Kalastus 3/18 by krookmedia

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/18

n! ukaa m a t O

INEN A M IL IS GRAT FREE

Kokemuksen merkitys korostuu

ONKO PAIKKATIETO NIIN TÄRKEÄÄ? Älä kalasta liian syvältä

VERTIKAALIJIGAUSTA VASTUULLISESTI Loistavaa ruokakalaa helposti

SYYSAHVENEN

Koeajossa

AALTO MARINE 550 FISH FALCON BR 6

JIGAUS HAUKI ON HAUELLE PETO Uutta ensi kauteen

Lajitoveritkin vaarassa

facebook.com/kalastuslehti

EFTTEX 2018

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Pääkirjoitus 3/2018 Lukijamme Jouni Ruotsalainen lähetti hienon muiston tästä kesästä. Kuvassa hänen siskonsa 15-vuotias tytär sai kelata hauen ylös kumipatjalla koiran kanssa kalastaessaan. Kuva on otettu Vesijakojärvellä 1.8.2018 Padasjoella.

Kaikkien aikojen kesä

ennyt kesä ei jäänyt itselläni muistiin mitenkään erityisen hyvänä kalakesänä, mutta aurinkoa ja lämpöä saatiinkin sitten reilusti: yli 30 asteen helteitä päivätolkulla ja jopa merialueen lämpötila huitoi yli 25 asteessa. En muista omassa elämässäni olleen koskaan näin pitkäaikaisia hellejaksoja. Mitä tästä kaikesta pitäisi sitten ajatella? Jos katsoo lyhytnäköisesti, on toki mukavaa, että ihmisillä on kesäloma-aikaan miellyttävä lomasää. Tyytyväisiä olivat varmasti myös ravintolayrittäjät, juomavalmistajat ja jäätelönmyyjät. En pistä pahakseni sitä, jos ei kala syö kunnolla helteellä, mutta se harmittaa millaisia kauaskantoisempia vaikutuksia pitkällä hellejaksolla voi olla niin kaloille kuin luonnollekin. Vääjäämättä tapahtuvan ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja viime kesä toimi tästä oivana esimerkkinä. Mökeillä kaivot tyhjenivät, pihanurmikot kuivuivat ja puut kuivuivat pystyyn. Happikato sai monen järven ekosysteemin sekaisin ja niin kaloja kuin simpukoitakin kuoli. Virtavesiä jouduttiin lämpimien vesien myötä sulkemaan kalastukselta, jotta jalokalat eivät kuolisi kalastusrasituksessa. Metsissä näky oli lohduton, maa vain pölähteli jalkojen alla eikä marjastusta tai sienestystä edes kannattanut harkita. Sinilevätilanne Itämerellä oli sekin ennätyksellinen.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Luonnossa muutos on jatkuvaa, mutta viime aikojen muutokset ovat tapahtuneet niin nopeasti, etteivät lajit ehdi sopeutua. Pääsevätkö lapsemme enää nauttimaan siitä mistä meidän sukupolvemme on saanut nauttia? Mitä voin tehdä asian korjaamiseksi? WWF:n mukaan suurin osa ilmastovaikutuksistamme syntyy energiasta, ruoasta ja liikkumisesta, joten ratkaisut löytyvät näistä tekijöistä. Mitäpä jos söisit esimerkiksi enemmän kotimaista kalaa ja kasviksia kuin lihaa? Tarvitseeko joka paikkaan liikkua autolla? Onko Thaimaan loma aivan pakollinen? Pystynkö asumaan asunnossa, jonka lämpötila on 22 asteen sijasta 20? Kalastuksen tiimoilta olen huomannut myös merkittävää polttoainesäästöä keulasähkömoottorin hankinnan myötä. Suosittelen. Nautinnollisia hetkiä viileän syyskalastuksen parissa,

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

Mad Red

Live Pike

SHAD OR JERK? BIG FOR SURE! DUCKFIN SHAD XL

LAZY JERK

25cm - 110g Duckfin tail action, even with slow retrieve. RRP 8.95 €

15.5cm - 85g Slow sinking with easy make action from reel movement. RRP 15.95 €

10 Colours available

13 Colours available

BURNING PERCH

CHIAYU

GHOST LIME

GUDGEON

PERCH

BLACK GOLD TIGER

FIRE TIGER

GHOST DARK SHADOW

LIVE PIKE

RED TIGER

GOLD TIGER

PIKE

ROACH

REUGEN HERRING

URUME

MAD RED

GOLD GHOST PERCH

SPOTTED YELLOW

LIVE PERCH

HOLO PINK

GHOST METALLIC BLUE

SETSUKI AYU

#SEEKYOURMONSTER

MOON SHADOW

daiwa.com/scandinavia Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Sisällys 3/2018 Syksyllä ahvenet ovat hyvin napilla ja noin 30-35-senttiset parviahvenet ovat mainiota ruokakalaa jigikalastajalle. Helsinkiläinen Mikko Kuikka näyttää esimerkkiä. Lue lisää sivulta 18. Kuva Antti Zetterberg.

JULKAISIJA Krook Media Oy Särkiniementie 3 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Ari Paataja Janne Koivisto Niko Satto

6 10 18 24 28 34 36 42 46 50 52 54 56 60 62 66 72 74 78 102 104

Pääkirjoitus Hauki on hauelle peto – Nikolaj Korsholm Jigi maistuu syysahvenelle – Mikey Sarelin Tekeekö paikkatieto autuaaksi? – Niko Satto Vastuullisesti vertikaalijigaamaan – Jörgen Larsson Juha Happosen kuhaniksit Kanadan matkapäiväkirja osa 3 – Niko Satto Rapalan uistinsuunnittelijat – Antti Zetterberg Vesistöjen roskaantuminen – Ida Sandberg Maan mainiot kalamiehet | Marko Ylitalo – Ari Laine Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä Pörje Parilla Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg Patologit – Aki Janatuinen Vene-esittely Aalto Marine 550 Fish – Antti Zetterberg Vene-esittely Falcon BR 6 – Antti Zetterberg & Sami Syväoja Tekniikka EFTTEX 2018 -uutuudet – Antti Zetterberg Uutta & kokeiltua Kalastusoppaan arkea – Mikey Sarelin Mika Vornasen kolumni

Aalto Marine 550 Fish esittelyssä sivulla 62. Kuva Antti Zetterberg.

AVUSTAJAT Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Veikko Satto Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Juha Happonen Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Terkel Christensen Timo Palokas Markus Männistö KANNEN KUVA Nikolaj Korsholm ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy huhtikuussa 2019 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti NIKOLAJ KORSHOLM Kuvat NIKOLAJ KORSHOLM & JAAKKO VARJOKORPI Käännös ANTTI ZETTERBERG

Hauki juuri syötynä ja heti on käyty uuden saaliin eli tässä tapauksessa särkiuistimen kimppuun. Kuva Nikolaj Korsholm.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Hauki on vesien huippupeto, eikä epäröi syödä pienempiä lajitovereitaan, mikäli sellainen mahdollisuus tarjoutuu. Tutkimuksissa on havaittu haukien käytösmalli, jossa haukia syövät hauet toimivat haukikannan säätelijöinä, jolloin vain suurimmat ja vahvimmat selviytyvät.

annibalismia ei tapahdu kovinkaan monen kalalajin kohdalla, mutta haukien keskuudessa se ei ole mitenkään harvinaista. Välillä käy myös niin, että vaikka muuta ruokaa kuten särkeä, lahnaa tai suutaria olisi tarjolla runsaasti, niin hauet iskevät silti pienempien lajitovereidensa kimppuun. Lähdin selvittämään missä perimmäinen syy piilee. Itsesäätelyvaisto

Vesistön isoimmilla hauilla ei ole luonnollisia vihollisia. Satunnainen hylje rannikkoalueella voi olla teoriassa ainoa luontainen vihollinen, mutta muista kaloista ei siihen ole. Kohtuullisen isonkin hauen täytyy kuitenkin olla jatkuvasti varuillaan, sillä liian suuri haukipopulaatio vääristää vesistön tasapainoa ja siksi ne säätelevät itse vesistön haukikantaa. Voidaankin sanoa, että kannibalismi kuuluu hauen perusluonteeseen. Tutkimuksissa havaittua

Pääsin mukaan Tanskan teknologisen instituutin (DTI) tutkimuksiin, jossa selvitettiin erään pienen tanskalaisen järven haukikannan tilaa. Tutkimuksen kokonaisraportti löytyy osoitteesta www.fiskepleje.dk/Fiskebiologi/ gedde/#Jage_uklart_vand. Tutkijat aloittivat pyytämällä mahdollisimman paljon haukia eri pyyntivälineillä siten, ettei haukia vahingoitettu. Pyynnin jälkeen jokainen hauki mitattiin, punnittiin ja merkittiin. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Hauki on hauelle peto

Vaikka järven jokaista haukea ei saatukaan merkittyä, saatiin pyynnillä kuitenkin niin kattava otanta eri kokoluokista, että järven haukipopulaation määrä ja kalojen kokoluokkien koko pystyttiin varsin tarkasti arvioimaan. Seuraavien pyyntitutkimusten myötä tutkijat huomasivat, että populaation pienempiä haukia ei enää tullutkaan saaliiksi. Aluksi tätä selitettiin sillä, että kalat ovat vain vaihtaneet paikkaa, mutta vaikka pyydyksien paikkaa vaihdettiin, ei pienempiä haukia tullut mistään. Tutkijoilla oli sataprosenttinen varmuus myös siitä, ettei järvellä kalastanut tutkimuskalastajien lisäksi kukaan muu. Mihin pienemmät hauet olivat kadonneet? Hauki huolehtii itse kannan sääntelystä

Jaakko Varjokorven taltioimaa kannibalisointia.

Tutkimusten edistyessä onnistuttiin saamaan useammankin kerran saaliiksi 102-senttinen hauki, joka jokaisella kerralla tuntui olevan entistä tuhdimassa kunnossa. Samaan aikaan pienempien haukien määrä vähentyi jokaisella pyyntikerralla. Tutkijat päättivät ottaa ison hauen eräksi ja tutkia mitä se oli syönyt. Haukea perattaessa sen sisuksista paljastui vastikään syöty 74-senttinen hauki sekä jäännöksiä muista hauista, joiden perusteella tutkijat arvelivat niiden olleen kokoluokkaa 42-62 cm. Järven suurin hauki oli siis todellinen kannibaalien kuningatar. Hauki pystyy todistetusti syömään 2/3 itsensä kokoisen saaliin, mikä on hyvä muistaa uistimia valitessa. Nälkäinen kala haukkaa välillä vatsan kerralla täyteen. Hauki on opportunisti

Opportunisti on henkilö tai eläin, joka käyttää kulloistakin tilannetta hyväkseen moraalisista näkökohdista välittämättä. Hauki toimii täsmälleen näin. Sillä on erilaisia saalistustekniikoita eri kalalajeja ja olosuhteita ajatellen. Se on erikoistunut yllätyshyökkäyksiin, jotka se valmistelee piiloutumalla huolella kasvuston tai kivikoiden suojiin. Kun on aika hyökätä, kala ampuu itsensä valtavalla voimalla poikittain saaliiseen kiinni. Toinen tutkimuksissa havaittu ja videoitu saalistustapa on seurata esimerkiksi särkeä avovedessä sen huomaamatta. Tämä saalistustapa on kuitenkin vaarallinen etenkin pienemmille hauille, sillä perässä saattaa uida vielä isompi hauki, jolla on mielessään särjen sijasta toinen hauki. Iso hauki viihtyy usein välivedessä

Kirjolohen poikanen on hauelle erittäin hyvää ja ravitsevaa ruokaa. Kaikista vesistä lohikaloja ei kuitenkaan löydy, jolloin listalle joutuvat myös omat lajitoverit. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Moni kalastaja mieltää hauen oleskelevan pääosin vain rantavyöhykkeellä parin kolmen metrin vedessä, josta niitä on totuttu aina kalastamaan. Näin usein onkin ja myös iso hau-

Raymarinen Axiom monitoiminäyttö jatkaa navigoinnin kehittämistä. Nopeammalla suorituskyvyllä, intuitiivisella käytöllä ja huipputeknologialla varustettu Axiom tuottaa vertaansa vailla olevaa tietoisuutta niin vesilinjan ylä- kuin alapuolellakin. • Varustettu aivan uudella, nopealla ja joustavalla LightHouse™ 3 käyttöliittymällä • Saatavissa sisäänrakennetulla RealVision 3D™ kaikuluotaimella • 4 in 1 laajakaistaiset CHIRP-kaikuanturit • Salamannopea 4-ydinprosessori • Kestävä ja tyylikäs kokolasinen ulkoasu istuu jokaiseen ohjauspisteeseen Lisätietoja raymarine.fi Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Hauki on hauelle peto

Kirkas ja tyyni keli on tyypillisesti huono suurhaukikeli. Tällä kertaa 120-senttiselle maittoi kuitenkin uisteltu 48-senttinen haukijäljitelmä. Kuva Nikolaj Korsholm.

”Hauki-imitaatiolla kalastaminen tuo kalastukseen uutta tehokkuutta etenkin kovan kalastuspaineen omaavissa vesistöissä, joissa hauet ovat jo tottuneet näkemään tietynlaisia pyytöjä.”

Kaikkein isoimmilla uistimilla kalastus onnistuu parhaiten uistelemalla. Kuva Nikolaj Korsholm.

ki nousee matalaan saalistamaan, mutta se oleskelee suurimman osan ajastaan muissa vesikerroksissa ja saalistaa myös siellä. Koska isolla hauella ei ole luontaisia vihollisia, se voi keskittyä saaliin optimoimiseen. Välillä listalla on taimenta, joskus särkeä ja toisinaan pienempiä haukia. Ei sekään ole tavatonta, että iso hauki nappaa ensin särjen ja hyökkää sitten lajitoverinsa kimppuun. Miksi toinen hauki on hyvä saalis?

Jos asiaa ajatellaan ihan fysikaalisesta näkökulmasta niin saalistaessaan 60-senttisen hauen, saa metrinen hauki siitä paljon energiaa yhdellä kerralla. Solakan muotoinen lajitoveri on myös helppo niellä. Saman energiamäärän saadakseen pitäisi syödä useampia särkiä, sorvia, suutareita tai ahvenia. Monen suupalan saalistus vie taas turhaa energiaa ja ahvenen terävä selkäevä saattaa repiä haavoja hauen kurkkuun. Lahna on taas keskimäärin isompi saalis, mutta se on latus14

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uudet haukijäljitelmät ovat niin aidon näköisiä, että tämä uistimessa kiinni oleva ”hauki” hämäsi lähes kaikkia keiden kanssa kalasti.

Augmented Reality Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

80-senttisen hauen ruokatorvessa näkyy noin 50-senttisen hauen pyrstö. Kuva Nikolaj Korsholm.

kaisesta muodosta johtuen vaikeampi niellä mitä isommasta yksilöstä on kyse. Rasvaisia taimenia ja siikoja ei taas välttämättä ole jokaisessa vesistössä tarjolla riittäviä määriä.

Yli metrinen hauki tarvitsee paljon energiaa eikä kuvan uistimen kokoinen hauki olisi vielä koko nälkää tyydyttänyt. Kuva Nikolaj Korsholm.

Hauenkalastusta luonnollisen kokoisella hauki-imitaatiolla

Haukea on kalastettu vuosikaudet hauen näköisillä vaapuilla ja lusikoilla, mutta niiden kokoluokka ei ole juuri 15 senttiä ylittänyt. Viime vuosina yleistyneiden kumishadien myötä heitettävien uistimien koot ovat selvästi kasvaneet ja välineistö on tullut järeämmäksi. Heitettävät uistimet ovat kuitenkin kooltaan noin 25-30 cm, jonka kokoinen saalis on isolle hauelle vielä melko pieni suupala. Olenkin lähtenyt kokeilemaan hauenkalastusta lähes aidon “eväshauen” kokoisilla kumiuistimilla, 48-senttisillä ja 750-grammaisilla Savage Gearin 4D Line Thru –uistimilla. Tämän kokoisia uistimia ei enää oikein voi heitellä, joten olen keskittynyt niiden vetämiseen. (Lue lisää shad-uistelusta Mikko Lammen artikkelista numerosta 2/18). Voit hyvin käyttää shadien heittelyyn tarkoitettuja vapoja ja keloja uistelussakin pitäen vetosiiman pituutena noin 25 metriä ja ajamalla noin 3-4 kilometrin (1,5-2 kn) vauhtia. Hauki-imitaatiolla kalastaminen tuo kalastukseen uutta tehokkuutta etenkin kovan kalastuspaineen omaavissa vesistöissä, joissa hauet ovat jo tottuneet näkemään tietynlaisia pyytöjä. Uudenlainen ja tutun lajitoverin näköinen uistin aiheuttaa varmasti kiinnostusta saalistavissa hauissa. Kannattaa käydä kokeilemassa jo tänä syksynä.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Lähes puolen metrin mittainen uistin aidossa kokoluokassa edustaa markkinoiden suurinta antia. Kuva Nikolaj Korsholm..

Ursuit ÂŽ Kuivapuvut Kalastukseen

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti MIKEY SARELIN Kuvat MIKEY SARELIN, JAAKKO VARJOKORPI & ANTTI ZETTERBERG

Löydä ahvenparvet mereltä

JIGI MAISTUU syysahvenelle

Ahvenia on syksyisellä merellä entistä enemmän ja varsinkin ruokakalakoon kalojen pyytämisessä tärppiväli on todella lyhyt. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Ahvenenkalastus on kovassa nosteessa tällä hetkellä. Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa ahven on kuuminta hottia ja Suomessakin tullaan kovaa perässä. Ahvenenkalastusta voi kuitenkin harrastaa monella eri menetelmällä ja monissa eri paikkatyypeissä, eri alueilla sekä eri vuodenaikoihin.

hvenen pyyntitapa ei sekään ole kaikille sama. Toiset kalastavat sitä mato-ongella mökkilaiturin nokasta kun taas jotkut panostavat suurahveniin vaapulla tai jigillä. Tässä artikkelissa kerron ajatuksiani ruuhka-Suomen merialueilla tapahtuvasta syksyisestä parvissa liikkuvien ahventen jigauksesta. Pelkkiä suurahvenia?

Lehdistä ja somesta saa usein sen hieman vääristyneen kuvan, että isoa, yli 40 cm pituista tai kilon painosta ahventa nousee kaikkialta koko ajan. Tämä on mielestäni hieman harhaanjohtavaa, sillä usein suurahvenia etsivä joutuu tyytymään pieniin lukumääriin ja jopa tyhjiin reissuihin. Suurahven on hieno kala, mutta se on kuitenkin kohtalaisen vaikea pyydettävä. Sitä ei yleensä löydä parveutuneena, vaan se elelee usein erakkona tai pienissä, muutaman yksilön parvissa matalissa kaislan, ärviän ja ahvenvidan valtaamissa lahdissa. Tämä pätee lounaisen ja eteläisen Suomen merialueilla, järvet ja virtavedet ovat aivan oma lukunsa. Miksi kirjoitan pienempien noin 200-600 gramman kalojen jigaamisesta, kun isomuksiakin olisi tarjolla?

Siitä syystä, että parvikokoisten ahventen jigaaminen on parhaimmillaan todella mukavaa, rentoa ja tapahtumatäytteistä puuhaa, jossa kalaa nousee usein hyvin. Isosta ahvenparvesta voi myös hyvällä omatunnolla ottaa eräksi kaloja kunhan muistaa maltin, vauhtisokeus iskee helposti kun kalat ovat otillaan. Viisi sopivankokoista ahventa riittää vallan mainiosti yhtä ruokailijaa kohti eli nelihenkisen perheen ateriaksi riittää hyvin noin 20 kpl 200-600 grammaista ahventa. On siis täysin turhaa teuras-

Ahven viihtyy myös rakennettujen ympäristöjen tuntumassa. Pasi Taponen näyttää mallia Helsingissä. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

JIGI MAISTUU SYYSAHVENELLE

Suuret ahvenet, kuten tämä 40-senttinen, eivät juuri viihdy parvissa, joten niiden pyytäminen on huomattavasti hankalampaa. Kuva Antti Zetterberg.

Ahvenjigejä ylävasemmalta alaoikealle: Westin Curl Teez 8,5 cm toukkajigi, Wake 3,5” toukkajigi, Gunki Grubby Gun 7 cm toukkajigi, Gunki Still Gun 9 cm haarapyrstöjigi, Westin Kick Teez 9 cm kalajigi, Westin Shad Teez 9 cm kalajigi, Westin Shad Teez Slim 7,5 cm kalajigi, Westin Stanley the Stickleback 7,5 cm kalajigi, Westin Shad Teez 7 cm kalajigi, Relax Kopyto 2,5” kalajigi. Kuva Mikey Sarelin.

taa kokonainen ahvenparvi, vaan kun sopivat ruokakalat on saatu, voi loput hyvillä mielin vapauttaa. Näin ahvenkannat pysyvät elinvoimaisina ja kalaa nousee seuraavallakin reissulla. Kalat nimittäin kyllä loppuvat merestä kalastamalla, valitettavasti. Ahvenet parveutuvat syksyllä

Ahvenet alkavat kokoontua ravinnonhakuun nopeasti liikkuviin parviin yleensä elokuussa. Ruokalistan pääosaa näyttelevät yleensä salakat, mutta ahvenet syövät kaikkea sopivan kokoista kalaa mitä eteen tulee ja myös pohjassa elävää ravintoa, kuten esimerkiksi liejutaskurapuja, tulokaslajia, joka on levinnyt Lounais-Suomen satama-alueilta yhä laajemmalti 20

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

ympäri Saaristomerta. Ravintoa etsiessään ahvenet liikkuvat sinne, mistä ravintoa löytyy. Tällaisia ahventen kokoontumispaikkoja ovat virtaavat salmet, vedenalaiset karikot ja niemenkärjet sekä laajat, salakoita kuhisevat matalat vitaikot. Potentiaaliset paikat löytyvät parhaiten merikorttia tutkimalla. Mikäli jostain löytyy massoittain salakkaa onkin todennäköistä, että lähistöltä löytyy myös ahventa sekä muita saalistajia kuten haukea ja kuhaa. Joskus ahvenparvi saattaakin löytyä seuraamalla lokkeja, jotka mässäilevät salakoita pintavedestä mutta myös pintakalvossa ”lentävät” salakat ovat usein merkki siitä, että joku ajaa niitä pinnan alla. Veneestä on apua

Ahvenparvet liikkuvat loppukesästä ja alkusyksystä vauhdikkaasti ravinnonhaussa. Tällöin veneestä on suurta hyötyä, sillä parvi voi yhtäkkiä pöllähtää paikalle kadotakseen seuraavana hetkenä, jolloin tehokkain kalastustapa on veneestä käsin kaikuluotaimen avulla. Liikkuvasta parvesta voi yhdestä ankkuripaikasta saada muutamia kaloja, mutta sitten kalat jo usein siirtyvät ja ne pitää etsiä uudelleen. Pitkäksi aikaa ei kannata tyhjää jäädä heittämään ja usean tyhjän heiton jälkeen kannattaa jo suunnitella mihin seuraava siirtymä tehdään. Usein parvi kiertää esimerkiksi yhtä vedenalaista pakkaa eli karikkoa, jolloin kalat löytyvät lähistöltä, samalta pakalta, samaa syvyyskäyrää

seuraamalla. Ahvenet oleilevat tyypillisesti samalla syvyysalueella pitkin päivää. Syksyn edetessä ja vesien jäähtyessä ahvenet muuttuvat kokemusteni mukaan yhä staattisemmiksi, liikkuvat hitaammin ja pysyvät kauemmin paikallaan. Parven löytyessä samasta ankkuripaikasta saattaa nousta kalaa hyvinkin kauan. Syöntikin yleensä paranee loppusyksyä kohti ahventen tankatessa raivokkaasti ravintoa pitkän talven varalle. Varsinkin loppusyksystä, jos toki muutenkin, ahvenparvet saattavat välillä löytyä jyrkistä rantavesistä aivan rannan tuntumasta siten, että heittämällä jigin suoraan rantakallioon voi tärppi tulla heti, kun jigi kierii kalliolta veteen. Sama ilmiö tapahtuu myös rakennetulla alueella jigin osuessa laiturin reunaan ja tipahtaessa siitä veteen. Uittotekniikka syysahvenelle

Jigiä on tarkoitus uittaa siten, että se pomppii pohjaa pitkin. Jigipään paino määräytyy sen mukaan että jigi saadaan pohjaan ja että pohjatuntuma pystytään ylläpitämään koko heiton sisään kelaamisen ajan. Kuhan ollessa usein erittäin tarkka siitä että jigi vajoaa hitaasti kohti pohjaa, jolloin joudutaan käyttämään mahdollisimman kevyitä jigipäitä, ei ahven ole yhtä tarkka vajoamisnopeuden suhteen. Onkin välillä järkevää käyttää kohtalaisen ras-

Alkusyksyst채 ahvenet ovat v채lill채 viel채 hajanaisissa, nopeasti liikkuvissa parvissa. Kuva Mikey Sarelin.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

JIGI MAISTUU SYYSAHVENELLE Kaksi hieman erityyppistä ahvenvapaa: kokotoiminen Westin Streetstick 6’1” 2-7 g herkuttelijalle ja tunnokkaan napakka Westin W4 Ultrastick 6’8” 5-20 g joka menee jo ahvenen- ja kuhan jigaajan yleisvavasta. Kuva Mikey Sarelin.

”Lähden yleensä liikkeelle luomuväreistä, mutta vaihtelen värejä aktiivisesti ja siirryn nopeasti käyttämään ärsyvärejä mikäli luomuvärit eivät toimi. ” kasta jigipäätä, jotta jigaustuntuma pysyisi yllä. Tyypillinen kelausrytmi on jigin upottaminen pohjaan kunnes heittosiima löystyy, pari kammenpyöräytystä jolloin jigi nousee pohjasta, jigin tiputtaminen pohjaan kunnes siima löystyy, pari kammenpyöräytystä ja niin eteenpäin kunnes jigi on veneen alla. Tässä vaiheessa jigiä kannattaa pomputtaa pari kertaa pohjaan sillä ahven, joka on seurannut jigiä veneen vierelle iskee usein juuri heiton lopussa. Uittoa voi elävöittää uittamalla jigiä hyvin pienillä vavankärjen väristyksillä ja nypytyksillä. Jos jonkinlaista jigiä

Jigejä on paljon erilaisia pikkukalaa jäljittelevistä jigeistä aina rapujigeihin ja surviaisentoukkajäljitelmiin. Itse käytän ahvenelle lähinnä kolmea erityyppistä jigipyrstöä: lapiopyrstöllä varustettuja kalajigejä, haarapyrstöjigejä ja sirppipyrstöisiä toukka- tai kalajigejä. Yleisimmät käyttämäni ahvenjigit liikkuvat kokoluokissa 6-10 cm painottuen kokohaitarin yläpäähän, varsinkin hyvällä syönnillä. Huonolla syönnillä pienennän jigin kokoa ja kevennän jigipäätä. Jigien värimaailma on valtava ja tusseilla sitä saa kasvatettua entisestään

Lähden yleensä liikkeelle luomuväreistä, mutta vaihtelen värejä aktiivisesti ja siirryn nopeasti käyttämään ärsyvärejä mikäli luomuvärit eivät toimi. Luomuista harmaan eri sävyt ja rusehtavat paskasärki sekä moottoriöljy kuuluvat avausketjuuni, ärsyistä laitan siiman päähän herkästi chartreuse/punaista sekä läpikuultavan punaista. Käytyäni läpi nämä perusvärini lähden etsimään muista väreistä kohtalaisen ennakkoluulottomasti olosuhteiden ja fiilisten mukaan.

Välineet ahvenen jigaukseen Ahven ei käytännössä aseta välineille kovia vaatimuksia. Esimerkiksi vavan katkeaminen tai kelan jumiminen väsytyksen aikana ei ole kovinkaan todennäköistä ahvenen pienehkön koon vuoksi. Jigivapana käytetään yleensä 6-7 –jalan pituista napakkaa mutta kevyttä haspelivapaa, jonka viehesuositus voi olla noin 5-20 gramman luokkaa. Mitä laadukkaampi aihio, sitä tunnokkaampi ja kevyempi vapa yleensä on, mikä toki tekee kalastuksesta tehokkaampaa ja nautinnollisempaa. Mutta myös halvemmalla, noin 100 euron vavalla pärjää pitkälle. Itse pidän herkuttelusta todella kevyillä, kokotoimisilla ja lyhyillä vavoilla kun kalastan parviahvenia. Usein kalastankin noin 6-jalkaisella vavalla, jonka suositeltu viehepaino on 2-7 grammaa. Vavan löysyydestä johtuen saatan tiputtaa muutamia ahvenia, mutta se on nautiskelun hinta jonka olen valmis maksamaan. Ahvenkelaksi sopii käytännössä mikä tahansa haspelikela luokassa 1000-1500, mutta tuntuma ja toimintavarmuus nousevat mikäli kelaan panostaa sen toisen 100 euroa. Hyrräkelallakin pystyy jigaamaan, mutta itse käytän mieluummin haspelia sen huolettomuuden ansiosta. Hyrräkelaan tulee kevyillä vieheillä ja ohuella siimalla kuitenkin kohtalaisen helposti heittojumi, varsinkin jos joutuu heittämään vastatuuleen. Hyrräkelan hyvä puoli on sen tunnokkuus, hyrrällä havaitsee varovaisimmatkin tärpit. Siimaksi kaikkeen jigikalastukseen aina kuitusiima

Kuitusiima on mykkä eli venymätön, ja tämän ansiosta pohjakosketukset ja varsinkin tärpit välittyvät erittäin hyvin vapaan. Ahvenenkalastuksessa käyttämäni 0,120,15 mm paksuinen kuitusiima leikkaa myös vettä hyvin, mikä tarkoittaa että se uppoaa nopeasti. Siiman päähän sidon yleensä noin 50-100 cm pituisen pätkän fluorocarbonia joka tekee jigin liikkeestä hieman Pätkä fluorocarbonia pelasenemmän leijaavaa ja pehmeää ja se kestää ainakin taa monta jigiä. hieman kuitusiimaa paremmin kiviraapaisut ja vahinkohauet. Jigin kiinnitän siimaan pienellä viehelukolla, se nopeuttaa jigin vaihtamista. Jigipäät 5-15 g väliin

Jigipäitä suosittelen väliltä 5-15 grammaa, välillä hieman raskaampia, välillä kevyempiä, riippuen virtauksista, tuulesta, jigin koosta ja kalastettavan paikan syvyydestä. Yleisin käyttämäni jigipään paino lienee kuitenkin 10-12 grammaa. Mikäli vettä on paljon tai virtaukset kovia, lisään jigipään painoa. Myös kovassa tuulessa jigipään painoa joutuu lisäämään, jotta siimakontakti saataisiin ylläpidettyä. Kaikuluotain on hyväksi avuksi ahvenparven etsimisessä ja perinteisellä 2D-näkymälläkin pärjää. Kuvassa erittäin iso ahvenparvi viime lokakuussa. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Pienissä jigeissä kannattaa käyttää päätä, jossa on väkänen runkolangassa, muihin sopivat kierteiset.

Koot: 7,5cm ja 10cm

www.kalastuskolmio.fi

kalastuskolmio@kalastuskolmio.fi Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Kalapaikkatieto muuttuu kokemuksen myötä entistä vähemmän tärkeäksi. Olennaista on olosuhteiden lukeminen ja se, miten kalapaikalla toimitaan. Kuva Jaakko Varjokorpi.

TEKEEKÖ PAIKKATIETO AUTUAAKSI? Usein kuulee arveltavan, että saamahenkilöllä on tiedossa paremmat paikat kuin muilla. Minä puolestani väitän, ettei paikkatiedosta ole mitään iloa, ellei muuten tiedä, mitä pitäisi tehdä.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO & JAAKKO VARJOKORPI

Särkikalojen elintapojen ymmärtäminen voi auttaa hahmottamaan petokalojen sijoittumista.

ahdessa edellisessä lehdessä olemme kertoneet siitä, miten vavan tai haukilusikan valinta ei ole sattumanvaraista puuhailua vaan täsmävalintojen tekemistä tilanteen mukaan. Sama pätee kalapaikkoihin. Ei ole mitään pomminvarmaa kalapaikkaa, johon voisi mennä ja saada kalan. Saati suurkalan. Kalojen sijoittumiseen vaikuttavat vuodenaika ja vallitsevat olosuhteet, joita pitää oppia lukemaan. Paikassa josta eilen sai Vladimirin kalansaaliin, saattaa onkia tänään tyhjää. Lajikalastus ja erityisesti Kalamaratoniin harjoitteleminen on opettanut meille valtavasti lisää kalojen liikkeistä. Vaikka muutaman sentin pituisten kalojen nyppiminen kuulostaa älyttömältä, pelkästään ymmärryksen kasvattamiseksi sitä voi hyvin suositella. Esimerkiksi keväisessä joessa tietyn pätkän kalasto voi muuttua muutamassa päivässä, kun särkikalojen kutunousu etenee.

Järveen laskeva suo-oja kerää isoja särkiparvia. Siinä on hauen ruokapöytä parhaimmillaan. Kuva Jan Carne.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

TEKEEKÖ PAIKKATIETO AUTUAAKSI?

Merialueen kuhat löytää suhteellisen helposti keväällä ja syksyllä, kunhan oppii ymmärtämään kuhan sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä.

eettisiä haasteita. Onko oikein roikottaa täydessä mätilastissa olevaa mammahaukea? Tai onko oikein napata ruuaksi kutua vartioiva kuhakoiras? Toisaalta kysymysmerkkejä ja rajanvetoja on aina. Oleellista on ainakin kohtuus. Petokalan ruokapöytään kuokkimaan Matalikko, jossa on viisi erillistä kivikkoa. Useimmiten kalat löytyvät vertikaalijigaamalla näiden ”rytöjen” ympäriltä.

Taimen on iskenyt rajavirrasta uistimeen.

Kutemisesta puheen ollen

Kalan käyttäytymistä ohjaa kolme varsin primitiivistä tekijää: nälkä, hapentar ve ja pyrkimys lisääntyä. Kun kala kutee, se ei syö. Juuri sitä ennen ja välittömästi jälkeen se sen sijaan syö – usein oikeinkin hyvin. Jos mielii saada ku26

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

tuajan lähettyvillä kaloja, pitää tietää, millaisiin paikkoihin kala kutee ja milloin. Kudun ympäristö onkin yksi helpoimpia ajankohtia tavoittaa monia kalalajeja, ovathan kalat paljon selkeämmin tietyissä paikoissa ja usein vielä aika matalassa. Kutuajan ympäristöön liittyy toisaalta

Kesällä, kun kala kasvaa eniten, se myös syö eniten. Haasteena vaan on, että monia kotimaisia petokaloja on silloin vaikeampi löytää. Ainoa tapa löytää kalat, varsinkin suuret, on ymmärtää niiden ruokailutottumuksia. Siellä missä on ravintokalaa, on luultavimmin myös petokalaa. Suuret hauet esimerkiksi hakeutuvat hapekkaampaan viileään veteen, josta ne saattavat nousta ruokailemaan vain hetkeksi. Hapentarve ohjaa kalan sijoittumista enemmän kuin ravintokalan liikkeet, mutta hetkellisesti ravinnontarve taas muuttaa kalan käytöstä. Edellä mainittujen primitiivitarpeiden lisäksi kalan käytöstä ohjaavat muutkin tekijät, kuten energiankulutuksen minimointi. Toisin kuin ihmiset, kalat eivät tiettävästi lenkkeile. Niinpä niiden sijoittumisen pitää olla energiataloudellisesti järkevää. Virtavesissä tämä on helppo havaita kun kalat ovat usein sijoittuneena niin sanottuun rajavirtaan. Eli kovemman virran ja hitaammin liikkuvan veden rajalle. Näin ne saavat happirikasta vettä käyttämättä liikaa energiaa virtaa vasten potkimiseen. Joessa kalan sijoittumista onkin usein helpompi ymmärtää kuin seisovassa vedessä. Myös seisovassa vedessä voi olla voimakkaita virtauksia

Esimerkiksi merialueen tai järvien salmipaikoissa voi olla voimakas virtaus. Virtapaikoissa kala on aina pää virtaa kohti. Kun

TEKEEKÖ PAIKKATIETO AUTUAAKSI?

”Toisin kuin ihmiset, kalat eivät tiettävästi lenkkeile.”

Offset-koukun helppo ja nopea irrotettavuus on yksi koukkumallin tärkeimpiä ominaisuuksia.

Mika Nummisto on lukenut peliä oikein.

tällaisessa paikassa heitetään jigiä, pitää ankkuroitua virran alapuolelle, heittää ylävirtaan ja antaa jigin tulla virran mukana. Näin kala näkee jigin hyvissä ajoin, kun sen sijaan takaa tuleva jigi saattaa hyvin uida kalojen ohi, kun ne eivät ehdi ajoissa havaita ohi lipuvaa pyytöä. Katso tuulen suuntaa

Kalojen sijoittuminen tuulen suhteen saattaa vaihdella päivittäin. Yhtenä päivänä kalat ovat suoraan tuulen alla, toisinaan ne ovat niissä rannoissa, joissa tuuli puhaltaa rannan suuntaisesti. Joskus kalaa löytää tuulen yläpuolelta, toisinaan taas ”pussin perältä”, johon tuuli painaa sopivan lämpöistä vettä tai pikkukalaa. Toisin sanoen jompaakumpaa primitiivitarvetta, happea tai ravintoa.

Mitään yksiselitteistä ohjetta ei voi antaa, mutta kalastuspäivän aikana pystyy toisinaan tekemään selkeitä johtopäätöksiä siitä, miten kalat ovat sillä hetkellä sijoittuneet. Toisinaan taas kokonaisen päivän aikanakaan ei pääse jyvälle tilanteesta. Tämä pitkä intro on helppo päättää seuraavanlaiseen toteamukseen: jos ei tiedä, mitä tekee, parhaistakaan kalapaikkakoordinaateista ei ole apua. Ja sitten kun kalaa oppii etsimään, koordinaattitiedon tarve vähenee merkittävästi. Kokenut saa todennäköisemmin suurkalan täysin uusista paikoista tai jopa kokonaan tuntemattomilta vesiltä kuin kokematon sellaisesta paikasta, johon kokenut antaa tarkat koordinaatit. Oikotietä onneen ei kuitenkaan oikein ole. Kokemus pitää hankkia kalastamalla.

Tyyppiesimerkki hapentarpeen merkityksestä. Kesäisessä seisovassa jokivedessä kalat löytyvät usein tällaisista virtapaikoista..

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat JÖRGEN LARSSON Käännös MIKEY SARELIN

Vertikaalijigaus on herättänyt paljon keskustelua niin kalojen selviytymisestä kuin ”liian tehokkaasta” pyyntitavasta. Kuhien fysiologiset ominaisuudet eivät sovellu erittäin syvästä kalastukseen, mikäli kalat halutaan vapauttaa.

Välivesivertikaalijigaaminen on aiheuttanut puhetta isoihin kaloihin kohdistuneesta kalastusmuodosta. Onko vertikaalijigaaminen vaaraksi kalakannoille? Pitäisikö laji jopa kieltää kalojen edun vuoksi?

Vastuullisesti

vertikaalijigaamaan V

iime vuosina välivedessä tapahtuva vertikaalijigaus on ollut silkkaa lajin voittokulkua. Isoja kaloja on löytynyt yllättävän monesta vesistöstä ja lajista onkin tullut erittäin suosittu lyhyessä ajassa. Kuhankalastajat ovatkin panostaneet lajissa tarvittaviin välineisiin aktiivisesti. Oman kalastusharrastuksen kehittäminen on aina mukavaa touhua

Uuteen kalastustyyliin soveltuvien vapojen, kelojen ja vieheiden hankkiminen tapahtuu usein hymysuin. Mutta kaikki ei ole ruusuilla tanssimista uusien hankintojen ja isojen kalojen maailmassa. Jokaista urheilukalastuksen 28

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

aluevaltausta tarkkailevat kriittiset katseet. Monet vesienomistajat, kalatalousalueet ja perinteisiin menetelmiin tyytyvät kalastajat suhtautuvat epäilevästi moderneihin kalaveneisiin ja televisioruudun kokoisiin kaikuluotainnäyttöihin. Mikäli uusi kalastustyyli vielä kaiken kukkuraksi antaa paljon ja isoja kaloja alkavat varoituskellot soimaan. Kriittiset äänet kyseenalaistavat koko lajin, joka on selkeästi vaaraksi kalakannoille. Uudet kalastusmuodot erityistarkkailussa

Erityistarkkailu voi olla hyväkin asia, sillä uudet lajit painivat usein erilaisten lastentautien kanssa. Yleensä kovaäänisin kritiikki

ei kuitenkaan koske itse lajia vaan meitä, sen harjoittajia. Kaikkia kalastusmuotoja voi väärinkäyttää ja uuden kalastustyylin hyväksyminen on kiinni meidän kalastajien käytöksestä ja tekemisestä. Meillä vertikaalijigaajilla on siis suuri vastuu harteillamme. Tietämättömyys ja pelko

Mielestäni vertikaalijigauksessa lajina on kaksi ongelmaa: missä valossa muut näkevät lajimme mutta toisaalta myös oma käytöksemme riippumatta siitä kalastammeko me kuhaa, rautua, haukea tai muita kalalajeja. Ensimmäisen ongelman voi ainakin osittain yhdistää mediaan eikä vähiten inter-

Usein kuhan hellävarainen pää edellä heittäminen veteen toimii hyvin mikäli paineenvaihtelu on pökerryttänyt sen. Kun kala osuu vedenpintaan se palaa yleensä syvyyteen nopealla pyrstönheilautuksella.

Kirjoittajan onnistuminen noin reilusta viidestä metristä ei aiheuttanut kuhalle haittaa paineen suhteen.

netiin. Vertikaalijigaus koetaan helposti tehokkaampana lajina kuin se todellisuudessa on sillä artikkelit ja blogit toitottavat usein ainoastaan onnistuneita kalareissuja, täysosumaa edeltävistä huonommista reissuista kun ei yleensä paljoa kirjoitella. Asiaan vihkiytymättömän korvaan vertikaalijigaus voi kuulostaa jopa hieman pelottavalta ja melkeinpä liian helpolta: etsit vain kaiun näytölle sopivaan suurkalan, tiputat jigin sen päälle ja ongit kalan ylös. Näin syntyy tietämättömyyteen perustuva oletus, jossa lienee läsnä myös ripaus pelkoa uusia asioita kohtaan. Isomman kuhan vapautuksen yhteydessä on hyvä varmistua, että kala lähtee itse uimaan. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Vastuullisesti vertikaalijigaamaan

Väsytä kala päättäväisesti – ja punnitse sekä kuvaa kala mahdollisimman nopeasti.

Sukeltajantauti eli dekompressiotauti

Vertikaalijigauksen suurin ongelma on viehätys kalastaa liian syvältä. Lajit kuten rautu ja hauki selviävät paineenvaihtelusta ilman oireilua, mutta kuha, jolla on suljettu uimarakko on herkempi paineen muuttumiselle. Kun kala pakotetaan pintaan syvästä vedestä, vähenee sitä ympäröivä paine sillä seurauksella, että kaasut kalan uimarakossa ja vatsaontelossa laajenevat. Ääritapauksessa kalan vereen pääsee muodostumaan kaasukuplia ja kalalle syntyy sukeltajantaudin oireita. Vakavan sukeltajataudin merkki on silmien pullistuminen ja uimarakon pullistuminen kalan nieluun.

Ison kuhan pyyntitapahtuma tuntuu täydelliseltä vasta, kun kalan saa palautettua veteen vahingoittumattomana.

Sukeltajantaudin saanut kuha selviää harvoin

”Kalastettavalla” syvyydellä uiva kuha nousee ja iskee jigiin. Säädä kaikuluotaimen syvyysrajaa niin kiusaus kalastaa liian syvällä oleskelevia kaloja häviää.

Esimerkki Ruotsista

Esimerkkinä voin mainita Ruotsissa sijaitsevan Sommenin kalastusalueen, jossa vertikaalijigaus kiellettiin muutamien suurrautujen ja veneiden lisääntymisen myötä siihen saakka kunnes vertikaalijigauksen vaikutuksesta kalakantoihin olisi saatavilla lisää tietoa. Tavallaan päätös kuulostaa perustellulta, mutta mielestäni on väärin syrjiä yhtä kalastustyyliä. Tässä tapauksessa olisikin ehkä 30

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Rautu on siitä hyvä kala vertikaalijigattavaksi, että se kestää paineenvaihtelua hyvin ja on useimmiten vapautettavissa hyväkuntoisena.

ollut järkevämpää rajoittaa kalastusta ala- ja ylämitoin sekä saalisrajoituksilla. Omien kokemusteni mukaan vertikaalijigaaminen soveltuu tekniikkana paljon paremmin valikoivaan kalastukseen kuin esimerkiksi vetouistelu, jos osa saaliista vapautetaan. Myös kuhan vertikaalijigaaminen on ollut monen ruotsalaisen kalatalousalueen puheenaiheena ja odotettavissa lienee kalastusrajoituksia tulevaisuudessa.

Lievemmistä paineoireista kärsivä kala voi selvitä mikäli se pääsee nopeasti takaisin syvään veteen (sukeltaja viettää aikaa painekammiossa). Suurimmassa riskivyöhykkeessä ovat pienet kuhat, jotka yleensä kelataan nopeasti ylös syvästä vedestä. Isoja kuhia ei yleensä saada ylös yhtä nopeasti, mutta se ei välttämättä tarkoita, etteikö paineenmuutos olisi vaikuttanut niihin. Vaikkei kala näyttäisikään merkkejä sukeltajantaudista, se saattaa kuitenkin olla paineenmuutoksen alainen. Väsytystaistelusta uupunut kala ei jaksa sukeltaa, vaan päästyään parin metrin syvyyteen se pullahtaa takaisin pintaan kuin korkki. Silloin tällöin käy niin, että kala vaurioituu niin pahasti ettei sitä pysty palauttamaan. Mikäli tarkoituksena on kalojen vapautus,

W4 Spin

8’ 7-30g & 9’ 7-30g

149€

D360° & Sømmet

Salty the Shrimp

5,90€

6,90€

W3 Open Top Loader

39€

Sølvpilen

5,90€

Great Heron 13g , 18g & 22g

5,90€

westin-fishing.com

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Vastuullisesti vertikaalijigaamaan Vinkkejä vastuulliseen

vertikaalijigaukseen Miten syvältä voi kalastaa välttyäkseen paineen aiheuttamilta vahingoilta? Kysymykseen ei ole helppoa vastausta sillä tarkkoja rajoja ei ole. Eri kalalajit sietävät vinssaamisen eri syvyyksistä, ja myös yksilöllisiä eroja tuntuisi esiintyvän. Joskus 10 metrin syvyydestä pyydetty kuha ei osoita minkäänlaisia oireita sukeltajantaudista ja toisaalta ”vain” 6-7 metristä kalastettu kuha on pulassa. Melkein kaikki raudut voi palauttaa ongelmitta, mutta isot raudut, jotka ovat antaneet kaikkensa taistelussa vaativat välillä apua päästäkseen takaisin syvyyteen. Kuhan kohdalla vaikuttaisi olevan selkeä raja noin 10-11 metrissä

Mikäli kalat pyydetään tätä syvemmältä, vaikuttaisi siltä, että ongelmat yleistyvät. Olisi järkevää asettaa raja, jota syvemmältä ei kaloja yritä kalastaa, mutta kalastettuaan tyhjää koko päivän voi olla vaikeaa hillitä itseään kun iso kaiku ilmestyy näytölle syvällä. Paras keino välttyä kiusaukselta on säätää kaikuluotaimen näytön alaraja siten, ettei näe mitä liian syvällä tapahtuu. Se mitä ei näe, ei aiheuta kiusausta. Mikäli kuitenkin saa kalan, joka kärsii paineenvaikutuksesta, on pari niksiä joiden avulla kala saatetaan saada virkoamaan

Kalan voi esimerkiksi yrittää heittää lempeästi pää edellä veteen. Kun kalan pää osuu veteen se yleensä suorastaan räjähtää sukeltaakseen saman tien syvyyksiin. Mikäli tämä ei toimi suosittelen niin kutsuttua ”kuhanpelastajaa”. Jokaisen vertikaalijigaajan veneestä tulisi löytyä kuhanpelastaja, jota voi toki käyttää myös muiden kalalajien kohdalla. Kala selviää yleensä mikäli se saa apua päästäkseen takaisin syvyyteen, jossa paine ei kiusaa sitä. ”Kuhanpelastajaa” voi käyttää kaikille paineenvaihtelusta kärsiville kaloille, jotka eivät jaksa omatoimisesti sukeltaa syvyyksiin. Odota 1520 sekuntia ja nykäise sen jälkeen narusta jolloin kala vapautuu. Jos kaikki toimii suunnitelman mukaan voit tämän jälkeen seurata kaikuluotaimesta miten kala ui syvemmälle. Olen huomannut, että painoa saa olla noin kilon verran, jotta oikein ison, kaasulla täyttyneen kuhan saisi alas syvyyteen ja vapautettua narusta vetämällä.

Pitkään väsytetyn kuhan ottaminen ylös onnistuu myös käsin. Suosittelen kuitenkin olemaan ripeä, jotta kalan vapauttaminen onnistuu helposti.

tulisi parhaan kyvyn mukaan toimia siten, että turhilta raadoilta vältytään. Kenenkään ei tulisi hävetä sopivan kokoisen kuhan ottamista ruokakalaksi, mutta meidän tulisi kantaa huolta kalakannoista ja kohdella isoja yksilöitä varoen. Omat kokemukseni

Viime vuosien vertikaalijigauksen yhteydessä olen tehnyt muutamia mielenkiintoisia havaintoja. Muutama esimerkki: Kaikuluotaimen näytöstä olen nähnyt miten kuhat nousevat 5-10 metriä, sukeltavat takaisin syvyyksiin noustakseen taas saman verran. Raudut voivat seurata jigiä 20-30 metrin syvyydestä pintaan asti, jossa ne tekevät täyskäännöksen ja sukeltavat takaisin toistaakseen saman kaavan pari, kolme kertaa. Sama koskee haukia, jotka joskus nousevat jigiä kohti 10-12 metriä. Miksei paineenvaihtelu vaikuta näihin kaloihin, vaikka ne nousevat vauhdilla useita metrejä? Mikäli kala ottaa itseensä paineenvaihtelusta niin senhän ei pitäisi kaiken järjen mukaan iskeä vieheeseen? Uskon, että ongelma ainakin osittain johtuu väsytyksestä

Niin sanotun kuhanvapauttajan avulla kuha saadaan palautettua nopeasti syvyyksiin.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Paineenvaihtelusta kärsivän kuhan silmä on pullahtanut. On selvää, että tällainen kala on parempi ottaa eräksi. Kuva Antti Zetterberg.

Kun kala taistelee koukutuksen jälkeen se väsyy ja siihen kerääntyy maitohappoa. Hapoilla oleva kala ei kestä paineenvaihtelua ja uupuneena se ei myöskään kykene sukeltamaan takaisin sille suotuisaan syvyyteen. Mitä kauemmin väsytys kestää, sitä huonommat mahdollisuudet ovat kalan onnistuneelle vapauttamiselle. Kalat tuntuvat myös olevan herkempiä mitä korkeammaksi veden lämpötila nousee. Se on luonnollista, sillä veden hapekkuus laskee sen lämmetessä. Myös kalan punnitsemiseen ja valokuvaamiseen kuluvalla ajalla on vaikutus sen vapauttamiskuntoon. Minulla ei ole tieteellisiä todisteita teorioilleni, mutta olen nähnyt miten kalat reagoivat eri olosuhteissa. Olen toki myös itse tehnyt virheitä ja olen tietoinen siitä, että ratkaistavia ongelmia on vielä paljon. On mahdotonta kalastaa täysin riskittömästi, mutta uskon, että useampi kala selviää, jos pidämme muutaman tässä mainitsemani tekijän mielessä.

Tutustu lisää: www.humminbird.fi

Monelle kilpakalastusta harrastavalle Kalle Paavola on tuttu nimi tuloslistojen kärjestä. Kalle kiertää kalastuskilpailuja lähes ympäri vuoden sekä järjestää kalastusmatkoja kotivesillään. Moni kalastaja onkin jo päässyt Kallen järjestämillä reissuilla opettelemaan kalastamista täysin uusin opein. "Nykypäivänä on mahdollistua kehittyä kalastajana täysin uudelle tasolle käytettävissä olevan elektroniikan avulla. Oppaan mukana elektroniikan hyödyntäminen ja uusien kalastustyylien yhdistäminen yllättää monesti kokeneenkin kalastajan. Oma kotijärvi voi näkyä todella uusin silmin opasreissun jälkeen." Kalle Paavola, kilpakalastaja ja kalastusopas Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

JUHAN KUHANIKSIT Teksti ja kuvat JUHA HAPPONEN

Syksyiset kuhat tankkaavat talvea varten, jolloin ne ovat huippukunnossa jigimittelöihin.

Syksyistä kuhaa jigaamaan Kesän kuumin kuhan jigauskausi alkaa olemaan ohi. Syyskuu ja lokakuu ovat kuitenkin heittojigaajalle vielä erinomaista kalastusaikaa, mutta veneitä järvillä näkee harvoin, vaikka hyvinkin suurella todennäköisyydellä syksy antaa ennätyskuhan. Kaiken lisäksi kylmän veden kuha on myös ruokakalana aivan mielettömän hyvää.

Juhan kuhaniksit

Syyskuun heittotekniikat

Veden viiletessä heittotekniikoina toimivat parhaiten kelauitto ja vapauitto. Liike tällöin saa olla vielä suhteellisen vilkas eli kelausnopeus saa olla nopeaa. Tämä on myös aktiiviliikkeen omaaville jigeille huippuaikaa, ja kala onkin aika ajoin todella innokas tappamaan jigin, jota se luulee pikkukalaksi. Esimerkiksi lapiopyrstöinen jigi kuten 34

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

KP Baitsin Lazy Shad on oivallinen valinta isommassa neljän tuuman koossa. Samoin lapiopyrstöinen vanha klassikko Storm Pro Shad nelituumaisena on oivallinen kuhatykki. Jollei kuha tärppää, vaihda haarapyrstöön

Haarapyrstöjigien nopeat nostot vavalla ovat passiivisille kuhalle myrkkyä ja ne iskevät pohjan tuntumasta. Tehoja ovat näyttäneet syksyllä esimerkiksi Lunker Cityn 5,75” ja pieni Happo Minnow nelituumaisena sekä KP Baits XO Minnow 5,5”. Luettelemani jigit pelaavat hyvin myös lokakuisessa kalastuksessa. Molemmat heittotekniikat ovat käyttökelpoisia ja tuloskirjauksia kuhan osalta tulee hyvin. Syyskuussa heittojigaajan kannattaa olla liikkeellä – voi tulla hienoja yllätyksiä.

Syöntiajat

Parhaiten kala on aktiivista aikaisin aamulla, jolloin se tulee syvännepenkoista matalampiin penkka-alueisiin saalistamaan. Syyskuun parhaat syvyysalueet ovat varhain aamulla 6-7 metrissä. Myös selkeästi tunnistettavat rinteet ovat potentiaalisia kalastusalueita ja varsinkin aamulla kalan tavoittaa selkeästi matalammasta. Keskellä päivää kuha sukeltaa jälleen syvemmälle ja selkeästi passivoituu. Toinen syöntihuippu ajoittuu ennen auringonlaskua, tällöin kovin syöntipiikki saattaa kestää vain puolisen tuntia, mutta tulos voi olla sitäkin parempi. Syyskuu on hyvää jigausaikaa, jolloin kuhaparvet tankkaavat pieniä särkikalaparvia ja jigien värit saavat olla hyvin luonnollisia.

Kalastusopas Juha Happonen kertoo palstallaan ajankohtaisia niksejä kuhanpyyntiin.

Auringonlaskut värjäävät upean syyskuisen taivaan ja juuri tämä hetki on päivän viimeinen mahdollisuus saada kuha iskemään.

”Päivän Toinen syöntihuippu ajoittuu ennen auringonlaskua” Lokakuu

Lokakuussa kuha hakeutuu selkeästi syvemmälle ja poistuu valon määrän lisääntyessä saalistamaan, jolloin sen tavoittaa parhaiten valoisaan aikaan. Usein syöntipiikkejä tulee juuri silloin. Paikkoina toimivat isojen penkkojen reunat syvyyden ollessa noin 7-9 m. Heitto- ja uittotekniikat

TOP 5 -syysjigit ylhäältä lukien KP Lazy Shad, KP Hybrid Worm, KP XO Minnow, Lunker City Finn Fish & Storm Pro Shad.

Heitto-ja uittotekniikkana parhaiten toimii hidas vapauitto eli heitetään ja vajotetaan jigi pohjaan ja laahataan tai hitaasti pompotellaan jigiä pohjan tuntumassa. Tärppiin pitää reagoida välittömästi – muuten kalat karkaavat. Tämä tekniikka pelaa parhaiten niin sanotuille passiivisen uinnin omaaville jigeille kuten haarapyrstöisille kalajigeille ja kokeilla kannattaa myös 4” Stormin Spike Tailia. Ehkä parhaimpiin kuuluva KP Baitsin Hybrid Worm on tehokkaimmillaan aktiiviuittamisessa isoimmissa kokoluokissa 10 ja 12,5 cm. Haarapyrstöisten jigien uittamiseen vaaditaan hiukan terävämpää vavan liikettä, joka saadaan aikaiseksi nopeilla ja erittäin lyhyillä nostoilla. Näihin jigityyppeihin lukeutuvat korkean profiilin haarapyrstöt ja piikkihännät. Tällöin haarapyrstöiset jigit tekevät pohjan tuntumassa hienoja ylösalas-liikkeitä ja korkean profiilin omaavat jigit syöksyvät hienosti sivuille, jota kuha ei voi vastustaa.

Syksyisillä jigireissuilla täytyy ottaa huomioon vaihtuvat olosuhteet.

Syöntipiikki voi lokakuussa olla todella lyhyt ja heittojigaajan on syytä olla valppaana. Aikaikkuna saattaa kestää vain aamulla, päivällä ja auringon laskiessa vain joitakin minuutteja. Tärkeää on myös huomioida lyhyt päivän pituus. On erittäin tärkeää, että jigit viritetään suhteellisen laiskaan uintiin. Syy löytyy kalojen hidastuneista liikkeistä. Hitaalla uitolla ja nopealla vastaiskulla saadaan paras hyötysuhde, kun vedet lokakuun lopussa painuvat jo alle 10 asteen. Jigikoukkujen terävyyteen kannattaa panostaa, koska kuhan irtipääsyprosentti on korkeaa luokkaa. Lokakuu antaa heittojigillä onnistumisia ja talvea kohti tankkaavat lihavat kuhat ovat loistavaa ruokakalaa. Kireitä siiimoja ja rohkeasti syyskalaan maltti mukana. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Juhan kuhaniksit

Syöntiajat

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO & PETRI VARIS

Unelmaloma Kanadaan (osa 3)

Unelmat todeksi Olemme varanneet vielä yhden bassipäivän. Neljäs kalastuspäivä on määrä satsata luuhauen pyyntiin. Viime hetkellä suunnitelmat muuttuvat ja unelmat tulevat todeksi.

assin lisäksi toinen itseäni kiinnostava kohdekala oli valkosilmäkuha eli hietakuha (walleye), joka on kauniin ruskea, muodoltaan aivan meidän kuhaamme muistuttava kala. Se on myös suosittu urheilukalastuskohde ja voi painaa enimmillään 11 kiloa. Keskikesä ei tunnu olevan kovin suosittua walleye-aikaa, toisin kuin kuhankalastus Suomessa. Niinpä valkosilmäkuhan elämänpinnalle ei ollut tarkoitus uhrata koko päivää vaan hetki sieltä, toinen täältä. Jättihauki eli muskellunge (musky, muskie) on haukimiesten Amerikan unelma. Petri oli kalastanut jättihaukea elämässään useamman päivän. Tapahtumista huolimatta elämänpinnamerkintä puuttui vielä. Jättihaukea sanotaan 10 000 heiton kalaksi, joten en laskenut kyseisen lajin varaan kovin paljon. Hauen nimeä kantava, mutta aivan eri lahkoon kuuluva luuhauki (longnose gar) on kuin hauen ja alligaattorin risteymä. Yksi luuhaukien heimon lajeista onkin nimeltään alligator gar (alligaattoriluuhauki). Tämä veikeän näköinen otus innosti meitä etukäteen ja kun gar-elämänpinna puuttui myös Petriltä, intoa sen yrittämiseen oli tuplasti. Bassit ja valkosilmäkuha Petriltä löytyi.

Bassinkalastus pintavieheillä 25 asteen lämpötilassa on varsin jees.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Se kuuluisa viimeinen heitto – sekä pitkä ja jännittävä väsytys.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

5,5 paunan isobassi jää monelta kuulemma saamatta koko elämänsä aikana.

Unelmat todeksi PÄIVÄ 3

Opas: Morgan Cignini (Rapala Pro Guide) Paikka: Georgian bay, Huronjarvi Kohde: Isobassi Pidämme päivän taukoa kalastuksesta. Sunnuntaina lähdemme ”Captain Morganin” kanssa Huronjärvelle isobassijahtiin. Jos tuntui Scott Homesin kyyti kovalta, 250-heppainen Mercury kyydittää bassivenettä 63 amerikanmailia eli n. 101 kilometriä tunnissa. Aamu ei tunnu aivan helpolta. Onnistun saamaan vain 1,5 kilon perushauen. Petri ja Scott saavat pari bassia, minä en. Kiinnostavan tuntuisessa ruovikossa laitan oman puskasuosikkini, Tournament Baitsin Kikker Frog -sammakon. Kertaalleen sitä rouhaisee jo komea bassi, vaan ei pysy. Hetkeä myöhemmin siinä on kiinni varmasti parin kilon isobassi, joka sekin karkaa. Samoin kuin pari haukea, joista parempi ehkä nelosen kala. Huomaan, että olen ottanut mukaan yksilön, jossa on kokeeksi väkäsetön koukku. Ei tunnu amerikankala sellaisessa pysyvän. Näemme samassa kaislikossa luuhaukia (longnose gar). Ne vaikuttavat sokeilta vegaaneilta, sillä pääsemme heittämään niille erilaisia vieheitä, mutta kalat eivät reagoi mitenkään. Viimeisen päivän luuhaukikeikka alkaa mietityttää… Lopulta mennään sen näköiseen lumpeikkoon, josta olen nähnyt vain kuvia. Tartutan Kikker Frogilla ruovikon reunalta pienen isobassin, joten päivä antaa edes vähän sitä, mitä haettiin. Viimeiset pari tuntia heitämme poppereita ja pintasammakoita. Petri saa n. 1,5 kilon isobassin, minä tyrin useamman tärpin. Captain Morgan valittelee, että on harvinaisen vaikea päivä, ja siltä se meistäkin tuntuu. Mutta keli on hyvä, läppä lentää ja hauskaa on silti.

”Luuhaukien näkeminen ja muiden oppaiden kanssa keskusteleminen saavat meidät luopumaan garpinnan tavoittelusta. ” Kauniin värinen valkosilmäkuha eli walleye on erehtynyt oppaan bucktail-jigiin.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

104 senttiä unelmamatkan täyttymystä!.

PÄIVÄ 4

Opas: Scott Homes (Rapala Pro Guide) Paikka: Sturgeon lake Kohde: Jättihauki, valkosilmäkuha, bassit Luuhaukien näkeminen ja muiden oppaiden kanssa keskusteleminen saavat meidät luopumaan gar-pinnan tavoittelusta. Olihan meiltä sitä paitsi vielä jättihauki ja valkosilmäkuha saamatta. Petri ottaa yhteyttä ensimmäisen päivän oppaaseemme Scott Homesiin, joka vastaa, että kunhan lähdemme aamulla aikaisin ja ”if we work hard”, me saamme valkosilmäkuhan. Tapaamme aamukuudelta Sturgeon Laken rannassa. Parin aamutunnin aikana Scott itse saa bucktail-karvapyrstöjigillä kaksi kalaa näytille sekä katkoo siimansa jättihauen kanssa. Kahden ja puolen tunnin jälkeen Scott sanoo, kuha on hylättävä, koska kalat painuvat syvälle. Samalla vavassani tärähtää ja kelaan n. 40-senttisen walleyen haaviin. Elämänpinna! Viime hetkellä! Siirrymme laajalle matalikolle ja näemme kasvuston seassa pari bassia. Ja muskyn. Ja vielä toisen. Menee puolisen tuntia aloituksesta, kun Petrin spinnerbaitiin isketään lujaa. Pian kolmikiloinen musky on ilmassa. Pienen häsän jälkeen se saadaan haaviin ja todetaan, että spinnerbaitin runko on melskeessä katkennut. Petri saa vielä toisen muskyn, Scott saa pari bassia ja minä tyrin taas pari.

Tyypillisesti käytimme 2000–2500 keloja ja n. 200–220 cm vapoja. Keltaruskea pötkö on Wave Worm -jigi, joka tuntui toimivan.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Unelmaloma Kanadaan (osa 3)

Unelmat todeksi Kello käy

Olemme sopineet lopettavamme suunnilleen neljältä. Tulemme ruovikkoisen kanaalin suulle. Pian Wave Worms -jigini kohdalla näkyy reipas rouhaisu. Maltan kerrankin olla vetämättä välitöntä vastaria. Annan kalan nielaista vieheen ja vedän. 2,5-paunainen (1,2 kg) isobassi päätyy haaviin ja totean, että vaikka se ei ole jätti, se kelpaa reissun suurimmaksi. Aikaa musky-elämänpinnalle jää 50 minuuttia. Kanaalia lipuu uisteluvene, joka nostaa kyytiin jo toisen pikkumuskyn. Vaihdan spinnerbaitin ja alan heittää sekä sisäreunaa että välillä ulkopuolelle. Sisäpuolella rouhaisee todella lujasti. Pian vedessä näkyy muskyn sijaan suuren bassin hahmo. Hetken kamppailun jälkeen saan 5,5-paunaisen (n. 2,5 kg) isobassin haaviin. Scott pyörittelee päätään ja toteaa, että moni kalastaa tällä järvellä ikänsä saamatta noin suurta bassia.

Petrin bassispinnerbait on katkennut....

…mutta päivän ensimmäinen musky on silti saatu veneeseen.

Kello on 15.50 kun bassi on kuvattu ja vapautettu

Hieno päätös reissulle, ajattelen. Heittelen puolihuolimattomasti sinne tänne. Muutamaa minuuttia yli neljän totean, että heitän vielä kaksi viimeistä heittoa. Heitän ne sisäreunaan saamatta enää kalaa. Olen laittamassa vavan pois kun Petri sanoo: ”Heitä kerta vielä! Ulospäin!”. No, heitän. Pitkän heiton kanaalin keskelle. Muutaman kammenkierroksen jälkeen tärähtää lujasti. Vahva ja painava kala vääntää kevyttä vapaa. Jarru on huomattavan tiukalla ja koko ajan jännittää. Kerran kala on jo tulossa pintaan, mutta kääntyy ja taas viedään siimaa. Reilun kokoinen jättihauki, oikein valtava bassi vaiko kylkikarppi? Lopulta iso musky tulee veneen vierellä pintaan ja siitä haaviin. Elämänpinnaa tulee 41 tuuman eli 104 sentin edestä. Mittaamme, vapautamme, kuvaamme ja heitämme muutamat ylävitoset. Unohtumaton unelmamatka Kanadaan on saanut arvoisensa päätöksen!

Pääsimme kalastamaan Kanadan matkan aikana mitä hienoimmissa vesistöissä tavoitellen itselleni uusia kalalajeja.

UUTUUS 2018! - lehden valinta vuoden 2017 Kuhavieheeksi!

-190mm/53g -Ontto, herkkä uintinen malli -10 väriä

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

-2 uintia / uintisyvyyttä -Runko 70mm / 10g -BKK koukut -Heittoon / vetoon ~Suspending

ÄLÄ LUOTA KOPIOIHIN! Vaativan valinta on aito oikea Owner. ST36BC, koot 3/0-20

OWNER KOUKUT

Erinomainen yleiskoukku kaikkeen kalastukseen. Aktiivi kalamiesten suosikki sekä hauki-, kuha-, että taimenvieheissä. Noussut jo käsitteeksi!

sh. 7,50 € Myös punainen RD-väri!

Markkinointi:

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Nuoruus ja kokemus

PAISKAAVAT KÄTTÄ RAPALALLA Tämän vuoden Vene-messuilla haukea kalastavat aktiivit kohahtivat Rapalan esittelemistä uutuuksista. X-Rap Peto, X-Rap Scoop sekä Super Shadow Rap olivat poikkeuksellisen näköisiä ja oloisia verrattuna Rapalan aiempaan tuotantoon. Uutuuksien takana oli Rapalan uusilla kyvyillä täydennetty suunnittelutiimi.

apalan uistinten suunnittelutiimi työskentelee yhtiön synnyinsijoilla Vääksyssä Päijänteen tuntumassa. 10-henkisen tiimin jäsenet ovat unelma-ammatissaan, sillä työssä yhdistyvät rakas harrastus ja luova ajattelu jatkuvasti kehittyvään tuotannonalaan. Tällä hetkellä suunnittelutiimin muodostavat Juha Siirtola, Harri Leppälä, Mikko Rautiainen, Jukka Vainio, Peter Mörsky, Heikki Niemelä, Ismo Romppanen, Esa Juusola, Jari Kokkonen sekä Ville Nieminen.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Rapalan suunnittelutiimi ryhmäkuvassa. Edessä vasemmalta Juha Siirtola, Ismo Romppanen, Esa Juusola ja Harri Leppälä. Takaa vasemmalta Heikki Niemelä, Jukka Vainio, Peter Mörsky ja Mikko Rautiainen. Kuvasta puuttuvat Jari Kokkonen ja Ville Nieminen.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Nuoruus ja kokemus paiskaavat kättä Rapalalla

Rapala X-Rap Scoop on uudenmallinen lusikkauistin.

”Suunnittelutiimin kanssa kahvipöydässä jutellessani en voi välttyä siitä ajatuksesta, että Suomi on edelleen todellinen uistimien suurvalta.” Miehillä on kokemusta ja näkemystä uistinten sielunelämästä yhteensä satojen työ- ja kalastusvuosien edestä. Heidän suunnittelemiaan uistimia on käytetty ja käytetään edelleen kaikkialla maailmassa, mikä vaatii valtavasti paneutumista erilaisiin alueisiin, kalastustapoihin ja kalastettaviin lajeihin.

Super Shadow Rap on erittäin korkean profiilin omaava 77-grammainen haukiuistin.

X-Rap Peto herätti niin hauenkalastajien kuin kohdekalankin kiinnostuksen..

Vuolutekniikasta CAD-pohjaiseen suunnitteluun

Talossa 30 vuotta työskennellyt kehityspäällikkö Juha Siirtola naureskelee kun muistelee alkuaikojaan Rapalalla. ”Pala puuta ja puukko olivat silloin keskiössä. Muutoksen tuulet olivat kuitenkin käsillä, sillä vuonna 1990 yhtiöön hankittiin ensimmäinen digitointilaite ja 3D CAD-ohjelmisto, joiden avulla kappaleen fyysinen muoto saatiin mitattua jyrsinkoneelle”, Siirtola kertoo. Nykyisin uistimet suunnitellaan lähtökohtaisesti CAD-pohjaisesti tietokoneella kolmiulotteisesti ja protot voidaan tulostaa nopeasti 3D-tulostimella kokeiltavaksi joko uittoaltaassa tai oikeassa vesistössä. Siirtola mainitsee, että tulevaisuus tuo tullessaan myös uusia materiaaleja. Hänen mukaansa lyijyn korvaaminen ympäristöystävällisemmillä materiaaleilla sekä ympäristöystävällisemmät muovilaadut ovat jatkuvasti työn alla. ”Kaikki tuotteet pystytään nykyisin valmistamaan lyijyttöminä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Muoveissa on vielä paljon työtä, jotta ne saadaan toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla koko prosessi huomioiden”, Siirtola mainitsee. Värien runsas maailma

Raahelaislähtöinen ja sittemmin Ouluun muuttanut aktiivinen hauenkalastaja ja graafikko Esa Juusola päätyi Vääksyyn töihin noin 1,5 vuotta sitten. Miehen vastuulla on Rapalan uistinten laaja värimaailma. ”Kun tulin taloon, minulle annettiin ensimmäiseksi tehtäväksi suunnitella uuden haukisarjan värimaailma. Vähän siinä ensin puntti tutisi, mutta minulla oli väreistä jo valmiiksi vahva visio, jota sitten lähdin toteuttamaan”, Juusola muistelee hymyillen.

Uuden uistimen synnyttäminen ei ole ihan halpaa. Pelkän muotin tekeminen ja koneistus huomattavan hintaista.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Scoopin muotti. Jokainen muotti on numeroitu, jolloin vanhojakin malleja voidaan ottaa paranneltuina uustuotantoon.

Nuoruus ja kokemus paiskaavat kättä Rapalalla Juusola kertoo, että uistimen runkomuoto ja värit kulkevat käsi kädessä, jolloin yhteistyö uistimen rakenteesta vastaavan suunnittelijan kanssa tulee olla saumatonta. ”Uintiliike paljastaa hyvin värin toimivuuden tai toimimattomuuden, joten pelkästään kivan värinen uistin ei välttämättä toimi sellaisenaan”, Juusola kertoo. X-Rap Scoopin takana 36 vuotta kokemusta

Eräs tämän vuoden erikoisimmista lusikkauutuuksista on hieman veneen muotoa muistuttava X-Rap Scoop. Uistimen suunnittelusta on päävastuun kantanut Rapalalla 36 vuotta työskennellyt Harri Leppälä. ”Sain tehtäväkseni suunnitella hauenkalastukseen lusikan, jossa olisi hieman kalan näköä, se olisi helppoheittoinen, siinä olisi monipuolinen uinti, se olisi muodoltaan erilainen ja tietenkin kalastava. Tehtävä ei ollut ihan helppo, mutta aktiivinen kokeilu ja luonnostelu toi toivotun lopputuloksen”, Leppälä toteaa tyytyväisenä. Scoopista tuli 68-grammainen käsialalusikka, jota pystyy heittämään myös tavallisella, hieman tukevammalla haspelivavalla.

Balsaa odottamassa käsittelyä. Puuaines mitataan kovuuden mukaan ja eri kovuiset osat käytetään erilaisten uistinten valmistukseen.

X-Rap Peto on kaksiosainen, jossa vaihdettava pyrstö kiinnittyy keskiruotoon.

Valmistettavuus avainasemassa

Vaikka uusia rakenteita ja materiaaleja olisi hauska kokeilla loputtomiin, se ei kuitenkaan pitkässä juoksussa kannata, sillä kaupallisella toiminnalla on rajansa. ”Uistimen pitää olla pyyntiominaisuuksien ja houkuttelevan ulkomuodon lisäksi myös järkevillä kustannuksilla valmistettava”, kertoo 20 vuotta Rapalalla työskennellyt Heikki Niemelä. Niemelän kynästä on peräisin esimerkiksi uusi Super Shadow Rap, joka on Shadow Rap –perheen todellinen haukiuistin. ”Onneksi nykyaikainen teknologia on suurena apuna prototyyppivaiheessa, joten kokeiluihin jää hieman enemmän aikaa kuin ennen”, hän myhäilee. Muovimateriaalien hallintaa

Vaikka Rapalan uistimissa käytetäänkin paljon balsapuuta, ovat erilaiset muoviuistimet vakiinnuttaneet asemansa niin Rapalalla kuin muillakin valmistajilla sekä kalastajien pakeissa. Helsinkiläinen muovitekniikan asiantuntija ja aktiivinen kalamies Peter Mörsky aloitti parisen vuotta sitten Rapalalla ja pääsi heti tutustumaan yhtiön Indonesian-tehtaalle muoviuistimien valmistukseen.

Tietokoneohjatut sorvauskoneet tekevät nyt nopeammin ja tarkemmin sen työn, jonka aikoinaan tekivät vuolijat. Kuvassa balsarimoja sorvauskoneissa.

”Vuoden työkomennus toi valtavan määrän tietotaitoa ja ideoita tuleviin projekteihin”, hän sanoo. Miehen ensimmäinen projekti olikin Rapalan omistaman Stormin 360GT Searchbait Minnow, jossa herkkäliikkeiseen PVC-runkoon yhdistyy painopää räminäkuulineen. Uistinta voidaan käyttää niin heittokalastukseen, jigaukseen tai jopa vetouisteluun. Suomi on uistimien suurvalta

Suunnittelutiimin kanssa kahvipöydässä jutellessani en voi välttyä siitä ajatuksesta, että Suomi on edelleen todellinen uistimien suurvalta. Rapala on alan suurimpana toimijana kehityksen kärkijoukoissa. Vuosisataiset perinteemme yhdistettynä nykyaikaisiin valmistustapoihin ja materiaaleihin sekä innovatiiviseen ajatteluun tuottavat uistimia, joille ei ole maailmassa vertaa.

Vääksyn tehtaalla tehdään paljon tuotannon alkuvaiheen töitä, kuten uistinten eri osien valmistusta muille tehtaille.

Balsa on edelleen lyömätön materiaali ominaisuuksiensa johdosta. Rapalalla balsapalkit sahataan oikeaan mittaan itse. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Muovipullot ovat erittäin yleisiä meriroskia. Niiden hajoaminen mikromuoviksi vesistössä kestää jopa 1000 vuotta.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti IDA SANDBERG Kuvat PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY

VESISTÖJEN ROSKISTA ei vielä tiedetä paljon Vesistöjen maailmanlaajuinen roskaantuminen on ollut viime aikoina paljon esillä – ja syystä. Kirjoittaja Ida Sandberg toimii Pidä Saaristo Siistinä ry:n tiedottajana ja valottaa tilannetta suomalaisten näkökulmasta.

esistöjen rannoilta löytyvä roska kertoo paljon ihmisten roskaamiskäyttäytymisestä, mutta tutkittua tietoa aiheesta on vielä hyvin vähän. Pidä Saaristo Siistinä ry oli ensimmäinen taho, joka alkoi seurata rantojen roskaantumista Suomessa kuusi vuotta

sitten. Rantaroskan määrää ja laatua alettiin seurata vuonna 2012 MARLIN-projektin myötä Projektissa kehitettiin yhteinen, YK:n ympäristöohjelman suositusten mukainen metodi seurantaa varten. Tulosten mukaan Suomen rannat olivat roskaisempia verrattuna muihin projektissa mukana olleisiin maihin, Ruotsiin, Viroon ja Latviaan. MARLIN-projektin päätyttyä Pidä Saaristo Siistinä ry on jatkanut kansallista rantaroskaseurantaa ympäristöministeriön rahoituksella. Tänä vuonna seurattavia rantoja on 13 eri puolilla Suomea. Seurannan lisäksi PSS ry lanseerasi vuonna 2014 kaikille kansalaisille suunnatun valtakunnallisen Siisti Biitsi -rantojensiivouskampanjan. Siisti Biitsin tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen sekä kerätä tietoa rantojen roskaantumisesta. ”Vaikka usein koetaan, että Suomi on siisti maa, ja meillä on puhtaat vedet, niin joka ikinen kerta roskaa vain löytyy. Rantaroskan määrää on seurattu ja tutkittu vasta vähän aikaa. Tarkkoja johtopäätöksiä on mahdotonta vetää, mutta joitain suuntia näkyy selkeästi”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk. Meriroskasta suurin osa muovia

On arvioitu, että 80 % meressä olevasta roskasta on peräisin maalta. Suurin osa meriroskasta on muovia, joka on vesistölle erityisen haitallista. Muovi ei maadu vedessä, vaan se jauhautuu pienemmiksi palasiksi, mikromuoviksi. Mikromuovia on mahdotonta saada enää pois vesistöstä.

Siisti Biitsi -siivoustalkoita on järjestetty vuodesta 2014 alkaen melkein 500..

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

VESISTÖJEN ROSKISTA ei vielä tiedetä paljon Suosituilla jigikalastusalueilla jigejä jää välillä pohjaan. Siimat ja silikonijigit säilyvät vesistössä pitkään. Kannattaa siis miettiä heittääkö enää samaan paikkaan, jos on jo yksi jäänyt pohjaan. Kuva Antti Zetterberg.

Tupakantumppi on maailman yleisin rannoilta löytyvä roska.

Yleisimpiä muoviroskia ovat kertakäyttöiset take away -kulutuskäyttäytymisestä ja ihmisten huolimattomuudesta kertovat roskat, kuten kääreet, korkit ja kannet. Nämä ovat yksittäisten kuluttajien aiheuttamia roskia eivätkä esimerkiksi laivaliikenteen tai rakennustyömaiden. Roskia on eniten siellä, missä on ihmisiä eli kaupungeissa, mutta suurimmat suhteelliset muovimäärät Suomessa on löydetty luonnontilaisilta rannoilta. Kevyt ja pitkäikäinen muovi voi matkata pitkäänkin ennen rannalle päätymistään. 48

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

”Esimerkkinä kaukana ulkosaaristossa oleva Örö, jonka rannalla järjestimme Siisti Biitsi -siivouksen viime keväänä. Keräsimme vartissa kuusi säkillistä roskaa, josta suurin osa oli muovia. Ihmisiä ei ollut vielä silloin liikkeellä, vaan käytännössä kaikki roska oli mereltä ajelehtinutta”, kertoo von Zweygbergk. Merten roskaantumista on seurattu ja tutkittu paljon enemmän kuin järvien ja jokien roskaantumista

Virallinen rantaroskaseuranta kohdistuu vain meren rantoihin, mutta sisävesien roskista on saatu jonkin verran tietoa siivoustempausten

avulla. Näissä on havaittu, että järvissä esiintyvät roskatyypit ovat hyvin pitkälti samoja kuin meren rannoillakin. Erityisesti muoviroska, ja etenkin mikromuovit, huolettavat sisävesillä, sillä makeat vedet ovat usein myös juomavedenottopaikkoja. Vesistöistä löytyy lisäksi kadonneita ja unohtuneita kalastusvälineitä, kuten siimoja, verkkoja ja pyydyksiä. Vaikka osa välineistä ajautuu rannalle aaltojen mukana, niitä jää myös pinnan alle jatkamaan vedenelävien pyydystämistä. Haamuverkkojen tiedetään olevan Itämeressä suuri ongelma, mutta Suomen osalta asiaa ei ole vielä tutkittu tarkemmin. MARELITT Baltic -hankkeen mukaan pohjaan tai hylkyyn jäänyt verkko voi kalastaa jopa 20 % täydestä tehostaan ensimmäiset kolme kuukautta, ja jopa kahden vuoden jälkeenkin sen kalastuskapasiteetti on 6 % täydestä. Tupakantumppi yleisin roska

Niin merillä kuin sisävesillä tupakantumpit ovat yleisimpiä roskia, jotka nekin sisältävät muovia. Filtteri on selluloosa-asetaattia, jonka hajoaminen mikromuoviksi voi kestää olosuhteista riippuen yli 10 vuotta. Filtteri sisältää tupakassa olevia läpi-imettyjä kemikaaleja, kuten arseeniä ja lyijyä, jotka siirtyvät ympäristöön ja vesistöön.

Rantaroskaseurannassa täytetään lomake, jossa on 80 kategoriaa.

”Olisi tärkeää, että tupakoitsija itse havainnoi ja ymmärtää filtterin ympäristössä aiheuttamat ongelmat. Usein tupakantumppi heitetään sen enempää seurauksia ajattelematta vesistöön tai hulevesikaivoon. Jotta luonto välttyisi ongelmilta olisi toivottavaa, että jokainen tumppi saataisiin roskikseen”, von Zweygbergk muistuttaa. Tuhkakupin puuttuessa voi tumpin pistää esimerkiksi PSS ry:n uudelleenkäytettävään taskutuhkikseen, jonka voi tarpeen tullen tyhjentää roskikseen. C

Tule mukaan pitämään vesistöt puhtaina

Pidä Saaristo Siistinä ry on perustamisvuodestaan 1969 lähtien työskennellyt vesistöjen roskaantumisen ehkäise- CMY miseksi. PSS ry muun muassa ylläpitää kattavaa jätepis- K teverkostoa saaristossa ja järvialueilla. Viime vuosina yhdistys on keskittynyt myös tutkimaan rannoilta löytyvän roskan määrää, laatua ja reittejä vesistöihin. CY

Pidä Saaristo Siistinä ry on osallistunut myös ensimmäisen meriroskasta kertovan tietokirjan, Roskapostia – kansalaisen tietokirja meren roskaantumisesta (2017), kirjoittamiseen. Kirja on ladattavissa PSS ry:n sivuilta: pidasaaristosiistina.fi. Tule mukaan toimintaan, niin olet osaltasi mahdollistamassa puhtaampia vesistöjä nyt ja tulevaisuudessa. Jäsenyys maksaa 35 euroa vuodessa. pidasaaristosiistina.fi/liityjaseneksi.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET dollisuudesta ruveta tekemään omia vaappuja. ”Homma lähti käyntiin työkaveriltani saamillani hikisillä saunan laudepuilla, joista ensimmäiset apassipuiset vaaputkin syntyivät”, naureskelee Marko. Keväällä 2004 olivat ensimmäiset omat vaaput testissä vedossa ja testireissulla saadut kolme meritaimenta varmistivat uskoa omiin tekeleisiin. ”Myöhemmin olen uittanut vaappujani menestyksellä sekä Tenolla että Tornionjoella. Torniolla ovat vuosien saatossa tutuiksi tulleet soutupaikkoina Lappea, Teikosuvanto ja Kosioniva. Tenolla soudan yleensä Yläkönkään alusta, Vetsikkoa sekä Aittisuvantoa”, Marko sanoo tyytyväisenä. ”Väreinä käytän korkean ja kylmän veden aikaan vähän kirkkaampia värejä, kun taas lämpimämmällä vedellä siiman päähän valikoituu hieman tummempia ja pienempiä vaappuja. Kun vesi on kylmää, on soutuvaapun koko suurempi, lämpimällä vedellä taas pienempi on ottavampi. Vaapuissa pitää myös olla ’hakua’”, hän korostaa. Noin 500 vaappua vuodessa

12,6-kiloinen tenolainen Marko Ylitalon käsissä.

Maan mainiot kalamiehet

Marko Ylitalo - mies MY-vaappujen takana Marko Ylitalo on 45-vuotias kirjapainotyöntekijä ja sivutoiminen yrittäjä Tampereelta. Miehen pitkä, noin 40 vuotta kestänyt kalastushistoria kattaa kaikki vapakalastuksen muodot ja vuodesta 2003 Marko on ollut aktiivinen vaapunrakentaja.

arko Ylitalon nuoruuden kesälomat kuluivat perhoja sitoessa ja niillä kalastellessa. Tutuksi tulivat Tammerkosken taimenet ja lähes päivittäin joku kalaporukasta nostikin 3-5 kiloisen järvitaimenen koskesta.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

”Myös Keski-Suomen kosket kuten Huopana, Äyskoski, Kärnänkoski, Kuusaa sekä Keskisenkoski tuli koluttua huolella. Pohjoisessa kalastelin Kuusamon Kitkajoella. Lopullisesti jäin lohenkalastukseen koukkuun Kotkan Kymijoella 1990-luvun lopulla kun sain ensimmäinen meriloheni Siikakoskelta, joka painoi 11 kg”, Marko muistelee. MY-vaapun synty

Marko tutustui kaverinsa Antin kanssa Kymillä Korkeakosken soutualueella vaapuilla tapahtuvaan lohensoutuun ja innostui mah-

Markon valmistusmäärät ovat sen verran pieniä, että ne myydään suurimmalta osin ennakkotilaajille. Lohivaappuja valmistuu kolmea eri kokoa: 58 mm/ 7 g, 65 mm/9 g ja 70 mm/14 g. Näiden lisäksi hän aikoo valmistaa myös muutamia vanhempia malleja kuten 45 mm/5 g, 74 mm/14 g. Taimenmalleja syntyy neljää eri kokoa; 65, 75, 100 sekä 100 mm ”Wounded fishiä”. ”Viimeksi mainittu on uusin tulokas, joka toimii loistavasti osaavissa käsissä järvellä”, Marko sanoo. Ei aina vaappua

Marko kertoo, että joskus pyyntivälineen vaihtaminen voi ratkaista paljon. Tenon Yläkönkäältä on mieleen painunut eräs reissu heinäkuun ensimmäiseltä viikolta vuonna 2012. ”Vesi oli lämmennyt 19-asteiseksi ja aurinko paistoi täydeltä terältä, eikä kukaan saanut kalaa Yläkönkään alueelta. Meilläkin oli jo kolme tyhjää soutupäivää takana, kunnes sain ajatuksen kokeilla putkiperhoa. Sitaisin siimaan conehead-päällä varustetun oliivi/kupari-värisen putkiperhon ja aloin

”joskus pyyntivälineen vaihtaminen voi ratkaista paljon. ”

Teksti ARI LAINE Kuvat MARKO YLITALON ARKISTOT

Kymijoen mörkö

Muonionjoelta saatu 14-kiloinen. Ottipelinä 70 mm värissä 021.

soutaa Suomen rannasta kohti Norjan puolta, kun yhtäkkiä rulla pärähti ja putkiperhoani vietiin vauhdilla. Tuloksena veneen tuhdolla pötkötti 12,6 -iloinen kirkas lohi. Suosikkiperhojani Tenolle ovat edelleen tuo oliivi/kupari, oliivi sarvijaakko, pilkku sekä Mikkeli-blue”, Marko kertoo. Myös uistelua järvillä

Marko kalastelee virtavesien lisäksi kotijärvellään Näsijärvellä sekä Pielisellä. ”Käytän uistellessa 65-100-millisiä vaappuja. Järvillä uitan keväisin kuorejäljitelmiä, syksyllä taas peliaikaa saavat muikut. Kun vedenlämpö laskee alle 10 asteeseen, on pinkki ehdoton värivalinta. Järvellä uistelen yleensä 8-10:llä vavalla kun taas lohijoella 4-6 vapaa on hyvä määrä”, Marko tietää.

Pyydän Markoa kertomaan jonkun tapauksen, joka on erityisesti jäänyt mieleen ja hän alkaa kertomaan syyskuisesta souturetkestä Kymijoelle muutaman vuoden takaa. ”Olimme parin kaverini kanssa Kymijoen Korkeakosken soutualueella tavoitteenamme saada kirkas nousutaimen. Olosuhteet joella olivat hankalat, toinen turbiini oli pois käytöstä ja virtaama vain 50 kuutiota, mikä on todella vähän. Ensimmäinen päivä antoi saaliiksi muutaman pikkulohen sekä noin kolmekiloisen hieman jo tummuneen meritaimenen. Kaikki kalat vapautettiin.” Seuraavakin päivä sujui samaan malliin: pikkulohia, jotka saivat jatkaa puuhiaan joessa. ”Heikosta virtaamasta johtuen jouduimme soutamaan poikkeuksellisesti alhaalta ylöspäin. Siimoissa uivat 75 mm:n taimenvaaput. Soutelimme hiljakseen mattolaiturilta kohti Kunnarin kiveä, kunnes tapahtui jotain todella erikoista. Vene oli Kunnarinkiven tasolla ja vaaput alempana keskivirrassa, kun keskimmäinen vaappu pysähtyi kuin seinään.” ”Luulin sen jääneen pohjaan, kun ’pohja’ lähtikin yllättäen liikkeelle ylävirtaan. Hetken väsyteltyämme iso lohi pärskäytti pinnassa veneen vieressä. Sitten se sukelsi taas pohjiin ja ui määrätietoisesti takaisin kohti mattolaituria. Sen jälkeen lohi taas muutti suuntaa ylöspäin, kunnes koko paketti jäi pohjaan tukevasti kiinni. Aikamme pumppasimme kunnes lopulta tuli pimeää, siima meni poikki ja kala meni menojaan. Kalan koko ei koskaan selvinnyt, mutta iso se oli…” Lisätietoa Marko Ylitalon MY-vaapuista löydät osoitteesta www.my-vaappu.com

7,8-kiloinen meritaimen vuonna 2002 Kymiltä. Uusi Wounded Fish -vetovaappu taimenelle ja lohelle. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Maan mainiot kalamiehet

MY-vaappuja taimenelle ja lohelle.

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Gäddsonin kiusaus on mainio tapa hyödyntää ruokakoon hauki.

Gäddsonin kiusaus

ata- ja vuokaruuat ovat hyviä arkiruokia. Valmistat kerralla maukkaan ruuan josta riittää useammalle päivälle syötävää koko perheelle. Gäddsonin kiusauksen pääraaka-aine hauki kannattaa fileerata ruodottomaksi. Silloin perheen pienimmillekään ei satu ruotoyllätyksiä annoksesta. Ainekset

»» 500–800 g ruodotonta haukifilettä siivutettuna (myös särkikalat sopivat) »» 500 g kiinteitä perunoita ohueksi siivutettuna »» »» »» »» »» »»

1 iso sipuli hienonnettuna 3 valkosipulin kynttä hienonnettuna 2 dl kuohukermaa 1 rkl kurkumaa 1 kourallinen tuoretta tillisilppua Suolaa ja pippuria maun mukaan

Aliarvostetusta arvokalaksi

Kuorrutukseen

»» 1 purkillinen anjovisfilettä pilkottuna »» 2 rkl kapriksia »» 150 g juustoraastetta (emmental, mozzarella, parmesan)

Lado vuokaan peruna- ja haukisiivut sekä valkosipuli-, sipuli- ja tillisilppu. Pyörittele ainekset sekaisin ja mausta samalla suolalla, pippurilla ja kurkumalla. Kaada joukkoon kerma ja anjovis-liemi. Kuorruta pinta juustoraasteella ja koristele kapriksilla sekä anjovispaloilla. Kypsennä 200 asteessa keskitasolla noin 40 minuuttia kunnes pinta on kullanruskea ja perunat pehmeitä.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Hauki (Esox lucius) »» Paras ruokakalakoko 1–4 kg »» Historiallisesti tärkeimpiä ruokakalojamme, pelastanut nälkäkuolemalta miljoonia ihmisiä »» Opportunisti, joka syö sitä minkä saa helpoiten kiinni »» Vapauta isot emokalat Käyttö

»» Maukas ja vähärasvainen »» Kiinteälihainen - sopii hyvin keittoihin »» Paistettaessa etenkin isomman fileet kannattaa leikata ohuiksi leikkeiksi tai soiroiksi »» Paksu pala on etenkin liikaa kypsennettäessä sitkeä »» Kypsentämättömänä syötäessä pakastettava (1 vrk - 20°C)

Keula kohti uusia apajia Silja Linen laivoilla pääset Ahvenanmaan ja Ruotsin parhaille kalavesille helposti ja edullisesti. Hyödynnä alamittaiset etuhinnat ja varaa kevään kalareissusi nyt!

VARAUKSET: SILJA.FI Varatessasi matkan internetistä syötä sopimusnumero 80185 Yritysasiakas-kenttään saadaksesi sopimusedun. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

P Ö R LJ LEA PA R I

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvien juomien siivittämänä.

Pyyntituoretta silakkaa.

Löytyykö Stadin silakkamarkkinoilta tuoreita silakoita?

elsingin silakkamarkkinat on suuri ja arvostettu tapahtuma, jonne pitää ehdottomasti joka syksy päästä katselemaan markkinaelämää ja maistelemaan erilaisia kalastajien valmistamia silakkaherkkuja. Kauppatorilla kuluu markkinoiden aikana eräskin tunti kalastajien veneissään myymiä silakkavalmisteita syynätessä ja maistellessa. Myös tuorekalakauppiaiden kalavalikoimat sekä torilla erilaisia saaristolaistuotteitaan myyvien kalastajarouvien saaristolaisleivät ja muut omin käsin valmistetut tuotteet kiinnostavat suuresti. Jossain vaiheessa jotain kuitenkin on tapahtunut ja meininki silakoiden mukaan nimetyssä tapahtumassa on alkanut kaikessa hiljaisuudessa muuttua huolestuttavan samankaltaiseksi kohti sisämaan kaupunkien tyypillisiä ”muikkukarkeloita”. Mitä tapahtuikaan menneiden vuosien silakkamarkkinamuistoille?

Vuosina 2015 ja 2016 toimin uudelleen nimetyssä ”Stadin silakkamarkkinat”-tapahtumassa Helsingin kaupungin työtehtävissä ja minulla oli hyvä tilaisuus tarkastella tavallista markkinavierailijaa syvällisemmin tätä tapahtumaa sekä sen ilmapiiriä. Tosin ensimmäisellä kerralla en ehtinyt juuri muuta kuin tarjoilla koko päivän ajan markkinavieraiden katkeamattomalle jonolle ilmaisiksi maistiaisiksi paistamiamme särkikalamurekepihvejä. Kuitenkin jo tuolloin mieleeni jäivät muutaman markkinavieraan esittämät silakoita koskevat tiedustelut, koska heistä moni kyseli, paistaisimmeko maistiaisiksi tai myyntiin myös kokonaisia silakoita tai silakkapihvejä. Ohjasin silakankyselijät varsinaiselle myyntialueelle ja vakuuttelin, että sieltähän niitä haileja saa. Vaan eipä saanutkaan, sillä teltallemme takaisin palanneet markkinavieraat totesivat pettyneinä etsineensä myyntipisteiltä tuloksettomasti tuoreita tai paistettuja silakoita. Seuraavana syksynä kuulin jälleen särkikalapihvien paistoprojektin 54

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

yhteydessä tuoreiden silakoiden puuttuvan markkinamyyjien myyntivalikoimasta. Koska en uskonut tätä väitettä, järjestin itselleni hetkisen aikaa tehdäkseni pikaisen kierroksen torin kalaravintoloissa ja muilla kalamyyntipisteillä tarkistaakseni tilanteen. Ja totta tosiaan, pakkohan se oli uskoa. Etsin tuloksetta tuoreita tai paistettuja silakoita kalakuppiloiden ruokalistoilta tai tuorekalojen myyntikojuilta. Kaikista huolestuttavinta oli se, että yhdessäkään markkina-alueen kalaravintolassa ei myyty paikan päällä syötäviä silakka-annoksia, vaan ainoat silakat löytyivät kalastajien veneistä tai kojuista purkkeihin ladottuina mitä moninaisimmissa mausteliemissä. Kasvatettua Norjan lohta, kirjolohta, siikaa, kuhaa tai ahventa oli kyllä tarjolla silakoiden asemesta paistettujen perunoiden, juuresten ja kasvisten kera lähes jokaisessa kalaravintolassa. Suurilla muurikkapannuilla ei paistettu sormiruokana syötäviä silakka-annoksia, vaan ainoastaan paksuun jauhokuoreen piilotettuja pikkumuikkuja. Missä ihmeessä täällä piileskelivät ne päättömäksi peratut tuoreet silakat, jotka hiillostetaan tai paistetaan valurautapannulla oikeassa voissa rapean herkullisiksi ja tarjoillaan pahvirasioissa. Ei niitä herkkupaloja löytynyt mistään. Ehkä mielikuvaani Stadin silakkamarkkinoiden sisällöstä harhauttivat muistoni jokasyksyisiltä työkeikoiltani Kotkan kalamarkkinoilla, jossa tuore silakka on pääroolissa. Silakkamarkkinoiden juhlavuoden kalatarjontaa

Stadin Silakkamarkkinat on yksi Suomen vanhimmista perinnetapahtumista. Ensimmäiset markkinat olivat jo vuonna 1743. Vuonna 2017 se oli myös osa ”Suomi 100” -juhlavuoden ”Syödään yhdessä” -ohjelmaa. Koska minulla oli vapaapäivä keskellä viikkoa, päätin tällä kerralla vierailla silakkamarkkinoilla jo aamupäivällä ennen iltapäivän ruuhka-aikaa voidakseni perehtyä syvällisesti myytävänä oleviin kalatuottei-

Kuvat KALASTUS-LEHDEN ARKISTO

siin ja ehkäpä vielä maistella silakkaherkkuja. Lisäksi halusin vahvistuksen epäilyilleni siitä, että eikö silakkamarkkinoilla muka myydä tuoreita tai paistettuja silakoita. Silakoita ei löytynyt tuoreina tai paistettuina

Opintomatkani aikana Kauppatorilla vallitsi sateinen ja tuulinen sää ja sain tosiaankin perehtyä kalamarkkinoiden antiin ilman häiriötekijöitä. Kauppatorilla oli tosi autiota. Yhtään ihmistä ei näkynyt kävelemässä myyntitelttojen välissä. Noh, ehkäpä vallitsevilla sääolosuhteilla oli oma osuutensa yleisökatoon, mutta silti – nämähän ovat sentään Stadin silakkamarkkinat. Ajattelin juoda tsufeet kahvilateltassa, jotta näkisin siellä edes yksittäisen sadetta pitävän torivieraan, jonka kanssa voisin rupatella silakkamarkkinoiden annista. Mutta yksin sain sumppini juoda siellä kuppilanpitäjän seurassa. Netissä lukemani mainostekstin mukaan Stadin silakkamarkkinat yhdistävät saaristolaisperinteen ja ruokakulttuurin. Lisäksi tänä syksynä markkinoille olisi tulossa 30 kalastajaa, joista puolet myy tuotteitaan suoraan veneistä. Kun kiersin Kolera-altaan reunakiviä pitkin kohti Kauppahallia, huomasin että lähes kaikki kalaveneet mahtuivat helposti ankkuroitumaan altaaseen ja rannalla olevien myyntikojujen rivi oli ennennäkemättömän lyhyt.

Erilaisia silakoista ja muista kaloista tehtyjä säilykkeitä on paljonkin tarjolla Silakkamarkkinoilla.

Ei pöhkömpi korvaava tuote

Eräässä kojussa mainostettiin ”pöhkösiä”. Koska olen utelias, en voinut kävellä kojun ohi ilman, että selvittäisin itselleni mitä ne pöhköset oikein olivat. Taivassalolaisella kalastaja Liisa Vainiolla oli myynnissä silakkamarkkinoilla paitsi pöhkösiä ja tyttärensä leipomia saaristolaisleipiä myös yhtätoista erilaista silakkatuotetta yhteensä yli tuhat purkkia. Liisa Vainio oli Helsingin silakkamarkkinoilla 26:tta kertaa ja voittojakin on kertynyt vuosien varrella puolenkymmentä eri silakanvalmistussarjoissa. Viimeisimmän voiton osoituksena myyntitiskillä seisoi kunniakirja, jonka myönnettiin muutama päivä sitten sitruuna-valkosipulisilakalle Silakkaraadin ”Silakkayllätys”-sarjassa. Heikon kävijämäärän vuoksi suuri osa Liisan parin viikon ajan valmistelemista silakkatuotteista oli vielä myymättä, joten minäkin onnistuin tällä kerralla ostamaan itselleni purkin voittajasilakoita ennen kuin ne kaikki oli myyty loppuun. Aurinkoisten syyspäivien väenpaljoutta oli Liisan mukaan saatu tänä vuonna vain haikailla silakkamarkkinoilla, kun jatkuva sade oli pitänyt markkinavieraat kotona. Ai niin. Ne pöhkö-

Tänäkin vuonna kalastajat tulevat myymään suoraan veneistään erilaisia kalatuotteita. Kunpa paikalle saataisiin vielä tuoretta silakkaa.

”Kaikista huolestuttavinta oli se, että yhdessäkään markkina-alueen kalaravintolassa ei myyty paikan päällä syötäviä silakka-annoksia, vaan ainoat silakat löytyivät kalastajien veneistä tai kojuista purkkeihin ladottuina mitä moninaisimmissa mausteliemissä.” set ovat Liisa Vainion mukaan hänen itsensä kehittämä pikaruokatuote. Ahvenpöhköset ovat upporasvassa paistettuja kalamunkkeja, joiden sisällä on ahventa, ja joiden kuoritaikina on tehty piimäpohjaan sekoitetuista ruisjauhoista. Pöhköset paistetaan kypsiksi ja kullanruskeiksi upporasvassa. Nam, hyviä olivat! Kyllähän ne pitivät hetkeksi silakat pois mielestä. Jälleennäkemisen riemua

Suunnatessani askeleeni Kauppahallin kulman tuntumassa sijaitsevalle Helsingin kaupungin liikuntaviraston yleisölle suunnatulle onkipisteelle mietin, että onkohan tämä nyt tässä. Kuinka Stadin silakkamarkkinoille käy

tulevien vuosien aikana. Kyllä jotain ”tarttis tehrä”, ettei tämä hieno ja perinteikäs tapahtuma näivettyisi hiljalleen. Jutellessani Helsingin kaupungin kalastusneuvoja Sari Snellmanin kanssa mieleni piristyi huomattavasti, kun Sari näytti minulle markkinavieraiden Kolera-altaasta onkimia saaliskaloja. Pienet salakat, ahvenet, mustatäplätokot ja skitarit uiskentelivat kehää muoviämpärin vedessä. Ja sieltähän myös ne kauan kaipaamani tuoreet silakatkin löytyivät. Eikä reimarinkiertäjiä ollut sangossa ainoastaan yksi onneton, vaan peräti kolme kappaletta… Syyspöhköilemisiin, Pörje Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

KALAKOULU Teksti KARI NYBERG Kuvat JANNE KOIVISTO & ANTTI ZETTERBERG

Vesistöjen lämpenemisen myötä lämmintä vettä suosivien kalojen kasvu nopeutuu. Pasi Taposen 68-senttinen kuha uusimaalaiselta pikkujärveltä yli 20-asteisesta vedestä lähtee takaisin kasvamaan kehukalamittaan. Kuva Antti Zetterberg.

Vesistöjen lämpeneminen koettelee kaloja

elteisen kesän 2018 selkä taittui ja luonto on alkanut vähitellen palata normaaliin päiväjärjestykseen. Aurinko hitsasi täydellä teholla jo touko-kesäkuussa, mutta vasta juhannuksen aikaisen pienen lämpönotkahduksen jälkeen se näytti heinäkuussa todelliset kyntensä. Pitkään elokuulle jatkunut helle kuumensi pintavedet ennen kokemattoman lämpimiksi ja ensimmäistä kertaa jopa kalastusjärjestöt ja koskikalastuskohteiden valvojat antoivat suosituksia lohikalojen vapakalastuksen välttämisestä kaikkein kuumimpaan aikaan. Tasalämpöiset ja vaihtolämpöiset

Kaikki selkärankaiset eläinlajit ovat tasalämpöisiä tai vaihtolämpöisiä. Varsinainen tasalämpöisyys on kehittynyt vain kahdelle

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

ryhmälle eli nisäkkäille ja linnuille. Muut selkärankaiset eli kalat, matelijat ja sammakot ovat vaihtolämpöisiä. Tasalämpöinen eläin pyrkii pitämään ruumiinlämpötilansa samana vaihtelevista ympäristöolosuhteista huolimatta. Tasalämpöiset eläimet kykenevät kehittyneemmän aineenvaihduntansa ansiosta kestämään rasitusta pidempään kuin vaihtolämpöiset eivätkä niiden elintoiminnat hidastu ilman kylmetessä yhtä nopeasti vaihtolämpöisillä. Toisaalta tasalämpöiset eliöt tarvitsevat vaihtolämpöisiä enemmän ravintoa ja ne ovat alttiimpia kuolemaan paleltumiseen. Vaihtolämpöisen eläimen lämpötila muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan, ja siksi ne eivät pysty säilyttämään elimistössään muodostunutta lämpöä.

Vaihtolämpöisten liikkeet sekä toiminnot hidastuvat kylmässä

Lopulta ne voivat pysähtyä kokonaan. Vaihtolämpöisyydessä on kuitenkin myös etuja. Koska vaihtolämpöisten eläinten ei tarvitse itse tuottaa ruumiiseensa lämpöä, niiden ei tarvitse liikkua ja syödä niin paljon kuin tasalämpöisten. Niinpä monet vaihtolämpöiset selviävät pitkiä aikoja syömättä. Tasalämpöisillä ja vaihtolämpöisillä eläimillä tavataan erilaisia horroksen muotoja, jotka alentavat niiden elintoimintojen energiakustannuksia. Sekä tasalämpöisillä että vaihtolämpöisillä tavataan myös lyhytaikaista, joko yö- tai päiväaikaista horrostamista, jolloin niiden elimistö käy enemmän tai vähemmän säästöliekillä aktivoituakseen jälleen eläimen herätessä ravinnonhankintaa varten. Esimerkkinä toimii hyvin lepakko.

Etenkin lohikalojen lämmönsietokyky joutuu koetukselle, mikäli vesistöjen keskilämpötila nousee. Kuvan kaltainen väsytystilanne voi tulevaisuudessa koitua jopa kalan turmaksi vaikkei kalastaja sitä haluaisikaan. Kuva Janne Koivisto.

Pääseekö avovesikalaan jatkossa talvella? Etelärannikolla voitaneen kalastaa avovedessä yhä useammin, jos ilmastonmuutos etenee nykyistä vauhtia. Esimakua saatiin jo 10 vuotta sitten kun kova alkutalvi sekoitti Suomenlahden vesimassat perusteellisesti ja sisälahtiin sekä -saaristoon saatiin runsaan viikon pakkasjakson seurauksena muutaman sentin paksuinen väliaikainen jääkerros. Sää kuitenkin lauhtui uudelleen. Kertaalleen sulaneen jääpeitteen kohdalla parin kolmen metrin syvyisessä vedessä ruskoärviäja ahvenvitakasvustot olivat ajankohtaan nähden vielä vihreitä ja avoimemmilla vesialueilla vedenalainen vesikasvillisuus oli sen sijaan jo kuollut marraskuun puoliväliin mennessä. Vedenalaisen kasvillisuuden seassa tuntui olevan myös elämää

Kylminä ja kuulaina pakkaspäivinä hauet eivät kovin helposti innostuneet niille tarjotuista vieheistä, mutta jos osasi arvata oikein niiden lymyilypaikat, ja jos hermo kesti uittaa viehettä riittävän hitaasti niiden näkökentässä, siiman päässä nykäisi välillä mukavasti. Hauet olivat pakkaskelin aikana kylmän kankeita, mutta kun ilman lämpötila nousi pari kolme astetta plussan puolelle, niiden saalistuskäytöksessä tapahtui suuri muutos.

eliöiden elintoimintoja

Ilmaston lämpenemisen seurauksena vesistöjen kesäaikainen aikaisempaa korkeampi lämpötila aiheuttaa kiihtyneen bakteerien hajotustoiminnan tuloksena hapen puutetta kerrostuneiden luonnonvesien alusvesikerroksessa. Viileää vettä suosivat lohikalat ja niiden sukuiset kalat (mm. siika ja kuore) joutuvat tällöin hakeutumaan vähähappisesta viileästä alusvedestä niille huonommin lämpötilaoloiltaan sopivaan hapekkaaseen vesikerrokseen. Lajikohtaista lämpötilansietokykyä lämpimämmässä vedessä niiden hapenkulutus voi kasvaa moninkertaisesti optimaalisiin lämpötilaolosuhteisiin verrattuna. Kalat eivät kykene käyttämään pyytämäänsä ravintoa kokonsa tai sukutuotteidensa kasvattamiseen yhtä tehokkaasti kuin ihanteellisessa lämpötilassa, sillä suuri osa ravinnosta kuluu korkean lämpötilan kiihdyttämien peruselintoimintojen yllä pitä-

Hieno hauen talvikalastuskausi jatkui maaliskuun 2008 puoliväliin saakka kunnes Suomenlahden sisäselät jäätyivät ja veneilykausi päättyi vajaan kuukauden ajaksi alkaakseen uudelleen pääsiäisen aikoihin huhtikuussa. Tämä kalastuskausi on jäänyt mieleeni ainoana kertana, jolloin pyydystin vuoden jokaisena kuukautena avovedestä hauen heittokalastusvälineillä.

Kari Lossi haavaa suurhaukea, joka iski jäähyhmän sekaan heitettyyn uistimeen marraskuun lopulla 2017. Tämän jälkeen sää lauhtui niin, että loppiaisena pääsi helposti avovesikalaan. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Kalakoulu

Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää vesistöjen

Ne hyökkäsivät nopeasti uitetun jerkin kimppuun muutaman metrin päästä noutaessaan vieheen pinnan tuntumasta ja tekivät jopa taimenmaisia hyppyjä. Idean jerkin nopeaan uittamiseen sain kelatessani vedenalaiseen kasviin tarttuneen vieheen ”sikanopeasti” takaisin. Uistimen koukussa edelleen roikkuvasta pitkästä ahvenvidan varresta huolimatta hauki syöksyi raivolla kiinni vauhdikkaaseen jerkkiin usean metrin päässä olevan ahvenvitaikon keskeltä.

Vesistöjen lämpeneminen koettelee kaloja

Todella erikoista hyhmäkalastustusta. Hauet iskivät hyhmässä kyntävään uistimeen. Joudummeko jatkossa kalastamaan talvisin hyhmäkaloja pilkinnän sijaan? Kuva Antti Zetterberg.

”Maapallon lämpeneminen lämmittää myös pohjoisen pallonpuoliskon sekä napa-alueiden jääpeitettä, minkä seurauksena jäät heikkenevät ja talviaikainen jääpeitekausi lyhenee.” miseen. Stressaantuneina kalat altistuvat helpommin paitsi nykyisille myös uusille sairauksille ja loisille lämpimien maiden kalatautien ja loiseläinten yleistyessä Pohjolan vesistöissä.

Kalakoulu

Tavallista korkeammaksi nouseva veden läm-

aikaisempaa enemmän terveysongelmia, kun kylmässä vedessä normaalisti vaarattomat ihon haavat ja puremat tulehtuvat herkemmin niihin pesiytyvien lämmöstä aktivoituvien bakteerien ja virusten vaikutuksesta.

pötila hidastaa paitsi kalojen kasvua myös su-

Matalat rantakasvivyöhykkeet ovat tärkeitä

kutuotteiden kehittymistä

kalapoikasten tuotantoalueita

Tällä on selvä vaikutus kalan lisääntymiskykyyn. Lämmin vesi saattaa aiheuttaa kaloille 58

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Koska useiden kalalajien lisääntymis- ja poikasalueet sijaitsevat useimmiten vesimassal-

taan pienillä ja pohjiltaan loivilla vesialueilla, lämpenemisestä saattaa aiheutua haittaa poikastuotannolle leväkasvuston lisääntyessä sekä erityisesti levien hajoamisen aiheuttaman happikadon vuoksi. Vesistöjen lämpenemisen myötä lämmintä vettä suosivien kalojen kasvu nopeutuu. Ainakin ahven- ja särkikalat sekä hauen nuorimmat ja nopeakasvuisimmat ikäryhmät hyötynevät vesien lämpenemisestä. Lohikalojen, lohensukuisten ja suurikokoisten petokalojen (mm. hauki ja made) aineenvaihdunta käy kovilla kierroksilla kesäkuumissa vesissä ja ne hakeutuvat mahdollisuuksien mukaan syviin ja ruumiin peruselintoimintoja hidastaviin viileisiin vesiin.

by Finlandia-uistin Oy

ORIGINAL

Vesille koko perheen voimin DE N K AU K K U JA : HE R

nen e v h A

024

ia nam Bingo Kieppuva lippa väräyttelee vettä pikkukalan tapaan.

014

274 glow

Jäpittäjä Pieni hehkuva tehoviehe. 251 BP

252 BF

202 BBK

201 BBK

alat p u u an s Kuh

Lotto Spinner Aidot saaliiden sankarit.

250 PF

UUTUUSRUNKO! Invincible Zoom 12 cm Uusi välkkyvä uinti.

162

Invincible 15 cm Houkuttava suvisuupala, väri erityisesti Kuhalle.

165

164

Kesä- ja talvikalastuskausien rajat hämärtyvät tulevaisuudessa

Maapallon lämpeneminen lämmittää myös pohjoisen pallonpuoliskon sekä napa-alueiden jääpeitettä, minkä seurauksena jäät heikkenevät ja talviaikainen jääpeitekausi lyhenee. Perinteisiä jääkannen pinnalla tapahtuvia talvikalastusmenetelmiä kuten pilkkimistä ja talviverkkokalastusta voitaneen harrastaa tulevina talvina yhä harvemmin heikon jääkannen tai jopa sen puuttumisen vuoksi. Sulan kauden kalastusmuotojen kuten vetouistelun ja uistinheittokalastuksen sesongit sen sijaan jatkunevat syksyllä nykyistä pidempään ja vastaavasti ne voi aloittaa jo aikaisemmin keväällä. Pintavesien lämpeneminen tosin lisää vesikasvien sekä erilaisten levien kasvua, mikä haittaa osaltaan vieheiden uittamista tihentyvien kasvustojen seassa. Talviaikaan kuolevan kasvuston hajoaminen saattaa aiheuttaa myös lisääntyvää hapenpuutetta matalilla vesistöalueilla. Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa

ajat t t u liik n e h Lo

Spearhead Jalokalojen tähti. 159

SF-03

160

Krokodil Metallin voimaa.

udet ki uutu tin Oy. ik a K . is an -u tta ma landia tä kau alainen Fin is e k k lii m la alan ysin suo aatavil lmistaja tä S . a oim me. Va m s valik Runsat kuvastosta ä d löy lkkinen Finland

ia-uisti

252

n Oy

istenti • Kalkk

Ka r.fi 17240 e e 274, nilsmast

L i ke

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

PATOLOGIT PERHOKELLARI

Teksti AKI JANATUINEN

Kuvat JANNE TOLONEN & OLLI TOIVONEN

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Kiviaines kulkee ilmateitse metsää kaatamatta. Kuva Janne Tolonen.

Purokunnostusta ilmojen halki Kutusoraa on jo aiemmin lennätetty Suomessakin helikopterikyydillä suurten jokiemme koskiin. Helikopterin apua voidaan kuitenkin hyödyntää myös purojen kunnostamisessa.

alossa on kunnostettu kesän aikana Uskelanjoen latvavesillä alueen luonnonvaraiselle taimenkannalle parempia lisääntymismahdollisuuksia. Erikoisen tapauksesta tekee se, että kunnostukseen käytetty kivimateriaali on tuotu paikalle helikopterikyydillä. Suomessa soraa on kuljetettu ilmateitse aiemmin tiettävästi vain Kymijoen ja Ala-Koitajoen laajamittaisissa loheen keskittyvissä kunnostushankkeissa. Huolella ja hartaasti

Uskelanjoen latvavesien kunnostusurakkaa valmisteltiin kaksi vuotta, jotta saatiin kasaan tarvittavat luvat ja rahoitus. Kustannukset jakautuvat monen tahon kesken. Suunnittelu ja toteutuksen asiantuntijaohjaus rahoitetaan Virtavesien hoitoyhdistyksen EU:n LEADER-hankkeesta ja Valonian Virtavesien kunnostushankkeesta. Kiviaines ja kopterityö on vastaavasti katettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Salon seudun kalastusalueen avustuksilla. Suursäkeissä tarkasti perille

Helikopterin käyttöön kiviaineksen kuljettamisessa päädyttiin, koska vaikeasti saavutettavalle kunnostusalueelle oli vaikea päästä muilla koneilla. Työkoneiden liikkuminen olisi lisäksi aiheuttanut maaston vaurioitumista luonnoltaan herkällä alueella. 60

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Aikoinaan kaivettu purouoma tarjoaa kunnostuksen jälkeen paremmat elinolot vesieliöille. Kuva Olli Toivonen.

”Helikopterin käyttöön kiviaineksen kuljettamisessa päädyttiin, koska vaikeasti saavutettavalle kunnostusalueelle oli vaikea päästä muilla koneilla.” Työvaihe kerrallaan

Uskelanjoen latvavesien työmaalle tuotiin kesäkuussa ilmateitse yhteensä 30 kuutiota eli 54 tonnia kiviainesta. Valmiiksi 60 säkkiin lastattu kiviaines kuljetettiin kopterilla ja laskettiin valmiiksi katsottuihin avonaisiin paikkoihin puron varrelle odottamaan käsityönä tehtävää kunnostusta. Säkkien suuresta määrästä huolimatta helikopterikuljetus saatiin tehdyksi yhden työpäivän aikana. Varsinainen puron kunnostaminen on edennyt vähitellen kesän aikana. Noin 750 metrin pituista oikaistua ja suojattomaksi perattua uomajaksoa monipuolistetaan puuaineksella ja alueelle rakennetaan virta-alueita, joihin tehdään kutusoraikkoja. Yhden soraikon rakentamiseen kuluu kokemusten perusteella noin kaksi säkillistä kiviainesta.

Rekijoen Myllykoskeen Hitolanjoen alajuoksulla valmistunut kalatie avaa meritaimenelle laajat kutualueet vesistön yläjuoksulta. Kuva Olli Toivonen.

Laajempi kuva mielessä

Nyt käynnissä olevat purokunnostukset eivät ole suinkaan ainoat toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä. Kesän aikana valmistui myös kalatie Rekijoen kylällä sijaitsevaan Myllykoskeen, jonka jyrkkä kallioköngäs aiemmin esti meritaimenten nousun Hitolanjoen haaran latvavesiin. Uskelanjoen vesistössä on jo aiempina vuosina tehty purokunnostuksia ja purettu joen pääuomassa sijaitsevasta Pitkäkosken padosta kalojen nousua vaikeuttavia rakenteita. Uskelanjoen merkityksen vaelluskalojen kutujokena toivotaan vahvistuvan lähivuosina, kunhan nyt tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset alkavat näkymään. Pelkkä jokialueella tehty työ ei useinkaan vielä yksin riitä. Toimivan vaelluskalajoen aikaansaaminen edellyttää myös merialueen toimivaa kalastuksensäätelyä kalojen nousuaikaan loppukesällä ja syksyllä. Ennusmerkit tällä Saaristomereen laskevalla joella ovat kuitenkin hyvät.

Kiviaines siirtyy sujuvasti ilmojen halki suursäkeissä. Kuva Janne Tolonen.

Helikopterin jälkeen tarvitaan vielä kosolti käsityötä kiviaineksen saamiseksi uomaan. Kuva Janne Tolonen.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Vene-esittely

Aalto Marine 550 Fish on enemmĂ¤n kuin kotonaan avoimilla ja suojattomilla vesialueilla kuten tĂ¤ssĂ¤ Helsingin edustalla.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

kalu Kotimainen kalastajan täsmätyö

AALTO MARINE 550 FISH Aalto Marine 550 Fish on täysin alumiinista Suomessa suunniteltu ja valmistettu erityisesti kalastukseen suunniteltu vene. Sen kaikki ratkaisut pohjautuvat kalastuksen ja ajettavuuden optimointiin meikäläisissä olosuhteissa.

alto Marinen taustalla vaikuttaa pitkän linjan kalamies, 37-vuotias Touko Liimatainen, joka on koulutukseltaan venealan insinööri. Hän on esiintynyt Kalastus-lehdessä myös kirjoittajana vuonna 2006. ”Olin aloittanut venealan opinnot jo 2004 ja mielessä oli koko ajan ollut oman veneen suunnittelu. Haaveeni sai lopullisen sinetin pari vuotta sitten kun aloitin Aalto Marine –projektin”, tyytyväinen Touko kertoo. Toukon oma yritys TL Marine Oy tekee omien venemallien valmistuksen ja suunnittelun lisäksi suunnittelua myös muille venevalmistajille sekä veneiden CE-hyväksyntää ja sertifiointia venevalmistajille että yksityisille tahoille.

Touko Liimatainen on tyytyväinen veneensä ominaisuuksiin.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Vene-esittely AALTO MARINE 550 FISH

Sumppuun mahtuu isompikin mörkö huilaamaan.

Kurottelu ja käsien pesu ei tuota hankaluuksia.

Erottuu laiturissa

Aalto Marine 550 Fish on helppo tunnistaa korkeasta ja jyrkästä keulasta sekä perän lisätasoista, joiden myötä veneen kokonaispituus nousee yli kuuden metrin vaikka vesilinjan pituus onkin 5,50 metriä. Veneen olemus on erittäin jämäkkä ja tarkoituksenmukainen. Pulpetin ympäristöä hallitsee kyynelkarhennettu turkkilevy, mutta sekä keulasta että perästä löytyvät isot heittotasot laajoine säilytystiloineen. Pulpetin sisällä on tilat akuille ja läpiviennit esimerkiksi keulasähkömoottorille löytyvät vakiona. Hyvänä vakiovarusteena toimivat myös takakannen upotetut vapatelineet. Takakannen alta paljastuvat säilytyspaikat vavoille,

Kuvasta näkyy selkeästi veneen palteiden vaikutus.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Perän ylitykset tuovat huomattavan lisätilan liikkumiseen.

joiden maksimipituus voi olla jopa 245 senttiä. Lukittavissa luukuissa on kätevät kaasujouset. Touko on onnistunut hienosti yhdistämään amerikkalaisveneistä tutut sisustaratkaisut suomalaiseen selkeyteen ja materiaalivalintoihin. Jos vertailukohtia hakee, niin veneessä yhdistyvät Anytec, Faster ja Tracker persoonallisella tavalla. Suomalaiseen tyyliin vene on sadevesityhjenevä eikä vettyviä materiaaleja ole käytetty. Ajotuntuma

Aalto Marinen runko on Toukon mukaan suunniteltu erityisesti Suomenlahden olosuhteisiin, jossa aallon väli on lyhyt ja aalto

muodoltaan terävää. Koeajopäivänä tuulen nopeus ei viittä metriä ylittänyt, joten täyttä kuvaa ominaisuuksista ei saanut, mutta jo laivojen aalloissa hyppiminen ja hallitut kurvit kertoivat, etteivät Toukon puheet ole tuulesta temmattuja. Koeajoveneessä oli lisävarusteena asennetut Mente Marinen automaattiset trimmilevyt. Vakiona tulee hydrauliohjaus. Nämä tuovat ajettavuuteen tarkkuutta, jota veneen omistaja arvostaa, sillä vaikka tämä vene soveltuukin sisälahtiin, niin sillä voi yhtälailla ylittää vaikka Porkkalanselän hieman isommassa läikässä jyrkästä v-pohjasta johtuen. Koeajovene oli varustettu Mercuryn 115 hv Pro XS –moottorilla ja nelilapaisella pot-

Näkymiä keulaan. Lukitussalvat on jämerää tekoa ja kaasujousi pitää luukun pystyssä.

Vene-esittely AALTO MARINE 550 FISH

Takaosan sivuilla sijaitsevat vapalaatikot vetävät varmasti koko porukan vavat tarvittaessa.

Keskipulpetin alla on hyvä tila akuille myös painonjakauman kannalta.

Konttori ei pröystäile, mutta kaikki tarvittava löytyy. Pientä viimeistelyä kaivataan vielä osien sovituksessa.

Selkeys on silmiinpistävää.

kurilla. Vauhtia kahdella hengellä sai kelattua noin 37 solmua, joka on täysin riittävä nopeus taloudellisen matkavauhdin asettuessa noin 23-24 solmuun vajaalla 4000 kierroksella. Trimmilevyjen ja moottorin trimmin avulla veneen saa säädettyä kulkemaan mahdollisimman lyhyellä vesilinjalla, jolloin kulutus on 0,60 litran luokassa merimailia kohden. Vene vaikuttaa olevan varsin kuiva ajettava. Tämän mahdollistavat kyljissä olevat palteet, jotka heittävät veden sivuille. Ominaisuus, jota arvostaa vasta silloin kun keli hieman kuoppaisempi.

”Vene vaikuttaa olevan varsin kuiva ajettava. Tämän mahdollistavat kyljissä olevat palteet, jotka heittävät veden sivuille. Ominaisuus, jota arvostaa vasta silloin kun keli hieman kuoppaisempi.” Kalastus

Aalto Marinesta heittokalastaa helposti 4-5 henkeä. Etu- ja takatasoilla on riittävästi tilaa erilaisiin koreografioihin. Vene on lähes kaiteeton, joka tuo helppoutta kalan haavaamiseen tai vaikka käsien pesuun. Vastaavasti kaiteista olisi apua erilaisten telineiden asentamisessa. Tilausta tehdessä kannattaakin kysyä mahdollisuutta kaiteiden asennukseen. Keulasähkömoottori kannattaa valita korkean keulan takia pitkärikisenä (60 tuumaa) ja 24 V / 70-80 lbs –tehoisena. Saaduille kaloille on takatilassa sähköisellä pumpulla varustettu sumppu.

Aalto Marine 550 Fish »» Kokonaispituus 6,18 m (runko 5,50 m) »» Leveys 2,40 m »» Paino tyhjänä 750 kg CE »» Henkilöluku 5 »» Moottorisuositus 80-115 hv »» Pohja 4 mm, kyljet 3 mm alumiini »» Veneen hinta 23 500 euroa (sis. kattavan kalastusvarustelun) »» Lisätietoa www.aaltomarine.fi

Kenelle?

Aalto Marine 550 Fish soveltuu mainiosti intohimoiselle heittokalastajalle, joka liikkuu paljon avoimilla vesialueilla. Veneen tukeva rakenne ja kovan kelin ominaisuudet tekevät siitä esimerkiksi meritaimenen pyytäjälle luotettavan kumppanin. Jyrkkä v-pohja vaatii konetehoa, joten 115 hv on sopiva teho, jota suositamme veneeseen, jos kyydissä on usein kahta useampi henkilö. Aalto Marinen veneet ovat persoonallisia ja ominaisuuksiltaan pitkälle harkittuja. Kun lopullinen viimeistely saadaan vielä aiemmin mainittujen merkkien tasolle, on meillä kalastajilla jälleen yksi mainio vaihtoehto punnittavana. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Vene-esittely

Falcon BR6n painopiste on hieman tavallista edempĂ¤nĂ¤.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja SAMI SYVÄOJA

Monipuolinen Falcon BR 6 tarjoaa toimivia ratkaisuja

FALCON BR 6

Bella-veneiden tuottama uusi Falcon-nimellä kulkeva mallisarja käsittää neljä mallia: BR 5, 6, 7 ja 8. Falconin rakenteessa yhdistyvät lujitemuovinen kansiosa ja alumiinirunko. Koeajossa ollut vajaan kuuden metrin mittainen BR 6 on vene, jonka monipuoliset tilaratkaisut tekevät siitä kiinnostavan vaihtoehdon monelle.

alconin jämerä pystykeula ja 2,19 metrin leveys yhdistettynä tuplapulpettiin tekevät veneestä hyvin harteikkaan oloisen. Koeajoveneessä oli tehosuosituksen yläpäässä oleva 115 hv Mercury alumiinipotkurilla sekä hydrauliohjauksella. Astinpinnat ovat vakiona kyynelkarhennettua alumiinista turkkilevyä, joka on todella pitävää. Levyä löytyy niin takana olevista astinlaudoista, takalaatikoiden päältä, itse turkista sekä keulapiikistä. Keulaan on mahdollista kiinnittää keulasähkömoottori, joko suoraan tai erikseen hankittavaan irrotettavaan vanttiruuveilla kiinnitettävään telineeseen. Perässä on myös kiinteästi hitsattu anturitelineen kisko. Trailerikuljetusta varten veneessä on kiinnityslenkit keulassa ja perässä. Istuimet ovat tukevanoloisia offshore-jakkaroita, joita voidaan säätää niin korkeus kuin syvyyssuunnassakin oikean asennon löytämiseksi. Kaiteet ja knaapit ovat tyylikkään mustaksi pulverimaalattuja.

Koeajoveneessä oli lisävarusteena keulan heittotaso, jakkara ja keulasähkömoottori – ehdottoman järkeviä valintoja kalastajalle.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Vene-esittely FALCON BR 6

Takaheittotaso kaikessa komeudessaan. Kumimatto on lisävaruste. Aivan takaosassa on tilaa säilyttää ja myös liikkua turvallisesti.

Keskellä oleva säilytystila on pituudeltaan 170 cm.

Vaikka kaide on korkea, ei se estä Sami Syväojaa koppaamasta ruokakuhaa käsin..

Iso säilytystila

Veneen keskilinjassa on lukittava säilytystila, jonka pituus on 170, leveys 50 ja korkeus 27 senttiä. Tilan lattia on päällystetty kumimatolla ja sinne mahtuvat tarvittaessa niin vavat kuin iso määrä varusteitakin. Muut säilytystilat

Takaselkänojan kaukalo on kuin luotu kalojen mittaukseen. Vain mittatarra pitää itse hankkia.

Takapenkin alla oleva tila vetää sisäänsä usean kalastuslaukun ja vasemmassa pulpetissa on iso lukittava säilytystila sekä 12 V virtapistoke esimerkiksi kylmälaukulle. Koeajoveneessä tilaan oli sijoitettu 2 x 12 V akut 24 V –keulasähkömoottorille. Keulassa oleva laatikko soveltuu kokonsa puolesta parhaiten köysille, ankkurille tai pelastusliiveille. Ajo-ominaisuudet

Tuplapulpetin toisen puolen näkymät paljastavat 12 V -ulostulon sekä keulasähkömoottorin akut. Tilaa jää edelleen hyvin käyttöön.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

BR 6:n koeajopäivänä oli lähes tyyntä, mutta olin kokeillut runkomallia jo aiemmin BR 5:n kanssa 14 metrin lounaispuhurissa, jossa vene toimi varsin mallikkaasti, joten pidemmällä vesilinjalla varustetulla BR 6:lla meno on varmasti vielä vakaampaa. Ajoasennon saa säädettyä offshore-penkin avulla mukavaksi ja pehmeä kyynärnoja antaa sopivan tuen kaasukädelle. Falconeiden painopiste on hieman tavallista edempänä, joka tuo ajoon omanlaisensa tunnun. Pitkä vesilinja tuo vakautta ja mukavuutta, mutta vastaavasti nopeuksissa joudutaan hieman tinkimään. Huiput asettuivat noin 31 solmuun, mutta koeajoveneen potkuri oli alumiininen kolmilapainen ”vakiopotkuri”, jonka ominaisuudet eivät olleet veneen vaatimalla tasolla. Potkurin suuri nousu ei saanut moottoria kiertämään kuin noin 5100 kierrosta, jolloin huippunopeus kärsi eikä vene reagoinut kaasuun riittävän nopeasti.

Täysin uusi Mercury V-8 & V-6 Pro XS Mercury Marine ylpeänä esittää: Maailman urheilullisimmat perämoottorit huviveneisiin – Mercury V-8 & V-6 Pro XS 175, 200, 225, 250 & 300. Täysin uudet Mercury Pro XS:t jatkavat Mercuryn perinnettä tarjoamalla enemmän suorituskykyä ja urheilullista ajofiilistä niille, joilla virtaa bensaa suonissa. Ennenkokematon suorituskyky ja ajokokemus syntyvät 175 hv Pro XS -mallin 3.4 litraisen V-6 -moottorin ja isompien versioiden 4.6 litraisten V-8-moottorien alkukantaisesta väännöstä ja räjähtävästä voimasta, jotka hakevat vertaistaan. Mercuryn huippunykyaikainen A.R.O. laihaseostekniikka taas mahdollistaa entistä pidemmät matkat tankkausten välillä, jotta hauskanpito vesillä keskeytyisi vain harvoin. Erittäin kevyet ja kompaktit uutuusmoottorit ovat tilattavissa nyt. Jätä muut seuraamaan perävanaasi. GoBoldly. mercurymarine.com

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Vene-esittely FALCON BR 6 Sami Syväojan kuha ”kastoi” veneen kalastukseen.

Vaivatonta käsittelyä

Veneen käsittely on niin matkavauhdissa kuin kalastustilanteissakin vaivatonta. Nousulistaton pohja (vain pienimmässä 5:ssa on nousulistat) on pehmeä ajettava ja kylkilinjan alaosassa olevat palteet pitävät roiskeet aisoissa. Korkea keula pitää hyvin vedet loitolla myös vasta-aaltoon ajaessa. Apukuskilla on vasemmalla puolellaan hyvä pehmustettu ”kauhukahva”, josta saa pidettyä hyvin kiinni mikäli kuski alkaa tosissaan hurjastelemaan. Veneen runko on pohjasta 3,5-, laidoilta 3- ja kölistä 6-millistä 5083-seoslaadun alumiinia. 5083-seoksen korroosionkestävyys on suolavesiolosuhteissa erinomainen, joten veneen rungon voisi olettaa kestävän vähintään isältä pojalle. Kalastus

Koeajoveneessä oli lisävarusteena niin perässä kuin keulassakin käännettävät ja integroidut heittotasot kumimatoilla. Tasot aktiivikalastajan kannattaa ehdottomasti tilata. Heittotasot tuovat veneeseen aivan uudenlaista tilan tuntua ja kalastusmukavuutta. Ainoa, mitä pitää tehdä on kiinnittää 70

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

tasojen tukijalat paikoilleen ja kääntää tasot auki. Hyvänä yksityiskohtana veneessä oli takaistuimen selkänojan päällä oleva kaukalo, jossa tavallisesti olisi tyyny, mutta nyt tila soveltuu mainiosti kalojen mittaamiseen. Vain mittatarra tulee kiinnittää. Sumppua veneessä ei ole. Falconin kaiteet ovat keulasta korkeahkot, mutta perässä kaiteet eivät haittaa. Keulakaiteiden kanssa oppii kalastamaan ja jos pikkuväkeä on mukana, kaiteita arvostaa ihan eri tavalla. Vene on muotoilustaan johtuen myös kohtuullisen vakaa, jolloin kalastajan liikehdintä reunalta toiselle ei saa Falconia liikaa kiikkumaan. Mietteitä kalapäivän jälkeen

Falcon BR 6 ei ehkä ole kaikkein sulavalinjaisin vene, mutta sen mainiot ajo-ominaisuudet tekevät siitä pätevän vaihtoehdon sellaiselle kalastajalle, joka käyttää venettä vaihtelevissa olosuhteissa esimerkiksi rannikolla tai isoilla järvillä. Hyvin suunnitellun muunneltavuuden ansiosta vene soveltuu mainiosti vaativaan heittokalastukseen neljälle hengelle, mutta myös tavalliseen retkiveneilyyn.

Falcon BR 6 »» Pituus 5,94 m »» Leveys 2,19 m »» Paino tyhjänä ilman moottoria 840 kg »» Tehoalue 80-115 hv, pitkä riki »» Suurin henkilömäärä 7 »» CE-luokka C »» Polttoainesäiliö, kiinteä 105 l »» Sadevesityhjenevä avotila »» Hinta 22 500 euroa (pelkkä vene) »» Lisätietoa www.falconboats.fi

Va pa a

-a K e H ja it nK e t al t Y as Y H ta te jie i s n K t YÖ es ss Ku Ä sj su ÄR o m je e n st Ön Ka

Vene ja VieHepaKKi oVat muistojasi tÄYnnÄ. oletHan VaKuuttanut ne? KalastusVaKuutuKsemme KoRVaa VaRastetut KalastusVÄlineet 3 000 euRoon asti.

Monen vuoden työ ja muistot. Ja yhtäkkiä kaikki kalastusvälineet on viety. Jäljellä vain voimaton kiukku. Alandia Kalastusvakuutus® tarjoaa veneelle ja sen kiinteille varusteille täyskattavan turvan. 25 eurolla vuodessa vakuutamme myös veneessä olevat henkilökohtaiset kalastusvälineesi aina 3 000 euroon asti. Rahalla et tietenkään saa takaisin muistoja. Muista siis valokuvata kalastusvälineesi. Näin sinulla on myös todistusaineistoa jos varas jää kiinni. 1 Sama omavastuu ympäri vuoden. 2 Turvassa trailerilla kaikkialla Pohjoismaissa. 3 Sisältää kiinteät kalastusvälineet ilman arvorajoja. Lue Lisää kaLastusvakuutuksesta osoitteessa aLandia.fi tai soita meiLLe: 020 52 52 52 .

P.S. Tervetuloa Ahvenanmaalle testaamaan haukivetemme!

Veneenomistajan puolella Vuodesta 1938. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

TEKNIIKKA Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG, MIKKO MÄKELÄ & VALMISTAJAT

Pienten perämoottoreiden ominaisuudet lähestyvät koko ajan isompia. Mercuryn uusi 20 hv ajossa hieman erikoisemmassa veneessä eli ribissä. Moottorin lohkot on kumiripustettu tasaisen käynnin maksimoimiseksi. Kuva Mikko Mäkelä.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä Perämoottorivalmistajat esittelevät uusia innovaatioita pääosin isomman pään moottoreissa, mutta ilahduttavasti yhä useammin moni toimiva ratkaisu päätyy myös pienempiin kokoluokkiin.

ienet eli alle 20 hv tehoiset perämoottorit ovat pääosin käytössä pienveneissä sekä purjeveneissä. Niitä löytyy myös monen uisteluveneen perälaudasta. Isoihin moottoreihin on autojen tapaan tullut huomattavan paljon moottoreita ohjaavaa elektroniikkaa pienten moottoreiden pitäytyessä perinteisimmissä ratkaisuissa. Elektroninen polttoaineen suihkutus kaasuttimien tilalla

Kaasuttimien aika on ohi myös pienemmissä kokoluokissa. Elektronisella polttoaineen suihkutuksella (EFI) saadaan paitsi parempi käynnistyvyys niin myös päästöt pysyvät kurissa kun polttoaine palaa tehokkaammin. EFI-järjestelmässä polttoaineen ja ilman seos lasketaan erilaisten anturien antamien tietojen avulla. Perämoottorin EFI-yksikkö laskee polttoaineen määrän oikeaksi suhteutettuna erilaisiin olosuhteisiin moottorin sisällä ja ympäröivässä ulkoilmassa. Edistyneimmissä versioissa EFI-yksikkö ei tarvitse akkuvirtaa lainkaan.

Tekniikka

Keveydellä on merkitystä myös pienemmissä kokoluokissa

Pienempiä moottoreita käytetään mitä moninaisemmissa veneissä. Niitä myös vaihdetaan helpommin veneestä toiseen, jolloin siirrettävällä massalla on merkitystä. Esimerkiksi Mercuryn uusissa 15/20 hv 72

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uuden moottorin muotokieli lainaa isommista Mercuryn moottoreista. Hienoa, että pienet moottoritkin saavat osansa tekniikan kehityksestä. Kuva Antti Zetterberg.

”Kaasuttimien aika on ohi myös pienemmissä kokoluokissa. Elektronisella polttoaineen suihkutuksella (EFI) saadaan paitsi parempi käynnistyvyys niin myös päästöt pysyvät kurissa kun polttoaine palaa tehokkaammin.

TEKNIIKKA

Yamahan nelitahtisessa 9,9-hevosvoimaisessa moottorissa kaasuvipu on myös ohjauskahvassa.

Hondan pienen yksisylinterisen moottorilohkot on varustettu kumityynyillä värinän minimoimiseksi. Huoltokohteet on selkeästi merkitty kuten isommissakin moottoreissa. Kuva Antti Zetterberg.

Mercuryn ohjauskahvan pystysäätö tapahtuu vapauttamalla sormella lukituspainike. Kuva Mikko Mäkelä.

Helppo huollettavuus

Isojen moottoreiden huollettavuus on helpottunut vaikka tekniikan määrä on lisääntynyt. Sama kehitys on nähtävissä myös pienemmissä, sillä monesta löytyy tahraamaton öljynpoistojärjestelmä, makean veden huuhteluliitin ja vettä erottava polttoainesuodatin. Uudessa Mercuryssa on myös huolto-opas moottorikopan alla kertomassa eri huoltokohteista ja esimerkiksi öljytikku on merkattu näkyvästi. Pienemmät värinät ja tasaisempi käynti

Nelitahtitekniikan myötä pienten moottoreiden käynti on tasoittunut vaikka käytössä on usein vain kaksi sylinteriä ja aivan pienimmässä luokassa vain yksi. Moottoreiden lohkojen kumiripustus ei aiheuta veneeseen juuri minkäänlaisia värinöitä, jota etenkin pienempien veneiden käyttäjät arvostavat. Takavuosien pikkumoottorilla kun uisteli, niin koko vene tuntui vavahtelevan moottorin karkeasta käynnistä.

Monitoimisen ohjauskahvan vaihdevipua voidaan käyttää myös moottorin kääntelyyn. Kaasun vastetta säädetään alla olevasta kierrekytkimestä. Kuva Mikko Mäkelä.

Hallittavuus

Pieniä moottoreita hallitaan pääosin ohjauskahvasta. Ennen kahvassa oli kaasun hallinta ja pieni liikerata. Vaihteet kytkettiin moottorin puolelta. Tässäkin on menty huomattavasti käyttäjäystävällisempään suuntaan: nykyisin ohjauskahvoja voisi nimittää monitoimisiksi, sillä niistä hallitaan lähes kaikkia moottorin toimintoja. Uudessa Mercury 15/20-sarjassa hallittavuus on viety korkealle tasolle.

Ohjauskahvan voi säätää 18 astetta vasemmalle ja oikealle, jolloin hallinta on mahdollista jommallakummalla kädellä. Kaasukahvan pyörimissuuntaa voidaan myös kääntää. Kahvan pystykulman säätö alarajoittimella helpottaa ajoa. Kulman säätäminen onnistuu ilman työkaluja painamalla kahvan juuressa olevaa painiketta. Lukitus tapahtuu joko 45 tai 73 asteen asentoon. Kahvan varressa on jykevä vaihdevipu, josta pitämällä moottoria voidaan myös kääntää esimerkiksi rantautuessa. Punainen pysäytyspainike sijaitsee kahvan päässä. Moottorissa on matka-ajoon miellyttävänä ominaisuutena kaasuvasteen säätäminen, jolloin kaasua ei tarvitse koko ajan pitää oikeassa asennossa ja voi keskittyä ohjaamiseen. Säätäminen tapahtuu kahvassa olevasta kiertokytkimestä. Vanha sanonta mitä isot edellä, sitä pienet perässä sopii täydellisesti pienten ja isojen perämoottoreiden vertailuun. Aika näyttää mitä valmistajat seuraavaksi keksivät. Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Tekniikka

moottoreissa kevennystä edeltävään malliin on tullut viisi kiloa. Tämä vaikuttaa osaltaan myös perälautojen kantokykyyn.

EFTTEX 2018

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

EFTTEX 2018 paljasti ensi kauden uutuudet Amsterdamissa Euroopan kalastusalan valmistajien ja tukkukauppiaiden tärkein tapahtuma on vuosittain jossain Euroopan pääkaupungissa järjestettävä EFTTEX. Saimme kesäkuun lopulla jälleen nähtäväksi rautaisannoksen vuoden 2019 uutuuksia, joista poimimme merkittävimmät Suomen markkinoita ajatellen.

1. CWC Ghost Buster

CWC esitteli uuden jäsenen Buster-perheeseen nimeltä Ghost Buster. Ghost Busterin mitat ovat 14 cm ja 70 g. Värejä on aluksi 6. 2. Costa del Mar -aurinkolasit

Suosittu kalastuslasimerkki Costa del Mar eli tutummin Costa tekee ympäristötyötä omalla 2.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

sarallaan esittelemällä aurinkolasimalliston, jonka kehysten raaka-aine on peräisin vanhoista verkoista ja muista pyydyksistä. 3. Prorex Jelly Jerk

Daiwan Prorex-merkin suositun Lazy Jerkin uusi sisarus on nimeltään Jelly Jerk. Runko on pehmeää TPR (Thermoplastic Rubber) -ma3.

EFTTEX 2018

10.

7. 11.

teriaalia. Pituus 15,5cm, runkomuoto on sama kuin Lazy Jerkissä. Paino 85 g. Hitaasti uppoava. 5 väriä ja saapuu markkinoille ensi keväänä. 4. Savage Gear 2019

Savage Gear on tunnettu erilaisista aidon näköisistä kalaimitaatioistaan. Ensi kaudelle mallistoon tulee uusi 4D Real Pike (oikealla) sekä uusia särki –ja ahvenimitaatioita. 5. Savage Gearin käärmeet

Savage Gearin pääsuunnittelija Mads Grosell on selkeästi innostunut tutkimaan hauen ruokavaliota. Hauet popsivat välillä pinnassa uivia rantakäärmeitä ja ensi vuodelle hän esittelee kaksi eri kokoista käärmettä. 6. Storm RIP Tbone

Stormilla pohdittiin raskaiden shadien heit-

tämistä uudella tavalla. Pidetään sama profiili, mutta kevennetään runkoa keskeltä. Nerokasta. Tuloksena on Storm Rip TBone. Tulossa jo syksyn markkinoille. 7. Sufix 13-1

Kuitusiimojen kuitumäärä tuntuu olevan kasvussa. Sufix on luonut uuden 131-siiman, jossa keskellä olevan Gore Tex –kuidun ympärille on punottu 12 HMPE (high-modulus polyethylene) –kuitua. Tuloksena saadaan äärimmäisen pyöreä ja notkea profiili. 8. Rapala Peto 2019

Venemessuilla 2018 esitelty Rapala Peto nousi heti huippusuosioon. Kuvassa on ensi kauden värikartta, johon on tullut jälleen uusia ottivärejä. Uistin on selkeästi tullut jäädäkseen.

9. Okuma Helios SX

Okuma Helios on valmistajan kevyen sarjan nimi. Helios saa ensi kaudeksi uuden jäsenen ultrakevyestä Helios SX –hyrräkelasta, joka painaa vain 176 grammaa. Loistava kela esimerkiksi jiginamutteluun. 10. Okuma Komodo SS

Komodo-sarja on ollut meillä erittäin suosittu haukipiireissä. Ensi kaudeksi rantautuva SS sisältää nimensä mukaisesti rosterikoneiston, jonka kesto on aivan toista kuin messingillä. Välitykset alkavat 6,3:1 päättyen 7,3:1. 11. Penn Pursuit III

Amerikkalaisen Pennin tukeva ja edullinen Pursuit on jo kolmannessa polvessa. Uusi Pursuit sisältää mm. HT-100 –jarrujärjestelmän ja puolan, jossa kumireunus kuitusiimoille.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

EFTTEX 2018

12.

15.

18.

13.

16.

19.

17.

20.

14.

21.

12. Abu Revo Beast ja voimakampi

Abu Revo Beastin haukivesille suunnattu uusi malli on entistäkin jämäkämpi. 11 kilon jarruvoima, alumiinirunko, titaanioksidilla päällystetty siimanohjain ja lisänä voimakampi. 13. Berkley X9

Berkley X9-supersiimassa on ytimen ympärille punottu 8 HMPE (high-modulus polyethylene) –kuitua. X on Berkleyllä kokonaan uusi tuotesarja. 14. Nils Master Zoom 2019

Viime vuonna esitelty Nils Masterin kuhakone Zoom saa jälleen uusia innovatiivisia värejä ensi kauteen. 15. Nils Master Invincible 2019

Klassinen Nils Master Invincible elää uutta tulemista. Uudet värit ja Ruotsissa saatu suosio kuhapiireissä tuovat klassikon jälleen suosioon. 76

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

16. Kuusamon vuosiuistimet 2019

Kuusamon vuosiuistimet ensi kaudelle näyttävät tältä. Kerää koko sarja! 17. Hidehook 2019

Kotimaisen haukiuistimen Hidehookin 2019 kuoseja. Hidehook toimii nimensä mukaisesti parhaiten tiheän kasvuston seassa. 18. 13 Fishing Origin TX

Amerikkalainen 13 Fishing on tunnettu siitä, että he ajattelevat asiat uudella tavalla. Halvemman pään heittohyrrä Origin TX:n pastelliväritystä vastaavaa kelaa tuskin tulee vastaan toiselta merkiltä. 19. Daiwa Exist – Made in Japan

60-vuotisjuhlavuoden uusi Daiwa Exist ei jätä kylmäksi. Terävimmän huipun haspeli tarjoaa joka suhteessa äärimmäisen suorituskyvyn ja kestävyyden. Ensim-

mäistä kertaa kädessä pidettynä ja pyöriteltynä on todettava, että usean sadan euron hinnalle löytyy vastinetta. 20. Gunkin vapauutuudet

Ranskalainen Gunki on ollut lehdessämme esillä aiemminkin. Ensi kauden kattaus vapapuolella tarjoaa näyttävää ulkonäköä sekä hyvinkin erilaisilla geometrioilla varustettuja vapoja kaikkiin kalastustyyleihin. 21. Gunki G’Bump 2019

Gunkin G’Bumpin haukishadin uusia värejä.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa-scandinavia.com | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Vision Subzero –takki

Vettymättömällä ja nopeasti kuivuvalla 80 g Primaloft-täytteellä varustettu hupullinen takki niin kalastukseen kuin sen jälkeenkin. Monikäyttöinen takki kestää myös kevyen sateen sekä on täysin tuulenpitävä ja pakkautuu pieneen tilaan. Loistava valinta syksyyn. Hinta 169 euroa. www.visionflyfishing.com

Victorinox-perkausveitsi

Pienempien kalalajien perkaukseen tehty napakka veitsi, jolla esimerkiksi ahvenen filerointi onnistuu mallikkaasti. Terä 15 cm. Hinta 28 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

Vision Subzero –housut

Subzero Primaloft 40 g -housut ovat olleet niin perho- kuin uistinkalastajien suosiossa loistavien ominaisuuksiensa takia sekä kahluuhousujen että pelastuspuvun alla. Tälle kaudelle housujen vyötärön mitoitusta muutettiin siten, että housut nousevat nyt hieman ylemmäs tarjoten lämpöä alaselälle. Väri päivitettiin tummansiniseksi. Hinta 115 euroa. Lisätietoa www.visionflyfishing.com

Daiwa Lexa HD 300 LTD

Hauenkalastajien työkalu HD eli Heavy Duty –kalastukseen. Rosterinen pääratas ja korroosiosuojatut kuulalaakerit yhdistettynä 10 kilon jarruvoimaan pitävät ennätyskalat aisoissa. Runko, sivulevyt ja puola alumiinia. Välitys 6,3:1, siimakapasiteetti 170 m / 0,32 mm. Paino 297 g. Hinta 269,50 euroa. www.daiwa.com/scandinavia

Vision Big Mama -haukiperukkeet

Kolme erilaista perukemallia. Classic, Stealth & Wire. Hinnat alkaen 8,50 euroa. 200 cm Classic tulee Visionin 35 paunaisella Wireline-kärjellä ja tukevalla fluorocarbon-tyviosalla. Mustad Fastach Clip –lukko nopeaan perhon vaihtoon. Reilu 200 cm Stealth on täysin Visionin 0,90 mm Space-fluorocarbonia. Erinomainen valinta tyyneen kun kalat ovat arkoja tai jos kalastetaan matalassa. Mustad Fastach Clip –lukko nopeaan perhon vaihtoon. Wire on 50 cm pituinen ja kokonaan 35lb Wirelineä, jossa kärjessä Mustad Fastach Clip -lukko.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Daiwa Tatula HD 200 LTD

Suositun Tatulan päivitetty versio korroosiosuojatuilla kuulalaakereilla. Täysalumiininen rakenne sekä alumiininen 100 mm kampi. Välitys 6,3:1. Paino 230 g. Siimakapasiteetti 180 m / 0,32 mm. Hinta 269,50 euroa. Lisätietoa www.daiwa.com/scandinavia

Uutta & kokeiltua Gunki Iron-T-llä kesytetty kuhmolaistaimen. Vapa on napakka ja laadukas. Kuva Ari Takkunen.

Dexter Shad 90 näyttää tavalliselta kalajigiltä, mutta jostain syystä pieksi vanhat ketut mennen tullen.

”Nuorekkailla väreillä ja logoilla sekä aikuisten mielestä hassunnäköisillä päähineillä puhutellaan nuoria. Sopiikin hyvin kuvaan, että tarjolla on nyt street fishing eli katukalastustuotteita sekä pienvesille sopivia mikrokalastusvälineitä.”

Mikro- ja katukamaa Wakelta

ake Fishingin edustukseen kuuluva Gunki on profiloitunut lökäpöksy- ja hopparikansan brändiksi. Nuorekkailla väreillä ja logoilla sekä aikuisten mielestä hassunnäköisillä päähineillä puhutellaan nuoria. Sopiikin hyvin kuvaan, että tarjolla on nyt street fishing eli katukalastustuotteita sekä pienvesille sopivia mikrokalastusvälineitä. Saimme testiin Gunki Iron-T 183 L/ML –mallin

183 cm pituinen vapa painaa 106 grammaa ja on tarkoitettu 1,5-10 gramman viehepainoille. Vapa on mukavan käteen sopiva ja erittäin laadukkaan tuntuinen. Superkevyt se tosin ei

kokoisekseen ole. Kuljetuspituus on 95 cm, mikä on kaupunkikalastajalle hyvä asia. Vastaavasti heittopituus ja vieheen ohjailu vähän kärsivät pituuden puutteesta. Kuuden gramman Pikku-Lotto lensi kuitenkin kohtalaisesti ja antoi mukavan kokemuksen kuhmolaisen taimenen kanssa. Vavan hinta on 199 euroa, millä saa kosolti laatua ja mukavia väsytyshetkiä. Lisäjalka ei olisi kuitenkaan pahitteeksi. Varsinaista katukalastusta edustava Gunki Street Fishing Concept S 228 M/ML antoi vakuuttavan käyttäjäkokemuksen. Pituus

on 7,5 jalkaa ja viehepainosuositus 3-15 g. Pituus tekee rantakalastuksesta vähän vaikeampaa, mutta vastaavasti kalan ohjailu esimerkiksi kivikkoisessa koskessa onnistuu paremmin. Streetin hinta on 149 euroa ja sillä saa mielestämme hyvää vastinetta rahalle. Ihan mikroviehevapa tämä ei ole, mutta monipuoliseen kevytkalastukseen sopii oivallisesti. Vapojen ohella Wake tarjoaa sekä Gunkin että 13 Fishingin mikrojigejä

Valikoimissa on 3-4 cm kokoluokkaa olevia jigejä sekä pieniä kolmen gramman kokoisia päitä. Mikrojigit sopivat ennen muuta muutamasta kymmenestä muutamaan sataan grammaan painavien kalojen kuten ahventen, harjusten, puronieriöiden, säyneiden ja vastaavien lajien jallittamiseen. Mallisto on perustoimiva, mutta herkempiä sirppi- ja majavapyrstöisiä toukkia saisi valikoimaan lisätä. Haukivesillä huimaa menestystä kerännyttä, Illexin valmistamaa Dexter Shadia saa nyt myös 9 cm ahven- ja kuhakokona. UV-pohjaiset värit ovat piristävän omaperäisiä ja tuote tuntuu rokkaavan. Yhtenä testipäivänä kaikkiin Dextereihin tuli tapahtumia, kun oman rasian kala- ja toukkajigit tarjosivat pelkkää nollaa. Dexter pääsi välittömästi ainakin omalle ostoslistalle. Teksti NIKO SATTO

Gunki Street Fishing Concept on monipuolinen vapa keveämpään kalastukseen. Mika tykästyi heti.

Gunki-mikrojigi toimi kyllä ahvenelle, mutta hiukan elävämpää pyrstöä siihen toivoisi.

Kuvat NIKO & HELMI SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua ”Syyskauden alettua Hannu nakutteli Great Heronilla kaloja tasaiseen tahtiin ja jatkoi keväällä siitä mihin jouluna jäi.”

Herra Huttunen ja 3,5-kiloinen luonnonkala. Kaikki muut veneessä olijat yrittivät saada hypyn tehnyttä kalaa iskemään heittämällä renkaisiin, mutta vain ”Huttunen” kelpasi. Kuva Antti Zetterberg.

Westin Great Heron – meritaimenlusikka, joka yllätti toimivuudellaan

elsingin meritaimenyhteisö kohahti pari vuotta sitten kun saalisilmoituksia kalaporukkamme foorumille alkoi tipahdella Westin Great Heron –lusikalla saaduista taimenista. Saamamies oli aina sama: Hannu Huttunen. Hannu on toki taitava kalamies, mutta uistin oli tuolloin kaikille outo. Aloin saamaan asiaan selvyyttä kun satuin käymään Hannun ja Juuso Karikosken kanssa loppukesällä 2016 heittelemässä kun huomasimme hienon kalan hypyn noin 50 metrin päässä. Meillä taisi Juuson kanssa olla vaaput kiinni, joiden heittopituus ei aivan riittänyt tuikkiin. Hannu kiskaisi Westin Great Heronin 18-grammaisena värissä Green Sardine ja komea kala junttasi heti kiinni. Väsytyksen jälkeen 66-senttinen luonnonkala huilasi vähän aikaa kuvattavana ennen palautusta omaan elementtiin. Tämä voitiin kuitenkin vielä laittaa tarkan heiton piikkiin.

10 venekuntaa heitti tyhjää viime syksyn Helsingin taimentreffeillä, mutta ”Huttunen” toi voittokalan rankkasateessa.

Nimikkouistimeksi

Syyskauden alettua Hannu nakutteli Great Heronilla kaloja tasaiseen tahtiin ja jatkoi keväällä siitä mihin jouluna jäi. Kalaporukkamme muut jäsenet alkoivat kiinnostua ottikoneesta ja nimesimme sen oikeutetusti ”Huttuseksi” saamamiehen mukaan. Näin muutkin uistimen käyttäjät saattoivat helposti kertoa millä kala oli tullut ja kaikki tiesivät mistä oli kysymys. Miksi ”Huttunen” on toimiva uistin?

Noin 20 tiedossani olevan ja yhden omakohtaisen ”Huttusella” saadun kalan perusteella sanoisin, että uistimen pyytävyys perustuu hyvään heitettävyyteen sekä mainioihin uppoamis- sekä uitto-ominaisuuksiin. Se ei toimi ihan matalassa, mutta se on parhaimmillaan 1-3 metrin vedessä kun uistinta pitää upottaa. ”Huttusella” kalastaminen on helppoa: sitä voi kelauittaa tai myös nykiä samalla vavalla. Se kestää varsin nopeat spurtit, joten sitä voi heittää koskessakin. Rakenne on muovia ja hinta on 5,90 euroa, joten meritaimenen kalastukseen pääsee kiinni kohtuullisella panostuksella. Syyskausi on ovella.

Juuso Karikosken Helsingistä saama 55-senttinen istukas kelpuutti ”Huttusen” heti kun uistimen oli vaihtanut. Kuva Antti Zetterberg.

Lisätietoa www.westin-fishing.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat HANNU HUTTUSEN ARKISTO & ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

”Huttunen”. Nimi kannattaa pistää mieleen.

Uutta & kokeiltua Ärsyttävä pilviverhon läpi paistava haalea aurinko ei haitannut Kingejä eikä kalastajaa.

Käyttökokeessa

BOLLÉ KING POLARIZED –kalastuslasit Bollén kattava aurinkolasimallisto käsittää myös monta polarisoiduilla linsseillä varustettua mallia. Nyt kokeiltu King on saatavilla myös ei-polarisoituina hieman edullisempaan hintaan.

ollén kaltaisen laatumerkin suhteen voi olla luottavainen, että linsseissä on 100 % UV-suojaus, joka on eräs linssien tärkeimmistä ominaisuuksista. Lasit ilman suojaa altistavat silmät jopa suuremmalle määrälle haitallista UV-säteilyä kuin lasien käyttämättömyys. Kalastajalle tärkeät polarisointiominaisuudet ovat Bollén kohdalla huippuluokkaa. Polarisointi poistaa heijastukset veden pinnasta ja parantaa kontrastia veden alle, jolloin kohteet näkyvät selkeämmin. Linssit ovat kovaa polykarbonaattia, joka ei kovin helposti naarmuunnu. Kingien rusehtavat linssit ovat parhaimmillaan hieman humuksisessa vedessä, kuten jokivedessä tai kirkkaassa merivedessä esimerkiksi hiekka- tai sorapohjalla. Ruskea linssi tuo myös hieman lisää kontrastia näkymään verrattuna esimerkiksi keltaiseen.

Mainio istuvuus

Kingit ovat kehysmalliltaan hieman ”nopeammat” kuin viime lehdessä esitellyt Holmanit. Malli istuukin mainiosti kasvoilla koko alaltaan ja ne sopivat myös leveämmille kasvoille. Lasien kehykset ovat sen verran leveät, että sivuheijastuskin pysyy aisoissa, mikä on usein vaivana kapeammilla kehyksillä. Myös venekäytössä plaanivauhdissa ajaminen onnistuu ilman, että silmiin tulee ilmavirtaa tai korviin kuuluu huminaa. Laseja ei käytännössä huomaa ennen kuin ne ottaa pois. Kingien ulkoasuun on muutenkin panostettu, sillä kehysten sisäpinnalla on myrskyävän meren kuva ja alareunoissa on metallinen lista, jossa Bollén logo. Vakuuttavaa. Mitä Kingit kustantavat? 159 euroa. On totta, että kaupoista saa edullisempiakin laseja, mutta onko köyhällä varaa ostaa huonoja. Mielestäni ei.

Kehyksien sivujen leveä rakenne blokkaa hyvin vedestä tulevat sivuheijastumat.

Lisätietoa www.bolle.com Teksti JUHA RANTA Kuvat VALMISTAJA & ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua Ray soveltuu käytettäväksi kirkkaissa vesissä.

Käyttökokeessa

Power Ray –vedenalaiskamerarobotti Venemessuilla näyttävästi esillä ollut Power Ray pääsi tositoimiin veden alle kesäkuun puolivälin kirkkaisiin vesiin.

ower Ray on käytännössä vedenalainen drone. Sen ohjainkin on lähes samanlainen ja ohjaustuntumakin muistuttaa ilma-alusta. Laite vaatii ohjausta varten PowerVisionin Vision+ -mobiilisovelluksen. Power Rayn reaaliaikaisesti tuottamaa kuvaa voi tarkastella joko puhelimen tai tabletin näytöltä. Näytön olisi hyvä olla suojattu auringonvalolta, sillä muuten vedenalaisten näkymien tarkastelu ei onnistu.

jaamisen välittömästi pelikokemuksensa ja sorminäppäryytensä ansiosta. Käytössä

Kun Power Rayn kanssa on päässyt sinuiksi, se on oikeastaan aika hauska laite. Metallisten potkureidensa ansiosta se liikkuu jopa kolmen solmun vauhdilla ja tuottaa erittäin laadukasta videota 4K-tasoisesti. Kamera soveltuu myös 12 mb kuvien ottamiseen. Ma-

teriaali tallennetaan muistikortille. Vedenalaiset alueet saavat uuden merkityksen kun ne on nähnyt itse. Paraskaan kaikuluotain ei pysty näyttämään yhtä tarkkaa kuvaa kuin mitä Power Ray. Toisaalta Power Rayn tarjoama kuva-alue on veden kirkkaudesta riippuvainen, millä taas ei ole merkitystä kaikuluotaimelle. Käyttöaika on 2,5 tunnin latauksella nopeusasetuksesta riippuen 1,5-4 tuntia, jolla

Käyttö vaatii totuttelua

Laitteen ohjaaminen joystickeillä ei ole alkuun ihan helppoa vaikka sovellus näyttääkin Power Rayn kulloisenkin syvyyden, asennon ja suuntiman. Myös ohjauskaapelin (50 tai 70 m) kanssa tulee olla tarkkana, ettei se takerru mihinkään. Ohjauskäskyjen tulee olla herkkiä ja laitetta tulee ajaa ikään kuin sormenpäillä. Olen varma, että perheiden juniorit hallitsevat oh-

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Hallinta tapahtuu joystick-ohjaimesta sovelluksen avulla.

Uutta & kokeiltua

Ilahduttavan hyvää rakkolevää Helsingissä.

surraa jo melkoisen ison alueen. Power Rayta käyttäessä tulee helposti ahneeksi, sillä aina tekee mieli kokeilla jotain uutta paikkaa tai käydä tarkistamassa suosikkikalapaikka. Vesistöjen pinnan alla piilee edelleen yllätyksiä, joiden etsimiseen Power Ray on mainio. Tarjolla on kolme eri laitevaihtoehtoa, joista Explorer on edullisin 1699 euroa, mutta kalastaja hyötyy eniten Angler ja Wizard-versioista joissa molemmissa mukana tulee irrotettava PowerSeeker-kaikuluotain. Huippumalli Wizard (2199 euroa) tuplaa muistin määrän 64Gb:iin, sisältää pidemmän 70 m kaapelin ja Zeissin kanssa yhteistyössä tuotetut virtuaalilasit, jotka on pakattu kovaan pyörillä varustettuun lentolaukkuun.

Pohjan potkurin päälle olisi hyvä saada ohut verkko, jottei levä jumittaisi potkuria.

Lisätietoja www.powervision.me Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat URPOERÄMIES & ANTTI ZETTERBERG

Pohjoisen kirkkaiden vesien hauki. Kuva Urpoerämies.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua

Uuden laadukkaamman mekanismin ansiosta turpalevyn asento ei muutu vahingossa.

Uuden sukupolven Hi-Lot. Ylimpänä 20-senttinen uutuus. Muut koot- 15, 11 ja 9,5 cm.

Abu Hi-Lo – Perinteiden velvoittama

egendaarinen Abu Hi-Lo on jo ihmiseläkeiässä, sillä ensiesittelystä on 63 vuotta. Hi-Lo oli selvästi hyytynyt auringonlaskun tuotteeksi, kunnes vuodelle 2016 Claes ”Svartzonker” Claesson tapetoi värikartan upealla tavalla. Uusi värimaailma kiinnosti kovasti, mutta turpalevyn mekanismi jumiutui hetkessä merivesikäytössä. Vuodelle 2018 Hi-Lo sai jälleen uuden elämän. Nyt laadultaan paremman nokkalevyn säätö onnistuu vasta nokkalenkkiä sisään painamalla. Näin varmistetaan, ettei asento muutu esimerkiksi pohjakontaktissa. Samalla koukkukiinnitys modernisoitiin, koukkujen laatua parannettiin ja markkinoille tuotiin uusi koko. Peräti 20-senttinen ja 100-grammainen pötkylä.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Paljon on kohdallaan, mutta perinteen taakka tuntuu vielä. Kun melkein kaikkea on jo muutettu, seuraavaksi olisi aika kajota kelluvuuteen. Kaikki yksiosaiset haukikokoluokan mallit (11, 15 ja 20 cm) ovat niin kelluvia, ettei kelausta kärsi pysäyttää lainkaan. Hi-Loa haluaa heittää, kun se on niin klassinen, mutta viileisiin suurhaukivesiin kaipaisi syvyytensä säilyttäviä suspending-malleja. Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO & HELMI SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO

Uutta & kokeiltua Fin Valin uutuuksia. Merkki järjesti elokuun lopulla myös nimeään kantavan kalastuskilpailun Helsingissä, jossa pääpalkintona oli yli 16 000 arvoinen venepaketti.

Helsinkiläinen Fin-Val -veneiden maahantuoja John Lönnberg myhäili tyytyväisenä kalastusvenelaiturilla yhdessä Busterilla ajavan kalastusopas Jani Ollikaisen kanssa.

Alandia-kalastusvenelaituri esitteli Uiva 2018:ssa hienoja kalastusveneitä Vakuutusyhtiö Alandia on tunnettu myönteisestä suhtautumisestaan vapaa-ajankalastajiin sekä heidän veneisiinsä että varusteisiinsa. Helsingin Uivassa venenäyttelyssä Alandian tarjoama kalastusvenelaituri pullisteli toinen toistaan hienompia kalastusveneitä, joiden vakuuttamatta jättäminen olisi sulaa hulluutta.

landialla on ymmärretty se, että kalastajat käyttävät veneitään ”normaalien” aikojen ulkopuolella ja veneissä on tuntuvasti varusteita kuten kaikuluotaimia, keulasähkömoottoreita sekä muita kalastusvarusteita.

RAPALA_työpaikkahakemus_NEW_OL.pdf

22/08/2018

13.47

Tätä varten yhtiö on räätälöinyt erityisen vapaa-ajan kalastajille suunnatun vakuutuksen, jota markkinoidaan nimellä Kalastusvakuutus. Alandian venevakuutuksen lisänä otettavalla Kalastusvakuutuksella turvataan veneen lisäksi myös irtonaiset kalastusvarusteet huolimatta siitä onko kyseessä tulipalo, varkaus vai ilkivalta. Vakuutus maksaa venevakuutuksen päälle 25 euroa vuodessa, jolla vakuutetaan veneessä oleva kalastusvarustus enimmäiskorvauksen ollessa 3000 euroa. Kalastajia ajatellen Alandiassa on luotu veneille korvausmekanismi, joka ei perustu ikätaulukoihin vaan jokainen korvauspäätös tehdään yksilöidysti. Lisätietoa www.alandia.fi

Uusi kotimainen Apaji takanaan Smartlinereita sekä kokonaan alumiininen Anytec.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua Dronen hallinta tapahtuu joko ohjaimesta tai Axiomin näytöltä. Reaaliaikainen kuva piirtyy terävästi.

Dronen hallintaa Raymarine Axiom –käyttäjille

aymarinen uusi LightHouse 3.6 -ohjelmistopäivitys tarjoaa DJI Mavic Pro -dronejen integroidun hallinnan Axiom-käyttäjille. Dronet eli kuvauskopterit ovat yleistyneet vauhdilla ja niillä saa tehtyä todella näyttävää kuvausjälkeä. Raymarine on vienyt asiaa eteenpäin kalastajien näkökulmasta ja päivittänyt Axiom-laitteiden LightHouse 3.6 –käyttöjärjestelmään ominaisuuden, jolla voi hallita DJI Mavic Pro –dronea suoraan monitoimilaitteelta. Axiomin kautta voidaan antaa dronelle monia tehtäviä, kuten lähtö, kuvaus ilmassa, navigointi lennon aikana ja paluu alukselle. Käytännössä voit lähettää dronen tarkistamaan onko seuraavassa lahdessa muita kalassa tai onko jossain mökissä väkeä paikalla. Hauskimpana ominaisuutena pidän sitä kun voit lukita dronen seuraamaan tai kiertämään venettä kalan väsytyksen aikana.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Hienoja ominaisuuksia pitää kuitenkin osata käyttää, joten käyttöä kannattaa harjoitella turvallisissa olosuhteissa. Lisätietoa www.raymarine.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustus JARI KOSTAMO

Näkymiä Uivaan venenäyttelyyn 2018.

Jari Kostamo osoittaa dronella ulospäin, joka näkyy ruudulla. Kartta kertoo laitteen position.

Uutta & kokeiltua Kapteeni ja Kuolimojärven lohi M/S Manaatilla.

Olli-Petteri Karine on kalastusalan moniottelija

Papa-shadin uusia värejä.

”Captain Ollie tuottaa käsintehtyjä suomalaisia laatuvieheitä ja ohessa on myös valumateriaalien maahantuontia ja myyntiä”

Papa maittoi myös Kemijoen hauille loppukesästä 2018.

lli-Petteri Karine, 33, on iktyonomi sekä yrittäjä. Hän on toiminut kahden kala-alan yrityksen (Kidus Oy ja Joe’s Fishing Oy) peräsimessä vuodesta 2010. ”Kidus Oy tuottaa kuhanpoikasia istukkaiksi ja järjestää kalastusmatkoja 11-metrisellä M/S Manaatilla kristallinkirkkaalla Kuolimojärvellä kohdekaloina useimmiten järvilohi, taimen, harjus, siika ja ahven. Nämä retket ovat olleet todella suosittuja”, Olli-Pekka kertoo. ”Joe’s Fishing Oy on taas monille kalamiehille tutun Captain Ollie -brändin takana. Captain Ollie tuottaa käsintehtyjä suomalaisia laatuvieheitä ja ohessa on myös valumateriaalien maahantuontia ja myyntiä”, Olli-Petteri selvittää. Kaiken muun lisäksi toimelias yrittäjä tekee kalamestarikeikkaa ruokakaupoissa. Captain Ollien tuotteita ovat vaihtopäällä varustettu heittoperho Shadfly, kumikalaperheen kuopus Kid-shad ja suuren suosion saanut suurkalaviehe Papa-shad. Captain Ollien tuotteille on myönnetty suomalaisen työn liiton Avainlippu-merkki. Merkki on tae siitä, että tuotteiden suunnittelu ja valmistus tapahtuu Keravalla kalamieheltä kalamiehelle. Lisätietoa

Olli-Petteri Karine 0401377555 opkarine@gmail.com www.captainollie.fi Teksti ARI LAINE Kuvat OLLI-PETTERI KARINEN ARKISTO & ARI LAINE

Pallas Jäämereltä Papa Shadilla.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua

Konger Dynamix Spin on hinta-laatusuhteeltaan erittäin kiinnostava vapa vaikkapa pienten spinnerbaitien heittelyyn. Kuva Helmi Satto.

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO & HELMI SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO & SAMI LAAKSO

Testivapoja joka lähtöön P uolalainen Konger on tuore tulokas Suomen vapamarkkinoilla. Saimme Kalastuskolmio Oy:n edustamista vavoista testiin Zander Pro Ultris 7’ -jigivavan sekä Dynamix Spin 8’ -haspelivavan. Dynamix Spin pääsi mukaan alkukesän haukivesille. Vavan viehepainosuositus on 5-20 g, joten se soveltuu esimerkiksi lusikoiden ja pienten ”bassikoon” spinnerbaitien heittelyyn. Painoluokituksen ja miellyttävän tuntuman ansiosta tällä vavalla voi tarvittaessa myös jigailla. Kevyempään haspelikalastukseen vapa on oikein oivallinen kaveri. Suositushinta on 69 euroa, mikä yllättää positiivisesti. Näppituntuma antoi olettaa runsaan satasen lappua. Ainoa pieni miinus tulee turhan pikkuriikkisestä viehelenkistä. Zander Pro Ultris on nykysuuntauksen mukainen jämäkkävartinen, mutta kärkitoiminen jigivapa. Peruskuhille ja järeämmille ahvenille vapa toimii hyvin, vähän isommillekin varmaan, mutta isolle kuhalle vapa on hivenen notkea kärjestään. Kaikkiaan vapa on heittojigaukseen oikein mukava. Sillä heittää pitkälle ja keppiä pitelee väsyttäessä mielikseen kädessä. Tuntuma on hyvä, ja tasapaino niin ikään. Ja samoin kuin edellä, tämänkin hintalappu yllättää myönteisesti. Vain 79 euroa. Ja kuten toisessa Kongerissa, tässäkin risut tulevat viehelenkistä. Se on hankalasti vavan oikealla puolella, jos kelaa – kuten kai iso osa porukasta – haspelia vasemmalla kädellä.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Kongerit perhepotretissa. Hintalappu yllättää, sillä yleisfiilis ja viimeistely ovat erinomaiset.

Uutta & kokeiltua

Jämäkkä Pro Venepilkki -vapa sopii isolle kuhalle tai vaikka hauen talvipilkintään. Ahvenelle vapa on aika raju. Kuva Helmi Satto.

Daiwa Prorex AGS -haukivapa

Daiwa Prorex AGS 8’ -haukihyrrävapa on tarkoitettu järeille vieheille. Neopreeninen vapapussi ja upeilla yksityiskohdilla brassaileva kelakiinnike kertovat, että kyseessä on viimeisen päälle laatutuote. Testissä vapa sai kaverikseen Daiwa Lexa -hyrrän, joka istui jopa niin jämäkästi kiinnikkeeseen, että kelaa oli päivän päätteeksi haastavaa saada irti. Vapa vaikuttaa kädessä rajummalta kuin käytössä. Tosiasiassa vapa on nimittäin hyvin tasapainoinen, ja sen ansiosta raskaan sarjan haukikepiksi varsin kevyt käytettävä. Testatut vieheet olivat painoiltaan 35-160 grammaa, ja sellaisen repertuaarin vavalla heittää nätisti. Noin 100 gramman viehe oli erityisen mieluinen heitettävä. Testin aikana tuli viisi keskikarkeaa kesähaukea. Vapa myötäili hyvin kaloja ja tartutus onnistui mallikkaasti. Testi päättyikin sanoihin: tämä vapa oli iloinen yllätys! Hintalappua Daiwalle on toki kertynyt tavallista raippaa enemmän eli 259,50 euroa.

Daiwa Prorex on järeiden haukivieheiden laatulinko. Testiryhmä ylisti kokemusta.

DePaul Black Mate Pro Venepilkki

Pro Venepilkki (90 cm) on edullinen, vain 19 euron hintainen jokamiesluokan maila vene- ja laituripilkintään. Santico Tradingin DePaul Black Mate -perheeseen kuuluvassa vavassa on vahva sukunäkö ja laatu tuntuu Black Mate -vapojen tapaan hyvältä hintalappuun nähden. Vapa on varsin napakka, joten sillä kesyttää vaikka suuremmankin kuhan. Omaan makuun aihio on ahvenen pilkintään vähän raju, mutta vastaavasti omassa arsenaalissa sille löytyisi helposti paikka esimerkiksi hauen tai kirjolohen talvipilkinnässä.

Daiwa Lexa istuu Prorexiin kuin penkkiin. Satagrammainen Akonar on juuri sopiva heitettävä.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua Hotelli Kainuu on kävelymatkan päässä Kuhmon keskustaa halkovasta Pajakkakoskesta.

Jesse Hyväri otti ruokatermariin varmuuden vuoksi keittoa, jos siikahommissa olisi tullut MP. Kokenut kettu kuitenkin pääsi nopeasti savustamaan ja söi keiton alkupalaksi.

Hotelli Kainuun kalastuspaketti

uhmonkoskien koskitalonmies Juhani Kyllönen on kutsunut meitä jo tovin käymään Kuhmossa. Vasta tänä kesänä saimme askelmerkit sopimaan siten, että Lapin matkalla otimme yhden yön majoituksen hotelli Kainuusta ja puolen päivän kalastuksen keskustan Pajakka- ja Saarikoskilla. Kalastaja voi näemmä lähteä Kuhmosta, mutta Kuhmo ei lähde kalastajasta. Kuhmossa on noin 200 vapaana virtaava koskea ja ajoa sinne on 400–500 kilometriä vähemmän kuin Keski-Lappiin, Lapin pohjoisosista puhumattakaan. Mukava perushotelli huippuluokan aamiaistarjoilulla ja monipuolinen erittäin kalaisa koski muutaman sadan metrin päässä tekivät niin lähtemättömän jäljen, että palasimme Savukoskelta päivää aikaisemmin ottaaksemme toisen Kuhmo-piston. Saimme kahdella eri käynnillä 40 sentin kahta puolta olevat pulleat harjukset ja taimenet mieheen, pari pienempääkin, muutaman hauen sekä tukun lihavia säyneitä. Ehdimme tehdä vasta pintaraapaisun Kuhmoon, mutta ensi vuonna palaamme taatusti paikalle. Meitä houkuttelevat yhtäältä kevättalven hankikorriviikot ja toisaalta Juhani Kyllösen suunnittelema haukisafari. Palaamme asiaan myös lehdessä. Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO & HELMI SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO

Termari aina mukaan kalareissuille

oni mieltää termospullon vain kahvin tai teen säilytykseen sopivaksi. Olen itse jopa vähentänyt kahvin juontia ja siirtynyt juomaan kalareissuilla vichyä. Termarit sen sijaan ovat päätyneet enemmän kuuman ruoan tai veden säilytysastioiksi. Näin syksyn tullen grillaustaukoja ei juuri kannata pitää mikäli kalapäivästä haluaa saada jotain irti. Lyhenevät päivät eivät anna armoa. Kalastaminen on kuitenkin varsin tympeää tyhjällä vatsalla tai huoltamoiden kylmiä kolmioleipiä jäystäen. Täydellinen ratkaisu on käyttää kahta erilaista termaria: kahvi, vesi tai tee tavallisessa kapeassa termarissa ja ruoka erityisessä ruokatermarissa, jonka suuaukko on ruoan syöntiä ja sisään laittoa varten tavallista suurempi. Voit laittaa ruokatermariin käytännössä mitä vain: keittoja, pastaa, riisiruokia tai muhennoksia. Oma vakiintunut suosikki on laittaa kuumaan veteen ja lihaliemeen sipulia sekä tiputtaa neljä kuorellista nakkia hauteeseen. Lounasajan koittaessa nakit ovat kypsyneet ja kaupan päälle tulee sipulikeitto. Termaria käyttäessä sisus kannattaa lämmittää kuumalla vedellä ennen ruoan tai juoman laittamista, jotta lämpöä ei siirry pois ravinnosta. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Aamiainen oli loistava. Kylmäsavuhauki kruunasi tarjonnan.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Kirjoittaja on käyttänyt vuosikausia kahvallista ruokatermaria.

Iso nesteelle tarkoitettu termari sopii vaikka koko venekunnan lämpimän juoman tarpeisiin.

Uutta & kokeiltua 13 Concept Zn puola pyörii äärimmäisen herkästi. Kuva Anu Luostarinen.

Heittojarru säädetään puolasta avaamalla kelan poski. Kuva Antti Zetterberg.

”Laakerit” näkyvät kuvassa oransseina kiekkoina. Kuva Antti Zetterberg.

13 Fishing Concept Z – herkkyyttä ilman kuulalaakereita

merikkalainen 13 Fishing tekee asiat hieman toisin. Merkki esitteli tämän kauden markkinoille hyrräkelan, jonka kuulalaakerit on korvattu polymeerisilla keraamisen tunnun omaavilla liukulaakereilla. Myönnän suoraan, että epäilin kuulalaakerittoman kelan ominaisuuksia. Harvemmin on kukaan onnistunut saamaan sitä herkkyyttä, mitä aidoilla kuulalaakereilla saadaan. Heti ensi töikseni purin kelan saadakseni selvää mitä sisään on leivottu. Concept Z on rakenteeltaan perinteinen matalaprofiilinen hyrräkela sillä erotuksella, että toinen poski aukeaa liipaisimella. Posken avaaminen on välttämätöntä kuusiportaisen heittojarrun säädön kanssa, mutta muuten poskea ei kannata turhaa availla. Posken avaaminen paljastaa puolan akselin päissä olevat oranssit ”laakerit”, jotka on istutettu paikoilleen oikeiden kuulalaakereiden tapaan. Koneisto on messinkiä ja kela on suolaveden kestävä, jonka kokeilin upottamalla kelan mereen ja jatkamalla kalastusta.

tojarrun säädin pykälään 1, jonka otaksuin olevan optimaalinen. Kela pyöri niin vinhasti, että siima meni heti sotkuun. ”Perhana”, ajattelin ja säädin jarrun pykälään 2. Nyt heitot menivät huomattavasti sujuvammin ja kaaret olivat kunnioitusta herättäviä. Kuulalaakeriton ratkaisu ei kyllä yhtään häpeä herkkyydessä perinteisille, jopa päinvastoin. ”Laakerit” ovat USA:ssa valmistettuja ja ke-

tällä ratkaisulla onnistuttu minimoimaan kunhan öljyä riittää eikä pintojen väliin mene mitään ylimääräistä. 13 Fishing Concept Z maksaa 299 euroa. Se kuuluu ylempään hintaluokkaan, mutta rahalla saa kelan, jonka voi antaa hieman huolettomammankin kalastajan käyttöön. Hinta 299 euroa, välitys 7,3:1. Lisätietoa www.wakefishing.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANU LUOSTARINEN & ANTTI ZETTERBERG

raamisia

Laakerin toiminta perustuu öljyyn, joka on akselin ja laakerin keskiön välissä. Kitka on

Herkkyys yllätti

Kiinnitin kelan St. Croixin Premier-sarjan 7-jalkaiseen yksiosaiseen jigikeppiin, jiginä 5,5 cm Mikado Fish Hunter 7 g päällä. Heit-

35-senttinen ahven nappasi ”ihmekelalla” heitettyyn 7 gramman päällä varustettuun Mikado Fish Hunteriin. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua Didriksonsin uusi mallisto tuo entistä enemmän toiminnallisia ominaisuuksia kalastajille. Kuvassa Calvus-takki. (Liivit poistettu kuvausta varten).

Ennakkoesittelyssä

Didriksons-kalastusmallisto 2019

uotsalainen Didriksons panostaa kalastajiin entistä enemmän ensi kaudelle. Saimme Hannu Huttusen kanssa maahantuojalta näytekappaleita kokeiltavaksi kalastustilanteissa. Uudessa mallistossa on panostettu paitsi vedenpitävyyteen, niin myös entistä enemmän toiminnallisuuteen ja monikäyttöisyyteen. Laadukkaat kuorivaatteet sopivat myös moniin muihin tilanteisiin kuin kalastukseen ja siksi suunnittelijat ovatkin lähteneet siitä, että vaatteita voi käyttää yhtä lailla veneilyssä, ulkoilussa ja retkeilyssä. Mitoitus on myös pohjoismaiselle varta-

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

lolle sopiva, jolloin hihoissa ja vyötärössä on varmasti riittävästi tilaa, jolloin liikkuminen on miellyttävää kaikissa tilanteissa. Kun vaatteita uudistettiin, uudistui samalla myös logo. Uudessa logossa pisaraa ja pilveä muistuttava kuvio yhdistyy Didriksons-sanaan. Vaatteissa on näppäriä yksityiskohtia, joita arvostaa vasta käytössä. Esimerkiksi Fractuksen housuissa on alaselkää lämmittävä korotettu neopreenivyötärö, henkselit sekä velcro-tarralla säädettävä vyötärö. Taskut ovat isoja ja niitä pystyy käyttämään myös hyvin paukkuliivien kanssa.

Calvuksen säädöt tapahtuvat vyön avulla..

Uutta & kokeiltua

Element-takin huppu on jo purjehdustasoa.

Elementin vettäpitävä puhelintasku.

Hihansuiden mansetit ovat kylmemmissä olosuhteissa erittäin hyödyllisiä. Kesälläkin ne auttavat esimerkiksi silloin kun kalan vapauttaa eikä vettä pääse valumaan sisään.

Huput ovat edullisessakin mallissa huippua.

Henkselit ja säädettävä vyötärö tekevät Fractuksesta mainion vaihtoehdon myös Hannua tukevammille kalastajille.

Fractuksen mainio nostettu vyötärö, jossa neopreenivuoraus. Tuuli ei pääse muodostamaan kolotusta.

Jopa edullisempi Calvus sisältää mm. ohuet elastaanimansetit, jämäkän hupun sekä vedenkestävät vetoketjut. Kokeiltujen tuotteiden nimistö kuulostaa seuraavalta: kalliimpi Fractus (takki ja housut), edullisempi Calvus (takki ja housut) sekä erittäin kosteisiin olosuhteisiin suunniteltu Element (takki ja housut). Mallisto tulee kauppoihin viimeistään alkukeväällä. Lisätietoa www.didriksons.com Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustaja HANNU HUTTUNEN

Hannu on yhdistänyt edullisemman Calvus-takin ja kalliimmat Fractus-housut.

Fractuksen vedenpitävä reisivetoketju.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua E. V. Trutta on ikoninen meritaimenuistin, vaikka se kyllä maistuu myös muillekin kaloille. Kuva Suomen Uistin.

E.V. Trutta paranee kuin viini vanhetessaan Uistinmestari Erkki Virolaisen kehittämä yli 30-vuotias E.V. Trutta on todennäköisesti hienoin uistin mitä koskaan on meritaimenelle tarjottu. Uskon, että kaikki meritaime-

nen kalastajat ovat asiasta samaa mieltä vaikka eivät kalastaisikaan Trutalla. Uistimen ulkonäkö, viimeistely ja tarina hakevat vertaistaan.

yt jo eläköityneen Erkki Virolaisen perintö on siirretty nykyisin Suomen uistimen Janne Koiviston vastuulle, joka luo Truttiin samaa maagista luonnetta kuin vanha mestari aikoinaan. Hän käyttää osin samoja työtapoja kuin Virolainen, mutta soveltaa nykyaikaista maalaus –ja viimeistelytekniikkaa. Miten Trutan valmistuksessa käytettävät työkalut ja työtavat ovat muuttuneet alkuajoista? ”Trutan valmistus ei ole oikeastaan muuttunut juurikaan. Ehkä isoin muutos on Normitrutan kohdalla, joka tehdään nykyään 94

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Janne Koivisto on ottanut merkittävän roolin Erkki Virolaisen työn jatkajana ja uistimen kehittäjänä. Kuva Antti Zetterberg.

Uutta & kokeiltua korupronssivaluna. Ennen se oli prässättyä messinkiä, johon tehtiin urat ja lenkit juotettiin hopealla”, Janne kertoo. Nykyisin lenkit tulevat valussa rungon sisälle, jolloin vältetään mahdolliset kylmäjuotokset. ”Runko on hinnaltaan huomattavasti kalliimpi, mutta säästö tulee työajassa. Keventäminen tapahtuu samoilla materiaaleilla ja osin jopa samoilla työkaluilla, joita Erkki käytti. Muut työvaiheet tehdään myös samoilla menetelmillä ja Trutat syntyvät edelleen Erkin alkuperäisellä verstaalla Helsingissä”, Janne toteaa. Verstaalla on hyvä ajan havina

Verstas on vähän rempallaan, mutta siltä legendaarisen uistimien syntysijan tulee näyttääkin. Nämä seinät ovat nähneet paljon, sillä ennen Erkkiä ja samaan aikaankin valmistettiin Pikku Pulikka -nimistä vaappua edesmenneen Heikki Korpivaaran toimesta. Heikki Korpivaara oli Leo Gunnar Hacklinin opissa. Kalastusopas Harri Hotti sitoi myös perhoja siellä. ”Trutassakin oli välillä käytössä Harri Hotin kukonhäkilästä sidotut laskuvarjokoukut. Matias Järvinen opetteli myös Trutan salat samaisella verstaalla. Eläkepäivillä Erkki vietti aikaa täällä ja sain paljon oppia itse mestarilta”, Janne kertoo Trutan teon eri vaiheista. Trutta on monipuolinen uistin, sillä siitä löytyy yli 100 erilaista runkomallia. Kuinka montaa on tuotettu tähän asti? Millaisia malleja uskot tulevaisuudessa menevän? Jannen mukaan kaikki runkomallit on hyviä ja toimivia. ”Useimpia pystyy valmistamaan kevennettynä, keventämättömänä, lenkeillä tai reiällä. Tuotannossa malleja on vaihtelevasti yleensä 10-15 kpl, mutta tarvittaessa malleja voi ottaa valmistukseen useampia”, hän sanoo. Liian suuri valikoima hämmentää ja sekoittaa asiakasta

”Erikoisuistimia myydessä pitäisi pystyä kertomaan mitä eri runkomallit ovat ja mihin ne soveltuvat parhaiten. Siksi olemme pitäneet valikoimissa tunnetuimmat ja hyväksi havaitut mallit”, Janne toteaa. Hän kertoo, että meritaimenen kalastajat jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään. ”Toiset kalastavat matalammasta ja suosivat tuulenkalamallisia pitkiä uistimia. Toiset taas tykkäävät enemmän perinteisistä lusikoista, joissa liike on isompi ja uinti syvemmällä. Jokaiseen hetkeen on oma työkalunsa, uinnin liikkeen, uintisyvyyden ja koon puolesta”, valottaa Janne. Nykyään veneen hallinta on helpompaa keulasähkömoottoreiden ansiosta ja paikkoja kalastetaan lähempää ja tarkemmin. ”Heittopituus ei ehkä nykykalastuksessa ole niin tärkeää ja mahdollistaa vaapuilla tai pienemmillä lusikoilla kalastamisen entistä paremmin. Pitkät tuulenkalamalliset uistimet yleistyvät, mutta myös vanhat perinteiset pitävät vahvasti pintansa”, Janne maalailee. Tuoreimmat Trutat löytyvät osoitteesta www.suomenuistin.fi, myös E.V. Trutan Facebook-sivuilta löytyy sesonkien erikoisherkkuja. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SUOMEN UISTIN & ANTTI ZETTERBERG

Tässä maalauspisteessä syntyvät Trutan maineikkaat kuosit. Kuva Antti Zetterberg.

”Verstas on vähän rempallaan, mutta siltä legendaarisen uistimien syntysijan tulee näyttääkin. Nämä seinät ovat nähneet paljon, sillä ennen Erkkiä ja samaan aikaankin valmistettiin Pikku Pulikka -nimistä vaappua edesmenneen Heikki Korpivaaran toimesta.”

Kuvassa tällä hetkellä tuotannossa olevat mallit. Erkki Virolaisen perintönä on kuitenkin yli sata runkomallia. Kuva Suomen Uistin

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua

Mika Manninen signeeraamassa kirjaa Topi Kurtolle (vas.). Tilaisuus järjestettiin ravintola Dekissä Helsingissä. Kuva Pasi Taponen.

Kirja-arvostelu

Mies ja gourmet – näin hurmaat! Ruoan valmistukseen liittyvälle buumille ei näytä loppua ja hyvä niin. Television ruokaohjelmat ja lisääntyneet kokkikirjat ovat tervetullut tuulahdus suomalaiseen ruokakulttuuriin. Kalamiestenkin on aika päivittää ruokatottumuksiaan terveellisempään ja monipuoliseen suuntaan.

alareissun yhteydessä kalakavereille tai kalareissun jälkeen perheelle tarjottu kala-aterian valmistaminen huolella ei ole hukkaan heitettyä aikaa vaan eräksi otetun saaliin arvostamista ja osa kalareissun kokonaisuutta. Mies ja gourmet – Näin hurmaat! –kirjan tekijä Mika Manninen on tamperelainen perhokalastaja ja metsästäjä, jonka eräretkiin kuuluu saaliista valmistettu illallinen, ja jolle ruuan laitto on ollut aina lähellä sydäntä. Monen vuoden synnytyksen jälkeen kirja näki päivänvalon heinäkuussa 2018. Mika kertoo kirjan alkupuheessa hyvin kirjan syntytarinan

Kirja on tekijänsä näköinen ja vie makumatkalle kotimaisista kalalajeista, riistaruuan kautta Jäämerelle asti ja ympäri Eurooppaa. Reseptit ovat helppoja ja antavat mahdollisuuden tehdä tuttuja kalaruokia vaihtoehtoisella tavalla. Resepteissä ei voita, kermaa ja Maldon-sormisuolaa säästellä. Mittoina käytetään miehen nyrkkiä, kouraa ja muita konkreettisia mittoja, joten ruokien toteuttaminen on luetun ymmärtämisestä ja raaka-aineista kiinni. Kirjasta löytyvät Mikan legendaa-

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

rinen käärmekeitto, avaruus- ja tunturigraavin ohjeet ja suuresta osasta reseptejä löytyy aina mielenkiintoinen tarina taustalla. Ei vain pääruokia

Mies ja gourmet – Näin hurmaat! tarjoaa helppoja reseptejä niin aamiaisesta maukkaisiin keittoihin kuin jälkiruokiinkin asti. Lisänä muutama resepti arkiruokaan ja maukkaita peruskastikkeita. Kirjan kuvat on ottanut Jussi Koivunen ja kuvissa on käytetty kirjoittajan omaa astiastoa, joka antaa aistikkaan ja arjenläheisen kuvan ruoista. Tarkoituksena on hurmata ja sen Mika takuulla osaa. Kirja tarjoaa keittiössä viihtyvälle miehelle hienoja reseptejä hurmata ruualla kalakaverit, vieraat, puolison, perheen tai treffikumppanin ja miksi ei jopa itsensä. 126-sivuinen kirja on tällä hetkellä myynnissä 35 euron hintaan Tampereella Ravintola Kujakollissa sekä Pub Korvatillikassa sekä Helsingissä perhokalastusliike Spey Clavessa. Teksti PASI TAPONEN Kuvat JUSSI KOIVUNEN & PASI TAPONEN

Uutta & kokeiltua Runsala tekee värit tarvittaessa asiakkaan toiveiden mukaan. Tässä kirjoittajan kevät- ja syystykkivärit.

Jerkki – hän elää!

Jerkkimestari Jani Runsala ja JR Piken pettämä Kaskisten hauki.

umien valtakaudella myös jerkkipajoilta pukkaa edelleen uutta tavaraa. Leviällä pohjalaasella tarinoovan Jani Runsalan pajalta tuloo komiaa jerkkiä. Kaskisten kirkkailla haukivesillä kalastavan Runsalan JR Pike on perinteisen muotoinen, mutta ilmeikkäästi poukkoileva jerkki, joka kääntyy pienelläkin kammenpyöräytyksellä. JR Piken muoto ja monipuolinen uinti tuovat mieleen kulttijerkki Hämyn. Kävimme Kaskisissa katsomassa, miten hauki käy pyydykseen ja kävihän se. Erityisesti hilepohjainen punamusta toimi sekä Runsalan omissa että vieraiden käsissä. Voimakkaan kääntyilyn johdosta JR Pike on erityisesti viileiden vesien ja hitaan uiton peli. Jerkkien lähtöhinta on 27 euroa kappaleelta, värejä voi toivoa itse ja yhteyttä Runsalaan saa esimerkiksi Facebookin Messengerillä tai toimituksen kautta. Samaa kokoluokkaa, mutta teollisempaa tuotantoa edustaa Gunkin Otachi

Tämä 12,5 cm ja 61,5 gramman kapula on merkitty uppoavaksi, mutta ainakin testikappaleet ovat hyvin lähellä keijuvaa. Toisin kuin JR Pike, Otachi ei lähde sivuliukuun oikein ollenkaan. Otachi tuokin mieleen – ei ulkonäöltään, mutta toiminnaltaan – toisen kulttijerkin, Nilsun Dart Masterin, jolle voi antaa silmitöntä kyytiä, jerkin pysyessä siististi pinnan alla. Tällainen turbouitto tuntui toimivan ainakin elokuun alun helteissä. Värikarttaan toivoisi vielä enemmän ja persoonallisempia värejä. Suositushinta on 12,90 euroa. Moni varmasti jää miettimään, miksi maksaa tuplahinta käsityöjerkistä, kun kalastavan tehdastekoisen saa puolta halvemmalla. Jos haluaa panostaa pukeutumiseen tai sisustamiseen tai kokee, että tyylikäs kattaus on puoli ateriaa, oikea valinta on JR Pike. Jos ainoa kriteeri on haukikiloja per euro, Otachi on hyvä.

Kovaa kelattu Gunki Otachi rokkasi Saaristomeren kesähauille. Kuva Rami Sipilä.

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO & HELMI SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO´

Otachin vatsassa on ylimääräinen koukun paikka, mikäli kalastaja haluaa tuunata tai käyttää vaikka vain yksikoukkuista.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua

PikeMasters 2019 with Ruoto Suomalainen kilpailumuotoinen hauenkalastuksen videosarja alkaa 5.1.2019 YouTubessa

uomalaiset ovat pitkään seuranneet ruotsalaisia videosarjoja, joissa mittaa toisistaan ottavat maan tunnetuimmat kalastajat. Sarjat ovat hienosti toteutettuja ja jännitys säilyy viime minuuteille saakka. Viime vuonna ehkä tunnetuimman sarjan, Fly vs. Jerkin voitto tuli Suomeen, jonka pohjalta idea suomalaisten kalastajien kanssa tuotetusta videosarjasta sai alkunsa.

Jokaisen joukkueen veneessä on mukana kuvaaja, joka myös samalla toimii tuomarina ja valvoo, että sääntöjä noudatetaan. Haukien pituus mitataan erillisellä PikeMasters-mittalaudalla ja vain yli 60-senttiset hauet lasketaan mukaan ja kaikki kalat tulee vapauttaa mahdollisimman nopeasti.

Idea syntyi Markus Tandefeltin päässä

Pistelasku tarjoaa hyviä mahdollisuuksia me-

Markus oli viime vuonna Pasi Taposen kanssa edustamassa Suomea yhdeksännen tuotantokauden Fly vs. Jerkissä. Voittojuhlissa mieleen hiipi myös ajatus siitä, josko Suomessa voisi tuottaa kalastussisältöä vastaavalla tavalla. ”Olin seurannut Fly vs. Jerkiä useamman tuotantokauden ajan, mutta kun pääsin itse mukaan kilpailemaan ja näin tuotantoa, aloin miettiä, että olisi hienoa tehdä vastaavaa ohjelmaa myös Suomessa. Etenkin hauenkalastukseen meillä on mahtavat kalavedet”, Markus sanoo. Videosarjat ovat erittäin suosittuja Ruotsissa

Tänä päivänä Ruotsissa tuotetaan jo ainakin kolmea erillistä reality-henkistä kalastusohjelmaa. Tämä fakta rohkaisi Markusta viemään hanketta eteenpäin Suomessa. ”Palaute, jonka sain kalastusalalla työskenteleviltä tutuilta oli erittäin rohkaisevaa ja siinä vaiheessa olin täysin varma, että meillä on kysyntää tämän tyyppiselle ohjelmalle, jossa tapahtumat sijoittuvat kotimaan maisemiin”, Markus täydentää. Tuotantotiimi

Ohjelman toteutusta varten Markus keräsi ympärilleen ydintiimin, joiden kädenjälki tulee näkymään tuotannossa: Petri Parvinen on paitsi innokas kalamies ja tuore Battle of Helsinki -voittaja, myös Aalto-yliopiston professori sekä myynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Suomalaisen kalastusvideo-osaamisen kokeneimpiin tekijöihin kuuluva Mika Viitanen vastaa PikeMastersin kuvauksesta ja leikkauksesta yhdessä muiden kuvaajien sekä ohjelman visuaalisesta ilmeestä vastaavan Wolf Virkin kanssa. Wolf asuu ja työskentelee visuaalisen viestinnän mahtimaassa USA:ssa. Allekirjoittanut on osallistunut paitsi ohjelmakonseptin luontiin, mutta vastuullani on myös tarinankerronnallinen puoli. Kalastukseen kuuluvat vahvat tunteet, joiden esittäminen ohjelmassa on osa sen viehätystä. Viisi tiimiä kisaamassa

Kuten ruotsalaisissa tuotannoissakin, niin PikeMastersissakin on haastettu viisi tiimiä kisaamaan toisiaan vastaan. PikeMastersin voitosta kilpailevat CWC, Daiwa, Garmin, Gator ja Rapala omilla tiimeillään. Ohjelman nimikumppanina toimii Ruoto.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

nestykseen

Jotta kisa ei ratkeaisi liian nopeasti on sääntöihin kirjattu seuraavat periaatteet. 5 pisintä haukea päivässä saanut joukkue saa 5 pistettä. Toiseksi pisimmät 5 haukea päivässä saanut joukkue saa 4 pistettä ja niin edelleen. Päivän pisimmän hauen saanut joukkue saa yhden lisäpisteen. Ohjelmasarjan 5 pisintä haukea saanut joukkue saa 5 pistettä ja toiseksi pisimmät 5 haukea saanut joukkue saa 4 pistettä ja niin edelleen. Ohjelmasarjan pisimmän hauen saanut joukkue saa yhden lisäpisteen. Tasapisteiden sattuessa pisin hauki ratkaisee. Tämän mennessä tasan ratkaisee toiseksi pisin hauki ja niin edelleen. Talveksi seurattavaa YouTubeen ja huipennus Vene-messuilla

PikeMastersista tuotetaan kaikkiaan kuusi jaksoa, joista ensimmäinen ilmestyy YouTubeen lauantaina 5.1.2019. Tämän jälkeen YouTubessa näytetään yksi jakso joka lauantai ja ohjelma huipentuu Vene-messujen lauantaille 9.2.2019, jolloin ohjelman päätösjakso näytetään isolta kankaalta messujen kalastusalueella. Vasta messunäytöksen jälkeen jakso tulee yleisesti nähtäväksi.

Teksti ja kuva ANTTI ZETTERBERG Logo WOLF VIRKKI

PikeMasters 2019 with Ruoto 5.1.2019 alkaen YouTubessa Mediayhteistyökumppaneina Kalastus-lehti, kalamies.com, kalastus.com & kalastuskanava. Wolf Virkin työnäytteitä wolf.limited/showreel/

Uutta & kokeiltua PikeMastersin avainhenkilĂśt vasemmalta Petri Parvinen, Mika Viitanen, Markus Tandefelt ja Antti Zetterberg. Kuvasta puuttuu graafisesta ilmeestĂ¤ vastaava Wolf Virkki.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua

Nils Master Invincible Zoom on lunastanut lupaukset

Kuhan uistelu on Suomessa vahvassa suosiossa.

Viime vuonna esitellylle Invincible Zoomille ladattiin kovat odotukset kuharintamalla. Tämän kesän kalastuksen perusteella odotukset ovat täyttyneet.

uomalaisvalmistajat ovat kilvan esitelleet uusi kuhakoneita ja Rapalan sekä Kuusamon ohella myös Finlandia Uistin toi tämän kauden pyyntivesille uuden kuhavaapun. Mennyt kesä tarjosi hyvät olosuhteet kuhan uisteluun aurinkoisessa ja tyynessä säässä, jossa uistimen muotoilu ja aktiivinen

100

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

uintiliike pääsivät parhaiten oikeuksiinsa. Zoom on omimmillaan hitaassa, maksimissaan 4 kilometrin tuntivauhdissa, mieluiten tämän alle. Kuhia pinnasta ja syvemmältä

Valmistajan mukaan Zoomin uintisyvyys on 3-4 metriä siiman paksuudesta riippuen, aivan potkurivirrasta uitettuna sen saa uimaan myös paljon pinnemmassa siiman pituudesta riippuen. Huomasin käytössä, että herkän uistimen kanssa monofiili ja kuitusiima vai-

PK-seudun vakiokuha Zoomilla.

Uutta & kokeiltua tuli sitäkin enemmän. Parhaimmillaan kaikissa neljässä Zoom-vavassa oli kuha. Sisävesillä uistelleet kaverini sen sijaan onnistuivat lukuisten yli 60-senttisten pyynnissä. Jos ensi kesän uistelua rupeaa miettimään, kuuluu Zoom ehdottomasti mukaan rosteriin jo vakiintuneiden Kuusamo Santerin ja Rapala Husky Scatterin kaveriksi. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

12-senttisen Zoomin profiili on kapea ja soveltuu niin kuhan kuin ison ahvenen tai taimenenkin pyyntiin.

kuttavat sen uintiin. Kuitusiimalla liike on hieman vilkkaampaa kuin monofiilillä. Zoomin paras ominaisuus on sen uintiliike

Siitä on saatu juuri pientä pakenevaa ravintokalaa muistuttava ilman, että siinä olisi lohivaapun tapaan kovaa hakua. Se imitoi täysin säikkyä pikkukalaa, joka säntää pakokauhussa naskalihammasta pakoon. Vaikka en pääosin merialueella tapahtuvan uistelun johdosta onnistunut pyytämään mitään kovin merkittäviä isomuksia suurimpien ollessa noin 50-senttisiä, niin määrää

Tänä kesänä on tullut paljon kuhaonnistumisia.

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

101

Kalastusopas Mikey Sarelin kertoo, millaista oppaan työ käytännössä on. Taimenet eivät välittäneet helteistä yhtä paljon kuin raudut ja niitä saimmekin reissun aikana saaliiksi hyvin.

Pitkä kuuma kesä Vuodet eivät ole veljeksiä. Viime kesän päätteeksi kirjoitin tähän samaiseen palstaan, siitä miten kesää 2017 ei oikeastaan ikinä tullut. Mennyt kesä oli edelliseen verrattuna täysin päinvastainen. Hellepäivät seurasivat toisiaan eikä loppua tuntunut ikinä tulevan. Vielä nyt, syyskuun alussa, kelit ovat keskivertaista lämpimämpiä ja vedenlämmötkin koholla.

elle aiheutti menneenä kesänä päänvaivaa niin kaloille kuin niiden pyytäjillekin. Joitain kalalajeja oli vaikea saada koukkuun ja toisia ei pystynyt kalastamaan vastuullisesti niiden kärsiessä sen verran kalastustapahtumasta, että niiden eettinen vapautus muuttui vähintäänkin kyseenalaiseksi. Syvännerautuja

Heinäkuussa kävin Ruotsissa, Kiirunan erämaassa, erään yhteistyökumppanini kanssa tarkoituksena etsiä uusia rautuja taimenvesistöjä kalastusmatkailua silmälläpitäen. Saapuessamme ensimmäiseen kohteeseen, yli 900 metrin korkeudessa sijaitsevalle järvelle, keli oli lämmin ja aurinko paahtoi pilvettömältä taivaalta. Rautuja kuitenkin löytyi hyvin vaikka pintaveden lämpötila huiteli 13 asteessa. Aktiiviset kalat pintoivat vuorokauden ympäri ja saimme niitä alkuun vähintäänkin hyvin. Hellekelit kuitenkin jatkuivat ja parin erittäin lämpimän päivän päätteeksi pintaveden lämpötila oli kohonnut jo 15 asteeseen. Tämän myötä raudut vetäytyivät syvänteisiin ja 102

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

Elokuun alussa päätin laittaa hauenkalastuksen hyllylle liian lämpimän veden johdosta ja keskityin ahveniin, jotka selviävät väsytyksestä haukia huomattavasti paremmin.

Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

Raudunkalastus muuttui helteiden vuoksi tunturissa haastavaksi, mutta graaviraudun makuun päästiin.

pääsimmekin ihmettelemään miten järven pintakerros oli yhtäkkiä kaloista totaalisen tyhjä. Samalla näimme kelluntarenkailla järvellä liikkuessamme kaikuluotaimen näytöllä isoja rautuparvia pohjassa 30 metrin syvyydessä. Pelastimme tilanteen vaihtamalla vesistöä ja siirtymällä taimenen kalastukseen. Hieman alempana sijaitsevan taimenjärven kalat eivät tuntuneet välittävän siitä, että pintavesi oli miltei 20-asteista vaan pintoivat aktiivisesti ja iskivät niin pintaperhoihin kuin streamereihinkin innokkaasti. Kalojen vapautuskin onnistui ongelmitta – vesi ei siis ollut näille kaloille kriittisen lämmintä. C

CMY

Liian lämmintä hauille

Heinäkuun loppupuolella palasin etelään ja samalla kalastusopastus kotivesilläni Saaristomerellä jatkui. Monesta eri suunnasta kuului samanaikaisesti surullisia viestejä siitä, miten haukia oli kuollut väsytyksen päätteeksi ja varsinkin ne hauet, joita oli saatu kevyillä välineillä jigikalastuksen yhteydessä, olivat olleet kovalla koetuksella. Päätinkin, etten kohdistaisi kalastusta haukiin ennen kuin vedet hieman jäähtyisivät (Paraisilla pintavesi oli parhaimmillaan 27-asteista) Ahvenet olivat onneksi kovalla syönnillä ja niitä tulikin asiakkaille oikein mukavasti. Pikkuhiljaa vedenlämmöt kääntyivät kuitenkin laskuun ja hauenkalastus, joka on asiakkaitteni parissa kuitenkin se suosituin laji, pääsi jatkumaan. Toistaiseksi hauet ovat vielä kesäpaikoilla ja kalastus kohdistuu pirteisiin kesähaukiin, mutta kunhan syksy etenee niin hauet siirtyvät pikkuhiljaa mataliin lahdenperukoihin jolloin varsinainen suurhauenmetsästyskausi voi alkaa. Ennätyslämpimän kesän jälkeen katse siirtyykin tulevaan syyskauteen

Hauki- ja meritaimenreissujen myynti on täydessä käynnissä ja veneeseenikin tuli uutta kalastuselektroniikkaa, jonka hyödyntämistä ahvenen ja kuhan syyskalastuksessa odotan innolla. Uskon, että vedet alkavat pian jäähtymään toden teolla, mutta nähtäväksi jää milloin ensimmäiset syysmyräkät tuovat viileämpää vettä mukanaan. Nähdään vesillä! Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

103

Mika Vornanen

Kysykää, niin teille vastataan

anha viisaus neuvoo kysymään, mutta kysyä voi monella tavalla. Kalastuksen maailmassa voi äänensävystä sekä vasta-argumenteista aistia, ettei kysyjän saama vastaus miellytä tai sitä ei haluta uskoa. Tähän eipäs, juupas, entä, jos, mitä sitten, onko tutkimuksia jne. väittelyyn törmää päivittäin netissä tai oikeassa maailmassa. Lopputulos näissä ”keskusteluissa” on sama kuin siinä legendaarisessa shakkipelissä pulun kanssa. Kävi miten kävi, lopuksi pulu hyppää laudalle, kaataa nappulat ja vielä paskoo vielä laudalle. Miksi kysyä, jos vaarana on vastaus, josta ei pidä? Miksi vastata, kun jo kysymyksen asettelusta voi aistia, mihin sillä pyritään, tai aihe on taputeltu sataan kertaan aiemmin tai tuhanteen kertaan viimeisten 15 vuoden aikana? Vastaus on: rakkaudesta lajiin. Suomalaiset ovat kuin kaksi eri kansakuntaa riippuen siitä, ovatko he yksin tai osana joukkoa Kahdenkeskinen keskustelu on vastavuoroista ja etenee yleensä hyvin. Joukossa, kuten vaikka netissä, ei haluta kuulla tai lukea mielipiteitä, jotka eivät vastaa omaa totuutta. Kaikesta huolimatta uskon, että malttamalla mielensä ja perustelemalla kantansa, löytyy aina joku, joka jää miettimään: entä jos tämä onkin totta? Elämä opettaa ja samalla särmät ja kulmat pyöristyvät. Oma ajatukseni ”tapetaan kaikki” muuttui melko nopeasti täysin päinvastaiseksi, sillä en enää pystynyt ymmärtämään kalojen lahtaamista jätesäkkiin ja roskikseen vain siksi, ettei saatua kalaa osattu/voitu/ haluttu vapauttaa. Vuosikymmenten saatossa olen huomannut, etteivät monetkaan tiedä mistä syystä, millä tavoin ja millaisin välinein

104

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

valikoivaan kalastukseen tulisi siirtyä. Kysykää, vastaan mielelläni. Monen harmiksi vastaan, vaikka ei kysytä. 2000-luvun alusta olen joutunut vastaamaan, tai saanut vastata tuhansia kertoja kysymykseen ”miksi se hauki päästettiin takaisin?”. Oma isäni jaksoi sitä ihmetellä jo 80-90-luvuilla. Sanoin hänellekin, että perheemme pysyy kalaruoassa kolmen kilon hauellakin ja se iso vapautettu tekee meille lisää niitä kolmen kilon haukia. Lopulta isäni myönsi hulluuden ja sen, kuinka monta isoa kalaa oli tullut tapettua vain siksi, että ne olivat olleet isoja. Tilanteet vaihtelevat ja ajat muuttuvat. Osa kiitoksesta menee myös pahamaiselle interwepille. Kalamiesportaalit sekä myöhemmin Facebook tekivät ja tekevät sen, mihin lehdet ja televisio eivät Suomessa ole pystyneet. Nyt elämme aikoja, jolloin kliseet jasperoinnista, kalanpussaajista ja –halaajista, kukkahatuista ja ituhipeistä ovat vain tyhjien tynnyreiden kolinaa. Silloin 20 vuotta sitten joutui selittämään, miksi vapautti suurkalan, mutta…kohta joutuu selittämään, miksi tappoi suurkalan.

Uutuudet & uutiset 4 NUMEROA KOTIINKANNETTUNA 20€

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/18

aan! muk a t O

INEN ILMA IS T GRA FREE

Kokemuksen merkitys korostuu

ONKO PAIKKATIETO NIIN TÄRKEÄÄ? Älä kalasta liian syvältä

VERTIKAALIJIGAUSTA VASTUULLISESTI Loistavaa ruokakalaa helposti

SYYSAHVENEN

Koeajossa

AALTO MARINE 550 FISH FALCON BR 6

JIGAUS HAU KI ON HAU ELL E PETO Uutta ensi kauteen

Lajitoveritkin vaarassa

EFTTEX 2018

facebook.com/kalastuslehti kalastus318_b.indd 1

7.9.2018 14.33

Tilaus: Jaicom Oy Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

105

Jakelupisteet 2018

KALASTUS/VENELIIKKEET

ESPOO Onkitukku FORSSA Satanen GODBY Firma Hugo Andersson

OULU Tiura Uistin

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

PALOKKA Pelimies Palokka

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

VANTAA Yamaha Center Ruoto (Tuusula) VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KORPPOO Buffalo

PARAINEN Ninni’s Fishing

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari

KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Yamaha Center Kuopio

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KOTKA Kymi Fishing

RAISIO Raision Meri & Metsä

KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy

KUUSAMO Kuusamon Uistin

RAUMA Sissos Myymälä

RÖNNÄS Fishing Lords

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike

LAHTI Erä-Lindroos

SAARENKYLÄ Karin Kampe

KALASTUSOSASTOT

HÄMEENLINNA Erämaailma

LAMMI Sport Lammi Tuulonen

SALO Salon Urheilutarvike Oy

TOKMANNI (kautta maan)

IMATRA Kisa Imatra

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

SIPOO W&W Marine Oy

HONG KONG (kautta maan)

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

MOTONET (kautta maan)

HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Adita Wobbleri Flipper Market Meri-Info Maritim Kalastus Arena Schröder John Nurminen Marine Varuste.net Laakkonen Herttoniemi Helsinki Spey Clave Waltic

JOENSUU Jokikone Oy JOUTSA J.Varis JYVÄSKYLÄ Karin Suurmyymälä JUVA Rauta Maatalous

106

KIRKKONUMMI ERÄ+

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi LOPPI Eräloppi Oy LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

KAARINA Kalastuskeidas

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

KIIMINKI Frontters

MIKKELI Kala-Kalle

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky TAMPERE Nippon Verkko Tampereen Kalastusväline Oy Yamaha Center TURKU Yamaha Center UUSIKAUPUNKI Riskilä Uusikaupunki VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

XXL (kautta maan) KÄRKKÄINEN

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com

107

® OOP X-RAP SC G 14 CM, 68

® PETO X-RAP , 83 G M 20 C

108

® AP WR O D HA 77 G , ER S SUP 16 CM

Kalastus-lehti 3/18 | Kalamies.com