Kalastus 2/19 by krookmedia

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

2/19

Ota muka an!

ILMAINE N GRATIS FREE

Keskikesän hauenkalastus

Miten löydät kesähauen? Lähialueet tutuksi Tasavuosia 2019

Mercury Marine 80 vuotta Uusi tekniikka avuksi

Viistokaikuluotain heittokalastuksessa Pienvesistöt haltuun

Perhokalastusta kotikulmilla Suosio nousussa

Ahvenen kalastustekniikat

KALASTAJAN PIENVENEET

facebook.com/kalastuslehti

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KUHAJAKKI on KONE!

JAKKI LIPPA Todellinen LINKO!

MAAILMAN PARAS LIPPA?!

• 10 g

HUOM! U Usia vär ejä kaudell e 2019! JAKKI-SAALIIT SUUREMMIKSI! 6

Markkinointi:

Pro Quality Better Price!

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

HUOM

! UUsi

ERÄ-lehden testeissä huippusaaliita!!!

a vär ejä ka

udell

e 2019

sh. alk. 5,90€

Markkinointi:

Pro Quality Better Price!

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Pääkirjoitus 2/2019 4,7-kiloinen rasvaeväinen meritaimen sai luonnollisesti vapautensa takaisin tarjottuaan sitä ennen elämyksen, johon ei älypuhelin pysty. Suosittelen lähtemään kalaan oli laji mikä tahansa! Kuva Sami Pitkänen.

Shift to the NEXT

Unohtumattomia hetkiä kalastuksen parissa

ienot hetket kalavesillä eivät unohdu oli kyseessä sitten ison kalan saaminen tai muuten vain erityisen hyvä meininki. Jaan itse tämän kauden tähän asti hienoimman hetkeni tämän pääkirjoituksen muodossa. Meritaimenkausi on ollut todella hyvä tänä keväänä Helsingin vesillä ja tyhjiä reissuja ei ole juuri tullut tehtyä, mikä on erittäin harvinaista tämän kalalajin tiimoilta. Lähdimme äitienpäivän iltana Pasi Taposen kanssa yrittämään josko taimen olisi otilla. Olen huomannut, että muutaman tunnin iskut hyvällä kelillä ovat paljon tuloksekkaampia kuin koko päivän ruoskiminen huonoissa olosuhteissa. Heitin uistimen vanhaan ottipaikkaan ja totesin samalla Pasille, etten ollut tästä paikasta saanut koskaan yli 60-senttistä. Hyvä kun olin ehtinyt lausetta loppuun sanoa, niin joku rykäisi todella kovaa ja saman tien oli 30 metriä siimaa ulkona. Nyt oli iso kala kiinni hyvillä menohaluilla. Sattumoisin samoilla paikoilla ollut Sami Pitkänen tallensi tapahtumia Pasin ollessa koko ajan haavi valmiina. Jännitti niin perhanasti, sillä havaitsimme jo ensimmäisten syöksyjen aikana, että kyseessä oli yli 70-senttinen vähintään nelosen kala. Taiteilin kalan kanssa noin 10 minuuttia ja viimein Pasi sai sen hienosti kopattua haaviin eikä spontaania halausta voinut välttää. Hyvien luottokavereiden kanssa tapahtunut onnistuminen tuotti minulle äärimmäisen onnellisen olon. Kalastus on parhaimmillaan 10

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

tiimityötä ja tämä tapahtuma toimi siitä hienona esimerkkinä. Väitän, ettei yksin kalastaessa pysty kokemaan samanlaista kollektiivista euforiaa kuin porukassa. Samaa euforiaa koettiin varmasti myös kymmenissä toukokuun Hauenkalastajat Open –kilpailun venekunnissa, kun metrikkäitä haukia kammettiin mittalaudalle. Aivan mahtavaa meininkiä! Mahtavaa ja tapahtumarikasta kalastuskesää!

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi Spontaani halaus on paikallaan kalan ollessa haavissa. Kuva Sami Pitkänen.

LT. Light and Tough Technology with enhanced feel and power.

MONOCOQUE. Gives incredible rigidity and torque resistance.

Daiwa CERTATE LT - Made in Japan - Sizes 2500D to 4000-CXH - RRP from 479.00 €

MAGSEALED. Near zero friction and prolonged smoothness.

daiwa.com/scandinavia Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Sisällys 2/2019 s. 14

JULKAISIJA Krook Media Oy Särkiniementie 3 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi

s. 30

PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Ari Paataja Janne Koivisto Niko Satto

s. 62

s. 110

10 Pääkirjoitus 14

Kalastajan pienveneet – Kalastus-lehden toimituskunta

Lähiperhokalastus – Viljami Huhtala

Jigipäällä on merkitystä – Jörgen Larsson

Erikoistuva kalastusharrastus | ahven – Niko Satto

Kesäinen crank bait -kalastus – Mikey Sarelin

Tasapainopilkki toimii myös heitettynä – Antti Zetterberg

Viistokaikuluotain heittokalastajan apuna – Peter Lahti

Löydä kesän haukimagneetti – Anders Krus & Kristian Keskitalo

Kansantajuista kaikuluotausta osa 2 – Ari Paataja

Maan mainiot kalamiehet | Tuomas Hakala & Keijo Harju – Antti Zetterberg

Helin kanssa kalassa – Antti Zetterberg

Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg

Juha Happosen jiginiksit

Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä

Pörje Parilla

Patologit – Jani Helminen & Nathan Wilbur

Laatokan lohen valoisampi tulevaisuus – Aki Janatuinen

Mercury Marine 80 vuotta – Antti Zetterberg

104

Santico Trading 20 vuotta – Antti Zetterberg

108

Esittelyssä Lowrance Hook2 – Antti Zetterberg & Jesse Hyväri

110

Vene-esittely Crestliner 1850 Fish Hawk WT – Mikey Sarelin & Sami Laakso

114

Veneen hyvä hoito

116 Tekniikka 120

På Kroken -ravintola avasi Helsinkiin – Mikko Suursalmi

124

Uutta & kokeiltua

150

Ajankohtaiset haukiperhot – Jani Mäkeläinen

152

Mika Vornasen kolumni

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Kari Nyberg Veikko Satto KANNEN KUVA Antti Zetterberg ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy syyskuussa 2019 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Jani Ollikainen onnistui pienveneellä todella pienessä, noin 20 metriä leveässä joenuomassa. Kuva Antti Zetterberg.

mahdollistavat kalastuksen kaikissa vesistöissä Maamme lukuisat vesistöt ovat monelta osin vielä kalastajille tutkimattomia. Suuret järvet, isot joet ja merialueen rannikko kyllä tunnetaan, mutta pieni laskujoellinen erämaajärvi ”siellä jossain” on vielä täysin tyhjä piste kalastajan kartalla. Helposti mukana kuljetettavat pienveneet tekevät pienvesistöjen tutkimisen mahdolliseksi eikä hintalappukaan kirpaise. Teksti ja kuvat KALASTUS-LEHDEN TOIMITUSKUNTA (ANTTI ZETTERBERG, NIKO SATTO, PASI TAPONEN, MIKA NUMMISTO & JANNE KOIVISTO)

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Kalastusopas Jani Ollikainen käyttää Buster Miniä pienvesissä kalastukseen ja tarvittaessa kyytiin mahtuu myös kaksi asiakasta.

Buster Mini kulkee niin trailerilla, peräkärryllä kuin tietyin varauksin auton katollakin.

BUSTER MINI

Kalastuksen tai väsytyksen aikana seisominen takatilassa sujuu mainiosti.

on pienvesien monitoimivene Buster-perheen pienimmäinen, Mini, on vajaat neljä metriä pitkä ja noin sata kiloa painava täysalumiinivene, joka on yhtälailla kotonaan jigiveneenä salaisella metsäjärvellä kuin mökillä kakkosveneenäkin.

uster Minin selkeä pohjaratkaisu mahdollistaa veneen erittäin monipuolisen muunneltavuuden ja käytettävyyden. Kevyt 104-kiloinen vene kulkee trailerin lisäksi tarvittaessa vaikka peräkärryyn sidottuna tai auton katolla (autosta riippuen), josta kaksi miestä nostaa sen helposti alas.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Helppo varustella

Minin suunnittelussa on ajateltu kaikkia käyttäjiä. Kalastaja saa keulasähkömoottorin asennettua suoraan keulapiikkiin, kaikuluotaimen laidalle ja sähkö –tai polttomoottorin perälautaan. Akku tai akut sujahtavat mukavasti takapenkin alle. Airoja varten voi tilata lisävarusteena soutusarjan, jossa mukana hankaimet ja airot. Airot saa hyvin sijoitettua jompaakumpaa laitaa vasten. Vapaa-ajan käyttäjä arvostaa veneen helppoutta vaikkapa mökillä. Kotiin lähdettäessä perämoottori irti ja lukkojen taa, jonka jälkeen yksi henkilö vetää veneen helposti maihin ja kääntää sen ylösalaisin odottamaan seuraavaa kertaa. Komposiittiturkki on kestävä ja huoleton.

Kalastuskäytössä

Pääsin kokeilemaan venettä pienessä joenuomassa, jossa vettä oli maksimissaan pari metriä. Kalastimme kaksistaan kalastusopas Jani Ollikaisen kanssa haukea ja Jani oli

Kalan irrottaminen haavista ei saa venettä keikkaamaan liikaa kahden hengen kuormalla, mutta reunoilla liikkumisessa on hyvä pitää varansa.

varustellut venettä viistokaikuluotaimella, keulasähkömoottorilla sekä sähköperämoottorilla. Virtaa toimitti Mastervoltin kevyt litium-akku. Köykäinen vene liikkuu pienelläkin sähkömoottorilla aivan riittävästi kahden hengen kuormalla eikä soutaenkaan meno ole yhtään takkuista. Vakaus on veneen kokoon nähden hyvä, joskin on hyvä muistaa, että painopisteen siirto tuntuu pienveneessä aina selkeämmin. Hauenkalastuksessa tarvittavat varusteet mahtuivat kahdelta hengeltä mainiosti kyytiin ja mukaan tulivat myös ankkuri, eväslaukku sekä kamerareppu. Tilaa riitti silti hyvin heitellä. Kolmaskin mahtuisi, mutta silloin tavaramäärää pitäisi rajoittaa.

Veneen kantavuus on mitoitettu kolmen hengen mukaan 285 kiloon. Etenkin takapenkin alue on heittokalastajalle mainio, sillä leveä tila mahdollistaa varusteiden pitämisen ulottuvilla ja tilaa jää hyvin seistä sekä liikkua. Kalan haavimis –tai vapautustilanne ei aiheuta veneen liikakallistumista kunhan liikkeet tapahtuvat rauhallisesti.

”Köykäinen vene liikkuu pienelläkin sähkömoottorilla aivan riittävästi kahden hengen kuormalla eikä soutaenkaan meno ole yhtään takkuista.”

Hyvä vaihtoehto moneen käyttöön

Buster Mini on oivallinen ja lujatekoinen kalastus- sekä vapaa-ajan vene pienvesiin. Siihen voi tarvittaessa asentaa myös 8 hv perämoottorin, jolla vene lähtee iloisesti liukuun. Veneestä löytyy kätevä Easy Bail –tyhjennysventtiili, jonka avaamalla vene saadaan tyhjennettyä niin ajon aikana kuin maallakin. Ohjauspulpettia kaipaavalle on saatavilla Buster Mini Sport.

Buster Mini 2019 »» Pituus 3,88 m »» Leveys 1,49 m »» Kantavuus 285 kg »» Paino tyhjänä 104 kg »» Suurin moottoriteho 8 hv »» Hinta 2790 euroa »» Lisätietoa www.buster.fi

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Teksti PASI TAPONEN Kuvat ANTTI ZETTERBERG & PASI TAPONEN

Intruder liikkuu vaivattomasti pikkujärvellä keulasähkömoottorin avulla ja kaikuluotain kertoo tapahtumista pinnan alta aivan kuten isommissakin veneissä.

57 kiloa täyttä venettä

PELICAN INTRUDER 12

Pelican Intruder 12 on kestävästä polyeteenimuovista valmistettu 3,65 metrin pituinen ja 1,22 metriä leveä tasapohjainen jon boat -tyylinen vene, joka painaa vain 57 kiloa. Veneen kantavuus on kaksi henkilöä / 190 kg ja siihen voi asentaa enintään 6 hv perämoottorin. Keulassa on asennuspaikka myös sähkömoottorille, 2 kpl hankainpaikkoja ja kantokahvat.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Käytössä

Hankin oman veneeni talvella 2018 ja nyt alla on yksi täysi kausi, josta jäi hyvä maku. Veneeseen on noussut tähän mennessä 4 kpl yli 10 kg haukia ja lukuisia kuhia pienvesistöiltä, johon trailerilla liikuteltavilla veneillä ei ole laskupaikkaa tai muutenkaan asiaa. Veneeni on varusteltu Victron 65ah AGM-akulla, taivasankkurilla varustetulla Minn Kota Terrova -sähkökeulamoottorilla sekä Humminbird Helix 7 SI G2N -sivukaikuluotaimella, joka tekee

AutoChart LIVE -ominaisuuden ansiosta omia kartta-aineistoja vesistöistä, joista ei ole pohjakarttaa. Pienillä järvillä, joilla tai muilla vesistöillä ominaisuus on korvaamaton. Vene ei ole erityisen vakaa, mutta siihen tottuu nopeasti

Tilaa riittää hyvin kahdelle varusteineen ja kantavuus ei lopu heti suositellun 190 kg jälkeen. Pelkällä sähkökeulamoottorilla liikkuminen on hidasta ja kalastettava alue kannattaa rajata pieneksi.

Vaikka veneessä ei ole matalien laitojen ansiosta tuulipintaa niin tasaisen pohjan vastus on toisaalta olematon. Hiemankin tuulisemmalla kelillä kalastaminen kannattaa tehdä ankkurista tai laahusankkurilla jotta tehokkuus ja turvallisuus eivät kärsi. Airot ovat välttämätön lisävaruste ja kaksiosaiset mahtuvat hyvin veneen takatilaan osissa. Veneen mukana ei tule hankaimia ja jouduin vaihtamaan upotettavien hankainten naarasosat uusiin, koska en löytänyt markkinoilta veneeseen sopivia avohankaimia.

Veneen paras puoli on kuljetettavuus

Normaalin henkilöauton suurin kattokuorma on yleensä 80-100 kg, joka ei nyt muodostu ongelmaksi. Kaksi miestä nostaa veneen katolle hetkessä ja yksinkin olen rantaan tullessa 15 minuutissa liikenteessä. Vene kaadetaan sivuttain kattokiskon päälle, josta se nostetaan kattotelineen päälle. Olen sitonut veneen väärinpäin katolle kahdella kuormaliinalla yli ja varmistanut sen Bilteman kiinnitysköydellä, tuotenro. 34-214, joka on helppoudellaan ja 68 kg maksimikuor-

”Hiemankin tuulisemmalla kelillä kalastaminen kannattaa tehdä ankkurista tai laahusankkurilla jotta tehokkuus ja turvallisuus eivät kärsi.” Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Intruder on yllättävän vakaa kokoonsa nähden, mutta matala laita ei kestä kovin isoa aallokkoa.

”Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla” malla hyvä Pelican Intruderin pituussuuntaisen tuennan varmistamiseen. Katolla kuormatessa rajoitukset ovat selkeät

Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa ja peräylitys ei saa olla yli yhtä metriä. Muutoin se on merkittävä punaisella tai punakeltaisella 300 x 300 mm lipulla. Vaikka 1.6.2020 voimaan tulevan uuden tieliikennelain mukaan kevytperävaunuyhdistelmien suurin sallittu nopeus nousee 80 km/h:sta 100 km/h:iin, niin katolla kuljettaminen on huomattavasti nopeampaa ja liikkuminen ahtailla teillä helpompaa, kun vene on katolla. Lisävarusteet

Olen täydentänyt venettä sähkökeulamoottorilla ja kaikuluotaimella. 2019 kaudelle

Pasin vene on varustettu Victron 65ah AGM-akulla, Minn Kota Terrova -sähkökeulamoottorilla sekä Humminbird Helix 7 SI G2N -sivukaikuluotaimella.

lisävarusteiksi on hankittu veneen perään kiinnitettävät taittuvat kuljetusrenkaat, jotka helpottavat veneen liikuttamista maastossa yksin. Isompien vesistöjen kalastamiseen veneen päämoottoriksi on hankittu ePropulsion Spirit 1 sähköperämoottori, joka vastaa teholtaan 3 hevosvoiman polttomoottoria.

Pienimuotoisissa kalastuskohteissa ei kuitenkaan tarvita kuin airot ja ankkuri tehokkaaseen kalastukseen, joten varustelua voi lisätä tai karsia kohteen tai kalareissun pituuden suhteen. Lisätietoa Pelican Intruderista www.normark.fi

Alutroll-uutuudet:

685 Anglerfish ja Flatfish 400

Pasin tämän kauden avaushauki oli 10,75-kiloinen ja nousi Intruderiin. Kuva Pasi Taponen.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Pelican Intruderin kuljettaminen auton katolla ja pois nostaminen onnistuu jopa yhden miehen voimin.

FACEBOOK.COM/ TOHATSUFINLAND

@TOHATSUFINLAND

WWW.TOHATSU.FI Kalastus-lehti 2/19 WWW.ALUTROLL.FI

| Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

NOSTETAAN EROTTELUKYKY UUDELLE TASOLLE ELEMENT™ JA HYPERVISION™ LUOVAT TODENMUKAISEN KAIKUKUVAN Elementin 1,2 megahertsin HyperVision™ vie kaikuluotauksen uudelle tarkkuustasolle. DownVision, SideVision tai upea RealVision 3D, Elementin HyperVision™ -tilassa näet pohjanrakenteet ja kalat uskomattoman todenmukaisesti. Luokassaan ainutlaatuisella 4-ydinprosessorilla sekä intuitiivisella LightHouse Sport -käyttöjärjestelmällä varustettu Element vie ottipaikalle nopeasti ja näet sekä pyydystät kaloja, joita muut kalastajat eivät havaitse.

Alumacraft Jon Boat 1236 sopii lujan rakenteensa johdosta kaikenlaiseen vesistöharrastamiseen.

ALUMACRAFT 1236 JON BOAT – Amerikan alumiinia Ruthless Fishingin maahantuomat Alumacraft Jon Boatit ovat kevyitä ja jämeränoloisia USA:ssa valmistettuja pienveneitä, joihin on mahdollista kiinnittää myös perinteinen perämoottori.

lumacraft Jon Boatia on mahdollisuus myös soutaa ja tämä vain 58 kiloa painava vene liikkuu soutaenkin erittäin kevyesti. Veneeseen on mahdollista asentaa 10 hv perämoottori, jolla meno on jo hurjaa. Kantavuus on 245 kiloa, joten vene soveltuu 3 normaalimittaiselle tai 2 hieman raavaammalle kalastajalle.

veytensä ansiosta huoltovapaa 1236 Jon Boat sopii kalastajien lisäksi mökkikäyttöön apuveneeksi ja metsästäjille esimerkiksi lintujahtiin paikkoihin, jonne olisi mahdotonta mennä isommalla veneellä. Kevyt vene kulkee kätevästi esimerkiksi auton katolla ja siihen on saatavilla lisävarusteena tukevat ruostumattomasta teräksestä tehdyt ylöstaittuvat renkaat, joiden avulla Jon Boat kulkee kuin kottikärry konsanaan ja samalla varusteet liikkuvat mukana. Kuvissa näkyvät istuimet, keulasähkömoottorin alusta sekä kaikuluotaimen anturiteline ja renkaat ovat lisävarusteita.

Lisävarusteena tilattavat taitettavat renkaat ovat käytännöllinen ja toimiva lisävaruste.

Joonas Väntillä oli esittelypäivänä mukanaan traileri, johon vene nousi yhdellä kädellä, mutta se nousee kevyesti myös auton katolle kahden henkilön voimin.

Ei vain kalastajille

Joonas Väntin esittelyveneessä oli 5 hv perämoottori, jolla kyyti oli kahdella hengellä aivan riittävää eli hieman vajaat 20 km/h. Ke-

Alumacraft Jon Boat 1236 »» Pituus: 3,7 m »» Leveys: 1,4 m »» Paino: 58 kg »» Moottori: maksimiteho 10 hv »» Kantavuus: 245 kg »» Hinta ilman lisävarusteita: 2290 euroa »» Lisätietoa: www.ruthlessshop.fi

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Avara lavettimallinen vene ei ehkä ole kauneuskilpailujen voittaja, mutta tarkoituksenmukaisuus ajaa muotoseikkojen yli.

Tutustu Elementin tehoon raymarine.fi/element Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Teksti ja kuvat NIKO SATTO & MIKA NUMMISTO

6 hv Tohatsu tarjosi riittävän kulun.

Mika Nummisto toimi Alutrollin kipparina koeajolla.

ALUTROLL 400 FLATFISH – parhaimmillaan kalapaikoilla Ensimmäiset ajonminuutit tällä alulavettiuutuudella laittoivat miettimään miksi tuhlata vapaa-aikaansa kaiken maailman vehkeiden testaamiseen. Rannassa sen sijaan nauratti. Olipa sittenkin mielenkiintoinen iltapuhde!

eilu nelimetrinen, puolentoista sadan kilon painoinen ja trimaraanirunkoinen alumiinilavetti on jyväskyläläisen Haltica Oy:n Alutroll-malliston uusin tulokas. Suositushinta lavetille on 3 950 euroa. Vertailun vuoksi: Buster Minin suositushinta on 2790 euroa ja Terhi 440:n 2 500 euroa.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Alutroll 400 Flatfish on uskomattoman vakaa vene. Vaikka kaksi grillipihvin ja bbq-majoneesin ystävää seisoo samalla reunalla, ei hetkeäkään hirvitä. Vene pysyy kutakuinkin suorassa. Avonaisessa ja tasakeulaisessa lavetissa on rakenteen ansiosta ruhtinaallisesti kalastustilaa. Sinne mahtuu vapoja, pakkeja, eväitä ja isojakin kalastajia.

vät olleet vielä kiinni, joten uskalsimme vain kuivatestata penkit. Totesimme, että jos vene olisi oma, penkit olisivat aivan ehdottomat. Sisäpohja nousee keulassa viistosti ylös 61 cm matkan. Kun venettä kehitetään, tätä kohtaa voisi miettiä uudelleen. Viiste on suhteellisen pitkä ja turkkilevy märkänä liukas. Viisteen olisi hyvä olla muuta materiaalia tai rakenteeltaan porrasmainen.

Sisäpohja on viisinystyräistä alumiinista

Matalat laidat etu ja haitta

Mitä neljällä tonnilla oikein saa?

turkkilevyä

Se on valtaosin tasainen, mutta keskellä kulkee vesikouru, johon saa myös kiinnitettyä kalastusistuimet. Koeajoveneen istuimet ei-

Laidat ovat verrattain matalat. Pienessäkin vastatuulessa vene roiskii vettä sisälle. Veneen kuormaussuositus on kaksi henkilöä ja tavaroineen enintään 197,5 kg. Tunnustam-

me ylittäneemme tämän, mutta pohdimme omaa kalastustuttavapiiriämme ja totesimme, ettei 98,75 kg per henkilö kaikkine rojuineen turhan väljä limiitti ole. Matalien laitojen etu on luonnollisesti se, että kalan kanssa on helppo operoida

Toisaalta laitakorkeuden kasvattaminen lisää painoa ja kasvattaa syväystä, mutta meille kahdelle olisi 10 cm laitakorkeudesta enemmän hyötyä. Nyt nimittäin suhteellisen maltillinen aallokko kastoi meidät ja tavaramme. Koska keveähkön ja matalalla uivan veneen saa vedettyä koko keulan mittaisesta kaiteesta helposti rantaan, ja koska laitakorkeus ja avotilan koko sen sallivat, voisi veneeseen tempaista vaikka peuranruhon. Metsästäjän veneeksi Alutroll sopisi varmasti

yhtä hyvin kuin kalakäyttöön. Veneeseen saa lisävarusteena myös camo-teippauksen.

olosuhteisiin ja oikeanlaiselle kalaporukalle tämä on oiva ostos.

Parhaimmillaan kalapaikoilla

Lisätietoa www.alutroll.fi

Alutroll 400 Flatfish sopii parhaiten pienvesiin, joissa aallon korkeus pysyy pienenä. Ensinnäkin trimaraaniveneen trailaaminen vaatii tarkasti tälle veneelle sovitettua kärryä. Ja toiseksi matka kalapaikoille pienessä tuulessa on roiskepitoinen, mutta kun kalapaikoille pääsee, vene on enemmän kuin hyvä alusta itse harrastamiselle. Perässä on molemmin puolin jämerät kaiteet, joihin saa kiinni kaikuluotaimia, työkalulaukkuja, vieheämpäreitä tai mitä nyt milloinkin tarvitaan. Vene Raision koeajoon toimittamassa paketissa oli kiinni 6 hv Tohatsu, joka oli mukavan hiljainen ja kaikin puolin konstailemattoman oloinen kone. Tohatsu liikutti venettä parhaiten kun toinen istui takakulman penkillä ja toinen keulapiikissä. Maksimi konesuositus on 7 hv, vaikka meidän mielestämme veneeseen olisi kärsinyt vähän isommankin koneen laittaa.

Matalassa keulassa on helppo operoida kalan kanssa. Viiston osan tilalla porras tuntuisi paremmalta.

Erillistä säilytystilaa veneessä ei oikeastaan ole

Peräpenkkien alla on avolokerot tankille ja vaikkapa sähkökoneen akulle, ja keulassa on kolme matalaa avolokeroa. Niistä kahteen oli jäänyt pesun jäljiltä vesi makaamaan. Ehkä seuraavassa versiossa on pienet poistoaukot reunalokeroille, ja ainakin toinen takalokeroista kannellinen ja lukittava. Kuten alussa kuvailtiin, koeajopäivän tunnelmat olivat hivenen ristiriitaiset. Paikka tai testiryhmän ruumiinrakenne eivät olleet tälle veneelle optimaalisia. Lopulta olimme kuitenkin hyvällä tuulella rannassa ja totesimme, että Alutroll 400 Flatfish on hiton kiva kalavene. Oikeisiin

Tilaa on ruhtinaallisesti. Lisävarustepenkit tulisi itselle taatusti hankittua.

Trimaraanirunko on vakaa, mutta trailaamisen kannalta vähän haasteellinen.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

Janne Koivisto on luottanut jo vuosikausia hyvällä menestyksellä kajakin kalastustehoon.

Kaikuluotain ja muut varusteet sopivat kajakkiin täysin siinä missä tavalliseenkin veneeseen.

Kajakki liikkuu sulavasti missä vain

rityisesti kalastuskäyttöön tehtyjä kajakkeja löytyy Suomen markkinoilla muun muassa Hobien ja Pelicanin valikoimista. Näillä täysin kalastukseen suunnitelluilla kajakeilla onnistuvat kaikki heittokalastusmuodot sekä tarvittaessa myös vetouistelu. Tyhjänä vain 30-40 kiloa painavien kalastuskajakkien varustelutasossa vain taivas on rajana. Alle 4-metrisiin ja alle metrin levyisiin kajakkeihin pystytään asentamaan kaikuluotain/plotteri, vapatelineet, matalan veden ankkuri, sumppu, säilytyslaatikot ja jopa purje.

paljoa ja lisäämällä purje, kuten esimerkiksi Hobiessa, saadaan liikuttua täysin luonnonvoimien avulla. Kajakit ovat myös yllättävän vakaita, joten kalastus onnistuu mainiosti myös seisoen. Tämä tosin vaatii hieman totuttelua.

Täysiveristen kalastuskajakkien hinnat ovat eri tasolla kuin vain melontaan suunniteltujen. Mallista riippuen hinta on 2000-3000 euron luokassa ja mallikohtaiset lisävarusteet tuovat oman lisänsä.

Liikutaan polkien

Niin Hobieta kuin Pelicanejakin liikutellaan polkimilla, jolloin kädet vapautuvat täysin kalastukseen. Polkiessa kajakkia ohjataan rungossa olevalla käsivivulla. Kajakin etuna esimerkiksi soutuveneeseen on sen äärimmäisen huomaamaton profiili kalapaikalla, jolloin esimerkiksi erittäin matalien paikkojen kalastaminen onnistuu sujuvasti. Kajakin kuljetus onnistuu mainiosti auton katolla ja kevyestä painosta johtuen niitä voi laittaa katolle vaikka kaksi kappaletta.

Tomas Sjögren näyttää mallia kajakkipurjehduksesta.

Sulavaa menoa

Kajakki liikkuu muodostaan johtuen äärimmäisen sulavasti vedessä, joten lihasvoimaa ei tarvita kovinkaan

Pelican Catch 130 Hydryve -kajakki on pituudeltaan 3,8 metriä ja painaa 38,6 kiloa. Kuva Pelican.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Kajakista kalastus onnistuu mainiosti myös seisten, kuten Markus Männistö näyttää.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KALASTAJAN PIENVENEET

Teksti ja kuvat PYRY GRANLUND

Kevyet alumiiniveneet on helppo muokata kahden hengen kevyeksi ”kalastusalukseksi”. Elektroniikasta ei kannata tinkiä, vaan keulakone ja kunnon kaiku helpottavat myös tässä tapauksessa paljon.

GARMIN® SPRING DEAL JOIN THE CLUB

Hauen täsmäuistelu pienvesissä kannattaa

isteleminen voi välillä olla pienvesissä jäätävän tehokas tapa pyytää haukea, mikäli kalaa ole heittämällä onnistuttu tavoittamaan. Käytän välineinä samoja vapoja ja keloja, joilla myös heitän haukea. Täsmäuisteluun valitsen mieluummin näistä vavoista sen kaikkein raskaimman ja jäykimmän. Jäykemmällä 8,6-jalkaisella vavalla koen saavani tartutuksen onnistumaan paremmin. Pyrin pitämään vapaa siiman suuntaisena, jotta saisin vastaiskun onnistumaan mahdollisimman hyvin. Oman siimani päästä löytyy useimmin reilunkokoinen swimbait, shadi tai hybridiuistin. Tarvittaessa teen lisäpainotuksen joko siimaan tai suoraan shadiin. Esimerkiksi Savage Gearilla on hyvä valikoima näitä kaikkia uistintyyppejä. Väreistä useimmin perässä uivat luonnolliset värisävyt.

Uistelemaan

Yleensä aloitan kalastamisen heittämällä, mutta toisinaan täsmäuistelu on ronkelille kalalle tehokkaampaa. Kalastan samoja alueita kuin heittämällä, mutta välillä myös kartoitan uusia vesiä ensin uistelemalla. Kalat löytyvät usein pikkukalaparvien lähistöltä, pattien vierestä, montuista tai niiden reunoilta. Myös kaikki pohjassa oleva poikkeava muoto on kalastamisen arvoista. Pienveneeseen sopii mainiosti samanlaiset luotaimet ja sähkömoottorit kuin isompaankin veneeseen, joten veneen varustelu kannattaa, jotta uusista vesistä saa kaiken irti. Sopiva vauhti

Vauhtina pidän yleensä juuri sellaista vauhtia missä uistimen uinti juuri ja juuri käynnistyy eli noin 1,5-2,5 km/h. Jotenkin juuri monotoninen ja tasainen hidas veto tuntuu toimivan silloin kun heittämällä ei saa kontakteja kaloihin. Myös oma kalastus painottuu viileisiin ajankohtiin, jolloin uitto saa muutenkin olla yleensä hidasta.

OSTA UUSI GARMIN KARTTAPLOTTERI

ETU JOPA 400€ HYÖDYNNÄ GARMIN.FI WEBSHOPISSA

Hitaasti uisteltu Savage Gearin 30 cm line thru trout sai tämän suurhauen iskuun hiljaisena lokakuun päivänä jyrkän penkan reunasta. Kevätpäivän ainoa hauki löytyi 6,5m montusta aivan pohjia pitkin hitaasti uistellulla Savage Gearin 4D herring shadilla.

OSTA UUSI GARMIN -KARTTAPLOTTERI. SAAT JOPA 400€ EDUN JONKA VOIT HYÖDYNTÄÄ OSOITTEESSA GARMIN.FI Ostaessasi Garmin GPSMAP tai ECHOMAP tuotteen, voit ansaita 200-400€ edun ja hyödyntää sen www.garmin.fi nettikaupassa. Rekisteröimällä ostamasi uuden tuotteen saat koodin sähköpostiisi, jolla voit hyödyntää ansaitsemasi edun. Kampanja-aika 30.4. - 30.6.2019.

OSTA 6”, 7” TAI 9” GPSMAP TAI ECHOMAP

ETUSI ON €200

OSTA 10” TAI 12” GPSMAP TAI ECHOMAP

ETUSI ON €300

OSTA 16” TAI SUUREMPI GPSMAP

ETUSI ON €400

Lisätietoja ja kampanjaohjeet löydät www.garmin.com/marinespringdeal sekä www.garmin.fi 28

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Pidätämme oikeuden kampanjamuutoksiin.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti VILJAMI HUHTALA Kuvat VILJAMI HUHTALA & SAMI PASSOJA

Toutain on särkikalojen lohi ja kova taistelija siiman päässä. Kalastuskausi on isompien suhteen valitettavan lyhyt.

oni kuvittelee, että perhokalastus on vain taimenjoella pintaperhon heittämistä ylävirtaan tai lohen kalastusta kahdenkäden vavoilla, mutta se on paljon muutakin. Nykypäivänä Suomessa kalastellaan perholla yhä enemmän ja enemmän kotimaisia petokaloja, kuten haukea, ahventa ja kuhaa, särkikaloja myöskään unohtamatta. Tämä mahdollistaa sen, ettei aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, vaan kalapaikaksi kelpaa hyvin kaupungin läpi virtaava savinen joki, lähellä oleva lumpeiden täyttämä järvi tai viereinen merenranta. Särkikalojen kalastus on kesällä antoisaa puuhaa

LÄHIPERHOKALASTAJAN lajikirjo on laaja

Usein suuret petokalat ovat auringonpaisteella hieman passiivisia ja odottelevat iltaa, jolloin ne alkavat aktivoitumaan paremmin. Silloin kalastajalla on hyvä olla muuta tekemistä. Joskus kun lähdemme kalastamaan ahventa, kuhaa tai haukea, saatamme ottaa kevyet #3-5 -luokan vavat mukaan ja keskitymme keskipäivän auringonpaisteessa kalastamaan särkikaloja. Tähän käy hyvin mikä tahansa kevyt vapa ja kelluva siima. Perhoiksi sopivat hyvin nymphit, larvat sekä leechit mieluiten vielä kumijaloilla varustettuina. Kaikki perhot, jotka muistuttavat hyönteistä tai jopa pikkukalaa, sopivat särkikalojen ravinnoksi. Keväällä toukokuun alussa nousevat toutaimet jokiin kudulle

Toutain on siiman päässä mitä mainion taistelija, joten jos varta vasten lähtee toutainjahtiin, on kalusto syytä mitoittaa sen mukaan. Itse

Kesän Lapin reissuun on vielä aikaa, ja odottavan aika on pitkä. Väli-

neitä olisi kiva päästä testailemaan, tai koittamaan edes miten heitto kulkee. Näitä ajatuksia monella perhokalastajalla on keväällä, kun aurinko alkaa paistaa ja luonto heräilee pikkuhiljaa. Harvalla on taimen- tai lohijokea kotikulmilla ja usein huippukohteisiin joutuu ajamaan satoja kilometrejä, jos mielii siiman päähän saada muutakin lohikalaa kuin kirjolohta. Mutta tarvitseeko saaliin olla lohikala?

Kelluntarengas on mainio apuväline lähikalastuksessa ja kalapaikat voi ottaa nopeasti haltuun.

Vimpa nousee jokiin kutemaan toukokuun alkupuolella ja kutuasuinen vimpa on jännittävän värinen.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Sorvat löytyvät kaislikon ja matalien ruovikkolahtien liepeiltä. Sorva kutee toukokuun lopussa tai kesäkuussa.

käytän #8-luokan vapoja, enkä usko sen olevan yhtään liioilteltua. Ennen kutua on mahdollista saada siiman päähän erittäin suuria 70-80 cm kokoisia toutaimia. Tämä aika on yleensä melko lyhyt, riippuen kevään etenemisestä. Itse olenkin myöhästynyt toutaimen kutua edeltävästä kalastuksesta jo kahtena vuonna peräkkäin. Kun toutaimet nousevat jokiin, ne on helppo havaita, sillä ne käyvät pinnassa mosauttelemassa komeasti. Siitä tietää niiden olevan aktiivisia. Ne käyvät läimäyttämässä pikkukalaparvien keskellä, ja syövät sen jälkeen paineaallosta taintuneet pikkukalat. Olen parhaiten saanut toutaimia niin, että olen uitellut uppoavalla siimalla erittäin hitaasti kohdissa, joissa toutaimet ovat melskanneet. Ehkä toutain on luullut, että kyseessä on taintunut pikkukala, tai sitten vain huomannut helpon saaliin, joka liikkuu hitaasti. Perhoina olen käyttänyt erilaisia pikkukalajäljitelmiä koossa 5-7 cm. Kudun jälkeen toutaimen kalastus helpottuu, ja niitä saa hyvin myös pinnasta, tosin ne kaikista suurimmat yksilöt tuntuvat häviävän. Kesäaikaan paljon käytetty perho on ns. surffilauta, jota vauhdilla pintaa pitkin uittaen pääsee näkemään ainakin näyttäviä tärppejä, vaikka kalat eivät aina jäisikään kiinni. Kevään edetessä alkavat muutkin särkikalat aktivoitua

Mantereen lähellä alkukeväällä toimivat meritaimenpaikat ovat kesäkuussa säyneiden valtakuntaa. Upeaa kalastusta!

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Sorvat ja lahnat saapuvat mataliin ja reheviin lahtiin kutupuuhat mielessään. Sorvat löytää helposti vesikasvustoa tarkkailemalla; kun kaislat heiluvat, ovat sorvat paikalla. Heitto mahdollisimman lähelle kaisloja, ja saalis on takuuvarma.

Kirjoittaja on onnistunut huijaamaan lahnan perhoon. Kuva Sami Passoja.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

WESTIN GREAT HERON LUSIKKAUISTIN

MyydyiMpiä luSikoitA!

40-10786 | 5,99

WESTIN SHADTEEZ SLIM 7,5 CM JIGI 4 KPL

Motonetin

Ahvenen

herkkupAlA!

55-07163 | 3,99

Suunniteltu

WESTIN MEGATEEZ V-TAIL 9 CM JIGI 6 KPL

drop Shot

-jigAukSeen

55-07166 | 6,99

Särkikaloille sopivia perhoja. Nymfejä, larvoja sekä leechejä kumijaloilla varustettuina.

WESTIN CURLTEEZ 7 CM JIGI 3 KPL 55-07165 | 3,99

Lahnat tuntuvat keväällä olevan vähän nirsompia, mutta alkavat kudun jälkeen syömään hanakasti. Joskus matalassa kirkkaassa vedessä voi nähdä lahnaparven ruokailevan. Ne tonkivat pohjaa pikkuhiljaa edeten, ja silloin on syytä ottaa esiin painotettu kumijalkanymphi, ja heittää se kalojen kulkusuunnan eteen. Kesäkuussa myös perinteiset meritaimenrannat alkavat kuhista lahnoja sekä säynäviä. Karuilta kivikkorannoilta saadut säynävät ovat mitä mainiointa ruokakalaa. Niiden ravinto kun koostuu usein sinisimpukoista, jolloin itse kalaan tulee myös simpukkamainen merellinen maku.

WESTIN BABYBITE SR CRANKBAIT 6,5 CM 12 G

perch FightiStA tuttu Ahventykki

55-07183 | 7,99

WESTIN SWIM HOLLOWBODY 55-07181 | 8,99

pintAviehe hAuelle, jokA ei tArtu kASvuStoon!

Kesäkuussa alkaa särkikalojen kalastus olla parhaimmillaan

Suurin osa lajeista on jo kutenut, ja kalat ovat erittäin nälkäisiä. Vesien lämmettyä tarpeeksi alkavat myös suutarit aktivoitua. Suutari on ehkä yksi haastavimmista kaloista saada ottamaan perhoon. Itse en sitä vielä ole saanut, mutta ystäväni Sami Passoja on siinäkin onnistunut muutaman kerran aamun pikkutunneille kalastaessaan. Perho voi olla parhaimmassa tapauksessa erittäin tehokas tapa pyytää kalaa, ja joskus se on jopa tehokkaampi kuin virveli, varsinkin silloin kun kalat ruokailevat hyönteisravinnolla. Totta kai perinteinen mato-onki tai pohjaonki on aina omaa luokkaansa, mitä särkikaloihin tulee. Itse olen vannoutunut perhokalastaja ja otan mielelläni haasteita uusista sekä epätyypillisistä perhokalastuslajeista. 34

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Mikäli kalat ovat hyönteisravinnon perässä, on perho äärimmäisen tehokas.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat JÖRGEN LARSSON Käännös ANTTI ZETTERBERG

Jos olosuhteet ovat sopivat eli tuuli ja virtaus ovat mietoja, kannattaa jigiä uittaa vain kelalla pitäen vapaa kello 13-14 asennossa. Suurahvenet muuten löytää usein haukipaikkojen läheltä.

Voit käyttää lukuisia erilaisia tekniikoita jigatessasi ahventa – ainoaa oikeaa tai väärää ei ole olemassakaan. Joskus tietynlaisella jigipäällä on kalojen syöntihalujen suhteen hyvinkin suuri merkitys, joten valitessasi pyrstöä, käytä hieman aikaa myös pään valintaan.

ykypäivän jigikalastuksesta puhuttaessa aktiivijigaajien keskusteluissa nousevat esiin esimerkiksi Texas-, Carolina-, Neko-, Jika- & Wacky-rigaukset. Suurin osa kalastajista kuitenkin jigailee tavallisella jigipäällä, ja vaikka edellämainitut rigaukset ovatkin ajoittain tehokkaita, kalastan itsekin suurimman osan ajasta perinteisellä tavalla eikä saaliissa ole tarvinnut valittaa.

”Mikä on oikea jigipään paino?”

Tämän kysymyksen olen kuullut todella usein. Vastaan usein kysymällä, että kuinka suurta koukkua käytät, jotta se sopii käyttämiisi jigeihin. Kun oikea koukkukoko on löytynyt, voidaan ruveta miettimään sopivaa jigipään painoa.

Tarkkaavaisuus ja jatkuva jigikontakti mahdollistaa pientenkin tärppien havainnoinnin ja sitä kautta tuloksen jopa pönökuvaksi asti.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Syvemmässä vedessä siiman kulma jyrkkenee automaattisesti, jolloin vapaa on hyvä pitää kärki hieman alaspäin. Sama koskee kalastusta kovassa tai sivutuulessa.

”Ylipainoisen” pään kokeileminen kannattaa kun vedet ovat tarpeeksi lämmenneet, kuten tässä loppukesän tilanteessa.

Kalastustekniikka

Jigikalastustekniikkani on yksinkertainen: heitän, annan jigin upota pohjaan, jonka jälkeen teen pari kammenpyöräytystä ja pysäytän. Jigi saa taas upota pohjaan ja edellinen toistuu. Joskus ahven voi myös poimia jigin pohjalta, joten tee välillä pidempiä taukoja ennen kuin lähdet kelaamaan. Teen viileässä vedessä yleensä kaksi täyttä rauhallista kammenkierrosta ennen kuin annan jigin vajota pohjaan. Kalojen ollessa aktiivisia kesälämpimällä vedellä voidaan hyvin kelata hieman pidempään ja nopeammin, jotta jigiin saadaan tarvittava liike kalan aktivoimiseksi. Kelausnopeutta kannattaa myös päivän aikana vaihdella, sillä kalojen iskuhalukkuus saattaa muuttua päivän aikana, ja se mikä aamulla toimi, ei välttämättä toimi enää alkuillasta. Korostan, että tarkkaavaisuus ja jigikontakti ovat avainasemassa etenkin silloin, kun ahven on nirsolla päällä eikä ota kunnolla ja pienetkin tärpit pitää pystyä havainnoimaan sekä muuttamaan saaliiksi.

Hyvä tekniikka on rigata samoja pyrstöjä eri painoisilla päillä ja kokeilla mikä toimii parhaiten.

Sopivan jigipään paino riippuu kalastettavan syvyyden lisäksi monesta huomioitavasta seikasta. Onko tuulista vai tyyntä? Kalastetaanko virtapaikassa vai seisovassa vedessä? Miten käytettävä jigi vaikuttaa uppoamisnopeuteen ja mitä kalaa kalastetaan? Painon valinta tehdään siis olosuhteiden mukaan suhteuttamalla paino siten, että säilytät tuntuman jigiin ja pysyt koko ajan perillä siitä mitä pinnan alla tapahtuu. Muuttuvissa olosuhteissa kalan saaminen voi vaatia sen, että painoa pitää vaihtaa useaan otteeseen.

tuntuman kannalta paras vavan asento kello 13-14 välissä, jolloin siima leikkaa vettä suhteellisen jyrkässä kulmassa ja jigi nousee kelatessa pohjasta hieman korkeammalle. Tämä pätee pääosin kalastukseen alle viiden metrin vedessä.

Tuntuma ja siiman kulma

Kun jigaan ahventa, kalastan lähes aina kelauitolla enkä liikuta vapaa juuri ollenkaan. Tarkoituksenani on saada paras mahdollinen kontakti jigiin ja se ei onnistu, mikäli välillä nyitään vapaa ja suora yhteys katkeaa hetkeksi. On totta, että joskus kalan aktivoimiseksi jigille täytyy antaa hieman liikettä vavalla, mutta käytän tässäkin pääasiassa nopeita kelauksia. Olosuhteiden ollessa tyynet tai tuulen tullessa joko takaa tai suoraan edestä on 38

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Jigipään paino vaikuttaa jigin pyytävyyteen yhtä paljon kuin pyrstökin. Optimaalinen tilanne on pyrkiä saamaan nämä kaksi osa-aluetta tasapainoon.

”Kelausnopeutta kannattaa myös päivän aikana vaihdella, sillä kalojen iskuhalukkuus saattaa muuttua päivän aikana, ja se mikä aamulla toimi, ei välttämättä toimi enää alkuillasta.”

Entä se jigipään paino?

Jigipäällä on olennaisin merkitys kontaktin ylläpitämiseen sekä siihen kuinka nopeasti jigi uppoaa. Pyrin itse käyttämään niin kevyttä jigipäätä kuin mahdollista, mutta pitäen kuitenkin mielessä sen, ettei tuntuma saa koskaan kadota. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi tuulen noustessa voi samalla paikalla kalastaessaan olla järkevää laittaa muutaman gramman painavampi pää pitääkseen jigiin optimaalisen tuntuman. Kylmän veden kalastuksessa jigin hidas vajoaminen on tärkeää, sillä mitä rauhallisempi vajotus, sitä varmemmin ahven iskee kylmässä vedessä. Siksi en juuri käytäkään 15 grammaa painavampia päitä kylmässä vedessä vaan valitsen yleensä lähempänä 7 grammaa olevan pään. Ahvenen kesäkalastuksessa taktiikkani on päinvastainen

Painavampi pää saa jigiin enemmän vajotusnopeutta ja ahvenet aktivoituvat lämpimässä vedessä varmemmin. Käytän kesällä jopa ”ylikokoisia” 20-25 gramman päitä saadakseni aikaan nopeamman liikkeen. Tavallisesti tässä tilanteessa kalastettaisiin 10-15-grammaisilla. Älä siis tuijota taulukoita jigipään painoa valitessasi vaan valitse pää olosuhteiden mukaan ja pidä mieli avoinna erilaisille kokeiluille. Hyviä kesäisiä jigihetkiä ahvenen parissa. Peilityynestä jigattu ahven piirtyy hienosti pintakalvoon. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO & JARI KETTUKANGAS

Ahven nostaa komeita piikkejään ja samalla suosiotaan urheilukalastuksen kohdelajina.

Kun 30 vuotta sitten ostettiin virveli, nyt ostetaan hauelle jerkkivapa, shad-vapa ja lusikkavapa, kuhalle heittoja vertikaalijigivapa, ja ahvenellekin sekä crankbait- että jigivavat.

ri viehekalastuksen lajeista kovimmassa nosteessa tällä hetkellä tuntuu olevan ahvenenkalastus. Ja nimenomaan isomman ahvenen kalastus. Se ei enää tarkoita tyypillistä jigimatalikoiden kurittamista vaan yksittäisten suurempien yksilöiden etsimistä erilaista paikkatyypeistä. Suurahventen kausi käynnistyy merialueella jo keväällä, jolloin yksittäisiä isompia kaloja etsitään kutualueiden liepeiltä. Kesällä ja alkusyksyllä kaloja puolestaan etsitään salmien reunoilta, karikoilta ja ruovikoiden reunoista. Jos kohteena ovat ennen muuta ruokakalat, silloin perinteiset jigimatalikot tarjoavat viihdyttävää ja tuottoisaa kappalekalastusta. Tyypillisesti jigipakkojen parviahvenet ovat nimittäin tasakokoista, 150-300 gramman kalaa, ja harvakseltaan hiukan isompaa.

Kiloluokan ahvenia ei haeta parvipaikoista vaan matalista syönnöspaikoista.

Crankbait on perinteinen ahvenvaappu. Hotkaistuna on Rapala UL Crank.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Ahvenvieheet ovat keveitä, joten välineetkin ovat nautittavan keveitä.

Pienehköt bassispinnerit antavat ahvenia – ja saattaa niihin iskeä suurhaukikin.

vaappuja ovat crankbaitit. Ne ovat korkeampiprofiilisia, pientä särkeä muistuttavia vaappuja, joista erityisesti pitkälistaiset mallit voi kelata tökkäämään pohjaan, ja antaa taas vähän löysää, jolloin viehe nousee kohti pintaa. Uudelleen kelatessa viehe tökkää taas pohjaan ikään kuin se söisi pohjasta. Uusia suosittuja ahvenvaappuja ovat erilaiset stick- tai twitchbaitit

Kauden uutuuksia ahvenkoossa. Ylärivissä Rapalaa, alempana Berkleyn ja Spinmadin kalustoa.

Tyypilliseltä merimatalikolta ei juuri puolta kiloa saa rikki – ainakaan yksittäistä sattumakalaa useammin. Kun sen sijaan etsitään yksittäisiä isoja kaloja muista paikkatyypeistä, tarvitaan erilaisia vieheitä, mikä tarkoittaa, että ahvenvälineiden markkina käy nyt kuumana. Crankbaitia, stickbaitia, spinnerbaitia…

Ahventa on vuosikymmenet kalastettu ennen muuta lipoilla. Sittemmin jigi syrjäytti ison osan lippakalastuksesta varsinkin eteläisellä merialueella. Nyt kun ahvenenpyynti on siirtymässä jigeistä yhä enemmän takaisin viehekalastukseen, muun muassa lipat ovat palanneet arsenaaliin. Lippojakin kovemmassa huudossa ovat kuitenkin uuden ajan viehetyypit, kuten erilaiset vaappumallit ja henkarilipat eli spinnerbaitit. Vaapuista puhuttaessa englanninkieliset nimet tai niistä johdetut finglish-nimet saattavat saada kuulijan hämmentymään. Pitkäikäisimpiä ahvenille ja basseille käytettyjä

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Ne ovat pitkulaisia, pienellä turpalevyllä varustettuja vaappuja, joille annetaan vavalla napakkaa kyytiä. Myös hauenkalastuksesta tutut turpalevyttömät jerkit pienempinä kokoina toimivat ahvenelle. Pintavieheet eli popperit puolestaan tarjoilevat hauskoja tapahtumia pintakalvossa. Bassinkalastajien käyttämät pienet henkarilipat eli spinnerbaitit ovat myös erinomaisia ahventykkejä. Spinnerbaitien hyvä puoli on niiden ruohoja karttava rakenne, joten niitä sopii uittaa erilaisilla vitaikoissa ja lumpeikoissa. Muutamaankin kertaan esittelemämme Blade Bait ja vastaavat ohuet metallivaaput sopivat myös loistavasti ahvenhommiin.

Entäs onginta? Valtaosa suomalaisista on tutustunut ahveneen alun perin mato-ongen varressa. Tavalliseen mato-onkeen harvoin haksahtaa todellista suurkalaa vaan pikemminkin laiturin pielessä majailevia tuhatveljiä. Jos suurahvenia haluaa kalastaa onkimalla, kannattaa syötti vaihtaa ensisijaisesti kalaan. Lisäksi perinteisen 3-5 metriä pitkän teleskooppiongen ulottuvuus on vähän vaatimaton. Sen vuoksi kelaonki on suurempaa ahventa tavoittelevan valinta.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Lippa on ahvenelle aina tehokas uistin ja etenkin matalissa pienjärvissä rannalta heittämällä. Kuva Mika Mäkinen.

Lippojen ja lusikoiden uusia malleja ja värejä.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Jigiä ei silti missään nimessä kannata unohtaa

Keveällä päällä heitetty ja välivedessä kelattu jigi, esimerkiksi 4-5 tuuman kalajigi, saattaa antaa hyvin kalaa. Oma kotimaan ennätykseni (1,25 kg) ja kaverini Tuomaksen viiden peräkkäisen ahvenen sarja (yhteensä 3,8 kg) saatiin välivedessä uitetuilla Waken Flexfish-kalajigeillä.

170 kilon ylityksen mies – Jari Kettukangas.

Keveillä välineillä taivaisiin

Yksi parhaita asioita ahvenhommissa on vieheiden pieni koko, mikä sallii niiden heittämisen varsin keveillä vehkeillä. Lajiin käy 500- tai 1000koon pikkuhaspeli ja suhteellisen pitkä ja ohut, mutta napakka vapa sen kaveriksi. Tällaisella yhdistelmällä on paitsi mukava heittää pitkäkin päivä, sillä on nautinto väsyttää tukevampiakin ahvenia. Normark Suomen Kimmo Mänttärin mukaan ahvenvälineillä on nyt kova kysyntä. Shimanon esimerkin innoittamana pyysimme testiin tukun erilaisia välineitä. Esimerkiksi Kalastuskolmion edustama puolalainen Konger on rytinällä markkinoille tullut merkki, jolla on useita erittäin miellyttäviä ja käteen sopivia katukalastus- ja jigivapoja. Pure Fishingin mallistosta puolestaan saimme Abun, Greysin ja Mitchellin välineitä kokeiluun. Myös Kalastus-Suomen edustamalla Crazy Fishillä on tukku hienoja vapoja aivan mikropainoista vähän isompiin Palaamme tarkempiin väline-esittelyihin syksyn lehdessä 3/2019, kunhan olemme ehtineet käydä kaikki läpi.

Kiloahvenguru kalastaa täkykalalla Sosiaalisen median kalastusryhmistä monelle tuttu Jari Kettukangas on kerännyt huikean meriittilistan suurahvenia. Kettukankaan tilillä on uskomattomat 170 kappaletta yli kilon ahvenia. Yli 1,5 kg ahveniakin on 13 kappaletta. Tämän kokoiset yksilöt Kettukankaan tapainen valveutunut kalastaja vapauttaa jatkamaan sukuaan, ja nämäkin on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta voitu palauttaa hyväkuntoisina takaisin veteen. Kettukangas kalastaa suurahventa sataprosenttisesti luonnonsyötillä

Ahvenelle sopii myös mainiosti hyrräkela, kuten kuvan Okuma Helios SX. Kuva Janne Koivisto.

”Kun kalastan ahventa, haen nimenomaan isoja yksilöitä. Täkykalan koolla on helppo vaikuttaa siihen, ettei pieniä kaloja tule lainkaan. Ison syötin käyttö vaatii tietysti aivan toisenlaista malttia kuin jigipatin harventaminen”, Kettukangas kertoo. Kettukankaan ahvenet ovat jo todellisia jättikaloja. Ne ovat sitä kokoluokkaa, ettei niitä asiaan perehtymätön saa kuin satunnaisesti. Siksi Kettukangas käyttää omassa kalastuksessaan jonkin verran järeämpiä välineitä kuin edellä kerrotut.

Kokeiluun saatuja ahvenkaliiperin haspelikeloja ja vapoja.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

”Kettukankaan tilillä on uskomattomat 170 kappaletta yli kilon ahvenia. Yli 1,5 kg ahveniakin on 13 kappaletta.”

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Crank baitilla pyydetty suurahven on hyvä vapauttaa ja ottaa ruokakalat pienemmistä.

Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

Ahvenenkalastus muuna kuin pelkkänä ravinnonhakuna jigisetti kourassa tekee vahvasti tuloaan myös Härmään. Onneksi, jos saan sanoa. Ahvenen kalastaminen kevyillä välineillä pinnan tuntumasta on sen verran hauskaa touhua, että olisi harmi ellei se nostaisi suosiotaan myös meillä, missä ahven on jo aivan liian kauan ollut pelkästään hyvä syy ottaa lihalaatikko mukaan jigivavan kaveriksi vesille lähtiessä. Ahvenen heittokalastus matalassa vedessä onkin erittäin tervetullut asia kalastusrintamalla.

! T I K N A CR

hvenen jigikalastuksen huippusesonkia ovat perinteisesti olleet loppukesä ja syksy, jolloin ahvenet parveutuvat syömään pikkukalaa talven varalle. Tämä parveutuminen tapahtuu niin merellä kuin järvilläkin. Ahvenparvet ovat usein täynnä pannukarkeaa kalaa, josta jo nimitys kertoo mihin niitä aiotaan käyttää. Eikä ahvenkannan maltillisessa rokottamisessa ole mitään vikaa, päinvastoin. Ahven on parhaita kalojamme ruokapöytään jalostettuna. Tämän artikkelin tarkoitus ei missään tapauksessa ole kalan eräksi ottamisen mollaaminen. Mutta jokainen, joka on seurannut ruotsalaista kalastusmediaa ja nähnyt sosiaaliseen mediaan jaettuja ahvenenkalastuskilpailuja kuten Perch Fight tai Perch Pro, on varmasti huomannut, miten jännittävää ja monipuolista ahvenenkalastus voi parhaimmillaan olla. Kirjoitin monta vuotta sitten artikkelin ahvenen kesäisestä kevytuistelusta pikkuvaapuilla. Tavallaan tämä artikkeli ei eroa siitä kovin paljoa, paitsi että nyt käsittelemme vaappujen heittokalastusta matalissa vesistöissä. Soutu-uistelu saattaa olla leppoisa ja helposti lähestyttävä kesäinen jokamieslaji. Vaikka pikkuvaappujen tai trendikkäästi ”crank baitien” heittäminen järvissä, suolammissa ja matalissa merenlahdissa usein isojen ahventen toivossa saattaakin kuulostaa monimutkaiselta, se ei sitä ole, joten rohkeasti vain kokeilemaan.

Kesäistä ahvenenkalastusta pinnan tuntumasta

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Pinnan alla uivia ahvenvaappuja ylhäältä alkaen Westin Platypus, Westin Baby Bite DR, Bagley Sunny B ja Rapala Scatter Rap Crank Deep.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

CRANK IT! – Kesäistä ahvenenkalastusta pinnan tuntumasta

CRANK IT! – Kesäistä ahvenenkalastusta pinnan tuntumasta Crank bait -kalastus on maailmalla iso juttu. Tässä Mika Vornanen Hollannin tv-kanavan haastateltavana viime syksynä Crank Cupissa Hollannissa. Kuva Antti Zetterberg.

Hyviksi toteamiani ahvenjigejä matalaan veteen, ylhäältä alkaen Westin Hypoteez Shadtail 13 cm, Illex Dexter Shad 13 cm ja Westin Shad Teez 12 cm.

Kalapaikat

World Crank Cup Hollannissa 16.-18.10.2018 Tiesin, että crank bait –kalastus on suosittua maailmalla, mutta en tiennyt sen olevan niin suosittua, että lajille on jo useana vuotena järjestetty kalastusmuodon omat arvokisat Hollannissa. Pääsin lajin erikoismies Willem Stolkin kutsusta seuraamaan ammattilaisten kisaamista viime lokakuussa ja samalla kannustamaan Mika Vornasta, joka komeasti piti yllä Suomen värejä saamalla esimerkiksi 47-senttisen ahvenen. Kisan säännöt olivat yksinkertaiset. Kisakaloina ahven, hauki ja kuha. Kalastus tapahtui vain crank bait –tyylisiä uistimia heittäen kisajärjestäjän oman valvojan seuratessa kalastusta ja veneet tarkistettiin vielä tuomariston toimesta ennen kisaa, jottei kenellekään olisi jäänyt jigejä tai muita uistimia piiloon. Kisassa saatiin huimia kaloja kuten yli 50 cm ahvenia, 80 cm kuhia ja 115 cm haukia, joten crank baiteja kannattaa siis ehdottomasti pitää mukanaan etenkin uusia vesiä kalastettaessa, sillä niillä saa tehokkaasti haravoitua eri syvyysalueet. Teksti ANTTI ZETTERBERG

Perinteisesti ahvenia ollaan haettu kohtalaisen syvistä paikoista eli useamman metrin syvyydestä. Sama koskee ahvenen soutu-uistelua, harvemmin sitä mennään harrastamaan vitaikon keskelle, metrin syvyydestä. Ahvenen heittokalastus vaapuilla, painottamattomilla jigeillä, poppereilla ja pienillä spinnerbaiteilla muistuttaakin varsinkin kesäaikaan monella tavalla enemmän hauenkalastusta kuin perinteistä ahvenenkalastusta. Alueeksi valikoin yleensä kohtalaisen matalan, ei yli kolmen metrin syvyistä paikkaa mutta sitäkin useammin alle metrin syvyisen matalan penkan, lahdenperän tai muun paikan, jossa kasvaa rehevästi vitaa. Näin ahvenille ja niiden saaliskaloille riittää piilopaikkoja. Rehevä, usein sameavetinen, kaislikon reunustama ”haukilahti” onkin usein hyvä alue myös hieman kookkaammalle ahvenelle. Isoimmat ahvenet olen löytänyt niin mereltä kuin sisävesiltäkin rehevistä, vitaikkoisista ja kohtalaisen matalista paikoista. Vieheet ja kalastustekniikka

Kalastan lähinnä vaapuilla, painottamattomilla tai hyvin kevyillä jigipäillä varustetuilla jigeillä, spinnerbaiteilla sekä poppereilla kun lähden etsimään ahventa matalasta vedestä kesähelteillä. Tärkeintä on, että viehettä pystyy uittamaan matalassakin vedessä. Tämän lisäksi viehe, joka näkyy ja kuuluu vedessä on usein tehokas peli kesävirkeille ahvenille. Tästä syystä vaaput, spinnerbaitit ja popperit toimivat hyvin juuri uteliaille ahvenille ja varsinkin kesällä lämpimän veden aikaan, jolloin vaihtolämpöiset kalat joutuvat käytännössä koko ajan syömään lämmön aiheuttaman tehostuneen aineenvaihdunnan vuoksi. Jigit, jotka eivät rämise tai näy samoin kuin edellä mainitut viehetyypit ovat yleensä omiaan hieman kirkkaammassa vedessä tai huonon syönnin osuessa eteen. Crank bait pyytää tehokkaasti isoa kalaa, kuten tämä Mika Vornasen Crank Cupista saama 47-senttinen. Kuva Crank Cup.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Vaaput eli crank baitit

Ovat mielestäni ehkäpä jännittävin ja myös tehokkain tapa kalastaa ahventa. Vaapun

Keskikesän hyväkuntoinen raitapaita.

uinnille voi kelaustauoilla tai vavan liikkeillä luoda omaa käsialaa, jolloin sen uinnista saadaan katkonainen ja joskus hakevakin. Monessa nykyaikaisessa ahvenvaapussa on räminäkuulia sisällä ärsykettä lisäämässä niille tyypillisen, nopeasti tikkaavan uinnin lisäksi. Väri vaihtelee vesistön mukaan, joten se kannattaa jokaisen hakea tapauskohtaisesti. Spinnerbait

Tämä viehetyyppi ei vaadi käsialaa eikä sitä pysty kalastamaan muulla tavalla kuin suoralla kelauksella. Eikä kikkailuun sinänsä mitään tarvetta olekaan, sillä spinnerbait näkyy, kuuluu, vilkkuu ja välkehtii veden alla niin, että se yliärsykkeenä hoitaa kikkailun itsekseen. Ahvenet osoittavat usein mielenkiintoa pieniä spinnerbaiteja kohtaan, mutta tartuttaminen on välillä hieman haastavaa. Lisäämällä vieheeseen trailerikoukkku eli lisäkoukku, johon pujotetaan pieni toukkajigi, saadaan tarttuvuusprosentti nousuun. Varaudu spinnerbaitia uittaessasi siihen, että siinä roikkuu yhtä usein kiukkuinen kesähauki kuin ahven. Popperi

On vedenpinnassa tuleva viehe, jolla on äärimmäisen jännittävä kalastaa tapahtumien

visuaalisuuden vuoksi. Kun kala iskee popperiin vesi roiskuu ja usein tulevan tärpin näkee hyökyaaltona vieheen perässä, jos ennen varsinaista tärppiä. Popperin tartutusprosentti on usein melkoisen kehno ja se soveltuu lähinnä tyynessä kelissä käytettäväksi. Minulle popperin uitto ahvenelle on lähinnä kivaa ajanvietettä, eikä siitä omassa käytössäni ole suurahvenen tehokalastusvieheeksi. Kalastan ahventa matalasta ainoastaan kalajigeillä

Matalassa vedessä ahven jahtaa käytännössä aina salakkaa, kuoretta, särjenpoikasia tai muuta pieniä saaliskaloja ja tästä syystä on mielestäni tuloksekkainta uittaa 9-12 cm lapiopyrstöisiä kalajigejä eli shadeja. Käytän jigeissä 3-5 gramman jigipäätä lisäämään siihen pienen ylösalaisen liikkeen ja kelaan sitten jigiä vitaikon yläpuolella vavankärki hieman ylhäällä, jottei jigi putoaisi pohjaan. Jigille voi lisätä uintiliikettä pienillä vavankärjen liikkeillä, mutta missään vaiheessa ei vitaikon valtaamassa matalassa vedessä kannatta pysäytellä jigiä tai päästää sitä tippumaan pohjaan.

Westin 23 g Monster Vibe -spinnerbaitit ovat tehokkaita kesävieheitä niin ahvenelle kuin hauellekin.

Kalastusvälineet, vene ja sen varustelu

Kalastusvälineitä ei välttämättä tarvitse uusia, jos haluaa kokeilla ahvenen vaappukalastusta matalista paikoista. Tavallinen jigisetti toimii varsin hyvin kaikkien tässä artikkelissa mainittujen viehetyyppien uittoon. Jos haluaa ottaa kaiken lajista irti, suosittelen kevyttä hyrräkelaa ohuella punotulla siimalla ja kokotoimisella herkutteluvavalla. Halutessaan varsinkin haspelivavan, voi pituutta hieman kasvattaa 7-8 jalan maastoon ja hakea vapaa, joka on toimivuudeltaan perinteistä seiväsmäistä jigivapaa kokotoimisempi. Tällöin väsytys on mukavampaa ja kalat pysyvät myös paremmin kiinni.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

CRANK IT! – Kesäistä ahvenenkalastusta pinnan tuntumasta

Tämä isomus tuli tervetulleena sivuosumana hauenkalastuksen lomassa. Isot ahvenet viihtyvät usein hyvissä haukipaikoissa..

Rapalan Rippin’ Rap on crank bait ilman uintilistaa. Kalastusopas Kalle Paavola mainitsi, että hän onnistunut kalastamaan näillä jopa 7 metristä. Kuva Antti Zetterberg.

Pinnan tuntumassa uivia ahvenvaappuja ylhäältä alkaen Bagley Balsa Shad Shallow, Rapala Scatter Rap, Westin Fat Bite, Westin Raw Bite ja Westin Baby Bite SR.

Suosin pientä venettä ahvenen vaappukalastuksessa

Sitä on helppo käsitellä ja kuljettaa usein pienimuotoisiin paikkoihin. Ahvenveneeni on kevyt Tracker Laker Pro Guide 16, 20 hv kahvaohjattavalla perämoottorilla, mutta huomattavasti sitä pienemmälläkin veneellä pärjää, ehkä jopa paremmin. Joskus kuitenkin olosuhteiden pakosta joutuu käyttämään raskaampaa kalustoa jopa järville suunnatessa, sillä moni hyvä ahvenjärvi on kohtalaisen iso ja kelialtis ja pienellä veneellä saattaa nopeasti tulla äitiä ikävä. Keulasähkömoottori ja kaikuluotain tärkeitä varusteita

Keulasähkömoottori vie hitaasti eteenpäin ja pitää veneen paikoillaan. Kaikuluotaimen avulla kalapaikat ja kalat löytyvät huomattavasti nopeammin kuin niitä sokkona hakemalla. Asensin tänä keväänä kevyempään veneeseeni Raymarine Elementin, jonka avulla toivon saavani lisäapua paikkojen ja kalojen luotaamiseen. Etenkin laitteen viistokaikuluotaimen avulla pystyn luotaamaan kaloja, kalaparvia ja kalapaikkoja kuten vitaikkoja, patteja ja karikoita myös veneen sivuilta. Kiertovesisumppu on myös sangen kätevä varuste ahvenveneessä, sillä siihen kalan voi tarpeen vaatiessa laittaa rauhoittumaan ja keräämään voimiaan, sillä aikaa kun itse etsii esiin kamerakaluston, mittanauhan ja puntarin kalan dokumentointia varten. 52

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Kuvan ahven tykästyi suosikkivaappuuni Westin Fat Bite 5,5 cm värissä Bling Perch.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & TIMO KOIKKALAINEN

TASAPAINOPILKKI maistuu petokaloille myös heitettynä

”Mikä parasta, tasuri toimii myös eräänlaisena vertikaalijiginä ja sillä voi kalastaa veneestä vavalla pilkkien.”

Tasapainopilkki eli tasuri on tehokas ahvenen ja kuhan pyytäjä pilkkijäillä, mutta se on myös tehokas avovedessä virvelillä heitettynä.

alastusopas Timo Koikkalainen ehdotti hieman poikkeuksellista kalareissua eli tulla tutustumaan miten tasapainopilkillä jallitettaisiin ahvenia, kuhia ja haukiakin heittokalastusvälinein. Itselleni kalastusmuoto ei ollut tuttu entuudestaan, joten ajoin Timon vesille Keski-Suomeen ihan varta vasten kokeilemaan onneani.

Kalastustekniikka

Tasureita löytyy monen kokoista ja painoista eri valmistajilta niin pienpajoilta kuin suuriltakin kuten Rapalalta, Nils Masterilta ja Kuusamolta. Kaikkia tasureita yhdistävät erittäin hyvät heittoja uppoamisominaisuudet, jotka tekevät niistä helppoja kalastettavia. Niillä voi kalastaa perinteisesti pohjajigaustyylillä joko kelatai vapauitolla ja ne toimivat mainiosti myös Timo Koikkalaisen kehittämän ”putoavan lehden” tyyppisessä uitossa, jossa tasuria nostetaan vavalla ylös ja tiputetaan hitaaseen vapaapudotukseen samalla väristäen. Mikä parasta, tasuri toimii myös eräänlaisena vertikaalijiginä ja sillä voi kalastaa veneestä vavalla pilkkien. Tarvittaessa sitä voi kelata kuin uistinta ja sopeuttaa uittonopeutta veden lämpötilan mukaan. Tasuri on todella monipuolinen uistin, joka lentää vastatuuleenkin kuin luoti ja pitää siiman hyvin kireänä. Tavalliset jigaukseen tarkoitetut heittokalastusvälineet sopivat hyvin tasureillekin.

Tasurin voi joko tiputtaa tästä suoraan alas pilkkityyliin tai lingota vavalla kohti penkan reunaa. Kannattaa kokeilla jigauksen ohella.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Tämä 34-senttinen oli kirjoittajan suurin ahven.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

TASAPAINOPILKKI maistuu petokaloille myös heitettynä Timo Koikkalainen vannoo popperikalastuksen nimiin kesällä..

Isompi tasuri maistuu kaikille petokaloille. Pienempiä tasureita pääosin ahvenelle.

Kesällä myös popperit mukaan Vaikka Timo Koikkalainen esittelikin minulle tasuriheittokalastusta, hän myös pyysi huomauttamaan, että kesälämpimillä pintavaaput eli popperit tarjoavat hänen mielestään hauskinta kalastusta. Ahvenen tai hauen iskiessä kesäkeleillä näyttävästi pintakalvossa räiskyvään popperiin tarjoaa kalastusmuoto huimia tärppejä ja yllättäviä tilanteita. Timo vinkkaa, että popperilla kalastuksessa kelaus pidetään koko ajan yllä viimeiseen asti eikä tehdä yhtään pysäytystä, sillä kala iskee popperiin täydestä vauhdista ja perääntyy usein pysäytettäessä.

Huomioitavaa

Tasureilla kalastettaessa on hyvä olla tiedossa kalastettavan pohjan laatu. Etu- ja vatsakoukun takia se jää helposti kiinni rehevillä alueilla, jolloin siiman päähän kannattaakin laittaa esimerkiksi offset-koukulla varustettu jigi. Tasurit ovat parhaimmillaan syvässä, noin 6-8 metrin vedessä, jolloin niiden uppoamisnopeus ja siimalle tarjoama tuntuma pääsevät oikeuksiinsa. Pienemmät pyytävät lähes poikkeuksetta ahventa ja isommat yli 10-senttiset isompaa ahventa, kuhaa ja haukea. Alle kahden metrin vedessä ne uppoavat mielestäni liian nopeasti ehkä kevennettyjä tasureita lukuun ottamatta, jotka taas eivät toimi leijaavien ominaisuuksiensa takia niin hyvin syvässä. Toimiko?

Popperin teho perustuu sen uintiliikkeeseen ja ääneen.

Kalastimme Timon kanssa Keurusselällä noin 12 asteen vedessä, joka oli viilentynyt hellejakson jäljiltä ja kalat olivat hieman hajallaan. Ahvenet ja kuhat olivat lopetelleet juuri kutunsa ja hauet juroivat syvällä. Timo seurasi luotaimesta tiivisti tapahtumia ja käski heittää heti hyviä kaikuja nähdessään. Tein työtä käskettyä ja heti ensimmäinen kala oli pieni hauki. Seuraavassa paikassa kalastin 8 metrin vedestä ja nyt tärppäsi arviolta viiden kilon hauki, joka kuitenkin pääsi karkuun, sillä kala pääsi tempomaan itsensä vapaaksi tasurin varsin pienistä koukuista. Ahven

Siirryimme ”varmoille” ahvenpaikoille noin viiden metrin penkkaan, josta onnistuin saamaan 34-senttisen hyväkuntoisen kudunjälkeisen tankkauksen aloittaneen ahvenen sekä nipun pienempiä. Kuha

Tasureiden heittämiseen käyvät mainiosti tavalliset jigivavat ja kelat.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Lopuksi piti vielä saada vielä mittakuha. Muutaman alamittaisen jälkeen veneessä kävi ensin noin 45-senttinen, jonka jälkeen taimenenpoikasta jäljittelevään tasuriin iski 53-senttinen, josta olin jo tyytyväinen. Voin siis sanoa, että tasuri toimii mainiosti myös heitettynä ja itse otan talven jäljiltä säilössä olleet tasurini käyttöön jigipaikoilla. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti PETER LAHTI Kuvat ANU LUOSTARINEN, NIILO LAHTI & ANTTI ZETTERBERG

Kirjoittaja osoittaa Ville Puustisen kädessä olevan kuhan raateluarpia. Tuoreet arvet kertovat, että hauki tuskin on kovin kaukana ja nykyaikaisella viistoluotaimella se on mahdollista löytää. Kuva Niilo Lahti.

ö t t y ä k n e m i a t o u l u Viistokaik a s s e s k u t s heittokala Kaikuluotaimen tuomat mahdollisuudet heittokalastuksen tehokkuudessa lisääntyvät entisestään parantuneen viistoluotauksen kehittyessä. Aiemmin näkymät perustuivat pitkälti pohjan muotojen ja kasvillisuusrajojen määrittelyyn. Nyt trendi alkaa viemään kalastajaa kohti viistoluotaimessa nähdyn kalan heittokalastusta.

ehokkaimman tavan etenkin välivesikalojen heittokalastukseen tuovat tulevaisuudessa tekniikka sekä ennakkoluulottomat kalastajat. Tekniikka tosin kehittyy sitä vauhtia, että pian kalojen evätkin ovat viistoluotaimessa näkyvissä. Tulevaisuuden live-kuvat eteenpäin näyttävine viistoineen mullistavat sitten viimeistään kalan varsinaisen etsinnän, mutta aina se ei kuitenkaan ole tae onnistumisesta. Luotaimet eivät kuitenkaan kerro sitä, onko kala nälissään vai juuri ruokaillut. Tämän päivän viistoluotain heittokalastuksessa

Kalapaikan etsintä on muuttunut muutamassa vuodessa paljon. Ennen varsinaisten luotainten saapumista kalastaji-

en iloksi, monien saamamiesten kalapaikat koostuivat kivikoista, karikoista, ruohikoista tai muista vesistön pääprofiilista poikkeavista alueista. Parhaimmillaan nykyviistojen ominaisuudet riittävät jopa 120 metrin tulkintaan sivuluotauksen osalta. Voimme siis todeta niin pohjan rakenteiden muutosten kuin itse kalojenkin etsinnänkin helpottuneen valtavasti. Heittokalastajalle tämä tarkoittaa mahdollisuuksia tavoitella kaloja niin pohjan tuntumasta kuin välivedestäkin. Pohjan pinnassa oleskelevien kalojen kalastus

Luodatessamme vesistöjä viistokaikuluotaimella ensimmäinen asia on löytää luodattava kala-alue. Valittu alue perustuu joko suurempaan yleiseen kalojen muodostamaan biomassaan, ympäristöä lämpimämpään veteen tai alueen suojaisuuteen vaikkapa kovilta tuulilta. Valitun alueen jälkeen aloitamme luotauksen. Mikäli valittu alue on kalaisa, tulisi viiston näytölle ilmestyä eri kokoisia kalojen muodostamia profiileja luotaimen sivuille. Eri luotainmerkkien osalta kalapisteet eroavat toisistaan jonkun verran. Samoin myös kalojen varjot erottuvat eri tavalla riippuen siitä minkä merkkinen ja tehoinen laite sattuu olemaan käytössä.

Viistokaikuluotaimeen liittyviä kalastuksen teknisyyteen liittyviä asioita

Vasemmalla puolella venettä useamman petokalan ryhmä. Kalat lähes pohjassa kiinni, joten ovat siis heittojigaajan kalastettavissa.

Yksittäisten välivedessä vaeltavien petokalojen kalastaminen heittämällä on aika hankalaa. Tilannetta helpottaisi mikäli kuvassa näkyisi myös pientä saaliskalaa.

Nyt yksittäinen kala on helpommin vertikaalikalastajan ulottuvilla. Tämä perustuu siihen kun kalastaja pystyy pitämään tarjotun vieheen kauemmin kalan ikkunassa sekä pystyy luotaimen avulla seuraamaan kalan liikehdintää sekä aktiivisuutta.

Kalat erottuvat selvästi pohjan pintaa vasten kirkkaina pisteinä. Kyseisten pisteiden etäisyys toisistaan määrittävää mnesti tapahtumien kulun. Mikäli kalat ovat lähellä toisiaan on todennäköisempää saada vapa taipumaan.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Aloittaessani kalastuksen lasken ensin keulakoneen alas. Tämän jälkeen etenen pääkoneella vastatuuleen katsoen samalla tarkasti, mitä viistokaikuluotaimen näyttö kertoo. Mikäli näen pohjan pinnassa kohdekaloja, siirrän pääkoneesta nopeasti peruutusvaihteen päälle. Samanaikaisesti painan keulamoottorin kaukosäätimestä ankkurointinappia. Pikainen peruuttaminen ennen varsinaista ankkurointia takaa sen, ettei vene lähde pyörimään hakiessaan ankkurointipistettään. Tämä toimenpide kestää noin kolmen sekunnin verran MotorGuidella. Tämän jälkeen suunnataan heitto kohti sivuluodattua kalaa. Mikäli vieheen väri sekä paino ovat kohdallaan, vapa taipuu onnistuneen suorituksen jälkeen. Tässä kaikki kuulostaa hyvin helpolta , mutta voin sanoa, että aina näin ei ole.

Näytön yläosassa olevat downscan-näkymät paljastuvat viistoluotaimessa huomattavasti pidemmäksi patiksi. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

äyttö k n e im a t o lu u ik a Viistok sa s e s k u t s la a k o t it he

Viistoluotaimen avulla ahventen joukosta kivikosta luodattu 81-senttinen kuha oli iloinen yllätys kun ahventa haettiin. Kuva Niilo Lahti.

”Pelkän vastatuuliajelun sijasta pyrin löytämään kalaa alueelta ajamalla siksakkia. Tässä ajelussa kohdennetut kalat voi merkitä plotteriin pisteinä tai sitten painaa muistiinsa katsomalla tarkkaan plotterin piirturijälkeä.”

Osaavien viistokaikuluotainkalastajien kuulumisia HENRI PETRO

Kilpakalastaja Nokialta. Edelleen ainoa 300 cm ylittäjä jigicupin osakilpailuissa.

”Käytän viistokaikuluotainta aina avuksi kalastaessani. Viistolla pyrin ensisijaisesti etsimään pohjan profiileja, mutta myös itse kaloja”, kertoo Petro. Isojärven osakilpailuissa kolmen metrin rajapyykin rikkonut Petro kertoo myös kuhien olleen täsmäheitettyjä kaloja. Viistolla etsitään myös pikkukalaparvet sekä niiden seassa lymyävät petokalatkin. Henri käyttää kahta Humminbirdin 10”näyttöä, joiden näkymässä ovat dsi kahden eri anturin kautta, 2D, karttaplotteri sekä viisto. VILLE PUUSTINEN

Raketin lailla viehekalastuksen kärkinimiin itsensä kiilannut Ville on myös kilpakalastaja. HK-Openin neljäs sija sekä kauden 2019 avauskilpailun voitto Jigicupissa ker-

ti kalan ikkunaa. Kalan syönti-ikkunaan osuessamme kala tärppää kiinni jo vieheen putoamisvaiheessa ennen ensimmäistäkään kelausliikettä. Käytännössä itse heitto tulisi esimerkiksi viiden metrin vedessä suunnata kolmisen metriä kalan taakse. Tässä tapauksessa viehe valuu kalan ikkunan tuntumaan katkaistessamme siiman liikkuvuuden kelaamalla. Mikäli heitot ovat erityisen tarkkoja voimme tehostaa kohdekalan ikkunasyöntiä käyttämällä ”ylikevyttä” jigipäätä. Tämän tyylin etuna on pidempi valumisaika, joka silloin pitää vieheen pidemmän ajan kalan ikkunassa. Ylikevyen pään huono puoli on varsinainen muu kalastus heiton aikana Viistoluotaimen käytössä on tärkeää, että seurataan tarkoin plotterijälkeä. Ajossa löydetyt kalat voi merkitä plotteriin pisteinä. Kalle Paavola toteuttamassa edellä kuvattua. Kuva Antti Zetterberg.

On kuitenkin olemassa joitakin toimenpiteitä, joilla onnistumista voidaan parantaa

Yksi tärkeimmistä on selvittää päivän ja alueen ottiväri ennen viistoluotainkalastusta. Etsimme siis jonkin normaalin tutun heittopaikan, josta tartutamme värivalintojen jälkeen kohdekalan. Nyt on siis luottoa siihen, että ottivärin ja painon yhdistelmä on löytynyt. Tämän voidaan ennakoida kohdennettujen kalojen sijaintia. Pelkän vastatuuliajelun sijasta pyrin löytämään kalaa alueelta ajamalla siksakkia. Käytän hyväkseni Lowrancen luotaustekniikkaa niin viiston, di:n kuin 2d:kin osalta. Tässä ajelussa kohdennetut kalat 60

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

voi merkitä plotteriin pisteinä tai sitten painaa muistiinsa katsomalla tarkkaan plotterin piirturijälkeä. Kun kaloja on paikannettu riittävä määrä voidaan aloittaa kalastus

Aloitamme veneen ajamisen kohti plotteripistettä. Mikäli kala on pohjan pinnassa paikallaan se paikallistetaan GPS-pisteen kautta hyvinkin helposti viistoa käyttäen. Mikäli kalastamme syvemmässä vedessä pyrin viemään veneen hyvinkin lähelle kalaa. Silloin puhutaan noin 5-10 metrin etäisyydestä. Heiton tulisi olla mahdollisimman tarkka voidaksemme heittää viehe suoraan koh-

Tuntuman puute sekä liian pitkä leijumisaika pohjajigauksessa eivät välttämättä houkuta kalaa iskuun. Matalammassa, noin kolmen metrin vedessä kalastaessani pyrin pitämään kohdekalaan noin 15-20 metrin etäisyyden. Koska käytössämme on tähän syvyyteen yleensä varsin kevyt jigipää pyrin ajamaan veneen siten, että saan kalan jäämään asteittaisen myötätuulen puolelle. Tämä liittyy tietysti siihen, että pyrin saamaan mahdollisimman pienen tuulipussin veneen ja heitetyn vieheen välille. Mikäli tuuli on kovempi, pyrin matalammassakin vedessä saamaan etäisyyden kaloihin suhteellisen lyhyeksi. Nämä ovat kuitenkin minulle tässä vaiheessa sangen uudesta kalastusmuodosta tekemiäni havaintoja. Vuosien saatossa tekniikat taas muuttuvat siinä missä luotaimetkin.

tovat sangen hyvästä kauden avauksesta.

Villen elektroniikka koostuu kahdesta 12” Lowrancen Live-luotaimesta, TM 150 -anturista sekä 3in1-anturista. Näkymänä hän käyttää samaa kuin allekirjoittanutkin. Viisto, jonka yläpuolella 2 x DSI. Toisessa laitteessa kartta sekä 2D-kuva. Hauen heittokalastuksessa Ville käyttää viistoa erilaisten pohjamuotojen etsimiseen. Vitaikon reunojen, kivikoiden ja pikkukalaparvien havainnointi ovat tärkeimpiä etuja. Jigikalastuksessa on monipuolista apua Villen näkemyksen mukaan. ”Kuhien havaitseminen siten, ettei tarvitse ajaa niiden päälle tuovat paljon etua. Myös ahvenparvet on helposti eroteltavissa nykyisten viistoluotaimien avulla”, kertoo Ville. PYRY GRANLUND

Kilpakalastaja Ville Puustinen on viistomiehiä. Kuhien havaitseminen siten, ettei tarvitse ajaa niiden päälle tuovat paljon etua kisatilanteessa ja muutenkin. Kuva Anu Luostarinen.

Hauenkalastuksen erikoismies, kilpakalastaja & kalastusopas.

Pyry on kertonut viistoluotaimen avuista tämän vuoden Venemessuilla. Kalastuksessaan Pyry käyttää Lowrancen elektroniikkaa. Pyry hakee viistolla välivedestä struktuureja, pikkukalaa sekä yksittäisiä petokaloja. Näiden edellä mainittujen asioiden kautta löytyy myös itse petokalojen pyyntipaikka. Pyryä on kiinnostanut välivesikalojen heittokalastus jo pidemmän aikaa

Vuonna 2018 kyseinen kalastusmuoto kuitenkin sai uskoa ja aikaa, jolloin kalastus toden teolla alkoi. Alkutaipaleella viiston avulla löytyi yksittäisiä isompia profiileja rinteiden reunoilta pikkukalamassojen ympäröiminä. Pyryn ajatusmaailmaan kuuluu usko siitä, että näissä ympyröissä uiskenteleva petokala on aktiivi-

sesti saalistamassa. Tässä tapauksessa petokala siis hakee heitetyn vieheen, vaikka se ei suoraan kalan ikkunaan suuntautuisikaan. Hänen tapaansa kalastaa kuuluu merkata löydetty kaiku plotteriin, jonka jälkeen tapahtuu siirtyminen veneellä sopivan heittoetäisyyden päähän. Pyry heittää hauille isompia profiileja. Ajatuksena on ”mitä isompi uistin sitä suurempi liike”. Hän kalastaa pääasiassa shadeilla sekä swimbaiteilla, koska ne omaavat voimakkaan uinnin ja niitä on helppo painottaa. Pyryn mukaan välivedessä ei ole välttämätöntä nähdä aina petokaloja, mikäli pikkukalamassaa on painautunut alueelle. Etenkin pallon profiiliin muovautunut pikkukalaparvi kertoo kalastajalle siitä, että petokalat ovat niitä vaanimassa. Tällaisissa tapauksissa hän kalastaa myös näkymiä, joissa petokaloja ei välttämättä aina näy ruuduilla. Hän pitää sitä tulevaisuuden kalastusmuotona. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti ANDERS KRUS Kuvat KRISTIAN KESKITALO & ANDERS KRUS Käännös ANTTI ZETTERBERG

Jotta voisit olla menestyksekäs hauenkalastaja, sinun täytyy tietää missä hauki kulloinkin oleskelee, mikä sen saa aktivoitumaan ja mitä se käyttää ravinnokseen. Lyhyesti sanottuna sinun täytyy oppia tuntemaan hauen elämänkaari sen kaikissa vaiheissa.

stäväni Erik Wallgren on saanut minut ajattelemaan asiaa hieman uudesta kulmasta. Olimme monta vuotta sitten haukikalassa Tukholman saaristossa kun hän osoitti isoa joutsenparvea erään lahden pohjukassa. ”Miksi ihmeessä ne kaikki ovat kerääntyneet yhteen paikkaan? Mikä tuossa paikassa on niin hyvää, että linnut viihtyvät siellä?”, hän kysyi. Viime kesänä aloin miettiä mitä Erik oli sanonut. Joutsenien ja haukien vertailu on toki hieman ontuvaa, mutta jokin vetää kumpiakin lajeja yhteen paikkaan. Se jokin voi olla ravinto, oikeanlaiset olosuhteet tai suojautuminen. Hauen kohdalla jotkut paikat vain pitävät kalaa paremmin kuin toiset. Näitä paikkoja täytyy oppia löytämään, jotta tyhjän heittely saataisiin minimoitua.

Palapeliä kasaamaan

Nuorempana sain paljon vinkkejä hauen suhteen ”vanhoilta parroilta”. Asiat kerrottiin kuten ne koettiin, enkä silloin edes osannut kyseenalaistaa vinkkejä. Sain esimerkiksi kuulla, että siellä missä on pientä haukea, ei ole isoa haukea. Nyt vuosien jälkeen voin sanoa, että suuria haukia löytää myös pienten joukosta, sillä hauki käyttää tarvittaessa sumeilematta lajitovereitaan ravinnoksi. Pienet vain käyttäytyvät eri tavalla kuin isommat ja useimmiten haksahtavat uistimeenkin isompia helpommin. Isompi, 5-6 kilon tai lähemmäs metrinen hauki omaa sen verran elämänkokemusta, että se osaa valita paremmin kohteen mihin hyökkää. Se osaa myös hyödyntää vesistöä paremmin kuin pienemmät. Kesähauki on aktiivinen

Keväiset kutupaikat eli matalahkot ja kasvustoiset lahdet, on helppo tunnistaa eri vesistöissä. Kutupaikat ovat paikkoja, jonne hauki luontaisesti kokoontuu jatkamaan sukuaan. Kun kutu on ohi, se siirtyy pois kutualueilta ja keskittyy ahnaasti ravinnonhankintaan.

Hauki elää kesällä usein hyvinkin lähellä kasvustoja tai niiden sisällä, jolloin offset-koukulla varustettu uistin pyytää parhaiten.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

“5-6 kilon tai lähemmäs metrinen hauki omaa sen verran elämänkokemusta, että se osaa valita paremmin kohteen mihin hyökkää.” Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

2598,Kesähauissa on hurjasti energiaa ja meininki on taattu. Lahnoja kerääntyneinä yhteen. Kun löydät saaliskalat, voit olla varma, että lähistöllä on haukia. Tämä paikka on varmuudella haukimagneetti.

Lämpimämpi vesi aktivoi aineenvaihduntaa ja ravintoa tarvitaan useammin kuin kylmän veden aikaan. Myös eri saaliskalat ovat aktiivisesti ravinnonhaussa tai päättävät omaa kutuaan ja juuri näihin hetkiin hauki iskee. Löytääksesi kesän haukimagneetin eli paikan, johon hauet kerääntyvät, sinun täytyy löytää kulloiseenkin hetkeen sopivaa saaliskalaa, jolloin pääset todennäköisesti nauttimaan huimasta syöntirallista. Saaliskalojen löytämisessä nykyaikainen kaikuluotain on hyväksi avuksi, mutta ei välttämätön. Vesistön tuntemus avainasemassa

Tämä kuva kertoo hyvin kuinka ahne kesähauki on. Oma lajitoveri on vielä nielemättä kun jo isketään uistimeen.

Järvenselän keskellä oleva kivinen matalikko voi olla kesällä todellinen haukimagneetti.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Hauki mukautuu eri vesistöjen tarjoamiin elinolosuhteisiin. Sen värityksessä sekä pääravinnossa on huomattavia eroja eri vesistöissä. Esimerkiksi karun humuksellisen järven hauet ovat väriltään rusehtavia ja käyttävät ravinnokseen lähes kaikkea mitä vaan pystyvät kiinni saamaan pienemmistä lajitovereista, ravuista ja lintujen poikasista alkaen. Rehevä, samea ja matala järvi taas tarjoaa särkikalojen lisäksi usein suutareita. Sen sijaan rannikolla elävä vaaleasävyinen murtovesihauki keskittyy pääosin erilaisiin särkikaloihin ja ahveniin. Välillä niiden on myös havaittu painuvan huomattavan syvälle saalistamaan esimerkiksi salakkaa tai kuoretta. Pohjoisessa tai virtavesissä eläville hauille taas maistuvat erilaiset lohikalat kuten harjus, siika tai kirjolohet. Olen havainnut, että hauet voivat jäädä kutulahtiinkin saalistamaan, mikäli sinne on ilmestynyt saaliskalaa. Varsinkin alkukesän aikaan kutulahtien keskustat tai suut saattavat hyvinkin pitää isojakin haukia tankkaamassa helppoa saalista kudun jälkeen. Toisaalla taas haukien kutualueen ja syvän selkäveden välinen ero on hyvinkin pieni, jolloin se käy kutemassa pienessä poukamassa ja palaa sen jälkeen nopeasti syvään veteen saalistamaan, josta sen tavoittaminen on hankalampaa, mutta mahdollista esimerkiksi jigin avulla.

”Hauet voivat jäädä kutulahtiinkin saalistamaan, mikäli sinne on ilmestynyt saaliskalaa.” Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

suurluoto.fi

offset-koukulla varustettuja uistimia on myös hyvä olla mukana. Joskus tulee tilanteita, jolloin pieni uistin on ainoa, mikä kelpaa. Näitä hetkiä varten pienet lusikat ja pikkuvaaput ovat toimivia. Mikäli vesistösi on syvä ja käytössäsi on kaikuluotain, voi haukea myös jigata syvemmältä luotaimen avulla. Välillä on käynyt niin, että en ole löytänyt kaloja matalasta niiden siirryttyä syömään syvemmällä olevia kuoreita ja onnistumisia on tullut jigaamalla lähes 10 metrin vedestä.

Kesän kolme kovinta...

Kerää ja hyödynnä tietoa

Tieto on valtaa myös kalastuksessa. Se, että ostaisit lisää kalastusvälineitä ei ole niin tehokasta kuin pyrkiä selvittämään kotivetesi luonne perinpohjaisesti. Kalastaminen väärissä paikoissa ei tuo tulosta vaikka käytössä olisi markkinoiden hienoimmat välineet. Ensin kannattaa selvittää minkälainen kalasto kotivesistössäsi on. Jotta isompia

1:1

UVPINNOITETTU

Räsänen 120/50 Helmi Ye/GR-C, UV Jättikokoinen Räsänen on vahvapotkuinen ja pitkäheittoinen uistin, joka on osoittautunut uskomattoman tehokkaaksi uistimeksi hauelle.

Saaliskala voi välillä olla kuorettakin, jota hauet painuvat syömään hieman syvemmälle. Kuoreparvien ja haukien löytämisessä kaikuluotain on suureksi avuksi. Kuva Finn Sloth Skjødt.

Hauki on opportunisti

Se käyttää aina mahdollisuuden syömiseen kun sellainen on tarjolla. Ne saattavat ilmestyä yhtäkkiä syvästä matalaan tai lämpimään veteen saalistamaan palaten yhtä nopeasti syvemmälle viileään. Tätä käytöstä olen päässyt usein todistamaan kalastamalla isoja haukia kesällä hyvinkin lämpimästä vedestä. Johtopäätöksenä sanoisin, ettei hauki niinkään piittaa siitä onko vesi lämmintä, kylmää, kirkasta vai sameaa. Pääasia on, että sopivaa saaliskalaa on tarjolla. Kalasta siis omia kotivesiäsi ennakkoluulottomasti ja haravoi paikkoja, joita et ensikädeltä menisi kokeilemaan.

käyttämään suurempaa aluetta saalistukseen paremman suojan ansiosta. Vesistön veden kirkkaudella on siis olennainen vaikutus hauen oleskelupaikkoihin ja käytökseen, sillä sameammassa vedessä hauki toimii pelottomammin myös kesäisen aurinkoisissa olosuhteissa. Pilvinen päivä taas edesauttaa hauenkalastusta kirkkaissa vesissä.

1:1

Santeri 110/11 GL/BR/GR/Pink, UV Santerin voimakaspotkuinen ja luonnollinen liike kiinnostaa varsinkin kuhaa. Halutessasi voit tuunata uintia helposti nokkalenkkiä kääntämällä. Se on muotoiltu pitkäksi, jotta uinnin hienosäätäminen olisi vaivatonta. .

Tarjoa monipuolinen kattaus

Kesähauki on usein ahnaalla tuulella ja uistimissa saa olla niin vauhtia kuin välkettäkin. Isoja lusikoita, spinnerbaiteja, jerkkejä sekä nopeasti uitettuja shadeja kannattaa varmuudella tarjota. Kasvuston sekaan tarjottavia

Joskus se pieni ero voi merkitä. Kirjoittaja tussaa shadin vatsaa, koska keulamies sai punavatsaisella kalan.

1:1

Kalasta olosuhteiden mukaan

Varsinkin usein samalla alueella kalassa käyville muodostuvat helposti tietyt suosikkipaikat, jotka käydään läpi jokaisella kerralla – oli olosuhde mikä tahansa. Neuvoisin miettimään alueen kalastusta enemmän olosuhteiden kuin paikkojen mukaan. Jos onnistut saamaan kaloja uusista paikoista, paina mieleesi tai kirjaa ylös millaiset olosuhteet tuolloin olivat ja hyödynnä tietoa jatkossa myös tutuilla paikoilla.

Kuusamon tuotekuvasto ja

KALASTAJAN OPAS 2019

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

UVPINNOITETTU

Muikku 90/17 Ruohikko BL/GR, UV Ruohosuojatun Muikun hidastempoinen, mutta laaja-alainen uinti pysäytysten kanssa saa matalassa vedessä taatusti haukien ja ahvenien huomion vesikasvillisuuden seassa.

...tai sitten valitset lopuista yli 500 Kuusamon vieheestä ihan oman suosikkisi!

Hauki etsii suojaa

Hauen saalistustapa perustuu hyökkäykseen suojasta. Se, mitä suojaa hauki kussakin vesistössä käyttää, vaihtelee suuresti olosuhteiden ja ajankohdan mukaan. Kirkkaissa vesissä hauen ainoa suoja saattaa olla syvä vesi tai kivikko. Sameammissa ja enemmän kasvillisuutta omaavissa vesistöissä se pystyy

UVPINNOITETTU

kuusamonuistin.fi

Selaa verkossa tai hae Opas hyvin varustetuista urheilu-, kalastus- ja retkeilyalan liikkeistä tai tavaratalojen vapaa-ajan osastoilta.

Kirjoittaja pitelee yli kympin kalaa, joka otti viime kesänä erittäin matalasta vedestä kasvuston seasta.

kuusamo@kuusamonuistin.fi Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. 08 860 3400 Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

120-senttinen kesaĚ&#x2C6;inen suurhauki on mahtava elaĚ&#x2C6;mys kaikin tavoin.

haukia olisi, on niillĂ¤ oltava myĂśs riittĂ¤vĂ¤sti syĂśtĂ¤vĂ¤Ă¤. Esimerkiksi vesialueen omistajien osakaskunnat tai kalahavainnot.fi â&#x20AC;&#x201C;palvelu ovat hyviĂ¤ tahoja, joista asiaa kannattaa lĂ¤hteĂ¤ selvittĂ¤mĂ¤Ă¤n. MyĂśs googlettamalla â&#x20AC;?kalastoâ&#x20AC;? oman kotivesistĂśnsĂ¤ kohdalla saattaa avata asiaa. Google Mapsin satelliittikuvat sekĂ¤ eri kaikuluotainvalmistajien jaetut karttatietopalvelut ovat myĂśs oivallisia tiedonlĂ¤hteitĂ¤. Esimerkiksi hauen luontaiset kutualueet ja erilaiset vesistĂśn muodot paljastuvat satelliittikuvista, joiden pohjalta hauen kesĂ¤isiĂ¤ sijaintipaikkoja on helpompi lĂ¤hteĂ¤ selvittĂ¤mĂ¤Ă¤n. Saattaa olla, ettĂ¤ joku on jo luodannut tarkan syvyyskartan alueesta, jossa eniten kalastat. Jos kĂ¤ytĂśssĂ¤si on uudenaikainen yhdistelmĂ¤laite, kannattaa tutustua valmistajan tarjoamaan syvyyskarttapalveluun. Palvelut lĂśytyvĂ¤t ainakin Lowrancen, Raymarinen, Humminbirdin ja Garminin omistajille. Kalastuksen aikana kaikuluotaimesta on hyvĂ¤ ottaa kaikki irti ja tutkia esimerkiksi erilaisia kasvillisuusvyĂśhykkeitĂ¤, poikkeavia pohjanmuotoja sekĂ¤ veden lĂ¤mpĂśtilaa.

Pienelle jaĚ&#x2C6;rvelle ei tarvitse soutuveneen lisaĚ&#x2C6;ksi kuin hyvaĚ&#x2C6;n kaikuluotaimen, jolla paĚ&#x2C6;aĚ&#x2C6;staĚ&#x2C6;aĚ&#x2C6;n nopeammin selville vedenalaisesta maailmasta. Luotain ei ole vaĚ&#x2C6;lttaĚ&#x2C6;maĚ&#x2C6;toĚ&#x2C6;n, mutta on suureksi avuksi. Kun magneettialue on paikallistettu, voivat saaliit olla hurjia. Kuvassa Kristian Keskitalo ja Uffe Melin nauttivat keskikesaĚ&#x2C6;n tuplataĚ&#x2C6;rpin jaĚ&#x2C6;lkitunnelmista.

Lopuksi

Uskalla kyseenalaistaa vanhoja uskomuksia ja pohjaa tekemisesi omiin havaintoihin sekĂ¤ olosuhteiden ymmĂ¤rtĂ¤miseen. Mieti, miksi kalaa tuli tiettyinĂ¤ aikoina hyvin ja miksi kala ei jollain kerralla iskenyt. Palapelin kasaaminen vaatii aikaa vesillĂ¤, mutta lopputulos palkitsee tĂ¤ydellisen pelikirjan muodossa. 68

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti ARI PAATAJA Kuvat ARI PAATAJA & JANNE KOIVISTO

”Kun veneellä ajetaan kalan yli, siitä saadaan ensiksi heikko kaiku.”

Saalista väijyvä kuha piirtyy selkeästi kuvan oikeaan laitaan. Kuva Janne Koivisto.

Kansantajuista kaikuluotausta osa 2

KALOJEN PIIRTYMINEN LUOTAIMEEN Kaikuluotaimen avulla löydämme oikeille kalapaikoille, tunnistamme kaloja ja saamme vastauksia, kysymyksiä esittämättä. Kaikuluotaimellasi on sinulle asiaa, sinun on vain kuunneltava ja tulkittava.

aikki markkinoilla olevat kaikuluotaimet toimittavat sen tärkeimmän tehtävänsä eli kertovat mikä on veden syvyys ja piirtävät kuvaajan pohjan muodosta. Jos ajaessa kuva pohjasta katoaa, on luotaimen anturi asennettu väärään paikkaan veneen peräpeilissä. Jos anturin osuu pohjalinjan alapuolelle, sitä herkemmin se roiskuttaa vettä, mutta pysyy varmemmin vauhdissa mukana. Pohjalinjan pitää piirtyä luotaimelle moitteetta vaikkapa 25 solmun nopeudessa.

Antureista

Kun anturille on löydetty hyvä paikka, niin sen jälkeen kuvan laatuun vaikuttaa se, minkälainen anturi ja luotain on hankittu. Alussa pärjää 70

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

aivan perusanturilla, mutta jos sinulla on huippulaatuinen luotain voit haluta anturin, joka kykenee tuottamaan tarkempaa ja monipuolisempaa kuvaa vedenalaisista kohteista. Anturi lähettää signaalin pohjaan, josta se ”kaikuu” takaisin anturiin ja kulunut aika muutetaan syvyystiedoksi ja vastaavasti kaikki matkalle osuneet esineet, kuten kalat, muutetaan kuvaksi. Taajuuden mittana käytetään kilohertsiä (kHZ). Yleisimmin käytetyt taajuudet ovat välillä 50-800 kHz

Esimerkiksi Humminbirdin Mega+ toimii peräti 1300 kHz:n taajuudella. Anturista signaalit lähtevät kartiomaisesti kohti pohjaa. Mitä matalampi anturin taajuus sitä leveämpi on kaikukeila. Yleisesti käytössä on 83kHz ja 50kHz antureita, joiden kaikukulma on 47-60 astetta. Vastaavasti korkealla taajuudella toimivilla antureilla, kuten 200 kHz, anturikeila on huomattavasti kapeampi, noin 9-20 astetta. Kuinka

Kalojen tunnistaminen onnistuu yhdellä anturilla ja kaiulla. Useammalla näytöllä ja anturilla voidaan kuitenkin tuottaa kuvaa eri taajuuksilla toimivilla antureilla veneen edestä ja takaa tai veneen sivuilta viistoanturilla. Tietoa tulee niin paljon, että on selkeämpää käyttää useampaa näyttöä, kuin että jakaisi kaikki toiminnot pieniksi ruuduiksi yhdelle näytölle. Jollakin luotainominaisuuksilla löydetään kalapaikat nopeasti, kuten viistoanturilla. Toisilla kalalajien tunnistus on helpompaa kuten perinteisellä 2D-näkymällä. Eri tietolähteitä yhdistämällä kalalajien löytäminen helpottuu.

suuren alan pohjasta anturi peilaa? 20 asteen anturin kaikukeilan läpimitta on 1/3 veden syvyydestä eli 10 metrin vedessä anturi kerää tietoa kartion sisältä jonka läpimitta on noin kolme metriä. Vastaavasti 45 asteen anturin keilan läpimitta 9 metrin vedessä on peräti 8 metriä. Anturi antaa vahvimman kaikutuloksen keilan keskeltä ja se heikentyy reunoja kohti. Kun veneellä ajetaan kalan yli, siitä saadaan ensiksi heikko kaiku. Sen osuessa kaikukeilan keskelle muodostuu vahva kaiku ja taas kalan hävitessä kaikukeilasta kaiku heikkenee. Tämä takia kala piirtyy näyttöruudulle banaanin muotoisena kaikukaarena.

Viistokaikuluotaimen anturikeila on kuin pystyssä oleva viuhka yltäen pohjasta pintaan, mutta kapea. Sillä näkee pohjamuotoja veneen oikealla ja vasemmalla puolella jopa yli 50 metriin asti, mutta kaloja sillä erottaa etupäässä lähietäisyydeltä, jolloin kalastaja lukee noin 30 metrin skaalaa. Kuvan keskellä oleva musta raita on aluetta veneen alta, mihin anturikeila ei näytä, mutta tämä tieto voidaan paikata käyttämällä samanaikaisesti perinteistä 2D-anturia, jolla saadaan tietoa myös tuolta alueelta. Tämä on hyvä esimerkkikuva siitä, että pohjamuotojen etsimisen lisäksi viistokaiulla näkee myös kaloja. Viistokaiun anturikeila on kuin litteä lampun valokeila. Kun kala osuu keilaan piirtyy siitä vaalea puoli ja sen taakse varjo. Kalan ja varjon etäisyydestä voidaan päätellä kuinka korkealla pohjasta kala on. Vaaleana näkyvä jana on kala. Tuo jana voisi olla myös vasemmalla näkyvän pohjan alueella jo se olisi lähellä pohjaa. Nyt se on korkeammalla ja vain kalan varjo piirtyy pohjan päälle kalamaisena hahmona pyrstöineen ja selkäevineen. Kalasta saadaan aniharvoin näin hyvää kuvaa, yleensä se on vain valkea laikku ja sen varjo. Kuvan ottaja Perttu Haanpää tulkitsee tämän varjon isoksi kuhaksi.

Hieman nurinkuriseksi tämän tekee se, että todella syvässä vedessä ei tarvittaisi isoa keilakulmaa, koska syvyyden takia kartion läpimitta laajenee jo muutenkin suureksi. Mutta matalataajuinen värähtely kaikuu pitkälle siinä missä junioreiden bassokaiuttimien jytkekin. Syvissä vesissä käytetään matalataajuista anturia

Se ”tunkeutuu” jopa kolme kertaa syvemmälle kuin korkeataajuuksinen. Suomen vesistöt ovat matalia ja kalastus tapahtuu yleensä alle 30 metrin syvyydessä, joten taajuuden valinta vaikuttaa lähinnä anturikeilan kulmaan ja kuvan erottelukykyyn. Samassa anturissa voi olla eri taajuudella toimivia kiteitä

Näiden kohdalla puhutaan yhdistelmäantureista. Tyypillisesti anturi voi toimia 83 ja

200 kHz:n taajuudella jolloin luotaimesta vain valitaan haluttu toiminto. Tämän lisäksi on CHIRP-antureita. Siinä missä perinteinen anturi lähettää lyhytkestoisia impulsseja tietyllä taajuudella, niin CHIRP-anturi lähettää usealla taajuudella pidempikestoisia impulsseja ja valikoi näistä parhaat palat. Nyt ei puhuta tietyllä taajuudella toimivasta anturista, vaan korkeasta chirpistä, keski-chirpistä tai matalasta chirpistä. Joidenkin CHIRP-antureiden taajuuden voi myös itse määritellä. Monitaajuudella toimiviin antureihin pätevät muuten samat lainalaisuudet kun yhden taajuuden antureihin. Viistokaikuanturi

Viistoanturi mahdollistaa pohjan tarkastelun veneen oikealta ja vasemmalta puolelta, sekä tarjoaa myös kolmiulotteisen omaista DSI-kuvaa suoraan veneen alta. ViistoluoKalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Kuha on yksi helpoimmin tunnistettavista kalalajeista, koska siitä tulee vahva vastakaiku. Kuvassa vasemmalla pohjan läheisyydessä makoilevat kaaret ovat kuhia ja oikealla näkyvä parvi on ahvenia, joiden muodostama parvi on hyvin usein pystymuotoinen. Banaanikaarista muodostuva ahvenparvi muuttaa muotoaan kun vene pysäköidään kalojen päälle. Vaikka vene on paikallaan, kulkee näyttö koko ajan oikealta vasemmalle ja paikallaan olevista kaloista tulee yhtenäiset viivat. Viivoista voi hyvin päätellä kalojen liikkeitä.

Kansantajuista kaikuluotausta OSA 2 tain on valinta niille, jotka haluavat oppia nopeammin ja tarkemmin tuntemaan kalastettavaa vesistöä, sillä laajan viistoluotausominaisuutensa ansiosta (esim. 100 m oikealle ja 100 m vasemmalle) sillä kattaa valtavan alueen pohjaa, mikä helpottaa ensimmäisessä osassa mainittujen kalapaikkojen löytämistä. Tarkan näytön alue on suppeampi ja yksittäisten kalojen etsinnässä viistoluotaimen avulla puhutaan noin 30 metrin keilasta veneen sivuille. Yhdestä ja samasta kaikuluotaimesta voidaan nähdä perinteistä kaikukuvaa (2D) kuin myös viistoanturin tuottamaa kuvaa veneen sivuilta tai alta. Viistoanturi ja 2D ominaisuus voi olla myös samassa paketissa, puhutaan yhdistelmäanturista.

Kolmikeilainen viistoluotainanturi, taajuudet 455/800kHz. Airmar TM150 Medium CHIRP 95-155kHz anturi.

HST-HDI anturi, jossa 83/200 & 455/800kHz taajuudet. Garmin PS31-LiveScope-anturi.

Luotaimen valinta

Luotainvalinnoissa keskitytään nykyään puhumaan näytön koosta, mikä yleisesti ilmaistaan tuumissa. Siinä missä aiemmin puhuttiin näyttöpaneelin pikselimäärästä luotaimen korkeussuunnassa, on keskustelu kääntynyt siihen, mitä kaikkia liitännäistoimintoja saadaan kätkettyä samaan laitteeseen tai minkä tyyppisiä antureita laitteessa voidaan käyttää. Pystyakselin pikselimäärä kertoo näytön laadun. Pikselien kokonaismäärä ei sitä kerro, sillä ruutua voidaan venyttää vaakasuunnassa. Mitä enemmän pikseleitä on, sitä tarkemmalta kuva näyttää. Toinen tapa verrata luotaimia on tarkastella näytön pinta-alaa sekä laitteen toimintoja. 12” näyttö tuntuu mahdottoman kalliilta, mutta jakamalla näyttöruudun eri toimintoihin,

Toukokuista kutusilakkaa saaren lahdessa 83/200kHz perusanturilla. Lajitunnistus tehty näkemällä pintakäynnit. Meritaimenet ovat varmasti lähellä.

siihen saadaan näkymään viiden viisituumaisen laitteen tiedot. Vastaavasti se vastaa melkein kahta 9-tuumaista näyttöä. Pientä neljän tuuman näyttöruutua ei ole mielekästä jakaa useaan samanaikaiseen näyttöön, mutta laitteesta voi silti löytyä kaikuluotain sekä kartta ja toimintoa vaihtamalla pärjätään aivan hyvin vesillä. Ruudun kokoa kasvattamalla saavutetaan se etu että näyttöruutu voidaan jakaa useampaan toimintoon jotka näkyvät samanaikaisesti. Isommissa laitteissa tulee lisämahdollisuutena viistoluotausominaisuus. Kaikille toiminnoille löytyy kyllä kalastajan arjessa käyttöä. Paljonko harrastukseen halutaan panostaa, sanelee sitten ostopäätöstä. Hintahaitari kun laitteilla on melkoinen alkaen 200 eurosta ja kalliimmat laitteet maksavat yli 3000 euroa.

Kalan tunnistus luotaimesta

alat näkyvät banaanikaarina ruudussa. Kaaren koko riippuu syvyysnäytön skaalasta, mutta jos liikutaan vesillä käyttäen vakiona 10 metrin asteikkoa, voidaan jotain yhteenvetoja tehdä kalan koosta. Sama kala saattaa näyttää pieneltä tai isolta, riippuen siitä mihin kohtaa kaikukeilaa se osuu. Esimerkin asetuksissa keltainen väri kuvastaa kovaa pohjaa tai isoa kalaa. Näin se todellakin on. Esimerkiksi kuhaa etsittäessä ei tarvitse punaisista kaikukaarista välittää tuon taivaallista. Kun joukosta löytyy kaikukaaria missä on selkeä keltainen väri, niin ne ovat pääsääntöisesti kuhia. Kaikuimpulssi kimpoaa takaisin eri kalalajeista eri tavalla, näiden luuston, suomupeitteen tai uimarakon rakenteesta riippuen. Ja kuhan makuun mieltyneille hyvä uutinen on se, että kuha on verrattain helppo tunnistettava, koska siitä tulee voimakas vastakaiku.

massa, niin pohjan tonkija kun se onkin. Monen kalalajin tunnistus ei perustu yksinomaan siihen kuvaan mikä näytölle saadaan. Kalastaja joutuu ynnäilemään muun kalastustietonsa ja vuodenajan sekä tekemään niistä päätelmän, mitä kaloja ruudulla näkyy. Yksittäinen ahven on aivan mahdoton tunnistettava, mutta karikon päälle tai rinteelle pysäköinyt parvi on helposti tunnistettavissa ahveniksi. Särjet tekevät joskus ahvenen havainnoinnin vaikeaksi, mutta eivät muodosta samanmuotoisia parvia kuin ahvenet. Yksittäisistä pikkukaloista ei myöskään pysty lajia päättelemään. Mutta kun ne kasaantuvat isoksi parveksi, voidaan parven muodosta, havaintopaikasta ja uintisyvyydestä tehdä laskelmia siitä, ovatko kyseessä pienet särjet, salakat, muikut, kuoreet vai silakat. Näiden tunnistamiseen ei ole oikotietä, mutta vesillä vietetyt tunnit helpottavat tunnistusta. Yksi asia ei ole muuttunut vuosien aikana - eikä se tule muuttumaan. Jos jostain löytyy pikkukalaparvi, niin petokaloja kannattaa kokeilla samasta syvyydestä parven liepeiltä. Kalat ovat siellä missä kalat ovat siellä missä kalat ovat….Niin helppoa se on!

TÄYSALUMIINISET -MALLIT TOSIKÄYTTÄJILLE

Jotkut kalat voi tunnistaa banaanikaaren muodosta

Lahna on eräs tällainen. Korkeaselkäisestä kalasta ei tule kapeaa banaania, vaan havaitut kaiut ovat täpliä tai täyteläisiä paksuja banaaneja. Yllättävän monesti lahnaparven tapaa välivedestä ui-

”Yksi asia ei ole muuttunut vuosien aikana - eikä se tule muuttumaan. Jos jostain löytyy pikkukalaparvi, niin petokaloja kannattaa kokeilla samasta syvyydestä parven liepeiltä. Kalat ovat siellä missä kalat ovat siellä missä kalat ovat….Niin helppoa se on!”

UUTUUS!

HAWK BR Pakettihinta

31 990 € (sh. 37 290 €)

KEVÄTKAMPANJA!

Wolf BR & Honda BF80 Pakettihinta 26 500 € (Sh. 31 990 €)

SILVERBOATS.FI 72

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

& Honda BF100

Fox Avant & Honda BF50 Pakettihinta 19 990 € (Sh. 22 990 €)

Hinta sis. alv. 24 %. Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET

Tällä kertaa Maan Mainiot Kalamiehet –palstalla esitellään kaksi nuoremman polven kalastajaa, 24-vuotias Tuomas Hakala sekä 32-vuotias Keijo Harju.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat TUOMAS HAKALAN ARKISTO

Komea harri Lapin perhoreissulta.

Kalastus kiinnostaa nuoria

Esimerkkinä Tuomas Hakala

sitten saanut 24-vuotias Tuomas on malliesimerkki uuden sukupolven kalastajasta, jonka Instagram-profiili twh_fishing pursuaa toinen toistaan hienompia kalastuskuvia. Otimme selvää millainen mies profiilin takana on.

Maan mainiot kalamiehet

uomas Hakala asuu Kokkolassa, mutta on alun perin kotoisin Espoosta, josta vietti 10 ensimmäistä ikävuottaan. Hän kertoo, että ensimmäiset muistikuvat kalastusreissuilta ovat noin 4-5 vuoden iässä. ”Veneellä mentiin kuhaa uistelemaan ja ahventa on jigailtu myös paljon. Ensimmäinen kala kuitenkin narahti taikinapalloon onkireissulla, iso se ei ollut, mutta muistan sen vieläkin; salakka”, Tuomas muistelee hymyillen. Lappi jäi mieleen

Tuomas kertoo, että hän pääsi Lappiin kalaan isänsä ja pappansa kanssa. Isä tutustutti harjuksen kalastukseen perholitkaa käyttäen. ”Pääsin syventymään perhojen ihmeelliseen maailmaan ja siksi perhokalastus on myös lä74

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

hellä sydäntä. Ensi reissuilta se kipinä kalastukseen on tullut ja voimakkaana on pysynyt tähän päivään asti”, nuori tekijämies kertoo.

127-senttinen hauki joelta.

Nuoret kalastavat aktiivisesti

Tuomas sanoo, että kalastus näyttäisi olevan tällä hetkellä nuorien keskuudessa trendilaji. ”Paljon törmää sosiaalisessa mediassa nuorten kaveriporukoiden perustamiin ’tiimeihin’, josta pääsee seuraamaan onnistumisia. Esimerkiksi Hauenkalastajat Open on tästä hyvä esimerkki”, hän sanoo. Tuomas kertoo saavansa paljon kyselyitä nuorilta kalamiehen aluilta, milloin kalasaaliista tai sitten kysellään vain vinkkejä. ”Se, jos mikä on positiivista huomata. Harrastajia on paljon ja innokkaita sellaisia. Tämän parempaa harrastusta nuorille ei olekaan. Jos kalastus ei ennen ole ollut cool, niin nyt se on sitä. Mielikuvat siitä, että kalastus olisi vain vanhojen äijien touhua on kyllä karistettu pois”, Tuomas korostaa täynnä intoa. Kaikkiruokainen kalamies

Tuomas kertoo, että hän suunnittelee jatkuvasti uusia kalareissuja mitä päivätöiltään ehtii. Viime aikoina hän on keskittynyt paljon hauenkalastukseen, mutta kalastaa aktiivi-

Näyttävä kuha rannalta jigaamalla.

sesti myös kuhaa sekä lohikaloja virtavesissä perholla että meritaimenta rannalta. ”Monet kerrat sitä on raapinut päänsä puhki miksei iso hauki ota ja mistä se nyt löytyisi ja millä. Kun palkinto viimein tulee, on se kyllä mahtava tunne”, hän tunnelmoi. Tuomas viihtyy hauen perässä parhaiten joella, jossa lajin monimuotoisuus pääsee hänen mielestään oikeuksiinsa. ”Virtaavaa vettä, syvää, matalaa, monttuja, mutkia, kapeikkoja, lahdukoita, kasvillisuutta ja karua vesistöä. Hirvittävä määrä paikkoja, josta lähteä etsimään haukea. Jokaiselle löytyy jotakin”, Tuomas kehuu. Alkukesästä Tuomakseen iskee aina myös lohikuume, joka yleensä taltutetaan kesäkuussa muutamilla pidemmillä reissuilla

yleensä Kalix-joella Ruotsissa. Hänen mukaansa lohen perhokalastajana sitä kuuluu suureen yhteisöön kun juttua riittää ja kaikki otetaan avosylin vastaan.

kiintoinen ja haastava laji. Mikäli taimenen saa siiman päähän, on edessä usein huikea ralli monen korkean ilmahypyn saattelemana”, Tuomas mehustaa.

Kahluuhousut kovassa käytössä

Kokkolan alueella hyvää kalastusta

Tuomas kalastaa paljon virtavesissä viihtyviä taimenia sekä harjuksia. Hän luonnehtiikin itseään ”kahlaajahulluksi”. ”Kalastan usein kainaloa myöten niin streamereilla kuin nymfeilläkin. Elokuinen pupakalastus on myös todella koukuttavaa puuhaa. Koskien peileistä saa monet ikimuistoiset tärpit kun on pupien aika. Pintaperhokalastuskin on mahtavaa. Mikäli pinnassa on ruokailevia kaloja tai kalapaikalla on hyönteisten kuoriutumista, kannattaa pintaperhoja ehdottomasti kokeilla”, Tuomas hehkuttaa. Kahluuhousut kuuluvat kuvaan myös meritaimenjahdissa, joka alkaa heti jäiden lähdettyä ja loppuu jäiden tuloon. ”Meritaimenen rantakalastus on mielen-

Tuomas kehuu Kokkolan seudun kalastusmahdollisuuksia. ”Taimenpaikkoja on aina Vaasasta Kalajoelle saakka niin meressä kuin joissakin ja Lestijoessa on vielä jopa ainutlaatuinen joen oma taimenkanta olemassa. Ahventa on runsaasti, alueemme ehkä kuuluisimpana seutuna ahvenmekka Vaasa. Kuhaakin on etenkin joissa ja järvissä, oma ennätykseni on 87-senttinen”, hän luettelee. Suurin kokemus Tuomaksella on kuitenkin hauenkalastuksen suhteen.

”Reilun 300 km säteellä tulee mentyä suurhauen perässä. Ja vieläkin olisi paikkoja käytävänä. Tuhansia järviä, kauniita jokipätkiä ja merenlahtia.

Yli 70 cm meritaimen Norjasta rannalta heittämällä.

Monipuolista kalastusta pääsee tällä seudulla kyllä harrastamaan, jokaiselle löytyy varmasti se mieluisin kalastusmuoto”, tyytyväinen kalamies toteaa. Seuraa Tuomasta Instagramissa: twh_fishing Maan mainiot kalamiehet jatkuu seuraavalla sivulla.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Maan mainiot kalamiehet

Kalastuskipinän jo lähes 20 vuotta

MAAN MAINIOT KALAMIEHET

Ursuit ® Kuivapuvut Kalastukseen

kiokaveriksi ketään sopivaa, yksinhän niihin ei saa osallistua. ”Kalastelen Westinin tuotteilla ja Raymarinen elektroniikalla ja veneitä minulla on muutamia eri tarkoituksiin. Kalastus tapahtuu missä vain se on mahdollista: järvissä, meressä ja joissa”, porilainen taustoittaa. ”Tänä keväänä olen pyrkinyt parantamaan hauenkalastustani, joka oli pari vuotta oikeastaan ’jäähyllä’. Kaikki vapakalastusmuodot ovat mieleisiä, tosin vetouistelijaksi minusta ei oikein ole, vaikka joskus uistelen siirtymiä kalastuksen ohessa. Kalastuskertoja tulee viikossa noin 5-6 ja minulle kalastuskerta voi tarkoittaa mitä vain puolen tunnin ja 24 tunnin välillä”, Keijo juttelee.

Keijo vinkkaa, että kesällä Isot ahvenet löytyvät matalasta, kivien ja vitaikon seasta crank baitia apuna käyttäen.

Seuraa Keijoa Instassa: @jkp_fishing Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat KEIJO HARJUN ARKISTO

Porilaista kalastusosaamista

Keijo Harju Keijo Harju on 32-vuotias omien

sanojensa mukaan ”kalamiehen alku Porista”. Hän aloitteli kalastuksen noin viiden vanhana tyypillisesti mökkilaiturilta Merikarvialla onkien ja virvelöiden. Niistä ajoista Keijo on kehittynyt suur-

Vuosien varrella kalastus on muuttunut

ten yksilöiden täsmäpyytäjäksi.

”massakalastuksesta” suurten yksilöiden

nsimmäiset vuodet Keijon kalastus painottui ahvenen ja hauen heittokalastukseen, mato-ongintaa unohtamatta. 12-vuotiaana hän liittyi Teljän kalastajiin isoäidin veljen Onnin suosittelemana. Tästä alkoi noin 10 vuoden mittainen onkija pilkkikilpailuiden rupeama. ”Kuljin pilkkikisoissa joka viikonloppu ’oppi-isien’ Onnin ja Halmisen Veijon kyydissä. Näiltä vuosilta jäi paljon tietoa eri kalojen olinpaikoista ja erilaiset pilkkityylit tulivat tutuiksi”, Keijo muistelee.

Keijon kalastus on eri lajien sesonkikalastusta ympäri vuoden. Kalastuskilpailuita hän on myös kiertänyt, mutta ei vielä ole löytänyt va-

E Maan mainiot kalamiehet

tagramiin kalastusaiheiset sivustot reissuraporttejamme varten. Tuli siinä myös kuvattua Kuningaskalastaja-sarjakin Satakunnan Kansan sivuille. Nykyään pyöritämme JKP Fishingin sivustoja Petterin kanssa”, Keijo kertoo.

huijaamiseen

Keijo Hauenkalastajat Open - treeneissä pienellä metsäjärvellä, jossa tämä 108 cm kaunokainen haksahti Westinin 25 cm Hypoteeziin.

Petteri Fast ja Joonas Väntti kalakavereiksi

Muutaman vuoden Keijo kalasteli pitkälti yksinään, kunnes tutustui Petteri Fastiin ja sittemmin Joonas Vänttiin. ”Näiden herrojen kanssa kalastuksemme alkoi painottumaan heittokalastukseen ja pilkintään. Perustimmekin vuonna 2016 oman JKP Fishing Ry:n sekä Facebookiin että Ins76

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

URSUIT.COM Ikuista, jaa & löydä p a r h a a t k a l a he t k e t Keijon ennätyskuha 96 cm vuodelta 2015. Tämä on ainoa suurkala, joka otettu ja kala on nyt täytettynä. Kuha ongittiin vertikaalina syksyllä 6 metristä.

myös somessa!

#ursuit

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Helin taktiikkana on käyttää kesällä ”ylikokoisia” jigipäitä suhteessa veden syvyyteen niin ahvenen kuin kuhankin kalastuksessa.

a s s n a K Helin kalassa

Heli Nikula löytää Näsijärven ahvenet ja kuhat Kalastavana kiinteistönvälittäjänäkin tunnettu tamperelainen Heli Nikula mökkeilee ahkerasti Näsijärven eli ”Nässyn” maisemissa ja mökkeilyn ohella parasta ajanvietettä tarjoavat ahvenen sekä kuhan jigaus lähivesillä.

utsuin Helin viimeksi Helsinkiin marraskuiseen meritaimenjahtiin ja kovan merellisen höykytyksen jälkeen sain kutsun saapua Näsijärvelle tutustumaan Helin kotivesiin ahvenen ja kuhan merkeissä. Kalastuksen ohella haastattelin Heliä hänen käyttämistään metodeista. ”Jigaan lähes aina kuhaa 5-8 metrin syvyydestä jyrkästi syvenevien penkkojen reunamilta. Mökkisaaren lähistöllä on useita hyviä ottipaikkoja. Kovin suuria siirtymiä en tee, sillä lähialueen paikoissa on niin paljon erilaisia paikkatyyppejä, että jos kala ei ole otilla, niin menen mökille ja palaan uudestaan jonkin ajan päästä”, Heli kertoo.

Heli tahkoaa harvoin pitkää päivää yhtämittaa vaan hänen tapanaan on tehdä muutaman tunnin iskuja lähivesille.

Kuhan paras syönti keskittyy Näsijärvelläkin iltaan

Helin mielestä kuhan paras syöntiaika on kesäisin noin 18-22 välillä. Kun vedet ovat lämmenneet, nousevat kuhat myöhemmin illasta väliveteen ja pintavesiin ruokailemaan, jolloin tehokkainta on uistelu tai vertikaalijigaus välivedestä. ”Itse kalastan pääosin perinteisellä pohjajigaustekniikalla, joten jään harvemmin paikalle, jos kala on irti pohjasta”, Heli toteaa. Hän kertoo jigaavansa 10-15 gramman päillä ja joskus jopa vielä painavammilla. ”Jotkut ovat ihmetelleet, kun käytän melko painavia päitä veden syvyyteen nähden, mutta kai ne sitten sopivat uittotyyliini paremmin. Toisaalta passiivinen kala saattaa aktivoitua helpommin kesällä kun jigissä on hieman vauhtia”, hän sanoo. Heli yhdistää paikkatuntemuksen kaikuluotaintietoon

Hieman yllättäen Heli kertoo käyttäneensä kaikuluotainta vasta viime kauden alusta lähtien, sitä ennen sopivien paikkojen etsiminen järvikortista riitti. Hän on silti selkeästi sitä mieltä, että luotain on jigauksessa ehdoton apuväline. ”Eihän se luotain itsessään kalasaalista takaa, mutta on se mukavaa kun tietää ettei turhaan montaa tuntia tyhjän päällä heittele. Luotain tuo varmuutta”, hän korostaa. Helin mielestä on mahtavaa kun kaiussa näkyy veneen alla pohjassa kala ja sen saa ”vertsutettua” kaiun avulla ylös. ”Ruudusta on hienoa katsella kuinka kuha alkaa nousemaan veteen tiputettua jigiä vastaan. Kun viivat lähestyvät toisiaan tiedän varmasti, että nyt nappaa, mutta säikähdän silti joka kerta. Ja tämän jälkeen 78

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Tämän kauden tähän asti toimivin väri on ollut hieman yllättäen merellinen vihreä.

”Jotkut ovat ihmetelleet, kun käytän melko painavia päitä veden syvyyteen nähden, mutta kai ne sitten sopivat uittotyyliini paremmin. Toisaalta passiivinen kala saattaa aktivoitua helpommin kesällä kun jigissä on hieman vauhtia” Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Helin Kanssa kalassa

UUTUU

S! TASALAATUINEN

VENYMÄTÖN

PYÖREÄ

HILJAINEN

NOTKEA

LIUKAS Kaikuluotaimen anturin Heli on asentanut jatkovarrella veneen laitaan, josta sen voi nopeasti nostaa paikkaa vaihdettaessa.

SOLMUNKESTÄVÄ

NÄKYY KELEISSÄ KUIN KELEISSÄ

naurattaa aina”, Heli hymyilee. Helillä on käytössään Lowrancen Elite 7x –luotain, jonka anturi kytketty veneen sivulle. Luottovärit ”Nässylle”

Helin viime kesän luottovärit olivat aurinkoisena alkuiltana kultahileinen Konger Slim Shad 10 cm ja auringon laskettua Konger Grubber Shad 12 cm vaaleanpunaisena. ”Tämä oli niin toimiva kaava, että taisi mennä pari viikkoa ilman muita värejä”, Heli muistelee. Sadekelin värinä Heli suosittaa valkoista ja tavallisena poutapäivänä hänen siimansa päästä löytyvät erilaiset luomuvärit. ”Tänä keväänä ovat toimineet kyllä ihan muut värit. Kuha on ollut muutenkin melko passiivinen ja tuntuu, että vihreät ja muut ärsyvärit ovat pelanneet parhaiten. Aion kyllä kokeilla viime kesän väripalettia heti kun vedet hieman vielä lämpenevät”, Heli vinkkaa. 80

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

KUITUSIIMA UNYL BRAID X8 115M vahvuus (mm)

Heli Nikula on käyttänyt kaikua omassa kalastuksessaan vasta viime kaudelta lähtien.Tässä kuvassa tuskin on edes ravintokalaa.

vetolujuus (kg)

0,10mm

5,90

0,12mm

8,20

0,14mm

9,50

0,16mm

10,50

0,18mm

13,20

0,20mm

14,10

0,25mm

19,10

www.kalastuskolmio.fi • kalastuskolmio@kalastuskolmio.fi Kalastus-lehti 1/19 | Kalamies.com

KALAKOULU

” Jos pelkästään pohjaeläimiä syövä ahven jossain elämänsä vaiheessa muuttaa ravintotottumuksiaan ja alkaa syödä kaloja, sen kasvu nopeutuu. ”

Suomea eteläisempien alueiden, kuten kuvan Hollannin, ahvenet kasvavat nopeasti lähes kiloiksi lämpimämmän ilmaston johdosta. Kuva Antti Zetterberg.

vuoksi kasva kovin kookkaaksi. Vanhin Suomesta toistaiseksi pyydetty ja iältään määritetty ahven oli iältään 29 vuotta. Inarin kirkasvetisestä Vuontisjärvestä vuonna 2000 pyydetyn kyrmyniskan pituus oli 34,5 cm ja paino 550 g. Tätä ennen vuonna 1995 Kuhmon humuksenruskeasta Saukkolammesta pyydetty 25-vuotias ja sananmukaisesti kitukasvuinen ahven (pituus oli 20,1 cm ja paino 96 g) piti viiden vuoden ajan ennätystä hallussaan.

Reilun kokoiset ahvenet eivät aina ole niin vanhoja kuin ajatellaan. Suotuisissa olosuhteissa, kuten kuvan rannikkoahvenen, kasvunopeus voi olla jopa yli 5 senttiä vuodessa. Kuva Janne Koivisto.

Ahven kasvaa Suomen vesistöissä tavallisimmin

Ahvenen kasvu erilaisissa vesistöissä Tämän artikkelin kohdelajiksi valittiin ahven sen esiintymisen vuoksi erilaisissa suomalaisissa luonnonvesissä. Toisen yleisen kalan, hauen, kasvusta lisää seuraavassa numerossa.

Kalakoulu

alan vuosittaista kasvunopeutta ympäristöolosuhteiltaan erilaisissa vesistöissä voidaan vertailla pyytämällä niistä erikokoisia yksilöitä, joiden pituudet mitataan, painot punnitaan ja iät määritetään laskemalla suomuihin, luihin tai kuuloluihin vuosien kuluessa muodostuneet vuosirenkaat. Vertailuihin käytettiin pohjana suomalaisen kalatutkija K.J. Vallen teoksessa ”Suomen kalat” (Valle 1934) esittämää mallia eri-ikäisten haukien ja ahventen keskipituuksien vaihteluväleille kasvuympäristöltään erilaisissa vesistöissä (taulukot 1 ja 2).

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Ahven on lähes koko maan laji

Ahvenia tavataan maassamme lähes jokaisessa metsälammessa aivan pohjoisimpia tunturialueita lukuun ottamatta. Se on sopeutunut pikkulampien vaativiin olosuhteisiin ehkäpä parhaiten niissä elävistä kalalajeista. Ravinnokseen ahven käyttää aluksi eläinplanktonia ja siirtyy myöhemmin koon kasvaessa pohjaeläimiin ja lopulta kaloihin. Yleensä kalaravintoa alkaa esiintyä runsaammin ruokavaliossa vasta yli 15 cm pituisilla ahvenilla, mikä tarkoittaa useimmissa tapauksissa, että ne pääsevät nauttimaan kalansyönnistä vasta 7-10-vuotiaina. Toisaalta tämän jälkeen ahventen pituuskasvu nopeutuu usein huomattavasti ja se voi hyvissä olosuhteissa olla jopa yli 5 cm/vuosi. Ahven on yksi vanhimmaksi elävistä kalalajeistamme

Se ei kuitenkaan jokaisessa lammessa etenkään epäedullisten ympäristöolosuhteiden

Ahven käyttää ravinnokseen aluksi eläinplanktonia ja siirtyy koon kasvaessa pohjaeläimiin ja lopulta kaloihin. Peter Lahden pitelemä pannukarkea 35-senttinen suomenlahtelainen ahven on kalansyöjä. Kuva Antti Zetterberg.

5-7 cm ensimmäisen kesän aikana

Lämpimiä kasvuolosuhteita suosivana lajina ahvenen kasvukausi on Etelä-Suomen sisävesissä pitempi kuin Pohjois-Suomen syksyisin aikaisemmin ja nopeammin viilenevissä vesissä. Vuoden ikäisten ahventen on havaittu takautuvan kasvunmäärityksen perusteella selviävän luonnon vesissä ensimmäisen talven yli 4 cm pituisena, mutta vasta reilun 5 cm pituisen ja runsaan 1 g painavan ahvenenpojan voisi edes kuvitella selviävän toiselle kasvukaudelleen. Etenkin pienikokoisissa sisävesissä, joista kalasto on esimerkiksi poikkeuksellisen ankaran talven vuoksi kuollut, vastakuoriutunut ja muutaman millimetrin pituinen ahvenenpoikanen saattaa venyä ensimmäisen kesän aikana jopa 10 cm/vuosi. Tällainen poikkeuksellisen nopea kasvu vesistössä voi selittyä aluksi runsaan suurikokoisen eläinplanktonin ja myöhemmin lähes rajattomasti sopivankokoisen tarjolla olevan pohjaeläinravinnon saatavuudella. Kun suuri osa järven tai lammen kalastosta on kuollut edellisen talven aikana, jäljelle jäävillä kaloilla on käytettävissään aikaisempaa enemmän ra-

vintoa ja kilpailun puuttuessa ne kasvavat vastaavasti nopeammin. Huimia kasvulukuja

Eräästä eteläsuomalaisesta rehevästä ja savisameasta tutkimusjärvestä saatiin kaksi vuotta tapahtuneen kalakuoleman jälkeen muutamia ahvenia, joista nopeimmin kasvanut oli ensimmäisen kesän jälkeen 11,1 cm ja pyyntihetkellä kahden vuoden jälkeen 23 cm pituinen ja 184 g painoinen. Parhaimmillaan näiden ahventen vuotuiset pituuden lisäkasvut olivat toisen kasvukasvukauden aikana yli 14 cm ja samalla niiden paino oli jopa 20-kertaistunut. Tällaisten poikkeuksellisten olosuhteiden ansiosta nopeasti venähtäneiden

ahventen kasvu kuitenkin hidastuu tai usein jopa pysähtyy, kun järven runsaat ravintovarat on käytetty. Näin käy viimeistään, kun järvessä jäljellä oleva harvalukuinen ahvenkanta alkaa lisääntyä ja tarjolla oleva ravinto on jaettava aikaisempaa useamman nälkäisen suun kesken. Ravinnon laatu vaikuttaa kasvuun

Ahven siirtyy tavallisesti kaksivuotiaana poikasvaiheen eläinplanktonravinnon jälkeen syömään ensin pohjaeläimiä ja myöhemmin pieniä kaloja. Tässä vaiheessa ravinnon laatu vaikuttaa ahvenen kasvuun hyvin voimakkaasti. Pohjaeläimiä ja eläinplanktonia syövät ”onkiahvenet” ovat tyypillisesti viisivuotiaina noin 15 cm pituisia ja 30–40 g painoisia, kun samanikäisten ”pannukarkeiden” kalansyöjien pituus saattaa olla yli 25 cm ja paino 150–200 g. Jos pelkästään pohjaeläimiä syövä ahven jossain elämänsä vaiheessa muuttaa ravintotottumuksiaan ja alkaa syödä kaloja, sen kasvu nopeutuu. Ahven saavuttaa kilon painon elinolosuhteista riippuen noin 38–42 cm

Tummissa ja humuspitoisissa vesissä ahvenen väritys muuttuu. Kuvan ahventen ikä ei ole tiedossa, mutta niiden voisi olettaa olevan vanhempia kuin tuon kokoiset keskimäärin. Kuva Janne Koivisto. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Kalakoulu

Teksti KARI NYBERG Kuvat JANNE KOIVISTO & ANTTI ZETTERBERG

KALAKOULU – Ahvenen kasvu erilaisissa vesistöissä 40

pituisena, jolloin sen ikä on 10–15 v. Poikkeuksellisen edullisissa olosuhteissa ahvenen on havaittu kasvavan kilon painoiseksi jopa 8-9 kasvukauden aikana. Tällaisia kasvuolosuhteita edustavat mm. järvet, joissa on tapahtunut kalakuolemia talven aikana tai ahventen lisääntyminen sekä niiden määrä on muiden ympäristöolosuhteiden vuoksi (esimerkiksi järviveden happamoitumisen seurauksena) pienentynyt. Myös joidenkin järvien ”vähäarvoisia” kalalajeja (kiiski, särki, kuore sekä pienikokoinen ahven) rankasti tehokalastuksilla vähentämällä on saatu tilaa muikulle, joka on saanut tilaisuuden vallata vapautuneen elintilan sekä ravintoresurssit. Ahventen joukosta parhaiten muikkuja ravinnokseen hyödyntävien yksilöiden kasvu voi olla yhtä nopeaa kuin kalakuoleman tai happamoitumisen ja niistä toipumisen kokeneissa järvissä.

25 ) m c ( s u u it 20 p i k s e K 15 Kalakuolemajärvi 1 Orajärvi Säkylän Pyhäjärvi Lammin Pääjärvi Gennarbynlahti Helsingin merialue Hiidenvesi Metsälammet Kotkan merialue Kalakuolemajärvi 2

Ahventen ikä ei aina näy kokona

Ikä (v) Ahventen ikäryhmäkohtaisten keskipituuksien (cm) mukaan piirretyt kasvukäyrät kasvuympäristöltään erilaisissa sisävesissä sekä Suomenlahdella (Helsingin ja Kotkan merialueet). Orajärvi on ilmaperäisen laskeuman seurauksena happamoitunut kirkasvetinen ylänköjärvi. Säkylän Pyhäjärvi on mesotrofinen eli maatalouden valumavesien osittain rehevöittämä järvi. Gennarbynlahti ja Hiidenvesi ovat reheviä ja savisameita. Lammin Pääjärvi ja pienet metsälammet ovat humusveden värjäämiä mesotrofisia vesiä. Kalakuolemajärvet ovat esimerkkejä ahvenen poikkeuksellisen nopeasta kasvusta lähes rajoittamattomissa ravinto-olosuhteissa. 20 cm:n viiva on lisätty kuvaan käyrien vertailtavuuksien helpottamiseksi.

Ahven pituus (cm) 1 v. sisävedet, hidas 4-5 sisävedet, normaali 6 - 7 sisävedet, nopea 8-9 Suomenlahti 5-9 kalakuolemajärvi 9 - 11

Kalakoulu

paino (g) 1 v. sisävedet, hidas 1-2 sisävedet, normaali 2 - 3 sisävedet, nopea 5-7 Suomenlahti 1-7 kalakuolemajärvi 7 - 12

3 v. 7-9 10 - 12 13 - 17 10 - 19 20 - 25 3 v. 3-7 9 - 16 21 - 48 9 - 68 80 - 162

5 v. 11 - 13 14 - 15 16 - 20 13 - 32 30 - 35

10 v. 14 - 17 18 - 25 26 - 35 24 - 38 40 - 45

5 v. 10 v. 12 - 21 26 - 48 26 - 33 58 - 162 14 - 109 184 - 468 21 - 353 143 - 606 288 - 468 712 - 1031

1-, 3-, 5- ja 10-vuotiaiden ahventen keskipituuksien (cm) ja – painojen (g) vaihteluvälit kasvuympäristöltään erilaisissa sisävesissä (hidas, normaali ja nopea kasvu) sekä merialueella (Suomenlahti). Kalakuolemajärvi edustaa esimerkkiä poikkeuksellisen nopeasta kasvusta.

F L Y T A N D E

Hyvin kookkaat ahvenet eivät tavallisesti ole niin vanhoja kuin edellisten esimerkkien perusteella saattaisi kuvitella. Yksittäiset sisävesistä ja Itämeren rannikkoalueilta pyydetyt 45–53 cm pituiset ja 1,5-2 kg painoiset naarasahvenet ovat olleet 13–17-vuotiaita. Ahkeran kalastuksen harrastamisen seurauksena yli 55 cm pituisia, kolmekiloisia ja 20-vuotiaita jättiahvenia saadaan hyvin harvoin saaliiksi, koska ne erehtyvät puraisemaan jigiä tai uimaan seisoviin pyydyksiin jo “keskenkasvuisina”. Sisävesiltä isoja ahvenia

Huomionarvoista on, että nykyisin valtaosa ”isoista ahvenista” eli yli 1,5 kg painoisista yksilöistä saadaan lähes poikkeuksetta sisävesistä. Tämä johtunee siitä, että nopeakasvuisena lajina ahvenkannat voivat vahvistua olosuhteiden muuttuessa suopeiksi jo muutamassa vuodessa joissain pyynniltä ”unohtuneissa” sekä sijainniltaan syrjäisissä ja kalamiehen ahven-Eldoradoksi muuttuneissa pikkujärvissä, joita usein kutsutaan ennätyskalarekisterin pyyntipaikkakohdassa myös mm. ”metsäjärviksi Keski-Suomessa”. Kookkaiden ahventen häviämistä entisiltä apajapaikoilta ei voida selittää pelkästään pilkinnän ja uistinkalastuksen tai seisovien pyydysten määrän lisääntymisellä. Mutta ehkäpä merialueen kookkaiden ahventen määrän vähenemisellä sekä niiden koon pienenemisellä on jotain tekemistä rantakivien ja -hietikon pinnan peittävän räkäisen levän sekä särkikalojen määrän räjähdysmäisen lisääntymisen kanssa. Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa

SUOMEN SUURIN UIVA VENENÄYTTELY 15.–18.8.2019 PARHAAT VINKIT JA VÄLINEET VENEILYYN JA KALASTUKSEEN.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

AUKIOLOAJAT

To 15.8. ja pe 16.8. klo 12–20 La 17.8. ja su 18.8. klo 10–18

Uivasta löydät kaiken mitä tarvitset veneilyyn ja vesillä liikkumiseen. Kalastajien kohtauspaikassa on tarjolla parhaat vinkit ja tarvikkeet asiantuntijoiden opastamina. Uiva on myös Pohjois-Euroopan suurin koeajotapahtuma, jossa on pe 16.8.

entistäkin runsaammin koeajettavaa. Lähes 300 venettä, entistäkin kattavampi näyttelyalue ja street food -ravintolat kutsuvat viihtymään koko perheen – koko päiväksi!

PÄÄSYLIPUT

Aikuiset 15 € (ennakkolippu 13 €) Lapset 7–15 v 5 € Lapset alle 7 v vanhempien seurassa ilmaiseksi facebook.com/uivaflytande

ILMAINEN MESSUBUSSI PÄIVITTÄIN KAUPPAKESKUS LAUTTIKSEN EDESTÄ OTAVANTIEN JA LAUTTASAARENTIEN KULMASTA. L AUT TA SA A REN HSK • VAT TUNIEMEN PUISTOTIE 1 • 0 0210 HEL SINKI

Osta ennakkoliput, katso kulkuyhteydet ja messutarjonta uiva.fi

Yhteistyössä Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat JUHA HAPPONEN

palstalla ajankohtaisten jiginiksien myötä käytäntöön ahvenkalojen kalastuksessa. käyttää alle 3m vedessä jigipään kokoa 2-5 g. Koukkukoon ollessa 1 tai 2, isommilla jigeillä 1/0 jopa 2/0 päitä. Kun mennään syvyysalueelle 3-6 m yleisimmin pärjää 6-10 g jigipäillä. Loppukesästä kun kalastetaan ahventa syvemmältää jigipään koko pyörii 7-12 g luokassa. Vinkkinä kannattaa ostaa niin sanottuja kauluksettomia jigipäitä, joita on saatavilla jo monessa hyvin varustetussa kalastustavarataloissa ja marketeissakin, ne eivät hajota jigien kauluksia ja tällöin jigit säilyvät pitkäaikaisessa käytössä.

Kesän onnistunut ahvenreissu huipentui yli kiloisen ahvenen saantiin.

Jigien koot ja värit

Ahvenen jigikalastus järvellä Ahvenen jigikalastus järvillä on hauskaa puuhaa. Kun valitsee oikeat välineet ja oikean ajankohdan, niin sitä tekee mielikseen.

Juhan jiginiksit

Ahvenjigipaikan valinta keskikesällä

Ahven syönnöstää usein keskikesän aikaan matalassa, noin 1-3 metrin vedessä. Tällöin kannattaa kalastaa tarkasti rantavyöhykkeet. Siellä lymyilee usein todella kookkaita yksilöjä, jotka voivat hyvinkin rikkoa maagisen kilon rajapyykin. Veneestä kalastettaessa kannattaa lähestyä ruohikko- ja lummematalikoita ensin 86

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

syvemmistä vesikerroksista kalastamalla syvyysalueet 2-3 metriin, jonka jälkeen siirrytään jopa puolen metrin rantavyöhykkeelle. Kalastustekniikkana kannattaa antaa jigin lyhyesti vajota lähelle pohjaa ja sieltä terävin nykäyksin kelata sisään. Ahvenella on yleensä räjähtävä tärppi ja silloin saa tehdä kunnon vastaiskun vavalla. Ahvenparven löytäminen

Selkein merkki on lintujen eli kalasääskien ja lokkien pyöriminen sankoin joukoin lähellä vedenpintaa. Siitä tietää, missä ahvenparvet ajostavat ja syövät. Jos kaikuluotain on käytössä, kannattaa etsiä pikkukalaparvia – niiden

seassa on myös usein ahvenia syönnöksellä. Kesän edetessä elokuun puolelle järvillä ahven suuntaa pikkukalojen perässä usein ulapoille ja keskellä selkää olevien matalikkojen ja karikkojen reunoille saalistamaan pikkukaloja ravinnoksi. Tällöin usein kannatta etsiä sieltä sellaisia paikkoja, missä pienet särkikala- tai muikkuparvet majailevat. Syvyysalue saattaa vaihdella jopa 3-10 metriin. Tällöin jigit pitää saada uimaan tuossa syvyydessä. Jigipäät

Jigipäät kannattaa valita vesistön syvyyden mukaan, yleinen sääntö on että kannattaa

Yleisin jigikoko ahvenelle järvellä on noin 5-10 cm. Yleisjiginä moni käyttää edelleen pieniä toukkajigejä ja matojigejä. Kuitenkin tehokkaimmaksi ovat vakiintuneet pienet kalaimitaatiot ja erilaiset hybridijigit, joissa on esimerkiksi kalan runko ja toukkahäntä. Tämän tyypin jigeissä kelauitto tekniikkana on tehokas. Yksi ryhmä ovat ”kuolleen uinnin” omaavat jigit, joita pitää osata uittaa vavan terävillä nykäyksillä. Tähän ryhmään kuuluvat haarapyrstöiset ja piikkihäntämalliset jigit. Väreinä keskikesällä yleisesti pelaavat pikkukalaa imitoivat, kuten ahven- ja särkikalaimitaatiovärit. Punainen ja pinkki väri ovat kovia hämärässä kesäaamussa ja illassa. Joskus ärsyvärit kuten neonkeltainen ja vihreä ovat lyömättömiä. Hauki kyllä häiritsee tällöin ahvenen kalastusta. Elokuu on selkeä luomuvärien aika, tällöin parhaat tulokset saadaan erilaisilla särkikala- ja ahvenimitaatioilla. Väreistä yhteenvetona voin sanoa, että luonnonvärit pelaavat lähes aina kaikkialla, koska matkivat luonnollista ravintoa.

vavalla tulee karkuutuksia kun suu repeää vastaiskuista. Tärkeintä vavassa on löysähkö kärkitoiminta, jolloin vapa reagoi kärjestään riittävästi, ettei kala pääse karkuun. Kelaksi 500-1000-luokkainen taka- tai etujarrullisena. Siimaksi punottua 0,10-0,12 mm monikuitusiimaa, jolla saadaan hyvä tartutus kalalle. Fluorocarbon-tapsi on asiallinen valinta kalastettaessa haukivaaran alueilla. Nuorille ja lapsille kun hankitte ensimmäisen virvelisetin, niin kannattaa aina ostaa hiukan parempi hintaluokassa 100 euroa tai enemmän. Varmin tapa on lopettaa orastava kalastusharrastus lapselta tai nuorelta on ostaa ”halpissetti”, joka usein hajoaa ensimmäisillä kalastuskerroilla. Kun ensimmäisen onnistumisen saa kunnon välineillä, sitä ei unohda koskaan – samoin kun huonoilla välineillä kun karkuuttaa elämänsä saaliin.

Kauluksettomat jigipäät säästävät jigejä.

Jigit ylhäältä alas KP Hybrid, Worm 3”, KP Original Shad 2,5”, Shaker Baits Piggyshad, Orka Shad Tail 7,5cm ja Relax Banjo 2”.

Milloin ahvenkalaan?

Kalaan kannattaa tietysti mennä aina, mutta paras ajankohta ahvenen kalastukseen ovat kesäaamut ja illat. Tällöin kala tankkaa todenteolla. Paras ajankohta loppukesästä on sama aika, vaikka ahven syönnöstää aktiivisesti usein pitkin päivääkin. Esimerkiksi kova tuuli on kaikkeen jigaukseen huono, koska siimakontrolli häviää eikä ahvenen iskuja ja tärppejä tunne kunnolla. Paras aika on mennä järvelle pienen tuulenvireen vallitessa tai pienessä tihkusateessa, tällöin voi onnistaa ja saada elämänsä ahvensaaliin. Välineet

Vavaksi suosittelen noin 1,5-2 metrin jigivapaa, jonka viehepainoluokka on 2-20 g väliltä. Ahven on herkkäsuinen kala ja liian jäykällä Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Juhan jiginiksit

JUHAN JIGINIKSIT

Kalastusopas Juha Happonen opastaa tällä

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI

Liemen keittoa.

Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Majakkamestarin simppusoppaa.

Merelliset kalafileet.

MAJAKKAMESTARIN SIMPPUSOPPA

ätä keittoa on vaikea toteuttaa itse pyydetyistä saaliista muualla kuin Märketin tai Bengtskärin majakkasaarilla (Kuvan kalat Ahvenanmaan Märketiltä). Isosimppu ja turska ovat yleisiä vain uloimpien luotojen vesillä. Edellä mainitut lajit voit korvata käsillä olevilla lajeilla. Kalakeiton perusta on maukas liemi, joka keitetään kalojen ruodoista ja päistä, joista on poistettu kidukset. Lientä keitetään mausteineen noin 30 minuuttia. Irtolihat riivitään luista talteen. Survo ruodot ja päät ja siivilöi liemi. Liemipohja

»» »» »» »»

Sisäelimet.

Raaka-ainetta Märketiltä.

1,5 l vettä, suolaa 5:n kalan ruodot ja päät 10 maustepippuria 5 laakerinlehteä (kaffirlimetinlehti sopii myös)

Nautiskellen kalavesille ja takaisin

Aliarvostetusta arvokalaksi

Keittoainekset

»» Noin 900 g ruodottomiksi fileoituja simppuja ja turskaa. Hödynnä myös maksat, sydämet ja mätirauhaset! »» 700 g kiinteitä perunoita kuutioituina »» 500 g paloiteltuja juureksia (palsternakkaa, juuriselleriä ja porkkanaa) »» 2 sipulia silputtuna. »» 2 valkosipulin kynttä hienonnettuna »» 2 dl kuohukermaa »» 8 dl maitoa »» 2 rkl vehnäjauhoa suurustamaan »» 1 kourallinen tuoretta tillisilppua »» Suolaa, voita ja pippuria maun mukaan

Ruskista kasvikset kevyesti pannulla voissa ja kaada liemi päälle. Keitä noin 10 minuuttia. Lisää kalat, sisäelimet ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää maito, kerma ja vehnäjauhot kattilaan ja kuumenna kiuhuvaksi. Varo keittämästä liikaa. Lopuksi lisätään tillimurskat, nokare voita ja tarkistetaan suolan määrä. 88

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Isosimppu (Myoxocephalus scorpius) »» paras ruokakalakoko 150-500 g. »» verkko-Pärren painajainen »» yleinen Ahvenanmaalla ja ulkosaaristossa

Ihana lomafiilis odottaa sinua jo matkalla. Siljan laivoilla voit nauttia kauniista maisemista, herkullisesta ruoasta ja huolettomasta yhdessäolosta kaikessa rauhassa. Matka taittuu kuin itsestään, ja pian oletkin jo Ruotsin ja Ahvenanmaan parhailla kalastuspaikoilla.

Käyttö

»» rasvainen maukas liha »» fileet paistetuina »» hyvää keittokala, isopää ja ruodot ¨kannattaa keittää liemipohjaksi

VARAUKSET: SILJA.FI Kun varaat matkan, syötä Yritysasiakas-kenttään sopimusnumero 80185 saadaksesi sopimusedun. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvissä tunnelmissa.

PÖRJE

tunnu nappaavan” hormonien jyllätessä teinien korvien välissä. Mutta hyvä, että he sentään tulivat haukkaamaan raitista kevätilmaa. Nimittelyä

Edelliseltä rastilta lähti kymmenkunta teini-iän kynnyksellä olevaa tyttöä löntystelemään ”käet” hupparin taskuissa kohti rastiani niin hitaasti kuin se vain oli mahdollista. Tämä ei ollut niinkään yllättävää pitkän päivän loppupuolella, mutta yllättävää oli se, että vasta rastilta lähtiessään tytöt alkoivat jo pitkän matkan päästä kimein huudoin kutsua minua kalamurhaajaksi. Ilmeisesti edellisen rastin vetäjä oli kertonut tytöille, että seuraavassa kohteessa perataan kaloja ja tämä sai aikaan ailahtelevissa mielissä tunnemyrskyn jo etukäteen ilman, että ensimmäistäkään kalaa oli vielä edes aukaistu.

PA R I L L A

Nyt olivat hyvät neuvot kalliita

”Murhamies vauhdissa”. Kuvan lohi ei liity Kansalliseen kalastuspäivään tai kirjoittajaan. Kuva Antti Zetterberg.

Kalamurhaaja V

anhan kansanviisauden mukaan ”puhtaus on puoli ruokaa”. Koska ihminen syö ruokansa suurelta osin silmillään, ei ole yhdentekevää kuinka eines hänen eteensä asetellaan. Jo yksi pieni, mutta vastenmielinen ja helposti havaittava detalji (esimerkiksi yksittäinen suomu tai ruoto) kalaruoka-annoksessa lautasella voi pilata silmänräpäyksessä orastavan mielenkiinnon muuten niin maukkaan näköiseen annokseen, joka saattaisi kaiken lisäksi olla maultaan mielenpainuvan maukasta syötävää. Ruoanvalmistukseen ja etenkin aterian valmistusaineiden alkukäsittelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa, tarmoa ja rakkautta, koska intohimoinen asenne näkyy päällepäin. Lisäksi se saattaa kääntää jyrkimmätkin vastakkaiset mielipiteet omalle puolelle suotuisiksi. Valtakunnallinen kalastuspäivä

Koululaiset kävivät jälleen kerran Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannolla tutustuakseen ja osallistuakseen eduskunnan jo vuonna 2006 lanseeraaman Valtakunnallisen kalastuspäivän antiin. Aurinkoisen kevätpäivän aikana kuudella eri tehtävärastilla kävi yhteensä 90

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

noin 400 helsinkiläisten ala- ja yläasteiden koululaista. Kuulemma jopa 2000 halukasta olisi ollut tulossa mukaan, mutta päivän pituus ei ikävä kyllä olisi riittänyt sellaisen urakan kunniakkaasti läpi viemiseen. Tarjolla olevat paikatkin buukattiin loppuun parin tunnin aikana, kun ne tulivat varattaviksi nettiin. Joten epäilyksistä ja älypuhelimien lumosta huolimatta nuoriso kyllä kalastaa edelleen.

Minä seistä törrötin jo vanhan tradition mukaisesti kalankäsittelyrastilla

Esittelin siellä tiedonjanoisille koululaisille kalan alkukäsittelyä heti pyynnin jälkeen sekä kalojen anatomian perusteita. Kaiken kaikkiaan tehtävärasteilla kävi päivän aikana noin 25 luokkaa. Nuorimmat koululaiset olivat ala-asteen toisen luokan oppilaita ja vanhimmat kohtapuolin päättämässä yläasteen opintojaan. Kaikista antoisinta koululaisten opettamisessa on etenkin nuorimmaisten suunnaton pyyteetön into sekä kiinnostus kalastamista ja kaloja kohtaan. Ylemmille luokille edenneet oppilaat alkavat lähestyä murrosikää, jolloin osa heistä muuttuu vähäpuheisiksi ja himpun verran ”synkiksi”. Kalastaminen tai juuri muukaan toiminta ei ”tunnu oikein

Minun pitäisi jollain tavalla torjua yllättäen puun takaa tullut väite tai oikeastaan henkilökohtaisesti päin pläsiä heitetty syyte päinvastaiseksi. Noh, lapsillehan on jo pienestä pitäen kerrottava ja esitettävä asia niin kuin ne todellisuudessa ovat. Eipä siis muuta kuin tulta päin. Minulla on kalankäsittelynäytöksissä tiukka periaate siitä, että käsiteltävät kalat tulee olla kunnolla verestettyjä sekä puhtaassa vedessä huuhdeltuja ennen näytöksen alkua, jottei veri tai lima valu niitä leikellessä. Näytöksen päämääränä on näin ollen siisti ja mahdollisimman veretön toimenpide sekä moitteeton lopputuote. Kerroin tytöille, etten ollut suinkaan murhannut käsittelemiäni kaloja, vaan ainoastaan saattanut loppuun ne toimenpiteet, joita koululaiset olivat onkimilleen ja perkauspöydälleni kiikuttaneille kaloille jättäneet tekemättä annetuista ohjeista huolimatta. Kun pyytäjät ainoastaan tainnuttivat kalat, niin minä puolestani ainoastaan vein prosessin loppuun verestämällä, huuhtomalla, avaamalla sekä fileoimalla ne. Näin kalankäsittelyketju pysyi katkeamattomana ja kalat säilyivät jäitettyinä mahdollisimman tuoreina aina niiden käsittelyhetkeen ja jopa ruoaksi valmistamiseen saakka.

”murhata” kalaa. Vetäisin fileointiveitselläni ahvenesta irti päällimmäisen fileen, viilsin samalla liikkeellä irti kylkiruotorivin ja ehdin sutaista fileestä vielä nahankin irti ennen kuin odotin korvia huumaavaa kirkunaa alkavaksi. Mutta siinähän sitä huutoa odotin teinityttöjen ihmetellessä kuinka ahvenfileet eroteltiin ruodoistaan. Pyyhkäisin veitsen teränlappeella lopuksi fileiden pinnat täysin puhtaiksi ja näytin kuinka kauniin läpikuultavan kuulaanharmaat verestetyn ahvenen fileet olivat. Enkä kuullut enää yökkäyksiä tai kirkunaa. Päinvastoin, eräs eniten ääntä yllä pitäneistä tytöistä katseli fileitä melkein jopa haltioituneena ja totesi itseäni varsin paljon lämmittäneillä sanoilla: ”Noi fileet ovat niin kauniit, että minä voisin nyt vaikka syödä ne”. Vanhalla kansalla on myös tähän hetkeen soveltuva sanonta: ”Vaikka alku olisikin hankalaa, lopussa kiitos seisoo, kun oikein kovasti yrittää.” Kesämurhailemisiin, Pörje

”Ilmeisesti edellisen rastin vetäjä oli kertonut tytöille, että seuraavassa kohteessa perataan kaloja ja tämä sai aikaan ailahtelevissa mielissä tunnemyrskyn jo etukäteen ilman, että ensimmäistäkään kalaa oli vielä edes aukaistu.”

Aloitin esittelemällä pyyntituoreiden kalojen ulkopuolista rakennetta

Koska vastareaktioita ei kuulunut muutamaa yökkäystä lukuun ottamatta, siirryin seuraavaksi brutaalimpiin toimenpiteisiin ja leikkasin ahvenen pääkopan auki siten, että valkoiset aivot tulivat esille (kaikki koululaiset haluavat poikkeuksetta nähdä kalan aivot ja sydämen). Muutaman kiljahduksen ja yökkäyksen jälkeen avasin ahvenen mahan veitsen terällä ja kaivelin sormillani kalan sisälmykset esille. Lähes verettömän ja melko hyvin siedetyn demonstraation jälkeen olin esitellyt tytöille ahvenen sydämen, mahan, mätipussin, maksan sekä etukäteen pahamaineiseksi rastitehtävälappusessa mainostetun sappirakon, joka aviisin mukaan puhjetessaan värjää kalanlihan vihreänkeltaiseksi ja maustaa sen kitkeränmakuiseksi. Kun ahvenen ruumiinontelo oli tyhjennetty mielenkiintoisista sisälmyksistä, aloin

Se miten kukin kokee sisälmysten näkemisen on tapauskohtaista. Sen sijaan kuvan mätilastissa olevan pienen alppitaimenen, forellin, pyytäminen ruoaksi ei tunnu hyvältä. Kuva Tom Schoumaker.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

PATOLOGIT PERHOKELLARI

Teksti JANI HELMINEN & ANTÓIN M. O’SULLIVAN Kuvat JANI HELMINEN & NATHAN WILBUR

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Lämpimässä vedessä kalojen palautuminen on hitaampaa kuin kylmässä. Tällöin ne saattavat olla normaalia apaattisempia ja ne tulisi jättää rauhaan. Kuva Jani Helminen.

kehittymättä. Ilmaston lämpenemisen suurin haaste onkin sen nopeus, jolloin kalat eivät ehdi muutokseen sopeutua. Monimuotoinen elinkierto suojaa lohikaloja

Virtavesien lämpeneminen tekee lohikalojen elämän tukalaksi Viime vuoden viimeisessä numerossa käsittelimme vesien lämpenemisen vaikutuksia kaloihin (Vesien lämpeneminen koettelee kaloja, Kalastus-lehti 3/2018). Nyt paneudumme virtavesien ja lohikalojen oloihin vesien lämmetessä.

lmaston lämpenemisen myötä myös vesistöt lämpenevät. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, tiedetään jo nyt, että säiden ääri-ilmiöt, kuten pitkät hellejaksot, tulevat yleistymään myös Suomessa. Meidän kalastomme on tottunut viileään veteen ja kuumat jaksot ovat niille haastavia. Monet kalalajimme eivät siedä liian lämmintä vettä kuin lyhyen aikaa, ja mikäli sopivan lämpöistä vettä ei löydy, alkaa pyöveli heiluttaa kalakirvestään. Pahin tilanne on virtavesiemme viileän veden lajeilla, kuten lohella ja taimenella, joille kuumat kesät ovat karvasta kalkkia. Lohikalat tarvitsevat viileää ja hapekasta

Patologit

vettä, virtavedet avainasemassa

Poikaset kuoriutuvat ja viettävät ensimmäiset vuotensa virtavesissä, joissa on rajallises-

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

ti elintilaa, kuten suojapaikkoja ja ravintoa. Kuuman kesän koittaessa veden pinta laskee ja vähentää elinalaa entisestään. Kun vedet lisäksi lämpenevät, ovat sopivat virtapaikat hakusessa. Suomessa vesien lämpötilat ovat vielä pysyneet pääosin riittävän viileinä, mutta Atlantin toisella puolella on lohijokia, joiden vesi lämpenee useita asteita yli lohen sietokyvyn. Mainitut kannat ovat kehittyneet lämpimämmässä ilmastossa ja siten näillä meidän lohiemme sukulaisilla onkin ”takataskussa” keino jos toinenkin, joilla ne selviävät kuumista kesistä. Kun jokivesi lämpenee liiaksi, lohikalat minimoivat liikkumisen ja hakeutuvat alueille, jotka ovat selvästi ympäristöä viileämpiä. Tällaisia ovat esimerkiksi alueet, joissa pohjavesi purkautuu suoraan jokeen tai missä puiden varjot suojaavat jokea liialta lämpenemiseltä. Satojen, jopa tuhansien kalojen on havaittu pakkautuvan samoille alueille kuumuuden koittaessa ja tietyillä Pohjois-Amerikan joilla lohikantojen selviäminen onkin riippuvainen näiden alueiden määrästä, eli niitä tulee olla riittävästi, jotta

Moni eläin- ja kasvilaji sopeutuu ilmaston lämpenemiseen muuttamalla pohjoiseen

Viime kesä oli kuuma myös kalastajille. Jokeen istahtaminenkin vilvoitti vain hetken aikaa. Kuva Jani Helminen.

kaikille kaloille riittää suojaa. Suomen lohikantojen kannalta huono uutinen on se, ettei niillä ole vastaavaa kehityshistoriaa, joten sopeutumismekanismit ovat saattaneet jäädä

”Satojen, jopa tuhansien kalojen on havaittu pakkautuvan samoille alueille kuumuuden koittaessa”

Vesien asukkien elintila rajautuu rantaviivan mukaan, eikä muuttaminen järvestä tai joesta noin vain onnistu. Esimerkiksi rautu- ja harjuskannoillamme vaihtoehdot jäävät vähiin. Lohella on elinstrategiansa vuoksi tässä kohtaa etu, sillä aikuisten lohien pitkät merivaellukset mahdollistavat myös muuttamisen pohjoisempiin jokiin. Jo nyt on saatu merkkejä lohen yleistymisestä sellaisilla pohjoisilla joilla, joissa lohta ei juurikaan ole aiemmin esiintynyt.

Taimenia pakkautuneena vieri viereen Cains-joessa Kanadassa. Paikassa oli varjoa ja veden lämpötila hieman ympärillä olevaa vettä viileämpää. Kuva Nathan Wilbur.

Kalojen lisäksi myös muu vesieliöstö on muutoksen edessä

Vesistöt ovat monimutkaisia kokonaisuuksia ja pienikin muutos esimerkiksi ilmastossa tai kalakannassa voi muuttaa myös kasvi- ja pohjaeläinlajistoa. Luonto on äärimmäisen muuntautumiskykyinen ja ennustaminen on vaikeaa, mutta se tiedetään, että nopea muutos, kuten nykyinen ilmaston lämpeneminen, on erityisen haastavaa useimmille lajeille. Vielä synkemmäksi tulevaisuudenkuva muuttuu, kun huomioidaan ilmaston muuttumisen muut seuraukset, kuten suuremmat tulvat ja lämpimämmät talvet, jotka vaikeuttavat olosuhteita entisestään. Esimerkiksi lisääntyneet sateet ja lumen nopea sulaminen (jotka ovat nekin yleistyneet) voivat johtaa mätimunien tuhoutumiseen.

Mitä kalastaja voi tehdä?

Ilmastonmuutoksen torjuminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta myös kalastustottumuksia voi muuttaa. Kalojen selviäminen vapauttamisen jälkeen heikkenee vesien lämmetessä, joten vapauttamista kuumassa vedessä ei suositella. Viime kesänä monia kalapaikkoja suljettiin kuumuuden takia, mikä onkin tärkeää, jotta kalat voivat minimoida hapenkulutuksen ja pysytellä niille sopivilla alueilla. Kalakannoista tulee huolehtia nyt eikä tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos tulee nykyisestä vain pahenemaan. Kirjoittajat tutkivat työkseen lohien vaellusta ja jokivesien lämpenemistä.

Luonto muuttuu

Kaikkia kalalajeja ei lämpeneminen haittaa kuten lohikalojamme. Esimerkiksi monet särkikalat kestävät vesien lämpenemistä huomattavasti pidempään. Samaan aikaan kun lohikalat kärsivät, vapautuu muille lajeille alueita, joissa ne pääsevät hyödyntämään esimerkiksi parempaa ravintotilannetta. Muualta tulleet vieraslajit ovat usein myös erittäin sietokykyisiä. Esimerkiksi haitalliseksi luokitellun hopearuutanan leviämistä jokivesien lämpeneminen edesauttaa.

Joukko taimenia ja yksi lohi pyrkivät viime kesänä joukoittain viileämpään veteen. Kuva Nathan Wilbur.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Patologit

Hellekesän myötä jokiveden lämpötila kasvaa lohikaloille sietämättömäksi ja matalalla olevat vedet kaventavat elintilaa entisestään. Kuva Jani Helminen.

Erittäin lämpimiä kesiä on esiintynyt kautta historian ja kuumien kesien seurauksena tulee luonnostaan kalakuolemia. Kalakannat voivat palautua yksittäisistä kuumista vuosista, sillä niillä on elinstrategiansa takia ”reservinä” esimerkiksi eri-ikäisiä tai muualle vaeltaneita yksilöitä. Vaikka yksittäinen kuuma kesä tekisi hallaa esimerkiksi lohen poikasille, löytyy vaelluksella olevia aikuisia kaloja vielä jatkamaan sukua. Ilmastonmuutoksen myötä säiden ääri-ilmiöt ovat yleistyneet, ja siten myös kalakannat ovat entistä ahtaammalla, sillä ne eivät kykene palautumaan riittävän nopeasti. Kun yhtälöön lisätään muut vaikutukset, esimerkiksi kalastus, voidaan kantoja kadottaa kokonaan.

Teksti AKI JANATUINEN Kuvat AKI JANATUINEN & PEKKA TUURI

Hiitolanjoessa tavattuja Laatokan lohenpoikasia. Kuva Pekka Tuuri.

Valoisampi tulevaisuus odottaa Laatokan lohta Hiitolanjoki on nykyisin Laatokan jär-

vilohen tärkein kutuvesistö, jossa lohi ja taimen pääsevät nousemaan rajan pinnassa sijaitsevalle Kangaskosken voimalaitokselle saakka.

ajavesistösopimuksesta huolimatta Suomen puolella olevat kolme alinta voimalaitosta estävät yhä kalojen nou-

sun latvavesille, jossa niitä odottaisi runsaasti kunnostettuja koskia ja tuottavia sivupuroja. Etelä-Karjalan Rautjärveltä alkunsa saavassa Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Historiallisesti Etelä-Karjalan maakuntakala järvilohi on noussut Simpelejärven alla sijaitsevalle Juvankosken putoukselle saakka pääuomassa sekä tähän laskevalla Silamus-Torsanjoen reitillä aina sen latvoille

Vesistön yläjuoksulla odottaa runsaasti kunnostettua koskialaa. Lohen poikastuotannon arvioidaan voivan kaksinkertaistua nousuyhteyden palautuessa näille alueille. Kuva Aki Janatuinen.

Laatokasta nousevien vaelluskalojen matka päättyy toistaiseksi Kangaskosken voimalaitospadolle. Kuva Aki Janatuinen.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Valoisampi tulevaisuus odottaa Laatokan lohta

Lahnasenkosken pato tullaan purkamaan koskialueen palauttamiseksi. Vanha voimalaitosrakennus jää muistoksi teollisuushistoriasta. Kuva Aki Janatuinen.

Torsanjärveen ja siihen laskeviin pikkujokiin. Joen patoaminen käynnistyi 1910- ja 1920-luvuilla, jolloin valtaosa uoman sulkevista voimalaitoksista valmistui. Tuolloin rakennettiin myös Suomen puolen kolme alinta voimalaitosta: Kangaskoski, Lahnasenkoski ja Ritakoski. Näiden kolmen padon yhteenlaskettu pudotuskorkeus on noin 18 metriä, joten niiden patoaltaisiin hautautui huomattava osa joen alkuperäisestä koskialasta. Lohi nousee jälleen Suomen puolelle

Luovutetulle alueelle ennen sotia rakennetuista voimalaitoksista on jäljellä enää vain raunioita. Venäjän puolelta on purettu muitakin vaelluskalojen tiellä olleita esteitä. Vuonna 1997 purettiin Syrjäkoskelta patojäänteitä ja niihin kasautunut valtava rytö ja vuonna 2001 viimein myös rajavyöhykkeellä ollut esteaita, joka avasi jälleen lohille esteettömän reitin Suomen puolelle. Paikalliset olivat havainneet satunnaisesti lohia Suomen puolella rajan pinnassa jo aiempinakin vuosikymmeninä, jolloin niitä oli päässyt nousemaan poikkeuksellisten tulvien turvin lähes 40 kilometrin matkan Laatokalta silloisten esteiden ohitse. Kuitenkin vasta vuonna 2003 varmistui, että lohet olivat myös kuteneet onnistuneesti Suomen puolella, ensimmäisen kerran yli 60 vuoteen. Sittemmin lisääntyminen on ollut säännöllistä, joskin lohien saavutettavissa oleva lisääntymisalue rajan tällä puolella on hyvin rajallinen. 96

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Laatokan lohen tärkein kutujoki

Hiitolanjokeen nousevien lohien määrästä ei toistaiseksi ole kuin karkeita arvioita. Lohen nousumäärien on arvioitu olevan joistakin sadoista muutamiin tuhansiin yksilöihin vuositasolla. Suomen puolelle nousevien lohien määrä riippuu vuosiluokkien koon ohella myös vallitsevasta vesitilanteesta. Hyvinäkin nousuvuosina puhutaan toistaiseksi ehkä muutamista kymmenistä yksilöitä. Lohen lisäksi jokeen nousee vähäisemmässä määrin myös Laatokalla syönnösvaelluksensa tehneitä taimenia. Melko pienistä nousumääristään huolimatta Hiitolanjoen vesistö on nykyisin ilmeisesti koko Laatokan alueen merkittävin järvilohen kutujoki. Laatokkaan on alun perin laskenut jopa noin 30-40 järvi-

Voimalaitosyhtiön tulee rakentaa kalatie myös Ritakosken padolle. Kuva Aki Janatuinen.

lohen kutujokea, mutta venäläisten tietojen mukaan laji lisääntyy luontaisesti luultavasti enää muutamassa näistä. Suomalais-venäläinen rajavesikomissio onkin jo pidempään vaatinut kaloille maiden välisen rajavesistösopimuksen edellyttämää vapaata kulkuväylää, jonka Suomen puolen voimalaitospadot toistaiseksi tukkivat. Muutoksen tuulia

Kalastus Hiitolanjoella on tiukasti säädeltyä. Poikkeusluvan ehtoihin kuuluu, että kaikki lohet ja taimenet on vapautettava ja kalastus keskeytetään jokiveden lämpötilan ylittäessä 20 astetta. Kuva Pekka Tuuri.

Hiitolanjoen kolmea alinta voimalaitosta koskevasta kalatalousvelvoitteen päivityksestä on väännetty 2000-luvun alkupuolelta saakka. Korkein hallinto-oikeus päätti lopulta vuonna 2013, että näihin voimalaitoksiin tulee rakentaa kalatiet ja luovuttaa niihin tarvittava

vesi. Vuonna 2016 Aluehallintovirasto hyväksyi kalatiesuunnitelmat ja velvoitti voimalaitokset rakentamaan kalatiet. Kalatievelvoite astui voimaan lopulta vasta keväällä 2019, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitokset omistavan Hiitolanjoen Voiman valituslupahakemuksen asiasta. Näiden välissä sijaitsevan Lahnasenkosken omistanut Vantaan Energia myi jo aiemmin voimalaitoksensa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Pato tullaan purkamaan koskialueiden ennallistamiseksi. Patoaltaassa odottaa pitkä lähes yhtenäinen koskijakso, joka ulottuu yläpuoliselle Ritakosken voimalaitokselle saakka.

”Suomalais-venäläinen rajavesikomissio onkin jo pidempään vaatinut kaloille maiden välisen rajavesistösopimuksen edellyttämää vapaata kulkuväylää, jonka Suomen puolen voimalaitospadot toistaiseksi tukkivat.” Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MERCURY MARINE

MERCURY MARINEN kahdeksan vuosikymmentä

Vuonna 1939 perustettu Mercury Marine juhlii tänä vuonna 80-vuotista historiaansa veneiden moottorien valmistajana. Yhtiön karismaattisen perustajan, jo edesmenneen Carl Kiekhaeferin, henki on edelleen vahvasti läsnä toiminnassa.

ercury Marinen juuret ovat Yhdysvaltain Wisconsinissa. Nuori 33-vuotias insinööri Carl Kiekhaefer osti konkurssiin menneen Thor-moottoritehtaan Cedarburgista, Wisconsinista tammikuussa vuonna 1939. Yhtiö toimii nykyisinkin Wisconsinissa Fond du Lacin kaupungissa. Alku ei ollut helppoa

Thorin laatu osoittautui heikoksi ja varastossa oli satoja asiakkailta palautuneita Thoreja, jotka eivät toimineet. Toiminnan mies Kiekhaefer ei jäänyt kauaksi aikaa miettimään, vaan purki yhden moottorin ja korjasi mielestään väärät ratkaisut ja sai moottorin toimimaan kuten pitää. Muutkin Thorit korjattiin ja toimitettiin asiakkaille vuoden 1939 aikana. Seuraavana vuonna huonon maineen omaava Thor-nimi vaihtui Mercuryksi ja Mercury Marinen ensiaskeleet oli otettu, tuolloin tosin nimellä Kiekhaefer Mercury.

Yhdysvaltain talous kasvoi hurjasti 1950-luvulla ja kansakunta nautti vaurauden tuomista eduista kuten kuvassa.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Mercury Marinen 80 vuotta ovat olleet täynnä rohkeita ratkaisuita. Uudet 200 hv ProXS-moottorit ovat tästä nykypäivän esimerkki. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

MERCURY MARINEN kahdeksan vuosikymmentä

Mercuryn perämoottorit ovat suosittuja myös aktiivikalastajien veneissä. Kuvassa Nitro Z20, jossa myös Power-Polen matalanvedenankkuri.

Carl Kiekhaefer kuvattuna vuonna 1951, jolloin yhtiö oli kovassa nosteessa.

Vuoden 1950 Thunderboltissa oli 25 hevosvoimaa ja taitettava ohjausvarsi. Lake X tarjosi Carl Kiekhaeferille salaisen paikan, jossa pystyi kokeilemaan uusia innovaatioita ilman pelkoa niiden paljastumisesta.

Toinen maailmansota

Mercuryn perustaminen osui keskelle toista maailmansotaa ja Yhdysvaltain liityttyä mukaan sotimaan vuonna 1941, sai Mercury moottoreiden ohella muutakin tehtävää. Yhtiö valmisti muun muassa moottorisahoja, kompressoreja ja pumppuja sotatantereilla käytettäviksi. Tuotteet olivat niin toimivia ja kestäviä, että sana laatuvalmistajasta kiiri ympäri Yhdysvaltoja. Yrityksen sodanjälkeinen tulevaisuus oli turvattu. Kasvun vuodet

Vuoden 1947 kuvastoa.

100

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Carl Kiekhaefer ennusti, että amerikkalaisten kiinnostus veneilyyn, kalastukseen ja vapaa-ajan viettoon lisääntyisi sodan jälkeen. Hän lähti määrätietoisesti kehittämään uusia perämoottoreita ja vuonna 1948 markkinoille esiteltiin Thunderbolt-niminen nelisylinterinen kaksitahtinen perämoottori, jota voidaan kutsua nykyaikaisten perämoottoreiden esi-isäksi.

Thunderboltien tuottama teho ja tasainen käynti ihastutti käyttäjiä ja tuoteperhe laajeni nopeasti näyttäen suuntaa perämoottorien kehityksessä 1950-luvulla. Mercury pysyi tuolloin kuitenkin pääosin vielä Yhdysvaltain markkinoilla ja perämoottoreita tuotiin esimerkiksi Suomeen ja muihin Pohjoismaihin pääasiassa yksittäiskappaleina. Ruotsissa ja Suomessa moottoreita käytettiin kilpamoottoreina ja Mercuryt haastoivatkin menestyksellä kisoissa aiemmin menestyneet Königit ja JAP-moottorit. Kilpaveneilystä lisänostetta

Vuonna 1957 Carl Kiekhaefer toteutti jälleen ennakkoluulottoman projektin. Häntä ärsytti kilpailijoiden harjoittama teollisuusvakoilu ja hän rupesi etsimään salaista järveä, jossa voisi testata ilman ylimääräisiä silmiä ja korvia. Pitkän etsinnän jälkeen sellainen löytyikin Floridasta ja hän nimesi sen Lake X:ksi, jonka oikea nimi on Lake Conlin. Täällä Mercuryn insinöörit ja testiryhmä pystyivät koeajamaan uusia moottoreita täysin salassa muilta ja yllättämään kilpailijat vuosi toisensa jälkeen Lake X:n ansiosta toteutetuilla ratkaisuilla. Carl Kiekhaeferin intohimona oli vauhti ja Lake X:llä hän pääsi toteuttamaan unelmaansa tehokkaista perämoottoreista, jotka soveltuisivat myös kilpaveneilyyn. Hän ennustikin, että kymmenen vuoden kuluessa Mercuryn perämoottorit tulisivat dominoimaan kilpaveneilyä ja vuonna 1967 tämä toteutuikin Mercuryn moottoreiden voittaessa 93 kilpailua 113:sta. Menestys kilpaveneilyssä loi puitteet Mercuryn oman kilpaosaston Mercury Racingin toiminnalle.

Active Trim -automaattinen trimmijärjestelmä kuuluu Mercury Marinen tuoreimpiin innovaatioihin.

Uusien V6-moottoreiden nokka-akseleita. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

101

MERCURY MARINEN kahdeksan vuosikymmentä

MERCURY MARINEN kahdeksan vuosikymmentä Mercury Racingin virittämiä äärimmäisen suorituskyvyn kilpamoottoreita.

Mercury Marine on ylpeä luomistaan omista metalliseoksista, joiden komponentit on optimoitu perämoottorikäyttöön.

Hän sattui myös omistamaan autoilun Nascar-sarjan kilpatallin, joka onnistui voittamaan 52 kilpailua Kiekhaeferin omistuksen aikana. Hänestä olikin tullut vauhdin ja teknisen kehityksen kultasormi. Kehityksen etunenässä

Mercury Marinen iskulause ”Go Boldly” eli vapaasti suomennettuna ”mennä rohkeasti”, 102

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

ilmentää osuvasti Carl Kiekhaeferin ajatusmaailmaa. Hän uskalsi ensimmäisenä tehdä rohkeita ratkaisuita ja onnistui samalla luomaan alalle uusia toimintamalleja. Mercury Marine onkin vuosien varrella esitellyt ensimmäisenä hurjan määrän uusia ratkaisuita perämoottoreihin. Esimerkiksi vuonna 1957 esitelty ratkaisu ohjata pakokaasut potkurin navan läpi on käytössä lähes kaikissa perämoottoreissa edelleen. Pakokaasujen poisto potkurin navan läpi vaimentaa ääntä olennaisesti. Ensimmäinen 100 hv perämoottori näki päivänvalon vuonna 1962 ja ensimmäinen V6-perämoottori jo niinkin aikaisin kuin 1976. 1994 Mercury Marine esitteli ensimmäisen iskutilavuudeltaan kolmelitraisen perä-

moottorin, 225 hv Offshoren. Vuonna 1996 yhtiö toi ensimmäistä kertaa polttoaineen suorasuihkutuksen perämoottoriin. Ratkaisulla vähennettiin polttoaineen kulutusta ja samalla päästöjä. 2000-luku

Maailman ensimmäinen ahdettu perämoottori, Verado, esiteltiin vuonna 2004 ja kymmenen vuoden kuluttua 2014 jo 75 000 Verado-moottoria oli toimitettu asiakkaille. Vuonna 2016 yhtiö aloitti kaksivuotisen ohjelman merkittävistä investoinneista teknologiaan ja infrastruktuuriin, tuotantokapasiteetin ja uusien tuotteiden suunnittelun kehittämiseen. Mercury Marine on ylpeä siitä, että se on

kehittänyt omia metalliseoksiaan moottorin eri osille ja esimerkiksi moottorin lohkojen alumiini sekä potkureiden ruostumaton teräs ovat omaa tuotantoa. Viime vuonna yhtiö lanseerasi laajamittaisesti 80-vuotisen historiansa laajimman moottorivalikoiman. Siihen kuuluu yhteensä 19 uutta V6 ja V8-nelitahtiperämoottoria tehoiltaan 175–300 hevosvoimaa. Koko olemassaolonsa aikana Mercury Marine on keskittynyt parantamaan veneilykokemusta kaikilla osa-alueilla moottoreista ja potkureista aina erilaisiin hallintajärjestelmiin kuten Vessel View ja Active Trim –teknologioihin. Carl Kiekhaefer voi olla tyytyväinen luomaansa yhtiöön. Lisätietoa www.mercurymarine.com

Mercuryn DNAhan kuuluu kilpaveneily ja etenkin Optimax-sarjan vanhoja perämoottoreita muistellaan vieläkin niiden hurjasta kiihtyvyydestä. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

103

20 vuotta täyteen kalastusalalla – Santico Trading

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat NIKO SATTO & SANTICO TRADING

Toimiva tuotevalikoima on kaiken a & o

Teron mukaan hänellä oli tuotevalikoimasta ”tosi hyvä käry” yritystä perustettaessa kesäkuussa 1999. Hän sanoo, että vetouistelu oli ensimmäiset vuodet vielä kovassa huudossa, mutta murros oli nähtävissä. ”Pikku hiljaa enemmän ja enemmän alettiin tehdä Suomeen paremmin soveltuvia uusia välineitä ja kehittää kokonaan omaa kokonaisuutta”, hän kertoo. Santico Tradingin oman tuotemerkin, DePaul Designin, alla on alusta asti pyritty tuottamaan laadukkaita välineitä ja tarvikkeita kohtuuhintaan. ”Markkinoita pitää yrittää seurata, mitä volyymituotteita olisi mahdollista myydä ja miettiä siihen joku oma punainen lanka ja pyrkiä erottumaan omilla nimillä ja omilla designeilla, toki aina yrittäen parantaa jo olemassa olevia tuotteita”, Tero summaa toiminta-ajatustaan.

Tero Santikko ja Markku Luoma (oik.) muodostavat yhdessä Niko Pennasen, Aki Björkbackan ja Timo Wenellin kanssa Santico Tradingin. Kuva Niko Satto.

Pienellä porukalla

Pienelle yritykselle äärimmäisen tärkeitä ovat lojaalit työntekijät Markku Luoma ja Niko Pennanen sekä kenttämyynnissä Aki Björkbacka sekä Timo Wenell. ”Yrityksen toiminta ei olisi mahdollista ilman heidän panostaan”, Tero kiittelee. Hän kertoo, että uudet tuotteet ideoidaan omassa porukassa ja niitä kehitellään pitkälti yhdessä tavarantoimittajien eli tehtaiden kanssa. ”Ensin protot ja testien jälkeen yleensä lopulliset mallikappaleet. Itse asiassa uusia tuotteita pitää olla kehitysputkessa usein monta vuotta ennen varsinaista lanseerausta eli kyllä se oman aikansa ottaa”, hän mainitsee. Uistimet ovat vahva punainen lanka

Teron mukaan etenkin Jakki-tuotemerkki tunnistetaan Suomessa jo tosi hyvin. Jakki Linko –lippa on perheen uusin tulokas. ”Meillä on uistimien, koukkujen ja vapojen lisäksi vahvana tuote-

Valikoima kattaa kaikkea kalastukseen. Kuva Niko Satto. Omien vapa-aihioiden valintaa. Kuva Santico Trading.

20 vuotta

täyteen kalastusalalla – Santico Trading Lielahdessa, Varsinais-Suomessa sijaitseva Santico Trading on Tero Santikon perustama kalastusalan tukkuliike, joka tunnetaan ennen kaikkea omista DePaul Design sekä Jakki-tuotemerkeistä, mutta myös edustamistaan Owner & Meiho-tuotteista.

rittäjä Tero Santikko on omien sanojensa mukaan ollut aina ”superinnokas kalamies”. ”Nuoresta pojasta lähtien sain oppia kalastustarvikkeiden vähittäiskaupasta. Kaikki koulusta ja kalastuksesta liikenevät päivät olin myyjänä kalastustarvikeliikkeessä vuo-

104

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

desta 1988. Suuret kiitokset Turun Pyyntivälineen Tapsalle ja Kaitsulle kun ottivat pikkupojan hommiin, sillä ensimmäinen kesätyöpaikka määritti tulevan urakehityksen”, Tero kiittelee. Tuotepäälliköstä yrittäjäksi

Tero työskenteli kaupalliset opinnot suoritettuaan myös kalastusalan tukkukaupan puolella tuotepäällikkönä, mutta veri veti vahvasti yrittäjäksi. ”Tavallaan kai tiesin tai ainakin unelmoin omasta yrityksestä jo teini-iässä. Kolme vuotta isommassa alan yrityksessä riitti ja piti päästä kokeilemaan omia kaupallisia visioitaan ja aloittaa nollasta oma yritys. Siitä se sitten lähti ja omia tuotteita alettiin tuomaan suurella innolla markkinoille”, Tero muistelee alkuaikojaan.

Jakki Linko -lippa linkoutuu nimensä mukaisesti pitkälle. Kuva Santico Trading.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

105

Gone Fishing.

Niko Pennanen (toinen vas.) ja Tero Santikko (oik.) DePaul Designin tuotantolaitoksilla varmistumassa laadusta. Kuva Santico Trading. Santico Tradingilla myös toimitusjohtaja toimii välillä varastohommissa. Työilmapiirissä on tekemisen meininki. Kuva Niko Satto.

Japanilaisen Owner-koukkumerkin edustaminen on Santico Tradingille kunnia-asia. Tero Santikko, Markku Luoma ja Niko Pennanen löytyvät takarivistä hieman vasemmalle päin. Kuva Santico Trading.

F30 ELPT CT

F40 ELPT EFI

Sylinterit: 3 Iskutilavuus: 747 cc Paino: 100kg

5590€

ryhmänä talvitekstiilit ja -saappaat. Edustuksista tärkeimmät ovat Owner-koukut, Myran sekä japanilaiset Meiho-rasiat”, hän kertoo. Suomen ja Ruotsin markkinoissa lähentymistä

Tero kertoo, Ruotsin ja Suomen markkinat ovat viimeisten vuosien aikana lähentyneet toisiaan. ”Ammattimiesten kovat jutut lyövät usein ensin läpi naapurissa ja sitten rantautuvat tänne. Ketjupuoli on Suomessa olennaisesti vahvempaa. Eli toistaiseksi Ruotsissa erikoisliikkeet ovat määränneet tahdin, kun meillä homma on enemmän ketjuvetoista”, hän toteaa. ”Suuri kiitos kaikille asiakkaille ja kalastajille kuluneista 20 vuodesta. Toivottavasti tulevaisuuden uudet virtaukset pitävät siimat kireänä!”, Tero toivottaa. Lisätietoa Santico Tradingista: www.santico.fi 106

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

F50 ELPT EFI

F60 ELPT EFI

Sylinterit: 4 Iskutilavuus: 995 cc Paino: 112kg

6290€

Tero (oik.) lohihommissa joskus 1990-luvulla. Kuva Santico Trading.

5790€

Mercuryn 30CT - 60 hevosvoiman EFI koneissa on SmartCraftominaisuus, joka on kattava veneen sekä moottorin tilaa ja toimintaa tarkkaileva järjestelmä. Se antaa yksityiskohtaista tietoa lähes kaikista moottorin toiminnoista, joita ovat mm. trimmikulma, nopeus, kierrosnopeus, uistelunohjaus ja polttoainevirtaus, sekä lukuisista veneen toiminnoista, kuten polttoainemäärästä ja akun jännitteestä. Näiden Mercury perämoottoreiden SmartCraft -ominaisuuksiin kuuluu myös valinnainen ajonestojärjestelmä (TDS) ja Mercuryn automaattinen trimmikulmajärjestelmä (Active Trim).

7390€

Takuu 2+3 vuotta valmistajan takuuehtojen mukaisesti.

Tutustu mallistoon ja jälleenmyyjäverkostoon osoitteessa www.mercurymarine.com Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

107

Esittelee

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG & JESSE HYVÄRI

Viistoluotauksella herkuttelua

Laitteen paketissa mainitaan, että viistoluotaus onnistuu jopa 90 metrin leveydeltä veneen molemmille puolille. Käytännössä meikäläisissä noin 10 metrin syvyyksissä käytännöllinen alue on noin 20-30 metriä veneen sivuille, jolloin kuva pysyy tarkkana ja helposti tulkittavana. Hook²:n hintaluokassa tällaiset näkymät ovat olleet tähän asti päiväunien aiheena.

Lowrance Hook2 toi Jesse Hyvärin yli 30 vuotta vanhan veneen nykyaikaan.

Muutkin ominaisuudet linjassa

Muut kaikuominaisuudet kuten perinteinen DownScan sekä tarkka Chirp tarjoavat selkeää tietoa pinnan alta, joka riittää suurimmalle osalle kalastajista. Nämä ominaisuudet kuuluvat Splitshot-anturiin, joka oli käytössä 5-tuumaisessa. Käytimme navigointiin valmista C-Mapin karttaa, Hook²:ssa on mahdollista myös käyttää Genesis Overlay -toimintoa, sillä karttakortille on esiladattuna C-Map Genesis Social Map kartastot, jotka ovat Lowrance-käyttäjien tallentamia tarkempia syvyyskarttoja. Käyttäjän kannalta on mukavaa kun kaikuluotain säätää asetukset automaattisesti. Tilinpäätös

Nuolinäppäimestä valitaan käytettävä ruutu, jonka jälkeen toiminnot keskittyvät siihen. Valitun ruudun ympärille tulee oranssit reunat. Tässä zoomataan karttaa.

Lowrancen Hook²-sarjan hinnat alkavat 159 euroa maksavasta Bullet-anturilla varustetusta 4-tuumaisesta laitteesta. Kokeilemamme 5-tuumainen Splitshot-anturilla varustetun laitteen hinta on 399 ja 7-tuumaisen Tripleshotin 799 euroa. Hook²-sarja tarjoaa paljon, mutta vaatii vähän niin vaivanäköä kuin lompakkoakin. Hinta-laatu-suhde nousee erinomaiselle tasolle. Lisätietoa: www.lowrance.eu/fi

Plug & play – Lowrance Hook2 Lowrancen Hook²-sarjaan kuuluu 4-, 5-, 7-, 9- ja 12-tuumaisilla näytöillä ja kolmella eri anturityypillä varustettuja edullisia kaikuluotain/karttaplotteriyhdistelmiä, jotka tarjoavat kalastajalle kaikki kalastuksessa tarvittavat ominaisuudet. Erilaisia konfiguraatioita on saatavilla yhteensä 14.

elsinkiläisen aktiivikalamies Jesse Hyvärin hankkima yli 30 vuotta vanha, reilun neljän metrin mittainen lujitemuovivene kaipasi päivitystä elektroniikan muodossa ja Jesse tarjoutui testaamaan 5- ja 7-tuumaisia Hook²-sarjan laitteita. 5-tuumainen varustettiin Splitshot-anturilla, jossa 200kHz taajuus sekä DownScan-ominaisuus 40 asteen kaikukeilalla. 7-tuumaisessa oli malliston paras anturi, Tripleshot, jossa 200kHz taajuus, 40 asteen kaikukeila, Chirp, DownScan ja StructureScan-viistoluotausominaisuus.

Pienempi 5-tuumainen versio soveltuu mielestämme paremmin käytettäväksi yhdellä toiminnolla, pienelle näytölle ei kannata yrittää tunkea liikaa tavaraa.

7-tuumainen Tripleshot vakuuttaa

Jessellä ei ollut aiempaa kokemusta Lowrancen laitteista, mutta silti mies näppäili asetukset nopeasti itselleen sopivaksi. Laite ei aivan yllä kalliimpien mallien käyttönopeuteen, mutta tässä hintaluokassa pienen viiveen hyväksyy, etenkin kun näyttö on kirkas ja selkeä. 7-tuumainen näyttö sopii hyvin yhdistelmäkäyttöön, jossa toista puolta käytetään plotterina ja toista luotaimena. Näytön voi myös jakaa näyttämään Tripleshot-anturin kaikkea tietoa aina viistoluotausta myöten. On makuasia paljonko tietoa ruudulle haluaa, mutta alle 7-tuumaista ei viistoluotaukseen edes kannata hankkia. Jesse Hyväri viistoluotaamassa sillan rakenteita.

Käytäntöön

Jesse halusi kokeilla laitteita ilman suuria asennusjärjestelyitä, joten antureihin tehtiin imukuppikiinnitys, joka pysyi hyvin kiinni myös plaanissa. Kun virtalähde oli kytketty ja karttakortti asennettu, ei laitteisiin tarvinnut tehdä mitään muita säätöjä kuin vaihtaa mittayksiköt meikäläisiksi. Ei muuta kuin vesille. ”Hermot menee, jos joutuu laitteita ropaamaan, joten Hook²:t sopivat hyvin minulle”, Jesse naureskeli koeajolle lähtiessään. 108

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Plotteri, chirp ja viistoluotaus samassa näytössä 7-tuumaisella. Laite säätää itse luotaimen skaalan, josta johtuvat skaalauksen aikana näkyvät reunapalkit viistokuvassa.

Laitteista oli rakennettu helpot combot testiin anturin imukuppikiinnityksellä, joka on kätevä jos laitteiston paikkaa vaihdetaan usein.

Hintaluokassaan erittäin kirkas näyttö toimii hyvin suorassakin auringonvalossa vaikka se on asennettu suoraan pulpetin päälle. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

109

Crestliner 1850 Fish Hawk WT on kalastusopas Sami Laakson työkalu.

Vene-esittely

Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

Etukannen heittotaso on juhlavan kokoinen ja tarjoaa hyvin tilaa kahdellekin kalastajalle.

Säilytystilaa on mukavasti, mutta luukut saisivat olla isompia. Nyt tavaroiden sullominen säilytystiloihin on hieman haastavaa.

Amerikkalainen kalastusunelma

Crestliner 1850 Fish Hawk WT Amerikkalaistyyppiset, kalastukseen suunnitellut tuulilasiveneet nousivat kovaan suosioon Suomessa varsinkin kalastusoppaiden ja heittokalastuskilpailuihin osallistuvien piireissä muutamia vuosia sitten, mutta moni haaveilee toki jenkkiveneen hankkimisesta myös yksityiskäyttöön. Koeajoimme Crestliner 1850 Fish Hawk WT -veneen, joka edustaa amerikkalaista kalastusunelmaa parhaimmillaan. Amerikan rautaa

Mitään halpaa huvia alumiinivalmisteisen jenkkiveneen ostaminen ei ole varsinkaan Trumpin terästä ja alumiinia koskevien tuontitullien ansiosta, mutta siitä huolimatta veneillä tuntuisi olevan pienehkö, joskin vakaa kannatus myös Suomessa. Kalavesillämme ui kasvavissa määrin vastaan Lundia, Alumacraftia, Trackeria, Starweldia ja Crestlineria. 110

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Kalastusopaskäyttöön soveltuva kokonaisuus

Koeajamamme vene on kalastusopas Sami Laakson (Big Pike Adventures) työkalu jonka Sami on itse varustellut tarpeisiinsa sopivaksi. Korkeamman varustelutason lisäksi (katso artikkelin alapuolinen taulukko varustelutasosta) Sami on itse asennuttanut veneeseensä mm. Motorguide keulasähkömoottorin, Mastervoltin kautta hankitun akuston sekä niiden latausjärjestelmän sekä Lowrancen veneilyelektroniikkaa. Samin vene on vuosimallia 2018 ja saattaa siitä johtuen erota 2019 ja tulevasta 2020 -vuosimalleista. Erot ovat käytännössä varsin pieniä. 1850 kertoo veneen pituuden, joka on 18,5 jalkaa. Vene on kuitenkin hieman ilmoitettua pidempi eli 572 cm. Leveyttä on tämän tyyppisten veneiden perinteitä kunnioittaen varsin paljon eli peräti 241 cm ja sen suurin sallittu henkilömäärä on kipparin lisäksi viisi henkilöä. WT eli walk through tarkoittaa käytännössä tuulilasivenettä, jonka pulpettien välistä pää-

Kääntämällä takapenkit ala-asentoon saadaan takakannelle lisää heittotilaa.

see liikkumaan koko veneen pituudelta vapaasti. Pulpettien välissä on kuitenkin ovi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ajossa matkustajat välttyvät pahimmalta viimalta ja roiskeilta varsin tehokkaasti. Säilytystiloista Keskikonsolin vapalaatikkoon mahtuu yhteensä 10 vapaa.

Säilytystiloja vajaan kuuden metrin pituiselta veneeltä osaa jo odottaakin ja toki

niitä myös löytyy. Säilytystiloja on vavoille kuin muillekin tarpeille niin keulasta, perästä kuin laidoiltakin. Pientä toivomisen varaa jää kuitenkin säilytystilojen kansien koolle, jotka kuten yleensäkin tämän tyyppisissä veneissä, ovat turhan pienet, jolloin esimerkiksi laukkujen sullominen tavaratiloihin on vaikeaa ellei mahdotonta. Vapasettejä voi säilyttää joko pulpettien välisessä vapalaatikossa johon mahtuu yhteensä 10 vapaa (5 x 7’6” ja 5 x 7’) tai vasemman laidan laatikossa johon mahtuu vapoja 8 jalan pituuteen asti. Kalastuspäivän aikana vapoja voi myös pitää vasemman sisälaidan päällä, johon ne saa kätevästi kiinnitettyä kumilenkeillä. Veneen perästä löytyy kiertovesisumppu saalis- tai täkykaloja varten ja erikoisuutena voi mainita lisävarusteena saatavan riippumaton, joka kiinnitetään matkustamoon veneen laitojen väliin.

Koeajetun veneen lisävarusteet »» Kokomusta väri »» Comfort-paketti (päivitetyt penkit, ratti yms.) »» Environment-paketti (galvanisoidut liitospultit, luukkujen kahvat nylonia ja istuinten jalat pinnoitettu) »» Kaikki tasot vinyyliä »» Kuljetuspeite »» Hydrauliohjaus »» Bench Conversion -taittopenkki takana Kovaa ajoa

Niin kuskin penkki kuin ohjauspyöräkin ovat säädettävissä, joten mukava ja jokaiselle sopiva ajoasento löytyy varmasti. Itse pidän siitä, että saan silmät tuulilasin yläpuolelle jolloin koen näkeväni parhaiten veneestä ja sainkin säädöt saman tien kohdilleen. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

111

Vene-esittely CRESTLINER 1850 Fish Hawk WT

VALMISTAUDU TULEVAAN VENEILYKAUTEEN VENEEN HUOLELLISELLA PESULLA K7 COMPACT VARUSTEET: 10 metrin paineletku Säädettävä Vario Power -suihkuputki Rotojet-suutin, jonka pyörivä pistesuihku yhdistää pistesuihkun iskuvoiman ja viuhkasuuttimen laajan peiton Ulosvedettävä vetoaisa helpottaa käsittelyä ja säästää säilytystilaa

K7 COMPACT Vain Motoneteistä

Riippumatto on hauska ja ennen kaikkea mukava lisävaruste kalastusveneeseen.

Testiolosuhteet olivat kevätiltapäivänä valokuvausmielessä mukavat, mutta testiajoon ehkä hieman kesyt. Kelisimulaattorina jouduttiinkin käyttämään oman ja muiden veneiden peräaaltoja. Vene nousee liukuun oikeastaan kynnyksettömästi ja varsin nopeasti 150 hevosvoiman Evinrude E-TEC G2 H.O -kaksitahtiperämoottorin ansiosta. Nopeasti ollaan 38 solmun eli reilun 70 km/h vauhdissa, joka oli kahden hengen ja kalastusvälineiden kuormassa korkein nopeus minkä sain siitä irti. Ei huono, päinvastoin. Trimmin käyttöä vene ja koneen varsin onnistunut asennuskorkeus kesti hyvin ja viimeiset solmut saadaan irti trimmiä nostamalla. Aallokossa ajamisen simulointia

Vene kulkee liukunopeudessa vakaasti niin vasta- myötä kuin sivumyötäiseenkin aaltoon. Vettä ei tullut kuskin naamaan missään vaiheessa, mutta toisaalta testin aikana oli täysin tyyni keli, ja tuulihan on se tekijä mikä yleensä nostaa pärskeet naamalle. 112

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Jyrkätkin käännökset, kaikissa vauhdeissa, onnistuvat mallikkaasti, rungossa on mukavasti pitoa eikä perä irronnut edes antaessani reippaasti ”runtua” käännöksissä. Kalastusominaisuuksista

Heittotilat ovat tämän venetyypin suola ja sokeri pohjalla, eli se varsinainen syy suosioon esimerkiksi opas- ja kisakäytössä. Niin keulassa kuin perässäkin on heittotasot, joista kummastakin heittää tilanteen niin vaatiessa jopa kolme henkilöä. Fish Hawkin perässä on käännettävät matkustajien istuimet lisäävät takaheittotilan kokoa huomattavasti kun ne käännetään ala-asentoon. Samin veneen heittotasot ovat normista poiketen vuorattuja vinyylimatolla karvamaton sijaan, Hän pohti, että vinyyli saattaa olla mattoa helpompi pitää puhtaana ja kulutusta kestävämpi. Leveytensä ansiosta Fish Hawk 1850 on erittäin vakaa kalastustilanteessa eikä se kahden hengen kuorman alla kallistu ollenkaan. Enkä usko, että edes viiden henkilön sa-

Pulpettien takana oleva matkustamo on tyylikäs ja hyvin suunniteltu.

manaikainen siirtyminen veneen laidalle kalastustilanteessa kallista venettä kuin korkeintaan nimellisesti. Lopuksi

Jäikö veneen pesu viime syksynä jostain syystä väliin? Nyt on hyvä hetki ottaa talteen veneenpesuvinkkimme ja valmistautua horisontissa siintävään kauteen. Painepesuri on monen veneilijän luottopuhdistaja – mikäli lika ei ole päässyt pinttymään veneen pintaan, pesuainetta ei välttämättä edes tarvita. Kärcherin painepesurit tarjoavat roimasti tehoa ja kattavat toiminnot, jotka tekevät pesusta tehokasta ja helppoa.

Kiteytettynä heittotilat ja vakaus kalastustilanteessa ovat parasta A-luokkaa ja iso osasyy venetyypin suosioon. Myös verrattain kuiva kyyti tuulilasin ansiosta, oivat välineiden säilytystilat ja amerikkalaisittain hieno viimeistely yksityiskohtia myöten nostavat varmasti osaltaan veneen haluttavuutta. Premium-luokan kalastusvenettä etsivälle Crestliner 1850 Fish Hawk on todella varteenotettava vaihtoehto.

Jos vasta harkitset painepesurin hankkimista, mieti millaiseen käyttöön se tulee. Teknisistä ominaisuuksista huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti tehoon, vedenkulutukseen ja letkun pituuteen sekä mahdollisiin lisäsuuttimiin ja -varusteisiin. Kun pesurissa käytetään erityisesti painepesuun tarkoitettuja aineita, hyvä lopputulos on taattu.

Crestliner 1850 Fish Hawk WT

Kärcherin valikoimaan kuuluu eri pinnoille tarkoitettuja ympäristöystävällisiä pesuaineita. Happamat aineet eivät sovellu alumiinipinnoille, joten valinnassa kannattaa olla tarkkana ja tarvittaessa kysyä neuvoa asiantuntijalta. Pyörivät rotosuuttimet ovat tehokkaita, mutta ne sopivat ainoastaan kovaa mekaanista puhdistusta kestäville pinnoille.

»» Pituus 572 cm (18’9”) »» Leveys 241 cm »» Suurin sallittu henkilömäärä 1+5

Ennen kuin venettä alkaa pestä painepesurilla, tarkista pintamateriaalin sopivuus painepesuun. Esimerkiksi puuveneen pohjaa ei kannata pestä korkealla paineella, mutta painepesuriin liitettävät harjat toimivat hyvin.

Kiinnitä huomiota myös pesuaineen ja suutinten valintaan.

K7 COMPACT TIEDOT: Työpaine bar 20- maks. 160 Ottoteho 3 kW Vesimäärä maks. 600 l/h Syöttöveden maks. lämpöt. 40 °C Paino 17,1 kg

»» Paino 780 kg »» Suurin sallittu moottoriteho 200 hv »» Bensatankin koko 121 litraa »» Lisätiedot www.crestlinerboats.eu

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

113

Veneen hyvä hoito

Kalastus-lehden asiantuntijat kertovat palstalla vinkkejä, miten vene pidetään hyvässä

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

kunnossa kauden aikana.

Kärcherin tekstiilipesuri sopii täydellisesti karvalankamatoille.

Esko Vuoren satamapeitteestä irronnutta siitepölyn, lian ja lintujen ulosteiden sekamelskaa.

Satamapeite tuli nopeasti puhtaaksi lintujen ulosteista.

Nopea toimitus Tekstiilipesurissa on mahdollista käyttää myös pesuaineita, mutta vedelläkin pärjää pääosin mainiosti.

Veneen matot ja satamapeitteet helposti puhtaaksi tekstiilipesurilla Kalastusveneissäkin on paljon tekstiilipintoja, joiden hyvä hoito lisää niin mukavuutta kuin pintojen käyttöikää. Tavallisimpia käyttökohteita ovat amerikkalaistyyppisten veneiden karvalankamatot, satamapeitteet, kuomut sekä pehmustetut istuimet.

alastusopas Esko Vuoren Finval 555 Fish Pro (lue esittely numerosta 1/19) on tyypillinen amerikkalaistyyppinen kalastusvene karvalankamattoineen ja satamapeitteineen. Esko säilyttää venettään Helsingissä, jossa lintujen ulosteet ovat jatkuva riesa veneiden pinnoilla ja mukava, mutta likaa keräävä karvalankamatto on opastoiminnassa kovilla.

tekstiilien ja auton penkkien pesun lisäksi. Pesuri toimii painehuuhteluperiaatteella, jossa vesi tai veden ja pesuaineen sekoitus suihkutetaan puhdistettavalle pinnalle, jonka jälkeen irronnut lika ja pesun aikana muodostunut kosteus imuroidaan likavesisäiliöön. Laite kuivattaa samalla pinnan tehokkaasti.

pesemään. Pesuri imee likaveden mustaan säiliöön, jonka tyhjennys sujuu nopeasti. Kärcher SE 5.100 toimii tarvittaessa myös kuiva- että märkäimurina, joten sillä voi imuroida myös nesteitä roskien ohella. Myyntipakkauksessa tulee mukana pölypussi sekä tavalliseen imurointiin sopivia suuttimia.

Pesurin käyttö on yksinkertaista

Eskon veneen satamapeite oli täynnä lintujen ulosteita, joiden peseminen on käsin

Valkoinen vesisäiliö täytetään vedellä tai veden ja pesuaineen seoksella, valitaan sopiva suutin käyttökohteen mukaan ja ruvetaan

Satamapeitteen pesu

Tekstiilipesuri pitää veneen raikkaana

Tarjouduin pesemään Eskon veneen Kärcherin SE 5.100 -tekstiilipesurilla osoittaakseni, että laite sopii myös mainiosti venekäyttöön kodin 114

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

SE 5.100 -myyntipakkauksessa tulee mukana myös kuivaimurointiin sopivat suulakkeet ja pölypussi.

Käyttö on yksinkertaista. Vettä valkoiseen säiliöön ja likavesi kertyy mustaan säiliöön.

työlästä. Lintujen ulosteissa tummempi osa on varsinaista ulostetta ja valkoinen läiskä on virtsaa, sillä linnuilla ei ole virtsarakkoa ja munuaisten eritteet tulevat ulos virtsahappona samasta viemärisuolesta kuin ulostekin. Pesurilla sitkeimmätkin jätökset liukenivat nopeasti ja tuloksena oli puhdas peite, vaikka käytimme pelkkää sataman hanasta tulevaa makeaa vettä.

Veneen satamapeitteen ja karvalankamaton pesu vei aikaa noin 20 minuuttia kun vesisäiliöt täytettiin ja tyhjennettiin kerran. Oli yllättävää nähdä kuinka likaista ulosteiden, männyn siitepölyn, hiekan, veren ja mudan sekainen vesi oli pesun jälkeen.

Kokeilemamme 359 euron hintainen tekstiilipesuri on niin monipuolinen laite, että se voi käytännössä korvata tavallisen imurin kokonaan niin kotona kuin veneen hoidossakin. Lisätietoa karcher.fi

Karvalankamaton pesu

Varsinkin kaloista tuleva veri sekä kenkien pohjista kulkeutuva hiekka saavat karvalankamaton näyttämään kovan käytön jälkeen epäsiistiltä. On asiakkaiden kannaltakin mukavampaa kun kalaan lähdetään siistillä veneellä. Käytimme maton pesuun samaa suutinta kuin satamapeitteenkin emmekä käyttäneet mitään pesuaineita. Kaikkein verisimmissä kohdissa suutinta pidettiin paikallaan hieman kauemmin, jotta lika irtoaisi kokonaan, mutta muuten pesuun riitti mattopintojen rauhallinen imurointi.

”Kärcher SE 5.100 toimii tarvittaessa myös kuiva- että märkäimurina, joten sillä voi imuroida myös nesteitä roskien ohella.”

Nykyisten ”myrkkymaalien” suorituskyky on heikompi kuin ennen ja vanhempi maalipinta lähinnä vain houkuttelee näkkejä, kuten kuvan helsinkiläisveneen pohjasta nähdään. Kuva Antti Zetterberg.

Pese veneen pohja myrkkymaalauksen sijaan Merialueella veneiden pohjaan kertyvät näkit ja lima ovat jokavuotinen ilmiö kun merivesi lämpenee. Näkki eli merirokko kiinnittyy heinä-elokuun vaihteessa veneen pohjaan ja jos näkkien antaa kasvaa, on niiden irrottaminen syksymmällä vielä hankalampaa. Kun peset veneen pohjan kerran kesän lopulla huolellisesti esimerkiksi painepesurilla, ei uusi näkki enää ehdi kiinnittyä. Niin sanotut myrkkymaalit ovat menettäneet tehoaan ympäristösäädöksistä johtuen eikä nykyisillä maaleilla saavuteta enää samaa tehoa kuin vanhoilla, mikä on meriluonnon kannalta tietenkin hyvä asia. On meriluonnon kannalta paljon viisaampaa jättää vene maalaamatta ”myrkkymaalilla” ja pesaista pohja kerran pari kaudessa. Nykyisillä maaleilla saatava hyöty on pieni suhteessa maalausvaivaan. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

115

TEKNIIKKA Teksti & kuvat ANTTI ZETTERBERG & PASI TAPONEN

Tekniset innovaatiot tehostavat kalastusta Aktiivikalastajia hemmotellaan nykyisin mitä erilaisimmilla apuvälineillä. Tässä artikkelissa kerromme mitä muita apuvälineitä kalastajalle on tarjolla kehittyvän kaikuluotainteknologian lisäksi.

116

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Taivasankkurilla varustettu keulasähkömoottori on kalastajan kannalta tärkein innovaatio kaikuluotaimen ohella. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastusopas Kalle Paavolan Minn Kota Talon -matalanveden ankkuri. Talonin terävä ”ankkurivarsi” toimii teleskooppiperiatteella sähköisesti. Kuva Antti Zetterberg. Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

117

Tekniikka

hkäpä tärkein innovaatio kalastajan näkökulmasta kaikuluotaimen ohella on taivasankkurilla varustettu keulasähkömoottori. Ne ovat yleistyneet Suomessakin hurjalla tahdilla eikä kalastusveneitämme ole vielä lähellekään varusteltu täyteen. Keulasähkömoottorimarkkinoilla on tällä hetkellä kaksi päämerkkiä, MotorGuide ja Minn Kota. Amerikkalaisvalmistajilta löytyy monia erilaisia vaihtoehtoja eri kokoisiin ja erilaisilla sähköjärjestelmillä oleviin veneisiin.

Sähkömoottori itsessään on yksinkertainen, mutta nerokkuus syntyy taivasankkuri-toiminnosta, jossa keulasähkömoottori lukittuu sille annettuun pisteeseen ja pitää veneen paikoillaan hämmästyttävän tarkasti. Kalastajalle toiminto tuo mukavuutta ja tarkkuutta kalastukseen. Kilpailun myötä hinnatkin ovat tulleet alas, joten nykyaikaisen keulasähkömoottorin saa noin 1500 eurolla. Matalanveden ankkurit

Kalastusopas Kalle Paavola vaihtoi veneensä akuston litiumakkuihin sekä Mastervoltin valvontajärjestelmään. Kevyempi vene kulkee vähemmällä kulutuksella ja hyötykuormaa voidaan ottaa lisää. Kuva Antti Zetterberg.

Epropulsion Spirit 1.0 –sähköperämoottori pienveneisiin

propulsion Spirit 1.0 on 1KW sähköperämoottori, joka vastaa 3 hevosvoiman bensaperämoottoria ja sitä valmistetaan XS, S ja L-rikipituuksilla. Kevyt Li-po akku tarjoaa 1000 Wh kapasiteetilla tunnin ajoajan täydellä vauhdilla ja 3-5 tuntia vaihtelevalla vauhdilla. Akku on irrotettava ja moottori toimii 40,7 V käyttöjännitteellä, joka on huomattavasti korkeampi kuin perinteiset 12 ja 24 V. Moottori täyttää IP67 -suojausluokan vaatimukset. Verrattaessa muihin moottoreihin Spiritin harjattoman DC-sähkömoottorin hyötysuhde on poikkeuksellisen hyvä ja huollon tarve on minimaalinen.

Tekniikka

Litium-akuista tehoa vähällä painolla

Moni aktiivikalastaja on siirtynyt vielä kalliisiin, mutta käyttöominaisuuksiltaan erinomaisiin litium-akkuihin. Litium-akuille on ominaista korkea lataus- ja purkausvirta, erittäin hyvä lämpötilakestävyys ja elinajanodote, joka on yli viisi kertaa tavanomaisia lyijyakkuja pidempi. Litium-akut eivät syty itsekseen ylikuumenemistilanteessa, eikä niissä ole räjähdysvaaraa ylilatauksen ja kaasun muodostumisen takia. Ne mahdollistavat jopa 5000 korkean syklin latausjaksoa, joka lyijyakuilla ei ole mahdollista. Akut voidaan myös varastoida osittain purkautuneessa tilassa pitkäaikaisesti ilman pysyviä vaurioita, mitä lyijyakulla ei voida tehdä. Litium-akkujen tasainen purkauskäyrä antaa täyden tehon tyhjäksi asti, eikä niissä ilmene jännitteen tai kapasiteetin alenemista, kuten lyijyakkujen kanssa. 118

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Epropulsion Spirit 1.0. sähköperämoottorin teho vastaa noin 3 hv polttomoottoria. Kuva Pasi Taponen.

Jani Ollikaisen Mastervolt-litiumakku painaa vain murto-osan lyijyakusta ja tarjoaa ylivertaisen suorituskyvyn. Kuva Antti Zetterberg.

Irrotettava tarjoaa mainion suorituskyvyn. Kuva Pasi Taponen.

Suomen markkinoille 2016

Epropulsion on esitelty Venemessuilla vuonna 2016. Markkinajohtajana on ollut pitkään saksalainen Torqueedo, joka eroaa hieman toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan Epropulsionista. Torqueedolla on eri kapasiteetilla varustettuja malleja, jotka eroavat lähinnä hinnaltaan. Epropulsion vastaa kapasiteetiltaan kalleinta Torqueedo-mallia. Torqueedo taas tarjoaa lisätietoa käyttäjälle kuten sijainnin ja trippiominaisuuden mitä Epropulsionista ei löydy. Laite on hiljainen ja kiihtyy nopeasti

Näytössä on selkeästi nähtävillä teho 0-1000W välillä sekä akun käyttöjännite että jäljellä oleva käyttöaika minuutteina ja graafisesti kuvattuna. Moottorin mukana toimitetaan oma, tehokas laturi, joka lataa akun nopeasti lähes täydeksi ja loppulatauksessa kestää hieman kauemmin. Akku on helposti irrotettava ja kannettavissa kantokahvasta ja laitteen ohjauskahva taittuu kasaan joka helpottaa itse laitteen kuljettamista. Tappokytkin toimii magneetilla ja saattaa tippua helposti. Mukana toimitetaan 2 kpl tappokytkimiä ja varaosia on hyvin saatavilla kuten vara-akku, varapotkuri, pikalaturi, hainevä, sink-

Hauenkalastajat Open 2019 -voittajajoukkue Pasi Taposen ohella oli Markus Tandefelt ja Hannu Huttunen. He luottivat Epropulsioniin, MotorGuideen ja pienveneeseen ottivesillään. Kuva Pasi Taponen.

kianodi, aurinkokennolaturi ja kantolaukku. Hienona lisäominaisuutena on akun kelluvuus, joka myös testattiin käyttöjaksolla. »» Lisätietoa: www.enjoyfreetime.fi »» Paino 19,4 kg (sis. akun) »» Hinta 1780 euroa (XS ja S) 1840 euroa (L) Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

119

Tekniikka

Nämä ovat vielä Suomessa harvinaisia, mutta yleistyvät etenkin kilpakalastajien veneissä. Merkkejä ovat Minn Kota ja Power-Pole. (Ensi numerossa esittelemme Power-Pole Blade 10 –matalanvedenankkurin, jolla ei vielä tätä kirjoitettaessa ollut CE-hyväksyntää). Laitteen toimintaperiaatteena on toimia matalassa alle viiden metrin vedessä hieman mallista ja merkistä riippuen. ”Ankkurista” lasketaan terävä komposiittivarsi, joka pureutuu pohjaan pitäen veneen tiukasti paikallaan. Kaikki toiminnot tapahtuvat sähköisesti tai hydraulisesti, joten kalastaja voi nappia painamalla lukita veneen niille sijoilleen. Matalanveden ankkurilla pystytään säätelemään veneen asentoa tuuleen nähden, jolloin perä voidaan lukita ja käännellä venettä kaikille kalastajille sopivaan heittokulmaan keulasähkömoottorin avulla. Matalanveden ankkureiden hinnat alkavat noin 2500 eurosta. (Minn Kota Talon 12 jalan varrella).

Teksti MIKKO SUURSALMI Kuvat ANTTI ZETTERBERG & PÅ KROKENIN ARKISTO

PÅ KROKEN Hangossa ja myös Helsingissä Hangossa vuodesta 2007 alkaen toiminut, yksi Suomen kuuluisimmista kalaravintoloista palvelee nykyisin myös Helsingissä.

å Kroken -ravintolat tunnetaan siitä, että tuotteet ja palvelu ovat huippuluokkaa. Ruokien korkean laadun takeena on tuoreus. Raaka-aineen matka vedestä asiakkaan lautaselle on mahdollisimman lyhyt, suoraan kalastajalta keittiöön ja sieltä pöytään.

Ainutlaatuinen ravintoloitsija

Ravintoloitsija-keittiömestari Magnus Ekström on poikkeuksellinen mies. Yli 30 vuotta ammattikalastajana toiminut Ekström herää kesäaamuisin kolmelta, lähtee kalastamaan ja on takaisin maissa jo kuuden aikoihin. Sen jälkeen saalis prosessoidaan. Osa menee savukalaksi, ja osa, esimerkiksi siika, paistokalaksi. ”Hyvin harvassa ravintolassa kalastetaan nykyään itse, enkä ainakaan tiedä, että minun kaltaisiani keittiömestareita olisi muita”, konkari kertoo. På Kroken käyttää toki muitakin kalastajia toiminnassaan, joten kaikki raaka-ainehankinta ei lepää Ekströmin harteilla. ”Meillä on kymmenkunta kalastajaa, joilta ostamme ympäri vuoden. Ja esimerkiksi äyriäiset sekä hummerit tulevat meille Maarianhaminan kautta.” Magnus Ekström on toiminut yli 30 vuotta ammattikalastajana.

På Kroken Helsinki avattiin joulukuussa 2018 osoitteessa Hietalahdenranta 11.

120

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

121

PÅ KROKEN

PÅ KROKEN På Kroken Helsingin ravintolapäällikkö Charlotte Therman.

ihan erilainen juttu. Itse tekemällä tarjontamme on takuulla huippulaatuista.” Pakastaminen kiellettyä

Pakastetuotteiden käyttäminen ei olisi edes mahdollista På Kroken -ravintoloissa. ”Se, että teemme kaiken itse tarkoittaa, että me emme saa pakastaa mitään. Meillä ei ole lupaa siihen”, Ekström painottaa. Lihaakin on listalla muun muassa pippuripihvin muodossa. ”Hiljattain eräs 90-vuotias asiakkaamme totesi, että on se kumma, kun pitää tulla kalaravintolaan saadakseen kunnon pihvin. Se palaute lämmitti kovasti mieltä”, Ekström nauraa.

Toast skagen.

Isoisä aloitti 94 vuotta sitten

Magnus Ekströmin isoisä aloitti kalojen myynnin vuonna 1925 kauppaamalla Troolarisatamassa savustamiaan ja suolaamiaan saaliita. Pojanpoika Magnus avasi ensimmäisen kalakauppansa Helsingin Hakaniemen kauppahalliin 1987. Vuonna 2004 toiminta laajeni Hangossa, jossa avattiin kalapuoti ja saaristolaiskahvila. Neljä vuotta myöhemmin avattiin På Kroken Hanko. Magnuksen vaimo Svetlana Ekström vastaa Helsingin toiminnoista siinä missä Magnus hoitaa Hankoa. Svetlanan vastuulla on esimerkiksi kalamyynti Hakaniemen kauppahallissa, jossa on myös På Kroken -samppanjabaari. Joulukuussa 2018 avasi ovensa På Kroken Helsinki legendaarisen ravintola Salven entisissä tiloissa.

På Kroken Helsingin pääsali on valoisan aistikas.

Keittiön yläpuolella vartioi täytetty yli 20 kilon merilohi.

Tuotteiden hankinta Ahvenanmaalta on sekin nopea prosessi, joka toteutetaan huutokaupalla. ”Teen maanantaina hankintalistan ja määrään hintakatot. Sen perusteella meklari hoitaa meille hankinnat tiistain huutokaupassa, ja toimitus on meillä jo keskiviikkona aamupäivällä kylmäkuljetuksena.” Magnus Ekström käy päivällä nukkumassa muutaman tunnin, jotta jaksaa työskennellä ravintolassa sulkemisaikaan asti. ”Päiväunet ovat ehdoton edellytys sille, että jaksan. Vaikka kesäisin pärjään noin seitsemän tunnin kokonaisunimäärällä vuorokautta kohden, niin ilman päiväunia saisin varmaankin burn outin. Mutta tämä järjestely sopii minulle mainiosti, sillä viihdyn ammatissani erittäin hyvin, ja rakastan työtäni yli kaiken.” 122

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Magnus Ekström tunnetaan savustusmestarina ja savukalaa löytyy saaristolaispöydästä aina.

Lisätietoa www.ekstromseafood.fi Tunnelmallinen pienempi sali På Kroken Helsingissä.

Sitoutunut henkilökunta on elinehto

Toimivan ravintolakonseptin peruskivi on ammattitaitoinen ja hyvin yhdessä työskentelevä henkilökunta. ”Minulla on ilo työskennellä todellisten ammattilaisten kanssa. Teemme kaiken itse sillejä myöten, ja se on mahdollista vain niin, että henkilökunta on sitoutunutta ja viihtyy työssään. Team work on kaiken perusta”, Ekström sanoo. Muutkin kuin Ekström aloittavat aikaisin aamulla På Krokenissa työt. ”Ensimmäinen kokki tulee töihin kuudelta, ja alkaa valmistella esimerkiksi salaatteja. Helpompaa olisi toki ostaa valmiita tuotteita tukusta, mutta se on sitten

Fish’n’Chips a´la På Kroken.

Saaristolaispöydästä poimittua.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

123

Uutta & kokeiltua

Uutta ja kokeiltua

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.fi 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Westin W6 Finesse-T Crank-T ML 5-20g –hyrrävapa

Rapalalta vaappuja kesäahvenelle

Rapala iskee kasvavaan ahvenvaappujen suosioon esittelemällä huiman viisikon eri kokoluokkiin ja kalastustyyleihin. Nämä uistimet soveltuvat yhtälailla heittokalastukseen kuin vetouisteluunkin. Kuvassa vasemmalta: Shadow Rap Shad Deep, Shadow Rap, Shadow Rap Jack Deepista kaksi kovaa kesäväriä sekä Shad Rap Deep Runner. Hinnat alkaen 10,90 euroa. Lisätietoa www.normark.fi.

Huikea vapa ahvenen ja kuhan kalastukseen niin jigeillä, crank baiteilla kuin twitch baiteillakin. Parhaista komponenteista valmistettu vapa linkoaa erilaiset uistimet tarkasti kohteeseen ja tartuttaa hankalimmankin petokalan napakasti. 299 euron hintainen vapa kannattaa hankkia parhaisiin hetkiin vesillä. Lisätietoa www.westin-fishing.com. Westin HypoTeez V-tail –jigit

Vapapussissa tulevassa Blue Matessa on fiksusti kalamitta kyljessä. Tulppa on tyylikäs, mutta vähän väljä.

Parempaa onkikamaa Santicolta

HypoTeez V-Tail yhdistää HypoTeez ST:n ja legendaarisen TwinTeezin parhaat puolet. Uskomattoman herkkä uinti ja realistinen ulkonäkö saa ahvenet ja kuhat hulluiksi. Toimii niin perinteisessä kuin dropshot-jigauksessakin. Loistovalinta krantuille piikkiniskoille. Lisätietoa www.westin-fishing.com.

Summit retkeilijän ja kalastajan ensiapulaukku

esän tullessa retkeily ja retkeilemällä tehdyt kalareissut yleistyvät, eikä haavereilta voi aina välttyä. Summitin laukkuun on fiksusti perinteisten ensiaputarpeiden kuten laastareiden ja sidetaitosten lisäksi pakattu punkkipihdit ja paristoilla varustettu led-taskulamppu. Ensiapulaukku on kätevä laittaa reppuun tai säilyttää veneessä kuten allekirjoittanut tekee. Esimerkiksi hauenkalastuksen yhteydessä tulleita viiltoja ei oikein saa muuten tukittua kuin hyvällä sidetaitoksella.

ohtuuhintaisista Jakki-vieheistään ja Black Mate -vapatuotemerkistään tuttu Santico Trading esittelee kaksi uutuustuotetta onkivapamallistoonsa. Aiempi Black Mate Composite Pro -sekoitevapasarja saa täydennyksenä kaksimetrisen, oranssilla huomiokärjellä varustetun, kuuden euron hintaisen lastenmallin. Aktiivionkijoille puolestaan tarjotaan kokonainen Blue Mate Carbon Pro -täyshiilikuituvapasarja. Carbon Pro -sarja koostuu 4-, 5-, 6- ja 7-metrisistä malleista. Hintaa on pyöreästi kympin metri, alkaen nelimetrisen 39,90 eurosta. Ihan mökkivavaksi ei Carbon Pro -sarjaa välttämättä kannata hankkia, mutta aktiivisempi onkija saa tästä keveän kaveri kohtuuhinnalla. Blue Matet nimittäin painavat 31-46 grammaa metriltä (pidemmät enemmän) kun nykyisten lasikuitu- ja sekoitevapojeni painot ovat 60 grammasta ylöspäin. Kahdeksanmetrinen markettivapa painaa huimat 850 grammaa. Reilut 100 g/m siis. Blue Mate on kevyt, laadukkaan tuntuinen ja yksityiskohdiltaan viimeistelty, kuten merkin uistinvavatkin. Ainoa miinus tulee tulpasta, joka on tyylikäs, mutta liian kovakuminen, ja ainakin tässä yksilössä siitä syystä liian väljä. Jakki-onkilaitteiden etuna halpislaarien onkilaitteisiin puolestaan on vähän parempi siima ja ennen muuta superterävä Owner-koukku. Lisätietoa: www.santico.fi Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO & HELMI SATTO

Laukku sisältää:

Meiho VS3010 matala & syvä rasia

Japanilaista huippulaatua olevat Meihon rasiat kaikenlaisten uistimien säilytykseen. VS3010-mallistosta löytyvät matala sekä syvä malli käyttötarkoituksen mukaan. Hinta alkaen 8,90 euroa. Lisätietoa www.santico.fi.

124

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

»» »» »» »» »» »» »» »» »» »» »» »» »»

tarttumaton sidetaitos hakaneuloja 6 kpl desinfiointipyyhkeitä 1m teippiä punkkipihdit 1m kangaslaastaria kumikäsineet sakset 9cm 2x4msideja 4,5 m kreppiside lämpöpeite pilli LED taskulamppu (sisältää pariston) Lisätietoa: www.kalastuskolmio.fi

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Vavoissa on huomiokärjet ja kunnolliset kärkirenkaat.

Pieneen noin pokkarikirjan kokoiseen laukkuun on saatu pakattua paljon laadukkaita ensiaputarpeita.

Keveys on etu, jos vaikkapa fongatessa (lajikalastus) joutuu pitkään odottelemaan oikeaa lajipinnaa.

Vasemmalta lukien Mika Vornanen, Sakke Yrjölä, Niko Satto & Ari Laine.

Kalastus-lehden avustajat saivat omat värinsä Iso Räsäseen

ehtemme sivuilta jo vuosien ajalta tutut haukisepät Ari Laine, Mika Vornanen, Sakke Yrjölä ja Niko Satto saivat Kuusamolta pyynnön suunnitella omat värinsä paljon kehuja saaneeseen Iso Räsäseen. Pääsin itsekin viime kaudella kokeilemaan Iso Räsästä (tuolloin työnimellä Suur-Räsänen), joka on vahvapotkuinen ja pitkäheittoinen haukilusikka. Onnistuin Loviisan vesillä jallittamaan erittäin hyvin haukia tällä 12-senttisellä ja 50 grammaisella uistimella. Kuvassa vasemmalla olevan Mika Vornasen värin idea perustuu kauden 2006-2007 Haukikoira-jerkkiin värissä Mustikki, jossa toinen puoli ei ollut hopea, kuten tässä on. Sakke Yrjölän värivalinta on kuvassa toisena vasemmalta ja siinä vahva musta raidoitus yhdistyy sinikeltaiseen pohjaan luoden huiman kontrastin vedessä. Kolmantena löytyy Niko Saton väri, josta hän kertoo seuraavaa: ”Parikymmentä vuotta sitten maalasin omaan vaappuuni firetiger-tyyppisen värin, mutta valkoisilla raidoilla. Vahva kontrasti toimi kelistä riippumatta erityisesti heikolla syönnillä. Tässä Iso Räsäsen värissä on sama F. Negative -nimisen värin tuttu kontrasti yhdistettynä kirkkaisiin metallipohjaisiin väreihin.” Neljäntenä on Ari Laineen kädenjälkeä, jota hän suosittaa sumuisiin keleihin ja kylmiin vesiin. Tosin kuulemma tämän keväänkin reissuilla noin seiskan kala kävi veneessä tämä Iso Räsänen suussaan. Noin 12 euroa maksavia ”Signature”-uistimia on tehty 1000 kpl kutakin ja niitä löytyy hyvinvarustetuista kalastustarvikeliikkeistä. Lisätietoa www.kuusamonuistin.fi. Teksti ja kuva ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

125

Uutta ja kokeiltua

Sisteman FreshWorks-säilytysrasioiden ilmanvaihto pitää eväät raikkaina pidempään.

Chef’s Choice Trizor XV pitää kaikki veitset huipputerässä.

Sistema FreshWorks –säilytysrasiat pitävät kasvikset ja kalan raikkaampina pidempään

almistaja kehuu, että Sistema FreshWorks -säilytysrasioissa kasvikset säilyvät jopa 80 % pidempään kuin tavanomaisissa säilytysrasioissa tai myyntipakkauksissa. Pitihän näin rohkea väite testata käytännössä. Testiolosuhteet: 17.4.2019, aurinkoista, varjossa +10, auringossa +15, testiaika koko päivä aamusta alkuiltaan ja koe-elintarvikkeina tuoretta siikaa, appelsiineja tomaatteja. Pakkasin kotona kasvikset ja hedelmät jääkaappiviileinä rasioihin ja siian pyysimme merestä heti kun vesille pääsimme noin kello 9:n aikoihin. Kalastimme koko päivän ja emme koskeneet elintarvikkeisiin koko päivän aikana niiden ollessa vuorotellen auringossa ja varjossa.

Rasioiden toimivuus perustuu kannen teknologiaan

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Pienemmät kalat voi säilöä Sistema FreshWorks -rasioihin joko kokonaisena tai fileenä mikäli jäätä tai kylmäkalleja ei satu mukana olemaan. Paljon parempi kuin muovipussi.

Kaikki olivat vielä miellyttävässä kunnossa, tomaateissa ei ollut lämpönahistumista eikä appelsiineihin muodostunut käynyttä makua. Kala pysyi lähes pyyntituoreen veroisena, mutta lämpeni hieman.

126

Chef’s Choice Trizor XV

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

Lopputulos

Suodatin säätelee happi- ja hiilidioksidivirtausta luonnollisesti, jolloin rasian sisälle

Kun tylsä veitsi ei ole vaihtoehto

syntyy elintarvikkeiden säilymisen kannalta sopiva ympäristö. Suodatin on suunniteltu kestämään koko rasian eliniän. Pohjan ritilä pitää elintarvikkeet irti pohjasta ja suodattimen läpi tuleva ilma kiertää jatkuvasti estäen nahistumista. Sisteman FreshWorks -rasiat ovat konepesunkestäviä ja ne tehdään Uudessa-Seelannissa ftalaattija BPA-vapaasta muovista. Rasiat kestävät luonnollisesti myös pakastuksen. Sisteman rasioita löytyy eri kokoja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Mikäli optimoitu eväiden säilyvyys kiinnostaa, kannattaa Sisteman tuotteet ottaa käyttöön. Hinnat alkaen 5,90 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi.

Nerokas alusritilä on ilmava ja kannessa on myös ilmanvaihtoventtiili.

”Pohjan ritilä pitää elintarvikkeet irti pohjasta ja suodattimen läpi tuleva ilma kiertää jatkuvasti estäen nahistumista.”

hef ’s Choicen teroittimet ovat ammattilaatua. Niiden toimivuus yhdistettynä äärimmäiseen helppokäyttöisyyteen tekevät niistä myös innokkaan kotikokkaajan luottopelin. Nyt kokeiltu sähkökäyttöinen Chef ’s Choice Trizor XV on putsannut palkintopöytiä eri medioiden testeissä ja saimme Jannen kanssa sen kokeiltavaksi. Teroitin tuli tarpeeseen, sillä oma veneessä aina oleva Wichardin kääntöveitsi oli osunut kiveen eikä vanha kotileipäveitsikään missään huippuiskussa ollut ruislimppua leikatessa. Kolmivaiheinen teroitus tekee ihmeitä

Chef ’s Choice Trizor XV teroittaa kaikki veitsityypit stiletistä sahalaitaiseen leipäveitseen tasaisesti huipputerävään 15 asteen kulmaan oli terän alkuperäinen kulma mikä tahansa. Teroitus tapahtuu kolmivaiheisesti karkeammasta hienompaan. Teroittaminen on todella yksinkertaista: veitsen kunnosta riippuen käytät terää eri

hahloissa timanttipäällysteisten teroituslaikkojen hellässä huomassa. Teroitus tapahtuu vetämällä terää kärjestä tyveen itseä kohti kevyellä otteella. Huonokuntoisen veitsen uudelleenteroitus kestää noin minuutin ja terän ylläpito vain noin 10 sekuntia. Veitsen terän metallin laatu vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka usein terää joudutaan teroittamaan, mutta Chef ’s Choice Trizor XV:n hienostunut ote ei rouhi terää vaan tekee hyvästä paremman. Lopputulos

Jokainen veitsi tuli niin teräväksi, että terään ei lähes uskaltanut koskea. Helppokäyttöinen teroitin sai amatööritkin näyttämään ammattilaisilta. Tylsä veitsi ei tosiaan ole Chef ’s Choice Trizor XV:n käyttäjälle vaihtoehto. Teroittimen hinta ei ole halvimmasta päästä, 245 euroa, mutta rahalla saa laatua, joka kestää seuraavalle sukupolvelle ja ylikin. Miksi tyytyä vähempään? Lisätietoa: www.mastermarkbrands.fi.

Sama käsittely sopii kaikille veitsityypeille.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Kolme vaihetta kohti terävyyttä.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

127

Uutta ja kokeiltua

Uutta ja kokeiltua Turskilla on kokoa Sandlandissa.

Kalastusopas Jani Ollikainen nauttii tauolla kuumasta hodarista.

Thermoksen ruokatermarista on moneksi Thermoksen erilaiset termospullot toimivat mainiosti myös muussa käytössä kuin

Termoskokkaus on helppoa. Nakit vain kuumaan veteen ja valmista tulee alle puolessa tunnissa.

kuuman tai kylmän nesteen säilytyksessä.

oni ottaa kalareissulle termospulloon mukaan usein kahvia tai teetä. Termospullo ja etenkin suurella kaatoaukolla varustettu ruokatermos mahdollistaa jopa erilaisten aterioiden kypsyttämisen kalastuksen aikana.

Saltwater Anglers Finland Challenge 2019 Sandlandissa

altwater Anglers Finland, jonka puuhamiehinä toimivat Tomas Sjögren, Raine Komulainen sekä Tomi Soininen, järjestää kalastustapahtuman 24.7-31.7.2019 Sandland Bryggessä Pohjois-Norjassa. Tarkoituksena on kerätä suomalaisia merikalastajia yhteen viikoksi jakamaan kokemuksia ja viettämään laatuaikaa. Koko Sandland Bryggen kalastuskeskus on varattu suomalaisille ja tapahtuman suosio yllätti jopa järjestäjät. Vain 36 tunnin sisällä oli koko keskuksen majoitukset ja veneet varattu ja mukaan

Sandland Bryggen venekalusto on Jäämeren olosuhteisiin mitoitettu.

128

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

mahtui yli 40 henkeä. Tapahtuman saaman suuren mielenkiinnon vuoksi saimme myös mukaan loistavat yhteistyökumppanit. Tapahtumaa on suunniteltu ja järjestelty liki 2 vuotta

Uskomme että viikosta tulee mahtava. Mikäpä on mahtavampaa kuin hyvässä porukassa kalastaa Jäämerellä ja viettää yhteistä aikaa saunoen ja tarinoiden upeissa maisemissa. Tapahtumassa järjestetään myös kalastuskilpailu, jonka kisakaloina on ruijanpallas, merikissa, turska ja sei. Venekuntien suurimpien kisakalojen yh-

Jäämeren saaliskaloihin kuuluu myös myyttinen ruijanpallas.

teispituus ratkaisee voittajan. 1. palkinto on viikon majoitus ja vene Sandland Bryggessä ja 2. sekä 3. palkinto on keväinen taimenreissu Turussa tai 400 euron lahjakortti Ruotoon. Vuodelle 2020 on jo tehty varaus vastaavasta tapahtumasta Sandland Bryggeen. Aiomme julkaista myös jutun tapahtumasta tässä lehdessä ja tehdä videon, jotta saamme jaettua viikon kokemukset. Tapahtumaa voi seurata Facebook-ryhmässämme facebook.com/ groups/194392459019), johon tulee päivityksiä tapahtuman aikana. 2020 tapahtuma julkaistaan kesän aikana, josta tiedotamme lisää ryhmässämme. Mukana menossa

Sandland Brygge www.sandlandbrygge.com facebook.com/sandlandbrygge/ Teksti RAINE KOMULAINEN Kuvat NORDIC FISHING

Helppoa ruoanvalmistusta

Ruokatermarissa sopivat valmistettavaksi erilaiset retkimuonat, joihin tarvitaan vain kuumaa vettä. Voit jo kotona laittaa retkimuonapussin sisällön ja ohjeen mukaisen määrän kuumaa vettä hautumaan pulloon. Kun nälkä rupeaa hiipimään ja kalastustarkkuus heikkenee, on kiva avata lämmintä ruokaa höyryävä ruokatermari. Ruoka voidaan luonnollisesti myös tehdä kotona valmiiksi ja laittaa ruokatermariin pysymään lämpimänä.

”Kun nälkä rupeaa hiipimään ja kalastustarkkuus heikkenee, on kiva avata lämmintä ruokaa höyryävä ruokatermari.”

Nakit ja makkarat kypsyvät kätevästi

Eräs kestosuosikkeja on laittaa kuorellisia nakkeja tulikuumaan veteen joko valmiiksi kotona tai paikan päällä. Nakkien avulla saa loihdittua vaikkapa hodarit miehistölle kun ottaa muut tykötarpeet mukaan. Termoskokkauksessa kannattaa käyttää luovuutta

Kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja löytyy mieluisin. Itse olen kokeillut viime aikoina 25 minuutin kypsytyksen vaativaa Paulunsin superriisiä, jossa riisin mukana tulee siemeniä ja papuja. Kun mukaan lisää vielä esimerkiksi kuivattuja sieniä, on tuloksena erittäin juureva risotto. Lisätietoa termoskokkauksesta: Youtube, hae ”Thermos cooking” Oma ruokatermari löytyy osoitteesta www.mastermarkbrands.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Hyvät tykötarpeet kuten kuivattu sipulirouhe sekä coleslaw-salaatti viimeistelevät hodarin, jonka voi syödä suoraan veneessä.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

129

Uutta ja kokeiltua

Uutta ja kokeiltua Mika Valliuksen Garmin Quatix 5 Sapphire kulkee aina ranteessa niin kalavesillä kuin urheilussakin.

Kalastusvenelaiturin ohessa olevat oppaiden ja ammattilaisten tietoiskut kuuluvat hyvään messutapahtumaan. Kuvassa PikeMasters 2019 -kisaaja Tomi Tikkasen vene.

Suosittu kalastusvenelaituri toteutetaan myös tänä vuonna.

Uiva 2019 tarjoilee huiman kattauksen 15.-18.8. Helsingissä Helsingin Lauttasaaressa perinteisesti järjestettävä Uiva venenäyttely tarjoaa vauhdikkaan aloituksen syyskauteen. Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo avasi Kalastus-lehdelle miltä tuleva Uiva tulee näyttämään.

iva on Suomen suurin Uiva venenäyttely, joka on muuntautunut samaan tahtiin suomalaisten veneilyharrastuksen kanssa. Esillä olevien veneiden lukumäärä on jo lähes 300 ja skaala kattaa kaiken jollista kalastusveneiden kautta jahteihin. ”Perämoottoriveneiden kasvava suosio näkyy myös Uivassa ja Lauttasaaressa saa erinomaisen katsauksen myynnissä olevien veneiden valikoimaan. Loppukesän huipentava tapahtuma tarjoaa myös lähes hehtaarin kokoisen näyttelyalueen maalla ja moni tarvikemyyjä tuokin Uivaan kauden parhaat tarjoukset”, Pajusalo kertoo. Uiva hyödyntää Lauttasaaren erinomaista sijaintia veneiden koeajojen järjestämiseen. Tänä vuonna Uivan perjantai on suuri koeajopäivä ja veneitä on koeajettavissa nyt myös Uivan aukioloaikana jo klo 16 alkaen.

Kalastus Uivassa

Kalastus on ollut omana ohjelmanumeronaan Uivassa vuodesta 2017 alkaen ja sen 130

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Uiva on kalastuksen kannalta erinomaiseen aikaan elokuussa ja tarjoaa syyskalastussesonkiin loistavan startin. ”Kalastukseen soveltuvia veneitä on nähtävissä lähes kaikilla laitureilla ja erityisesti kalastukseen tehtyjä ja varusteltuja veneitä on keskitetty yhdelle laiturille, jotta harrastajat voivat tehdä helpommin vertailua ja voivat tutustua useiden valmistajien valikoimaan samalla kertaa”, Pajusalo sanoo. Kalastuslaituri on heti messualueen sisääntulon tuntumassa ja sen tunnistaa myös maalla olevien näyttävien kalastusveneiden ansiosta. Kalastuslaiturin tarjontaa laajentavat tietoiskut, jossa kalastusoppaat ja muut alan ammattilaiset esittelevät kalustoa ja tekniikkaa.

flyboard-esityksiä sekä suppailua. Uivan ravintolamaailmasta löytyy erinomainen valikoima Street Food -ruokia ja aurinkoinen terassi anniskeluoikeuksin. Kannattaa siis laittaa elokuun 15.-18. päivät kalenteriin. Lisätietoa www.uiva.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat FINNBOAT

Veneilyn ja kalastuksen erikoiskello

Garmin Quatix 5 Sapphire

ilpakalastaja Mika Vallius hyödyntää Garminin elektroniikkaa kalastuksessaan ja ranteessa hänellä on Garmin Quatix 5 Sapphire –älykello, jonka hämmästyttävät ominaisuudet on linkitetty myös Garminin veneilyelektronikkaan. Mika kertoo, että kello on kalastuskäytössä kova juttu, sillä kalalaskurin lisäksi se tallentaa kalapaikat kartalle. ”Ominaisuus, jota varsinkin toisten veneessä vieraillessa osaa arvostaa. Liikuntakäytössä se on huippulaite oli sitten uimassa, juoksemassa tai kävelemässä. Lisäksi askel- ja porrastavoitteet motivoivat liikkumaan päivittäin. Rannesykemittarikin löytyy”, Mika kehuu ominaisuuksia.

Kalastuksen harrastaja löytää Uivasta kaiken tarvittavan

Veneet ovat keskitetysti kalastuslaiturilla sekä sen vieressä olevalla maaosastolla ja vieheet ja muut tarvikkeet löytyvät lyhyen kävelymatkan päästä. ”Uivassa kannattaa kyllä kiertää muutenkin, koska esimerkiksi elektroniikkaa on näytillä myös muilla osastoilla ja kehittyvään kaikuluotainteknologiaan kannattaa käydä tutustumassa”, Pajusalo vinkkaa. Uivassa on ohjelmaa koko perheelle: purjehdusta, vesiurheilua, jetski freestyle ja

Kalastusvenelaiturille tulee tänä vuonna ennakkotietojen mukaan ainakin 18 kalastukseen suunniteltua venettä.

Kävin Mikan kanssa vesillä ja hän oli aloittanut päivän tallentamisen jo hyvissä ajoin. Tallennetut reittipisteet ja muut tiedot voidaan myöhemmin jakaa yhteensopivassa Garmin-päätelaitteessa.

Kuten älykellon ominaisuuksiin kuuluukin, pystytään Quatix5 Sapphiren avulla lukemaan sähköpostit ja tekstiviestit, mutta viestejä tuskin on kalavesillä aikaa näpytellä. Quatix5 Sapphire on suunniteltu vesille

Kalastajaa kiinnostaa tieto siitä, että Mikan kello muodostaa yhteyden yhteensopiviin Garmin-karttaplottereihin ja mahdollistaa esimerkiksi automaattiohjauksen hallinnan, reittipisteiden etämerkitsemisen sekä kellon tietojen suoratoiston Garmin-laitteessa. Sillä voidaan myös hallinnoida veneen viihdejärjestelmää. Kellossa on myös paljon muuta, josta aktiivinen vesilläliikkuja hyötyy. Esimerkiksi purjehdustoiminnot ovat erittäin kehittyneitä; ”luovimisavustin” määrittää, nouseeko vai laskeeko vene ja kalibroi veneen paapuurin/ tyyrpuurin luovimiskulmat näppäintä painamalla. Melonnassa voit seurata kokonaismatkaa sekä kuinka monta melanvetoa teet. Vesihiihdossa tai wakeboard-sessioissa voit tarkistaa veneen nopeuden oikeaksi esimerkiksi hyppyä varten. Myös muuhun outdoor-elämään

GPS-toiminnot sekä korkeus- ja ilmanpainemittari ja kompassianturi ovat erittäin

korkealla tasolla. Esimerkiksi ilmanpainemittarin avulla pystytään ennustamaan säänmuutoksia paineen lyhyen aikavälin vaihteluiden perusteella. Kolmiakselinen sähköinen kompassi tarjoaa suuntatiedot riippumatta siitä, ollaanko liikkeellä vai ei. Garmin Quatix 5 Sapphire tarjoaa uskomattoman määrän ominaisuuksia todella kompaktissa paketissa. Pelkkään kalastukseen sitä tuskin on järkevä ostaa, mutta jos aktiivinen elämäntapa ja urheiluharrastukset ovat kalastuksen ohella lähellä sydäntä, ei hankintaa kannata jäädä miettimään. Kellon hinta on 749 euroa ja lisätietoa löytyy osoitteesta www.garmin.fi.

Garmin Quatix 5 Sapphiressa löytyy omat käyttötilansa eri harrasteisiin. Käyttöjärjestelmän kieli on mahdollista vaihtaa.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

131

Uutta ja kokeiltua

Uutta ja kokeiltua Cryopak The Canadian Chill

Upeita ja omaperäisiä Gnuu-lippoja. Valkoinen on 20 g versio. Kokoverrokkina oikealla Räsäsen Seiska uutuusvärissä C/S-S.

–kylmä & kuumapussit

esällä tarvitaan viilennystä ja kauppojen perinteiset kylmäkallet ovat toimivia, mutta eivät tarjoa kovin pitkää viilennysaikaa varsinkaan silloin kun eriste ei ole kunnossa. Jo vuonna 1964 perustetun kanadalaisen Cryopakin kylmä –ja kuumapussit on täytetty erityisellä geelillä, joka on täysin myrkytöntä ja tarjoaa pidemmän kylmä- ja kuuma-ajan kuin jäädytetty vesi. Pussit voidaan jäädyttää pakastimessa tai lämmittää mikroaaltouunissa astiassa, joka täytetään vedellä. Pussi voidaan myös laittaa kuumaan veteen kattilaan liedelle. Koot: S 15,2 x 14,6 cm & M 15,2 x 19,1 cm. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Cryopakin pussit voidaan joko pakastaa kylmäksi tai kuumentaa kuumassa vedessä.

Röyhkeän kokoisia Gnuu-lippoja

yröskoskelainen Mika Toivola on tuonut markkinoille positiivisella tavalla röyhkeintä haukikamaa kalamiesmuistiin. Gnuu on 50-grammainen, isolla hopeanvärisellä lehdellä ja pientä jerkkiä muistuttavalla kalarungolla varustettu haukilippa. Isosta lehdestä huolimatta uintivastus on kevyt, vaikka epäkesko runkokin heilahtelee rajusti puolelta toiselle. Gnuut ovat kauniisti maalattuja ja siististi viimeisteltyjä, ja lisäksi viehetyyppi kiilaa sellaiselle sektorille, jossa kilpailu on toistaiseksi olematonta. Mallistosta löytyy myös 20-grammainen versio, joka on yhtä lailla kauniisti tehty, vaikkakaan ei niin poikkeuksellinen kuin isompi versio.

Aapee Alatalo ja sameavetisen matalan lahden seiskaplussa.

Old Indian -leppäpelletit savustukseen

avustettu kala on monen mielestä kalaa hienoimmillaan. Allekirjoittanut on myös innokas savustaja ja pyrin aina savustamaan omaa kalaa kun se vain on mahdollista. Satuin saamaan onnekkaasti rasvaeväleikatun pulskan 53-senttisen meritaimenen saaliiksi ja mieleeni herahti heti makoisa ajatus savustuksesta. Ei muuta kuin kala eräksi ja iltaa odottamaan. Olin tällä kertaa ottanut perinteisen leppälastujen sijaan kokeiluun pellettejä. Suhtauduin hieman epäilevästi outoihin papanoihin, jotka vielä levitettäisiin erilliselle foliolle savustuslaatikkoon. Käytin savustuslaatikkona Weberin pikkugrilliä.

Huima lämpöarvo

Pelleteissähän on tunnetusti pelkkää puuta korkeampi lämpöarvo eli tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta. Näin ollen pellettejä ei tarvinnut laittaa kovin paljoa savustaakseen noin kilon verran kalaa. Käytin reilun kourallisen. Kun kala oli valmista, oli pelleteissä vielä hurjasti lämpö- ja savureserviä jäljellä. Lopputulos oli aivan kuin perinteisilläkin lastuilla, mutta etenkin retkikäytössä kompaktit pelletit ovat helppokäyttöisempiä. Kannattaa kokeilla etenkin jos on savustamassa suurempia määriä. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Gnuu-lipat tulivat tutuksi Haukiseuran kevätreissulla Särkisaloon

Huomattavan matalalla ollut, piileväkukintojen ruskeaksi värjäämä vesi ja lähes helteinen keli kevyesti idästä puhaltavine vireineen tarjoili vaikeinta hauenkalastusta pitkään aikaan. Lauantain aikana veneeseen nousi vain kolme kalaa Aapee Alatalon ahvenvärisellä Gnuu-lipalla. Suurin niistä piirsi pituusviivan tasan metriin. Aapee on saanut tänä keväänä jo neljä metrin ylittävää haukea Gnuu-lipalla ja kun Aapee kertoi saaneensa 20 gramman versiolla 132

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

meritaimeniakin, oli selvää, että tämä lippa on syytä esitellä lukijoille. Hintaa on maltilliset 10-15 euroa väristä ja mallista riippuen. Se on perin edullista tämän tason käsityöstä. Lisätietoa: www.gnuuvieheet.fi Teksti ja kuvat NIKO SATTO

Pelletit laitetaan folioon ja folio jätetään auki.

Toimii! Pelleteillä sai aikaan todella mainiota savukalaa.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

133

Uutta ja kokeiltua Kalle Paavola kipparoi ja havainnollistaa samalla laitteiden toimintoja. Teorian jälkeen kurssilaiset lähtivät vielä kalaan.

Uutta ja kokeiltua

Humminbird Mega+ -laitteen ostajia kurssitetaan Kalle Paavolan johdolla

alastusopas ja tunnettu kilpakalastaja Kalle Paavola kurssitti Humminbird-asiakkaita Lohjanjärvellä. Seurasin ammattilaisen opetusta ja opin samalla itsekin viistokaikuluotauksen saloista. Elektroniikkavalmistaja Humminbirdin kampanjassa uuden Solix tai Helix Mega+ -laitteen ostaneen on mahdollista osallistua laitteen käyttökurssille eri puolella Suomea järjestettävillä kursseilla, joita Kalle vetää vielä heinä- ja elokuussakin. Teoriasta käytäntöön

Kaikki kurssilaiset eivät olleet edes aiemmin omistaneet Humminbirdiä, mutta kurssilla oli iso merkitys ostopäätökseen, sillä nykyaikaisesta huipputehokkaasta yhdistelmälaitteesta saa heti kaiken irti kun on kurssilla tutustunut oikeisiin käytäntöihin. Kalle aloitti kertomalla viistoluotaustekniikasta sekä perinteisestä luotauksesta. Hän selvitti miltä erilaiset pohjanlaadut näyttävät ja havainnollisti kertomaansa näyttämällä laitteen erilaisten ominaisuuksien, kuten taajuuksien muuttamisen, merkityksen kalojen ja pohjan havainnointiin. Vedessä oli paljon männyn siitepölyä, joka sekin piirtyi luotaimeen noin metrin usvamaisena kerroksena. Kurssilaiset pääsivät myös itse toteamaan erilaisia löydöksiä kalojen, pohjan laadun ja –muodon ja kasvillisuuden suhteen erilaisilla asetuksilla ja näytöillä. Onko kurssista hyötyä?

Kaikki kurssilaiset vaikuttivat tyytyväiseltä saamaansa tietoon, jota Kalle ryyditti vielä hyvillä tarinoilla tositilanteista. Jos on ostanut Humminbird Mega+ -laitteen, on todennäköisesti aktiivikalastaja ja kurssi kannattaa hyödyntää. Koulutuksen tuoma käytön varmuus ja omien havaintojen vahvistuminen olivat mielestäni parasta antia. Lisätietoa kursseista löytyy osoitteesta prokalastus.fi. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG KALLE PAAVOLAN MEGA-VENE

TULE JA NÄE LAAJIN MAHDOLLINEN KOKONAISUUS MINN KOTA i-PILOT LINK -kaukosäädin (sis. keulamoottoriin) MINN KOTA ULTREX 80 I-PILOT LINK -keulasähkömoottori (SVH. 4398,-) HUMMINBIRD AS 360 TM -vedenalainen tutka (SVH. 1398,-) HUMMINBIRD SOLIX MEGA+ SI 12” -kaikuluotain (SVH. 3998,-) HUMMINBIRD SOLIX MEGA+ SI 10” -kaikuluotain (SVH. 3298,-) HELIX DUAL SPECTRUM 2D CHIRP -anturi MINN KOTA-jalkapedali (sis. keulamoottoriin) MINN KOTA TALON -jalkasäädin (SVH. 390,-)

HUMMINBIRD HELIX SI 7” -kaikuluotain (SVH. 998,-) HUMMINBIRD SOLIX MEGA+ SI 12” -kaikuluotain (SVH. 3998,-) HUMMINBIRD SOLIX MEGA+ SI 12” -kaikuluotain (SVH. 3998,-) MINN KOTA TALON -kaukosäädin (sis. matalavesiankkuriin)

HUMMINBIRD MEGA+ KURSSINVETÄJÄ KALLE PAAVOLA Kokeneen kilpakalastajan sanomalla on painoa. Kalle on Suomen menestyneimpiin kilpakalastajiin kuuluva kalastusopas Pirkanmaalta. Kallen meriitteihin kuuluvat vetouistelun puolelta mm. Häme-Cupin voitot ja Hauen uistelun EM-voitot useana vuonna, pilkinnän Suomen mestaruus sekä useat osakilpailuvoitot eri kalastuskilpailuista. Heittokalastuksessa Kalle on saavuttanut arvostetun World Predator Classic -mestaruuden sekä suositun JigiCupin voiton.

Kallen erikoisosaamista ovat Jigikalastuksen kaikki muodot; heittojigaus, pystyjigaus, dropshot-jigaus (kuha, ahven, hauki), hauen heittokalastus, meritaimenen heittokalastus, syvän ja matalan veden täsmäuistelu sekä pilkintä. Miehen laajan menestyksen takana ovat asiantuntemuksen lisäksi kaikuluotaimen osaava käyttö ja tulkinta - tule Kallen oppiin ja näet oman kotijärvesikin täysin uusin silmiln!

MINN KOTA TALON 15” -matalavesiankkuri (SVH. 2998,-) HUMMINBIRD SOLIX MEGA+ SI -peräpeilianturi (sis. laitteen hintaan) HUMMINBIRD SOLIX DUAL SPECTRUM CHIRP -peräpeilianturi (sis. laitteen hintaan) ILMAISEKSI LADATTAVAT Humminbird FishSmart Minn Kota Talon Minn Kota i-Pilot

Laitekokonaisuus on linkitetty toisiinsa ethernet-väylän avulla. Veneessä on kaaviokuvan lisäksi kaksi Humminbird-ethernet AS ETH 5PXG -moduulia sekä tarvittava määrä Humminbird-ethernet-kaapeleita.

Kalle Paavolan veneen varustus.

134

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Kurssilaiset sovelsivat omia kokemuksiaan Kallen kokemuksiin ja keskustelua oli hienoa kuunnella.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

135

Uutta ja kokeiltua Summitin retkiastiasto on täyttä terästä, mutta silti sen verran ohutta, ettei paino karkaa.

Uutta ja kokeiltua

Summit-retkiastiat kovaan käyttöön

rittiläisen Summit-merkin retkiastiasto on kauttaaltaan ruostumatonta terästä. Kattila, lautaset ja jopa kuppi on tehty tästä hienosta materiaalista, jonka lämmönjohtavuus ja kestävyys ovat korkealla ta-

solla. Kattilasetissä tulee mukana lautanen, kattila ja kansi, jonka saa tiukasti lukittua paikoilleen esimerkiksi kuljetuksen tai keittämisen ajaksi. Kattila vetää litran, joten sillä keittää mainiosti kahviveden tai pienen keiton joko retkikeittimellä tai avotulella. Teräslautanen on halkaisijaltaan 20 cm ja se on muodoltaan puolisyvä eli siitä voi syödä myös keittoja. Painoa on 170 grammaa. Kuppi on toiminnaltaan nerokas. Onto rakenne mahdollistaa myös kuuman juoman suoraan juomisen ilman odottelua ja kuppi ei huku karabiinikahvan ansiosta, josta sen voi ripustaa esimerkiksi reppuun, vyölenkkiin tai veneen kaiteeseen. Kuppia on saatavilla kolmea väriä: sininen, punainen ja violetti. Kaikki Summit-retkiastiat ovat luonnollisesti konepesun kestäviä.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Ruostumaton teräspata kestää liekit helposti ja johtaa hyvin lämpöä. Kahva ei kuumene juurikaan.

Summitin retkimuki on vakiintunut kirjoittajien käyttöön.

”Onto rakenne mahdollistaa myös kuuman juoman suoraan juomisen ilman odottelua” 136

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Janne näyttää miten karabiinihakakahvalla varustettu muki pysyy hyvin mukana esimerkiksi vyölenkissä.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

137

Uutta & kokeiltua

Savage Gearin käärme kiemurtelee kuin aito matelija pintakalvossa.

Vision Hybrid -siimat taipuvat moneen käyttöön Hybridi taipuu aivan uskomattoman moneen Skagitista Scandiin painovalinnasta riippuen

un lähdet tulevaan perhokalastuskauteen sillä ajatuksella, että eipä tarvitse välineiden kanssa puljata tällä kertaa, olet todella väärässä. Vision tuli ja nyrjäytti allekirjoittaneen ajatukset jälleen siimojen osalta. Otin kokeiluun uuden Hybrid-siiman XO DH -vapaani sillä seurauksin, että jouduin hankkimaan myös #7-luokkaiseen XO-sinkkuvapaan samanlaisen.

Valitset vain minkä vavan tahdot sillä varustaa: Single hand, Switch tai Double Hand. Saumattomasti ampumapäähän yhdistetty liukas rannari tekee heittämisestä vaivatonta ja ennenkaikkea mukavaa. Sisäinen monorannari puritaani tukahdutettiin kertaheitolla, kun tämä mukavuus puolattiin kelalle. Voit käyttää Hybridissä mitä tahansa tippiä aina 10ft kellusta 20ft synkkään sukeltajaan. Suurimman mukavuuden siima tarjoilee siinä, että pystyt saumattomasti uittamaan perhosi lähelle, koska alkukauden tulvapenkoissa moni mörkö makoilee. Ylipäätänsä kuinka usein se kala yllättääkään aivan viimeisillä uitoilla. Nyt ei jää sekään kortti kääntämättä. Täytyy antaa kiitosta ja kunniaa siitä miten hienoa kehitystyötä maastamme tulee perhokalastuksen osalta. Ylpeänä kotimaisissa vermeissä jokivarteen. Tarkasta myös Visionin youtubesta Antti Guttoromin vinkit kyseisestä siimasta: Youtube-tili: Vision Fly Fishing Videon nimi: Hybrid Fly Line Hybrid-runko 79 euroa. Hybrid-tipit alkaen 26 euroa. Teksti ja kuva SAMI VÄLIKANGAS

Pulleampaa evästä pedoille

Konger Flat Shad

Savage Gear 3D Snake kiemurtelee kalat iskuun

igauksen erikoismerkki Konger esittelee tälle kaudelle shad-tyyppisiä isompia jigejä, joiden muoto on solakkuuden sijaan pullea. Sarjassa on kolme eri kokoa: 9,5; 12,5 ja 16,5 cm. Pienin koko toimii parhaiten ahvenelle, keskikoko on optimaalinen kuhalle ja isoin hauelle. Kahteen pienempään voidaan kiinnittää perinteinen jigipää, isoimpaan voidaan rigata stinger-koukutus joko yhdellä tai kahdella koukulla. Flat Shadit myydään paketeissa seuraavasti: 9,5 cm 4 kpl / pkt, 12,5 cm 4 kpl / pkt & 16,5 cm 3 kpl / pkt. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi.

avage Gearin 3D Snake perustuu aidon käärmeen skannaukseen. Tiedossa on, että hauet nappaavat joskus myös pieniä rantakäärmeitä ruoakseen pinnasta ja niitä tilanteita varten Savage Gearin uistinvelho Mads Grosell suunnitteli käärmeen.

Uitetaan joko pinnassa tai pintakalvon alla

Käärme ui leveällä S:n muotoisella uinnilla joko pinnassa tai aivan pintakalvon alla. Siima voidaan kiinnittää kahteen eri pisteeseen, jotka määrittävät uintisyvyyden. Aidon käärmemäisen uinnin salaisuus on ainutlaatuisissa vaijerinivelissä ja leikaroidut koukun kiinnityskohdat antavat koukuille tarvittavaa liikkumatilaa kalan ollessa kiinni. 30-senttinen ja vain 57 grammaa painava käärme soveltuu hyvin heitettäväksi tavallisella haspelisetillä ja sen hinta on 21,90 euroa. Lisätietoa www.opm.fi.

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuva JANNE KOIVISTO

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Käärmeen ulkomuoto perustuu aitoon 3D-skannaukseen. Mustalla käärme näyttää maassa erittäin aidon oloiselta.

138

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Käärmettä voi uittaa tasaisella kelauksella tai sykäyksittäin.

Konger Flat Shad muistuttaa pientä pasuria ja sehän on kuhille mieleen.

Konger Flat Shadien mallistosta löytyy sopiva koko yleisimpien petokalojen pyyntiin.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

139

Uutta ja kokeiltua

Abu Mass Beat IIn erikoisuus ovat erilliset kahva- ja vapaosa.

Victis on mainio perusvapa haukishadeille.

2 eri näkemystä haukivavasta – Abu Mass Beat II & Victis Abu Mass Beat II 751 H

Mass Beat II -vapasarja sisältää erilaisia vapoja hieman järeämpään kalastukseen. 3M Powerlux 300 –aihiot, Fuji-kelakiinnike sekä Alconite-sisärenkain varustetut Fuji K -vaparenkaat muodostavat laadukkaan kokonaisuuden. Kokeiltu 751H-vapa on uuden nousevan hauenkalastuksen downsize-trendin malliesimerkki, hieman perinteistä haukivapaa lyhyempi (226 cm) ja heittopainot maltillisia. Se on hyvin kevyt ja sillä heittää helposti ja pitkälle painoluokan keskivaiheilla noin 50-60 g vieheillä. Yläpäässä yli 80 g vieheet kannattaa suosiolla jättää heittämättä. Vavan erikoisuus on kahvaosa, johon varsinainen vapa kiinnitetään. Takakahva on lyhyehkö, mikä toisaalta sopii vavan luonteeseen hyvin. Vapa on jämäkkä heittää oikeilla viehepainoilla, herkkä aihio välittää kalan iskun hyvin ja koukuttaa kalat erittäin helposti jo pienellä liikkeellä. Kevyehkön kelan kanssa yhdistelmä toimii jopa yhdellä kädellä, mutta esimerkiksi ison kelan kanssa on hyvä käyttää kahta kättä. Vavan hinta on laatuun nähden kohtuulliset 149 euroa. Lisätietoa www.abugarcia.fi.

”Vapa on jämäkkä heittää oikeilla viehepainoilla, herkkä aihio välittää kalan iskun hyvin ja koukuttaa kalat erittäin helposti jo pienellä liikkeellä.”

kalastaja ei ehken tunne vapaa omakseen. Vapa on parhaimmillaan 60-90 g haukishadeilla ja hybridivieheillä, jotka lentävät pitkälle. Testissä kokeiltiin myös suurempia viehepainoja ja rauhallisesti heittämällä vapa käyttäytyi nätisti. Vavan viehelenkki on erittäin innovatiivinen ja vastaavan toivoisi löytyvän muistakin tuotteista. Nopea aihio koukuttaa kalat hyvin. Vavan noin 120 euron hinta on linjassa ominaisuuksiin nähden ottaen huomioon, että sitä käytetään siihen mihin se on suunniteltu. Lisätietoa www.abugarcia.fi.

Victiksen koukkulenkki on kätevä. Koukku pysyy, mutta sen saa nopeasti vapautettua.

Teksti JUKKA MANNER Kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Abu Victis 822H -shadvapa

Abu Garcia Victis –sarjan vavoista löytyvät sopivat mallit esimerkiksi hauenkalastukseen, jigaukseen tai yleiskalastukseen. Nyt kokeiltu vapa edustaa shad-vapatyyppiä. Victiksessä on nykyisen trendin mukainen nopea aihio, joka vaatii hieman rivakampaa heittoa, jotta aihiosta saa parhaan tehon irti – rauhallisia heittoja harjoittava

140

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Victiksen kahva on melko pitkä.

Mass Beatin Alconite-sisärenkain varustetut Fuji K -vaparenkaat lupaavat siimalle pitkää ikää.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

141

Uutta ja kokeiltua

Uutta ja kokeiltua Vapa

1000-sarjan Daiwa Caldia LT Magsealed yhdistettynä Prorex X -vapaan on onnistunut kokonaisuus.

Caldian kaveriksi liitimme Prorex X – sarjan 7-jalkaisen ja 3-21 g viehepainosuosituksen omaavan erityisesti dropshot-kalastukseen suunnitellun vavan. 104 grammainen vapa sopii dropshottauksen ohella kaikkeen jigikalastukseen pääosin ahvenelle, mutta ei vapa kuhaakaan pelkää. Kelakiinnikkeenä toimii Fuji Skeleton

Sen ansiosta vapojen rakenne saadaan kevyeksi ja siroksi. Fuji Skeletonin etuna on se, että kalastajan sormet ovat suoraan kosketuksissa aihioon ja tuntuma eri tilanteisiin on huippuluokkaa. Vapa on aihioltaan varsin kärkitoiminen

Keskiosa alkaa elämään vasta kun kala on kiinni ja antaa tunnokasta voimaa väsytykseen. Daiwa on onnistunut rakentamaan vapaan hyvät heitto-ominaisuudet ja jigien heittely onnistui ”vippailemalla” aivan kuten oikeaoppisessa jigivavassa pitääkin. Noin 20 ahvenen ja 10 kuhan jälkeen myös tartutusominaisuudet havaittiin hyviksi. Vavan hinta on 114,50 euroa, joka on linjassa ominaisuuksien kanssa.

Ahvenet tykästyivät Tournament-sarjan pienimpiin 7,5-senttisiin jigeihin.

Tournament D’Fin –jigisarja – Made in Japan

Jigiherkkuja Daiwan tyyliin Caldia LT 1000 -kela, Prorex X 7’–vapa & Tournament –jigit

apanilainen suurvalmistaja Daiwa esitteli tälle kaudelle erittäin kiinnostavia keloja, vapoja sekä jo kerran tuotannosta poistuneita, mutta paluun tehneitä Tournament-sarjan jigejä. Poimimme uutuuksista herkullisen combon, jossa Caldia LT 1000 –koon jigikela ruuvattiin Prorex 7’ 3-21 gramman uistinsuosituksella olevaan vapaan. Siimana Daiwan oma J-Braid-monikuitusiima ja jigeinä Tournamentin eri kokoja. Kohdekaloina ahven ja kuha.

Kela

Caldia on LT-sarjan kela eli Daiwan Light & Tough –konseptin mukaisesti se on jämäkkä, mutta samalla kevyt. Tämän mahdollistaa Daiwan omasta Zaion-erikoiskomposiittimateriaalista tehty runko. Koneisto on valmistettu A7075-luokan lentokonealumiinista, joka on kevyt sekä erittäin kestävä että tarkka. Kelan kestävyyden kruunaa Magsealed-magneettiöljylaakerointi. (Lue lisää nro 1/19). Tämä malliston kevyin malli painaa vain 180 g ja on omiaan juuri kevyessä jigikalastuksessa. 4,8:1-välitys sopii hyvin rauhalliseen uittotyyliin. Kela edustaa kaikissa osa-alueissa laatua ja 1000-sarjan kelalla kalastukseen saa mukavaa finesse-henkisyyttä ohuen siiman ryydittämänä. 209 euron hintaiseen kelaan sijoittaminen kannattaa, jos kalapäiviä tulee enemmän kuin 10 kauden aikana.

142

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

42-senttinen ”hikimitta” nakersi myös pienintä jigiä.

Prorex X 7’ -haspelivapa.

Nämä jigit niittivät aikoinaan kovaa mainetta, mutta poistuivat sitten markkinoilta. Täksi kaudeksi Daiwa otti ne jälleen ohjelmaan, eikä suotta. Malli on itsessään klassinen pikkukalan muotoinen eikä sinänsä erikoinen. Pyytävyyden juju piilee kumiseoksessa, johon on lisätty suolaa. Suola tekee rakenteesta todella herkästi reagoivan ja sen ansiosta jigeillä voidaan kalastaa myös pelkällä koukulla ilman painoa todella matalissa paikoissa. Makutuomareina jigeillä toimivat samat 20 ja 10 kuhaa mitä vavallakin. Nappi oli kohdillaan, joten jigit lunastivat paikkansa jatkoon. Herkkyydellä on tosin pieni hintansa: jigit kuluvat aika nopeasti, joten pyrstöjä kannattaa tarkkailla ja vaihtaa uusi tilalle, mikäli isompaa kulumaa ilmenee. Jigejä löytyy kolmea eri kokoa: 7 ½, 10 ja 12 ½ cm ja hinnat vastaavasti 6,95; 7,95 ja 8,95 euroa/5 jigin pussi. Lisätietoa Daiwan tuotteista: www.daiwa-scandinavia.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO & ANTTI ZETTERBERG

Caldiassa on vahva laadun tuntu, jota osaa arvostaa kun kalastaa enemmän. Vavassa on tunnokas Fuji Skeleton -kiinnike.

Tournament-sarjan D’Fin-jigit edustavat jigimaailman herkimpiä uimareita.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

143

Uutta ja kokeiltua

Uutta ja kokeiltua Heli Nikula kokeili Breckeneitä Näsijärvellä. Off Shore Blue -linssi ei ole aivan optimaalisin humusjärveen.

Bollén uudet kelluvat kalastuslasit eivät hätkähdä veteen pudottuaan vaan jäävät välittömästi kellumaan.

Bollélta kelluvat kalastuslasit Holman & Brecken Floatable

anskalainen aurinkolasivalmistaja Bollé on panostanut kalastukseen ja tästä uusimpana esimerkkinä ovat Brecken Floatable ja Holman Floatable kelluvat aurinkolasit. Brecken Floatablen aisojen sisäpuolella on ilmakuplia, jotka mahdollistavat kelluvuuden. Holman Floatable on valmistettu materiaalista, jonka ominaispaino häviää vedelle. Kellutuskokeessamme Holman kellui paremmin aivan pinnassa ja Brecken hieman syvemmällä. Kummatkin kuitenkin kelluivat hyvin. Laseja käyttivät miesten lisäksi myös yksi nainen, Heli Nikula, joka kokeili Breckeneitä kotivesillään. Vaikka lasit näyttivät aluksi suurilta, ne istuivat Helin kasvoille muitta mutkitta ilman että ne häiritsisivät kalastusta. Kovaa vauhtia veneellä ajaessa ei kummankaan reunoista tullut häiritsevää ilmavirtaa silmiin eikä sivuhäikäisyä ilmennyt missään tilanteessa.

144

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Laadukasta optiikkaa

Bollé on eräs maailman suurimmista aurinkolasimerkeistä ja sen näkee. Materiaalit ovat kauttaaltaan laadukkaita pienintä yksi-

tyiskohtaa myöten. Linssit ovat vahvaa polykarbonaattia Bollén omalla HD-suodattimella, joka parantaa kontrastia. Kalastajalle polarisoiva ominaisuus on olennaista, sillä se poistaa vaakaheijasteet veden pinnasta ja mahdollistaa näkymän veden alle. Bollélla on kaksi erityisesti vesille tarkoitettua polarisoitua linssiä

Holman kelluu aivan pinnassa, Brecken hieman pinnan alapuolella.

OLEO-pinnoitus saa myös suolaveden katoamaan linssien pinnoilta nopeasti.

Off Shore Blue (Breckenissä) ja Brown Gold (Holmanissa). Kummankin mainio suorituskyky korostuu kirkkaassa kelissä ja pilvisellä säällä Brown Gold –linssi pääsee loistamaan, sillä se muuttaa valonsävyn sellaiseksi, että pinnan alle näkee jopa humusvedessä. Breckenin Off Shore Blue toimi erinomaisesti kirkkaassa meri –ja järvivedessä ja hyvin humuksellisessa tai sameassa järvivedessä. Kummastakin löytyy neljä erilaista linssi/kehysvaihtoehtoa, jolloin sopivan voi valita sen mukaan missä päin kalastaa.

Holman Floatable.

Käytännöllistä helppoutta

Lasit jäävät kellumaan välittömästi veteen tiputtuaan ja niiden havainnointi tai löytäminen on helppoa aisojen huomiovärien ansiosta. Linssien OLEO-suojapinnoitus helpottaa suolavesipärskeiden puhdistamisen nopeasti ja lasit ovat nopeasti käyttövalmiina. Kalastukseen ei juuri käytännöllisempiä laseja löydy. Lasien hinta on 179 euroa. Tarkista saatavuus ja lisätiedot www.neonsun.fi. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO & ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

145

Uutta ja kokeiltua

Siekillä ajatellaan Suomea

uolalainen uistinvalmistaja Siek kuuluu turkulaisen Wake Fishingin valikoimiin. Yhtiön juuret ovat vuodessa 1986, jolloin innokas puolalainen kalamies Marek Wieczorek alkoi tekemään puusta käsin uistimia kellarissaan. Marekin tuotokset olivat muidenkin mielestä erinomaisia ja kalastavia, joten suosiosta rohkaistuneena hän perusti yrityksen tekemään uistimia. Mallisto on kasvanut vuosien varrella kattamaan huomattavan määrän erilaisia kalastustyylejä –ja tapoja aina finesse-kalastuksesta raskaaseen jerkkikalastukseen.

Huolellista testausta

Jokainen Siekin uistin testataan yksilöllisesti ennen myyntipisteisiin lähettämistä. Käsinmaalatut värit ovat nekin tänä päivänä yhä harvinaisempia. Vaikka mallisto on vuosien varrella kasvanut, ei Marek ole tinkinyt laadusta. ”Teemme sen minkä laadukkaasti pystymme tekemään, emmekä lähde ahnehtimaan määrää ennen laatua”, hän painottaa. Suomen markkinoille yksilöityjä uistimia

Siekillä on huomattava määrä vain Suomessa myytäviä uistimia. Uistinvalmistuksen suurvallassa tiedetään minkälainen on hyvä uistin ja Siekit ovat saaneet hyvän vastaanoton. Mallistosta Kirre 4,5 cm, Super Cobra 5 cm, Kuhakelmi 9 cm, Kuhakelmi 12 cm, Gobio 9 cm, Leech, Ahvensieppari 3 g ja Kuhasieppari 5 g ovat erikoismalleja Suomeen. Lisätietoa: woblerysiek.pl & wakefishing.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SIEK

9-sentin Siek Gobio.

12-senttinen Siek Kuhakelmi.

Siek Super Cobra.

146

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

147

Uutta ja kokeiltua

Summit-lyhty valaisi ruoanlaittoa toukokuun alun myöhäisillan hämärässä.

Summit-retkilyhty käyttökokeessa

iime numerossa kokeilimme Summitin retkilyhtyä päiväretkellä, mutta nyt lyhty lähti pariksi yöksi saareen valaisemaan. Käytimme lyhtyä niin leirissä ruoanlaiton apuna kuin yleisvalonakin. Lisäksi teltassa se toimi mainiona yleisvalona katosta roikotettuna. Kuten viime kerralla jo kehuimme, on rakenne, kirkkaus ja keveys tässä tuotteessa kohdillaan, joten hankintaa voi suosittaa, etenkin kun hintakin on monen kukkarolle sopiva. Lyhdyn mukana tulee 3 kpl AA-sormiparistoja ja lyhdyn maksaessa 16,95 euroa ei hankinnalle ole estettä. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Teltassa ei tarvinnut hämärässä haparoida.

148

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

149

Ajankohtaiset haukiperhot Teksti ja kuvat JANI MÄKELÄINEN

Perhokalastaja Jani Mäkeläinen sitoo kauden jokaisessa numerossa ajankohtaan täydellisesti sopivan haukiperhon.

ämän vuoden ensimmäisessä artikkelissa käsiteltiin hauen kevään särkikarkeloita ja minulle on luonnollista, että kalastan paljon luonnonmukaisilla väreillä ja jäljittelen hauen oikeita saaliskohteita. Vesien lämmetessä luonnonmukaiset värit toimivat erittäin hyvin ja vasta syksyn kylmät vedet tuovat perhoihin väriloistoa. Uskon kuitenkin, että luonnollisiin väreihin tulee sisällyttää hieman kirkkaita värejä enemmän mitä pidemmälle kausi etenee. Kohti kesää mentäessä hauet siirtyvät pois matalasta ja vaikka pysyvätkin omalla ”reviirialueellaan” löytyy isompia haukia enemmän syvemmältä ja lähempää vitaikkoja sekä muuta pohjakasvillisuutta. Usein lahtien keskustat ovat alueita, joita kalastajat eivät juurikaan heitä, vaikka tuo kahden-neljän metrin alue on loistavaa aluetta isolle kalalle. Samalla tavalla lähistöjen syvemmät penkanreunat ja kivikkoalueet ovat loistavia hauen ruokailupaikkoja, joissa tarjoan juuri luonnonmukaisia värejä, oli sitten kyseessä, perho, shadi, jerkki tai vaikka jigi.

150

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

Kuva 1

Ahvenimitaatiot ovat omassa kalastuksessani tärkeitä. En sido niitä niin yksityiskohtaiseksi mitä hyvin usein näkee perhonsidontafoorumeilla, mutta haluan että ne ovat tunnettavia ahvenimitaatioita. Sidon nämä perhot hyvin usein kolmeen tai viiteen värisävyyn. Peruspohja on näissä perhoissa aina sama, eli teen pyrstön maksimipituuden hopeisesta, helmiäisestä sekä valkoisesta flashabou-kuidusta. Monesti on kysytty miksi juuri valkoista. Valkoista saa helposti värjättyä, mutta valkoinen jo itsessään soveltuu ahvenvärisiin perhoihin ja tuo erittäin mukavan väriläiskän ilman, että perhoon tarvitsee lisätä kirkasta väriä. Usein kysytään, että miksi perhoissani on jätetty koukun etuosa sitomatta, eli valmiissa perhossa on noin kolmannes sitomatta. Syy on hyvin yksinkertainen: perhosta saa kiinni pihdeillä tai hookoutilla helpommin eikä se hajoa irrottaessa.

Kuva 2

Vaikka kyseessä onkin keinokuituperho, niin käytän usein luonnonmateriaaleja. Luonnonmateriaalien etu on elävyydessä sekä se, etteivät ne vettyneenäkään paina juurikaan. Strutsi on yksi loistava materiaali haukiperhoihin. Materiaali on edullista, se elää erittäin hyvin, sen värikartta on suuri ja siitä saa kirkkaita värejä. Perhoihin saa pituutta helposti ja se on äärimmäisen helppo sitoa. Sido kaksi nippua koukun päälipuolelle ja yksi alle. Älä sido nippuja tasapituiseksi vaan lomita niput, jotta ne istuvat perhoon paremmin. Kuva 3

Seuraavaksi aloitetaan keinokuitujen lisääminen. Nyt on tärkeää saada perholle profiili, joten itse otan usein perhon kesken sidonnan pois penkistä ja roikotan sitä alaspäin, jotta näen, minkälainen perhon profiilista tulee. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista korjata profiilia helpostikin, mutta sinun tulee tietää, minkälainen profiilista on tulossa. Silmä tie-

tenkin harjaantuu profiilin tekemiseen ajan saatossa. Sama kaava kuin aina aikaisemminkin, kaksi nippua päälipuolelle ja yksi alle. Muista aina vetää keinokuitunipun kärkiä eri mittaisiksi, jotta perhon siivestä tulee mahdollisimman kaunis. Mielestäni on tärkeää, että perhoihin lisätään glow-, uv tai fl-kuituja lisäämään houkuttelevuutta. Itselleni yksi suosituimmista materiaaleista on Big Fly Fiber, joka hohkaa siiven seasta todella tyylikkäästi.

Kuva 4

Seuraavat niput ovat jälleen uutta väriä. Nyt sekoitetaan keinokuituja enemmän eli tässä tapauksessa keltaista vatsaan ja vaaleampaa vihreää selkään. Tässä vaiheessa myös vaihdan karkeamman keinokuidun pehmeämpään, jotta saan perhon hartioihin enemmän muotoa. Samalla perhon profiili vahvistuu ja muodosta tulee parempi. Kuva 5

Nyt lisää kimalteita mukaan selkäpuolelle niin paljon kuin mielestäsi on hyvä määrä. Itse en tee perhoista ”joulukuusia”, mutta perhoissa tulee olla välkettä. Lisäksi teen jo nyt raitoja perhoon. Vaikka raidat suurimmaksi osaksi jäävätkin perhon siiven alle piiloon, niin aivan lopuksi vahvistan näitä samoja raitoja selvemmiksi ja vedessä raidoitus näyttää erittäin hyvältä.

Kuva 6

Lopuksi lisään perhon päälle pehmeää dubbingia, kuten Predator Dubbing, jonka kuidut ovat tarpeeksi pitkiä tekemään kaunis selkäosa. Liiman silmät kiinni elastisella liimalla tai geeliliimalla. Mitä enemmän mennään kohti kesää ja syksyä, sen enemmän perhojen tulee ”leijua” ja uida jerkkimäisesti puolelta toiselle, joten perhon pää ei saa enää painaa liikaa ja siksi vähennän epoksi- ja uv- liimapäiden tekemistä. Lopuksi värjään perhoa tusseilla. Tummennan selkää reippaasti, lisään oranssia tai punaista kurkkuun, oliivia tai vihreää kylkiin.

Lopuksi

Teen paljon erilaisia versioita. Tietenkin omaksi iloksi, mutta myös testatakseni mitkä sävyt toimivat missäkin olosuhteissa. Tällä hetkellä omaan suosikkirasiaan ovat löytäneet juuri chartreusen ja keltaiset värisävyt, perhot, joissa on selkeästi enemmän kontrastia. Hyvin usein olen ollut tilanteessa, jossa olen uittanut tummaa ahventa ilman tulosta, mutta varsinkin tummina päivinä perho, jossa on ollut kirkkaampaan vihreää joukossa, onkin ollut todella tehokas. Itse uskon, että vaikka hauki olisi erittäin vaikealla syönnillä voi sen saada iskemään perholla, joka poikkeaa hieman massasta. Tarvitaan vain pieni ärsyke.

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

151

Ajankohtaiset haukiperhot

KESÄISIÄ PERHOJA HAUELLE

Uutuudet & uutiset 4 NUMEROA KOTIINKANNETTUNA 20€

Mika Vornanen

Kunnianhimoista kalastusta

len itse ollut siellä, tiedän mitä se on. Apina kasvaa selässä niin suureksi, että on pakko saada ja, jos ei satu saamaan, niin ainakin karkasi, oli hetken kiinni, seurasi ja niin edelleen. Reissusta ei ole mitään kerrottavaa, jos ei ole valokuvaa isosta kalasta. Kehtaako edes kertoa käyneensä kalassa? Valokuva, hmm. Ei ole saatu, jos ei ole valokuvaa, niinhän se tahtoo olla? Sain yksin ollessani ison hauen, itseasiassa kolme isoa haukea yhdellä heitolla. Ensimmäisen, viimeisen ja ainoan, jonka kanssa yritän ottaa selfien ja todistaa maailmalle saaneeni kalan. ISM (ihan sama mulle)! Lainaan tähän kollegani Timo Narisen sanoja: ”Elämyksiä itselle vai suorituksia maailmalle?”

Kympin hauki, jokaisen hauenkalastajan unelma(ko)?

Omista kaloistani en enää ole huolissani, tulee jos tulee

Olen jokaisesta saamastani kalasta iloinen, niin pienestä kuin suuresta. On, tai siis oli minullakin ”apina” selässä. Joka kevät miettii, tuleekohan yhtään 110 cm ja 10 kg haukea asiakkaille. Apina kasvaa kauden edetessä, jos isomuksia ei näy eikä kuulu. Metrin hauki, hah! Kyllä sen pitää olla metrikymppi ja/tai kymppi. Vaan kymmenien metriplus sekä jokusen yli 110 cm kalan jälkeen kuulin itseni lausuvan, mutta todellisia härkiä ei ole näkynyt. Anteeksi Mika (siis minä), että niin kuin mitä? Eikö mikään riitä? Yritän ensi kaudella olla itselleni armollisempi. Sinä päivänä, kun pääset eroon kunnianhimon tyranniasta alat nauttia kalastuksesta. Kalaonnea kaikille (jotka sitä tarvitsevat).

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

2/19

Ota muka an!

ILMAINE N GRATIS FREE

Tänä keväänä olemme taas kerran saaneet todistaa lähes täydellisyyttä hipovia epäonnistumisia, kun moni kalamies on saanut +110 cm, mutta ”vain” alle 10 kg hauen. Nämä hyppynaruiksi kutsutut suurhauet saavat osakseen väheksyntää sekä loukkauksia. Ne aiheuttavat saajalleen mielipahaa ja traumoja, koska ovat kuteneet eivätkä juuri sillä hetkellä paina yli 10 kg. Olisiko yhteiskunnalla tarjota mitään tukea ahdistukseen?

Keskikesän hauenkalastus

Miten löydät kesähauen? Lähialueet tutuksi Tasavuosia 2019

Mercury Marine 80 vuotta Uusi tekniikka avuksi

Viistokaikuluotain heittokalastuksessa Pienvesistöt haltuun

Perhokalastusta kotikulmilla Suosio nousussa

Ahvenen kalastustekniikat

KALASTAJAN PIE NVE NEET

facebook.com/kalastuslehti kalastus219.indd 1

31.5.2019 15.12

Tilaus: Jaicom Oy Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi 152

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

153

Jakelupisteet 2019

KESÄLEHDESTÄ KALASTUS/VENELIIKKEET

GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Adita Wobbleri Flipper Market Meri-Info Maritim Schröder John Nurminen Marine Varuste.net Helsinki Spey Clave Waltic HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike HÄMEENLINNA Erämaailma IISALMI Pohjois-Savon Luontovaruste IMATRA Kisa Imatra JOENSUU Jokikone Oy JOUTSA J.Varis

KIIMINKI Frontters

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

Yamaha Center Turunmaan ase ja kone

KIRKKONUMMI ERÄ+

MIKKELI Kala-Kalle

URJALA Valajärven kartano

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

NIVALA Savenmaa

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

OULU Tiura Uistin

KORPPOO Buffalo

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky

VANTAA Yamaha Center Ruoto (Tuusula)

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Rialinna

RAISIO Raision Meri & Metsä

KUUSAMO Kuusamon Uistin Tärppi

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy LAHTI Erä-Lindroos LAMMI Sport Lammi Tuulonen

RAUMA Sissos Myymälä

SAARENKYLÄ Karin Kampe SALO Salon Urheilutarvike Oy SIPOO W&W Marine Oy SODANKYLÄ Simonen

JYVÄSKYLÄ Karin Suurmyymälä

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

JUVA Rauta Maatalous

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

KAARINA Kalastuskeidas

LOPPI Eräloppi Oy

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky

KAINUU Hotelli Kainuu

LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

KAUSTINEN Eräkellari

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

TAMPERE Nippon Verkko Tampereen Kalastusväline Oy Yamaha Center Ruoto

KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka

TURKU

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari KOTKA Kymi Fishing KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy RÖNNÄS Fishing Lords ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

KALASTUSOSASTOT

TOKMANNI (kautta maan) HONG KONG (kautta maan) MOTONET (kautta maan) XXL (kautta maan) KÄRKKÄINEN

FIBROX PROFESSIONAL Ammattilaisen valinta. Swiss Made.

MAKERS OF THE ORIGINAL SWISS ARMY KNIFE | ESTABLISHED 1884 154

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com

155

KALASTA AHVENTA! UUTUUS

UUTUUS

156

Kalastus-lehti 2/19 | Kalamies.com