta puhdistustehoa. vesilinjan tuntumaan, jonka poistaminen vaatii joko kemikaaleja tai painepesuria.

...mutta tulee puhtaaksi nopeasti. Ilman painepesuria tätä saisi hinkata hammasharjalla.

Muita pestäviä kohteita

Ennen vesillelaskua on hyvä pestä myös köydet sekä penkit että erilaisten telineiden saumat, joihin likaa pinttyy todella helposti. Vaikka nämä asiat saattavat tuntua vähäpätöisiltä, tuntuu vanhakin vene uudelta kun se on kauttaaltaan puhdas. Puhdasta alkavaa kalastus- ja veneilykautta! Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

123

TEKNIIKKA Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & VALMISTAJAT

Aktiivisen heittokalastajan veneet ovat nykyisin täynnä erilaista elektroniikkaa ja laadukkaiden akkujen merkitys kasvaa.

Hyvän akun merkitys korostuu nykypäivän kalastajalla

alastusveneiden alati kasvava elektroniikka asettaa haasteita akuille, sillä sähkövirtaa tarvitaan niin keulasähkömoottorille, kaikuluotaimille, perämoottorille, matalan veden ankkureille sekä esimerkiksi veneen viihdejärjestelmille. On myös hyvä muistaa, että vesillä turvallisuus edellyttää, että veneen varusteisiin riittää virtaa. Hyväkään akku tai akut eivät auta, mikäli niiden virta ei välity oikealla tavalla käyttökohteisiin, jolloin laadukkaasti tehdyt kytkennät nousevat arvoonsa. Kalastusveneen sähköjärjestelmä koostuu kahdesta kokonaisuudesta

Näitä ovat pienjännitejärjestelmä sekä tietoliikennejärjestelmä. Pienjännitejärjestelmä muodostuu 12 tai 24V tasavirtajärjestelmästä sekä siihen oleellisesti liittyvistä oheislaitteista, esimerkiksi keulasähkömoottoreista tai kaikuluotaimista. Tietoliikennejärjestelmä muodostuu esimerkiksi CAN-väylästä, NMEA 183 & 2000 -verkoista, merkkikohtaisista verkoista sekä Ethernet-verkoista. Kaikki nämä tarvitsevat sähkövirtaa toimiakseen eikä yhdellä akulla pelaaminen ole pidemmän päälle järkevää.

Hyvästäkään akusta ei ole hyötyä, mikäli hyvät kytkennät ja komponentit puuttuvat. Kuvassa laadukas Blue Sean päävirtakytkin Mika Valliuksen veneestä.

Perämoottorin käynnistys vaatii tehoa

Nykyaikaisissa perämoottoreissa on huomattava määrä sähköisiä lisälaitteita, jotka tarvitsevat tehoa. Esimerkiksi ruiskupumpun pyöritys vaatii 40 ampeeria, joten akku ei voi olla puolitehoinen startatessa. Jos akku ei ole kunnossa lataussäätimet voivat hajota. Starttiakkukin pitää välillä ladata, vaikka siinä tuntuisi olevan virtaa, sillä moottorin oma laturi ei välttämättä lataa tyhjää akkua tarpeeksi.

Tekniikka

Akkutyyppi käyttötarpeen mukaan

Heittokalastajan reilun viiden metrin veneeseen riittää useimmin yksi akku käynnistykseen ja yksi lisälaitteille. Jos esimerkiksi tehokkaampi keulasähkömoottori tarvitsee 24 voltin jännitteen, niin lisäakkuja tarvitaan kaksi. Mikäli on innostunut vielä varustelemaan venettään matalavesiankkurilla tai tuntuvalla määrällä elektroniikkaa, on järkevää hankkia näille erillinen akku. Kalas124

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

24V keulasähkömoottorille sarjaan liitetyt 2 x 12V AGM-akkuja Mika Valliuksen veneestä.

TEKNIIKKA

Kunnollinen sulaketaulu on ehdoton, mikäli veneeseen laitetaan paljon elektroniikkaa. Kuvassa Blue Sean 6-paikkainen taulu.

Nykyaikaisissa perämoottoreissa on monimutkaisia järjestelmiä kuten polttoaineen suihkutus ja starttimoottori, jotka vaativat paljon käynnistysvirtaa.

tusveneessä voi siten nykyisin olla helposti neljäkin akkua. Akkujen kapasiteetti ilmoitetaan muodossa ampeeri x tunti = ampeeritunti (Ah). Esimerkiksi jos akku pystyy luovuttamaan 4 ampeerin virran 20 tunnin ajan, sen kokonaisvarauskyky on 4 A x 20 h = 80 Ah, joka on tyypillinen kalastusveneissä käytettyjen akkujen kapasiteetti. Perämoottorin käynnistämiseen tarvitaan käynnistysakku, joka pystyy antamaan tarpeeksi suuren virran starttimoottorin ja ruiskupumpun pyörittämiseen. Perinteinen nesteakku soveltuu hyvin tähän tarkoitukseen, sillä latautuu ja tarjoaa suuren virran nopeasti. Ne ovat myös verrattain edullisia. Käyttöakku

Nämä akut on tarkoitettu kaikkiin lisälaitteisiin mitä kalastaja veneeseen asentaa. Käyttöakun pitäisi tuottaa pitkään pientä virtaa jännitteen romahtamatta. Varusteiden virrantarve voi pitää akut osittain tai jopa syväpurettuina ja siksi niiltä vaaditaan hyvää syväpurkauskestoa. Tämä ominaisuus myös takaa, että akut ovat ladattavissa uudelleen, vaikka varaustila on laskenut alas. Käyttöakuksi soveltuvat parhaiten erilaiset AGM- (Absorbent Glass Mat), geeli- ja litiumakut. AGM-akussa akkuhappo on imeytetty lasikuitukudokseen eikä akku vuoda rikkoutuessaankaan. AGM-akku kestää hyvin tärinää, latautuu nopeasti ja ne voidaan sijoittaa myös kylkiasentoon. Niiden käyttökapasiteetti on 40-50 % eli ne pysyvät vielä toimintakuntoisina vajaanakin. Geeliakuissa akkuhappo on hyytelöity piiliuoksen avulla. Nämä akut vastaavat sijoittelun, vuotamisen ja latautumisen osalta AGM-akkuja. Litiumakut

Litiumakuista voidaan hyödyntää jatkuvasti lähes koko kapasiteetti, joten niitä käyttävän kalastajan ei tarvitse ladata akkuja

Litiumakut ovat akkujen kermaa, mutta hinnat ovat vielä erittäin korkeita. Kuvassa Mastervoltin tarjontaa. Näiden akkujen paino alle puolet tavallisen akun painosta, mutta kapasiteettia on enemmän.

niin usein. Ne kestävät hyvin varastointia myös vajaalatauksessa muutaman viikon ja ne painavat vain murto-osan verrattuna esimerkiksi AGM-akkuun. Purku/lataus –syklien määrä saattaa olla jopa 5000. Unelma-akku monella tapaa, mutta hinnaltaan ne ovat vielä neljä-viisi kertaa muita akkutyyppejä kalliimpia. Akkujen lataamisen kannalta olisi helpointa pitäytyä samassa rakennetyypissä käyttötarkoituksen mukaan, joten jos rahallinen mahdollisuus on olemassa, niin litiumakut ovat paljon keulasähkömoottoria käyttävälle optimaalinen valinta.

Käytä AGM- & litiumakkujen lataukseen aina älylaturia

ProMarinerin kiinteästi veneeseen asennettava älylaturi.

Nykyaikaiset älylaturit ovat kosteussuojattuja (IP65) ja niissä on suojaus myös oikosulkua varten. Älylaturit pulssilataavat akun, jolloin akun elinikä pitenee ja ne lataavat vain tarvittaessa. Ladattaessa on tärkeää, että valitsee laturista akulleen oikean latausohjelman.

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

125

Tekniikka

Käynnistysakku

Uutta & kokeiltua

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.fi 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Sufix 131 –hypersiima

Aidon Gore-kuidun ympärille punotut 13 kuitua siirtävät tämän siiman kestävyyden, käsiteltävyyden ja heitettävyyden suhteen aivan omaan luokkaansa. Uskomaton siima, joka pitää itse kokea kaikessa kalastuksessa. Paksuudet 0,128-0,33 mm. Hinta 39 euroa/135 m rulla. Lisätietoa www.normark.fi Jakki Jaktlingen 2019 värit

26-grammainen lujaa tekoa oleva puikko on saanut uusia kuoseja ja on luonnollisesti Owner-koukutettu ja tuplarengastettu. Erityisesti kuvassa vasemmalla oleva rakkoleväväri on pomminvarma aurinkoisiin kevätpäiviin. Hinta 8,50 euroa. Lisätietoa www.santico.fi.

Humminbird Mega+ -kurssit – kaikki irti luotaimesta

Humminbird Mega + -kurssit järjestetään kevään ja kesän aikana nopeimmille Mega+ -laitteiden ostajille eri puolilla Suomea. Kurssin vetäjänä toimii Suomen menestyneimpiin kilpakalastajiin kuuluva Kalle Paavola. Lisätietoa www.prokalastus.fi

126

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Owner 5123 Baitholder –koukku

Tyyliä ja tehoa ongintaan Ownerin punaisella koukulla, jossa väkäset madon kiinnipitämistä varten. Koot 3/0-5. Hinta 4,90 euroa. Pakkauksessa 5-9 kpl. Lisätietoa www.santico.fi.

Uutta ja kokeiltua

Victorinox Swiss Modern –sarja (kokkiveitsi ja pihviveitsi)

Kokkiveitsen 22 cm pitkä terä leikkaa vaivattomasti niin Pihviveitsessä on 12 cm suora terä, joka leikkaa pihvin vaivattomasti. Aistikas ja yksilöllinen kahva viimeistelee nautinnon. Toimitetaan 2 kpl lahjalaatikossa. Hinta 95 euroa/2 kpl. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

Victorinox Allrounder –leikkuulaudat

Todelliset monitoimilaudat, jotka eivät vähästä hätkähdä. Loistovalinta myös ulko- ja retkikäyttöön. Ne on valmistettu ekologisesta Epicurean-puukomposiittimateriaalista, joka ei kuluta veitsen terää eikä kerää likaa itseensä. Kestää konepesun sekä 175°C lämpötilan. Ulkoreunaa kiertävä ura (koko M ja L) kerää raaka-aineiden, kuten kalan tai hedelmien käsittelyssä syntyvät nesteet. Saatavilla kolme eri kokoa ja joko ruskeana tai mustana. Hinnat S 26 euroa, M 39 euroa & L 52 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

Kokkiveitsen optimaalinen leikkuukulma tuo kaikkeen leikkaamiseen helppoutta.

Victorinox Allrounder -leikkuulaudat sopivat hyvin myös ulkokäyttöön.

Outrider on sen verran kestävä, että sitä voi huoletta säilyttää myös veneessä ja käyttää siellä apunaan.

Kalastajan kaverit.

Victorinox Outrider –monitoimiveitsi & avaimenperälinkkuveitsi

Outrider on perinteisen sveitsiläislinkkarin jykevämpi versio, jossa kalastajalle sopivia työkaluja monenlaiseen tekemiseen. Erilaisilla ruuvareilla kiristät niin kelan poskiruuvit kuin veneessäkin olevat ruuvit, sakset ovat niin terävät, että paksuinkin kuitusiima katkeaa kevyesti. Veitsellä perkaat kalat nopeasti ja johdonkuorijan avulla kuorit sähköjohdon pään paljaaksi. Kätevää. Hinta 73 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

Victorinox-avaimenperälinkkuveitsi ”Nuuskamuikkunen”

Aina hyvä olla mukana vaikkapa avaimissa roikkuen. Erähenkinen Nuuskamuikkunen sopii kalastajalle täydellisesti ja terävälle terälle löytää aina käyttötarkoituksia. Hinta 25 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

127

Uutta ja kokeiltua

Summit-retkilyhty kulkee mukana kaikkialle “Nyt on kova”, oli ensimmäinen reaktio kun avasimme

Summitin rakenne on nerokas ja valon kirkkaus on 600 lumenia.

kokeeseen tulleen Summit-retkilyhdyn paketin. Yleensähän erilaisissa retkilyhdyissä lamppuosa on koko ajan näkyvillä ja alttiina kolhuille. Vanhan liiton myrskylyhdyistä nyt puhumattakaan. Brittiläinen Summit on ratkaissut asian omalla tavallaan

Summitin retkilyhty on kooltaan noin ison säilyketölkin kokoinen ja pinta on päällystetty kumilla iskun kestävyyden parantamiseksi. Päässä on hauskana detaljina pieni kompassi, mutta sen käyttö tässä formaatissa ei ole kaikkein tarkoituksenmukaisinta. Lisäksi lyhdyssä on kaksi alas taittuvaa ripustuskoukkua. Lyhdyn nerokkuus piilee siinä, että valo menee päälle kantta ylöspäin vetämällä ja vastaavasti sammuu kannen sulkeuduttua. Valo ulos vedettynä lyhty muistuttaa aivan perinteistä lyhtyä, mutta omaa huiman 600 lumenin kirkkauden 9W teholla. Valo muodostetaan kolmella 3W COB-tyyppisellä ledillä. COB-teknologiassa (Chip on board) ledit voidaan kytkeä sarjaan ja liimataan suoraan alustaan ilman perinteistä kotelointia. Tehokas ja monikäyttöinen

Summitin lyhty on mainio yleisvalo kalaretkelle leiriolosuhteisiin, pimeään liiteriin tai vaikkapa työvaloksi veneen korjaukseen paikoissa, jossa ei ole sähkövirtaa. Se ei ole vedeltä suojattu, mutta pienet roiskeet eivät menoa haittaa. Myyntipakkauksen mukana tulee 3 kpl AA-sormiparistoja ja lyhdyn maksaessa 16,95 euroa ei hankinnalle ole estettä. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi. Suljettuna Summit on ison hernesoppapurkin kokoinen.

Avattuna korkeus on noin 18 cm ja valotehoa riittää jo illan hämärästä alkaen.

Teksti ja kuvat KALASTUS-LEHDEN TESTIRYHMÄ (JANNE KOIVISTO, ANTTI ZETTERBERG, MATTI JÄNNÄRI)

Savage Gear 4D Line-Thru Pike 37 cm.

Savage Gear 4D Line-Thru Perch & Pike

Uistinten neljäs ulottuvuus on luotu yksityiskohtaisella Photo Chrome -painotekniikalla ja kokonaisuus on niin aito, ettei nopeasti katsoen välttämättä edes huomaa, onko kyseessä elävä kala vai uistin. Erikoislisänä uistimissa on DNA-hajuärsyke. Mukana on tukeva Carbon49-peruke Line modifier -lukolla. Kummankin uistimen uinti on hyvin lähellä aitoa ja vauhtia säätelemällä ne saadaan uimaan aina optimaalisesti. Ahvenia ja pienintä haukea voi koosta ja painosta johtuen vielä heitellä, mutta isommat 37 ja 48-senttiset hauet ovat tarkoitettu uisteltaviksi. Lisätietoa savage-gear.com. Ahven: 17 cm/63 g, 20 cm/100 g & 23 cm/145 g, saatavilla 3 väriä. Hinta alkaen 13,90 euroa. Hauki: 25 cm/110 g, 37 cm/355 g & 48 cm/820 g, saatavilla 2 väriä. Hinta alkaen 22,90 euroa.

128

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Savage Gear 4D Line-Thru Perch on uskomattoman aidon oloinen.

Uutta ja kokeiltua

Storm R.I.P. –haukirigi | design Mikko Seppänen

6-8-tuumaisiin haukishadeihin ”heittämällä” sopiva valmis rigi kolmella eri painolla ja lisäjigiruuvilla. Hinta 5,50 euroa. Saatavilla kahdella eri painosarjalla. Lisätietoa www.normark.fi Vapasukka suojaa ja nopeuttaa kalaan pääsyä kun vapoja ei tarvitse kasata kuljetusta varten.

170-senttinen sukka kiertyy pieneen tilaan käytön jälkeen.

Pro Master –vapasukalla vavat suojaan edullisesti

M Ursuit Märket 2019

Päivitetyssä kovaan käyttöön tehdyssä Märket-puvussa on vanhaan malliin erona mm: - Takkiin lisätty 3 heijastinta ja logoprintti - Kaikki vetoketjut vaihdettu keltaisista harmaisiin - Huppuun lisätty fleece-vuorta käyttömukavuutta parantamaan - Takin vetoketjun yläosaan lisätty pehmuste, näin vedin ei tunnu epämukavalta leukaa vasten - Takin taskujen sisäosan leikkausta parannettu - Housun etutaskujen päälle lisätty suojaliepeet Hinta takki 335 euroa, housut 295 euroa. Lisätietoa www.ursuit.com

oni kalastaja tuskailee vapojen suojaamisen kanssa reissujen tai veneessä säilytyksen suhteen. Koko paketin kasaaminen varsinkin useiden vapojen kanssa on turhauttavaa ja yksiosaisten vapojen kanssa miekkailussa haaverin riski kasvaa. Ratkaisu näihin ongelmiin on ollut jo olemassa vapasukan muodossa. Asiassa on ollut vain yksi mutta. Hinta. Jos omistat esimerkiksi kuusi vapaa, joita haluat käyttää eri kalastusmuodoissa ilman purkamista, olet joutunut hankkimaan yli 10 euroa ja joskus jopa lähes 20 euroa maksavia vapasukkia. Kun kerrotaan esimerkiksi 15 euroa kuudella saadaan 90 euroa. Kotimainen Kalastuskolmio Oy toi tälle kaudelle edullisen 6,95 euroa maksavan Pro Master –nimellä kulkevan vapasukan. Se on helppo ja nopea pujottaa vavan päälle kuljetuksen ajaksi ja se suojaa aihiota ja vaparenkaita kolhuilta. Materiaali on verkkomaista taipuisaa muovisukkaa. Nyt myyntiin tullut 170 cm malli sopii 7” vavoille ja 3,5 sentin läpimitta mahdollistaa sen käytön niin haspelikuin hyrrävavassakin. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja JANNE KOIVISTO

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

129

Uutta ja kokeiltua

Goby on Suomea varten Savage Gearilla suunniteltu.

Savage Gear Goby – suomalaisten haukien herkuksi tehty

avage Gear ei merkkinä esittelyjä kaipaa. Tanskalaisen Mads Grosellin luotsaama merkki tunnettaan hyvin kalastuspiireissä. Usein Madsin tuotokset tulevat sellaisenaan meille ja ovatkin erittäin toimivia. Goby sen sijaan (suom. tokko) on toteutettu ja testattu Suomen hauenkalastajien tarpeita ajatellen. Gobya on saatavilla kahdessa eri koossa 20 cm & 60 g sekä 23 cm & 96 g. Pienempi koko soveltuu kalastettavaksi lähes millä tahansa haukivavalla kun taas isompaan vaaditaan shadeja varten tehty vapa.

Gobyt eivät kuitenkaan ole sieltä raskaimmasta päästä ja siksi ne soveltuvatkin mahdollisimman monelle hauenkalastajalle.

Pyry Granlundin Goby-saalis 20-senttisellä mallilla.

Timo Mitron Goby-rigauksia.

130

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kiitollinen rigattava

Goby on muodoltaan aivan kuten aito tokko, väristä riippuen siinä on myös hieman kivinilkan näköä. Muotonsa puolesta se sopii hyvin offset-koukkujen kanssa käytettäväksi, jolloin sitä voi heittää kasvuston sekaan huolettomammin kuin perinteisillä koukuilla.

Kalastustarvikeliike Wobblerin Timo Mitro rigasi pyynnöstäni 2 pientä ja 2 isompaa Gobya erilaisilla rigauksilla havainnollistaaksemme uistimen monipuolista luonnetta. Pienempiin Gobyihin tehtiin offset- ja kolmihaarakoukkurigaukset kun taas isommat saivat Wobblerin omaa tuotantoa olevan tuplakoukkurigin sekä Stormin valmiin R.I.P-rigin vatsoihinsa. Toimivia ratkaisuita kaikki. Ehkäpä jatkossa näemme Goby-setin, jossa mukana tulee erilaisia rigejä.

Uutta ja kokeiltua Ulkomuoto on hämmästyttävän aidon oloinen. Läpinäkyvä väri on erikoisuus.

Offset-koukkuinen Goby on ruovikkojen koluaja.

Uinti

Gobyn pyrstö liikehtii voimakkaasti ja runko keinuu puolelta toiselle. Uittaminen onnistuu myös hitaalla uitolla ja eri painotuksilla. Pyrstön tyvessä on paikka räminäkapselille. Kaiken kaikkiaan Gobyn uitto on niin helppoa, että ensi kertaa kumeilla heittäväkin pääsee hyvin perille tekniikasta. Alkaen 6,90 euroa maksava Goby on juuri nyt kaupoissa. Lisätietoa www.opm.fi. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG, JANNE KOIVISTO & PYRY GRANLUND

Hong Kongin kalastusverkkokauppa muuttuu Happy Angleriksi Kalastuksen harrastaja hyötyy kun Hong Kong -tavaratalot avaa kalastukseen erikoistuneen Happyangler.fi -kalastusverkkokaupan kevään 2019 aikana.

ong Kong - nimen alla on myyty Suomessa kalastustarvikkeita kohta jo 30 vuoden ajan. Yhtiö on toiminut myös kansainvälisillä markkinoilla verkkokauppana mm. Ruotsissa ja siellä on toimittu Happy Angler –nimen alla.

Happy Angler on vakiinnuttanut hyvin paikkansa naapurimaan kalastajien keskuudessa ja se kuuluukin suurimpien kalastusverkkokauppojen joukkoon. Kuningaskunnan kalastajilla onkin Happy Angler tukevasti nielussa, joten nimen käyttämiseen Suomessakin on hyvät perusteet sekä uskottava brändi.

Kalastuksen harrastajat arvostavat sitä, että verkkokaupasta ostettaessa kulloisenkin sesongin kuumimmat tuotteet löytyvät valikoimista juuri silloin kun niitä tarvitsee eikä saatavuuspuutteista tarvitse kärsiä.

Palvelukonseptin terävöittäminen

Kalastajat tulevat näkemään kevään aikana Hong Kong -kalastuskaupan muutoksen Happy Angleriksi ja kohtaamaan vihreää pääväriä Hong Kongin punaisen sijaan käyttävän brändin erilaisissa medioissa – niin perinteisissä kuin digitaalisissakin. Nimi on ytimekäs ja ilme helposti omaksuttava, joten kalastajien varustetankkausten tekeminen helpottuu.

Happy Anglerin Suomen lanseerauksen myötä kansainvälisiltä markkinoilta saatuja oppeja voidaan hyödyntää ja suomalaisia kalastajia pystytään palvelemaan entistä paremmin. Samalla koko palvelukonseptia terävöitetään – onhan nimi Happy Angler itsessään jo lupaus kalastajan suuntaan. ”Uusi Happy Angler -verkkokauppa antaa meille mahdollisuuden palvella kalastusasiakkaita huomattavasti aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Nyt kaikki kaupan tuotteet ja muu sisältö liittyvät kalastukseen ja veneilyyn, eikä tavarataloketjun muu tuotevalikoima ole enää näkyvissä. Kalastajat pääsevät tutustumaan valikoimaan helpommin ja oikea tuote löytyy verkkokaupasta entistä nopeammin. Muutos mahdollistaa myös uusien kuljetusratkaisujen käyttöönoton loppuvuoden aikana, jolloin asiakas saa tuotteet itselleen sopivimmalla toimitustavalla”, kommentoi Hong Kongin verkkokauppajohtaja Markus Vihavainen.

Happy Angler tulee näkymään kalastajien keskuudessa laajasti

Hong Kong Challenge on Happy Angler Challenge

Muutoksen myötä Suomen suosituin kalastuskilpailu tunnetaan jatkossa nimellä Happy Angler Challenge. Ilmoittautuminen oli jälleen ennätyksellisen nopeaa ja kaikki 170 paikkaa täyttyivät reilusti alle kahdessa minuutissa. Kisa järjestetään Lohjanjärvellä 7.9.2019. Lisätietoa: happyangler.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

131

Uutta ja kokeiltua Sakke Yrjölän värityskirja kaloista Lehtemme avustajan, kalataiteilija Sakke Yrjölän uudesta 40-sivuisesta värityskirjasta innostuu niin lapsi kuin aikuinenkin. Hieman rosoisempaan tyyliin kuvitetussa kirjassa jokainen voi luoda kaloille omanlaisensa värimaailman ja antaa luovuuden kukkia. Mukana myös kala-aiheiset tarra-arkit! Hinta 9,90 euroa. Lisätietoa www.sakkeyrjola.com.

Savage Gear Smash Tail Minnow 170

Todella mataliin paikkoihin suunniteltu pintavaappu, jonka takaosassa oleva ”potkuri” aiheuttaa voimakkaan pintaefektin ja herättää samalla haukien kiinnostuksen. Sopivan painoisena, 72 g, sopii heitettäväksi myös tavallisella hieman jäykemmällä haspelisetillä. 17 sentin pituus mahdollistaa mahtumisen useimpiin rasioihin helposti. 5 eri väriä. Hinta 22,50 euroa. Lisätietoa savage-gear.com.

Gunki G’Bump -20 cm haukishad. Gunki G’Bump –haukishad 20 cm

G’Bump-sarjan isoin tykki, 20-senttinen ja 84-grammainen korkeaprofiilinen haukishad omaa rauhallisen runkouinnin, mutta kestää myös kovempaa vauhtia, joten sitä voi käyttää mainiosti myös kesähauen kalastuksessa. Hinta 7,90 euroa. Lisätietoa www.wakefishing.com.

132

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Savage Gear 3D 4Play V2 –monipalauistin

Savage Gear 3D 4Play V2 on kuin aito silakka tai salakka.

Savage Gearin edellinen monipala, 4Play, niitti mainetta monissa yhteyksissä. Nyt uusittu erittäin realistisen silakan tai ison salakan näköinen uistin tulee kuudessa uudessa värissä ja kolmessa eri koossa: 135, 165 ja 200 mm sekä maksimissaan 62 gramman painoisena. Voit myös valita joko turpalevyllisen swimbaitin tai levyttömän mallin. Hinta alkaen 11,99 euroa. Lisätietoa savage-gear.com.

Uutta ja kokeiltua

Samainen jäässä ja suolassa ollut Certate paljastaa virheettömän Mag Sealed -laakerinsa 4 kauden jälkeen.

Daiwa Certate -malleista löytyvät Mag Sealed -laakerit.

Daiwa Mag Sealed sulkee kosteuden ja lian pois

nohtuiko kelojen huuhtelu tai huolto kun kausi pantiin pakettiin? Valitettavan moni kalastuksen harrastaja ei muista huuhdella kelaa merivesikäytön jälkeen tai juurikaan huoltaa sitä. Suola ja lika tiivistyy pikkuhiljaa laakereiden sekä muiden liikkuvien osien pinnalle ja lopputuloksena kela kitisee tai menee jumiin.

Kalastustarvikeliike Wobblerin Timo Mitro näkee työssään kaikenlaisia keloja, sillä uusien kelojen myynnin lisäksi liikkeestä löytyy kelojen huoltopalvelu. ”Huollossa on aina näin keväisin ihan mieletön ruuhka kun kalastajat haluavat kelansa kuntoon kauden avajaisiin”, Mitro sanoo.

Jotta öljyyn saataisiin magneettisuutta, täytyy siihen upotetun rautaoksidin halkaisija olla 1/100 000 mm. Daiwan kehittämän keloihin tarkoitetun ”metalliöljyn” molekyylit pystyvät muuttumaan ja jos ne altistuvat magneettikentälle, ne muuttavat muotoaan ja öljy muodostaa nestetiivisteen. Mag Sealed -kelan eristyksen kehittämiseen tarvittiin vuosia tutkimusta ja kehitystä, joten siksi niiden hintakin on korkea. Toisaalta kelat ovat lähes huoltovapaita ja niillä kalastaminen ei jätä toivomisen varaa. Päätös jää ostajalle, mutta kokeilu kannattaa. Lisätietoa www.daiwa.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & TIMO MITRO

Daiwa Mag Sealed –kelojen suojaus perustuu magneettiseen öljyyn

Tämä vuoden 2014 Certate on edelleen kovassa iskussa vaikka käyttö on kovaa.

Daiwan kalliimman pään keloista löytyvät sanat Mag Sealed kertovat siitä, että kyseinen kela on äärimmäisen hyvin suojattu korroosiota, likaa ja kosteutta vastaan. Keksintö on ollut jo useita vuosia tuotannossa, mutta eri kelamalleissa on hieman erilaisia toteutuksia. Idea perustuu siihen, että laakereiden ympärillä oleva magnetisoitu öljy pysyy laakerin kuorena ja suolaveden on mahdotonta tunkeutua laakeriin. Mitään kumitiivisteitä tai eristeitä ei ole. Näin suojatut kelat ovatkin rannikkokalastajien suosiossa, sillä kelan tippuminen mereen ei vaikuta suorituskykyyn. Juuret avaruustekniikassa

Puolan laakeri on tässä kelassa lähes täysin korroosion peitossa. Kuva Timo Mitro.

Magneettisen öljyn tausta on USA:n avaruushallinnon, NASA:n, kehitystyössä 1960-luvulla. Silloin kehitettiin magnetisoitua nestettä, Ferrofluidia, avaruusalusten polttoaineen siirtoon painottomassa tilassa.

Vanhempi Daiwa Zillion on kokenut kovia. Uudessa HD-mallissa on Mag Sealed -suojaus. Kuva Timo Mitro. Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

133

Uutta ja kokeiltua Kelaus- ja jarruvoimaa piisaa isommillekin kaloille.

Petomaisuuden neljäs sukupolvi

Abu Garcia Revo Beast Gen4

bu Garcia Revo Beast on edennyt jo neljänteen sukupolveensa. Pääsimme kokeilemaan viime kauden lopulla mitä parannuksia Abun suunnittelijat olivat uutuuteen kehitelleet. Beast on nimensä mukaisesti suunniteltu raskaaseen hauenkalastukseen ja , haukishadien, jerkkien ja suurten vaappujen heittoon. Huomiota herättävän suuri pääratas tarjoaa vinssimäistä kelausvoimaa, jota suuri kampi ja nupit vielä vahvistavat. Kela on muotoiltu siten, että ratas piiloutuu vavan toiselle puolelle ja kämmen mahtuu rungon ympärille. 14 kilon jarruteho

Jarrussa on tosiaan tehoa, sillä vaikka emme saaneet kuin noin 90 cm hauen tällä kelalla, (kts. kuva Bomans-kalapaikkaesittelystä s. 86) niin veneet liikkuivat helposti perässä kun uistimet olivat kivikoissa kiinni. Puola on hieman tavallista syvempi tarjoten suuremman siimakapasiteetin. Kelasta löytyvä Dual Stopper -kaksoistakasalpa tarkoittaa, että kelassa on sekä IAR-yksisuuntalaakeri että vahva takasalvan

134

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Abu Garcia Revo Beast Gen 4 –ominaisuuksia

Abu Revo Beastin olemus herättää kunnioitusta.

kynsi. Tämä kynsi kiinnittyy rattaaseen ja tukee IAR-laakeria esimerkiksi silloin kun laakeri on kylmissä olosuhteissa jumissa ja pettää vastaiskussa. Neljännen sukupolven Revo Beast on ”hardcore”-hauenkalastukseen kelaa tarvitsevan työkalu. Se on kuin kalavesien vääpeli, joka pitää hauet ojennuksessa. Finesse-kalastukseen on muita keloja, mutta painaville uistimille ja tukeville vavoille Beast on palapelin puuttuva osa. Jan Friström antoi palaa neljä päivää Ahvenanmaalla Beastin kanssa.

»» »» »» »» »» »»

Alumiinirunko Messinkinen erikoissuuri pääratas 14 kg jarruvoima 95 mm kampi ja suuret kammennupit Syvä puola Välitys 5,8:1

»» »» »» »» »»

Kelausnopeus 68 cm / kierros Paino 270g Laakereita 8 kpl Siimatilavuus: 190 m / 0,35 mm Kampanjahinta 199,90 euroa.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja JAN FRISTRÖM

Uutta ja kokeiltua Daiwan uusi Tatula sopii haukivesille kuin nakutettu. Nupit ovat sopivan kokoiset ja pitävät hyvin kosteanakin. Mustasta väristä tyylipisteet.

Taattua laatua Daiwalta

Tatula HD 200 LTD TWS –hyrräkela

atula on Daiwan mallistossa ylemmän keskihintaluokan kela, joka on suunnattu suurelta osin hauenkalastukseen, mutta sillä pärjää myös hyvin kuha- ja taimenvesillä. Fakta kuitenkin on, että tätä kelaa tullaan myymään hauenkalastajille ja haukea mekin sillä kalastimme niin jerkeillä kuin kumeillakin. Meillä oli verrokkikelana muutaman vuoden vanha Tatula Type HD 200 HS TWS –kela, jossa oli astetta nopeampi välitys 7,3:1 kun nyt kokeillussa mustassa kelassa välitys oli hauelle ehkä hieman parempi 6,3:1, jolloin siimaa tulee sisään 71 senttiä yhdellä kammenpyöräytyksellä. Tyylikäs mustanpuhuva ulkonäkö

Uusi Tatula on kokonaan mattamusta. Kompakti ulkomuoto huokuu itsevarmuutta, mutta painoa on kertynyt vain 230 g, joka on saatu aikaan alumiinin käytöllä niin rungossa, puolassa ja kammessakin. 0,35-millistä haukisiimaa Tatula haukkaa 150 metriä. Koneisto itsessään on messinkiä. Kelan

kaikki 7 laakeria ovat korroosiosuojattuja CRBB-laakereita (corrosion resistant ball bearing), joten Tatulalla kalastaa hyvin myös Itämeren murtovedessä. Suosittelemme silti aina makeavesihuuhtelua merivesikalastuksen jälkeen.

Vasemmalla vanhempi Tatula ja oikealla uusi. Vaikka erot ovat pieniä, on uuteen saatu rakennettua jälleen hieman parannettua kalastusmukavuutta.

Kalastus

Tatulan säädöt heittämistä varten tapahtuvat puolan kitkajarrusta sekä herkästä magneettijarrusta, joka sijaitsee kelan ”tyhjällä” poskella. Tähtipyörästä säädetään kalastusjarru. Tuttua Daiwaa. Kuten edellisessäkin mallissa kuuluu tämänkin Tatulan ominaisuuksiin Daiwan nerokas aukeava T-Wing System (TWS) –aukeava erikoisleveä siimanohjain, joka vähentää siiman kitkaa sen juostessa ulos kelalta. TWS on osoittautunut toimivaksi ja sen soisi yleistyvän enemmänkin. Uusi Tatula on vanhaan Type HD – malliin verrattuna pykälän hienostuneempi, mutta ei mitenkään liian fiini. Kela sopii kovaan käyttöön ja hyvällä pidolla siitä saa

Tatulan matala profiili sopii kaikille kämmentyypeille.

pitkäikäisen kumppanin. Hintaa kelalla on 269,50 euroa. Kelan kaverina käytettiin Daiwan Prorex-sarjan AGS-vapaa, josta lisää seuraavassa numerossa. Lisätietoa www.daiwa.com/scandinavia. Teksti ja kuvat KALASTUS-LEHDEN TESTIRYHMÄ (ANTTI ZETTERBERG, JANNE KOIVISTO, MATTI JÄNNÄRI, SAMI PITKÄNEN)

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

135

Uutta ja kokeiltua

Poimintoja Didriksons 2019 –uutuuksista

Campo on kätevä 60-grammaisella täytteellä oleva kevyttoppatakki, joka käy sellaisenaan myös muuhun käyttöön ja viileällä kelillä kuoritakin alle.

Kevättaimenen perään satamasta lähtevällä Hannu Huttusella Calvus-kuoritakki -ja housut, Campo-välikerrostakki sekä Mistral-aluskerros/fleece.

Kerrospukeutuminen on kalastuksessakin mukavuuden kannalta kaiken a ja o. Huomaa oranssit huomiovärit vetimissä.

Kerroimme ja testasimme Hannu Huttusen kanssa viime syyskuussa tämän kauden vaateuutuuksia Didriksonsilta, joka samalla uusi logonsa ja ilmeensä. Mallistoon on tullut aiemmin esiteltyjen lisäksi pari uutuutta.

uvissa esitellyt takki ja housut ovat Calvus-sarjan kuoritakki –ja housut. Ne ovat Didriksonsin edullisempaa sarjaa, mutta täysiverisiä kalastus –ja ulkoiluvaatteita teknisine yksityiskohtineen. Takin hinta on 220 ja housujen 180 euroa. Nämä olivat jo mukana viime esittelyssä numerossa 3/18. Käytännöllinen takki on myös uusi Campo, joka toimii lämpimänä välikerroksena tai sellaisenaan. Takin hinta on 150 euroa. Mistral-nimellä kulkeva ohut fleece-tyyppinen paita sopii joko aluspaidaksi tai vaikkapa sellaisenaan viilenevän kesäillan jigisessioihin. Mistral kustantaa 120 euroa. Didriksonsin vaatteita on myynnissä hyvin varustetuissa kalastus –ja outdoor-liikkeissä kuten esimerkiksi Ruodossa. Lisätietoa www.didriksons.com

Mistralissakin löytyy hihalenkki, jolla vedon saa pidettyä pois ranteista.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja HANNU HUTTUNEN

Mistral.

136

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Hannu kehui Campon pitkää hiharesoria, joka pitää hihan paikoillaan ja tuulen poissa.

Uutta ja kokeiltua Housut ovat haalarimalliset ja säätövaroja riittää vauraammallekin kalastajalle. Polvien vahvikkeet, hyvät henkselit ja vedenpitävät vetoketjut viimeistelevät kokonaisuuden.

Ville Lahikainen marraskuussa Ahvenanmaalla lähdössä pienveneellä hauen perään tuhnukelissä.

Viimeisen päälle

Hodgman H5 Storm All-Weather kalastustakki & housut

merikkalainen Hodgman tunnetaan rajuun käyttöön tehdyistä kalastusvaatteista ja kahluuhousuista. Saimme syksyn päätteeksi kokeeseen kuoriasun, jonka mukana tuli vielä oma lämpökerroksensa. Hodgmanin osia myydään erikseen, mutta kokonaispaketti kuoritakilla –ja housuilla sekä lämpötakilla –ja housuilla on mahdollisuus hankkia kerralla 699 euron pakettihintaan, jolla saa paljon suorituskykyä. Kaikkeen kalastukseen

Koska setissä on mahdollisuus erilaisiin käyttötarkoituksiin, niin näin myös toimimme. Ville Lahikainen piti 4 päivää marraskuisella Ahvenanmaalla settiä päällään haukijahdissa ankeassa kelissä eikä tullut kertaakaan valittamaan kylmyydestä tai märästä. ”Kuoriasun 3-kerroksinen V-Tech-kalvo pitää minkä lupaa”, hän sanoo. Allekirjoittanut käytti lämpökerrosta kuivapuvun alla huhtikuussa, ei tullut kylmä vaikka kellui kaksiasteisessa vedessä, tästä lienee kiittäminen Thinsulate Platinum -eristettä. Lisäksi puku oli kokonai-

suudessaan käytössä talvella pilkillä. Taskuja löytyy useita ja etummaiset rintataskut ovat vedenpitävillä vetoketjuilla varustettu. Takista löytyy kuivauslenkit ja housuista cordura-vahvikkeet oikeista paikoista. Hodgmanin tuotteissa on tiettyä ”äijämäisyyttä” eikä H5 Storm All-Weather –setti tee poikkeusta. Näyttävä digicamo-maastokuvio sopii kalavesille ja muuhunkin ulkoilmaelämään loistavasti. Lisätietoa: www.hodgman.com

Kätevä Irrotettava kasvosuoja on hyvä kylmissä keleissä. Kuvauspäivänä tosin tälle ei ollut tarvetta.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO Avustaja VILLE LAHIKAINEN

Lämpöasujen housuissa on polvissa ja takamuksessa pehmikkeet. Käytä aina kuorihousuja lämpöhousujen kanssa, jotta niiden pinta pysyy ehjänä. Kuoritakki -ja housut. Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

137

Uutta ja kokeiltua Alexander Lexénin perustama Gator on erikoistunut hauenkalastukseen, mutta laajentaa pikkuhiljaa myös muihin kaloihin. Kuva Gator.

Ruotsalainen hauenkalastuksen erikoismerkki Gator kasvaa Suomessa Hauenkalastuspiireissä Ruotsi on kovaa valuuttaa. Maasta tulee jatkuvasti uusia merkkejä ja innovaatioita hauenpyyntiin. Gator on tästä hyvä esimerkki.

ator on Leech-kalastuslaseista tutun Alexander Lexénin projekti. Intohimoinen hauenkalastaja ja täydellisyyteen pyrkivä luonne perusti Gatorin vuonna 2015. Hän lähti siitä ajatuksesta, että uusien tuotteiden pitää tuottaa kalastajille lisäarvoa. Tuotevalikoimaa ei siis lähdetty kasvattamaan väkisin vaan pitäydyttiin vavoissa ja uistimissa, joiden laatuun keskityttiin huolellisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä on vapojen elinikäinen takuu ja rahat takaisin –takuu, mikäli tuote ei jostain syystä miellytä.

Tuomisen kanssa osaa Pike Masters –kisaankin. Gator on miehelle läheinen, sillä hän on perustaja Alexander Lexénin vanha tuttu. ”Olemme puhuneet jo muutaman vuoden ajan, että josko ottaisin vastuulleni Suomen sekä myös Venäjän. Nyt se sitten on todellisuutta”, Mika kertoo. Gatorin tuotteet on jaettu kahteen eri osa-alueeseen kohdekaloina hauki ja ahven. Haukiosastolle kuuluvat vavat sekä kolme eri kokoista haukikumia, jotka kulkevat nimellä

Gator Gum. Lisänä kumeihin sopivat stingerit ja ruuvit. ”Tälle vuodelle tulevat myös jerkit sekä ahvenelle 9-senttiset Gator Gumit että ahvenvavat”, Mika paljastaa. Mika uskoo, että Gatorille löytyy Suomesta hyvin asiakaskuntaa. ”Etenkin vapojemme suosioon uskon Suomessa sen takia, että ne ovat työkaluja, joista kaikki turha on riisuttu pois. Kovaa menoa kestävät huippuaihiot huippuluokan komponenteilla. Muuta ei tarvita”, Mika hehkuttaa.

Espoolainen Mika Mujunen vastaa Gator Finlandin toiminnasta. Kuva Gator.

Gatorin jigiruuveja, rigejä sekä uusia Gator Gum -värejä kauteen 2019. Kuva Antti Zetterberg.

Suomessa Gatorin maahantuonnista ja myynnistä vastaa Mika Mujunen

Mika on intohimoinen hauenkalastaja Espoosta ja hän otti yhdessä Mika ”Puuppa” 138

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua Gatorin väreissä kalastaa noin 15 henkeä Suomessa

Mika kertoo, että hänen ja Mika ”Puuppa” Tuomisen lisäksi Gatorin Crew & Sponsor –ryhmään kuuluu noin 15 innokasta hauenkalastajaa. ”Osa heistä kilpakalastaa ja osa vaan nauttii kalastuksesta. Tärkeintä kuitenkin on, että ryhmässä on saman henkisiä ihmisiä”, Mika kertoo paljastamatta kuitenkaan nimiä. Gator nähdään myös Pike Mastersin kakkoskaudella

Kotimaisen hauenkalastuskilpailun ykköskaudella Gatorin joukkue onnistui saamaan ensimmäisen päivän suurimman, 102-senttisen hauen, luonnollisesti Gator Gumilla. Kuitenkin pelkkiin kumeihin luottaminen ei aina ole viisasta ja myös Mika tietää tämän. ”Onhan se iso riski, mutta kun ollaan Gatorin asialla, niin niillä myöskin kalastetaan. Valitettavasti meidän arsenaali oli todella suppea. Kakkoskaudelle meille tuleekin herkkuja, kuten jerkkejä ja proto-spinnereitä, niin päästään samalle lähtöviivalle muiden kanssa”, Mika vihjaa. Tutustu Gatoriin: gatorsweden.com, facebook. com/gatorfinland, Instagram: @gatorfinland, @ kansallismuju, @puuppakoppanen

30 vuoden hauenkalastuskokemuksen omaava Matti Jännäri oli tyytyväinen Gator Gumbait Explorerin antiin. Kuva Antti Zetterberg.

Laatutuote

Gator Gumbait Explorer 8’1” up to 140 g Mika Mujunen antoi kokeiltavaksi Gatorin uusinta antia vavan muodossa. Sekä Matille että minulle vapa ja koko merkki ei ollut entuudestaan tuttu muuta kuin some-postauksista. Gumbait Explorer 8’1 on nimensä mukaisesti tehty kumien heittämiseen ja siihen se myös soveltuu mainiosti. Vavan aihio on rauhallinen, mutta lataa kuitenkin heittoon riittävästi voimaa ilman, että olkapäitä tarvitsee liikaa rasittaa. Vapa onnistuu jotenkin tappamaan kumien ilmanvastuksen ja heittämään ne todella pitkälle. Komponentit ovat American Tackle Companylta ja ne ovat todella laadukkaat. Erityisesti ruostumattomat Typhoon-vaparenkaat ovat kuin sotilastasoa, mutta kuitenkin kevyet. Etummainen spiraalirengas tuo näyttävyyttä ja hyötyä, sillä näin siima kulkee koko ajan samassa kulmassa ja vähemmällä kitkalla. 235 grammaa painava kaksiosainen vapa maksaa 229 euroa. Mainiot heitto-ominaisuudet ja kestävä aihio sekä komponentit tuovat hinnalle vastinetta, joten hankintaa voi mielihyvin suosittaa. Explorer lataa hyvin etenkin aihion keskiosasta ja heittoon saa hienosti pituutta vähällä voimalla. Kuva Antti Zetterberg.

American Tackle Companyn komponenteista huomiota herättävin on vavan tyviosan spiraalirengas. Rengas pitää siiman suoremmassa kulmassa kuin perinteinen. Kuva Antti Zetterberg.

Hienoja yksityiskohtia. Kuvat Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

139

Uutta & kokeiltua JAKissa on aluksi tarjolla kuusi eri väriä.

Unylin X8 -siimasta löytyy paksuuksia 0,10-0,25 mm välissä.

Jak-perhe kasvaa kumilla

alastuskolmion uunituore Jak Shad poikkeaa kumien valtavirrasta. Kun enemmistö kumeista on pitkulaisia, rungoltaan pyöreähköjä ja pyrstöltään mela- (paddle tail) tai sirppimallia (curl tail), Jak on vahvasti oikean särjensukuisen kalan ulkomuotoa jäljittelevä 18-senttinen ja 60-grammainen lätty, joka mahdollistaa sen heittämisen myös niin sanotuilla tavallisilla heittovavoilla jämerien haukikankien sijaan. Runko on kolmiosainen, ja osia yhdistää kumin sisällä oleva vahvikeverkko. Rakenne muistuttaa takavuosina Stormin mallistossa ollutta Kickin’ Minnowia, joka kuitenkin oli valmiiksi koukutettu ja turpalevyllinen hybridi. Jak Shadin paras puoli on sen uintiliike

Viehe muistuttaa haavoittunutta pikkukalaa, joka henkitoreissaan keinahtelee puolelta toiselle. Liike on voimakas, mikä todennäköisesti koitui testituloksen kohtaloksi. Kumi nimittäin oli meillä käytössä loppusyksyllä ja aivan alkukevään ensimmäisillä reissuilla, jolloin vähät kalat saatiin hyvin eleettömillä pötkökumeilla. Kalaa tällä silti saa aivan taatusti, ja palaamme asiaan viimeistään syksyn lehdessä numerossa 3/19. Kehitysehdotus liittyen koukutukseen

Tavanomaista kahden koukun rigausta ei voi käyttää, sillä jos taaemman koukun kiinnittää jompaankumpaan jatkopalaan, uinti katoaa. Jak Shadin pakkaus kannattaisikin varustaa sopivalla rigillä, ettei ostotapahtuma tyssää sopivan rigauksen puutteeseen. Jak Shadin hinta on maltilliset 5,95 euroa. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi Teksti ja kuvat NIKO SATTO

Ylempänä Rami Sipilän tähän räätälöimä Raju-rigi. Alla Stormin valmis rigi ilman takakoukkua. Kalastuskolmion valikoimista löytyy laatuvalmistaja Kongerin single stinger -rigi 9-senttisenä, joka on myös sopiva.

140

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Unyl Braid X8 –kuitusiima – tasaista suorituskykä

oiko laadukas kuitusiima olla edullista? Oli ensimmäinen ajatus kun sain rullan 11,95 euroa maksavaa Unyl X8 –siimaa kokeiltavaksi. Hieman hymyillen puolasin kuitenkin pariin kelaan siimaa ja lähdin vesille. Kun puolasin siimaa kelalle, se oli hiljaista hommaa. Ainoa ääni mikä tuli oli paketin ja siimarullan välinen rahina, sillä paketti toimii itsessään hyvänä puolaustelineenä. Itse siima puolautui lähes äänettömästi ja kelattaessa uistinta sisään ääni pysyi varsin hyvin aisoissa. 8 kuitua on punottu pyöreään muotoon, joka tekee siimasta helposti solmittavan ja samalla notkean. Liukas ja notkea siima irrottaa aluksi hieman väriä. Heitoissa siima oikenee mallikkaasti, mutta ei aivan yllä pehmeimpien supersiimojen tasolle. Nämä ominaisuudet voi hyväksyä tässä hintaluokassa. Perusviehesolmu pitää hyvin märkänäkin ja fluoron liittäminen Unyliin onnistuu hyvin perinteisen tupla-unisolmun avulla. Kokeilin 0,14 ja 0,18 mm paksuuksia ja ne tuntuivat omassa kalastuksessani varsin sopivilta paksuuksilta. Koska rullassa on 115 metriä, saa yhdellä rullalla yhden kelan puolan täyteen ja jonkin verran jää yli riippuen toki puolan koosta ja pohjasiiman määrästä. Unyl X8 –kuitusiima soveltuu mainiosti kaikkeen kalastukseen raskainta hauenkalastusta ja lohihommia lukuun ottamatta. Se tarjoaa tasalaatuisen suorituksen, joka riittää useimpien kalastajien tarpeisiin. Hinta 11,95 euroa. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Unyl X8 on omimmillaan haspelikelassa ja jigikalastuksessa.

Paketti toimii itsessään hyvänä puolaustelineenä, sillä rulla pyörii paketissa sisällä ja siimaa saa ulos hieman kireänä.

Uutuudet & uutiset

Blogiosioon tulee vahvasti sisältöä kirjoittajilta.

Wake Fishing avaa toukokuussa uuden sivuston ja panostaa sisällöntuotantoon

urkulainen muun muassa Gunkia, 13 Fishingiä, Siekiä, Dragonia ja Snack Baitsia edustava Wake Fishing uusii toukokuussa sivustonsa täydellisesti ja vahvistaa edustamiensa merkkien viestintää kovien kalastajien kirjoittamilla tarinoilla. Nimilistassa on tuttuja nimiä eri kalalajien kalastuksen taitajista. Muun muassa Osku Valtonen, Ville Puustinen, Perttu Haanpää, Matias Aho , Timo Narinen, Toni Limnell, Niko Lehtola ja Jani Karonen. Kysäisin Aholta, Puustiselta ja Valtoselta mitä tuleman pitää

”Tulen kertomaan blogissani millainen on kalamiehen vuoden kierto täällä Napapiirillä. Mitä kalaa pyydystetään milloinkin ja minkälaisissa paikoissa. Luvassa on ainakin ahvenen-, kuhan- ja hauenkalastusta Kemijoella, taimenen ja harjuksen jigausta Ruotsin vuoristossa, Inarin erämaiden kiertelyä kevyillä välineillä ja hieman totutusta poikkeavilla vieheillä sekä mahdollisesti haetaan uusintaa viimekesäisestä jigilohesta”, Matias Aho kertoo. Matias kertoo kalastavansa etenkin Snack Baitsilla, Dexterillä sekä 13 Fishingin tuotteilla. ”Gunki on myös todella kovassa nousussa”, hän nostaa. Ville Puustinen kertoo, että kalastelee monipuolisesti

Jigikalastuksessa hänellä on vahvin osaaminen. ”Hyväntuulisia fiilisvideoita olisi tarkoitus tehdä myös”, hän sanoo. ”Kelapuolella täytyy mainita 13 Fishing

Concept Z ja Z3 -kuulalaakerittomat matalaprofiiliset hyrräkelat. Vieheistä esimerkiksi Gunki GBump, josta löytyy 8 sentistä 20 senttiin tarjontaa. Samaan kategoriaan haluaisin nostaa Dexter-shadit joita löytyy 9 sentin mallista 34-senttiseen”, Ville juttelee. Osku Valtonen tulee käsittelemään pääasiassa hauenkalastusta, mutta oman osansa saa myös ahven. ”Suhtaudun hauenkalastukseen suurella intohimolla ja yritän oppia siitä jatkuvasti lisää. Uskon, että tarinointiini on helppo samaistua: olen kuitenkin pohjimmiltani vain innokas mökkikalastaja, joka on auttamattomasti ja korviaan myöten rakastunut haukeen. Kalastusvuoteeni mahtuu noin sata päivää vesillä, joista 80 % menen hauen perässä, tavoitellen sitä suurta ja kaunista”, Osku sanoo. 13 Fishingin Concept Z3 –kela saa myös Oskulta kiitosta. ”Kuulalaakerittomuus on tietysti silmäänpistävin ero perinteisiin haukihyrriin verrattuna. Itseeni kelan käsituntuma on tehnyt suuren vaikutuksen”, Osku kehuu. ”Toisena esimerkkinä nostaisin esiin vavat. Snackbaitsin Blackwhip sekä Gunkin Iron-T ovat meidän tuotteista hyviä esimerkkejä nykyaikaisista vavoista. Vavoilla on mukava heittää myös niitä viehesuosituksen yläpäähän osuvia painavia vieheitä”, hän sanoo.

Matias Aho.

Osku Valtonen.

Ville Puustinen. Kuva Anu Luostarinen.

Uudet sivut löytyvät osoitteesta www.wakefishing.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat WAKE FISHING & BLOGGAAJIEN ARKISTO

Uuden verkkokaupan näkymä.

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

141

Uutta ja kokeiltua Swiss Diamondin rosteripannu sopii mainiosti myös grillissä paistamiseen.

Swiss Diamond Premium Steel –paistinpannu ei vähästä hätkähdä

wiss Diamondin kestävä ja tasaisesti lämpenevä 24 cm paistinpannu on ruostumatonta terästä puhtaimmillaan. Se on vain metallia eikä mitään muuta. Hiiliteräspannulla tai pinnoitetulla pannulla on myös hetkensä, mutta kun lähdetään pois mukavuusalueelta eli luontoon tai kesäkeittiöön, niin rosteripannu tulee takaisin voittajana. Melkoista ylistyslaulua. Totta, mutta siihen on syynsä. Swiss Diamondin Premium Steel -rosteripaistoastiat ovat ihanteellisia keitto- ja paistoastioita monenlaiseen ruoanlaittoon. Ne ovat erittäin kestäviä, tasaisesti lämpeneviä ja tukevia, ja ne soveltuvat kaikille lämmönlähteille, myös avotulelle tai hiillokselle. Pohjan alumiinisydän tuo tasaisen lämmön jakautumisen

Pohjassa oleva alumiinisydän takaa pannun nopean ja tasaisen lämpenemisen. Ulkopinnassa käytettävä ruostumaton teräs on magnetisoiva materiaali ja pannu soveltuu mainiosti myös induktioliedelle.

142

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Rosteripannussa on se hyvä puoli pinnoitettuihin nähden, että ruokaa tehdessä voi käyttää metallisia lastoja tai haarukoita, koska pinnoitteen vahingoittumista ei pinnoittamattomassa pannussa tarvitse varoa. Nämä pannut soveltuvat mainiosti esimerkiksi mökille tai kesäkeittiöön, sillä ne eivät ruostu säilytyksen aikana, vaikka pannua ei käyttäisikään päivittäin. Luontainen non-stick –pinta on mahdollista tehdä rasvapoltolla, mutta me pidimme pannusta ihan puhtaana.

Ai, että mikä ihana paistopinta ja huumaava tuoksu kypsistä raakamakkaroista levisi ympäristöön.

Todelliseen kokeeseen

Olimme ostaneet evääksi laadukkaita raakamakkaroita ja halusimme kokeilla, miten niitä voi paistaa pannulla, joka laitetaan avotulelle tai hiillokseen. Syy

Hiilloskaan ei saanut pannun kahvaa kuumentumaan liikaa.

Uutta ja kokeiltua kokeiluun syntyi siitä, että meiltä oli unohtunut grillipihdit ja haarukalla arvokkaiden raakamakkaroiden tökkiminen ei huvittanut. Ei muuta kuin pala voita sulamaan pannuun, pieni jäähdytys ja ylimääräiset voit pois. Tämän jälkeen laitoimme makkarat sihisemään pannulle, jota käytettiin niin avotulessa kuin jopa hiilloksellakin. Lopputuloksen näette kuvista. Homma vaan yksinkertaisesti pelitti, eikä pannua tarvinnut varoa. Puhdistus onnistui tiskiharjalla ja noet sai pois pohjasta PataPadalla. Swiss Diamond Premium Steel 24 cm –pannu maksaa maltilliset 54,90 euroa ja se painaa 1,06 kiloa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Pinnoitettu pannu on mainio kotioloissa, mutta luonnossa valinta kallistuu rosteriin.

Gunki Spinnaker –spinneri

Gunkin uusi spinnerbait, josta löytyy sopiva koko niin ahvenelle kuin hauellekin. Virtaviivainen muotoilu ja herkkä lehti tekevät tästä spinneristä helpon heitettävän sekä miellyttävän kalastettavan myös kevyillä välineillä. Saatavilla koot 7, 14 ja 21 g. Hinta 11,90 euroa. Lisätietoa www.wakefishing.com.

Gunki Spinnaker viihtyy kasvuston seassa.

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

143

Uutta ja kokeiltua Tukevat nupit, kevyt ja napakka olemus sekä enkelimäinen herkkyys – näistä aineksista on Okuma Helios SX -tuotteet koottu.

Okuman Helios SX -vapa tai kela ovat terävimmän kärjen laatutuotteita. Huomionarvoista on vavan arvostettu EFTTEX-palkinto.

Okuma Helios SX –sarja – kaikenlaiseen namutteluun kalavesillä

kuma Helios –sarja on pitkään ollut synonyymi keveydelle ja tunnokkuudelle eikä uusi Helios SX –sarja muuta tätä käsitystä. On hienoa, että vapa ja kela tuntevat saman nimen. Vaikka niitä ei settinä myydäkään, kalastaja arvostaa sitä, että paras vaihtoehto löytyy läheltä. Okuma Helios SX –vapasarjaan kuuluvat kaksiosaiset 7’ (5–25 g) ja 7,6’ (10–35 g) vavat. Pienempi 99 grammaa painava vapa on selkeästi ahvenelle ja pienemmälle kuhalle suunniteltu kun taas pidempi 109-grammainen toimii raavaamman ahvenen sekä kuhan ja miksei hauenkin kalastuksessa. Laatu on aina hyve

Nämä vavat eivät missään tapauksessa ole edullisimpia, sillä hintalappu on 185 euroa. Rahalla tosin saa hiilikuituaihion, joka kestää arvostelun minkä tahansa muun kanssa sekä Fujin parhaat komponentit vaparenkaiden ja kelakiinnikkeen muodossa. Käyttömukavuutta on myös ajateltu Fujin liukuvalla koukunpidikkeellä. Kokeessa mietimme, että jos pitää kalastuksesta, niin miksi hankkia laadultaan heikompi vapa? Eihän sitä kukaan halua huonoja vaatteitakaan. Ehdottoman suositeltava hankinta laadukkaan jigivavan etsijälle. Lisätietoa www.opm.fi.

Tämän setin voisin hyvin ottaa myös sille kuuluisalle autiolle saarelle.

terilaakerin johdosta. Tosin silloin vapa täytyy vaihtaa pidempään ja notkeampaan. Hintaa on kertynyt 275 euroa, joten tämä on tosiharrastajan kela. Lisätietoa www.opm.fi. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

Sporttinen hyrräkela

7,3:1-välityksellä olevassa Okuma Helios SX –hyrräkelassa korostuu urheilullisuus. Hiilikuituinen 100 mm kampi tukevilla nupeilla herättää huomiota, mutta kammella on tarkoituksensa: sillä saa kelaukseen napakan otteen ja vääntöä silloin kun sitä tarvitaan. Kelan erikoisuutena on Okuman 12-portainen Velocity Control –heittojarru, jonka avulla puolan herkkyyden voi säätää jopa aivan muutaman gramman jigipäille tai kevyille lipoille, joita tavallisesti heitetään haspelilla. Monen paatuneen haspelikalastajan kannattaisi kokeilla laatuhyrrää. Vain 179 grammaa painava hyrrä sopii myös hyvin esimerkiksi meritaimenen kalastukseen korroosiopinnoitteensa ja 10 ros-

144

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Vapojen ja kelojen Formula 1.

Uutta ja kokeiltua

Okuma Komodo -hyrrävapa sopii varmasti monen hauenkalastajan käteen.

Okuma Komodon pariskunta yhdessä uuden Savage Gear Gobyn kanssa on toimiva yhdistelmä.

Suunniteltu yhteen: Okuma Komodo SS – haukihyrrä & Okuma Komodo –hyrrävapa

kuma Komodon nimi viittaa paitsi raakaan komodonvaraaniin, niin myös erittäin tukevaan haukihyrrään. Nyt massiivinen hyrrä on saanut tiukan pikkuveljen Komodo SS:n muodossa, josta siitäkin löytyy isompi 300- ja pienempi 200-luokan kela, joka oli meillä kokeessa. Ruostumattomasta teräksestä oleva pääja pinioniratas tekevät SS:llä kalastuksen vaivattomaksi ja tehokkaaksi. Miellyttävän oloiset mattapintaiset ja korroosiosuojatut posket sekä hyvä ergonomia saivat kolmelta eri heittäjältä kiitosta. Koko on juuri sopiva eivätkä posket ole kylmiä pakkasellakaan. On myös hienoa kun puolan salpa sanoo ”klik” eikä ”klok”, laatu siis näkyy ja tuntuu. Runko on puolan tapaan alumiinia, joka osaltaan tuo laadun tuntua. Kelasta löytyy myös mekaaninen takasalpa, joka estää kammen pyörimisen esimerkiksi tiukassa vastaiskussa. Heittäminen

Kelan puola on herkkä, aivan uutena sitä piti hieman verrytellä, mutta 100 gramman haukikumin kanssa saatiin hommaan nopeasti herkkyyttä. Heittojarrun säätö on loogista eikä porrastusta ilmene. Kampi on riittävän kokoinen ja pitävillä EVA-nupeilla varustettu. Hyvä hinta-laatu-suhde

Komodo SS:n hinta on 249-259 euroa koosta riippuen ja summalla saa kelaa koko rahalla. Yksinkertainen ja toimiva rakenne sekä ruos-

tumattoman teräksen tuoma varma kestävyys ovat tämän kelan valtteja. Välityksiä löytyy 6,4:1 sekä nopeampi 7.3:1 Kannattaa pistää kirjaimet SS mieleen. Vasurikelat myös saatavana. Lisätietoa www.opm.fi

Okuma Komodo SS on 200-luokan haukihyrrä ja tarjoaa erinomaista vastinetta rahalle.

Okuma Komodo –hyrrävapa up to 100 g

Tämä 129 euron hintainen haukivapa edustaa vavanrakennuksen perusperiaatteita: aihio on riittävän tunnokas, mutta jämäkkä nykykumeille ja muille haukiuistimille eikä takakahvan pituudessa ole säästelty. Heitoissa juuri takakahvasta lähtevät ne viimeiset muutamat metrit. Mukavana lisänä kelassa on SeaGuide-kelakiinnike tuplalukituksella, jossa ensin kiristetään lukitusrengas, jonka päälle kierretään kahvan etuosa. Mekanismi varmistaa, ettei kela ole löysällä juuri silloin kun se iso iskee. Toinen hyvä kestävyyttä korostava ominaisuus ovat tuplajalkaiset vaparenkaat. Vavalle optimaalinen uistimen paino on noin 80 g, jolloin vapaan voi huoletta ladata koko varren tehon ennen vapautusta ja homma ei silti ole raskasta. Uistinlenkin puuttuminen tyvestä on ainoa asia, joka ihmetyttää muuten oivallisessa ja nykyaikaisessa haukivavassa. Lisätietoa www.opm.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO Avustaja MATTI JÄNNÄRI

Rosterirattaat eivät hätkähdä Itämeren vähäsuolaista vettä.

Siimaa juoksee kelalta vinhasti kun vapa on lingonnut uistimen. Laadukasta menoa.

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

145

Uutta ja kokeiltua

Kuvassa 10 väriä, yhteensä värejä on 15 kpl. Näillä kalastimme Kymijoella ja parhaiten antoi vasemmalla toiseksi alimpana oleva Olive Green. Kuva Antti Zetterberg.

Otus kuten Petokin on varustettu VMC Coastal Black -koukuilla, joita myydään myös 25 kappaleen erikoispakkauksissa. Hinta 14,90 euroa. Kuva Janne Koivisto. Kymijoen kolme päällikköä yhteiskuvassa. Kuva Antti Zetterberg.

Rapala X-Rap Otus on Pedon sukua

anonta hyvää huonetta ja sukua pätee Otuksen kohdalla täysin. Se omaa sukulaisensa Pedon eturungon, mutta pyrstö on lapion sijasta sirppimallinen. Runko on tukevaa hauen hampaat ja kiviosumat kestävää muovia ja pyrstö on kumia. Rapalan uistinsuunnittelutiimi on hyödyntänyt Pedon värikarttaa ja tuonut Otukseen vielä hieman lisämaustetta. Laaja värikartta omaa toimivat värit niin sisävesiin kuin merellekin.

Toinen pelittänyt väri oli hieman yllättäen Mirror Carp, mikä tosin antoi vain 3-4 kilon kalaa. Kuva Antti Zetterberg.

Kymijoen testiraati antoi viimeisen sanan

Valmistaja sanoo Otuksen toimivan erityisesti kylmän veden aikaan kun uistimelta vaaditaan kokoa ja hidasta uintia. Testipäivänä ilma ja vesi olivat yhtä ”lämpimiä”: 3 astetta. Pääsimme siis kokeilemaan Otusta todella kylmissä olosuhteissa. Rapala X-Rap Otus on 24 cm pitkä ja painaa 83 grammaa, mutta koska sirppipyrstö aukeaa uidessa, on uistimen hahmo vedessä vielä hieman suurempi. Kymijoen rauhallisesti virtaavassa vedessä Otusta pystyi hienosti leijuttamaan välivirrassa ja houkutella haukia iskuun. Verrattuna Petoon sen pyrstö elää pienimmästäkin liikkeestä. Mitä hauet pitivät?

Äärimmäisen kylmässä vedessä tärppiväli on usein pitkä ja niin meilläkin. Kari onnistui kuitenkin kaivamaan hienosti metrikkään näytille sekä joukon pienempiä haukia. Pääsimme lisäksi pitelemään paria kerhokalaa, mutta tällä kertaa hauet voittivat. Otus jatkaa Pedon helppouittoisten ja –heittoisten uistinten viitoittamaa tietä omalla tavallaan. Tällä uistimella on helppo onnistua. Paino 83 g. Hinta 19,95 euroa, myyntipakkauksessa tulee varapyrstö. Lisätietoa www.normark.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO Avustaja KARI LOSSI

146

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

VMC Coastal Black -koukut pureutuvat hyvin haukien leukoihin. Kuva Antti Zetterberg.

Uutta ja kokeiltua E.V. Truttien tekijä Janne Koivisto antoi heittoja juhlavavalle.

DePaul Design Santico 20 v –juhlavapa

antico Tradingin nokkamies Tero Santikko on onnellisessa asemassa, sillä mies suunnitteli yrityksensä 20-vuotisjuhlan kunniaksi juhlavavan. Eikä mitä tahansa vapaa, vaan kohtuuhintaisen huippukomponenteilla varustetun instrumentin esimerkiksi taimenen kalastukseen tai hauen kevyeen heittokalastukseen.

Mitta löytyy selkeästi merkittynä.

Hyvä kokonaisuus

Hienossa samettipussissa toimitettavassa 255-senttisessä vavassa on Fujin vaparenkaat ja kokotoiminen aihio tarjoaa upeaa herkkyyttä 20-30 grammaisilla uistimilla. Suosituspainot uistimille ovat 10-32 g. Kaksiosaisen kahvan väliosa on tyylitelty kalan nahan väreihin ja aihiossa on selkeä mitta aina 60 senttiin asti – ehkäpä tässä on viittaus enemmän taimeneen kuin haukeen. Ainakin me koimme näin.

100 kappaleen erikoiserä tätä vapaa ei kauaa kaupassa vanhene.

Entäpä hinta?

Näin hienosta vavasta 149 euroa on kohtuuhinta. Vapa toimii mainiosti meritaimenen tai virtavesien kalastuksessa, myös pienet haukilusikat soveltuvat vavalle hienosti. 100 kappaleen rajoitettu erä myydään varmasti nopeasti loppuun. Kannattaa kysyä kauppiaalta, jos mielessä on hieman erikoisempi ja harvinainen vapa. Lisätietoa www.santico.fi Teksti ja kuvat KALASTUS-LEHDEN TESTIRYHMÄ (ANTTI ZETTERBERG, JANNE KOIVISTO, HANNU HUTTUNEN, MATTI JÄNNÄRI)

Vaparenkaat Fujilta. Ei tarvitse selitellä.

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

147

Uutta ja kokeiltua Ursuitin omaan teknologiaan perustuva mittaus toteutetaan kameran ja mallinnusohjelmiston avulla. Tämä tilanne oli Helsingin venemessuilla.

Kaulan ympäryksen mittaus on tärkeää kaulamansetin mitoituksen kannalta. Koska kuivapukua pidetään päällä koko päivä, on sen istuvuuteen hyvä kiinnittää huomiota. Joskus paras tapa on tilata puku mittojen mukaan.

Viimeisteltyä mukavuutta

Kalastajan kuivapuku mittojen mukaan Ursuitilta Kotimainen kuiva- ja pelastuspukujen valmistaja Ursuit valmistaa vuosittain tuhansia pukuja erilaisiin käyttötarkoituksiin niin pinnan alle kuin päällekin. Meloja, sukeltaja ja kalastaja tarvitsee puvussaan erilaisia ominaisuuksia, joita Ursuit pystyy räätälöimään jopa tapauskohtaisesti. Mittatilauspuku on tästä hyvä esimerkki.

hmisten ruumiinrakenteessa on yllättävän paljon eroja. Raajoissa mittojen erot eri ihmisten välillä ovat huomattavia ja iän karttuessa ainakin miehillä keskiruumis alkaa kasvamaan. Nämä kaikki muodostavat yhtälön, johon ei ole yhtä ratkaisua. Kuivapuku on kalastajalle kylmissä olosuhteissa olennainen varuste

Koko päivän päällä pidettävän puvun tulisi olla hyvin istuva ja niin mukava, ettei sen päällä oloa edes huomaisi. Valmiit puvut istuvat useimmille, mutta mikäli istuvuus ei ole kohdallaan, on mittatilauspuku järkevä vaihtoehto.

148

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Kädet on hyvä mitata eri kohdista, jotta hihasta saadaan mukava.

Ursuit tarjoaa puvun mittatilaukseen kahta vaihtoehtoa

Itse mitattua tai Ursuitin omalla kuvaan ja mittaukseen perustuvaa tekniikkaa, jossa henkilöstä otetut kuvat ja mitat syötetään mallinnusohjelmaan, jonka perusteella puku valmistetaan. Ursuit esitteli omaa tekniikkaansa Helsingin Venemessuilla helmikuussa ja palvelu on saatavilla Ursuitin tehtaanmyymälässä Turussa ja tietyillä kauppiailla. Hintaa tulee pari sataa euroa enemmän kuin valmiissa puvussa, mutta lopputuloksena on täydellinen istuvuus. Mikäli haluat mittatilauspuvun, mutta et pääse Ursuitin kuvattavaksi, niin toimita itsestäsi mitat Ursuitille. Erityisesti mansettien alueelta, ranteista ja kaulasta mittaus tehdään paljaalta iholta ja niin täsmällisenä kuin mahdollista. Muissa mittauksissa on hyvä huomioida se, että puvun alle tulee mahtua lämpökerros mukavasti, joten mittaus kannattaa tehdä lämpimien vaatteiden kanssa. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Mitattavat alueet ennen tilausta 1. Pää 2. Kaula 3. Rinta 4. Vyötärö 5. Lantio 6. Reisi 7. Pohje 8. Nilkka 9. Hauis 10. Käsivarsi 11. Ranne 12. Niskanapista pakaran alaosaan 13. Pakaran alaosasta kehräsluuhun 14. Selkärangasta ranteeseen 15. Olkanivelestä ranteeseen Ilmoita tilausta tehdessäsi myös pituus ja paino sekä mahdollisen kiinteän kengän koko ja malli.

Lisätietoa www.ursuit.com

Uutta ja kokeiltua

Shimano hyväilee ”hyrräkelastajia”

Shimano Curado DC & uusi Yasei yhteiskuvassa.

himano Curado DC on uuden sukupolven kela, joka tuo digitaaliohjauksen yhä lähemmäs tavallisen kalastajan kukkaroa. DC:n mikroprosessori mittaa puolan pyörimisnopeutta tuhat kertaa sekunnissa, säätäen heittojarrua tarpeen mukaan. Järjestelmän tavoitteena on mahdollistaa pidemmät ja sotkuttomat heitot. Kelaan on ohjelmoitu neljä erilaista heitto-ohjelmaa

Sopiva valitaan kelan oikeassa poskessa olevasta pienestä kiekosta. Kiekko on kohmeisille

näpeille vähän turhan pieni, ja jarruohjelmien miniatyyrinumerointi keski-ikäisen silmille vähintäänkin haasteellinen. Siinäpä ne kelasta mieleen tulevat miinukset melkeinpä ovatkin. Plussia löytyy senkin edestä. Kela on kohtuullisen painoinen (220 grammaa), Shimanolle tuttuun tapaan miellyttävästi käteen sopiva ja jämäkkä. Kammennupit ovat Curadoista ja Chronarcheista tutut suurikokoiset ja kumipäällysteiset, ja niistä saa erinomaisen otteen. Tähtipyörän ergonomiaa myöden kaikki sopii käteen kuin hanska. Onko noin 80 euron arvoisesta (Curado K:n ja DC:n hintaero) tietokoneesta iloa? Ainakin kela on parhaimmillaan huomattavan pitkäheittoinen, ja toisaalta kevyenkin lusikan heitto vastatuuleen onnistuu sotkuitta, ellei täysin varomattomasti yritä kiskaista. Jos ensimmäiseen hyrrään on valmis laittamaan

Yasei Pike Casting –haukivavat Uudet Yasei Pike Castingit ovat laadukkaita, mutta hiukan persoonattomia.

niin, sillä osa Yasein identiteettiä oli juuri persoonallinen ulkonäkö. Kokeilussa oli kaksi

279 euroa, tässä olisi mutkaton tapa siirtyä kelatyypin käyttäjäksi. Oikein kovia pakkasia ei testijakson kalareissuun osunut, mutta ainakin nollakelissä prosessori toimi hyvin. Kelistä riippumatta DC pitää heitossa pientä sirinää, mikä saattaa häiritä herkintä korvaa.

Curadon mikroprosessoria säädetään kiekosta, joka voisi olla vähän isompikin.

kuin edellä. Omaa viehearsenaalia tuli nakeltua mieluummin tällä vähemmän hevillä kepillä. 239 euron hinta on samaa tasoa kuin valkoisen sarjan Yaseissa. Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO & VEIKKO SATTO

haukitykkiä

nsimmäisen Yasei-vapasukupolven viitoittamalla tiellä jatketaan. Keskieurooppalaiset huippukalastajat, hassutukkainen hollantilainen Willem Stolk nokkamiehenä, laittoivat aikanaan alulle monipuolisen vapasarjan, jossa kantavana teemana oli tehdä nimiä myöten täsmätyökaluja eri kalalajeille ja kalastustavoille. Hyvän vastaanoton saaneen vapaperheen ulkonäkö oli kruunattu helmiäisvalkoisella aihion osalla ja japanilaisilla aakkosilla. Vaikka Yaseit tuntuvat nyt aiempaa laadukkaammilta ja paremmin viimeistellyiltä, ulkonäöllisesti ne ovat muuttuneet tavanomaisemmiksi. Harmi

230 XXH on 230 cm ja 190 g painava maila, joka on tarkoitettu nykymittapuulla keskikarkeiden vieheiden junttaamiseen. 56-170 g painosuosituksen perusteella vavalla pitäisi lentää materiaalia suunnilleen 12 sentin jerkistä 25 sentin haukipehmoon. Toisin kuin tavallisesti, tässä vavassa ei ole sormikoukkua vaan leveä, hiukan alemmaksi sijoitettu lipare, johon on tarkoitus nojata koko kämmenen reunalla. Ratkaisu on loppujen lopuksi ergonomisempi, mutta oikea ote vaati itseltä alkuun totuttelua. Vapa on kaikin puolin miellyttävä, tasapainoinen ja laadukkaan tuntuinen. Kepeämpi, mutta pidempi 250 XH on kaksiosainen, ja sen viehepainosuositus on 40-100 g. Painoa on kykyihin nähden varsin kohtuulliset 150 grammaa. Laatusanoiksi sopivat samat

Viimeistely on siistiä ja viehelenkki järkevästi vavan yläpuolella.

230 XXHssa (oikealla) on sormikoukun sijaan kämmentuki. Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

149

Uutta ja kokeiltua

Typhoon MaxB kokeessa viime kauden lopulla. Kuva Sami Pitkänen.

Typhoon-kuivapuvut Suomeen

rittiläinen Typhoon on perustettu vuonna 1947 ja se on tällä hetkellä maailman suurin kuivapukujen valmistaja. Yritys valmistaa kuivapukujen lisäksi ammatti- kuin harrastekäyttöönkin suunniteltuja märkä-, pelastus- ja sukelluspukuja sekä vesiurheiluvarusteita. Viime kauden lopulla myyntiin tulivat kalastajille suunnatut kuivapuvut 1169 euron hintainen PS 330 Xtreme sekä 799 euron hintainen Max B. Puvuissa on kirkas punamusta värimaailma ja kalastuksen harrastaja ymmärtää heti mistä on kysymys. Kumpikin puku on valmistettu Typhoonin omasta hengittävällä nelikerroskalvolla varustetusta vahvasta kankaasta ja niissä on Cordurasta tehdyt vahvikkeet kulutukselle alttiissa osissa kuten takamuksessa, kyynärpäissä ja polvissa. Molemmissa puvuissa luotetaan kiinteään sukkaan, jonka alle laitetaan esimerkiksi villasukka tai tekninen urheilusukka. Sukka on kuivapukujen kuluvin osa, joten siksi valmistaja on

150

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

painattanut niihin tekstin, jossa korostetaan, ettei sukilla saa liikkua ilman kenkää. Käytännön ratkaisuja

Hyvänä ideana polvista löytyy myös taskut, joihin voi sujauttaa pehmikkeet. Huomio kiinnittyy myös sepaluksen alueeseen, kummastakin puvusta löytyy etenkin miespuolisia käyttäjiä ilahduttava täysin vesitiivis sepalusvetoketju. Kummankin puvun kaula –ja rannemansetit ovat Typhoonin GlideSkin –neopreenia, joka liukuu hyvin helpottaen pukemista ja on kehitetty kestämään suolaista valtamerivettä, joten keston voisi olettaa meidän olosuhteissa kohdillaan. Vahvat ja leveät velcro-kiinnityksellä olevat lahje- ja ranneresorit mahdollistavat pukujen optimaalisen säädön kalastukseen ja liikkumiseen. Liikkumista helpottavat myös ergonomisesti leikatut hihat ja lahkeet. Ryhdikkyyttä tuovat kiinteät henkselit, joilla housuosa istuu paremmin paikoillaan.

PS330 huhtikuun alussa kahden asteen vedessä. Toimiva ja ehjä puku on näissä lämpötiloissa ehdoton. Kuva Janne Koivisto.

Uutta ja kokeiltua

Istuvuus on mietitty siten, että erilainen häärääminen onnistuu myös puku päällä. Kuva Sami Pitkänen.

Kätevänä ominaisuutena on myös kantokassi, joka leviää pukeutumisalustaksi suojaten kiinteitä sukkia. Typhoonin puvuille myönnetään vuoden tehdastakuu (tutustu takuuehtoihin), mutta takuuta voi pidentää kolmeen vuoteen rekisteröimällä tuotteen virallisesti Typhoonin sivustolla.

Typhoon PS330.

Eroavaisuuksia

Niin PS330 (kuvassa) kuin MaxBssäkin löytyy sepalusvetoketjua tarpeita helpottamaan. Kuva Janne Koivisto.

PS 330:ssa on enemmän taskuja ja sen hupun sekä kauluksen säätömahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin Max B:ssä. Mukavana lisänä PS 330 tarjoaa fleecevuoratun käsien lämmittelytaskun ja kaulus on irrotettava. Edullisemman Max B:n reisitaskussa on kaksi osaa, läpinäkyvä ulkopuolella ja näkymätön sisäpuolella. Sulkeminen tapahtuu velcro-tarralla. Tasku ei ole vedenpitävä. Hinnoittelu

Typhoon MaxB.

Säilytyspussi toimii myös pukeutumisalustana. Puvun alla on Hodgmanin Core Ins - lämmin väliasu. Kuva Janne Koivisto.

Max B on 799 euron hintaisena usean kukkarolle sopiva. Sen ominaisuudet toimivat kalastuksessa ja erityisesti sepalusvetoketju tuo mukavuutta. Huippumalli PS 330 tuo lisää ominaisuuksia ja hieman nopeamman puettavuuden, mutta hintaakin on lähes 400 euroa enemmän. Kummastakin puvusta on saatavilla koot M-XXL. Lisätietoa www.typhoon-int.co.uk Teksti ja kuvat KALASTUS-LEHDEN TESTIRYHMÄ (ANTTI ZETTERBERG, SAMI PITKÄNEN & JANNE KOIVISTO)

Kalastus-lehti 1(19 | Kalamies.com

151

Ajankohtaiset haukiperhot Teksti ja kuvat JANI MÄKELÄINEN

Perhokalastaja Jani Mäkeläinen sitoo kauden jokaisessa numerossa ajankohtaan täydellisesti sopivan haukiperhon.

KEVÄINEN SÄRKIHERKKU Kevään sekä alkukesän hauenkalastus on mielenkiintoista, mutta myös vai-

keaa kalastusta. Ongelmana on vaikeus kalastaa matalassa vedessä ja juuri näissä paikoissa perhot nousevat erityisen tehokkaiksi.

esimassat ovat vielä kylmiä, vaikka aurinko lämmittääkin matalia vesiä. Lämmin vesi houkuttelee kaikkia kaloja – niin saalistajia kuin saalistettaviakin. Hauet siirtyvät kudun jälkeen herkuttelemaan niin särjellä kuin myös lahnallakin ja nämä saaliskalat tulisi kaikkien kalastajien ottaa huomioon. Molemmat saaliskalat ovat hidaskasvuisia lajeja, jolloin ”välipalakoon” kalaa on paljon tarjolla. Perhot saavat olla ”isoja”, mutta mahdollisimman kevyitä

Perhoon tulee saadaan tarpeeksi pituutta ja korkeutta, jotta luodaan iso hahmo. Alku152

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

kauden perhot teen lähes aina keinomateriaaleista, jotta mahdollisimman ison hahmon saaminen olisi helpompaa. Käytän perhoissa myös paljon kimalteita ja varsinkin sidonnan alkuvaiheessa, koska tällä tavoin luon isomman hahmon ilman, että itse keinokuitumateriaali ulottuu edes perhon pyrstön kärkeen asti. Tärkeässä roolissa ovat myös kukon satulahäkilät. Ne ovat usein erittäin pitkiä sekä tasalevyisiä ja niiden avulla saadaan tehtyä pituutta sekä elävyyttä ilman, että perhon paino kasvaa. Satulahäkilöiden värikirjo on myös erittäin suuri, mutta ennen kaikkea luonnonvärien löytyminen on helppoa. Koukut

Usein käytän putkirunkoisia perhoja, jolloin koukku voidaan kääntää siiven suojaan, mutta hyvien isojen putkikoukkujen löytäminen on vaikeaa. Koukkuun sidottu perho on mielestäni mukavampi tehdä ja koukkuperho tartuttaa paremmin. Partridgelta löytää isoja ”Lock Bend” -koukkuja sekä isoja ”Jig”-kouk-

kuja, joilla saadaan perho tehtyä niin, että itse koukun kärki jää siiven alle piiloon. Tämän tyylisillä perhoilla voidaan kalastaa hyvinkin kasvustoisissa paikoissa ja uittoa voidaan tehdä matalassa erittäin hitaasti.

Ensin luodaan perhon hahmon pituus tekemällä ensimmäiset materiaaliniput kimalteista. Käytän itse paljon UV- ja GLOW-kimalteita. Omat kokemukset tukevat ajatusta, että kaksi samanlaista perhoa eivät toimi yhtä tehokkaasti, mikäli toisessa on käytetty UV- tai GLOW-materiaaleja. Käytän myös paljon eri paksuisia materiaaleja samassa nipussa luomaan voimakkaampaa kimalletta ja kontrastia. Myös tämä nippu on kartioitu eli aivan perhon kärjessä on vähemmän materiaalia kuin tyvessä. KUVA 1

Sitten lisätään keinokuitumateriaalinippuja. Tämän kokoluokan perhoissa en yleensä lyhennä keinokuitunippuja (Slinky, Steve Farrar’s, Crystal Flash) vaan sidon koko kuiKUVA 2

KUVA 3 Seuraavaksi sidotaan kukon satu-

lahöyhenet perhon kyljille. Sidon ne useimmiten kiinni jo tässä vaiheessa, koska tärkeintä on, että ne asettuvat juuri pyrstölle ja ylettyvä t varmasti aivan loppuun asti. On tärkeää, että ne elävät niin hyvin kuin mahdollista.

Uutta väriä joukkoon. Usein laitan tässä vaiheessa perhon vatsapuolelle (perho penkissä käännetty) oranssia tai punaista UV- tai GLOW-materiaalia. Perhon vatsaväri tehdään usein myös tussaamalla, mutta silti käytän joukossa myös UV tai GLOW-materiaaleja. Perhon yläosaan lisään tummia sävyjä. Vaikka tekisin särki- tai lahnaperhoja, niin teen niihin silti useita eri sävyjä. Vaikka alaosa on usein tehty samoista väreistä, niin yläosa voi olla mitä tahansa vihreästä mustaan, erilaisia ruskeita ja oliiveja. KUVA 4

Nyt aletaan olemaan jo hyvin lähellä perhon päätä, jolloin lisätään mukaan ohuita kimalteita. Näiden avulla saadaan tehtyä perhon väreihin syvyyttä, koska KUVA 5

ohuet kuidut asettuvat paremmin perhon runkoon kuin paksut. KUVA 6 Perhon pää tehdään pitkäkuituises-

ta ja pehmeästä materiaalista, esimerkiksi SLF Hanks, mutta erittäin monet dubbingit soveltuvat tähän myös hyvin. Tärkeää on, että kuitu on tarpeeksi pitkää, jotta sillä voidaan muotoilla sopiva pää helposti. Pyritään edelleen asettamaan suurin osa materiaalista perhon yläpuolelle kuin perhon vatsapuolelle. Myös kylkiin tarvitaan tässä vaiheessa materiaalia, etteivät sitomattomat kyljet jää näkyviin. Kun materiaali on sidottu kiinni, harjaan aina siiven hammasharjalla auki. Saan näin varmistettua, että perho näyttää hyvältä ja silhuetti on oikea. Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

153

Ajankohtaiset haukiperhot

dun pitkänä, kärjet nypittynä eripituisiksi ja niput limittäin aina seuraavaan nähden. Kaikki niput sidotaan kiinni niin, että toinen pää jää ”odottamaan” perhon eteen ja niput käännetään ympäri kerralla. Sidon itse usein kolme pientä nippua ylös ja yksi nippu alas. En sido molemmille puolille yhtä paljon, jotta perhon muodosta tulee korkeampi ylhäältä. Älä sido perhon sivuille, jotta se ei muutu raskaaksi.

Nyt perho on jo saanut muotonsa. Mikäli se ei mielestäsi näytä hyvältä on siihen vielä tehtävissä muutoksia. Kun sidot tämän tyylisiä perhoja paljon, alat oppimaan miten mikäkin materiaalinippu muuttaa perhon muotoja. Harjaa perhoa auki ja ota se irti penkistä sekä tutki sitä useasta kulmasta. KUVA 8 Muodon tulee olla litteä. Muodon saaminen on helpointa tehdä hiusklipsien avulla. Kun olet tehnyt haluamasi muodon, tee perhon pään ylä- ja alaosaan UV-liimasta linjat, jonka ympärille perhon pää tehdään. Samalla saat päähän haluttua väriä luomaan syvyyttä. KUVA 7

”Kun sidot tämän tyylisiä perhoja paljon, alat oppimaan miten mikäkin materiaalinippu muuttaa perhon muotoja.”

KUVA 9 Aseta

3D-silmät paikalleen. Voit kiinnittää ne liimageelillä, mutta mikäli teet liimauksen niiden yli, et tarvitse liimageeliä pohjalle. Paina silmät paikalleen hiusklipsillä, jolloin saadaan aikaan oikea pään muoto. Itse käytän pään tekemiseen kirkasta UV-liimaa ja päälle teen aina Top Coat -lakkakerroksen, jolloin päästä tulee kova ja kirkas. Lisään päähän hienojakoista kimalletta, jota saa edullisesti askarteluliikkeistä. Itselläni on useita eri värejä, vaikka eniten käytänkin perinteistä hopea-holo -väritystä. KUVA 10

Harjaa perhoa lopuksi auki ja parantele sitä tussaamalla tarvittavat kohdat. Voit helposti lisätä ruskeaa kylkiin, hieman oliivia joukkoon, mustan selkäosan ja aavistuksen oranssia tai punaista kurkkuun. Vedenalainen raati kertoo oletko onnistunut!

Ajankohtaiset haukiperhot

10.

154

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset 4 NUMEROA KOTIINKANNETTUNA 20€

1/19

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

n! ukaa Ota m

INEN ILMA IS T GRA FREE

Koeajossa

Finval 555 Fish Pro Silver Hawk BR 2019 Legendan puheenvuoro

Juha ”Murtaja” Niemelä Kadonneiden lohikalojen jäljillä

Suomen ja Venäjän rajaseudun virtavedet Hauenkalastajan luottouistimet

Kalastuksen apuvälineiden kehitys

Korvaako elektroniikka kalamiestaidon? Älä anna ulkonäön hämätä

Meritaimenta inline-uistimilla

JE RKKI EN PALU U

facebook.com/kalastuslehti kalastus119.indd 1

18.4.2019 14.05

Tilaus: Jaicom Oy Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

155

Mika Vornanen

Tapetaan kaikki

alvella en ehtinyt kuluttamaan kotimaista mediaa, mutta aimo annos hylje- ja merimetsolobbausta tuli nähtyä. Äkkinäinen voisi jopa kuvitella, että kaikki hylkeet ja merimetsot tappamalla kalamäärät lisääntyisivät niin paljon, että viikonlopuilla kuhafileitä jaettaisiin kalatiskillä ilmaiseksi. Maailman toiseksi vanhimman ammatin harjoittajat ovat kertoman mukaan katoamassa Suomesta pallopäiden ja mustien lentävien pirulaisten takia. Hylkeiden suhteen haettiin säälipisteitä jopa kaukaa 80-luvulta St. Lawrencen lahdelta, missä turskakanta kalastettiin totaalisesti pois näiden ammatinharjoittajien toimesta. Missio toteutettiin niin hyvin, että lähes koko kalastusaluksien armada päätyi naulatehtaalle. Syystä tai toisesta lobbauksessa ei mainittu sanallakaan syyn ja seurauksen aiheuttajaa, vaan suureen ääneen kerrottiin, ettei hylkeiden vuoksi turskakanta ala elpyä. Pikkalaa lukuun ottamatta, ei Suomessa moinen ylikalastus ole mahdollista. Samaan aikaan muutamalle ammatinharjoittajalle myönnettiin luvat pitää yhteensä 40 (neljäkymmentä) isorysää lähempänä jokisuita kuin lain vaatima kolme kilometriä. Yli 30 kuorerysän lupaehtoihin oli kirjattu kohta, jonka mukaan vaelluskalat on vapautettava, samoin kuin yli 65 cm kuhat ja 90 cm hauet. Öö, tämähän tarkoittaa sitä, että kaikki ahvenet, kuhat 40-64 cm ja kaikki hauet 90 cm saakka saa ottaa saaliiksi, plus mitä muita kaloja tuleekaan. Kalastajapariskunnan mukaan rysät on suunniteltu siten, ettei niihin mene kuin haluttuja kaloja ja kalastus kestää jäiden lähdöstä ehkä neljä viikkoa, joskin luvat ovat 3 kk ajalle 1.3 – 30.5. Herää kysymys, miksi muut kalat kuin kuoreet on kirjattu vapautettavaksi? Erityisesti ihmetyttää suurien kuhien ja haukien maininta erikseen, koska rysäthän on kertoman mukaan suunnitel-

156

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

tu siten, ettei niihin mene muita kuin haluttuja kaloja. Kusetuksen makua sanon minä. Kymijoen suulle myönnetyt rysäluvat ovat sitten todellinen case ”mean while in Finland” Mitkään lait, asetukset, jne. eivät päde, koska (muka) hylkeet, hylkeet ja vielä kerran hylkeet. Oi kuitenkin onnea, sillä 6.4.2019 saatiin lukea ilouutinen; luvalliset merimetsojen pesintähäirinnät on aloitettu. Kauhulla odotan, koska luvallinen vapakalastuksen häirintä aloitetaan. Oodi ilolle soitettiin myös Johan Antille (joku Norrbottenin suuruus), koska hän on tyytyväinen päätökseen hylkeiden lisenssimetsästyksestä. ”Burn gasoline, kill them all” Silti, ei pidä masentua, jatketaan hyväksi havaitulla tavalla. Otetaan ruoaksi kalat mitä ruokakunta käyttää, näin sitä jää huomiselle ja seuraaville sukupolville. Kalaonnea kaikille, jotka sitä tarvitsevat. -Mike

Tunnistatko Suomen yleisimmän roskakalan? Känner du igen Finlands vanligaste skräpfisk?

Plastic lapides sacculi, Muovipussi/Plastpåse Pituus/Längd ♂ 40–60 cm, ♀ 20–40 cm. Väritykseltään monenkirjava. Hyvin yleinen sekä suolaisessa että makeassa vedessä. Tavattu kautta maan. Förekommer i olika färgvarianter. Allmänt förekommande både i salt- och sötvatten. Påträff as i hela landet.

Jos jatkamme vesistöjemme roskaamista, on merissämme vuoteen 2050 mennessä enemmän muovia kuin kaloja. Liittymällä Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäseneksi tuet vesistöjemme hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa. Jäsenyys maksaa vain 35 euroa vuodessa. /// Om vi fortsätter att skräpa ner våra vattenområden kommer havet år 2050 att bestå av mer plast än fi sk. Genom att bli medlem i Håll Skärgården Ren rf stöder du våra vattenområdens väl nu och i framtiden. Medlemskapet kostar bara 35 euro i året.

www.pidasaaristosiistina.fi/liityjaseneksi

www.hallskargardenren.fi/blimedlem

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

157

Jakelupisteet 2019

KALASTUS/VENELIIKKEET

GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Adita Wobbleri Flipper Market Meri-Info Maritim Schröder John Nurminen Marine Varuste.net Helsinki Spey Clave Waltic HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike HÄMEENLINNA Erämaailma IISALMI Pohjois-Savon Luontovaruste IMATRA Kisa Imatra JOENSUU Jokikone Oy

KIRKKONUMMI ERÄ+

MIKKELI Kala-Kalle

URJALA Valajärven kartano

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

NIVALA Savenmaa

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

OULU Tiura Uistin

KORPPOO Buffalo

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky

VANTAA Yamaha Center Ruoto (Tuusula)

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Yamaha Center Kuopio

RAISIO Raision Meri & Metsä

KUUSAMO Kuusamon Uistin Tärppi

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy LAHTI Erä-Lindroos LAMMI Sport Lammi Tuulonen

RAUMA Sissos Myymälä

SAARENKYLÄ Karin Kampe SALO Salon Urheilutarvike Oy SIPOO W&W Marine Oy SODANKYLÄ Simonen

JOUTSA J.Varis

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

JYVÄSKYLÄ Karin Suurmyymälä

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

JUVA Rauta Maatalous

LOPPI Eräloppi Oy

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky

KAARINA Kalastuskeidas

LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

KAUSTINEN Eräkellari

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

TAMPERE Nippon Verkko Tampereen Kalastusväline Oy Yamaha Center Ruoto

KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka KIIMINKI Frontters

158

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari KOTKA Kymi Fishing KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy RÖNNÄS Fishing Lords ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

KALASTUSOSASTOT

TURKU Yamaha Center Turunmaan ase ja kone

TOKMANNI (kautta maan) HONG KONG (kautta maan) MOTONET (kautta maan) XXL (kautta maan) KÄRKKÄINEN

KESÄLEHDESTÄ

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

159

X-RAP OTUS SUURHAUELLE! 160

Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com