Kalastus 2/2020 by krookmedia

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

2/20

n! ukaa m a t O

INEN ILMA IS GRAT FREE

Myyntiin vai roskiin?

Antiikkiset kalastusvälineet Uutta tehoa kalastukseen

Ääntä uistimiin Koeajossa

Buster XXL kalastusvarusteilla Tarkkuustyötä

facebook.com/kalastuslehti

Vinkit käytäntöön

KOHTI PAREMPIA

KALAKUVIA

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

KUHAJAKKI on KONE! HUOM! U Usia vär ejä UUDELLE kaudell e! JAKKI-SAALIIT SUUREMMIKSI! 6

Markkinointi:

Pro Quality Better Price!

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

JAKKI LIPPA Todellinen LINKO!

MAAILMAN PARAS LIPPA?!

• 10 g

ERÄ-lehden testeissä huippusaaliita!!!

sh. alk. 5,90€ Markkinointi:

Pro Quality Better Price!

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

CALICO CAT

LIPPAUISTIN

Calico cat aivan legendaarinen lippauistin! Myymälästä löytyy parhaat koot ja värit.

BETE LOTTO

CALICO CAT

LIPPAUISTIN KALALLA

LIPPAUISTIN 9 g ja 12 g

Kotimaista laatutyötä yli 40-vuotta! Kalamies tietää Loton 9 g ja 12 g maistuvan kaikille petokaloille. Runsas valikoima värejä löytyy myymälöistä.

KONGER

AVOKELAVAPA 210 cm 10-30 g Troker

Mikäli pitää valita yksi vapa kalareissulle Troker on loistava valinta.

KONGER

VAPA 198 cm 5-24 g Spirado

Vahva komposiittivapa ahvenen ja kuhan jiggaamiseen.

ECO MASTER

KALAVERKKO

Lyijytön kalaverkko kohopaulalla. Koot 35-60 mm.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

UNYL BRAID X8

KUITUSIIMA 115 m

SUMMIT

RETKEILIJÄN RUOKAILUVÄLINEET

Neljäosainen kuumuuden ja konepesun kestävät teleskooppivartiset ruokailuvälineet. Pitkän varren ansiosta onnistuu käyttö retkikeittimessä.

99 SUMMIT

TERÄSMUKI VÄRILLINEN

Kestävä ja ontto teräsmuki! Kahvana kätevä karbiinihakanen, helppo kiinnittää esm. reppuun. SUMMIT

KOMPASSI GP-SX1

Laadukas kompassi edullisesti! Kartta- ja mitta-asteikko suurennuslasilla.

KAIKKEA KALASTUKSESTA RETKEILYYN!

SUMMIT

ASTIASTO TERÄS L

Ruostumaton teräsastiasto voidaan pestä astianpesukoneessa reissun päätteeksi. Sisältää kattilan, kannen ja lautasen. Löytyy kaksi kokoa 1 L ja 1,5 L.

SUMMIT

ASTIASTO TERÄS XL

2/20 | Kalamies.com Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tietoKalastus-lehti tokmanni.fi

Pääkirjoitus 2/2020 Janne Koiviston leiritulilla taltioima tunnelma siivittäköön ajatukset kohti parempia aikoja.

Kohti uusia aikoja T

ämän lehden piti alun perin ilmestyä Riihimäen Erämessuille. Messut jäivät pitämättä, joten pitelet nyt käsissäsi ”messulehteä”. Mennyt kevät oli jotain aivan toista todellisuutta. Kaikki yhteiskunnan toiminnot menivät koronaviruksen myötä uusiksi ja niin sanottu digiloikka oli pakko ottaa monilla aloilla. Moni asia tulee muuttumaan pysyvästi. Suomalainen työelämä tuskin palaa enää koronaa edeltävään aikaan tai tapaan. Huomasin huhtikuussa, että moni siirtyi kesämökilleen etätöihin ja kun työt sujuivat hyvin myös etäältä, oli aikaa käydä samalla kalassa. Konttori ei tänä keväänä merkinnyt enää samaa kuin aiemmin, vaan järven selkä tai meren suolainen kutsu houkutti enemmän. Ei siinä ole mitään väärää. Päinvastoin. Nyt on mielestäni paikka ajatella hieman pidemmälle. Miltä yhteiskuntamme voisi näyttää tulevaisuudessa? Olisiko meillä enemmän aikaa kalastukselle, vaikka hoitaisimme työmme yhtä kunniallisesti kuin ennen? Toki tämä riippuu työtehtävästä, mutta monen kohdalla etätyö voisi olla uusi normaali. Koronakevät jäi mieleeni myös toisella tavalla. Lomautetuksi joutuneet (tai päässeet) kalastajat raportoivat aivan uskomattoman hyvistä saaliista, esimerkiksi Helsingin meritaimenkevät hakee vertaistaan hyvien kalojen määrässä. 70-senttinen oli tänä keväänä normikokoa.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Olin lievästi sanottuna kateellinen WhatsAppini laulaessa komeita kalapönöjä samaan aikaan kun itse istuin Teams-palaverissa tai ihmettelin miten kuudesluokkalaisen matematiikan tehtävät olivatkin niin yllättävän vaikeita. Onneksi ehdin itsekin välillä merellisiin kinkereihin ja pääsin nauttimaan energisistä tärpeistä, joihin ei vaan ikinä kyllästy. Kalastus ei onneksi koskaan joutunut kiellettyjen lajien listalle. Tämä on meille kalastuksen harrastajille suuri etu verrattuna esimerkiksi joukkuelajeihin. Huomasin myös ilokseni, että koronan myötä moni kalastuksesta vieraantunut löysi lajin uudestaan – jotain hyvääkin siis tässä jatkuvien takaiskujen aikakaudessa.

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

Cartoon Pike

LAZY JERK JUST GOT

BIGGER Lazy Jerk 175SS (17,5cm - 118g) is slow sinking and easily creates attractive actions and strong flanking just through reel movement. It also has an extremely good casting performance, is perfect to attract fish during retrieve-stops especially in shallow water. Featuring 3D Prorex eyes and available in 21 colours. GREEN FLASH

OLIVE ROACH

CARTOON PIKE

STEEL GREY

MAGIC ORANGE

MAGIC GREEN

MAGIC RED

MOTOROIL BURBOT

BLUE GILL

YELLOW SHINER

RED TIGER

SETSUKI AYU

GOLD GHOST PERCH

GOLD TIGER

SPOTTED YELLOW

FIRE TIGER

MOON SHADOW

GHOST METALLIC BLUE

LIVE PERCH

LIVE PIKE

GHOST DARK SHADOW

Available in 4 Sizes 9,0cm - 18g

12,0cm - 40g

15,5cm - 85g

17,5cm - 118g

#SEEKYOURMONSTER

17,5cm

daiwa.com/scandinavia Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

SISÄLLYS 2/2020

s. 22

s. 26

s. 64

JULKAISIJA Krook Media Oy Itälahdenkatu 22 B 00210 HELSINKI www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Janne Koivisto Niko Satto

s. 76

s. 82

s. 68

s. 108

10 Pääkirjoitus 14 Työkaluna lohivaappu – Kari Lossi 22 Haukikevät 2020 – Mikey Sarelin 26 Kohti parempia kalakuvia – Viljami & Hanna Huhtala 34 Ääni tehostaa uistinta – Nikolaj Korsholm 40 Antiikkia vai ”natinkia” – Niko Satto 46 Shad-uistelu – Mikko Lampi 48 Kalastus-lehden Kalakoulu – Kari Nyberg 54 Pörje Parilla 56 Siimasopan lyhyt oppimäärä – Ari Paataja 62 Maan mainiot kalamiehet | Janne ”Jio” Ovaska – Niko Satto 64 Vaelluskalastusta ja retkimuonaa | Viljami & Hanna Huhtala 70 Heittokalastajan olkapääongelmat | Juha Ojaharju 72 Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä 74 Patologit – Aki Janatuinen 76 Koeajossa Buster XXL – Antti Zetterberg 82 Kalastus-lehti esittelee: Lowrancen huolto – Antti Zetterberg 84 Kalastus-lehti esittelee: Garmin LiveScope Perspective – Antti Zetterberg 88 Tekniikka 90 Mika Vornanen on intohimoammatissaan – Anna-Maija Ahokas 92 Uutta & kokeiltua 108 Ajankohtaiset ahvenperhot – Jani Mäkeläinen 110 Juha Happosen kalastusniksit 112 Mika Vornasen kolumni

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Ari Paataja Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Kristian Keskitalo Anders Krus Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Emma Becker Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri Hannu Huttunen Markus Tandefelt Esko Lahtinen Viljami Huhtala Timo Palokas Markus Männistö Mikko Kuikka Matti Jännäri Jan Friström Juha Happonen Jani Himanko Jani Mäkeläinen KANNEN KUVA Ilya Adamenko ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy syyskuussa 2020 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU Jaicom Oy Puh. 03-42465340 asiakaspalvelu@jaicom.com

GARMIN® SPRING DEAL JOIN THE CLUB

OSTA UUSI KARTTAPLOTTERI TAI PANOPTIX

ETU JOPA 400€ HYÖDYNNÄ GARMIN.FI WEBSHOPISSA

OSTA UUSI KARTTAPLOTTERI TAI PANOPTIX, ETU JOPA 400€, HYÖDYNNÄ GARMIN.FI WEBSHOPISSA Voit ansaita jopa 400€ edun kampanja-aikana 1.4.-30.6.2020 kun ostat uuden Garmin GPSMAP, ECHOMAP tai Panoptix Livescope tuotteen. Kun olet ostanut ja rekisteröinyt kampanjatuotteen niin toimitamme sinulle meilitse alennuskoodin jonka voit hyödyntää osoitteessa garmin. i.

OSTA 6”, 7” TAI 9” GPSMAP TAI ECHOMAP

JA ANSAITSE JOPA 200€

OSTA 10” TAI 12” GPSMAP, ECHOMAP TAI PANOPTIX LIVESCOPE

JA ANSAITSE JOPA 300€

OSTA 16” TAI SUUREMPI GPSMAP

JA ANSAITSE JOPA 400€

Lisätietoa kampanjaan kuuluvista tuotteista ja kampanja ehdoista www.garmin.com/fi-FI/marinespringdeal/ Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti KARI LOSSI Kuvat KARI LOSSI, KIM VATANEN, JANNE KOIVISTO & ROOPE SILVENNOINEN

Vaaput viritetty kesäkuisena iltapäivänä pyyntiin. Parasta ajanvietettä! Kuva Janne Koivisto.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Viritys, värit ja uittaminen Tuskin mikään kalastusmuoto herättää enemmän spekulointia, kun lohen kalastus joella. On ristiriitaista, että yritetään saada sellainen kala ottamaan vieheeseen, joka lopettaa syömisen heti jokeen noustuaan. Miksi lohi sitten ottaa vieheeseen, vaikka sen ei pitäisi?

uuri jokeen nousseella lohella otti voi olla tuoreessa muistissa ja samalla kynnys iskeä vieheeseen pienempi kun myöhemmin kaudella. Varmasti osa oteista perustuu reviirin puolustamiseen ja uteliaisuuteen, mutta tohdin väittää, että useimmiten kyse on puhtaasti reflekseistä. Vaapun uinnilla, uintisyvyydellä ja värillä on todellakin väliä. Sellaista viehettä on hankala tehdä, jolla ei saisi kalaa, mutta pidän ajatuksesta, että jollain vieheellä saa tietyssä tilanteessa paremmin kalaa, kuin jollain toisella. Tarkastellaanpa lohen ottiin johtavia tekijöitä tarkemmin pala palalta.

Lohensoutu vaatii välillä pitkiäkin soutuvuoroja, mutta hopeinen palkinto korvaa hiertyneet kädet. Kuva Janne Koivisto.

Kalossin punamusta. Tummat värit mielletään loppukauteen, mutta ne kalastavat hyvin myös nousulohta. Kuva Kari Lossi.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Mattalakalla viimeistelty Urkki-vaappu. Mattalakka vähentää kimaltelua aurinkoisella säällä. Kuva Kari Lossi.

Uittotekniikka Komea tenolainen nousulohi. Kuva Kim Vatanen.

Uintisyvyys

Vaapun uintisyvyys voi olla tärkeämpi, kun moni ajattelee. Peruslähtökohtana kalan saamiseksi lienee se, että kala havaitsee vieheen. Vaapun uintisyvyyteen vaikuttavat turpalevyn kulma, kieliosan pituus, vieheen massa, uintivire ja otsan muotoilu. Monet vanhemman kaartin kalastajat muistavat Abu Hi-Lo -uistimen, jossa on säädettävä turpalevyn kulma. Säätämällä turpalevyä alaspäin vaappu alkoi sukeltaa syvemmällä. Suomessa on 6-7 paljon käytettyä 16

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

ja toisistaan hieman poikkeavaa porraslevyä. Syvimmälle sukeltavat jyrkimmän kulman omaavat ja kärkeä kohti kapenevat levyt. Levyjä voi väännellä itse, mutta muutosten pysyvyys kannattaa varmistaa kuumailmapuhaltimella. Monissa suomalaisissa lohivaapuissa on tehty otsaan lovi. Kyseessä ei ole pelkkä muoti-ilmiö, vaan loviotsa painaa vaappua syvemmälle ja aiheuttaa uintiin epäsäännöllisyyttä. On hyvä muistaa, että kun viehe viritetään äärimmilleen tavoitteena voimakas hakuliike, niin se saattaa aiheuttaa vieheelle nostetta.

Joella näkee monenlaista soututyyliä. Jotkut tykkäävät rauhallisesta etenemistavasta, jolloin vieheet ovat pitkään lohen näköpiirissä. Tällä tavoin herätetään lohen mielenkiinto ja kalalla on aikaa pähkäillä mielenkiintoista tunkeutujaa. Uskoisin, että tällaisessa tilanteessa vieheen värillä ja uinnilla on normaalia suurempi merkitys. Moni kovana saamamiehenä kunnostautunut lohensoutaja vie venettä aggressiiviisesti puolelta toiselle, siten että vaappu tulee lohen näköpiiriin huomaamatta ja nopeasti. Tällöin tärppi tulee refleksinä ja ottihaluton lohi ei edes ymmärrä heti tulleensa petkutetuksi.

Soutaja on onnistunut soutamaan vaapun lohen kuonon eteen ja väsytys voi alkaa. Kuva Roope Silvennoinen.

Värien maailmasta

Vieheen väripolitiikasta voisi kirjoittaa vaikka tietosanakirjan. Itse olen ajatellut asian niin, että on kahdenlaisia värejä. Niitä, jotka sulautuvat hyvin veden ja pohjan väriin ja niitä, jotka eivät sulaudu. Tällaisilla sulautuvilla väreillä tarkoitan sellaisia värejä, jotka lohet näkevät mahdollisimman myöhään, eli havainnoinnin ja kohtaamisen väliin jää mahdollisimman lyhyt aika. Vastakohtana ovat räikeät värit, joiden tarkoitus on nimenomaan herättää lohen huomio. Usein vaikuttaa siltä, että juuri jokeen noussut lohi viehättyy kirkkaista väreistä, mutta kun ottihalukkuus kauden edetessä vähenee, ovat

tummanpuhuvat värit kovaa valuuttaa. Kalastan aktiivisesti kaikkia petokaloja, ja olen havainnut, että värimaailma valaistuksen ja vedenvärin suhteen ei poikkea juurikaan esimerkiksi lohien ja haukien välillä. Itse ajattelen valon suhteen niin, että joko valoa on paljon, hyvin vähän tai jotain siltä väliltä. Sateet ja sumukelit ovat ulkoisia tekijöitä, joilla ei ole mitään itseisarvoa ottiväriä valitessa. Sateen mukana tulee tummia pilviä, jotka pimentävät taivaan ja sumu on vain elementti, joka estää tehokkaasti valon pääsyn veden alle. Toki vahva sadealue saattaa tuoda mukanaan ilmanpaineen vaihteluita, mutta

JAN – lohivieheistä tunnetuin. Kuva Kari Lossi.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Lohi voi ottaa myös keskellä päivää. Kuva Roope Silvennoinen.

Uinnista

”Kaikkia vaappuja ei saa hakemaan kunnolla, koska niitä ei ole rakennettu niin, että ne täyttäisivät hakevan vaapun standardit.”

Suomalaiset lohivaaput ovat usein hyvin samankaltaisia. Lisäksi lähes kaikki valmistajat käyttävät kolmea tai neljää erilaista porraslevymallia. Totuuden nimessä on sanottava, että on paljon tärkeämpää, kuinka vaappua kalalle tarjoaa, verrattuna siihen miten uistin ui. On kylläkin hetkiä, jolloin esimerkiksi ai-

van yliviritetty puolelta toiselle poukkoileva vaappu tuntuu toimivan hyvin, tai vaikkapa lämpimällä vedellä vaapun hengetön uinti voi olla se juttu. Viritys

Vaapun uinnin virittäminen mieleiseksi ja ymmärrys siitä kuinka vaappu toimii, on

Virityksen nyrkkisääntöjä » Viehe kaatuu oikealle tai vasemmalle: käännä nokkalenkkiä vastakkaiseen suuntaan mihin viehe kaatuu. » Haluat lisää hakua: käännä nokkalenkkiä alaspäin ja jos se ei auta litistä nokkalenkkiä varovasti yhteen, jolloin vetopiste voi muuttua ratkaisevasti alemmaksi.

se on asia erikseen. Vähällä valolla tai sumulla olen saanut toimimaan härskit fluorivärit ja valkopohjaiset vieheet. Vieheen koko

On yleisesti tiedossa, että kylmään ja korkeaan alkukauden veteen suositaan suuria vaappuja. Veden lämmetessä ja virtauksien vähetessä uistimen kokoa pienennetään. Kyse voi olla siitä, että isossa tulvavedessä lohi ei koe pientä vaappua millään lailla uhkaavaksi ja se tavallaan hukkuu isoon veteen. Joskus myös suuret 11-12 cm vaaput saattavat toimia hyvin pitkään joessa olleelle asentokalalle.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Nokkalenkkiä alaspäin vääntämällä myös vieheen runko potku kasvaa. » Haku on lyhyttä, eikä miellytä silmää: lämmitä turpalevy ja käännä sitä varovasti alaspäin. On huomioitava, että pienissä vaapuissa käytetään pienempiä turpalevyjä, joiden ominaisuudet ja vieheen massa ei riitä laajaan haku liikkeeseen. » Haku on pitkää ja hidasta liukua puolelta toiselle: kokeile ensin vääntää nokkalenkkiä ylöspäin, mutta jos haku katoaa kokonaan, niin väännä turpalevyä varovasti ylöspäin. » Viehettä ei meinaa saada hakemaan kaikista näistä toimista huolimatta: todennäköisesti vaappua ei vain saa hakemaan kunnolla. Kokeile kuitenkin vielä keventää koukkuja. » Satulalevylliset vaaput: näissä hakua saa lisää kääntämällä nokkalenkkiä ylöspäin ja samalla potku pienenee. Nokkalenkkiä alaspäin vääntämällä hakua saadaan poistettua ja runkopotkua tulee lisää.

Turvallinen etäisyys on nyt vavan mitta ja toisen pakille ei mennä ainakaan yhtäaikaa.

1:1 UVPINNOITETTU

Räsänen 120 mm / 50 g /BL/G/R-C

1:1

Professor 1, 115 mm / 27 g /BL/FR/S-B

Tiukkoja siimoja ja lähiruokaa! kuusamonuistin.fi

Selaa verkossa tai hae Kuusamon Kalastajan Opas hyvin varustetuista urheilu-, kalastus- ja retkeilyalan liikkeistä tai tavaratalojen vapaa-ajan osastoilta.

kuusamo@kuusamonuistin.fi Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. 08 860 3400

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Lohi kiinni niskalla. Kuva Roope Silvennoinen.

”Kaikkia vaappuja ei saa hakemaan kunnolla, koska niitä ei ole rakennettu niin, että ne täyttäisivät hakevan vaapun standardit.” mukava lisä lohenkalastuksen kokonaisuutta. Lisäksi vaapun virittäminen tuloksekkaasti tuo hienoja onnistumisen tunteita. Ainakin virityksen perusasiat on hyvä ymmärtää, koska monesti vire saattaa kadota nokkalenkin vääntyessä, esimerkiksi väsytyksen lomassa. Kaikkia vaappuja ei saa hakemaan kunnolla, koska niitä ei ole rakennettu niin, että ne täyttäisivät hakevan vaapun standardit. Vaikka vieheen ei tarvitsisikaan läheskään aina hakea, niin vieheentekijänä on mukava ajatella, että vaapulla on siihen valmiudet. Vaikka valmistaja on virittänyt vieheet parhaan taidon mukaan pienessä altaassa, on lopullinen vire haettava usein paikan päällä virtaavassa vedessä. Useimmiten syy tähän on se, että eri lämpöiset vedet poikkeavat tiheydeltään toisistaan. Eli kylmä vesi on raskasta ja jos vaappu on viritetty siinä äärimmilleen, niin lämpimässä vedessä uinti menee yli.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Kemu on väriyhdistelmä, jota lohet vihaavat. Kuva Kari Lossi.

Kirjoittaja onnistuneen vaapunvirityksen jälkeen. Kuva Roope Silvennoinen.

Loviotsa vie porraslevyllistä vaappua hieman syvemmälle. Kuva Kari Lossi.

SHADTEEZ 7cm & 9cm

4,99€

BABYBITE SR 6,5cm

7,99€

BULLTEEZ 18cm 53g

5,99€

ZANDERTEEZ 17cm 53G

4,99€

CURLTEEZ 7cm

3,99€

GREAT HERON

5,99€

westin-fishing.com

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

Kutua ennen pienet vieheet antoivat isoja paremmin kalaa.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Katsaus kuluneen kevään hauenkalastukseen Saaristomerellä

Kevät 2020 on ollut erikoista aikaa. Koronavirus muutti ihmisten elämää globaalilla tasolla, vaikuttaen myös omaan arkeeni merkittävästi. Onneksi suomalaisille on sentään koko tragedian ajan annettu mahdollisuus käydä kalassa, mikä onkin mitä oivin tapa eristäytyä ja pysyä pienessä porukassa eristyksissä massoista.

tse päätin Suomen Kalastusopaskillan suosituksen mukaisesti perua kaikki kevään opasreissuni, mikä toki näkyi tuloissani, mutta toisaalta pääsin käymään omassa kalassa useammin kuin olen moneen vuoteen ehtinyt käymään. Aikainen kauden avaus

Koronavirus ei ollut talven ainoa rutiinin rikkova asia. Talvi oli poikkeuksellisen leuto, eikä lounaisrannikolla, missä asun ja kalastan, tullut jäitä paria pikku riitejaksoa lukuun ottamatta laisinkaan. Tästä johtuen en käynyt menneenä talvena pilkillä tai täkyongella kertaakaan. Avovesikauden aloitin jo maaliskuussa, olisi sen voinut aloittaa aikaisemminkin. Ensimmäisen hauenkalastusreissun tein maaliskuun viimeisellä viikolla ja jälkiviisaana täytyy sanoa, että olisi kannattanut mennä aikaisemmin. Hauki oli hyvällä syönnillä kutulahtien edustoilla, 2-4 metrin syvyydessä, heti ensimmäisellä reissulla, mikä onkin ollut tyypillistä niinä vuosina, kun kevät on tullut aikaisin. Aktiivista kalaa kylmässä vedessä

Hauskaa kauden avausreissulla oli, että vaikka vesi oli vain parin asteen verran plussan

puolella, hauet olivat hyvinkin aktiivisia, tankaten mitä ilmeisimmin jaksaakseen kuturasituksen läpi. Isoihin vieheisiin ei jostain syystä oikein nakertanut, mutta kun viehekokoa pienensi aina 12-18 cm kokoisiin vieheisiin, alkoi tapahtua. Kalastin ensimmäisten reissujen aikana pääsääntöisesti kahdella setillä, raskaalla hyrräsetillä ja hieman kevyemmällä haspelisetillä, jolla kevyempien, maksimissaan noin 50 gramman painoisten vieheiden heittäminen on mukavampaa kuin raskaalla isojen haukikumien heittämiseen soveltuvalla setillä. Pienempää tarjontaa

Haukien hyljeksiessä isompia vieheitä, muutama pieni, kuha- ja ahvenkoonkin viehe nousi muiden yläpuolelle. Westinin viime vuoden uutuusviehe Zanderteez 12 cm /21 g kokoisena, kevyellä, 5 gramman #6/0 jigipäällä varustetulla koukulla oli varsinainen haukimagneetti, johon hauet iskivät lujaa usein jo ensimmäisessä vajotuksessa, ennen kuin viehettä ehti edes kelata. Varsinkin ärsyväri Fire Perch ja luomumpi Volga Zander olivat haukien mieleen. Toinen alkukauden tehokas ottipeli oli Westin Bullteez pienemmässä koossa 18 cm / 53 g, varsinkin ärsyväreissä Baltic Pike ja Orange Perch. Hauet löytyivät alkukaudesta tiiviistä rykelmistä välillä metrin-parin alueelta, kutumatalien tuntumasta, mutta selkeästi syvemmästä vedestä.

& hiiri -leikiksi kun kalat lähinnä kypsyttävät rantamatalissa mätiään. Kudulle valmistautuvien haukien syöntipiikit olivat lyhyitä ja satunnaisia. Aamusyöntiin en tyttären kotikouluhommista johtuen meinannut ehtiä eikä kunnon iltasyöntiä omalle kohdalle oikein osunut. Ehkäpä aamusyönti olisi ollut se juttu? Joitain hieman paremmankin kokoisia kaloja nousi matalista kaislikonperistä, mutta ainuttakaan täysosumaa ei tullut. Vieheistä oma kestosuosikkini, Westin Shad Teez 27 cm värissä Pearl, rigattuna pelkällä jigiruuvilla, antoi pari hieman parempaa kalaa, kalakaverit onnistuivat mm. Snack Baits XL -koolla, Buster jerkin Shallow -mallilla sekä Junnupigillä. Omaksi ykköstykiksi tynkäkaislan seassa kalastamiseen nousi Westin Bullteez 18 cm offset-rigillä. Pienessä Bullteezissä on valmiit

Kevättä ja takatalvea vuoron perään

Huhtikuulle siirryttäessä ensimmäiset lämpimät kelit toivat kevään tullessaan. Tai niin ainakin luulin. Hauet siirtyivätkin nopeasti matalampaan veteen, kutualueille, ja syöntikin muuttui tutuksi, kutua edeltäväksi kissa

Ennen kutua hauet ovat tanakassa kunnossa.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

”Alkuun vaikutti siltä, että kutu saattaisi olla nopeasti ohi, mutta kelit jäähtyivät uudelleen jopa muutamaan otteeseen, mikä venytti haukien kutua ja passivoi niitä entisestään.”

Kuteneen metrikalan vapautus.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Bullteez 18 cm toimii hyvin niin tavallisella kuin offsetrigilläkin. Kuvassa värit Baltic Pike ja Orange Herring.

Zanderteez 12 cm värissä Volga Zander oli alkukevään kone.

Westin Monster Teez Willow Blade 65 g värissä Crazy Firetiger. Kuvan vieheeseen on lisätty 14 cm Shadteez Slim värissä Fireflake.

Shad Teez 27 cm värissä Pearl.

Nopeasti uppoava Ricky The Roach Shadtail R ’N R on jyrkkien penkkojen erikoisviehe. Kuvan viehe värissä Pink Herring.

urat vatsa- ja selkäpuolella offset-rigiä varten ja se tartuttaa kohtalaisen hyvin pyöreän profiilinsa ansiosta ja kestää samasta syystä myös hyvin kelausnopeutta sitä vaadittaessa. Vaihtelevat kelit

Alkuun vaikutti siltä, että kutu saattaisi olla nopeasti ohi, mutta kelit jäähtyivät uudelleen jopa muutamaan otteeseen, mikä venytti haukien kutua ja passivoi niitä entisestään. Kudunjälkeistä syöntiä ei tahtonut kuulua ja välillä tuli melkeinpä turhautunut olo. Kerrankin kun pääsee kalaan, osuu kylmiä kelejä ja puru on nollassa. Kudunjälkeinen syönti vihdoinkin käyntiin

Tätä kirjoittaessa toukokuun puolivälissä, on hauen kutu jo melkein täysin ohi, vaikkakin

pieni mahdollisuus siihen isoon, kutemattomaan mammaan on vielä olemassa. Vajaa viikko sitten sain ensimmäiset kuteneet hauet innostumaan spinnerbaiteista, vaikka kelit jatkuvatkin kolean tuulisina ja kylminä. Aurinkokelit, jopa lyhyet auringonpilkahdukset, ovat laukaisseet kohtalaista syöntiä, jolloin tankkaavia kuteneita haukia on löytynyt mukavasti. Westin Monstervibe Willow Blade on toiminut hyvin, varsinkin värissä Crazy Firetiger. Olen lisännyt sen trailerikoukkuun 14 cm Shadteez Slimin värissä Fireflake ja saanut sillä mukavasti kudun jälkeen syönnöstäviä haukia. Osa hauista on tällä hetkellä vielä matalassa syömässä särkikaloja, salakkaa ja kuoretta, osan siirryttyä tankkaamaan hieman

syvempiin penkkoihin. Syvemmistä kaislanreunoista on tullut kalaa niin uppoavilla jerkeillä kuin kumeillakin. Nopeasti uppoava ja raskaasti painotettu Ricky The Roach Shadtail ready and rigged 14 cm / 57 g, kirkuvan pinkissä värissä Pink Herring on toiminut hyvin hieman syvemmissä penkoissa. Uitan kyseistä kumia kuten Stormin suspia, eli teen kelausstoppeja ja höystän uittoa pienillä vavannyppäisyillä. Matalassa kyseistä syvyyspommia ei voi rajun uppoamisnopeuden vuoksi edes käyttää. Seuraavaksi tuleekin lahnan kutuaika, jolloin viritän taas isommat shadit käyttöön. Kesäkuussa alkavat tämän kauden opastyöt, jolloin hauki näyttelee ainakin alkuun pääosaa, ennen kuin siirryn kuhan- ja ahvenenkalastukseen.

Kevään pitkän kalapäivän tauolla maistuu pannukahvi.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti VILJAMI HUHTALA Kuvat VILJAMI HUHTALA & HANNA HUHTALA

Tässä on onnistuttu vangitsemaan tilanne, eli kalamiesten riemu hienosta saaliista.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

KOHTI PAREMPIA

KALAKUVIA Kalan käsittely, kuvaaminen ja vapautus

Kalastuskulttuuri on muuttunut vuosien varrella hurjasti. Nykypäivän teknologia ja tekniikka ovat mahdollistaneet entistä helpomman kalan dokumentoinnin. Vielä 15-20 vuotta sitten kuului asiaan, että kehukala vietiin kotiin kuvattavaksi ja esiteltäväksi vaimolle sekä kylän miehille. Siihen aikaan kalakuvatkin olivat hyvin erilaisia.

ielä tänäkin päivänä saattaa tulla tuulahdus menneisyydestä, kun joku laittaa jakoon vanhan saaliskuvan, jossa poseerataan kylpyhuoneessa ennätyshauen kanssa, tai kiloahven on nostettu keittiön tiskipöydälle ja viereen on nätisti aseteltu norttiaski antamaan mittasuhteita sanomalehden kanssa. Kukapa ei haluaisi esitellä saalistaan, siltä osin kulttuuri ei ole muuttunut mihinkään.

Allekirjoittaneen mallisuoritus poseerauksesta. 70 cm meritaimen sopivasti ojennettuna, muttei liikaa. Kuva otettu F/4,5 aukolla 24mm polttovälillä. Tarkennus osunut kalaan, niin että kalamies näkyy taustalla kohtuullisen tarkkana.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

KOHTI PAREMPIA

KALAKUVIA Sitten tulivat digikamerat ja älypuhelimet

Kalan dokumentointi helpottui, ja asenteet muuttuivat. Välttämättä kalaa ei tarvinnutkaan tappaa, vaan siitä sai otettua helposti kuvan vesillä, ja jos kala ei ollut ruokakalaksi sopiva, sen saattoi jopa vapauttaa. Uusi tekniikka ja hienot välineet eivät tietysti vielä takaa onnistuneita kalakuvia. Ensimmäinen askel on opetella käyttämään kalustoa, jolla kuvaat. Oppimisen kannalta on hyvä miettiä, miksi kuva onnistui, ja ennen kaikkea miksi kuva epäonnistui. Onnistuneet pönökuvat on yleensä kuvattu mahdollisimman läheltä, jolloin saadaan saaliista näyttävän näköinen. Tähän yhdistettynä kalan tuominen hieman irti taustasta saadaan kalan kokoa korostettua entisestään, mikä tuntuu olevan jo normi nykypäivänä. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos joudut jälkeenpäin rajaamaan kuvaa reilusti, se on otettu liian kaukaa. Pieni pelivara kannattaa kuitenkin jättää, jos joudutkin suoristamaan kuvan horisonttia, jolloin myös kuva rajautuu hieman. Horisontin suoruus kannattaa huomioida jo kuvausvaiheessa. Kuvaajan tulisi olla suurin piirtein samalla korkeudella kuvattavan kanssa

Ylhäältä otettu kuva pienentää kohdetta, ja taas alhaalta otettu kuva suurentaa ja vääristää mittasuhteita. Näitä kuvakulmia voidaan tietysti käyttää myös tehokeinoina, jos haetaan tietynlaista kuvaa. Myös kameran objektiivin polttovälillä on suuri merkitys. Mielestäni laajakuvaobjektiiveilla, joiden kinovastaavuus on laajimmillaan 24-28 mm, saadaan kalasta näyttävät pönökuvat, joissa kala näyttää kookkaalta, mutta kuva ei vääristy liikaa. Aina kalaa ei tarvitse nostaa edes vedestä kuvaa varten.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Tässä on zoomattu 116 mm polttovälillä kauempaa käyttäen F/4 aukkoa, jolloin kohde on saatu irti taustasta.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Kala on juuri nostettu kameran eteen ja kohta sen on taas vedessä.

Jos kuva otetaan todella laajalla polttovälillä, alkavat horisontti, kala ja kalastajan kasvot muuttua kaarevaksi ja luonnottoman näköiseksi. Jos taas lähdetään zoomailemaan pidemmillä polttoväleillä (yli 50 mm), kalan koko pienenee suhteessa kalastajaan. Objektiivin polttoväli kertoo miten laaja tai kapea kuvakulma on

Hankalaksi aiheen tekee se, että kameroissa on erikokoisia kennoja. Ammattikäytössä olevat, ja yleisesti arvokkaamman pään kamerat ovat ns. fullframe, eli täyden kennon kameroita. Sen lisäksi, että näissä on suurempi kenno, ovat nämä kamerat yleensä myös fyysisesti suurempia. Enemmän harrasteli30

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

jakäyttöön suunnatut kamerat ovat yleensä ns. croppikennoisia (APS-C), eli kameran kenno on pienempi, jolloin joudutaan käyttämään tiettyä kerrointa, jotta saadaan selville vastaava kinokoko. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa oman artikkelin, mutta ei mennä tässä niin syvälle. Karkeasti croppikennoisessa kamerassa hyvä polttoväli kalakuviin on 15-20mm. Läheltä kuvattaessa ei kannata käyttää liian pientä f-lukua (suurta aukkoa), sillä jos tarkennus osuu kalaan, kalamies näkyy vain sumeana taustalla, ja jos taas tarkennus on kalastajassa, kala näkyy epätarkkana etualalla. Toisaalta tällä voidaan sumentaa sopivasti taustaa, jos halutaan ettei kuvista tunnista paikkaa josta kala on saatu.

Sopivan aukon valinta

Jos vain valaistus sallii, sopiva aukko pönökuviin on n. F4-F6,3. Itse tykkään myös hieman taiteellisemmista kuvista, jotka on otettu kaukaa pitkällä zoomilla. Suurta aukkoa eli pientä f-lukua kannattaa käyttää, kun haluaa erottaa kalastajan ja kalan selkeästi taustasta. Näissä kuvissa näkyy luonnollisemmat mittasuhteet, jolloin saalis näyttää usein hieman pienemmältä kuin pönökuvissa. Liikkuva kohde on aina haastava kuvattava

Sitä ei kannata jättää yhden kuvan varaan. Usein kala liikkuu kesken poseerauksen ja kalastajan naama saattaa vääntyillä tai silmät mennä kiinni. Jos olet ottanut vain yhden tai

KOHTI PAREMPIA

KALAKUVIA

Sama kala kuvattuna ensin läheltä 24 mm polttovälillä käyttäen F/4 aukkoa ja sitten kaukaa 100 mm polttovälillä käyttäen F/2.8 aukkoa.

kaksi kuvaa, suurella todennäköisyydellä otit sen juuri väärällä hetkellä. Kun otatkin sen yhden kuvan sijasta vaikka 10 kuvaa, jokin kuvista on usein se onnistunut otos. Täydellinen kalakuva syntyy, kun kuvaaja sekä poseeraaja hallitsevat homman

Tottunutta kalankäsittelijää on helppo kuvata. Kuvaaja voi myös antaa kuvattavalle ohjeita, ja päinvastoin. Ihminen harvoin tuntee oloaan mukavaksi kameran edessä, siksi luonnollisempi kuva tulee, kun kuvattava joko katsoo kalaan tai kuvaajan sivussa olevaan henkilöön. Pieni hymy tai nauravat kasvot välittävät katsojalle sitä tunnetta, jota hetkessä usein Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Sama kala eri kuvakulmista. Ensimmäinen kuva otettu ylhäältä päin, jolloin tämä 9 kg hauki ei tule oikeuksiinsa. Toinen kuva otettu kala hieman ojennettuna ja samalta tasolta, jolloin se näyttää huomattavasi kookkaammalta.

koetaan. Muista aina tarkentaa kuva, joko kalan silmään tai vaihtoehtoisesti kalastajan lähimpään silmään. Itse suosin kalan silmään tarkennusta. Yleensä katse kiinnittyy nimenomaan kalaan ja kalan päähän ensimmäisenä, onhan kala kuvan pääosassa. Kalan voi ojentaa niin, että kalan pää on käännetty hieman kuvaajaa kohti, jolloin kala usein pääsee parhaiten oikeuksiinsa kuvassa. Suurta kalaa on kuitenkin turha ojennella linssiin kiinni, kalan koon kyllä huomaa, kun se on oikeasti suuri.

Suurella aukolla saadaan kalastaja sekä kala irti taustasta.

Älä pidä kalaa liian kauan poissa vedestä

Tärkeä neuvo vastuulliseen kalakuvaamiseen on mahdollisimman lyhyt ilma-altistus kalalle. Itse pidän nyrkkisääntönä n. 10-20 sekuntia. Usein pyydän kesken kuvauksen kalastajan laskemaan kala takaisin veteen, ja tämän tulisikin olla kuvaajan vastuulla. Kalamies on yleensä saaliistaan niin täpinöissä, ettei välttämättä itse huomaa laskea kalaa takaisin haaviin riittävän nopeasti. Välissä on hyvä katsoa kuvat, ja jos kamerasta löytyy onnistuneita ruutuja kalan voi vapauttaa, jos taas kuvia tarvitaan lisää voi kalan nostaa vielä uudestaan kameran eteen. Tässä tuleekin tärkeäksi hyvä haavi tai hauenkalastuksessa yleistynyt punnituskehto. Haavin tulisi olla tarpeeksi suuri ja havaksen syvä, jotta kala on helppo laskea sinne, ja sillä on tilaa hengittää haavissa. Muista, ettei verinen tai ruohikossa koivunlehdillä marinoitu kala näytä kuvassa hyvältä. Kun kala on puhdas ja hyvinvoivan näköinen, kuvasta välittyy myös saaliin kunnioitus, oli kala menossa sitten paistinpannulle tai takaisin jatkamaan sukua!

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Muistilistaa kalan kuvaamiseen » Kuvaa saalis mahdollisimman läheltä, jotta saat siitä näyttävän näköisen » Pysy samalla korkeudella kuvattavan kanssa » Objektiivin polttoväli määrittää miten laaja tai kapea kuvakulma on » Ota aina mahdollisimman monta kuvaa » Älä pidä kalaa liian kauan poissa vedestä, jos aiot vapauttaa sen

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat NIKOLAJ KORSHOLM Käännös ANTTI ZETTERBERG

Hauenuistelussa käytettävät isot shadit ovat mainioita aihioita räminäkapseleille. Liikettä ja asennusmahdollisuuksia löytyy.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

a a t s o h e t i Ään a t n i t uis Kuinka hyvin kalat kuulevat äänen ja värähtelyt

veden alla ja onko mahdollista saada kalat iskemään äänen ja värähtelyjen perusteella? Vastaan, että kyllä on ja annan seuraavassa vinkkejä, miten voit saada äänen avulla lisää tehoa omaan kalastukseesi.

äni on tärkeässä roolissa vedenalaisessa maailmassa. Kalat ja nisäkkäät käyttävät sitä paikantaessaan saalista, havaitessaan vaaraa tai luodatessaan ympäristöään. Kaikki kalastajat myös tietävät, että esimerkiksi lippa lähettää ärsykkeitä kalan kylkiviiva-aistiin, mutta harvempi tietää, että kaloilla on myös kuuloaisti. Kuulo ei ole kaloille merkityksetön aisti, vaikka niiltä ulkokorva puuttuukin. Koska kaloilla ei ole erillistä korva-aukkoa, äänet johtuvat pehmeiden kudosten läpi sisäkorvaan. Kalojen sisäkorva on rakenteeltaan samanlainen kuin ihmisellä. Kalojen kuulossa on suuria eroja lajikohtaisesti. Parhaiten kuulevat kalat, joiden sisäkorva on yhteydessä uimarakkoon. Uimarakon värähtely tehostaa ääniaaltojen kulkeutumista korvaan. Esimerkiksi silakalla on hyvä kuuloaisti. Miten ääni kuuluu vedessä?

Ääni on mekaanista aaltoliikettä, joka tarvitsee edetäkseen väliainetta. Se ei voi levitä täydellisessä tyhjiössä, kuten avaruudessa. Vesi johtaa hyvin ääntä niin pinnan päällä kuin allakin ja jokainen tietää, kuinka hyvin tyyni järvenselkä kantaa äänet vastarannalta. Lasisia (3 kpl) ja teräksinen kapseli. Eri materiaaleista tehtyjen kapselien äänimaailma vaihtelee ja on hyvä kokeilla erilaisia parhaan tuloksen löytämiseksi.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teräksinen räminäkapseli tuottaa eniten ääntä pehmovieheen pyrstössä.

Tämä kerhohauki kelpuutti räminäkapselilla varustetun ison shadin.

Vesi johtaa ääntä paremmin kuin ilma, sillä se on ilmaa tiheämpää. Esimerkiksi 20-asteisessa ilmassa ääni kulkee noin 350 metriä sekunnissa ja saman lämpöisessä vedessä ääni kulkee sekunnissa noin 1500 metriä. Koska vesi on ilmaa tiheämpää, värähtely vedessä ärsyttää paine-eroja kuuloluihin välittävää tärykalvoa voimakkaammin kuin värähtely ilmassa. Kylkiviiva-aisti

Kalat aistivat kylkiviivan avulla veden paineaaltojen muutoksia. Kylkiviiva on helppo erottaa kalan kyljessä kulkevana viivana. Kylkiviiva muodostuu suomuista, joissa on pieni reikä. Nämä pienet reiät ulottuvat orvaskeden läpi hyytelömäiseen kanavaan, josta hyytelön liikkeet välittyvät aistisoluja pitkin hermostoon ja muodostavat kylkiviiva-aistin. Kylkiviivan tehtävänä on täydentää kalan muita aisteja. Kylkiviivan avulla kalat voivat suunnistaa ja saalistaa muita kaloja. Kylkiviiva-aistista on myös hyvää apua silloin kun kalat uivat parvissa, jolloin ne tunnistavat toistensa sijainnin eivät törmää toisiinsa. Miten ääntä voi hyödyntää kalastuksessa?

”Kylkiviivan tehtävänä on täydentää kalan muita aisteja. Kylkiviivan avulla kalat voivat suunnistaa ja saalistaa muita kaloja.”

Lasinen kapseli pyrstön tyvessä.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Kuten jo aiemmin mainitsin, kalat hyödyntävät ääntä sekä saalistuksessa että vaaran havaitsemisessa. Sukeltajat ovat tästä hyvä esimerkki. Silloin kun sukeltaja käyttää tavallisia kuplia päästäviä sukelluslaitteita, he usein pelästyttävät kaloja pois. Suljetun kierron eli kuplia päästämättömiä laitteita käyttävät sukeltajat onnistuvat usein pääsemään huomattavasti lähemmäs kaloja.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Saksalainen kilpakalastaja Christian Wieneke on perehtynyt perusteellisesti kalojen kuulo -ja kylkiviiva-aistin hyödyntämiseen. Hän on kalastanut menestyksellä niin ahvenia, haukia ja kuhia ja hän käyttää lähes aina uistimia, joissa kalastusta voidaan tehostaa äänen avulla. Petokalat ovat territoriaalisia eli puolustavat reviiriään hanakasti ja kaikki ärsykkeet kannattaa pyrkiä hyödyntämään. Hänen mukaansa erityisesti kuha on varsinkin huonolla syönnillä mahdollista saada innostumaan uistimesta oikean äänen avulla. Kuhan näköaisti ei ole erityisen hyvä, vaan se saalistaa sameissa vesissä pääosin kylkiviiva-aistin avulla ja kylkiviiva-aistia voidaan ärsyttää äänen avulla. Kuha käyttää ravinnokseen kuoreita, pieniä pasureita, ahvenia, kiiskiä, salakoita ja merellä myös kivinilkkoja. Ahnas petokala osaa yhdistää erilaisia ääniä erilaisiin kalalajeihin ja esimerkiksi kivinilkan pohjan ruopiminen tai kuoreiden parven liike-energia saa saalistajan vaistot heräämään. Lisäämällä jigin pyrstöön tai runkoon pienen räminäkapselin, on mahdollista tuottaa erilaisia kuhaa houkuttelevia ääniä. Kohti onnistumisia

Monissa ”kovissa” uistimissa räminäkuulat löytyvät jo valmiiksi kiinteästä kammiosta. Osasta kovista uistimista paikka erilliselle räminäkapselille löytyy, mutta luonnollisin paikka on asentaa niitä erilaisiin pehmovieheisiin, kuten jigeihin. Räminäkapseleita voi asentaa pehmovieheisiin lähes mihin tahansa, jolloin niiden tuottamaa ääntä voi vaihdella. Joistain pehmovieheistä löytyy jopa valmiit paikat räminäkapseleille. Kapselit sopivat mainiosti myös esimerkiksi isoihin shadeihin kun uistellaan haukea. Räminäkapselit asennettaan sellaiseen osaan, joka on liikkeessä eli pyrstöön, vatsaan tai kylkiin. Vaikka pehmovieheessä ei valmista paikkaa olisikaan, on kapseli helppo asentaa tekemällä pieni viilto, jonka sisään kapseli asennettaan. Viilto on hyvä sulkea tipalla pikaliimaa, jotta kapseli ei pullahtaisi heti ulos. Kapselin ja kuulien koko valitaan suhteessa uistimen kokoon. Räminäkapseleita on saatavilla esimerkiksi lasisina, joissa on sisällä teräskuulia. Nykyisin löytyy myös teräksisiä kapseleita, joiden sisällä olevat teräskuulat tuottavat terävän metallista napsahtelua. Ääntä pintaan ja pinnan alle

Kesällä käytettävät pintavieheet eli popperit luovat jo pelkällä uintiliikkeellään ääntä ja pinnan värähtelyä veteen, jota erityisesti hauet ja ahvenet eivät voi vastustaa. Nopeat uintiliikkeet saavat veden lentämään näyttävästi ja pärskeet herättävät petokalojen huomion. 38

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Christian Wieneke uskoo äänen merkitykseen etenkin kuhan kalastuksessa.

”Ääni voi kuitenkin joissain tilanteissa tai hankalalla syönnillä olla se ketjun viimeinen lenkki, joka laukaisee pedon saalistusvietin.” Pintavieheistä löytyy myös uudenlaisia ratkaisuja, kuten Savage Gearin Smash Tail, jossa on pyörivä pyrstö, joka toimii ikään kuin potkurina ja tuottaa veteen pyörteitä sekä ääntä. Ääni muodostuu pyrstössä olevan pienen reiän kautta. Ääni ei ole ratkaisu kaikkeen

Vaikka olenkin tässä artikkelissa kertonut äänen tehokkuudesta, se ei luonnollisesti ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa petokalan iskuun. Vesistöt ovat erilaisia, olosuhteet vaihtelevat, veden värin muutokset sekä valaistuksen muutokset vaikuttavat osaltaan kalastukseen. Ääni voi kuitenkin joissain tilanteissa tai hankalalla syönnillä olla se ketjun viimeinen lenkki, joka laukaisee pedon saalistusvietin.

Joihinkin ”koviin” uistimiin on myös mahdollista lisätä räminäkapseli, mutta nämä ratkaisut ovat melko harvinaisia.

DAIWA

J-BRAID X8 Kuitusiima 135 m

Paksuudet: 0,13 mm - 0,22 mm

DAIWA

SENSOR Monofiilisiima 300 m

Paksuudet: 0,26 mm – 0,37 mm

DAIWA

Raider - Sis. 5 uistinta

Hunter - Sis. 5 uistinta

Lawnmover - Sis. 5 uistinta

Spincast - Sis. 5 lippasistinta

MEGAFORCE RAIDER Uistinlajitelma 13 g

Kuha/Ahven - Sis. 3 valmisjigiä

DAIWA

Sis. 5 uistinta

HUNTER Uistinlajitelma 17 g

Sis. 5 uistinta

LAWNMOVER Ruohouistinlajitelma 18 g

Ahven 1 - Sis. 4 valmisjigiä

CLASSIC SHAD LURES Kuha/Ahven Jigilajitelma Sis. 3 valmisjigiä

Ahven 1 Jigilajitelma Ahven 1 - Sis. 4 valmisjigiä

Sis. 4 valmisjigiä

Ahven 2 Jigilajitelma Sis. 4 valmisjigiä

Sis. 5 uistinta

SPINCAST Lippalajitelma Sis. 5 lippauistinta

DAIWA

SWEEPFIRE Avokelasarja kuitusiimalla

Vapa: 213 cm / 7~28 g Kela: Koko 2500 Välitys: 5.3:1, 2 kll Kuitusiima: J-BRAID X8 / 0.20 mm

DAIWA

LAGUNA Avokelavapa Pituus: 213 cm Viehesuositus: 15~40 g

DAIWA

LAGUNA Jigivapa

Pituus: 213 cm Viehesuositus: 5~20 g

DAIWA

14 95

JUPITER Uisteluvapa Pituus: 210 cm / 12-25 lb

DAIWA

Välitys: 5.3:1, 1 kll

17 95

DAIWA

Saatavilla oikea- ja Vasenkätisenä Välitys: 6.8:1 / 4 kll

Välitys: 5.4:1 / 4+1 kll

CC 80 Heittohyrräkela

STRIKEFORCE 2500 Avokela

79 00

NINJA LT 2000 Jigiavokela

4595

Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi. Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO & MIKA NUMMISTO Kuvat VEIKKO SATTO

Antiikkia

Kesämökin vintiltä löytyy joukko uistimia,

keloja, vapoja ja muutama vanha kalastusaiheinen lehtikin. Kannattaako niitä yrittää myydä vai viskata suoraan roskiin?

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

vai ”natinkia”?

siaa harrastamattoman käsitys vanhojen kalastusvälineiden arvosta vaihtelee rajusti. Siinä missä yksi heittelee vanhat kalastusvälineet kaatopaikkakuormaan, toinen kuvittelee saavansa muutaman kympin kelasta useita satoja euroja. Yritämme valottaa tämän artikkelin avulla, millaisilla välineillä on antiikkiarvoa ja mitkä puolestaan ovat keräilijälle ”natinkia” (engl. nothing). Merkkituotteet kiinnostavat

Tunnettujen merkkien tuotteet ovat yleensä arvokkaampia kuin nimettömät tuotteet. Esimerkiksi kaiken ikäisiä Rapalan uistimia kerätään ympäri maailman. Kaikki maailmanmerkit eivät silti ole yhtä haluttuja. Hyväkuntoisen 1970-luvun Daiwa-haspelin voi saada reilulla kympillä. Samoin vanhemmat (pääasiassa ennen 1980-lukua valmistetut) Abun tuotteet ovat haluttuja. Uudemmilla Ambassadeureilla on vielä arvoa, mutta käyttämätön, alkuperäisessä laatikossaan oleva Kaukoidässä valmistettu kasariumppari, saattaa vaihtaa omistajaa alta kahdenkympin. Merkkituotteiden tuotekuvastot ovat niin ikään himoittuja. Ensimmäinen suomenkielinen Abun Nyt Nappaa -lehti vuodelta 1959 on hyväkuntoisena arvoltaan hyvinkin toista sataa euroa. 1970-luvun Kuusamo-luetteloistakin voi saada kymppejä. Kallis on halutumpaa

1970-luvulla melkein kaikilla oli varaa ostaa täyteinen Abu 40 -lasikuituvapa. Harvalla sen sijaan oli varaa tai halua satsata kalliimman pään Diplomat-sarjaan. Niinpä Abu 40:n arvo ei nykyisinkään ole kovin korkea, kun taas Diplomat-vavasta voi saada moninkertaisen hinnan.

Jos saa perinnön, joka näyttää vaivalla kerätyltä, sillä luultavasti on myös aitoa rahallista arvoa.

Kolhiintunut 60-luvun Ambassadeur (keskellä) on halutumpi ja siten arvokkaampi kuin huippukuntoinen ysärihyrrä (vas.) ja iskemätön kasariumppari yhteensä.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Tiedätkö jotain näiden merkittömien lusikoiden historiasta?

Tyypillisesti kaikenlaiset erikoiserät ovat arvokkaampia kuin tavalliset tusinavehkeet. Vaikka meitä esimerkiksi kiinnostavat enemmän Kuusamon Uistimen vanhemmat käyttövieheet, paketissa oleva, erityisesti alkuaikojen Vuosiuistin on käyttökapineita paljon halutumpi ja monin verroin arvokkaampi. Iällä on väliä, kunnolla niin ikään

Mitä vanhempi väline on, sitä todennäköisemmin sillä on antiikkiarvoa. Automaattisesti asia ei silti ole näin. Esimerkiksi 1990-luvun erikoisvärinen Rapala voi olla halutumpi ja siten arvokkaampi kuin 1960-luvun perus-Rapala. Varsinkin Rapala Husky on haluttu keräilykohde ja tiettyjä erikoisvärejä on tehty vain muutamia, joten kysynnän ja tarjonnan laki nostaa hinnan satasiin. Sen sijaan kategorisesti voi sanoa, että mitä parempi kunto, sitä korkeampi hinta. Käyttämätön tuote paketissaan on arvokkaampi kuin käytetty vastaava. Ja hyväkuntoinen tuote on arvokkaampi kuin huonokuntoinen. Itse ei kuitenkaan kannata alkaa fiksailla kuntoa paremmaksi – se pikemmin laskee kuin nostaa arvoa. Ostajan ja myyjän kohtaaminen määrittelee arvon

Yleisille tuotteille löytyy yleensä suhteellisen helposti oikea hintataso. 1960-luvun käytetty, mutta hyväkuntoinen punainen Ambassadeur-hyrräkela on tyypillisesti noin 50-70 euron arvoinen. Aina joskus näkee 10-kertaisia odotuksia esimerkiksi Torissa tai Huuto. netissä. Kannattaakin katsella vähän tarjon-

Merkkituotteiden kuvastoista maksetaan rahaa. 1959 suomenkielinen Nyt Nappaa voi olla hyvin satasen läpyskä.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Rahallinen ja historiallinen arvo Kaikilla tavaroilla ei välttämättä ole suurta rahallista arvoa, mutta ne voivat silti olla historiallisesti kiinnostavia. Siinä missä muutamat kotimaiset lohivaappulegendat ovat löytäneet tiensä useampiinkin kokoelmiin, 1960 ja 70-lukujen kotimaiset lusikat ovat painuneet pitkälti unholaan. Hämeenlinnalaisen, äskettäin edesmenneen Asko Pirttiniemen Kaappari-lusikka on monelle keski-ikäiselle kalamiehelle tuttu pala kalastushistoriaa. Vieheillä ei kuitenkaan ole ainakaan vielä suurta keräilyarvoa, mutta silti meitä kiinnostaisi kovasti löytää niitä sekä seinälle että kalastukseen. Värikartoista ja mainoksista puhumattakaan. Vuoden 1970 Metsästys ja Kalastus -lehden artikkelia lukuun ottamatta tietoa on hyvin vähän. Toinen kiinnostava kokonaisuus on Puustjärven lusikkauistintuotanto. Muun muassa maalattuja Kalastaja- ja Lounas-lusikoita löytyy harvakseltaan ja yleensä harmillisen huonossa kunnossa. Turhan vähän niitäkin jälkipolville säilynee. Eikä tunnu Kuusamon Uistimen Antti-, Ilona- tai Super-lusikoitakaan puissa kasvavan. Myös Tunturi- ja Solifer-merkeillä on myyty Suomessa kalastusvälineitä. Jälkimmäisellä merkillä jopa keloja. Alkuperä lienee ulkomaalaista, mutta markkinointia on tehty kotimaisten brändien voimin. Värikartat, mainokset ja pienetkin tiedonmurut edellä mainituista lusikkamerkeistä tai tiedot oheisen kuvan merkittömistä lusikoista ovat tervetulleita: nipa.haukimies@gmail.com

suositut kotimaiset karikko-vaaput!

KARIKKO

VAAPPU 13

Hauen ja kuhan uisteluun.Kelluva 13 cm:n vaappu, jonka uinti-syvyys on 2–4 m.

Taattua kotimaista laatutyötä.

KARIKKO

RÄMINÄ 12 -VAAPPU

Karikon alkuperäinen muoto ja uinti, sisällä lisä-ärsykkeenä räminäkuula. Pituus 12 cm, uintisyvyys 2,5–3,5 m. Sopii haukien ja kuhien uisteluun.

Taattua kotimaista laatutyötä.

Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Antiikkia vai ”natinkia”?

”Sotien jälkeisillä sukupolvilla ei ollut mahdollisuutta ostaa kalastusvälineitä hinnaston loppupäästä.”

Kotimaisia lusikoita, joilla on historiallista merkitystä, mutta vain vähäistä rahallista arvoa. Vasemmalta kaksi Kaapparia, Finnbait-Turbo, Nils Master Nimble, Karhun Stubb sekä Puustjärven Lounas ja Kalastaja.

kapa nettihuutokauppaan. Viime kädessä juuri kyseisen tavaran haluttavuus ratkaisee. Vaikka väline olisi tunnettua merkkiä, vanha iältään, hyväkuntoinenkin ja vastaavia niukasti tarjolla, se on vain sen arvoinen, mitä siitä ollaan valmiita maksamaan. Suomessa kalastusvälineiden keräily on suhteellisen vähäistä, eivätkä ulkomaalaiset keräilijät ole kielimuurin takia kovin aktiivisia esimerkiksi huuto.netissä. Niinpä tuot-

Uusi erikoisvärinen (yllä) ja vanha perusmalli käyttämättöminä ovat molemmat kelpo kauppatavaraa. Ylempi on tässä tapauksessa arvokkaampi.

taa ja tyypillisiä pyyntihintoja, jotta oma hinnoittelu ei ole aivan pielessä. Myös Facebookin keräilyryhmistä voi kysellä näkemyksiä. Jos tuote on harvinainen tai jopa uniikki, hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan tuloksena. Keräilijä, jonka uistinkokoelmasta puuttuu enää yksi tietty yksilö, voi olla valmis maksamaan puuttuvasta palasesta moninkertaisesti sen yleistä arvoa korkeamman hinnan. Harvoin helmiä

Tavanomainen ja heikkokuntoinen vapa on lähes arvoton. Arisuon vieherasiasta maksoin 12 euroa vaikka molemmilla puolilla on halkeama.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Yksiselitteisiä neuvoja on mahdotonta antaa, koska merkki, malli, ikä, kunto ja harvinaisuus vaikuttavat hintaan. Ainoa varma tapa selvittää arvo on laittaa tavara myyntiin vaik-

teiden hinnatkaan eivät nouse täällä kovin korkeiksi. ”On maamme köyhä, siksi jää”, runoili Runeberg. Tämä näkyy valitettavasti myös kalastusvälinerintamalla. Sotien jälkeisillä sukupolvilla ei ollut mahdollisuutta ostaa kalastusvälineitä hinnaston loppupäästä. Niinpä tyypilliset jäämistöt ovat pääosin hinnaston alkupään tusinatavaraa, jota on myynnissä paljon. Ellei välineen kunto ole poikkeuksellisen hyvä, arvokin on lähinnä käyttöarvoa. Aina joskus löytyy kuitenkin helmiä ja on suuri sääli, jos ne päätyvät kaatiskuormaan.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MIKKO LAMPI & ANTTI ZETTERBERG Asiantuntija MIKKO LAMPI

ISOJEN SHADIEN UISTELUN TEHOA ALETAAN VASTA YMMÄRTÄÄ

Tyyni alkukesän ilta ja shadeilla uistelija voi löytää hauet 1-3 metrin vedestä.

Kävin pari vuotta sitten Mikko Lammen kyydissä ihmettelemässä isoilla shadeilla eli kumiuistimilla uistelua. 30-50-senttistä oikean kalan näköistä kumia hinatessa tuli mieleen, ettei tästä lajista vielä tiedetty kaikkea tuolloin. Eikä varmaan tiedetä vieläkään, mutta jo hieman enemmän.

Hauki on kannibaali, eikä epäröi omien lajikumppanien syömistä. Siksi shadeissakin on hyvä löytyä pikkuhauki.

ikko Lampi on Keski-Suomessa asuva erityisesti shadeilla uisteluun erikoistunut hauenkalastaja. Hän on kerännyt usean vuoden ajan kokemusta siitä miten isoilla, jopa 500 g painavilla shadeilla uisteleminen on mahdollisimman tehokasta. ”Olen havainnut viime vuosina, että kesäöinä kannattaa olla vesillä, koska iso hauki tuntuu silloin liikkuvan 1-3 metrin vesikerroksissa. Näiltä syvyyksiltä se on varsin helppo tavoittaa ilman takiloita tai muita apulaitteita. Isoa shadia kun tarjoaa, niin ollaan jo asennoiduttu ison kalan tavoittamiseen”, Mikko sanoo. ”Ja vaikka ei viistoluotaimia tai plottereita omistaisikaan. kannattaa isoja vieheitä käydä uittamassa ihan isommillakin selkävesillä”, hän lisää. Tärppiväli pitenee

Isoja, joskus jopa puolimetrisiä shadejä käytettäessä on selvää, että tärppiväli kasvaa vääjäämättä. ”Shad-uistelun etuja käytettäessä 30-50 cm pyytöjä on, että pienet kalat karsiutuvat pois ja mahdollisuus todelliseen ennätyskalaan kasvaa”, Mikko toteaa. 46

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Sivu- ja perävavoissa on lisäpainot, jotta ne saadaan uimaan mahdollisimman lähelle sitä syvyyttä mitä siimamittari kertoo.

Silloin kun iso hauki ei ole rantavesissä, sen löytää selkävesiltä ja uistelu on tehokkain keino sen löytämiseksi.

Näitä usean sadan gramman painoisia Savage Gearin shadeja on jo todella vaikea heittää, mutta ne ovat kuin luotuja uisteluun.

Hänen mukaansa on etu, että shadeistä saadaan tehtyä todella aidonnäköisiä ja -uintisia. ”Aidon saaliskalan uintia vastaava uinti toimii kaikissa tilanteissa, uinti pelaa niin hitaassa kuin hieman nopeammassakin vedossa eikä uintia tarvitse erityisesti säätää”, Mikko tietää. ”Tärppivälin ollessa pitkä ei ehkä kannata ensimmäiseksi luvata sitä ruokakalaa anopille. Tai sitten laittaa yhteen vapaan jotain pienempää”, Mikko nauraa. Kaikutekniikka apuna shad-uistelussa

Mikko kertoo käyttävänsä aktiivisesti uusinta kaikuluotainteknologiaa. Kalaa se ei tuo pöytään, mutta helpottaa esimerkiksi kalan tai saaliskalojen löytämisessä. ”Totta kai kaikutekniikasta on apua. Viistoluotaimesta monesti erottaa yksittäisen ison kalan, jonka voi merkata plotteriin. Jos uistelee plaanareiden kanssa niin voi jännittää tuleeko johonkin kalan ohittaneeseen vieheeseen tärppi tai kiertää lenkki uudelleen havaitulle kalalle”, Mikko vinkkaa. ”Uusinta Lowrance Live Sightiä en ole uistelussa vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta sen kautta on varmasti jännittävä seurata vieheen kulkua ja että ilmestyykö joku seuraamaan viehettä. Tätä aion kokeilla varmasti tällä kaudella”, Mikko sanoo. Kannattaa siis jo tänä kesänä kokeilla isoilla shadeilla uistelua. Niitä voi painottaa oman mielen mukaan tai uittaa niin plaanarin kuin takilankin takana. Eikä kaikkien tarvitse olla puolen metrin mötköjä. Pienemmilläkin pärjää.

Välillä myös pienemmät hauet haksahtavat isoon shadiin. Ahne petokala on todellinen opportunisti.

Näitä näkymiä myös uistelijan kannattaa tavoitella. Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

KALAKOULU Teksti KARI NYBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

Tummien humusvesien kookkaita ahvenia ei suositusten mukaan pitäisi syödä useammin kuin kerran viikossa.

Millainen vesistö, sellainen ruokakala Koska vesi on kalojen elinympäristö on selvää, että veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet vaikuttavat oleellisesti kalojen hyvinvointiin ja kasvuun sekä tätä kautta myös syötävän lihaksen eli fileiden laatuun, maittavuuteen ja

Kalakoulu

ravitsevuuteen.

alan lihan laatuun vaikuttavat vesistön ominaisuuksien lisäksi myös vallitseva vuodenaika ja sukupuoli. Vaikka näistä kahteen viimeksi mainittuun tekijään ei voida

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

vaikuttaa, huomiota voitaisiin suunnata vesistöjen yleiseen kuntoon sekä sitä kautta veden laatuun. Kirkasvetisissä ja kohtuullisessa kunnossa olevassa vesistöissä elää hyväkuntoisia ja maukkaanmakuisia kaloja. Ikävä kyllä merkittävä osa etenkin maamme suurten kaupunkien ja taajamien läheisyydessä sijaitsevista vesistöistä on ihmisen toiminnan vuoksi rehevöitynyt. Tämän seurauksena kalojen elinolosuhteet ovat heikentyneet samanaikaisesti, kun ilmaantuneiden ympäristömyrkkyjen sekä makuvirheiden myötä niiden käyttökelpoisuus ruokakaloina on huonontunut.

Vesiympäristö säätelee kalojen kasvua, hyvinvointia ja syömäkelpoisuutta

Suomen viileän ilmaston vuoksi myös vedenalaiset olosuhteet ovat varsin ankarat monille eteläisemmässä Euroopassa yleisille kalalajeille. Siksi niistä vain harvat pystyvät selviytymään karuissa vesiympäristöissämme. Lisäksi monet suosituista virkistyskalastuksen kohteena olevista ruokakalalajeistamme, kuten lohikalat ovat elinympäristön suhteen varsin vaativia, mikä rajoittaa niiden levinneisyyttä. Erilaisten vesistöjen ympäristötekijöiden yhteisvaikutus (esim. vedenlaatu, veden läm-

saatavilla olevan ravinnon määrä ja sen laatu, sillä muutokset ravintokohteiden saatavuudessa ja niiden energiasisällössä näkyvät suoraan kalojen kasvun nopeutumisena tai hidastumisena. Kalat käyttämän ravinnon laatu johtuu mm. kalan koosta, vuodenajasta, tuuliolosuhteista, valaistuksesta ja vedenpinnan korkeuden muutoksista sekä ajankohdasta riippuvasta ravintotilanteesta. Mikäli vesistön ravintovarat ovat runsaat siinä elävään kalastoon nähden, kalatkin kasvavat todennäköisesti nopeasti. Useimmiten pienissä järvissä kalojen käyttämä elinpiiri on pakostakin pieni ja samalla on vaikeaa löytää hyviä ravintokohteita. Tällöin syntyy helposti kilpailua rajallisista ravintovaroista. Se saattaa näkyä selvänä kasvun hidastumisena, jopa sen pysähtymisenä, kun suurin osa energiasta kuluu peruselintoimintojen ylläpitämiseen sekä mädin/maidin tuotantoon. Tästä hyvä esimerkki on useissa pienissä tummavetisissä metsäjärvissämme esiintyvä ahven, jonka lähes samankokoisia, vaaksanpituisia ja kääpiöityneitä yksilöitä voi olla samassa järvessä useita tuhansia yksilöitä. Vesien keskilämpötilan kasvulla on myös suora yhteys kalojen kasvunopeuteen

Oletettavasti kylmän veden lajit (lohikalat,

”Lämmintä vettä suosivat lajit (etenkin särkikalat) hyötyvät eniten vesien lämpenemisestä” made, merelliset lajit kuten silakka ja kilohaili) kärsivät ensimmäisinä ja niiden kasvu saattaa hidastua. Itämeressä veden suolapitoisuuden aleneminen mantereelta ilmaston lämpenemisen seurauksena runsastuvan makean vesivaluman seurauksena vaikuttaa merellisten kalalajien hyvinvointiin. Lämmintä vettä suosivat lajit (etenkin särkikalat) hyötyvät eniten vesien lämpenemisestä, mutta lisääntyessään liikaa myös särkikalalajien yksilöiden kasvu hidastuu mahdollisen nopeutumisen jälkeen. Vesien lämpeneminen aiheuttaa suuria muutoksia kalojen elinympäristössä. Vesien lämpötilan nousu suosii entisestään ongelmallisten sinilevien kasvua ja vesien rehevöitymiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät, kuten esimerkiksi happitilanteen heikkeneminen Itämeren ja järvien syvännealueilla. Muutokset myös koko ravintoverkossa ovat väistämättömiä ja osalle kalalajeista niiden käyttämien ravintoeläinten määrien pieneneminen voi konkretisoitua varsin nopealla aikataululla.

pötila, suolaisuus, happamuus, vesistöaltaan muoto ja saatavilla oleva ravinto) luo kullekin vesistön kalastolle elinolosuhteet, joiden pohjalta kalalajisto ja niiden väliset runsaussuhteet määräytyvät. Edulliset ympäristöolosuhteet vaikuttavat

Kasvunopeus saattaa olla lajikohtaisesti eri vesistöissä samanikäisten yksilöiden välillä jopa moninkertainen. Ensisijaisesti kalojen kasvuun vaikuttavat ravinto, kalatiheys ja veden lämpötila sekä laatu. Näistä tärkein on

Mikäli vesistön ravintovarat ovat runsaat siinä elävään kalastoon nähden, kalatkin kasvavat todennäköisesti nopeasti. Kuvan kuha viihtyy uusimaalaisella järvellä varsin mainiosti.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Kalakoulu

suoraan kalojen kasvunopeuteen

Hauet alkavat tankkaamaan heti kudun jälkeen ja alkukesän ruokakalat ovatkin mainiossa kunnossa.

Kalan lihan laatuun vaikuttavat tekijät

Suurin osa Suomessa tavattavista kalalajeista kutee keväällä. Ne alkavat muodostaa varsin pian kudun jälkeen uutta mätiä tai maitia ja joillain lajeilla (esim. hauki ja ahven) sukutuotteet ovat jo vesien jäätymiseen mennessä kehittyneet lähes lopulliseen kokoonsa. Lopputalven aikana kalat kypsyttelevät mätinsä ja maitinsa valmiiksi ennen jäiden lähdön jälkeen tapahtuvaa kutua, joka on kaloille fysiologisesti hyvin raskas tapahtuma. Tämä voidaan havaita kalojen erityisesti kalojen lihan laadussa. Esimerkiksi vastakutenut haukinaaras on usein hyvin laiha ja siitä leikatut fileet ovat lähes läpikuultavat. Kookkaan naarashauen fileet eivät välttämättä ole edes maultaan eivätkä mureudeltaan samankaltaiset kuin syksyllä, jolloin hauen lihaksen rasvapitoisuus on kor-

keimmillaan ja sidekudoksen määrä pienimmillään. Koirashauen maitipussit eivät turpoa yhtä kookkaiksi kuin naaraiden mätipussit ja siksi niiden kylkilihakset eivät myöskään veny ja ohene yhtä paljon. Kutuajan jälkeen hauet aloittavat välittömästi ravintovajeensa paikkaamisen ja esim. Etelä-Suomen rannikkovesissä ne ovat jo juhannukseen mennessä useimmiten palautuneet kuturasituksesta. Rehevöityminen ja happipitoisuuden aleneminen

Nämä tekijät ovat vaikuttaneet kalakantoihin monilla vesialueilla. Happipitoisuuden aleneminen haittaa paitsi kaloja myös useimpia kalojen ravintoeläimiä. Erityisesti lohikalat tarvitsevat runsaasti happea ja ne väistyvät siten nopeasti alueilta, joilla happipitoisuus merkittävästi alenee. Useimmat särkikalat puolestaan kestävät melko pieniäkin happipitoisuuksia, mikä on yksi tekijä niiden valta-asemaan rehevissä vesissä. Täydellistä happikatoa kestävät vain ruutana, hopearuutana ja suutari, jotka selviävät hapettomasta jaksosta talviaikaan jopa useita kuukausia erikoislaatuisen aineenvaihduntansa ansiosta.

Kalakoulu

Rehevöitymiseen liittyy lähes aina myös veden sameneminen

Itämeren lohikaloihin, kuten meritaimeneen ja loheen kertyy ihmisen toiminnan myötä erilaisia polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Se hyödyttää joitakin kalalajeja, kuten kuhaa. Useimpien muiden petokalojen saalistus sen sijaan vaikeutuu, minkä vuoksi niiden osuus kalakannoissa pienenee rehevöitymisen edetessä. Rehevöityneissä vesistöissä etenkin loppukesällä runsaat levät (mm. eräät piilevät) erittävät veteen aineenvaihduntatuotteita, jotka korkeina pitoisuuksina voivat aiheuttaa kaloihin “mudan makua”. Myös vedenkorkeuden säännöstely muuttaa kalastoa. Syksyllä matalassa kutevien lajien, kuten muikun ja siian lisääntyminen on monissa järvissä vaikeutunut tai jopa loppunut tyystin, koska veden-

LUPA

suoraan luuriin -missä tahansa

LATAA

ERÄLUVAT-SOVELLUS PUHELIMEESI

Eräluvat-sovelluksen avulla voit hankkia valtion kalastonhoitomaksun sekä Metsähallituksen vapa- ja pyydyslupia. Lupavalikoima täydentyy jatkossa.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

pinnan aleneminen talvella aiheuttaa jään putoamisen mätimunien päälle. Keväällä alhaalla oleva vedenpinta jättää puolestaan monet tulvarannoilla sijaitsevat kutualueet kuiville. Jatkuva vedenpinnan korkeuden vaihtelu aiheuttaa lisäksi rannan kulumista ja kasvillisuuden harvenemista, jolloin rantavyöhykkeen kalalajit ja niiden ravintoeläimet kärsivät.

Lahnat ja muut särkikalat kestävät melko pieniä happipitoisuuksia, mikä on yksi tekijä niiden valta-asemaan rehevissä vesissä.

Oma lukunsa ovat happamoituneet järvet

Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuva hapan sade on happamoittanut lukuisia järviä. Tällä on huomattava vaikutus kalastoon, sillä eri lajeilla on hyvin erilainen kyky sietää happamuutta. Herkimpiä happamoitumiselle ovat särki- ja lohikalat sekä made, kun taas ahven ja hauki sietävät sitä selvästi paremmin. Lajiston kaventuessa jäljelle jäävien kalojen kasvu on ravintokilpailun vähennyttyä jopa erittäin nopeaa, ja monista happamoituneista järvistä onkin pyydetty suuria ahvenia. Happamoitunut järvi on tyypillisimmillään pieni (alle yhden neliökilometrin) ja sijaitsee metsäisellä tai kallioisella seudulla järviketjun latvoilla. Jos tällaisen järven vesi on luonnottoman kirkasta (ruskean värin antavat humusaineet saostuvat pH:n laskiessa) ja pohjaa peittää tiuha rahkasammalmatto, on syytä epäillä, että järvi on happamoitunut. Happamat sateet ovat viime vuosina kuitenkin selvästi vähentyneet rikittömien polttoaineiden käytön yleistyessä ja järvet alkaneet elpyä, mutta monien järvien kalastossa happamoitumisen seuraukset näkyvät vielä pitkään. Kaloissa on käyttökelpoisuuteen vaikuttavia

Kalakoulu

vierasaineita

Kaloihin kertyy niitä ympäröivästä vedestä useita erilaisia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä eli vierasaineita, jotka suurina pitoisuuksina saattavat tehdä kalansyönnin ihmiselle riskialttiiksi. Onneksi korkeimmillaankin tällaisten yhdisteiden pitoisuudet sisä- ja merialueidemme kaloissa ovat niin alhaiset, että niiden syömisen katsotaan aiheuttavan enemmän haittaa kuin syömättä jättämisen. Pienissä ja ruskeissa, humuspitoisissa sisävesissä kalojen syömisen suurimman terveyshaitan aiheuttaa elohopea, joka kertyy ravintoverkossa petokalojen (hauki, ahven ja made) lihakseen sekä sisäelimistöön ja tätä kautta myös ihmiseen. Kaloissa olevaa elohopeaa ei voi nähdä, koska se on sitoutunut kudoksiin pääasiassa rasvaliukoisena metyylielohopeana.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Jotkut silakoita peranneet ovat kauhistelleet niiden uimarakkojen kirkkaan metallista väriä ja luulleet sitä elohopeaksi. Näin asian laita ei ole, vaan sen saavat aikaan uimarakon pinnalla olevat vaarattomat hopeanhohtoiset guaniini-väriainekiteet, jotka saavat aikaan myös kalojen suomujen hopeahohteen. Merialueemme kaloista rasvapitoisimpiin eli loheen ja silakkaan on havaittu kertyvän ihmisen valmistamia monenlaisia rasvaliukoisia kemiallisia polykloorattuja bifenyyliyhdisteitä (PCB), joita nykyisin voidaan havaita jokaisen ihmisen verinäytteestä, söi hän kalaa tai ei. Näiden mukana merikaloihin kertyy helposti myös dioksiineja sekä erilaisia bromia sisältäviä paloeristysaineita. Lisäksi Itämeren vitsaukseksi on noussut viime vuosina rehevyyden lisääntyessä myös eräiden sinilevien (Nodularia sp.) tuottamat myrkylliset yhdisteet, joita tosin on löydetty hyvin pieniä määriä esim. särkien lihaksessa ja maksassa. Rehevöityneissä vesistöissä etenkin loppukesän lämpimissä vesissä runsaina määrinä

Syksyllä useimpien kalojen rasvapitoisuus on suurimmillaan.

esiintyvä kasviplankton (mm. jotkut pii- ja sinilevälajit) ja eräät sädesienet erittävät veteen aineenvaihduntatuotteita, jotka saattavat aiheuttaa ruoaksi valmistettaviin kaloihin helposti aistittavaa mudankaltaista makua. Suositusten mukaan kalaa tulisi syödä vähintään kaksi kertaa viikossa, mutta kalansyönnissäkin kannattaa pitää kohtuullisuus mielessä. Jotta ihmiselle haitallisten aineiden kuten sisävesien petokalojen elohopean ja rasvaisten Itämeren kalojen dioksiinin saanti kaloista voitaisiin minimoida, kannattaa käyttää ravinnoksi monipuolisesti erilaisista vesistöistä pyydettyjä kalalajeja. Tummien humusvesien haukia, mateita ja kookkaita ahvenia tai merialueen silakkaa ja lohta ei suositusten mukaan pitäisi syödä useammin kuin kerran viikossa. Kuitenkin pyyntipaikkaa sekä lajeja vaihtelemalla kalaa voi kuitenkin syödä ravitsemussuositusten mukaisesti ja vaikkapa kolmesti viikossa. Kirjoittaja on kalabiologi – luomu, villi ja vapaa

JAKKI

KUHAVAAPPU 7 cm

KIRJOLOHIVAAPPU 3 cm

Syvännevaappu hauen, kuhan ja ahvenen uisteluun. Laadukkaat Ownerin koukut. Uintisyvyys noin 4 metriä.

Pikkuvaappu kirjolohen, siian tai ahvenen kalastukseen. Laadukkaat Ownerin koukut.

699

499

JAKILLA SAALIIT SUUREMMIKSI! DE PAUL DESIGN

VENEPILKKIVAPA

Blackmate Pro 90 on huippuluokan venepilkkivapa. Korkkinen kädensija on muotoiltu mukavaksi. Pituus 90 cm.

JAKKI

HAUKIPERUKE

Perustarvike hauen kalastukseen. Pituus 15 cm, Vetolujuus 17 kg ja 6 kpl/pussi

399 JAKKI

LINKOLIPPA 10 g

Pitkäheittoinen herkästi pyörivä lippa. Paino 10 g varustettu erikoiskoukulla ja pilkutetulla lippalehdellä.

499 Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvissä tunnelmissa.

PÖRJE

PA R I L L A

Savukalaa eri makuhermoille. Makuasioista ei voi kiistellä..

Ei kannattaisi vannotella...

tenkin kalamiehet, mutta myös – naiset sortuvat ajoittain vannottelemaan jonkun yksittäisen asian nimeen. Tavallisimmin tämä vannottelun kohde on joku ”täysin ylivoimainen” viehe tai ”aivan idioottivarma” kalapaikka. Pohdittuani pitkään vannottelun tarkoitusta ja taustoja olen tullut siihen lopputulokseen, että vannottelu on oikeastaan vain tavallista kiihkeämpää oman näkemyksensä tai asiansa puolustamista eikä se ole sen kummempaa kuin normaalisti käyttäytyvien vapaa-ajankalastajien uhoamista. Eli ei mitään vaarallista… Rankkaa vannottelua pitkin Suomenniemeä

Olen jo usean vuosikymmenen ajan kuullut pitkin rakkaan kotimaamme eri kaupunkien kalamarkkinoilla tai muissa vastaavissa tapahtumissa kalankäsittelynäytöksiä pitäessäni mitä erilaisimpia mielipiteitä sekä kommentteja eri ruokakalojen syötävyydestä ja etenkin niiden maittavuudesta keskivertokaduntallaajakalastajanharrastajalle. Näiden mielipiteiden kommenttien sisältö on helposti tiivistettävissä: ainoastaan punalihaiset kalat kelpaavat syötäviksi, mutta 54

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

jos muuta ei ole saatavilla, niin vaalealihaiset siika, kuha ja ahvenkin hätätapauksessa kelpaavat. Niin ja ehkä myös muikku tai jopa silakka, jos niitä saa valmiiksi savustettuina, hiillostettuina tai paistettuina. Mutta kuten jo marsalkka Mannerheim asian ilmaisi: ”Hauki on rantarosvo, joka syötetään kanoille.” eli ruotoinen hauki kelpaa nykyajan asiaansa vannottaville kalanystäville ainoastaan leikkikaveriksi siiman päähän. Eikä hauki ole näiden vesseleiden listalla pahnan pohjimmainen, vaan senkin alapuolelle jäävät kaikki särkikalalajiemme edustajat. Kun olen tiedustellut syytä näiden vannottelijoiden ehdottoman jyrkkään särkikalojen dissaamiseen ruokakaloina, olen saanut vastaukseksi harvinaisen yhtenäisiä mielipiteitä: ”Särkikalat ovat ”saatanan ruotoisia” ja ne ”maistuvat paskalle”. No, eihän suu vaahdossa asiansa puolesta paasaavan kalanystävän mieltä voi muuttaa. Mutta ainahan tällaisen väitteen todenperäisyyttä voi tutkia ja testata. Ja siksi päätin järjestää maistelutestin. Asiahan ei selviä kuin yhdellä tavalla

Keräsin pitkin talvea saaliiksi saamistani erilaisista särkikaloista muutaman näyteyksilön,

jotka suolistin verestämisen jälkeen ja pakastin myöhempää jatkokäsittelyä varten. Onnistuin pyytämään testiä varten lahnan, suutarin, särjen, säyneen ja toutaimen. Vertailulajeiksi otin ”jalokaloja” eli siian ja taimenen. Tarkoituksenani oli ottaa mukaan makutestiin myös hauki, joka etenkin kylmäsavustettuna on ollut monen makutestin musta hevonen, mutta testiä varten erikseen varattu haukifilee oli hävinnyt pakastimen hyllyltä jäljettömiin. Se oli näköjään kelvannut jollekin todelliselle kalanystävälle. Näin ollen jouduin fileoimaan ja kylmäsavustamaan makutestikalat ilman hauen osallistumista kisaan. Kylmäsavustetuista fileistä voi helposti leikata lähes samankokoisia siivuja ja suolan ollessa savun lisäksi ainoa makuaine eri kalalajien vertailussa voidaan keskittyä puhtaasti kalan ominaismakuun. Ja kun fileiden siivutus aloitetaan niskapuolelta, kaikkien kalalajien ohuet lihasruodot katkeavat siivunpaksuisiksi ja ne häviävät havaitsemattomiin. Kalanäytteitä ja tilastollisia tunnuslukuja

Heti kylmäsavustuksen jälkeen suolasin testikalafileet ja parin päivän makujen vetäytymisen jälkeen siivutin ne mahdollisimman paljon toistensa kaltaisiksi ohuiksi siivuiksi, jotka tarjoiltaisiin asiantunteville testiraadin

Kuvat ANTTI ZETTERBERG

jäsenille samanaikaisesti. Makuraati koostui tavallista sunnuntaikalastajaa kokeneemmista kalanruoanystävistä eli Helsingin Virkistyskalastajien jäsenistä. ”Virkkareille” jaettiin vastauslomakkeet, joihin he merkitsivät A-G kirjaimin merkityt seitsemän eri kalanäytettä numeroilla 1-7 itselleen mieluisimpaan järjestykseen siten, että mieluisin kalanäyte sai pienimmän ja vähiten miellyttänyt näyte suurimman numeron. Koska makutestiin osallistui 11 henkilöä, joiden kullekin eri lajeille annetut pisteet laskettiin yhteen, pienin mahdollinen pistemäärä oli 11*1 eli 11 pistettä ja suurin 11*7 eli 77 pistettä. Yhteispistemäärien lisäksi tuloksista laskettiin myös tulosten tulkintaa selventäviä tilastollisia tunnuslukuja kuten aritmeettinen keskiarvo ja mediaani (= suuruusjärjestykseen järjestettyjen arvojen keskimmäinen tai kahden keskimmäisen keskiarvo), joiden mahdollisimman pieni erotus kertoo havaintojen jakauman hyvästä vertailtavuudesta sekä moodi eli tyyppiarvo (= havaintoaineiston useimmin esiintyvä arvo tai luokitellun aineiston luokkakeskus, jolla on suurin esiintymistiheys). Lisäksi esitetään kunkin näytelajin saamat parhaimpien ja huonoimpien sijojen lukumäärät sekä lopullinen sija (1-7). Jokaisen kalanäytteen arvioinnin yhteydessä oli mahdollista myös antaa kommentteja ja arvailuja maistamastaan kalalajista tai ihan vaan vannotella, että tunnistaa jonkun tietyn lajin pomminvarmasti… Kuinka sitten kävikään?

Maisteltavat kalat miellyttivät maisteluraatia varsin eri tavoilla. Arvon raatilaiset pitivät (yllätys yllätys) särkeä parhaimpana maistelulajina (31 pistettä). Toiseksi parhaina pidettiin verrokkilajeja siikaa ja taimenta, jotka saivat saman pistemäärän (35 pistettä). Kaikki voittajakolmikon lajit saivat sekä parhaita (1) että huonompia (7) pisteitä, mikä kertoo omaa tarinaansa maistajien makumieltymyksistä. Särki ja siika saivat ainoastaan yhden kerran huonoimmat pisteet kun taas taimen arvioitiin kahden arvioitsijan toimesta huonommaksi. Kärkikolmikko oli kuitenkin tässä makutestissä omaa luokkaansa ja se erottui pistemäärillään muista särkikaloista. Vähintään yksi maistaja arvioi kaikista tarjolla olleista lajeista toutainta lukuun ottamatta jonkun kalalajin parhaaksi (1 piste). Toisaalta myös kaikki kalalajit valittiin suutaria lukuun ottamatta ainakin kertaalleen huonoimmaksi (7 pistettä). Eniten ykkössijoja saivat siika, taimen sekä säyne ja eniten viimeisiä sijoja kaikki särkikalalajit (toutain, suutari, lahna ja säyne) särkeä lukuun ottamatta. Yksi maistaja käsitti pisteytyksen vää-

Kylmäsavustettu taimen tai lohi on useimmiten listan kärkipäässä kun mietitään maukkaimman makuista kylmäsavukalaa, mutta särkeä ei sovi näistä kekkereistä unohtaa.

rin ja antoi kaikille kalanäytteille 1, 2 tai 3 pistettä. Tämä ei kuitenkaan nostanut eniten (eikä myöskään vähiten) pisteitä saaneiden lajien sijoituksia. Särkeä lukuun ottamatta kaikki muut särkikalalajit sijoittuivat makutestissä selvästi voittajakolmikon (särki, siika ja taimen) taakse. Kuitenkin täytyy mainita se tosiasia, että toutainta lukuun ottamatta ainakin joku särkikalalaji valittiin vähintään kertaalleen testin parhaaksi. Suutari (43 pistettä, sija 4), säyne (44 pistettä, sija 5) toutain (49 pistettä, sija 6) ja lahna (43 pistettä, sija 7) olivat makuvertailtavina kovassa seurassa, mikä voidaan havaita myös tilastollisia tunnuslukuja tarkastelemalla. Kun särjen, siian ja taimenen moodi, mediaan ja keskiarvo olivat suuruusluokkaa 2-3, niin muilla särkikaloilla vastaavat arvot olivat suutarin pistekeskiarvoa (3,91) lukuun ottamatta välillä 4-5. Asiantuntijakommentteja ja vannotteluja

Eri kalalajien makutesti ei ollut mikään helppo rasti, sillä arvostelijoille ei kerrottu, mitä kalaa kukin näyte sisälsi. Yhden maistelijan mielestä särki oli ahventa, toinen taas arveli säynettä ruutanaksi, mutta kalan suutuntuma oli kummassakin tapauksessa hyvä. Joku oli sitä mieltä, hauki maistui hyvältä, vaikka näyte oli toutainta. Yhden raatilaisen mielestä siika oli kuhaa vaikkakin suolaista ja toisen taas taimen oli suutaria. Joku piti taimennäytettä riittävän vähäsuolaisena ja jonkun toisen mielestä kala oli härskiintynyttä. Lahnan maittavuudesta kukaan ei antanut kommenttia, vaikka Valtian Yrjö väitti jälkikäteen tunnistaneensa näytteestä mielikalansa maun (Pörje huom.).

Summa summarum

Särkikalalajeista suutari, säyne, toutain ja lahna ”ottivat pataan” tässä maistelutestissä melko selvästi. Kaikkien näiden lajien yksilöt olivat pienikokoisia ja niiden fileet imivät itseensä varsin runsaasti suolaa kylmäsavustuksen jälkeen ja suola peitti ainakin jonkin verran kalojen ominaismakua. Tunnetusti näiden lajien suurikokoiset yksilöt ovat herkullisimmillaan kokonaisina lämminsavustettuina tai kypsennettyinä uunissa täytteen kera. Siika ja taimen ovat herkullisia kylmäsavustettuina ja siksi ne olivat todellisten kalanystävien suosituimpia lajeja myös tässä testissä. Sen sijaan monikaan ei tiedä, että särki on eräs maukkaimmista ruokakaloistamme ja se on täysin ilman perusteita aliarvostettu. Särki on paitsi kylmäsavustettuna myös graavisuolattuna ja etenkin lämminsavustettuna tomaattikastikeeseen tai valkosipuliöljyyn pelti- tai lasipurkkeihin säilöttynä pudottanut monta asiantuntijana itseään pitänyttä vannottelijaa jalustaltaan nöyrien särjen ystävien tasalle. Jos nyt lopuksi pitäisi vannotella jotain, niin mainittakoon, että särki on kyllä pirun maukas ja monikäyttöinen ruokakala eikä mikään roskakala. Sitä paitsi mitään roskakaloja ei ole edes olemassakaan – ainoastaan vajaasti hyödynnettyjä kalalajeja, jotka odottavat sen oikean valmistusmenetelmän löytymistä. Kesäisiin vannottelemisiin, Pörje

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti ARI PAATAJA Kuvat ARI PAATAJA, ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

LYHYT

SI IMASOPAN OPPIMÄÄRÄ

Ison kalan tarttuessa koukkuun on edessä jännät paikat. Sydän läpättää ja jännitys tiivistyy. Kestääkö siima ja pysyykö kala kiinni? Minkälainen siima kestää ja mikä sopii mihinkin käyttöön. Ja miksi siima katkeaa. Siinä meille mausteet siimasoppaan. Monofiili

Perinteinen yksisäikeinen nailonsiima eli monofiili on globaalisti yhä se käytetyin siimatyyppi. Siimoja on tarjolla monen tyyppisiä riippuen siitä, mitä ominaisuutta halutaan korostaa. Vetolujuus suhteutettuna siiman paksuuteen on se yleisin kriteeri millä arvuutellaan siiman laatua. Mitä kovempi vetolujuus, sitä parempi siima. Tämä on se päätelmä, minkä ostava asiakas tekee kaupassa. Tämä on johtanut siihen, että standardien puuttuessa joidenkin siimojen tiedot eivät pidäkään paikkaansa, vaan siima on monesti ylipaksua. Siima kestää hyvinkin tarrassa mainitut kiloluvut, mutta tämä sen takia että se on paksumpaa, kuin mitä tuoteselosteessa annetaan ymmärtää. Joskus taas siiman paksuus voi vastata ilmoitettua, mutta todellinen vetolujuus ei ole lähelläkään sitä, mitä kuluttajan annetaan ymmärtää. Jo parikymmentä vuotta sitten yritettiin kaikille siimoille saada EFTTA (European Fishing Tackle Trade Association) laboratorion hyväksyntä siiman todellisesta paksuudesta ja kestävyydestä (ISO

Amerikkalainen Berkley toi Trilenen kauppoihin 1959 ja se on siitä lähtien ollut yksi suosituimmista siimoista. Monofiilisiimoja ei näe enää yhtä montaa tyyppiä kuin ennen, sillä kuitusiimat ovat vallanneet puolet siimaseinästä. Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Alku- ja loppukauden keleissä puolalle jäätyvä siima vaikeuttaa heittoja ja etenkin paljon vettä keräävä kuitusiima voi jumittaa. Kuva Janne Koivisto..

Fluorocarbon-siimojen pakkauksista on lähes mahdoton nähdä onko ne tarkoitettu heittosiimaksi kuten kuvan Trilene vai perukemateriaaliksi kuten Trabucco sekä Savage Gear. Perukemateriaali on yleensä pakattu pienempiin 20-50 m puoliin ja on huomattavasti kalliimpaa. Kuva Ari Paataja.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

2062). Villit markkinat vuosien saatossa veivät kuitenkin voiton hyvästä yrityksestä ja niinpä siimamarkkinat ovat tänä päivänä enemmän tai vähemmän sekaisin. Globaalisti asiaa on hämmentänyt seikka, että USA:n valtavilla markkinoilla ei siiman paksuus ole sen valintakriteeri, vaan vetolujuus. Siellä siis puhutaan yleisesti vaikkapa paksusta tai ohuesta 6 kg;n siimasta, joka kuulostaa eurooppalaisittain ajateltuna varsin erikoiselta. Kuinka siiman paksuuden voi ilmoittaa vetolujuutena?

Tätä ei pidä lukea niin, että kaikki siimanvalmistajat huijaisivat parantaakseen myyntilukuja

Näkisin asian niin, että isojen tunnettujen firmojen siimat ovat mittausarvoiltaan varsin luotettavia ja pahimmat ylilyönnit tapahtuvat ns. halpasiimoissa. Hyvälläkään vetolujuudella ei tee mitään, jos siima ei kestä solmuissa. Solmu on siiman heikoin lenkki ja jos jotain testiä tehdään, niin solmuvetolujuus on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Eri solmut puolestaan kestävät eri tavoin, joten siimasopan monet mausteet alkavat tässä hahmottua. Kalastajalle yleensä riit-

Hauenkalastuksessa painavat uistimet määrittelevät sen, että siiman täytyy olla paksua, ei niinkään kalan paino. Kuva Antti Zetterberg.

Ohuet kuitusiimat ovat etenkin jigikalastuksessa löytäneet paikkansa. Kuva Janne Koivisto.

Fluorocarbon on parhaimmillaan: » Kovana ”leader material”- siimana perukkeissa » Hiljaisena,”näkymättömänä” ja nopeammin uppoavana siimana heittokalastuksessa

tää, että opettelee muutamia erityyppisiä solmuja. Niillä pärjää kaikissa kalastusmuodoissa. Monofiilisiimoja löytyy kaiken värisinä. Läpinäkyvistä mustiin tai kirkkaan keltaisiin. Joissakin kalastusmuodoissa on etua, että kalastaja näkee hyvin siiman joko sen hallittavuuden tai tärppien havainnoinnin takia kuten jigikalastuksessa. Jos taas tarjoillaan luonnollista syöttiä tai perhoa kalalle niin tuskin kenellekään tulee mieleen käyttää tuolloin räikeää fluorisoitua siimaa, vaan silloin käytetään mahdollisimman näkymätöntä siimaa. Monofiilisiima valitaan myös joskus sen takia että sillä on kohtuullinen hankauskestävyys.

Haamukatkeamiset

itä ohuempi kuitusiima on, sitä herkemmin se vaurioituu ja saattaa sitten katketa yllättävässä tilanteessa. 99 % haamukatkeamisista johtuu siitä, että vaparenkaan sisäpinta on vaurioitunut. Siimamerkkiä on siis turha syyttää, vaan on katsottava peiliin. Vaurio on useimmiten kärkirenkaassa, joka vaurioituu esim. silloin kun teräsperuke tai leikari on vahingossa kelattu kärkirenkaan sisään ja tehdään heitto. Jos pieni särö on jossain muussa renkaassa, on sitä erittäin vaikea havaita. Yksi keino on vetää sormien väliin pingotettua siimaa vaparenkaan joka kantilla. Rengas voidaan käydä läpi myös pumpulin kanssa, jolloin vauriokohtaan jää pieni nukanpala vanusta.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Monikuitusiima on parhaimmillaan » Syvänmeren pilkkimisessä jolloin venymättömyydestä on etua » Kevyessä jigikalastuksessa johon venymättömyys tuo lisää tuntoa ja voidaan käyttää ohuita mutta vahvoja siimoja joiden vedenvastus on pieni. » Perhokelassa pohjasiimana

Kuitusiimat

Kuitusiima kerää enemmän vettä ja tämä näkyy etenkin hyrräkelalla heittäessä. Kuva Antti Zetterberg.

Mitä useammasta kuitukimpusta monikuitusiima punotaan, sitä tasaisempi sen pinnasta tulee. SG Finezzeja Power Pro -siimoissa on 4 lettiä ja J-braidissa sekä Spiderwiressä 8. Kuva Ari Paataja.

Monofiilisiima on parhaimmillaan » Onginnassa missä tarjotaan syöttiä ohuen tapsin päässä » Pilkkimisessä jäälle nostettaessa kankea monofiili ei mene kovin helposti sotkuun » Lohen uistelussa » Lohen jokikalastuksessa, missä monofiilin hankauskestävyydestä on etua » Perhokalastuksessa tapsimateriaalina » Heittokalastuksessa jos katsotaan että siiman joustavuudesta ja äänettömyydestä on etua

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Monikuitusiimat valmistetaan yleisimmin spectrasta tai dyneemasta. Yleisimmin kuituvyyhdit yhdistetään punomalla ne toisiinsa. Perussiimat punotaan neljästä siimavyyhdistä, paremmat kahdeksasta ja parhaat 12:sta. Mitä useammasta ”letistä” siima on punottu, sitä pyöreämpi ja sileämpi ja hiljaisempi siima on tuntumaltaan. Monet nelilettiset siimat ovat säilyttäneet suosionsa vuosikausia, kuten esimerkiksi Power Pro. Sen uudempi 8-lettinen versio ei koskaan yltänyt yhtä suosituksi. Tämä vahvana osoituksena siitä, että perus 4-lettisellä siimalla pärjää vielä tänä päivänä. Siinä missä nailonsiima venyy noin 20 %, niin kuitusiima ei veny. Tämä yhdessä kovan vetolujuuden kanssa ovat monikuitusiiman valttikortit. Monikuitusiiman vetolujuuteen ei kannata aina tuijottaa siimavalintaa tehdessä vaan esimerkiksi vieheen koko saattaa vaikuttaa miten paksua siimaa tulisi käyttää. Ohut siima saattaa kestää 10 kg, joka riittää vaikkapa Suomen suurimman hauen kesyttämiseen. Mutta 0,12-0,16 mm:n siima tuntuu isoja haukivieheitä heitettäessä auttamatta turhan ohuelta. Ikävä tosiasia on se, että hauki on niin ”helppo” pyydettävä, että saaliiseen ei tunnu vaikuttavan se, käyttääkö 0,16 mm tai 0,30 mm kuitusiimaa. Sen sijaan siimapaksuus vaikuttaa suoraan viehehävikkiin, kun heitossa tulee joku yllättävä stoppi ja 0,16 mm:n siimaan sidottu viehe jatkaa siiman katketessa pitkälle lentoaan. Kuitusiiman mysteerisotkut

Kuitusiima on notkeampaa kuin nailon, mutta tästä ominaisuudesta voi olla myös haittaa. Avokela on monofiilin kanssa huolettomampi käyttää kuin hyrräkela, koska sillä ei synny niin helposti sotkuja. Mutta näin ei ole monikuitusiimaa käytettäessä. Avokelalla kalastettaessa jossain vaiheessa puolalle syntyy lenkki joka heiton yhteydessä pääsee purkautumaan ja siimasotku on valmis. Eriskummallista tämän sotkun syntymisessä on se, että se tuntuu lähtevän syvemmiltä siimakerroksilta kuin mitä on koko päivän aikana käytetty. Näin tuntuu olevan siima- tai kelamerkistä riippumatta. Jos siima kelattaisiin joka kerta tiukasti puolalle ei

Hyrräkelassa syntyy ajoittain ylipyörimistä eli ”pääskysenpesiä” ja niitä pääsee selvittämään oli kyseessä monofiili- tai monikuitusiima. Sen sijaan avokelalla monikuitusiiman kanssa syntyy useammin sotkuja kuin perinteisen monofiilin kanssa. Kuva Ari Paataja.

sotkuja pääsisi syntymään, mutta kalastuspäivän aikana löyhiä kierroksia sattuu aina sinne väliin. Ja mitä enemmän teet vieheellä käsialauittoa, sitä helpommin löyhää siimaa menee puolalle. Hyvä uutinen on se, että tämä sotku syntyy aina samalla tavalla, mikä helpottaa sen selvittämistä. Fluorocarbon

Monofiilisiimoista fluorocarbon-siimat ovat nousseet varteen otettavaksi siimatyypiksi. Fluorocarbon eli polyvinylidlenefluoridi (PVDF) ei ole niin vahvaa kuin muut monofiilit (nailon, perlon ym. polyamidit), mutta koska sillä on erinomainen hankauskestävyys, sitä käytetään paljon perukemateriaalina. Fluorocarbonia on eri tyyppistä esim. pehmeää tai kovaa. Kova on

perukemateriaalina vahvempi, mutta hankalampi käsitellä. Perukefluoroista käytetään nimitystä ”leader material”. Normi siiman tapaan käytettävästä notkeammasta fluorosta käytetään nimeä ”fluorocarbon line”. Fluorocarbon uppoaa hieman nopeammin ja sen sanotaan olevan vedessä muita siimoja näkymättömämpää, joten sillä on heittosiimana oma marginaalinen käyttäjäkuntansa. Siimahyllyä tarkasteltaessa eri tyyppiset fluorot saattavat herättää sekaannusta, sillä 100 m heittosiimaa saattaa maksaa saman verran kun 25 m perukesiimaa. Tavallisella heittosiimalla ei kuitenkaan ole niin hyvä hankauskestävyys kuin perukemateriaalilla. Fluorocarbon-peruketta rakentavan kannattaa siis olla tarkkana, että ostaa nimenomaan kalliimpaa ”Leader material” siimaa.

Siiman kääntäminen

nko kuitusiimasi menettänyt vuosien varrella värinsä. Sileä pinta on muuttunut pumpulimaiseksi ja harkitset siiman vaihtoa. Kuitusiiman ei ole todettu vanhenevan samalla tavoin kuin monofiilisiiman, joten siimaa ei ole pakko vaihtaa, sillä se voidaan kääntää. Esimerkiksi 2500-koon avokelaan menee noin rullallinen (135 metriä) 0,20mm siimaa. Puolan alempien kerrosten siimaa ei todennäköisesti ole käytetty kertaakaan, sillä usein heittojen pituus on vain 3040 metriä. Kun siima on kääntämistä varten purettu ja aloitat kelaamisen siiman kuluneesta päästä, niin muista laittaa tippa pikaliimaa puolanakselisolmuun. Moni kela on lähetetty huoltoon toimimattoman jarrun vuoksi, vaikka kyse on siitä että koko siimapakka pyörii puolalla, kun kuitusiima venymättömänä ei kiristy puolanakselisolmulla. Pikaliimalla siiman pää lukitaan puolan pohjalle eikä se pääse enää pyörimään.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET Tammikuun lopun vierailulla olivat työn alla Venemessuilla myytävät erkit.

Janne ”Jio” Ovaska.

samaista väriä. Lopetin tilausten vastaanottamisen pari vuotta sitten enkä ole sitä päätöstä katunut. Nyt pystyn tekemään ilman stressiä mieleisiäni värejä, kokeiluja ja mitä mieleen tulee. Valmistuneita vieheitä tulee sitten laiteltua myyntiin, kun niitä alkaa nurkkiin kertyä”, Jio tarinoi.

vähän unohtuikin 15-25 ikävuoden välissä ”rämppämusiikin ja vastakkaisen sukupuolen” alkaessa kiinnostaa. ”Uusi innostus kalastukseen taisi lähteä niinkin yksinkertaisesta syystä, kun kaveri kysyi, lähdetäänkö kalaan? Kaiveltiin vermeet naftaliinista ja sille tielle palasin, tukevasti. Nykyisin selkäongelmien vuoksi pääpaino on vieheiden valmistamisessa ja ns. täsmäiskuissa. Käyn skotlanninterrierimme Nellyn kanssa joilla, järvillä ja välillä merelläkin, jolloin voin itse kalastaa selälleni sopivan ajan. Selässäni on todettu paha kuluma, joten sille ei oikein voi tehdä muuta, kuin pitää huolta tukirankaa kannattavista lihaksista.”, Jio kertoo. Jion Nelly-koira on niin innokas kalakoira, että jos on tiedossa, ettei koira pääse mukaan, pitää välineet viedä salaa autoon. Mielellään jo edellisenä päivänä.

Mikä mies?

Aappula

Jion lempivärejä. Keskellä legendaarisen Leppiksen fluoripunainen versio.

Kalakoira Nelly mukana koeuittokeikalla. Kuva Janne Ovaska.

Janne ”Jio” Ovaska Moni haukimies tuntee Jio-erkit. Erityisesti kuuluisan Leppis-värin. Vaatimaton tekijä itse lienee monelle silti tuntematon.

anne Ovaska, kavereiden kesken Jio, on taiteillut vaappuja jo yli 20 vuotta. Alkuaikoina Jion tavaramerkkinä olivat upeasti viimeistellyt katkovaaput. Tai tarkemmin aaput, koska kirjoitusvirheen seurauksena Jion tuotteita alettiin kutsuja aapuiksi. Kalastajien tietoisuuteen Jio on kuitenkin tullut jerkeillään, joita aappupajassa kutsutaan loogisesti erkeiksi. Mallistossa on aikojen saatossa ollut useita erilaisia erkkejä. Tuotantomalleja ovat 15 cm ja noin 90 grammaa painava Mid-T, kymmenisen grammaa painavampi Iso-T sekä edellisiä pari senttiä lyhyempi, korkeaprofiilinen ja noin 95 g painava Fat-T. Kokeiluversioina ”Aappulasta” on tullut myös taimenjerkki Trou-T, toutainjerkki Tou-T sekä erilaisia muita testimalleja. Myös erkkien silmukkaruuvit Jio tekee itse.

Tänä vuonna 53 vuotta täyttävä paljasjalkainen hyvinkääläinen on vaatimaton boheemi. Varsinaiselta ammatiltaan mies on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on tehnyt pääosan työurastaan Kellokosken mielisairaalassa apulaisostonhoitajana. Jio on omien sanojensa mukaan harrastanut kalastusta koko ikänsä, vaikka harrastus

Olemme tunteneet Jion kanssa pian parikymmentä vuotta. Yhteydenpito varsinkin viimeisten vuosien aikana on ollut harvanpuoleista, ja senkin vuoksi täydellisen epäjärjestyksen Aappulassa on terapeuttista käydä vierailemassa. Pajan ilmiasusta huolimatta lopputu-

Maan mainiot kalamiehet

Erkkien lisäksi Jio on tehnyt jonkin verran erkkirunkoisia turpalevyllisiä vaappuja

Niissä on kokemuksemme mukaan erkkien tasoinen viimeistely, kestävä turpalevy ja hyvä kalastavuus. Värejä on matkan varrella syntynyt jos jonkinlaisia. Nykyisin valtaosa väreistä saa hilepinnan. ”Oma lempivärini on Leppis. Se lienee itselle semmoinen ’aution saaren viehe’ numero uno. Eniten on varmasti myös tilattu 62

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA JANNE OVASKAN KALASTUSALBUMI

Jion 3,5 kg ennätystoutain iski omatekemään Tou-T-jerkkiin. Kuva Pauli Peltoniemi.

lokset eli Jio-erkit ovat erittäin kauniisti maalattuja ja kaikin puolin muutenkin nätisti viimeisteltyjä – huolimatta siitä, että mies itse sanoi tammikuussa tavatessamme omaan vaatimattomaan tapaansa, että ”mää nyt en ole kovin kummoinen maalari”. ”Suurin syy siihen, ettei vaappuja tule kuin tehtaalta on, että pelkään tekeväni liikaa ja kyllästyväni tai väsyväni. Tällainen burnout on tullut muutaman kerran reilut kymmenen vuotta takaperin ’hulluina vuosina’, kun tuntui ettei ehtinyt tehdä mitään muuta kuin kalikoita (ja kalastella). Sitä huomasi sitten itsensä väsyvän ja tietysti rouvan myös, kun mies rovehti kaikki päivät töissä tai kellarissa. Kun kyseessä ei ole elinkeino, ei kannata ahnehtia liikaa, koska sitten kyllästyy, tylsistyy, tekee kehnoa jälkeä ja ennen kaikkea väsyy, kun ei ole aikaa kehitellä uutta tai viritellä rauhassa vanhaa paremmaksi”, Jio sanailee. Jion mielestä kehittely ja virittely, ja niiden myötä uuden oppiminen ja ahaa-elämysten saaminen ovatkin parasta vieheiden teossa. ”Valitettavasti sen seurauksena huomaan kalikoitteni näpertelyosuuden lisääntyneen

ja vieheiden valmistuminen hidastuu entisestään… Viime aikoina olen koittanut kehitellä Hauki-Aappu-vaappuani mieleisekseni ja nyt tulevat testikalastukset kertonevat, ollaanko edes lähellä.” Jio-haukimies

Jio on henkeen ja vereen haukimies. Hyvinkäällä, Vantaanjoen yläosissa kalastellut Jio on aina ollut kiinnostunut ennen muuta haukien kalastamisesta. Jio on myös ollut Suomen Haukiseuran jäsenenä lähes alusta pitäen Jion oma ennätys on 11,1-kiloinen hauki, joka tuli jigihäntäisellä Mid-T-jerkillä. ”Toutaimen kalastamisen olen todennut lähes yhtä hauskaksi kuin hauenkalastuksen. Valitettavasti pääsen sitä harjoittamaan kiusallisen harvoin. Ennätystoutaimeni painoi kuitenkin 3,5 kg ja se tuli yhdellä Tou-t-versiollani”, Jio muistelee. Lisää tietoa ja Jio-erkkimalliston löydät osoitteesta: www.obblers.com ja tuoreimmat uutiset Facebookin Jio-Erkit/-Obblers-sivustolta.

Jerkkiaihioiden mallineita vain tekijälle aukeavine merkintöineen.

Ennätyshauki 11,1 kg tuli jigihäntäisellä Mid-T-llä. Kuva Sami Herttuainen.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Hieno palkinto raskaan vaelluksen päätteeksi. Komea tunturijärven hauki korvaa pitkän vaelluksen.

Mieli kaipaa tunturiin, paikkaan, jossa aika pysähtyy ja kiire unohtuu. Vuoden kohokohta on se, kun heität rinkan selkään ja suljet puhelimen. Ei tarvitse tuijottaa somea eikä olla tavoitettavissa.

VAELLUSKALASTUSTA & RETKIMUONAA 64

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti VILJAMI HUHTALA Kuvat VILJAMI HUHTALA & HANNA HUHTALA

atka alkaa yleensä jo monta viikkoa ennen varsinaista vaellusta. Jos aikoo vaeltaa viikoksi tai kahdeksi 30 km päähän lähimmästä tiestä, paikkaan missä ei ole minkäänlaista kuuluvuutta, on syytä valmistautua huolella. Varusteita hinkataan ja jopa testataan ajoissa

Teltta kannattaa pystyttää ainakin kerran ennen varsinaista reissua. Samalla näkee, onko se vielä ehjä, kaikki osat tallessa ja tarvittaessa käsitellään teltan kangas kyllästeaineella. Myös vaelluskengät tulisi kyllästää ja vahata uudestaan ennen reissua. Vaelluskengät kannattaa myös laittaa jalkaan ja käydä mielellään kävelemässä pidempiä lenkkejä ennen reissua, jotta jalka taas tottuu niihin, varsinkin jos ne ovat uudet. Ruokapuoli kannattaa suunnitella tarkasti

Tämän kaiken huollon ja valmistelun lisäksi alkaa ruokien suunnittelu ja laittaminen. Meillä alkaa keväällä ruokakuivuri hurista iltaisin. Sienet on tietysti kuivattu jo syksyllä, mutta ennen reissua kuivataan vielä kasviksia, juustoja sekä lihoja. Kun tekee tarkan päiväsuunnitelman aterioista ja määristä, ei tarvitse kantaa ylimääräistä mukana, eikä ruoka pääse loppumaan kesken reissussa. Usein kalaa syödään päivittäin, mutta pelkän saaliin varaan ei kannata laskea varsinkaan, jos kohde ei ole tuttu. Voihan olla, ettei kalaa tulekaan. Näkemykseni vaelluskalastuksesta

Itselleni vaelluskalastus tarkoittaa sitä, että olemme valinneet kohteen, jonne haluamme päästä. Kohteeseen vaelletaan mahdollisimman rivakasti, rinkan koosta ja välimatkasta riippuen. Kevyemmän rinkan kantaa helposti päivässä sinne 30 kilometrin päähän, mutta painavamman rinkan kanssa on pakko tehdä jo välileiri matkalla.

”Itselleni vaelluskalastus tarkoittaa sitä, että olemme valinneet kohteen, jonne haluamme päästä. Kohteeseen vaelletaan mahdollisimman rivakasti, rinkan koosta ja välimatkasta riippuen.” Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

VAELLUSKALASTUSTA & RETKIMUONAA

Kalastajan perusaamupala tunturissa.

Sushi on helppo luksusruoka tunturiin. Mukaan ei tarvitse kantaa kuin merilevä, riisi ja sushimatto. Nuotiokala on loistava ruoka ja ennen kaikkea helppo toteuttaa. Kalaa ei tarvitse maustaa kuin sopivasti suolalla. Kala kääritään vain folion sisään ja laitetaan hiilloksen päälle. Välillä voi kääntää. Sopiva kypsymisaika on n. 30-45 minuuttia kalan koosta ja hiilloksesta riippuen.

Leiriytyminen

Kun tuskien taipaleen jälkeen leiriin lopulta päästään, on usein jo yö ja matkaajat väsyneitä. Sopivan telttapaikan etsimiseen kannattaa silti uhrata se ylimääräinen hetki ja viimeiset energiat (myöskään taustatyö karttoja tutkimalla ei ole pahitteeksi tässä). Rinkka kannattaa laskea suosiolla maahan ja lähteä tutkimaan ympäristöä. Teltta kannattaa sijoittaa tasaiselle kohdalle välttäen maaston painaumia tai kuoppia, mieluiten siis hieman ylemmäksi ympäröivää maastoa, siten etteivät rankkasateen aiheuttamat valumisvedet jää teltan alle. Vesihuollosta Pussin sisältöä – riisinuudeli, kana-tandoori Lämmin Kuppi, cashew-pähkinää, kanaa, fetajuustoa, pinaattia, punaisia linssejä.

Itsetehty retkiruoka kypsymässä vakuumipussissa.

Jos haluaa, voi vaelluksen myös ottaa rennommin, kalastellen eri kohteita ja leiriytyen miellyttävän näköisiin paikkoihin. Itse en tähän malta, vaan polte päästä perille on kova. Rinkka onkin pakattu täpötäyteen, eikä sitä mieli purkaa ennen kuin on perillä. Painoa omaan rinkkaani kertyy aika hurjat määrät kalastus- ja valokuvausharrastuksesta johtuen. Välillä matkaan lähtee jopa kelluntarengas, mikä voi kuulostaa jo hullun hommalta. Tästä tavaran määrästä johtuen en kauheammin nauti itse vaelluksesta, vaan motivaationi on perillä odottavat kalavedet. 66

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Jos kohde on järvi, kannattaa leiri laittaa jonkin puron varteen tai järveen laskevan joen suuhun. Virtaava vesi on yleensä kylmempää ja puhtaampaa. Tunturijärvissä on runsaasti eliöitä, kuten hankajalkaisia, eli eläinplanktonia. Olemme joskus joutuneet käyttämään kahviin ja ruokiin järvivettä, joka on ollut mustanaan näitä pieniä ”vesikirppuja”. Nämä eivät sinänsä haittaa juomavedessä, mutta ajatus niistä ei ole miellyttävä. Juomavesipiste ja tiskipaikan kohta kannattaa valita yhdessä, siten että juomavesi otetaan veden virtaussuunnassa tiskipaikan yläpuolelta. Jokainen varmasti ymmärtää miksi näin toimitaan.

TERÄSASTIAT KESTÄVIÄ

KONEPESTÄVIÄ

RUOKA LÄMPIÄÄ NOPEASTI

RUOKAAN EI TARTU EPÄMIELLYTTÄVIÄ HAJUJA TAI MAKUJA

– MATKALLA LUONTOON! www.kalastuskolmio.fi • kalastuskolmio@kalastuskolmio.fi Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

VAELLUSKALASTUSTA & RETKIMUONAA Ensimmäinen aamu tunturissa ja heti komea rautu siiman päässä.

Seuraavaksi voidaan etsiä sopiva ”jääkaappi”

Eli viileä paikka missä voidaan säilyttää tuore kala sekä voi. Sopivan jääkaapin saa aikaan kaivamalla järven tai joen penkereelle onkalon, jonka suuaukolle kasataan kiviä. Tunturissa pitkin kesää jokiin valuvat sulamisvedet ja kylmä ilmasto pitävät huolen, että maa on aina kylmä. Muistan erään heinäkuun lopun, kun menin aamupäivällä hakemaan edellisiltana pyydettyä taimenta maakuopasta, ja yllätyksekseni kala oli umpijäässä. Ruokapuoli meillä koostuu lähes yksinomaan kuivaruuista, näin saadaan viilattua huomattavasti painoa pois rinkasta. Kaupan ”lisää vain vesi” -retkiruuat ovat erittäin käteviä. Näissä on yleensä mietitty ravintoarvot valmiiksi, mutta suurin miinus näissä on korkea hinta. Laadukkaat retkiruuat maksava yli 10 euroa pussi. Tee se itse kannattaa

Hinnasta johtuen olemmekin ruvenneet tekemään retkiruokaa itse. Pastat, nuudelit ja pikariisit ovat osoittautuneet hyviksi tähän 68

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

tarkoitukseen. Pasta pitää vain keittää ja kuivata uudestaan kuivurissa, jotta siitä saadaan pohja pikaretkiruokaan. Omat retkiruuat voi kätevästi maustaa joko valmiilla mausteseoksilla (esim. Lämmin kuppi), tai sitten voit itse kehitellä toimivia makuja. Proteiinin lähteeksi soveltuvat parhaiten jauheliha, pavut, linssit, pähkinät ja kasvisproteiinivalmisteet, kuten soijarouhe.

Kuivattua jauhelihaa, paprikaa, punasipulia, aurajuustoa ja makua antamassa lihaliemikuutio sekä chilijauheseos. Päälle kaadetaan kuumaa vettä, sekoitetaan niin että lihaliemikuutio liukenee. Annetaan hautua 1-2 tuntia, jonka jälkeen kuumennetaan vielä paistinpannulla voin kanssa. Nautitaan mummonmuusin kera.

Lisukkeeksi sopivat hyvin kuivattu auratai fetajuusto, paprika, sipulit ja muut kasvikset. Matkalle kannattaa varata naposteltavaa. Jotain energia-/hiilihydraattipitoista, kuten

VAELLUSKALASTUSTA & RETKIMUONAA rusinoita, suklaata, pähkinöitä, energiapatukoita sekä hedelmäsokerivalmisteita. Näitä voi napsia pitkin vaellusta, jotta energiatasot saadaan pidettyä kunnossa. Myös nesteytyksestä on syytä huolehtia, ja se kannattaakin aloittaa jo ennen vaellusta. Näin vältytään lihaskrampeilta ja kuivumiselta. Kalastus tunturissa

Yleensä ruokakalan saanti tunturissa on kohtalaisen helppoa, mutta joskus se voi osoittautua vaikeaksi, varsinkin jos sillä hetkellä vallitsevat poikkeukselliset sääolosuhteet, tai yksinkertaisesti kalaa ei ole. Muistan vuosia sitten, kun olimme porukalla eräällä joella, missä piti olla paljon rautua ja taimenta. Olimme kalastaneet jo useamman päivän lähes ilman saalista. Kun vihdoin päätimme siirtyä järvelle, alkoi kalaa tulla hyvin ja saimme sitä syötäväksi asti. Silloin oli erittäin kylmä ja sateinen kesä, eikä hyönteisiä näkynyt missään. Joessa olevat kalat olivat selvästi passiivisia tai siirtyneet järvelle ruokailemaan. Kalat ovat johonkin pisteeseen asti lämpöhakuisia ja todennäköisesti järvessä oli sillä hetkellä lämpimämpi vesi. Toisaalta kun tunturiin sattuu pidempi hellejakso ja järvessä vesi alkaa lämmetä liikaa, kalat saattavat siirtyä syvänteisiin tai jokeen hapekkaamman ja viileämmän veden perässä. Tässä tilanteessa kannattaa kalastaa päivällä järven syvempiä kohtia ja painottaa kalastusta enemmän yöaikaan. Lämpiminä päivinä kun järvi tyyntyy, alkaa hyönteisiä kuoriutua ja kalat alkavat tuikkia. Silloin on syytä olla vapa kädessä.

Vaellussauvoista on suuri apu painavan rinkan kanssa. Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti JUHA OJAHARJU Kuvat JUHA OJAHARJU & JANNE KOIVISTO

Pitkät kalapäivät yhdistettynä pitkään istumiseen tietokoneella voivat jumittaa olkapäät ja ylävartalon. Kuva Janne Koivisto.

Fysioterapeutin vinkit

Heittokalastajan olkapääongelmat Luottofysioterapeuttini Jukka Halonen pitää praktiikkaa Kuortaneella. Jukalle on kertynyt kokemusta monenlaisista urheilijoiden olkapääkipujen ja vammojen hoidosta. Häneltä löytyy varmasti neuvot myös meille kalastajille.

iten vapakalastajan kannattaa valmistautua kalastuspäivään, jotta olkapäät pysyvät kunnossa ja kivuttomina. Onko esimerkiksi käsien pyörittely ennen kalastuksen aloittamista hyvä keino lämmitellä olkapäitä? ”Ehdottomasti kannattaa pyöritellä olkavarsiaan ja keppien/vastuskuminauhojen käyttö lisää aktiivisuutta lihaksissa, saadaan käsien lihakset lämmiteltyä tuleviin heittoihin”, Jukka sanoo. Olkapää kipeytyy kesken kalastuspäivän – mitä tehdä?

Onko olemassa mitään pikakonstia, jonka avulla voi kalastaa päivän loppuun kivuttomasti tai vähemmillä kivuilla, vai onko parasta vain lopettaa kalastus siltä päivältä? ”Jos oireita tulee ensimmäistä kertaa, kannattaa pitää pientä taukoa ja pyöritellä käsiään sekä venytellä rintalihaksia. Jos kipua tulee toistuvasti useamman kerran jälkeen, 70

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

tarkoittaa se lihasjänteiden, olkanivelen limapussin ärsytyksestä ja turpoamisesta toistuvien heittojen takia. Silloin usein kokeillaan kipulääkkeitä ja kylmägeelejä. Vaiva ei ehkä katoa, vaan hetkeksi helpottaa. Silloin kannattaa jättää kalastuspäivä väliin”, Jukka kehottaa. Miten nopeasti heittokalastuksessa pahoin kipeytyneen olkapään ja erityisesti kiertäjäkalvosimen lihasten treenaamisen voi aloittaa. Onko syytä syödä ensin tulehduskipulääkekuuri, vai voiko kuntouttavat treenit aloittaa kivusta huolimatta? Jukka kertoo, että tulehduskipulääke syötynä kuurinomaisesti 3-5 päivän ajan vie mahdollista tulehdusta pois, jonka jälkeen voisi aloittaa varovasti edeten olkapäätreeniä. ”Treeni kannattaa aloittaa esimerkiksivastuskuminauhoilla niillä liikkeillä, mitkä eivät tuo kipua esiin. Lihasten verenkierto/aineenvaihdunta pitää saada toimimaan normaalisti. Maltti on valttia lihasten kuntoutuksessa, joten edetään rauhassa ei runnomalla”, Jukka muistuttaa. Mitä jos kiertäjäkalvosimen lihasten vahvistamisesta ja venyttelystä ei ole apua. Missä vaiheessa kannattaa hakeutua lääkäriin tai fysioterapeutille? ”Kun kipu ei venyttelystä, lämmitysliikkeistä tai tulehduskipulääkkeistä huolimatta

poistu. Fysioterapeutin vastaanotolle kannattaa ehkä mennä ensin. Hän arvioi, miten paha olkapäävaiva on ja antaa henkilökohtaisia ohjeita sen parantamiseksi. Fysioterapeutti ohjaa eteenpäin, jos vaiva on kroonistunut ja olkapää vaatii jo leikkausta”, Jukka hahmottelee. Mitä muita neuvoja antaisit olkapääkipujen kanssa painiskelevalle kalastuksen harrastajalle? ”Olkapään pyörittelyä, vastuskumijumppaa, venyttelyä myös rintalihaksille, lapalihasten vahvistamista”, Jukka evästää. Jukka Halosen löydät osoitteesta www.kuortaneenfysioterapia.fi

Rannalla heittelyssä pääsee kävelemään välillä toisin kuin venekalastuksessa. Kuva Juha Ojaharju.

Pidä olkapäät kivuttomina, niin voit kalastaa enemmän Uusi avovesikausi on taas alkanut ja ensimmäiset kalareissutkin on jo tehty. Tulevana viikonloppuna lähdetään jälleen vesille. Harmi vaan, että tuttu olkapääkipu on palannut. Viime syksynä se vihoitteli pahasti, mutta talven aikana kipu hävisi. Edellisellä reissulla kipu kuitenkin yltyi taas todella kovaksi, lopulta oli jo pakko pitää heittämisessä pieniä taukoja.

llä oleva on tuttua monille heittoja perhokalastajille, etenkin niille, joilla kalastusvuosia on takana jo useita. Vuodesta toiseen jatkuvat samanlaiset heittoliikkeet rasittavat olkapäätä. Hauenkalastajille lisärasitusta tuovat viime vuosina yhä suuremmiksi ja raskaammiksi muuttuneet haukivieheet. Kun vielä joskus 1980-luvulla silloinen suosituin haukiviehe, eli sininen Krokodil, painoi keskimäärin 18 g, on 100 g painava shadi tänä päivänä ihan normi. Ei mikään ihme, että olkapäät alkavat olla kovilla. Yksipuoliset liikkeet aiheuttavat ongelmia

Vavalla heittämien kuormittaa erityisesti kolmipäisen hartialihaksen, eli olkapään etuosaa sekä kiertäjäkalvosinta. Kiertäjäkalvosin koostuu pienistä lihaksista, joiden tärkeimpinä tehtävinä on pitää olkaluun pää nivelkuopassaan sekä tukea olkaluuta ja tasapainottaa sen liikkeitä. Kun samanlaista heittoliikettä toistetaan vuodesta toiseen, on seurauksena epätasapainoa kiertäjäkalvosimen lihaksissa sekä kulumia ja ahtaumia jänteissä, jopa repeämiä. Kiertäjäkalvosimen ongelmilla voi olla suuri vaikutus kykyysi harrastaa kalastusta. Et varmasti halua hukata yhtään kalastuspäivää olkapääkipujen takia, joten asialle kannattaa tehdä jotain, mutta mitä? Tasapainoa lihaksiin

Eteenpäin suuntautuvat heittoliikkeet kuormittavat siis olkapäätä epätasapainoisesti. Tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan erilaisia taaksepäin suuntautuvia selkä- ja olkapääliikkeitä, kuten esi-

merkiksi alataljasoutu ja sen variaatiot. Niitä kannattaa tehdä paljon. Kiertäjäkalvosimen lihakset eivät juuri aktivoidu yleisimmissä kuntosaliliikkeissä. Myöskään tavalliset yläkropan tai olkapäiden venyttelyliikkeet eivät kohdistu kiertäjäkalvosimen alueelle. Siksi olkapääkivut eivät välttämättä parane pelkällä perus kuntosalitreenillä ja venyttelyllä. Tähän ongelmaan tarvitaan täsmäliikkeitä. Ohjeet niiden tekemiseen löydät kuvista.

Lähde salille vahvistamaan kiertäjäkalvosimia

Aloita treenikerta ongelma-alueelle kohdistuvalla yleisliikkeellä, vaikkapa alataljasoudulla. Tee 4-5 sarjaa tavallista alataljasoutua, jossa kahva vedetään navan korkeudelle. Vähennä seuraavaksi reilusti painoa, ja vaihda taljan vaijeriin suora vetokahva. Pidä selkä suorana ja vedä toistot kasvojen korkeudelle. (Kuvat 1 ja 2). Tätä liikettä kutsutaan nimellä face pull ja se vahvistaa heittokalastuksessa liian vähälle käytölle jääneitä takaolkapään ja kiertäjäkalvosimen lihaksia. Kyseisen liikkeen voi vaihtoehtoisesti tehdä myös vastuskuminauhalla tai vaikkapa käsipainoilla. Tärkeintä on, että veto tulee noin 90 asteen kulmassa kohti kasvoja. Face pull ei ole voimaliike vaan kuntouttava liike, älä siis käytä suuria vastuksia. Oteleveyksien vaihtelu tekee liikkeestä monipuolisemman. Face pullin jälkeen olet valmis siirtymään seuraavaan liikkeeseen, joka näkyy kuvissa 3 ja 4. Tämä kohdistuu suoraan kiertäjäkalvosimen lihaksiin. Se on helppo tehdä ja vaikuttaa juuri heittoja perhokalastajan ongelma-alueelle. Tee liike hallitusti. Painoa ei tarvitse olla paljoa. Lihasten vahvistuessa kannattaa painoa kuitenkin muutaman treenikerran jälkeen lisätä. Tee liikettä 4-5 sarjaa kummallakin kädellä.

2. Face pull vastuskuminauhalla, liikkeen loppu.Vedä vastuskuminauhalla tai taljalla kontrolloidusti kohti otsaa ja jarruta liikkeen laskuvaiheessa.

”Vuodesta toiseen jatkuvat samanlaiset heittoliikkeet rasittavat olkapäätä.” 4.

Kiertäjäkalvosinliike käsipainolla, liikkeen alku

Kiertäjäkalvosinliike käsipainolla, liikkeen loppu. Tue kyynärpää ja asetu niin, että olkavarsi on noin 90 asteen kulmassa sivulle. Laske käsipaino tai kahvakuula kontrolloidusti ja jarruttaen eteen ja nosta takaisin ylös. Kyynärpää pysyy koko ajan tuettuna.

Kiertäjäkalvosimen venyttely

Kun kiertäjäkalvosimen alueen lihakset ovat lämpimät, voit lopuksi siirtyä venyttelemään niitä. Kylmiä lihaksia ei kannata venytellä. Venyttelyohjeet löydät kuvista 5 ja 6. Toista venytystä kummallekin kädelle tutut 4-5 kertaa. Tee venytykset rauhallisesti. Pyri lisäämään liikelaajuutta, mutta älä venytä liikaa.

Kiertäjäkalvosinvenytys lattialla kyljellään maaten. Liikkeen alku.

Kiertäjäkalvosinvenytys lattialla kyljellään maaten. Liikkeen loppu. Tämä liike venyttää kiertäjäkalvosimen takaosaa ja on erityisen suositeltava heittokalastajalle. Makaa niin, että kainalo on mahdollisimman lähellä lattiaa.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Grillattu nokkakala

okkakala on eksoottisimpia ja herkullisimpia kalojamme. Sen pää on kuin linnun ja vartalo kapea kuin käärmeellä. 90-senttiseksi ja noin kilon painoiseksi kasvavaa nokkakalaa voisi kutsua myös muuttokalaksi. Nokkakala viihtyy vesillämme vain alkukesän ajan, jolloin se lisääntyy rannikkovesien hiekkapohjilla kasvavien kasvustojen luona. Kesällä se vaeltelee ulapalla saaliskalojen perässä ja lopulta vesien jäähtyessä se pakenee talvea Pohjanmerelle ja jopa Atlanttia myöten etelään. Nokkakala on nopea ja hydrodynaaminen uimari. Siitä johtuen sen poikkileikkaukseltaan sylinterimäinen pitkä runko on lihaksikas. Sen vaalea liha on muihin kaloihimme verrattuna maultaan poikkeavaa. Maku muistuttaa makrillia, mutta ei ole aivan yhtä voimakkaan makuista. Kalan yksi erikoisuus on sen kirkkaan turkoosinvihreät ruodot. Värillisyydestä johtuen lihasruodot on todella helppo löytää lihan joukosta. Nokkakalaa voi valmistaa monella tapaa. Savustus on suosittua, mutta grillaus sopii sille erityisen hyvin. Yrttimarinadi (kalaa kohden)

Aliarvostetusta arvokalaksi

1/2 dl 4

oliivi- tai rypsiöljyä valkosipulin kynttä hienoksi silputtuna

Tuoreita yrttejä silputtuna. Välimerelliset yrtit kuten rosmariini, salvia, timjami, basilika ja oregano toimivat erinomaisesti maukkaan kalan kanssa. Mukaan voi heittää myös ruohosipulia. Suolaa kalaa muutama tunti ennen grillausta. Kuivaa kala hyvin talouspaperilla. Viillä kalaan noin kolmen sentin välein lihassyiden suuntaisia viistottaisia noin sentin syvyisiä viiltoja. Hiero yrttimarinaadia kuivatun kalan nahkaan ja työntele sitä sormilla myös viiltoihin. Grillaa hyvin rasvatulla ritilällä sopivalla 72

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Nokkakalan ruodot ovat hienon turkoosin sävyisiä.

lämmöllä, mieluummin hitaammin kuin nopeasti kunnes kala on kypsää ja pinta ruskistunut. Tarjoile grillattujen perunoiden ja sitruuna-minttu-jugurttikastikkeen kera.

Nokkakala (Belone belone) » Paras ruokakalakoko 0,5–1 kg » Hiekkapohjaisilta rannoilta kutuaikana kalastettavissa uistimella, perholla tai heitto-koho-ongella (mato tai katkarapu syötiksi) » Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla touko–kesäkuussa Käyttö

» Vähärasvainen maukas liha » Savustettuna, grillattuna, paistettuna

Haaveiletko jo tulevista kalareissuista? Kun on aika jälleen pakata uistimet laukkuun ja vaihtaa vapaalle, kalareissun tunnelmiin pääset jo satamassa. Heti laivaan saavuttuasi voit nauttia herkuttelusta, merinäköaloista ja yhteisistä elämyksistä seurueesi kanssa. Rennoin mielin on hyvä jatkaa matkaa Ahvenanmaan ja Ruotsin kala-apajille.

VARAA SILJA.FI Kun varaat matkan, syötä Yritysasiakas-kenttään sopimusnumero 80185 saadaksesi sopimusedun.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

PATOLOGIT Teksti AKI JANATUINEN Kuvat AKI JANATUINEN & TEEMU TUOVINEN

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta. Puulla ja kiviaineksella kunnostettua koskialuetta.

Jämptiä touhua Pohjanmaalla Lapväärtin-Isojoella on ryhdytty vesistön ja taimenkannan tilan parantamiseen laajalla rintamalla. Lukuisten toimijoiden ja useiden eri hankkeiden myötä on saatu lyhyessä ajassa paljon aikaan.

elkämereen laskeva Lapväärtin-Isojoki on monille tuttu taimenkannastaan, joka on ollut viljelyssä 1960-luvulta alkaen. Rannikkoalueen istutuksissa kantaa on käytetty aivan viime vuosiin asti yleisesti itäiseltä Suomenlahdelta aina Merenkurkkuun saakka. Luonnossa Isojoen taimenkannan poikastiheydet ovat kuitenkin olleet jo useamman vuosikymmenen ajan varsin matalia ja vaihdelleet runsaasti vuosittain.

Patologit

Sivujoet ja latvavedet meritaimenille tärkeitä

Vesistön meritaimenkannan poikastuotantoa on seurattu 1970-luvulta alkaen sähkökalastuksin. Vuosittainen seuranta aloitettiin 1990-luvun puolivälissä. Jokeen nousevien meritaimenten nousua ja kutualueiden sijaintia on selvitetty useampaan otteeseen radiotelemetria-tutkimuksilla. Villamon yläpuolella on lisäksi ollut nyt muutaman vuoden ajan kalalaskuri, jolla seurataan Isojoen yläjuoksulle nousevien meritaimenten määrää. Pidempiaikainen sähkökalastusseuranta ja useat erillistutkimukset ovat entisestään vahvistaneet aiempaa käsitystä siitä, että meritaimenten lisääntyminen keskittyy vesistön yläjuoksulle ja sivujokiin. 74

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Puuaines liikkuu kätevästi sopivilla työkoneilla, mutta ankkurointi edellyttää aina käsityötä. Kuva Teemu Tuovinen.

Latvavedet avautuivat meritaimenille

Poikastuotannon kannalta tärkeä Isojoen latvaosa on ollut pitkään kokonaan meritaimenten ulottumattomissa. Lapväärtin-Isojoen pääuomassa on myös ollut lukuisia patoja, jotka ovat vaikeuttaneet vaelluskalojen nousua ainakin ajoittain. Kalojen nousumahdollisuuksia on parannettu viime vuosina useassa erillisessä hankkeessa. Vesistön alajuoksun kaksi keskeisintä osittaista estettä Sandgrundfors ja Peruksenkoski saivat omat kalatieratkaisunsa jo vuonna 2014.

Isojoen keskijuoksulla Villamossa joki oli satakunta vuotta padottuna, ensin paikalla olleen sahan ja sittemmin voimalaitosten ja kalanviljelylaitoksen tarpeisiin. Kalanviljelytoiminnan päättyminen mahdollisti pitkäaikaisen esteen poistamisen. Villamon pato purettiin vuonna 2017. Kalatie ja alapuolisen aiemmin kuivillaan olleen koskialueen kunnostus saatiin valmiiksi seuraavana vuonna. Viimeinen Isojoen pääuoman kokonaan uoman sulkeva este oli vesistön yläjuoksulla Iivarinkylässä sijainnut vanhan kalankasvatuslammikon pato. Iivarinkylän kalatie valmistui syksyllä 2018. Kalatien valmistumisen myötä meritaimenet pääsevät nousemaan merestä noin 75 kilometrin matkan aina pääuoman latvoille Lauhanvuoren kansallispuistoon saakka. Tuottavimpia lisääntymisalueita kuntoon

Villamon kalatie on betonirakenteinen tekninen kalatie, jonka altaita on lisäksi kivetty.

Isojoenkaan vesistö ei ole kokonaan välttynyt perkauksilta. Etenkin vesistön yläjuoksulla joki- ja purouomia on perattu laajalti. Paikoin ongelmia aiheuttaa aiempien suo- ja metsäojitusten voimistama hiekkakulkeuma, joka liettää kalojen kutualueita ja suojapaikkoja. Seudun pienvesissä pidempään jalostettuja kunnostusmenetelmiä on päästy hyödyntämään myös suuremmissa uomissa. Laajan osin EU-rahoitteisen FRESHABIT-hankkeen myötä Isojoen yläjuoksulla on kunnostettu kahden edellisvuoden aikana sivupurojen ohella vajaat 1,5 kilometriä pääuoman virta-alueita. Lisäksi ympäristöministeriön pääosin rahoittamassa erillishankkeessa on käynnissä vajaan kilometrin pituisen virta-alueen kunnostus Isojoen latvoilla. Isojoella on hyödynnetty kiviaineksen ohella runsaasti puuta. Aiemmin puisia rakenteita on käytetty Suomessa samassa mittakaavassa lähinnä vain puroluokan vesistöissä. Isojoen yläjuoksun kohteita on toteuttanut kauhajokinen Tmi Terrapolar, joka on kehitellyt menetelmiä puuaineksen käyttöön virtavesien kunnostuksissa. Tähän asti saatujen kokemusten perusteella puusuisteet vaikuttavat pysyvän suuremmissakin uomissa hyvin, mikäli ankkurointi on tehty huolella. Puuaineksella pyritään lisäämään uoman monimuotoisuutta ja parantamaan esimerkiksi luontaisten kutusoraikoiden muodostumista. Kunnostusten ja puuaineksen käytön vaikutuksista saadaan tulevaisuudessa lisätietoa käynnissä olevien seurantatutkimusten myötä.

Iivarinkylän luonnonmukainen kalatie mahdollistaa meritaimenten nousun vesistön latvapuroihin.

Puuainesta on käytetty Isojoen kunnostuskohteissa runsaasti. Kuva Teemu Tuovinen.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Patologit

Puuainesta jokivesiin

Vene-esittely

Buster X Kalastusvarusteltu uusi

on kunnianosoitus kalastajille

Buster XXL on taĚ&#x2C6;ydellaĚ&#x2C6; kalastusvarustuksella todella vakuuttava paketti.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

XXL

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Avustajat JANI OLLIKAINEN & ALEKSI JUUSTI

Kaikille tuttu Buster on ilahduttavasti panostanut viime vuosina aktiivisesti kalastukseen ja kalastusvarusteilla saatavien mallien tarjonta on laajentunut. Nyt kalastusvarusteet ovat saatavilla myös uudistuneisiin XL -ja XXL-malleihin, jotka edustavat 6,05 -ja 6,25-metrisinä jo hieman isompaa kokoluokkaa.

ääsin kokeilemaan kumpaakin venettä ”perusversiona” Helsingin Uivassa venenäyttelyssä viime elokuussa. Koeajopäivälle sattui vielä mukava noin 13-14 metrin puhuri, jossa veneitä pääsi toden teolla paukuttamaan kuoppaisessa kelissä. Jo tuolloin minulle vahvistui kuva, että nämä kaksi kun saisi kunnon kalastusvarustuksella, niin oltaisiin todella lähellä suomalaista unelmien kalavenettä. Raisio toukokuu 2020

Uudenmaan koronaeristyksen johdosta en päässyt luontevasti keväällä liikkumaan yli maakuntarajojen, mutta onneksi koeajo järjestyi mukavissa toukokuisissa puitteissa. Mukaan vesille lähtivät vielä Yamaha Pro Fishingin Teamin Jani Ollikainen sekä veneen suunnittelussa mukana ollut Aleksi Juusti – kovia kalamiehiä kummatkin. Ennen kalaan lähtöä käymme vielä läpi veneiden ominaisuuksia. ”XL:n ja XXL:n kokoerot ovat suhteellisen pienet. XXL on 20 senttiä XL:ää pidempi ja 100 kiloa painavampi. XXL:n pohjasta löytyvät nousulistat ja perässä on trimmilevyt, joita XL:ssä ei ole. XL:n maksimiteho asettuu 115 hevosvoimaan ja XXL:n maksimiteho on 150 hevosvoimaa”, Aleksi Juusti selvittää ennen kuin lyön XXL:n perässä olevan 150-hevosvoimaisen Yamahan tulille.

Veneen vakaus ja yleinen tukevuus sopivat niin kalastukseen kuin muuhunkin vesilläoloon.

Keulakannella heittelee herroiksi ainakin 2 henkeä. Veneeseen kulku on helppoa kun keulasähkömoottori on asennettu sivulle.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Vene-esittely BUSTER XXL

150-hevosvoimainen moottori on suurin, mitä veneeseen saa asentaa ja sillä kulku on erittäin vaivatonta.

Mastervoltin akkuvalvonta -ja latausjärjestelmä on rakennettu tähän koeajoveneeseen erikseen. Kevyt litiumakku on tulevaisuutta. Takapenkin selkänoja laskeutuu tarvittaessa heittotasoksi.

Tilaa on enemmän joka suuntaan

XXL:n uudistunut runko ja tilajärjestelyt tekevät veneestä avaran. Edeltäjää 30 senttiä leveämmän vesilinjan ansiosta lattian pinta-ala on kasvanut, joten tilaa on isommallekin kalaporukalle. Veneen perusvarustukseen 78

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

kuuluvat alumiiniturkki, rosterihelat, hydrauliohjaus ja upotettu 10-tuumainen Buster Q -älynäyttö Navionicsin kartalla. Q-järjestelmää on mahdollista täydentää myös Raymarinen kaikuluotaimella. Vakavasti lajiin suhtautuva harrastaja rakentaa käytännössä itselleen mieluisen elektroniikkaratkaisun ja Q toimii hyvänä tukena esimerkiksi silloin kun ei olla kalastamaan menossa. Eleetöntä kyytiä

Iso moottori, sähköinen kaasukahva ja kaunis saaristo saavat innostumaan XXL:n kulkuominaisuuksista. Sain vastuulleni ajaa veneen Raisiosta kohti Janin Merimaskun ottipaikkoja. 150 hv Yamaha piiskasi veneen kolmen hengen kuormalla reilun 40 solmun huippunopeuteen ja taloudellisen marssivauhdin ollessa noin 22 solmua, jolloin kulutus asettuu luokassaan maltilliseen 0,80 l/mpk tasoon. Ajaminen on kaikin puolin helppoa ja tarkkaa. Nousulistat pitävät veneen hyvin ”kiskoilla” ja trimmilevyillä rungon asentoa voidaan optimoida kulloisiinkin olosuhteisiin sopivaksi. Vene kallistuu hallitusti käännöksissä ja liikkeissä on tiettyä arvokkuutta, joka toki sopii yli 50 000 euron hintaluok-

kaan. Hyvin suojaava ja laaja tuulilasi on kallistettu siten, että näen sen yli istuessani korotetulla penkillä ja näkökenttäni ei katoa istuessani matalammalla. Olen 185-senttinen ja penkissä on runsaasti säätövaroja, joten uskon, että jokainen löytää itselleen mieluisan ajoasennon eri tilanteisiin ja olosuhteisiin. Vaikka toukokuinen iltapäivä ei tarjonnut kelin puolesta haastetta, niin aiempi kokemukseni veneestä kovassa kelissä vakuutti siitä, että niin XL:llä kuin XXL:lläkin pääsee mallikkaasti perille isommassakin läikässä. Kalastusvarustus

Buster XXL on mainio yhteys -ja kalastusvene jo perusvarustuksellakin. Valmistajalta on saatavilla myös kaksi lisävarusteena tilattavaa kalastusvarustesarjaa, joilla veneen luonteen saa muunnettua enemmän heittokalastajan tarpeisiin. Suppeampi vaihtoehto on keulan vapalaatikoiden väliin sijoitettava kaksiosainen taso, joka muodostaa yhdessä etupenkin kanssa 120 senttiä pitkän tasaisen heittotason. Tason alle muodostuu samalla iso säilytystila. Laajempi vaihtoehto, joka koeajoveneeseen oli asennettu, sisältää veneen keskelle

T INN NYJAH N PA M KA

Lorem ipsum dolor sit amet, consectet u

F 2.5 MH F 3.5 MH F 5 MH F 9.9 MH F 20 MH EFI

699 € 749 € 999 € 2 099 € 3 349 €

F 9.9 EH ja F 20 EH sähkökäynnistysmallit vain +300 € lisähintaan!

N OI

MERCURYN PALKITUT KANNETTAVAT PERÄMOOTTORIT.

2/2020

F 20 MH EFI

Kampanja on voimassa rajoitetun ajan Mercury Marinen jälleenmyyjillä kautta maan. Tarkistathan tuotteiden saatavuuden lähimmältä jälleenmyyjältäsi. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin. Kampanja on voimassa 6.2. - 31.7.2020.

Tiedustele jälleenmyyjältäsi edullisia rahoitusvaihtoehtoja.

mercurymarine.com Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Vene-esittely BUSTER XXL Avarat, mutta samalla myös hyvin niin ihmisiä kuin tavaroitakin suojaavat tilat ovat XXLn valtti.

Lukittavat keskipulpettien säilytystilat vetävät mukavasti tavaraa. Takaosan heittotaso tarjoaa mainion tilan liikkua ja heitellä. Vesihiihtokaari on hyvä tuki ja siihen voi kiinnittää tarvittaessa varusteita.

Muita kalastukseen liittyviä varusteita

Kalastusvarusteisiin kuuluva vapalaatikko ottaa sisäänsä 7 kpl 240-senttistä vapaa.

sijoitettavan vapalaatikon sekä takaosan heittotason. Vapalaatikko vetää seitsemän noin 240-senttistä (8’) vapaa omiin putkiinsa. Kun selkänoja korvataan kansiluukulla, veneen takaosaan muodostuu niin ikään 120 senttiä pitkä heittotaso. Tasoa voidaan edelleen pidentää 160 senttiin, kun takapenkki peitetään alumiinitasolla. Pidennysosa toimii samalla selkänojana kun se nostetaan pystyyn. 80

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Lisävarustelistalta voidaan valita myös järeä keulamoottoriteline vasemman puolen knaapin paikalle, telineet uistinrasioille tai lepuuttajille pulpettien eteen ja hapettava 22 litran sumppu takapenkin alle. Hyödyllinen on myös rosterinen vesihiihtokaari, joka on muotoiltu siten, että se toimii myös vapatelineiden kiinnityspaikkana sekä tarjoaa hyvää tukea takaheittotasolla kalastaville. Koeajoveneessä oli sumppua lukuun ottamatta kaikki varusteet ja ne kaikki osoittivat toimivuutensa käytännössä.

Kuskin ja apukuskin paikoilla on kunnon jalkatuet.

Käytössä

Kalapaikoille päästyämme pääsimme kokeilemaan kalastusvarusteiden toimivuutta käytännössä. Vavat ulos vapalaatikosta, takapenkki alas ja takaosan heittotasolle haukia

Kiinteästi asennettu Buster Q tarjoaa perusjärjestelmän veneilijälle, mutta aktiivikalastajan tarpeisiin se ei riitä. Lisälaitteet voi asentaa telineillä pulpettiin ja johtojen läpiviennit välipohjan alta on jo vedetty tehtaalla.

Vene-esittely BUSTER XXL Kalastusvarusteisiin kuuluvat telineet uistinrasioille.

telineiden, kuten RAMien avulla. Veneessä on valmiiksi asennettuna läpivientiputket johdoille. Työn laatu

jallittamaan. Halusin heti kokeilla veneen vakautta ja pyysin herroja siirtymään samalle laidalle missä itse seisoin. Vene ei juurikaan kallistu, vaikka laidalla seisoo lähes 300 kilon paino. En taida olla vakaampaa Suomessa valmistettua venettä kokeillut. Tämä ominaisuus on varsinkin opaskäytössä todella olennainen. Veneessä liikkuminen onnistuu helposti laajan keskitunnelin kautta ja sekä keulassa että perässä kaksi henkilöä kalastaa vaivatta. Kipparille on varattu keskiosa ja apukuskin paikalta heittelee vielä kuudeskin. Kaiteet ovat sopivan matalat, mutta kuitenkin olemassa esimerkiksi vapatelinettä tai vertikaalianturia varten. Iso keskipulpetti luo melko ison tuulipinta-alan, mutta 80 lb työntövoimalla varustettu keulasähkömoottori pitää veneen hyvin aisoissa. Tähän veneeseen 80 lb (24V) on ehdoton valinta.

XXL on laadukkaasti rakennettu. Mikään ei irvistä ja kolise, eikä osien sovituksessakaan ole moitittavaa. Turkkilevyn reunat ovat joissain paikoissa viimeistelemättömiä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota tai mainita asiasta tilauksen yhteydessä. Tässä hintaluokassa levyjen jokaisen kulman tulee olla pyöristetty. Koeajoveneen sähkökomponentit, kuten virrankulutusmittari sekä latauselektroniikka oli rakennettu käyttäen Mastervoltin laadukkaita komponentteja. Veneen muu sähkösarja syntyy omassa tuotannossa Ähtärissä. Takavuosien suomalaisveneiden sähköihin liitettyä ”sinne päin” -henkisyyttä ei tästä veneestä löydy. Sähkö ja vene on vaikea yhtälö, mutta Buster on viisaasti päätynyt laatukomponentteihin ja lunastaa pisteet tällä saralla.

Onko hintansa väärti?

Busterin filosofia ei perustu edullisuuteen tai erityiseen mukavuuteen. Merkki nojaa kestävyyteen, käytännöllisyyteen ja käytön huolettomuuteen. Käytetty Buster on myös helpompi myydä kuin moni muu. Uusi XXL kalastusvarusteilla edustaa suomalaista huippuosaamista ja ratkaisut ovat kalastajalle toimivia. Erityismaininnan annan takaheittotasosta. Niin sanottuihin karvamattoveneisiin nähden Buster XXL edustaa pohjoismaista näkemystä ja meikäläisiin olosuhteisiin suunniteltua konstailemattomuutta. Uskon, että tälle näkemykselle löytyy paljon ystäviä.

Säilytystilat

Veneen iso vapalaatikko ulottuu aina keulaan asti ja vie samalla hieman tilaa keulapiikistä. Veneessä on kuitenkin hyvää tilaa niin keulakannen alla, pulpettien sisällä sekä peräosassa, joten mitään tilanpuutetta ei pääse syntymään, vaikka mukana olisi useammankin kalastajan varusteet. Ergonomia

Kuljettajan ergonomia on hyvällä tasolla ja säädettävissä moneen eri makuun. Vakiona tuleva Buster Q -näyttö on hyvin näkökentässä ja tärkeimmät käyttökytkimet löytyvät sopivasti. Puhelimelle ja muille USB:n kautta ladattaville laitteille löytyy valmis USB-liitäntä. Lisäelektroniikan asennuksessa täytyy käyttää hieman luovuutta, jotta esimerkiksi 9- tai 12-tuumaisen lisänäytön saa järkevästi asennettua. Se kuitenkin onnistuu hyvien

Buster XXL 2020 » Kokonaispituus 6,25 m » Leveys 2,20 m » Paino 840 kg (ilman moottoria) » Kantavuus 795 kg » Henkilömäärä 8 » Moottorin tehoalue 115–150 hv » Polttoainetankki 160 l » Moottorin rikipituus X » Suurin nopeus 43 solmua » Hinta alkaen 48 740 euroa (sis. Yamaha 130 hv) » Kalastusvarusteet lisävarusteina tilaajan toiveiden mukaisesti » Lisätietoa www.buster.fi & buster.fish

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Esittely

Mika Silvasti ja Antti Kalliosaari huoltohommissa.

Nopeaa ja henkilökohtaista palvelua

Lowrancen huollossa Nykypäivänä henkilökohtainen palvelu on yhä harvinaisempaa. Todella usein joudumme asioimaan joko sähköisesti tai soittamalla jossain päin maailmaa olevaan call centeriin, josta apua saa tai sitten ei. Etenkin elektroniikkaan liittyvissä asioissa tämä on todella turhauttavaa. Kalastuselektroniikkavalmistaja Lowrancen maahantuojalla, OPM Internationalilla, ajatellaan onneksi toisin.

owrancen elektroniikkaa löytyy todella monesta suomalaisesta kalastusveneestä ja merkki onkin maamme suosituin niin kilpakalastajien, aktiivisten harrastajien ja mökkikalastajienkin keskuudessa. Laitteita on myyty vuosien aikana tuhansia kappaleita ja sitä myöten aktiivinen laitekanta kattaa useita erilaisia malleja. Käytännössä noin 70 % suomalaisten veneiden kaikuluotaimista on Lowrance-merkkisiä.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Harva ostaa enää pelkän kaikuluotaimen, sillä monet laitteet ovat yhdistelmälaitteita. Yhdistelmälaitteet tarjoavat monia ominaisuuksia niin kaikuluotauksen ja navigoinnin osalta, mutta myös lisälaitteiden, kuten tutkan tai autopilotin liitettävyyttä osaksi veneen hallintajärjestelmää. Lowrancen monipuolisesta mallistosta löytyy jokaiselle sopiva ja tekniikan kehittyessä kalliimmista laitteista tuttuja ominaisuuksia löytyy osittain myös edullisemmissa hintaluokissa, jolloin uudet tekniikat tulevat helpommin tutuksi. Huolto on aina ajan tasalla

Lowrancen huolto toimii OPM Internationalin tiloissa Hyvinkäällä ja yrityksen pitkä historia Lowrancen edustajana Suomessa näkyy komeana laiterivistönä huoltotilan yhteydessä. Laajan laitekannan ja sujuvan palvelun takaamiseksi huoltotiimissä työskentelee neljä henkeä.

Aktiiviset kalamiehet Mika Silvasti, Simo Väisänen, Niklas Söderlund ja Antti Kalliosaari toimivat käyttäjien tukena ja palvelevat asiakkaita päivittäin erilaisissa tuotetukeen liittyvissä asioissa. Huoltotilassa vierailuni aikana työskennellyt Antti Kalliosaari vastailee tuon tuosta puhelimeen avustaen Lowrancen käyttäjiä henkilökohtaisesti. Kysäisen häneltä asiakaspuheluiden välissä, että miksi juuri Lowrancen huoltoa kehutaan niin paljon sosiaalisen median kalastusfoorumeilla. ”Tuotetuntemus, asiakkaan ongelman ratkaiseminen, palvelun Kaikki löytyy heti käden ulottuvilta, joten huolto sujuu nopeasti.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Oli johto uusi tai vanha, niin kaikki varaosat löytyvät heti asiakkaan käyttöön.

Luotainten antureiden toiminta testataan erityisellä anturitesterillä.

Vesitankki, jossa anturit pääsevät omaan kosteaan elementtiinsä.

sujuvuus, aktiivinen kalastusharrastus, yleinen uteliaisuus kalastuselektroniikkaan ja tietenkin rakkaus lajiin ovat tämän työn kulmakiviä”, Kalliosaari luettelee ja tulee samalla kertoneeksi koko Lowrance-tiimin filosofian. Erinomainen palvelu ei synny sattumalta

Kun tuntee tuotteensa, pystyy niiden käyttäjiä myös palvelemaan paremmin. OPM Internationalilla suhtaudutaan kaikkien tuotteiden toimintaan intohimoisesti. ”Lowrancen emoyhtiön, Navicon, puolesta saamme aina viimeisimmän tiedon esimerkiksi softapäivityksistä sekä luonnollisesti tuotekoulutuksen ennen kuin tuotteet tulevat markkinoille. Eri laitteet on suunniteltu hieman erilaisille kohderyhmille. Laitteita on valmistettu usean vuosikymmenen ajan ja siksi on tärkeää, että tunnemme laitteemme pitkältä ajalta – näin pystymme palvelemaan käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla niin uusien kuin vanhempienkin laitteiden kanssa”, Mika Silvasti kertoo. Ratkaisukeskeinen ajattelutapa

Kaikissa elektronisissa laitteissa tulee välillä toimintahäiriöitä tai joku komponentti voi olla viallinen, jolloin laite ei toimi sillä tavalla kun se on suunniteltu. Joskus myös vika voi olla käyttäjässä tai asennuksessa. Hapettuneet johdot ja liitokset paljastuvat usein toimintahäiriöiden syyksi. Esimerkiksi nykyaikaisen kaikuluotaimen anturi tulee asentaa veneeseen huolellisesti siten, etteivät nousulistoista tulevat ilmakuplat tai

OPM International tuo maahan myös mm. Okuman keloja, joiden huolto järjestyy myös tarvittaessa.

pyörteet häiritse anturin toimintaa. ”Välillä tulee kummeksuvia soittoja siitä, miksi anturin tuottama kaikukuva on puutteellista, mutta asiat on yleensä saatu selvitettyä anturin asennon ja tai sijainnin vaihtamisella. Joskus toki sattuu maanantaikappaleita, jolloin tietenkin vaihdamme viallisen osan veloituksetta. Tarjoamme asiakkaalle mieluummin selkeitä ratkaisuja kuin uusia kysymyksiä”, Kalliosaari kertoo. Lowrancen huollossa laitteiden sielunelämä pystytään selvittämään perinpohjaisesti

Esimerkiksi anturin toimintaa voidaan mitata pilkuntarkasti erityisellä anturitesterillä, joka kertoo lahjomattomasti missä kunnossa anturi on. Huollosta löytyy myös vesitankki, jossa anturit voidaan kokeilla vedessä oikeaa kalastustilannetta simuloiden. Tuotteita on hyllykaupalla johdoista ja komponenteista erilaisiin pientarvikkeisiin ja laitteisiin, joten erittäin harvoin tulee tilannetta, ettei takuutilanteessa löydy suoraan tuotetta tilalle hyllystä. Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Esittely Testerin lahjomatonta dataa. Tämä anturi on kunnossa (harmaa käyrä), sininen käyrä on tehtaan optimikäyrä.

Juuri tämä tekee Lowrancen huollosta tehokkaan, sillä tuotteita ei tarvitse odotella ja tiimillä on täydellinen tilannekuva kunkin asiakkaan laitteen tilasta. Huollon nopeutta kuvaa hyvin se, että 99 % tuotteista lähteekin postissa takaisin käyttäjälleen vielä saman päivän aikana kun ne ovat tulleetkin. Palvelua jopa odottaessa

Innokkaat kalastajat eivät joskus malta odottaa postin tai Matkahuollon kulkua vaan tuovat laitteen itse huoltoon. Kalliosaari kertoo, että näitä tapauksia sattuu pitkin kesää, kun kalastus- ja veneilykausi on kuumimmillaan. ”Huollamme asiakkaan laitteen odottaessakin, mutta tästä sovitaan aina erikseen. Ongelma pitää ensin selvittää perinpohjaisesti ennen kuin laitteen luovuttaa takaisin omistajalleen”, Kalliosaari korostaa. Simo Väisänen.

Antti Kalliosaari.

Hyvä palvelu kantaa hedelmää

Niklas Söderlund.

Mika Silvasti.

Tuhansien myytyjen laitteiden myötä OPM Internationalilla on vastuu siitä, että Lowrancen maine pysyy korkealla tasolla. Laitteen myyminen onnistuu monelta, mutta harva palvelee asiakasta myös oston jälkeen yhtä aktiivisesti. Hyvin toimiva jälkimarkkinointi eli asiakkuuden hoito ostotapahtuman jälkeen onkin OPM Internationalin toiminnan keskiössä. ”Pyrimme aina siihen, että asiakkaan kokemat mahdolliset laitteiden käyttökatkokset minimoidaan jolloin asiakkaat ovat tyytyväisiä jälkimarkkinointiimme ja edustamiimme tuotteisiin”, Mika Silvasti summaa Lowrancen huollon periaatteen. Yhteystiedot Lowrancen huoltoon Suomessa:

Antti Kalliosaari Puh 09-27904665 / 09-2790460 lowrance@opm.fi Mika Silvasti mika.silvasti@opm.fi Simo Väisänen simo.vaisanen@opm.fi Niklas Söderlund niklas.soderlund@opm.fi www.opm.fi

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

suurluoto.fi

Kalaan menossa? 999 Räsänen, 50 mm / 11 g Helmi

GR-B

GR/FYe/FR-S

S-C

BL/BLU/FYe/FR-S

BL-C

B-S

BL/R/Ye-S

BR/B-C

BLU/GR/S-C

Räsänen, 70 mm / 20 g Helmi

GR-B

GR/FYe/FR-S

BL-C

C-S

BLU

BL/R/S-C

BL/Ye-S

BR/FYe-C

Santeri, 110 mm / 11 g

GL/BLU/W/O, UV

BL/GR/FYe/FR, UV

GL/BL/Gre/O, UV

GL/BL/G/R, UV

GL/Li/Gre/O, UV

GL/BL/GR/FYe/O, UV

Santeri, 90 mm / 9 g

BL/GR/FYe/FR, UV

GL/Pink/BLU/iS,UV

GL/BR/GR/Pink,UV

GL/Li/Gre/O, UV

GL/BL/G/Pink/O,UV

GL/BL/GR/FR, UV

GL/BLU/FYe/FR, UV

90 GL/G/FYe/FR,UV

Räsänen, 120 mm / 50 g Helmi

BL/FYe/BR/FR-C, UV

BLU/Li/S-S, UV

R/BL-C, UV

Ye/GR-C, UV

GR-C, UV

Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto tokmanni.fi

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Esittely Garmin Livescope Perspective toimii keulasähkömoottorin varteen erityiseen telineeseen asenettuna.

Live-luotausta myös matalassa

Garmin Panoptix LiveScope Perspective Garminin LiveScope-tekniikka on

Anturi on kiinnitetty keulasähkömoottorin

saavuttanut nopeasti vahvan aseman

varteen

suomalaisten aktiivikalastajien veneissä. Tekniikka on kuitenkin ollut tähän asti paremmin sopiva esimerkiksi vertikaalikalastukseen ja syvempiin vesiin. Uudella perspektiivitelineellä LVS32-kaikuanturi saadaan näyttämään erityisesti matalassa vedessä reaaliaikaista kuvaa vedenalaisista tapahtumista.

ntti Heinonen on PikeMastersistakin tuttu aktiivinen hauenkalastaja ja hän lupautui esittelemään minulle uuden perspektiivitilan hyötyjä käytännössä kalakaverinsa Kristian Paasosen kanssa Hangon vesillä.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Antti Heinonen on aktiivinen LiveScope Perspectiven käyttäjä.

LiveScope LVS32-kaikuanturi on kiinnitetty uudenlaisella telineellä Garmin Force -keulasähkömoottorin varten. Teline mahdollistaa anturin käyttämisen joko alas-, eteen- tai perspektiivitilassa. Tilan vaihtaminen vaatii vain anturin asennon muuttamisen, joka tapahtuu kätevästi anturia käsillä kääntämällä. Perspektiivitilassa oleva anturi mahdollistaa näkymän hieman yläviistosta eteen jopa 15 metriin asti. Käytännössä

Antti Heinonen ei ole tunnettu vertikaalijigaaja vaan hänen kalastuksensa perustuu uistimen heittämiseen aktiiviselle kalalle. Siksi uusi perspektiivitila auttaa hänen kalastustaan huomattavasti. Suuntaamme satamasta kohti Antin ottipaikkoja, jotka ovat todella matalia, enim-

Antti Heinosen veneessä myös keulamies pääsee näkemään Perspective-tilan tarjoaman näkymän.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Tässä noin metrinen hauki vaanii saaliskalaa.

Noin metrinen paljastui käytännössä 85-senttiseksi.

millään noin 2,5 metriä syviä lahtia sekä penkkoja. Pääosa kalastuksesta tapahtuu kuitenkin alle 1,5 metrin vedessä ja matalammassakin. Kristian Paasonen toimii heittomiehenä, jolle Antti antaa ohjeita, minne uistin pitää kulloinkin heittää. Liikumme pääosin keulasähkömoottorin avulla ja eleohjauksella toimivan moottorin kääntyessä saamme aina uutta reaaliaikaista kuvaa näytöille. Ruudukko apuna

Antti on skaalannut näyttönsä ruudukon yksittäisen ruudun halkaisijan metrin levyiseksi, jolloin hänellä on helppo tunnistaa metrikalat näytöltä. LiveScope on myös varustettu erityisellä AHRS-järjestelmällä, joka säätää jatkuvasti keilaa veneen liikkeen kompensoimiseksi ja kuva pysyy mahdollisimman tarkkana. Havaintoja

Anturi tosiaan toimii erittäin matalassa vedessä. Luotaimen syvyyslukemat vaihtelevat 0,8-1,7 metrin välillä ja näytölle piirtyy selkeästi liikkuvia lahna- ja salakkaparvia. Tuon tuostakin ruudun reunamilla vilahtaa pitkulainen hauen profiili, joista jotkin herättävät

myös Antin ja Kristianin huomion. Metrikaloja siis. Vaikka saamme usein kontaktin isompiin kaloihin, niin ne häipyvät näytöltä yhtä nopeasti kuin ovat sinne ilmestyneetkin. Muutaman kerran Kristian ehtii tarjota uistinta ja näemme hienosti, kun hauki lähtee seuraamaan, mutta ei iske. Tämä on todella koukuttavaa matalassa vedessä. Antti kertoo, että hän on havainnut perspektiivitilan myötä haukien käytöksessä eräänlaisen paimentamisen piirteen, jolloin hauet ikään kuin ajavat saaliskalaa haluamaansa suuntaan ja tekevät välillä nopeita iskuja saaliin kimppuun. Lopulta onnistumme jallittamaan 90-senttisen hauen iskuun pikkukalaparven liepeiltä eli juuri sieltä missä luotain kalan näytti olevan.

Uskoisin, että perspektiivitilasta on hyötyä myös kuhapattien luotauksessa. Siitä on varmasti apua esimerkiksi keväisessä meritaimenen kalastuksessa, jossa taimenet yritetään paikallistaa silakoiden seasta matalista lahdista. Teline itsessään on edullinen, noin 100 euroa, mutta varsinainen LiveScope-sopiva laitteisto antureineen onkin jo hintavampi, edullisimmillaan noin 3000 euron sijoitus. Siksi se onkin intohimoisesti kalastukseen suhtautuvan henkilön valinta. Lisätietoa www.garmin.com

Onko hyötyä?

Reaaliaikainen luotaustekniikka sopii parhaiten aktiivikäyttäjälle. Myös oppaat ja kilpakalastajat pystyvät varmasti hyötymään ominaisuudesta. Perspektiivitila sopii mainiosti heittokalastukseen matalissa vesissä eli juuri siihen kalastusmuotoon mitä suurin osa hauenkalastajista harrastaa.

Perspectiven käyttö vaatii oman noin 100 euroa maksavan telineen.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

TEKNIIKKA Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Laadukas kytkinpaneeli on hyvin suojattu ja siinä on myös virran ulostulot esimerkiksi USB-latureille.

Johdotus

Veneen johdotuksessa ei alle 1,5 mm2 johtoa kannattaisi käyttää, vaikka laitteen virran tarve olisi pieni. Ohuen johdon mekaaninen kestävyys on heikko ja pienten puristusliitinten käyttö on erittäin hankalaa. Yleisestikin johdotus kannattaa tehdä mahdollisimman lyhyenä, jotta jännitehäviöitä ei synny. Nykyisissä kalastusveneissä on jo niin paljon elektroniikkaa, että ilman kunnollista sulaketaulua laitteiden turvallinen kytkeminen ei onnistu.

Sulakkeet

Kalastusveneen sähkökomponenteilla on suuri merkitys käyttövarmuuteen Aktiivikäytössä olevien kalastusveneiden sekä huviveneiden sähköisten apulaitteiden –ja järjestelmien määrä on kasvanut viime vuosina kovalla tahdilla. Veneessä toimivat sähköt ovat kaiken perusta ja laadukkailla komponenteilla toteutettu sähköjärjestelmä säästää monilta murheilta. Kalastusveneen sähköjärjestelmään kuuluu

Tekniikka

monia laitteita

Mikäli ei oteta huomioon perämoottorin tarvitsemaa sähkövirtaa, on nykyaikaisessa kalastusveneessä huomattava määrä sähköä tarvitsevia laitteita. Näitä ovat esimerkiksi kaikuluotaimet, plotterit, keulasähkömoottorit, matalan veden ankkurit ja tutka. Kaikille laitteille on yhteistä, että ne tarvitsevat mahdollisimman tasaista jännitettä toimiakseen kuten ne on suunniteltu. Hyvin suunnitellun ja laadukkailla komponenteilla toteutetun järjestelmän käyttöikä on huomattavasti pidempi kuin huolimattomasti toteutetun. Kasvavat elektroniikkatarpeet voidaan huomioida jo järjestelmää 88

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

suunniteltaessa ja varmistua siitä, että sen suorituskyky, laajennettavuus ja liitettävyys on helppo pitää ajan tasalla.

Jos asennetaan paljon uutta elektroniikkaa, täytyy varmistua siitä, että kaikilla laitteilla omat oikein mitoitetut sulakkeet. BlueSean sulaketauluista ja automaattisulakkeista löytyy aina oikea sekä tarvittaessa laajennettava ratkaisu kulloisenkin käyttötarpeen mukaan. Hyväkään akku tai akut eivät auta, mikäli virta ei välity oikealla tavalla käyttökohteisiin. Jännitehäviöt tai laitteiden epävarma toimivuus voidaan ehkäistä hyvin tehdyillä kytkennöillä ja oikeilla komponenteilla.

BlueSealta löytyy ratkaisu useimpiin tilanteisiin

Amerikkalaisen BlueSean valikoimista löytyvät muun muassa päävirtakytkimet, latausreleet, sulaketaulut, automaattisulakkeet, liitäntäkiskot, pistokkeet ja pistorasiat, ohjauspaneelit, vesitiiviit kytkinpaneelit sekä katkaisijat. Kalastusveneistä BlueSean tuotteita löytyy useimmin esimerkiksi päävirtakytkimen, latausreleiden, automaattisulakkeiden ja erilaisten sulaketaulujen sekä pistorasioiden muodossa. Kaikki BlueSea-tuotteet ovat IP66 -suojattuja, ellei toisin mainita, sekä täyttävät ISO -ja CE-normit.

Nykyaikaiset kaikuluotaimet ovat kalliita laitteita, eikä niitä kannata kytkeä heikkolaatuisilla komponenteilla.

Olennaisia asioita liittyen kalastusveneen sähköihin

BlueSean komponenteilla saa rakennettua järjestelmän, joka kestää. Kytkennöistä on kuitenkin hyvä korostaa tiettyjä seikkoja, joiden myötä laadukkaat komponentit pääsevät oikeuksiinsa.

Vasemmalla latausrele kaksoisakkujärjestelmälle ja oikealla sulake keulasähkömoottorille.

TEKNIIKKA Perämoottoreiden lataustehoissa on eroja. Esimerkiksi kaksitahtisissa laturit ovat tehokkaampia kuin nelitahtisissa. Kuvan Hondan 100 hv nelitahti lataa 44A teholla. Kuva Janne Koivisto.

Blue Sean päävirtakytkin (ylh.), sulaketaulu ja maadoituskisko muodostavat laadukkaan kokonaisuuden. Käytetyt johdot ovat mahdollisimman paksuja kestävyyden vuoksi.

Akuista käytössä rajattu kokonaiskapasiteetti

”Jos asennetaan paljon uutta elektroniikkaa, täytyy varmistua siitä, että kaikilla laitteilla omat oikein mitoitetut sulakkeet.”

On myös hyvä tiedostaa, että akuista saadaan vain rajoitetusti niiden kokonaiskapasiteetti. Perinteisten akkujen osalta tämä on luokassa 40 - 60 %, mutta uusien ja hinnakkaiden litium-akkujen osalta lähes 100 %. Kun akut ovat lähes täysiä, noin 90 %, tarvitaan viimeiseen 10 % lataukseen huomattavasti enemmän aikaa kuin latauksen alkuvaiheessa. Hyvistä komponenteista tehty sähköjärjestelmä edesauttaa akun nopeampaa latautumista. Akkujen lataus ajon aikana

24V keulasähkömoottorille sarjaan liitetyt 2 x 12V AGM-akkuja Mika Valliuksen veneestä. Blue Sean 50A sulake näkyy keskellä.

Matalanveden ankkurit tulevat yleistymään lähivuosina myös Suomessa. Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Tekniikka

Kun perämoottori käynnistetään, sen laturi alkaa lataamaan starttiakkua, kunnes saavutetaan 14,2 V jännite. Tällöin BlueSean kaksoisakkureleeseen syttyy vihreä valo sen merkiksi, että rele liittää esimerkiksi keulasähkömoottorin käyttöakun samaan piiriin ja perämoottorin laturi lataa molempia akkuja. Perämoottoreiden laturien tehoissakin on eroja, jolloin lataustehokin vaihtelee. Esimerkiksi Hondan 100 hv tarjoaa 44A lataustehon kun taas Mercuryn 100hv:ssa laturin teho on 35A. Kun perämoottori on sammutettu, sallii rele molempien akkujen käytön, kunnes jännite laskee noin 13,7 volttiin, jolloin rele erottaa akut toisistaan. Useimmissa BlueSean releistä löytyy ohjausliitäntä starttimoottorin herätevirralle. Kun perämoottoria taas käynnistetään, katkaisee rele yhteyden startti/varustepuolen välillä, jolloin suuri starttivirta ei vaurioita sitä. Jänniteohjattu rele kannattaa sijoittaa akkujen läheisyyteen, jolloin yhdyskaapelit voidaan pitää lyhyenä ja jännitehäviöitä ei muodostu.

Teksti ANNA-MAIJA AHOKAS Kuvat ANNA-MAIJA AHOKAS, ANNA MCDOUBLEJU & MIKA VORNANEN

Kalastusoppaan työ on tuonut Vornaselle näkyvyyttä myös ulkomailla. Hän luo määrätietoisesti kansainvälistä verkostoa. Kuva Anna McDoubleju.

Kalastusopas on intohimoammatti

MIKA VORNANEN Mika Vornanen istuu lattialla selkä seinää vasten, kahvimuki ja puhelin käden ulottuvilla. Hän sanoo joskus toivoneensa, että asuisi kristallipallossa, sillä silloin työpäivään valmistutuminen saattaisi olla helpompaa.

ornanen on ollut oppaana kymmenen vuotta, ja keikalle lähtö on edelleen työlästä, mutta kovin mieluisaa. Pahasti aamu-unisen pitää olla rannassa paljon ennen asiakkaita, tutkia säätiedotukset, tarkistaa vene ja laittaa välineet ja tavarat paikoilleen, sillä tärkeintä on valmistautuminen. ”Kun aamuisin fiksaan itseni opasfiilikseen, se on melkoinen rutistus. Meiltä vaaditaan paljon: pitää osata arvioida asiakkaan asenne, tuntea toimialueen vedet ja olla teknisesti taitava, ihmisläheinen ja aito, pitää haluta jakaa osaamistaan ja tuottaa elämyksiä, osata opettaa perustekniikat, vaikka unissaan.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Kalastusoppaan täytyy olla intohimoisesti kalastusopas”, Mika summaa. Vornanen miettii ja suunnittelee työtään niin ajaessaan työmatkoja kuin istuessaan toimettomana

Hän ei siedä sitä, että asiat pyörivät paikoillaan, vaan jotakin kehitystä on tapahduttava. Hän haluaa tehdä enemmän ja paremmin. Hän pohtii, miten tavoittaisi edes pienen osan niistä 1,4 miljoonasta suomalaisesta, jotka kertovat harrastavansa vapaa-ajankalastusta. Jokaista harrastajaa kun ei tavoita somen kautta. ”Haluaisin näyttää, millaista kalastus on parhaimmillaan. Pidän opastuksen niin selkeänä ja kevyenä, että asiakas osaa jatkaa harjoittelua omasta veneestään, laituriltaan tai rannalta. Yksinkertaistan vanhoja, kalastusta hankaloittavia tapoja. Usein asiakkaan vavat ja vieheet eivät riitä vaikkapa suurhauen kalastamiseen ja saalisvarmuuden vahvistamiseen. Siksi annan vinkkejä välineiden päivittämiseksi. Ja totta kai toivon myös, että joku tulisi uudestaan”, hän kertoo.

Vapaa-ajankalastajia on monenlaisia, eikä heitä kutsuta kalojen suojelijoiksi, ei oppaitakaan

Vornasen mielestä jokainen hoitaa luonnonsuojeluasiat tavallaan. Oppaiden työtä on opettaa kalastusta, mutta se on myös kalastonhoitoa, jos oppaan veneessä noudatetaan valikoivan kalastuksen suosituksia. Vornasen mukaan saalisahneudesta irrottautuminen on monelle edelleen vaikeaa. Hän kertoo asiakkaalle jo tilausvaiheessa, miksi hänen keikoillaan ei oteta isoja eikä liian pieniä kaloja mukaan. Vornanen uskoo, että kaloja vapautettaisiin useammin, jos kalastamisen taito ja saalisvarmuus olisivat hyvällä tasolla, ja ymmärrettäisiin, että se riittää, kun ruokkii oman perheensä. Valokuvausta harrastavalle Mika Vornaselle opaspäivä on runsauden sarvi

Herkullisiin, yllättäviin ja ikimuistoisiin tilanteisiin joutuvat niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat. Ja kun ihka ensimmäinen kala, tai ennätyskala, on nostettu veneeseen, niin hymy on herkässä jäärälläkin. Asiakkaille ja someen ei kehtaa laittaa kuvia, joissa taustalla lojuu kaljatölkkejä, vavat ja vieheet sekaisin tai kuvattavan päästä kasvaa vapa. ”Monet ovat sitä mieltä, ettei sillä ole väliä, miten kuvan nappaa, kunhan joku muisto jää, mutta minulle se ei riitä. Käymme etu-

”Olisipa kiva, jos joku junnu katsoisi mua ja sanoisi, että noin minäkin teen joskus.” käteen läpi, kuinka kala pidetään kädessä, jotta se näyttää hyvältä ja saadaan nopeasti takaisin veteen. Noin 95 prosenttia asiakkaista antaa kuvista palautetta, ja erityisen hyvältä tuntuu, kun saan eräksi otetusta kalasta ruokakuvan.” Veneensä kylkiin Vornanen teippautti yhteistyökumppaneiden logot, niin kuin isot pojat suuressa maailmassa tekevät. Venemessuilla 2015 hänen päällään oli itse suunniteltu sponsoreiden nimillä varustettu paita. ”Se oli ensimmäinen kerta, kun ammattiopas toi sponsorit julkisuuteen. Amerikassa urheilukalastusmessuilla näin, miten ylpeitä oppaat olivat työstään, ja he näyttivät sen. Meillä kalastusala oli jämähtänyt siihen, mitä oli saavutettu, ja siksi ala ei ollut kehittynyt. Se ei riitä, että katsellaan omia kengännauhoja ja ollaan tyytyväisiä. Eikä se riitä sponsoreille”, Mika toteaa. ”Pidän yhteyttä niin yhteistyökumppaneihin, vakioasiakkaisiin kuin seuraajiin sosiaalisessa mediassa. Aktiivisuus on yksi onnistumisen kulmakivistä. Toinen on yrityksen talouden hallinta hyvän kirjanpitäjän avulla”, Mika vinkkaa niille, jotka harkitsevat alalle tuloa. Mika Vornasellakin on tulevaisuuden haaveita ja unelmia. ”Olisipa kiva, jos joku junnu katsoisi mua ja sanoisi, että noin minäkin teen joskus. Kolme keikkaa viikossa, ja kaksi päivää sisällä suunnittelua ja kehittelyä olisi ideaalitilanne, johon Vornanen pyrkii. Hän haluaa nostaa kalastusoppaan työn arvostusta, ja sanoo, että jokaisen pitäisi olla ylpeä työstään.” ”Sen tietää, milloin on saavuttanut ammatillisesti tason, joka riittää itselle, ja sitä ei tarvitse hyväksyttää kenelläkään. Olen liian vanha tekemään kompromisseja vain muiden takia. Olen kiitollinen heille, jotka ovat auttaneet, vieneet eteenpäin ja kulkeneet mukana. En jää tuleen makaamaan ja suremaan vaikeuksia, mutta toivon, että selkä kestää. Ja kolmas kirja on kirjoitettava, kun lupasin. Jos jotain luvataan, se pidetään. Kaduttaa, että menin lupaamaan”, Vornanen nauraa. Mika Vornasen kalenterissa on tyhjiä päiviä. Nyt tarvittaisiin kristallipalloa, joka kertoisi, kauanko tämä korona piinaa.

Mika Vornanen on erityisen iloinen siitä, että monet perheet, pariskunnat, sekä isät tai äidit lapsineen ovat löytäneet kalastuksesta yhteisen harrastuksen. Kuva Mika Vornanen.

Vornanen ei ole kateellinen kenenkään kaloille eikä kalustolle. Häntä harmittaa, että painoarvoa saa se, joka huutaa kovimmin, tai sattuu saamaan isoimman kalan. Kuva Mika Vornanen.

Merkkipaaluja Mika Vornasen kalastusuralla 1963 ensimmäinen kala 2010 Haukikoira®™ 2010 knsimmäinen kalastusopaskeikka 2011 kalastusoppaan ammattitutkinto 2012 Haukikoira Oy 2013 Haukireinot 2016 Vuoden kalastusopas 2017 Patriot Pikehound -vapa Vornasesta tuli kalastusopas olosuhteiden pakosta. Helsingin Puhelinyhdistykseltä tuli potkut 30 vuoden palveluksen jälkeen maailman talouden laman aikaan. Kuva Anna-Maija Ahokas. Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Uutta & kokeiltua

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.com/scandinavia 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Santerin kaksi kovaa väriä, muikku ja papukaija..

Professorin 1-koon uusia värejä sinihile ja savumuikkukuosissa.

Lätkän muikku -ja savumuikku ovat saaneet hopeahiletehostetta.

Kuusamon Uistin laittoi värikuosit uuteen uskoon

uusamon Uistimen pääsuunnittelija Jyri Junttila lähetti kevään korvilla upeita uusia värejä kokeiltavaksi. Koronan johdosta emme päässeet kokeilemaan värejä käytännössä vielä kunnollisesti, mutta hienosti rakennettu väripaletti antaa varmasti tuloksia vesillä.

1-koon Professorin värien uusi syvyys

Iso ”Proffa” on ollut suosittu uistelijoiden keskuudessa ja heiltä saadun palautteen mukaan uusia värejä onkin toteutettu. Ajatus perustuu metallihilesinisen ja oranssin kontrastiin. Hopeiset tehosteraidat lisäävät vaikutusta veden alla yhdistettynä messinkiseen pohjaan. Hauet ja kuhat saavat kovaa purtavaa. Lätkään uudistettu muikku -ja savumuikkuväri

järville. Uskon sen olevan myös todella kova kesäisen ahvenen uistelussa. Toinen mainio väri on papukaija erityisillä hopeasuomuilla. Suomuista tuleva välke yhdistyy papukaijavärin räikeyteen ja tuo kuhan näkökenttään sellaisen cocktailin, ettei naskalihammas voi olla iskemättä. Kirjolohikaan ei voine välttyä välittömältä iskurefleksiltä. Lisätietoa Kuusamon Uistimen uutuuksista: www.kuusamonuistin.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

Hilettä ja aistikkaita väriliukuja tarjoavat uudet värit sointuvat upeasti maamme järvien kirkkaisiin, tummiin tai humuspitoisiin vesiin. Hauki ja taimen mieltyvät varmasti näihin väreihin. Lätkää voi myös kokeilla pilkkinä. Santerin uudet vaatteet

Kuusamon Uistimen kuhakone, Santeri, päivittyi sekin tähän kesään. Santerin pienin malli on nyt saatavissa myös muikkuvärissä, joka on suunniteltu erityisesti syystaimenen uisteluun

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Santerin uudistettu papukaija on klasikko jo syntyessään.

Uutta ja kokeiltua Etenkin aitoa salakkaa matkivat Herring Shadin kuosit ovat ehkäpä markkinoiden tarkinta antia.

Olin jättänyt kuvausta varten rigaamattomia pyrstöjä laiturille ja kun olin hetken pois, niin lokit olivat laiturin nokassa odottamassa vuoroaan. Se kertoo ehkä parhaiten sen, miten aidon näköisiä 4D Herringit ovat.

Savage Gear 4D Herring Shadien pienemmät koot maistuvat kuhalle ja ahvenelle

Kuha ja ahven ovat 9 & 11-senttisten 4D Herring Shadin kohdekaloja.

avage Gear 4D Herring Shadien neljäs ulottuvuus on luotu erityisellä Photo Chrome -painotekniikalla, jossa 3D muodon päälle luodaan yksityiskohtaisen pinnan avulla lisää ulottuvuutta. Palettia täydentää erityinen tuoksu, jonka valmistaja sanoo provosoivan kaloja iskuun. Jigit on tehty sitkeästä, kestävästä ja herkästä materiaalista ja niiden hieman paksumpi etuosa mahdollistaa jigipään paremman paikallaan pysymisen. Hyvänä yksityiskohtana ovat silmät, jotka ovat painettu valuun eivätkä irtoa kuten kovat liimatut silmät. Savage Gearin tyyliin jigit muistuttavat hyvin paljon oikeita kaloja, toki väripaletissa on mukana myös ärsyvärejä kuten firetiger. Jigien uinti on hyvin luonnollisen oloista pienen saaliskalan uintia. Photo Chrome -painotekniikan tuoma lisäarvo on näiden jigien suurin etu

Tuskin mikään muu valmistaja pystyy toteuttamaan näin yksityiskohtaisia jigejä. Savage Gear 4D Herring Shadeja luonnollisempaa olemusta löytyy vain elävistä kaloista. Suosittelen tutkimaan huolella upeita yksityiskohtia kuten suomujen ja kylkien saumattomasti toimivaa luonnollisuutta. Saatavilla 9 ja 11 cm versiot. 9 cm/4 kpl paketti, 11 cm/3 kpl paketti. Hinta 8,90 euroa/pkt. Lisätietoa www.opm.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

9-senttinen sopii parhaiten ahvenen kalastukseen.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua Saku Laaksosen aisapari Hannu Vesaranta esittelee keväisen huippupäivän 94 cm / 11 kg kuhaa, joka oli päivän jättikuhista pienempi. Isompi oli 97 cm / 12,3 kg! Kuva Saku Laaksonen.

Saku Laaksonen & Hannu Vesaranta löytävät kalat taidolla ja tekniikalla

ämän kevään Hauenkalastajat Open -voittajatiimi oli tuloksella 593 cm Saku Laaksonen ja Hannu Vesaranta. Sakun ja Hannun sosiaalisen median kanavat ovat pullollaan isoja kaloja, joiden vuoksi on nähty huomattavan paljon vaivaa. Tässäkään lajissa mikään ei tule ilmaiseksi. Saku kertoo, ettei kannata olla liikaa ennakkoluuloja. ”Useimmiten isoimmat kalat löytyvät juuri sieltä missä niitä ei uskoisi olevan”, hän sanoo. Tämä kannattaa jokaisen kalastajan painaa mieleen ja varsinkin silloin jos käytössä on nykyaikaista kaikutekniikkaa. Esimerkiksi täysin mitättömän näköinen paikka voi olla todellinen eldorado pinnan alla. Viistokaikuluotain paljastaa hyvin mitä mitä tylsän näköisen kallioseinämän juurella voi olla olla. Vedenalaiset tekijät vaikuttavat kalan olinpaikkaan – veden päällisillä tekijöillä on paljon pienempi rooli. Miten haetaan ”oma järvi”?

Saku ja Hannu tunnetaan siitä, että he ovat ahkeria uusien alueiden tutkijoita. Kovalla työllä selvitetyt paikat ovat pelikirjassa erittäin tärkeässä roolissa. ”Järvi kartoitetaan syvyyskäyrien mukaan, joista poimitaan ennakkoon kuumimman näköiset paikat. Vesillä pyritään luotaamaan mahdollisimman monipuolisia syvyysprofiileita ja saamaan päivän koodista kiinni”, Saku kertoo käytännöistä. Kun ollaan vesillä, korostaa Saku kohteiden ennalta havaitsemisen merkitystä.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

”Kun olemme havainneet kalat käyttäen Garminin Livescope Perspective -tilaa, pystymme kalastamaan kohteet mahdollisimman kaukaa ja tulkitsemaan kalan käytöstä vieheitä ja veneen läheisyyttä kohtaan.” Saitte Hannun kanssa myös hienoja kuhia ennen Hauenkalastajat Openia. Kerro hieman reseptistäsi suurten kuhien suhteen. ”Meillä on Hannun kanssa satojen eri kuhavesien kokemus, joiden pohjalta valikoimme kevään kohteeksi sellaisen olosuhteen omaavan järven, joka voisi tuottaa niitä kaikista painavimpia kuhia. Kyseisenä päivänä kalat oleskelivat niin lähellä pintakalvoa, että veneen läheisyydestä olisi ollut vain haittaa. Tämän takia kalastimme heittämällä emmekä vertikaalitekniikalla”, Saku avaa pelikirjaansa. Kuten huomataan, eivät isot kalat tule helposti. Vaikka uusin tekniikka on mainio apu, tarvitaan silti kalamiestaitoa, jotta kokonaisuutta voidaan ymmärtää. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAKU LAAKSONEN

”Esimerkiksi täysin mitättömän näköinen paikka voi olla todellinen eldorado pinnan alla. Viistokaikuluotain paljastaa hyvin mitä mitä tylsän näköisen kallioseinämän juurella voi olla olla.”

Uutta ja kokeiltua Pencil on rigattu perinteisesti.

Savage Gear Sandeel Pencil kotiuttaa kalat

avage Gear Sandeel Pencil on 12,5 cm ja 19 g painava puikkomainen meritaimenuistin. Se on tunnetumman inline-uistin SG Sandeelin sukulainen perinteisellä rigauksella. On totta, että inline-versio tästä samasta uistimesta on erittäin pyytävä ja hienosti uiva. Sen uintihan perustuu takatyöntöön, jonka saa aikaan koukku, joka osuu siimassa liukuvaan uistimeen. Sandeel Pencil perustuu samanlaiseen aihioon, mutta rigaus on perinteinen eli koukku kiinteästi takana sekä kiinnityslenkki edessä. Maahantuoja OPM International lähetti minulle pari Penciliä testiin keväisille taimenvesille Helsinkiin. Tänä keväänä kalaa olikin mukavasti tavoitettavissa ja Pencil pääsi jo heti ensimmäisillä reissuilla tositoimiin. Seuraavassa pieni reissurapsa, joka kertoo olennaisen

Pidän aina mukanani varmuuden vuoksi erityyppisiä uistimia, sillä välillä raati on niin hankalalla tuulella, että pakki pitää käydä täysin läpi, eikä sekään aina riitä. Satuin olemaan palaamassa pieneltä iltaiskulta ko-

tirantaan ja muistin, että minullahan oli pari Penciliä vielä kokeilematta. Ajattelin, että heitän muutaman heiton, jotta näen, miten uutuus ui verrattuna serkkuunsa ja muihin uistimiin. Pencil tulee hieman nokka pystyssä kiemurrellen ja vajoaa perä edellä, missä suhteessa se eroaa serkustaan, joka vajoaa aavistuksen tasaisemmin. Pencil lentää kuin luoti. Pitkäheittoisella uistimella on helppo kammata laaja alue nopeasti. Menin erääseen vakiopaikkaani, josta en ollut vielä tällä kaudella kalaa tavoittanut. Ensimmäisellä heitolla ei tapahdu mitään, mutta toisella heitolla taimen lyö ohi pinnan tuntumassa ja näen, että kyseessä on mitallinen kala. Kolmas heitto ja vähän jännittää. Kelaan rauhassa ja tiputtelen välillä. Juuri kun olin ajatellut, ettei taimen

enää olisi kiinnostunut, niin pam ja kala ilmassa! Aktiivisen väännön jälkeen kotiutan kaiteen paremmalle puolelle hyväkuntoisen ja lihavan ruokakalan, 54-senttisen istutetun meritaimenen. Myhäilen matkalla laituriin. Ei hassumpi suoritus 9 euron tulokkaalta. Tervetuloa rosteriin. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Pencileitä perusväreissä. Suomeen on tehty kolmen erikoisvärin sarja, johon kokeilemani pumu kuuluu.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua

Victorinox Skipper on vesillä kuin kotonaan

Pihdeissä on puristusvoimaa.

Ei turhia ominaisuuksia tai kikkailuja. Vain selkeää toimivuutta.

Victorinox Skipper on erityisesti veneilykäyttöön sopiva veitsi.

”Se ei huuda, että merikarhuja ollaan, vaan tekee olemuksellaan ja toimivuudellaan vaikutuksen.” 96

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

ictorinoxin huippulaadukkaat linkkuveitset ovat saaneet veneilijän ja kalastajan oman version. Tunnelmallisen sininen väri ja kompassiruusu kertovat tämän veitsen luonteesta ja käyttötarkoituksesta. Tämä veitsi ei vähästä hätkähdä ja sen voi mainiosti pitää veneessä säilytettävänä tilanteiden varalle, sillä pitkän ja osittain sahalaitainen terä soveltuu erityisen hyvin köyden katkomiseen. Se, mikä tekee tästä veitsestä erikoisen, on sakkelin avaaja sekä pihdit, joissa on tarkkuutta, mutta samalla kokoisekseen merkittävä puristusteho. Veitsen muita ominaisuuksia ovat muistakin Victorinoxin veitsistä tutut korkkiruuvi, pullonkorkin avaaja, ruuvimeisselit, johdon kuorija, purkinavaaja, koverrin, pinsetit, johdon katkaisija ja hammastikku. Hyvin käteen istuva varsin kookkaan kokoinen Skipper on tyylikäs valinta veneeseen. Se ei huuda, että merikarhuja ollaan, vaan tekee olemuksellaan ja toimivuudellaan vaikutuksen. Veitsen hinta on 98 euroa ja lisätietoa löytää osoitteesta www.mastermarkbrands.fi Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Uutta ja kokeiltua

Victorinoxin Epicurean-paistolastat tuovat lisäarvoa ruoanlaittoon

uoviset paistolastat sulavat kuumalla pannulla ja puiset lahoavat tai niitä ei voi laittaa astianpesukoneeseen. Jäljelle jää metallinen, joka naarmuttaa pinnoitettuja pannuja. Onneksi on vielä Epicurean-puukuitu. Veitsivalmistaja Victorinoxin nerokas idea on valmistaa paistolastat FSC-sertifioidusta Epicurean-puukuidusta. Samaan sarjaan kuuluu myös leikkuulauta, josta kirjoitimme viime vuonna. Ruskeissa lastoissa käytetystä puukuidusta 50 % on kuluttajilta ylijäänyttä jätepaperia ja toinen 50 % havupuista saatavaa kuitua. Mustissa lastoissa käytetystä kuidusta 90 % on FSC-sertifioitua puuta ja loput 10 % kuidusta on sekoitus eukalyptusta ja mäntyä. Lastat kestävät 175 asteen lämpötilan, niitä voi käyttää pinnoitetuilla pannuilla tai grillaamisessa eivätkä ne hätkähdä astianpesukonetta tai kosteita säilytysolosuhteita, kuten venettä. Setissä on kaksi lastaa, musta ja ruskea. Hinta ei ole ihan halvimmasta päästä, 35 euroa, mutta sillä saa käytännössä lähes ikuiset lastat, jotka ovat kaiken lisäksi tyylikkäät. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

Victorinoxin Epicurean-puukuitulastat edustavat huippulaatua sveitsiläiseen tyyliin.

”Ruskeissa lastoissa käytetystä puukuidusta 50 % on kuluttajilta ylijäänyttä jätepaperia ja toinen 50 % havupuista saatavaa kuitua.”

Lastat toimivat myös mainiosti grillilastoina retkillä. Victorinoxin leikkulauta ja lastat on valmistettu samasta Epicurean-puukuidusta.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua

Crankbait-kalastus on kovassa nosteessa, Daiwalta löytyy kattaus tähänkin lajiin.

Mikko Riekkinen on Daiwan tiimin tuorein vahvistus

uodonkin tiskin takaa tuttu Mikko Riekkinen tunnetaan etenkin haukimiehenä, mutta Daiwan tiimiin ei pelkillä haukimeriiteillä ole asiaa. Kaikkien petokalojen pyyntitaidot ovatkin Mikolla keskiössä ja hän tuo tietotaidollaan näkemystä ”predator”-kalastukseen. Lapsena ahventa ja haukea soutuveneestä Pohjois-Savossa kalastaneen ja myöhemmin taimenen perhokalastukseen hurahtaneen Mikon tie on vienyt Savosta töiden myötä Helsingin Lauttasaareen, jonne hän muutti reilu parikymppisenä. Pääkaupunkiin muuton myötä merellinen hauenkalastus ja meritaimenen kalastus nousivat Mikon aktiivilajeiksi. Hieman myöhemmin myös jigihommat tulivat mukaan kuvioon. ”2014 Ruodon keskustan myymälässä työskennellessäni havahduin siihen, että tiedot ahvenkalojen jigaamisesta olivat hiukan hataralla pohjalla, joten päätin panostaa kesät ahvenen ja kuhan jigaukseen”, Mikko kertoo. Lohjanjärvellä ja Pohjois-Kallavedellä kesät jigausta opiskeltuaan Mikko päätti lähteä kokeilemaan myös kisakalastusta ja mittaamaan omaa tasoa lajin huippuja vastaan 2017 Lund Predator Classicissa yhdessä entisen työkaverinsa Janne Huhtasen kanssa. ”Sijoitus oli muistaakseni kovassa seurassa kahdeksas. Se toi entistä enemmän mo-

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

tivaatiota treenaamiseen ja opiskeluun, sekä uskoa siihen, että lajin huiput on ehkä mahdollista tavoittaa. Tuosta syntynyt kipinä on nyt hehkunut pitkään ja odotan kesää lähes yhtä paljon kuin kevään ensimmäisiä haukireissuja”, hän tarinoi. Mikon rooli Daiwan tiimissä

Mikon tehtävänä on testata uusia tuotteita ja antaa niistä palautetta Daiwalle, sekä tuottaa Daiwan some-kanaviin materiaalia. ”Minulle tämä on hieno tilaisuus yhdistää omat harrastukseni eli valokuvaus ja kalastus. Ruodossa työskentely antoi mukavasti pohjatietoa eri valmistajien tuotteista, sekä maahantuojien työskentelystä. Daiwan tuotteiden laatu ja ammattimaisuus vakuuttivat, joten lähdin erittäin mielelläni Daiwan kelkkaan”, Mikko taustoittaa. ”Esimerkiksi viime lokakuussa olimme Daiwan Juhani Hutrin kanssa kuvaamassa ja testaamassa haukikelaa, joka tulee markkinoille 2020 syksyllä. Tuotteita kehitetään, sekä testataan pitkäjänteisesti ja markkinoille tuodaan valmis tuote”, hän kertoo käytännöistä.

varustettu Fujin komponenteilla. Prorex X 8’ 120 g on hänellä useimmiten käytössä. Keloista Mikon valinta on Tatula 200HD. Hän sanoo sen olevan haukikelaksi ulkoisesti pienikokoinen ja kevyt, mutta siimakapasiteetti on riittävä 0,35mm kuidulle. ”Somea seuranneet ovat huomanneet, että Lazy Jerk on mukana melko monessa kuvassa 175 mm ja 155 mm versioina. Leveähkö runko uittaa jerkkiä käytännössä suoralla kelauksella ja kiilamainen jerkki säilyttää uintisyvyyden hyvin eli sitä voi uittaa tarpeen mukaan aivan pintakalvossa tai syvemmällä. Jigeistä on pakko mainita Daiwan Japanissa valmistettu Tournament D’Fin, joka on erittäin eloisa ja toimii loistavasti myös matalassa kasvuston seassa Offset-koukulla rigattuna ahvenelle ja kuhalle”, Mikko valottaa. Mikon mielipide live-kaikuluotainteknologian käyttöön

Mikko kertoo saaneensa Live-tekniikkaan ensipuraisun viime vuonna Ruoto Predator Classic -kisassa Janne Huhtasen kanssa.

Tekijämiehen suosikit

Mikon suosikkivapasarja on Prorex X. 100 euron hintaluokkaan osuva vapa, joka on kevyempi kuin useat kalliimmat kilpailijat ja

Savosta Helsingin keväisille nokkakalavesille on pitkä matka. Mikon kalastus onkin monipuolista ja ennakkoluulotonta. Nokkakalat ovat usein loppukeväästä meritaimenkalastuksen sivusaaliita.

Uutta ja kokeiltua ”Laitteet antavat valtavan määrän informaatiota kalan liikkeistä, mutta sitä tietoa pitää osata myös hyödyntää ja vielä viime vuonna ei sitä tarpeeksi hyvin osattu. Tänä vuonna oli tarkoitus kiertää Ville-Matti Blomqvistin kanssa paljon kisoja ja harjoitella Liven käyttöä kalastuksessa, mutta valitettavasti kisoja on jouduttu perumaan koronan takia. Laitteet mahdollistavat hurjia tuloksia osaavissa käsissä, mutta ensin tarvitaan ne osaavat kädet”, hän toteaa ja on siinä täysin oikeassa. Mikon oman kalastuksen kehittyminen

Viimeisten vuosien aikana tapahtunut kehitys omassa kalastuksessa on Mikon tapahtunut etenkin merialueen kalastuksessa. ”Olen panostanut isojen ahvenkalojen kalastukseen merellä, jossa kalastan hyvin matalia ja kasvustoisia paikkoja. Alle metrin merivedestä onkin noussut esimerkiksi 87 cm ja 89 cm kuhat, sekä yli kilon ahvenia”, hän mainitsee. ”Näiden paikkojen kalastus on vaatinut uusien tekniikoiden ja välineiden opettelua. Eniten siiman jatkeena näissä paikoissa ovat offset-koukuilla varustetut Tournament D’Fin 5” jigit Flex Jig Head -painolla, Daiwa Prorex Spinnerbait 7 g ja ahvenperhot. Taimenta on edelleen hieno käydä heittämässä Helsingissä, etenkin kun tuntuu, että meritaimenia on tällä hetkellä melko hyvin liikkeellä. Hauenkalastus matalassa vedessä on kuitenkin se mihin en tunnu kyllästyvän ikinä”, Mikko päättää. Mikon löydät Instagramista nimellä mikko_daiwascandinavia Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MIKKO RIEKKISEN ARKISTO

Daiwan haukiuistinten kärkikaartia edustava Lazy Jerk on usein Mikon siiman päässä tuloksekkaasti. Kuvan kala on napannut uutuuskoon 175 mm.

Ursuit ® Sea Horse Coastal

URSUIT.COM Ikuista, jaa & löydä p a r h a a t k a l a he t ke t myös somessa!

#ursuit Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Uutta ja kokeiltua

Jigixs -jigipäät rigataan reiän kautta suoraan siimaan kuten mormyska.

MA Jigixs jigipää tarjoaa erilaisia rigausmahdollisuuksia

arkku Autio tunnetaan ehkä parhaiten monitoimiuistin MA-leechistä. Innovatiivinen mies on kehitellyt uudenlaisen jigipään, jossa on tavanomaisen metallisilmukan sijasta siimanpujotusreikä kuten mormyskassa. Ratkaisu mahdollistaa erilaisten koukkurigausten tekemisen helposti. Kiinnitys tapahtuu siimaan lenkkisolmulla. Siimasta muodostunut silmukka laitetaan jigipäässä olevan reiän läpi ja kiristetään. Mikäli haluaa, voi lenkkiin laittaa mukaan vielä lisäkoukun. Irrotus tapahtuu löysäämällä siimaa ja työntämällä lenkkiä hieman auki. Reikä on riittävän suuri, jotta siitä mahtuu 0,40-0,50 mm siiman lenkki.

riittävän tiivis, jotta se ei luista ja kiristy liikaa jigipään tyveen, jolloin vaihtaminen on paljon työläämpää. MA Jigixs -jigipäitä on saatavilla 4-11 g painoisina sekä pitkällä että normaalikoukulla. Valmiiksi maalattuja värejä on 4. Pitempien koukkujen etuna on se, että niiden koukunsuut ovat lähempänä jigin pyrstöä, jolloin pyrstöt eivät katkea niin helposti ja ne myös tartuttavat paremmin ns. pyrstönimeskelijät. Hinta 5,95 euroa/pkt. (Sisältää 2 maalattua tai 3 maalaamatonta päätä). Lisätietoa www.ma-leech.com. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat VALMISTAJA & ANTTI ZETTERBERG

Mitään erillisiä viehelukkoja ei tarvita

Lenkkisolmun voi sitoa joko kuitusiimaan suoraan tai noin 0,40 mm fluorocarboniin. Fluoron kanssa tulee olla tarkkana, että solmusta tulee

MA Jigixsin ”lukkona” toimii lenkkisolmu.

Lisäkoukku rigattuna alas. Sen voi myös laittaa ylös.

100

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Siimalenkki läpivietynä.

Uutta ja kokeiltua

VMC-lippakoukku myydään aina kahden kappaleen paketissa.

Uistimet eloisiksi

VMC Bladed Hybrid Treble -lippakoukku

U Lippakoukusta löytyy vaihtoehto kaikkiin uistintyyppeihin.

utta eloa jokaiseen uistimeen merkistä tai koosta riippumatta. VMC:n uudet lippakoukut saavat passiivisestikin uivat uistimet uuteen eloon. VMC:n terävään kolmihaarakoukkuun on integroitu leikari ja lippa, joka pyörii vinhasti uistimen perässä saaden aikaan välkettä ja värinää veteen. Näitä koukkuja kannattaa kokeilla erityisesti silloin kun kala on nirsolla tuulella. Ärsyttävästi välkehtivä pikkulippa ärsyttää ne varmasti iskemään. Saatavilla koot 2-8 eli haukiuistimista pienempiin lusikoihin sopivina. Hinta 9,90 euroa. 2 kpl/pkt. Lisätietoa www.normark.fi. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JANNE KOIVISTO

Lippa pyörii herkästi nerokkaan rakenteen johdosta.

”Näitä koukkuja kannattaa kokeilla erityisesti silloin kun kala on nirsolla tuulella.” Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

101

Uutta ja kokeiltua

Kampelan käsittely.

Luettua Sakke Yrjölän Kalankäsittelyn opas

Särkikalojen lihasruotovertailu.

ehtemme avustajan, graafikon ja kalaruokien -ja käsittelyn erikoismiehen Sakke Yrjölän teos ei jätä mitään sattuman varaan. Kaikkea kalankäsittelyn suhteen on ajateltu. Lopputulos hivelee silmää ja lukuhermoja. Vaikka Sakke kirjoittaakin tähän lehteen, se ei vaikuta lainkaan tähän tekstiin. Hänen tekemänsä Kalankäsittelyn opas on yksinkertaisesti paras koskaan näkemäni teos kalojen käsittelystä. Vaikka en itse mikään turisti kalojen käsittelyn suhteen olekaan, tarjosi kirja minulle huomattavan paljon uutta tietoa, eikä vähiten särkikaloista.

Sisäelimet ja ruoto.

Anatomian kautta käytäntöön

Sakke vie lukijan kalojen anatomian sekä biologian kautta niiden ruoaksi käsittelyyn käytännössä. Eri kalalajit tulee käsitellä eri tavoin ja nämä kaikki tavat neuvotaan kirjassa hienosti kuvitetuin ohjein. Kaloista ei käytetä pelkkiä fileitä vaan kaikki hyödynnetään – poskilihat, evät, ruodot, nahka, sisäelimet ja mäti. Minulle vaikuttavinta antia olivat sivulta 22 alkavat särkikalojen lihasruotovertailut. En tiennyt, että eri särkikaloilla on huomattavan paljon erilaisia lihasruotoja, jotka poikkeavat toisistaan. Suurin osa särkikaloista on myös erinomaisen hyviä ruokakaloja ja oikein käsiteltynä niiden maku pääsee hienosti oikeuksiin. Sakke on nähnyt hurjasti vaivaa pyytäen monet kirjan lajeista ja tutustumalla niiden anatomiaan omatoimisesti sekä biologian ammattilaisten kanssa. Kirja kertoo myös sen, että kaikki Suomessa esiintyvät kalalajit ovat syötäviä, mutta samalla kerrotaan mitkä ovat uhanalaisia ja mitkä eivät. Tämä on hyvää tietoa, sillä esimerkiksi rasvaeväisen meritaimenen tai Saimaan järvilohen syöminen on silkkaa typeryyttä ja käytännössä laitonta touhua. Kirja sopii jokaiselle kalastajalle

Sakke Yrjölän perusteellinen työnjälki on miellyttävää katsella ja lukea. Kun tieto on pakattu selkeästi ja sanoitus on mukavaa jutustelua, viettää kirjan parissa tovin jos toisenkin. Samalla tulee miettineeksi niitä kaloja, joita ei ole koskaan saanut saati maistanut.

102

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Mädin talteenotto.

Kirjan hinta on kohtuulliset 29,95 euroa ja sen löytää esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta osoitteesta suomalainen.com. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Uutta ja kokeiltua Hannu Huttusen valinta kaudelle 2020 oli Ursuit Seahorse Coastal.

Ursuit Sea Horse Coastal ei säiky suolaisia vesiä

annu Huttunen mietti uuden kuivapuvun hankkimista ja Venemessuilla helmikuussa löytyi hänen tarpeisiinsa oikea vaihtoehto. Ursuit Sea Horse Coastal. Minkälainen puku on kyseessä? Ursuit Seahorse Coastal on kahdesta eri Gore-Tex -kankaasta valmistettu. Puvun suunnittelussa on ollut mukana Vekkuli-uistimistaan tunnettu Jarno Vähämäki, joka käyttää kuivapukua myös kahluukalastuksessa. Jarnon toiveiden mukaisesti Coastalista löytyy erityinen vavanpidike, johon vavan saa tuettua esimerkiksi silloin kun operoi haavissa olevan kalan kanssa. Puvun kaikki osa-alueet on tehty kestämään kovaa käyttöä myös muuten kuin veneessä tai kelluntarenkaassa. Se on tukeva, mutta joustava; tiivis, mutta istuva. Puvussa on diagonaalinen vetoketju alkuperäisten Seahorse-mallien tyyliin, mutta muuta muuten puku edustaa parasta osaamista, mitä markkinoilta on tarjolla. Puvun toimivuuden niin vene -kuin kahluukalastuksessakin viimeistelevät selkäosan haavilenkki sekä toimivat taskuratkaisut, jotka on suunniteltu erityisesti kahluukäyttöä ajatellen. Seahorse Coastalin hinta on 1539 euroa. Se on paljon rahaa, mutta vastineeksi sillä saa markkinoiden kärkeä olevan puvun, jonka optimoitu toimivuus kalastajalle ilahduttaa. Lisätietoa www.ursuit.com Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MARKUS TANDEFELT & VALMISTAJA

Tiivis tasku olkapään alla sekä paikka pihdeille. Kaikkea on ajateltu.

Vavanpidike.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

103

Uutta ja kokeiltua

DePaul Design PikeMate sopii mainiosti esimerkiksi isojen lusikoiden heittämiseen.

Santicolta täsmäuutuuksia Jakki kirjolohivaaput

Jakki kirjolohivaaput ovat pieniä 2-5 grammaisia namupaloja etenkin kirjolohelle, mutta myös ahven ja siika ovat mieltyneet sympaattiseen nappulaan. Näitä pieniä mikrovaappuja heitetään kevyillä välineillä ja ohuilla siimoilla. Niitä voi myös hyvin soutu-uistella, jolloin niiden liike on tehokkainta. 7,50 euroa maksava vaappu ui maksimissaan metrin syvyydessä. Lisätietoa www. santico.fi

Jakki kirjolohivaapun uinnin salaisuus on muotoiltu uintilista.

DePaul Design PikeMate 240 cm -hyrrävapa

Suosittujen ja kohtuuhintaisten PikeMate-vapojen tarina jatkuu. Viime numerossa esiteltiin haspelivapa ja nyt on vuorossa hyrräversio. Vavasta on saatavilla vain yksi versio, viehesuositukseltaan 25-70 grammaisten pyytöjen heittämiseen. Tämä painoluokka on sellainen, joka sopii useimmille kalastajille ja vavoilla on mukava heitellä niin isoja lusikoita, kevyitä jerkkejä tai spinnerbaiteja. PikeMate on rakennettu konstailemattomaan käyttöön. Kaksijalkaiset vaparenkaat, pitkä takakahva, keskinopea aihio ja haukikuosiin tyylitelty tyviosa herättävät heti hauenkalastajan huomion. Vapa toimittaa sen minkä olemuksellaan lupaa ja etenkin isojen lusikoiden heittämisessä sekä pienten jerkkien kanssa kalastus on nautittavaa. Spinnerbaiteja käyttäessä on hyvä antaa vavan latautua täysin ennen kuin vapauttaa heiton, jotta ilmanvastukseltaan iso ”henkari” saa riittävän alkusysäyksen. 129 euroa maksava vapa on hyvä sijoitus monipuoliseen kalastukseen ja konstailematon rakenne kestää hieman huolimattomampaakin käsittelyä. Lisätietoa www.santico.fi

Poimimme Jakki kirjolohivaapusta suosikkivärimme koko maan eri vesistöjä silmälläpitäen. Kuvassa 3 cm/3 g malleja.

Jakki Pikkulinko

Jakki Lingon pikkuveli, Pikkulinko on vain 5 gramman painoinen pikkulippa, joka maistuu etenkin virtavesien kirjolohelle. 10 eri väriä ja hinnaltaan 6,90 euroa. Lisätietoa www.santico.fi Jakki Pikkulinko.

104

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & NIKO SATTO

Kaksijalkaiset vaparenkaat ovat todella kestävät ja PikeMatessa niitä ei ole säästelty.

Uutta ja kokeiltua Ruosteetonta säilyttämistä

Rasia 4007ZM auki.

FLAMBEAUN ZERUST -vieherasiat 2020

n syynsä, miksi Yhdysvaltain armeija päätyi Zerust-käsiteltyihin ratkaisuihin suojatakseen merivoimien aluksilla edistyneitä asejärjestelmiä. Zerust todella toimii. Jos se toimii sotalaivoilla, toimii se myös kalastusveneissä säilytettävien rasioiden suhteen. Kuten jo viime kauden puolella kirjoitin, testijakso Flambeaun Zerust-rasioiden tiimoilta oli menestys. Ruostetta ei kosteissa oloissa säilytettyihin uistimiin ilmaantunut ollenkaan. Ratkaisu perustuu rasioiden sinisiin välilevyihin, joista irtoaa erityistä kemikaalia, joka muodostaa paljaille metallipinnoille suojaavan molekyylikerroksen. Tuloksena on vertaansa vailla oleva ruosteenesto vähintään 5 vuoden ajan kaikkein äärimmäisissä ympäristöissä, joita kalastaja kohtaa. Tälle kaudelle Zerust-rasioihin tulee uusi savunharmaa. Zerust-teknologia on yksinoikeudella Flambeaun käytössä. Made in USA. Lisätietoa www.kalastuskolmio.fi & www.flambeauoutdoors.com.

Rasia 5007ZM kiinni.

Rasia 4007ZM kiinni. Rasia 5007ZM auki.

Rasioiden hinnat

Flambeau 3003ZM Zerust Max 7,90 euroa Flambeau 4007ZM Zerust Max 9,90 euroa Flambeau 5007ZM Zerust Max 13,90 euroa Teksti ANTTI ZETTEBERG Kuvat VALMISTAJA

Fluorocarbonien aatelia

Sufix Invisiline 100% Fluorocarbon

iimojen suurmerkin, Sufixin, fluorocarbon eli fluorihiilisiima on tarkoitettu perukesiimaksi kuitusiiman yhteyteen. Sufixin valikoima kattaa superpaksut, jopa yli milliset fluorocarbonit, joiden käyttö rajautuu meillä lähinnä raskaimpaan hauenkalastukseen. Sufixin tietotaito siimoissa näkyy myös fluorocarbonissa. Invisiline on mahdollisimman näkymätön, solmittava ja kestävä. Kaikki ominaisuuksia, joita huippuluokan fluorocarbonissa tulee olla. Saatavilla paksuudet 0,24-1,17 mm. Hinta alkaen 7,90/ rulla. Rullassa 10-30 m paksuudesta riippuen. Lisätietoja www.normark.fi Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuva JANNE KOIVISTO

Jabra Elite 75t

Täysin langattomat (True Wireless) nappikuulokkeet ovat kuin tehty aktiiviselle liikujalle. Musiikin kuuntelun lisäksi kuulokkeet toimivat myös puhelimen kanssa. Pitkä akunkesto (7,5 h + latauskotelosta 20,5 h) takaa, että musiikki ei hyydy kesken päivän. Sound+ -sovelluksen taajuuskorjaimella musiikin ja puheen voi säätää mieleisekseen Tarjolla on myös aivan uusi, urheiluun sopiva Elite Active 75T -malli. Hinta n. 199 €

Sufixin Invisiline-fluorocarbonista löytyvät myös yli milliset paksuudet.

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

105

Uutta ja kokeiltua

Kaikki kalastusmuodot huomioitu

Hauenkalastajien raamattu

Pike Fever

anskalainen pitkän linjan kalastaja, toimittaja ja valokuvaaja Jens Bursell teki vuosikausia töitä tuottaakseen kaikille hauenkalastajille – aloittelijoista ammattilaisiin – eepoksen, josta löytää ratkaisun jokaiseen kalastajaa askarruttavaan seikkaan. Syntyi 375-sivuinen ja 1,6 kiloa painava Pike Fever. Jens todella tietää mistä puhuu. Hänen innovatiivisia vapautusrigeistä ja hauenkalastuksen tekniikoista kertovia artikkeleita on julkaistu myös meillä Suomessa Kalastus-lehden sivuilla. Miehen sanojen painoarvoa korostavat satojen eri kielillä julkaistuiden artikkeleiden tuoma vakuuttavuus. Jens on kerännyt kirjaansa varten avustajikseen pääosin tanskalaisia hauenkalastuksen pioneereja, mutta sivuilla näkyy myös monia ruotsalaisia, saksalaisia, englantilaisia, ranskalaisia ja espanjalaisia hauenkalastajia kertomassa kokemuksistaan. Haukihan elää varsin hyvävoimaisina kantoina ympäri Eurooppaa, joten siksikin on luontevaa, että

106

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

ääneen pääsevät taiturit myös Pohjoismaiden ulkopuolelta. Täyttää asiaa selkeästi kerrottuna

Moni voi ihmetellä miten hauenkalastuksesta pystyy kirjoittamaan lähes 400 sivua ja arkille, jonka koko on 215x275 mm eli kyse on kunnon tietokirjasta kovine kansineen. Kirja aloittaa tutustuttamisen hauenkalastukseen hauen biologiasta, jonka jälkeen siirrytään käymään näkökulmia niin venekuin rantakalastukseen kuin kalastuselektroniikankin suhteen. Tämä osuus on vielä hyvinkin yleistasoista ja jokaisen kalastajan helposti löydettävissä olevaa tietoa. Kirja pääsee todella vauhtiin sivulta 80, jossa kerrotaan miten saada hauki iskemään, käyttipä mitä pyytöä hyvänsä. Jens kuvailee hienosti tilanteita kun hauki on seurannut, mutta ei iske ja miten hän on onnistunut saamaan ensi alkuun iskuhaluttomalta vaikuttavan hauen iskemään.

Pike Fever ei rajoitu vain uistinkalastukseen vaan tarjoaa sivutolkulla asiaa niin perhokalastuksesta, vetouistelusta, täkykalastuksesta, vertikaalijgauksesta sekä erilaisista talvikalastuksen muodoistakin. Suomalaisen kalastajan on hyvä hieman laajentaa perspektiiviään ja Hieman yllättäen kirjassa suhtaudutaan varsin suopeasti elävällä täyllä onkimiseen, joka ainakin minun mielestäni on turhaa eläinrääkkäystä. Toki painoarvo on hauen ravinnoksi käyttämissä erilaisissa särkikaloissa, mutta eläviä olentoja nekin ovat. Tämä oli mielestäni muuten mahtavan kirjan harmaampaa aluetta. Parhain anti

Mestariteos antaa erittäin yksityiskohtaisen käsityksen siitä, kuinka parantaa ylöstuloprosenttia jopa 80-90 % käyttämällä erilaisia rigauksia, joiden avulla hauki pääsee uimaan vapaasti tartuttuaan, mutta pysyy silti hyvin kiinni rigin myötäillessä kalan liikkeitä. Rigit ovatkin pääroolissa lähes 100 sivun verran, jossa niiden käyttöön ja rakentamiseen opastetaan järkiperäisesti hauen leukojen anatomiaa myöten. Samalla painotetaan oikeanlaisen rigin merkitystä niin tartutuksen kuin hauen hyvinvoinninkin kannalta.

Uutta ja kokeiltua Esimerkiksi isot koukut ovat Jensin mielestä turhaa ja pienemmät pureutuvat paremmin rigiä käyttäessä hauen leukaperiin oikealle paikalle, josta myös vapauttaminen on helpompaa. Pike Fever on todellakin ansainnut paikkansa hauenkalastajien kirjahyllyssä. Se tarjoaa kattavan näkemyksen tämän päivän hauenkalastuksen eri muotoihin ja peilaa myös tulevaisuutta käyden läpi haukien lisääntymismahdollisuuksia ja kalastajien muuttuneita asenteita. Luin itse englanninkielisen laitoksen ja käytin aikaa noin kuukauden päivät. Kalakuumetta se ei ainakaan vähentänyt. Suosittelen lämpimästi. » 375 sivua, saatavilla tanskaksi, ruotsiksi, englantilainen ja saksalainen versio » Hinta 39,95 euroa » Kirjoja saatavilla esimerkiksi amazon.co.uk, eBay.com

Lisätietoa bursell.dk

Kalastus-lehti ?/2020 Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat JENS BURSELL

FASTER - AMMATTILAISTEN VALINTA.

+ Honda BF100 Pakettihinta

34 500 € * (sh. 40 990 €) + Honda BF100

Pakettihinta

34 990 € * (sh. 41 990 €)

* Hintoihin li s ät ään paik k ak unt akoht ai s et toimi t u s k ulu t. Pid ät ämm e oike ud e n hintoje n muu tok siin. Hinnat si s äl t äv ät al v :n 24% .

w w w . f a s t e r. f i Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

107

Ajankohtaiset ahvenperhot Teksti ja kuvat JANI MÄKELÄINEN

Perhokalastaja Jani Mäkeläinen sitoo kauden jokaisessa numerossa ajankohtaan täydellisesti sopivan ahvenperhon.

Ahvenperho, joka on heitettävissä virvelillä Virvelillä perhonheittoa? Kaveri hekotti veneessä silmät kosteana, kun virittelin perhoa huippukevyeen virvelivapaan. Mutta miksi sitten hänkin tahtoi kokeilla? Lopuksi hekotettiin molemmat.

jatus ei ole uusi, vaan Markus Männistö on tehnyt tämän tyylisiä perhoja tunnetuksi. Itse olen tehnyt näistä painavampia, jotta saan heitettyä näitä myös virvelillä. Voit tietenkin käyttää myös perhovälineitä, mutta hauskuus tulee juuri siinä, että voit käyttää keveitä virvelivapoja. Aivan mikä tahansa vapa tai siima ei sovellu ahvenperhon heittoon

Vavan tulee pystyä heittämään muutaman gramman painoisia vieheitä mahdollisimman tehokkaasti. Itselläni on käytössä vapoja, joiden viehesuositus on n. 2-10 g ja pituutta saa olla yli 7 jalkaa (210 cm), jotta vavalla on 108

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

myös vipuvoimaa. Siimojen tulee olla ohuita eli luokkaa 0,04 – 0,10 mm, jotta perho lentää hyvin. Kun perho sidotaan ”väärinpäin”, voit uittaa perhoa kuin jigiä

Uita perhoa siten, että päästät perhon vajoamaan pohjaan ja pomputat sitä vavan tai kelan avulla. Perho on normaalia viehettä elävämpi, jolloin saat siihen erittäin herkän uinnin. Voit tehdä nämä perhot keinokuiduista tai luonnonmateriaaleista. Itse käytän melkein aina bucktailia. Luonnonmateriaalina bucktail elää, on kevyttä ja helppoa sidottavaa. Keinokuiduista saa tehtyä suurempia värivariaatioita ja sitominen on helppoa, mutta mielestäni tässä helposti häviää elävyydessä. Värimaailma on laaja, koska voit jäljitellä ahventen luontaisia ravintokohteita sekä käyttää ärsykevärejä. Tämä on hauskaa ja hieman uutta näkemystä perhon käyttämiseen!

"Uita perhoa siten, että päästät perhon vajoamaan pohjaan ja pomputat sitä vavan tai kelan avulla. Perho on normaalia viehettä elävämpi, jolloin saat siihen erittäin herkän uinnin." Kuva 1: Periaatteessa koukulla ei ole suur-

ta merkitystä, koska ahvenen kalastuksessa koukkuja hyvin harvoin katkeaa. Enemmän kyse on tartutuksesta ja itse pidän Mustadin ja Partridgen koukuista. Lankana käytän ohutta Veevuksen G.S.P -sidontalankaa. Lisää fluorocarbon tai monofiilisiima tässä vaiheessa.

Kuva 2: Aloita sitomalla perholle pyrstö.

Muista, ettet ota liikaa materiaalia perhoon mukaan, koska ohuempi sidos kasvattaa perhon elävyyttä. Pyrstön pituus tulee olla noin koukun rungon mittainen. Kuva 3: En leikkaa ylimääräisiä pois vaan

jätän ne rungon alle. Nyt rungosta tulee siisti ja siihen on helpompi sitoa. Kuva 4: Lisään rungolle lisää painoa laitta-

malla värillisen kuparilangan ja samalla saan hieman lisää väriä perhoon. Seuraavaksi lisään ensimmäisen siiven perholle. Jälleen saman pituinen, jolloin sen tulisi jäädä pyrstöä lyhyemmäksi ja näin perholle rakentuu kauniimpi silhuetti.

Kuva 5: Alussa kiinnitettyyn fluorocarbo-

niin lisätään nyt painotus. Se voi olla keveitä muovihelmiä, perinteisiä messinkikuulia tai niin kuin kuvassa painavampia volframikuulia (tungsten). Kevytkin kuula usein riittää, koska niiden tarkoitus on vain pitää perho oikeassa linjassa uidessa ja kun pudotat perhon pohjaan jää se pystyyn oikein päin. Kiinnitä fluorocarbon toisesta päästä koukkuun ja jätä se hieman löysälle, että kuulat liikkuvat siimassa. Kuva 6: Lopuksi sidotaan perhon päälle toi-

nen siipi. Lisää myös perhon alle siipi, jotta perhon muodosta tulee kaunis. Lisään aina perhoon pienet 3 mm silmät, jotka liimaan kiinni geeliepoksilla tai lakalla, joka ei ole ko-

vin juoksevaa. En leikkaa perhon päätä aivan siistiksi, siihen voi jäädä pieni vastus ikään kuin uintilevyksi.

”Muista, ettet ota liikaa materiaalia perhoon mukaan, koska ohuempi sidos kasvattaa perhon elävyyttä.” Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

109

JUHA HAPPOSEN KALASTUSNIKSIT Teksti JUHA HAPPONEN Kuvat JUHA HAPPONEN & ANTTI ZETTERBERG

Hannu Huttunen kuhahommissa viime syksynä. Kelana Shimano Rarenium. Haavimiehenä Peter Lahti. Kuva Antti Zetterberg.

Jigikelan valinta ahvenkaloille Olen saanut paljon kysymyksiä sopivan jigikelan valintaan liittyen. Pääosin tiedustellaan, minkälainen avokela on sopiva ahvenkalojen jigikalastukseen. Annan tässä artikkelissa vinkkejä sopivan avokelan valintaan jigikalastuksessa. eilu vuosikymmen sitten monet avokelat olivat suhteellisen raskaita käyttää ja ne eivät soveltuneet sellaisenaan jigikalastukseen. Ne olivat painavia, toivat vavan kanssa suhteellisen paljon painoa eikä niitä saanut tasapainotettua vavan kanssa sopiviksi. Nykyaikaiset jigikelat ovat toista maata ja niitä on erinomainen käyttää. Ensimmäinen iso asia niissä on paino, joka helpottaa kalastajaa tasapainoisen vavan valinnassa, kunkin kalastustyyliin sopivaksi.

Juha Happosen kalastusniksit

Välityssuhde

Kelan valintaan vaikuttaa oleellisesti kelan välityssuhde. Mitä suurempi välityssuhde on, sitä useamman kierroksen kelan roottori pyörii yhden kammen kierroksen aikana. Esimerkiksi kuhajigikelaa valittaessa kelan välityssuhteen optimi on suhteellisen hidas 4,7:1 kun kalastetaan viileässä vedessä. Kun kalastaja pyöräyttää tässä välityksessä kampea yhden kierroksen, sanka kiertyy viisi kierrosta. Hitaamman välityksen kelat ovat parhaimpia kylmemmän veden kalastuksessa. Tärkeintä kelan valinnassa on kuitenkin omaan ajankohtaan sopiva jigikela. Esimerkiksi keskikesän lämpimiin vesiin valitaan nopeavälitteinen kela, esimerkiksi 5,2:1 tai jopa 6,2:1. Kela ottaa siimaa sisään nopeasti ja näin saadaan jigiin elävyyttä ja nopeutta. Jigikalastajan kelassa aina pitää olla takaliikkeetön kampi

Valmistajat kutsuvat sitä eri nimillä. Sillä mahdollis110

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

Edullisemman pään Shimano Sienna.

Okuma Epixor 20 on keskihintainen ja laadukas jigikela. Kuva Antti Zetterberg.

Shimano Sahara 500Fe hyvä ahvenkoon jigikela.

Kalastusopas Juha Happonen tarjoilee tällä kaudella vinkkejä sopivien välineiden valintaan jigikalastuksessa. Ahvenkelana tässä tapauksessa oli Shimano Stradic 1000.

rusjigikelan saa jo 49-99 euron väliin, millä perusjigauksen voi jo loistavasti aloittaa.

80 cm kuha ja kelana palveli kylmän veden tykki Shimano Stradic 1000F.

Hyviä jigikelan valmistajia ja malleja ovat ainakin

tetaan nopea vastaisku ahvenkaloille, niin vapauitossa kuin kelauitoissakin. Se antaa mahdollisuuden siimasotkujen vähentämiseen nopeissa tilanteissa kun kelaus pitää aloittaa heti. Toinen merkittävä asia on hinta. Pitää pohtia kalastaako jigaamalla 20 kertaa viileässä vedessä ja 20 kertaa lämpimässä vedessä. Tällöin kannattaa jo sijoittaa niin hitaan välityksen kuin nopean välityksen kelaan useampi euro. Hintaluokka

Hyvän, toimivan ja suhteellisen kevyen avokelan saa jo hankittua alle 100 eurolla. Paremmilla ominaisuuksilla, kuten kevyillä komponenteilla, hinta nousee jo 150 euron luokkaan ja ylikin. Hyvän mökkiläisen pe-

Noista merkeistä ja malleista jokainen löytää mieleisensä. Kannattaa tarkkaan katsoa kalastaako useammin kuin 10 kertaa vuodessa vai kymmeniä tai peräti sata kertaa vuodessa. Tässäkin hinta vastaa laatua.

Tärkeitä asioita jigikelan valinnassa » Kelan paino mielellään aina alle 250 g, muuten on raskasta kalastaa » Kelan yleisimmät koot ovat: ahvenjigikela 500-1000 ja kuhajigikela 1000-2000 » 1000-kokoiseen kelaan menee hyvin noin 100 m 0,10 mm monikuitusiimaa » Helppo huollettavuus » Ota oikealle kalalajille oikea kela niin kalastus on mukavampaa

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

111

Juha Happosen kalastusniksit

Kalliimman pään huippukela Shimano Stradic 1000F Hagane-koneistolla on superkevyt.

- Shimano Stradic, Ultegra - Daiwa Laguna, Fuego - Okuma Helios, Epixor - ABU Sojourn, Revo - Penn Battle, Fierce - 13 Fishingin eri mallit

Mika Vornanen

Tunnusta väriä!

uljen missä päin tahansa ja kalastan mitä kalaa tahansa, olen aina ollut ja tulen aina olemaan haukimies. Kansainvälisesti tunnetut kalamiehet eivät yleensä ole hauenkalastajia. Euroopassa heitä ehkä on, mutta kuinka väärässä olenkaan ollut, kun olen kuvitellut, että rapakon takana ei suomalainen hauen ja ahvenen kalastaja pitkälle pötki. Siitä lähtien, kun matkani ovat vieneet maailmalle, on kisapaidassani ollut nimeni lisäksi aina myös Suomen lippu. Suomi on kovaa valuuttaa, ja niin ovat myös hauki ja ahven. Mielestämme 115 cm hauki ei ole verrattavissa 50 tuumaiseen muskie-haukeen, tai kilon ahven 10 paunaiseen bassiin. Kyse ei olekaan kalojen koosta, vaan siitä että suomalainen media, sponsorit kuin muut kalastuksen harrastajat kannustaisivat Suomen värein heitä, jotka ovat Suomea edustamassa maailmalla. Matkoillani olen oppinut, että ”he, jotka osallistuvat, heidät huomataan”, ja ”kun kehutaan, älä keskeytä”. Ensimmäinen viisaus on Euroopasta, jälkimmäinen Amerikasta. Ei ole itsestään selvää, että suomalaiselle tarjotaan paikkaa kansainvälisissä tapahtumissa. Pyytämään ei tulla, vaan aktiivisesti osallistumalla kaikki on mahdollista. Olen kokenut, kuinka kalakuviani on taivasteltu, ja kuinka ahnaasti haluttaisiin päästä kalastamaan eurooppalaisia kaloja. Näissä

112

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

kohtaamisissa on ilo antaa käyntikortti, ja pyytää vieraaksi sanomalla: Welcome to Suomi Finland. Miten odotinkaan tulevaa kesää, sen opasreissuja, uusia kisapaitoja, käyntikortteja, tapaamisia, esiintymisiä ja haastatteluja. Mercury nimesi minut WPC-kapteeniksi sekä Pro Guideksi, Angling Spirit Floridassa järjestettävän Eurooppa vastaan USA -kilpailun Euroopan joukkueen varakapteeniksi. Suomen lipulle oli tarjolla hopealautasella näkyvyyttä neljällä, yhteensä noin 90 miljoonaa kotitaloutta kattavan tv-yhtiön kanavalla, sekä lisäksi Cabellasin, Bass Pro Shopin, Mercuryn ja Lowrancen medioissa. Sitten tuli Covid-19, veti maton alta, ja vei suomalaisilta hopealautasen pois. Mutta olen suomalainen, olen haukimies ja hauenhalaaja. Jotain hyvääkin korona toi tullessaan. Tauti sulki rajat, poisti kutualueilta ahneet igorit kumiveneineen, ja jokainen vesillä käyvä tietää, että haukien suku ja muut kalat kiittävät. Ei silti kiitetä koronaa, mutta yritetään oppia elämään sen kanssa. Olkaamme ylpeitä kalastostamme ja Suomen väreistä.

VARMISTA PARHAAT SAALIIT 1389

599 Tunkkionki

Scandinavian Tackle

KUHAVAAPPU 13 cm

VETOUISTELUPAINO

Erälehden vuoden kuhavaappu. Pieksämäellä käsinvalmisteettu ja koeuitettu. Kemiallisesti teroitietut koukut. Paljon eri värejä.

3995

1395

Kätevä paino, kun halutaan päästä syvälle. 30 g

3 kpl / pkt

40 g

3 kpl / pkt

Scandinavian Tackle

50 g

3 kpl / pkt

60 g

3 kpl / pkt

SYVÄTAKILA EC-100

80 g

2 kpl / pkt

Scandinavian Tackle

TAKILAN KÄÄNTÖPÖYTÄ

PLAANARIN LAUKAISIJA

Jämäkkä syvätakila. Jalka näyttö, ulostuotu kampi, säädettävä vapateline. Automaatti jarru toiminto. Tällä ei jää kuhat syvältä saamatta!

Jämäkkä laukaisija metallilenkillä. Vapautusvoima 1.5 kg. Pussissa 10 kpl.

Kääntöpöytä syvätakilalle. Sopii EC-100 mallin lisäksi myös muihin syvätakiloihin. Materiaali kestävää muovia.

3495

599

1895

Väinö

Scandinavian Tackle

KALAVERKKO 3 x 60 m

SIVUPLAANARI

KUHAVAAPPU 11 cm

Suomen kenties eniten myydyin kalaverkko. Verkossa pehmeä liina, pyytävä pauloitus apupaulalla ja vahvistetut siulat. Silmäkoot 50 mm, 55 mm ja 60 mm.

9595

Siimaan kiinnitettävä sivuplaanari. Omat mallit oikealle ja vasemmalle puolelle. Materiaali alumiinia.

Erittäin hyvin pyytävä kuhavaappu. Hakeva uintiliike. Vaapussa VMC koukut. Paljon eri värejä. Scandinavian Tackle

1695

REVENGE VETOVAPA 1 kpl/pkt

Erittäin tunnokas e-glass kärkinen vetovapa vetouisteluun. Rst vaparenkaat, graphite runko. Toiminta 10–25 lb. Scandinavian Tackle

6995

7500

BLACKSOX VERTSUVAPA

BLACKSOX DROPSHOT ROD

Kevyt ja tunnokas vertsuvapa. Hyvä valinta aloittelevalle tai kokeneelle “vertsu” miehelle. Pituus 180 cm, tominta 5–60 g. Scandinavian Tackle Vapa dropshot jigaukseen. Särkymätön kärki. Pituus 230 cm Toiminta 5–18 g. Scandinavian Tackle

REVOLVER JIGIVAPA HYRRÄKELALLE 30ton hiilikuidusta tehty jigivapa hyrräkelalle. Vavan toiminta todella miellyttävä. Pituus 210 cm. 5–21 g. Scandinavian Tackle

FISH ME LUCK VAVAT

Kuopiolaisen blogaajan Jaana Jekkosen suunnittelemat vavat ahvenenja kuhanjigaukseen. Kuha: 210 cm 10–35 g Ahven: 210 cm 3–15 g

2/20 | Kalamies.com Saatavilla valikoiduista myymälöistämme. Katso tuotekohtainen saatavuus tieto Kalastus-lehti tokmanni.fi

113

Jakelupisteet 2020

KALASTUS/VENELIIKKEET

GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Adita Wobbleri Flipper Market Meri-Info Maritim Schröder John Nurminen Marine Varuste.net Helsinki Spey Clave Waltic HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy

OULU Tiura Uistin

KORPPOO Buffalo

PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy

KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium

PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys Yamaha Center Kuopio KUUSAMO Kuusamon Uistin Tärppi KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy

IISALMI Pohjois-Savon Luontovaruste

LAHTI Erä-Lindroos

IMATRA Kisa Imatra

LAMMI Sport Lammi Tuulonen

JOENSUU Jokikone Oy

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

JOUTSA J.Varis JYVÄSKYLÄ Karin Suurmyymälä JUVA Rauta Maatalous KAUSTINEN Eräkellari

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi LOPPI Eräloppi Oy LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari

RAUMA Sissos Myymälä

KOTKA Kymi Fishing

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

RÖNNÄS Fishing Lords

SAARENKYLÄ Karin Kampe

KALASTUSOSASTOT

SIPOO W&W Marine Oy

TOKMANNI (kautta maan)

SODANKYLÄ Simonen

MOTONET (kautta maan)

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

XXL (kautta maan)

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky TAMPERE Nippon Verkko Yamaha Center Ruoto TURKU Yamaha Center Turunmaan ase ja kone

KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka KIIMINKI Frontters

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KIRKKONUMMI ERÄ+

MIKKELI Kala-Kalle

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

NIVALA Savenmaa

VANTAA Yamaha Center Ruoto (Tuusula)

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

RAISIO Raision Meri & Metsä

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

114

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe

URJALA Valajärven kartano

KÄRKKÄINEN

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com

115

116

Kalastus-lehti 2/20 | Kalamies.com