Kalastus-lehti 2/2016

Page 1

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

2/16

n! ukaa m a t O

INEN A M IL IS GRAT FREE

Ei puristeta vapaa

TAUKO TEKEE TERÄÄ Vavan varressa

KIM HIRSCHOVITS Lähialueiden kalastusta

Uutta pelikenttää

HAUKEA

VIRTAVEDESTÄ

Vertikaalijigillä

POLKUPYÖRÄLLÄ KALAAN Uutta kalastustekniikkaa

VAAPPUJIGAUS

Koeajossa

FASTER 545 CC KEULARAMPPIVENE

ISOJA KUHIA POHJASTA facebook.com/kalastuslehti


2

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

3


4

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

5


PIKE HAUKI

PIKEMATE HAUKI T-PAITA

Kalamiehen pakko-ostos! Itselle, kaverille, tuliaiseksi, lahjaksi….

Erittäin laadukas t-paita ajattomalla haukikuosilla. Selkämyksen iso slogan personoi käyttäjäänsä. Saatavana myös ilman takaosan slogania. Korkealuokkaisen materiaalinsa ansiosta kestää parhaimmillaan vuosikausia ja ajan patina vain tekee tuotteesta entistä katuuskottavamman! Reilut suomalaiset koot Materiaali: 35%puuvilla 65% polyester

Tosi kalamiehen sloganit, valitse omasi: KALAMIES: XXS-XXXL HAUKIMIES: S-XXXL HAUKINÖRTTI: S-XXXL KYMPPIKERHO 10: S-XXXL

Ja englanninkieliset: CATCH AND RELEASE!: S-XXXL NO SECRET JUST BIG FISH!: S-XXXL

Saatavana myös blankkona ilman takaosan slogania kaikissa koossa XXS-XXXL !

6

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Pro Quality Better Price!


MATE N E N I L L E D O T N E D U A ! K A Ä T I S E A P K I D N TRE

! S U U T UU

hinta alk. 25€

Jälleenmyyjät: Helsinki: Kalastustarvikeliike Wobbleri, Ruoto Häijää: Häijään urheilutarvike Hämeenlinna: Kalastuspiste Imatra: Prisma Ivalo: S-market Vaskooli Joensuu: Jokikone Järvenpää: Tärppitalo Kaarina: Kalastuskeidas Kemijärvi: Urheilu Sivakka Kemiö: Kone Wuorio Kotka: Prisma Kouvola: Prisma Lappeenranta: Prisma Lapväärtti: Rosenback Lempäälä: Kalastus-Suomi Loppi: Eräloppi Maarianhamina: Jakt- och fiskebutiken Nuorgam: K-Market Suomenrinne Paltamo: Tähtikoukku Parainen: Ninni’s Fishing Raisio: Meri ja Metsä Rauma: Sissos Riihimäki: Prisma Sodankylä: Urheilu-harjus Sotkamo: Intersport Piipponen Tammisaari: Karjaan erä ja kalastus Tampere: Prisma Lielahti Tuuri: Veljekset Keskinen Motonet- tavaratalot kautta maan sekä monet Hong Kong- ketjun myymälät!

Pro Quality Better Price!

Markkinointi:

PIKEMATE HAUKI T-PAITA

T-PAITA

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

7


Meiltä paljon tarvikkeita kalastajille.

SHIMANO SOJOURN QUICKFIRE KALASTUSSARJA Erittäin laadukas kalastussarja. Sisältää Shimano Syncopate 2500 kelan ja Shimano Sojourn 6,6 jalkaisen laatuvavan korkkikahvalla. Norm. 65,00

PLANO VIEHERASIA

Kestävät, irrotettavat lukitussalvat. Laadukkaat materiaalit. Rasian irtoseinillä voi vaihdella lokeroiden määrää. Mitoitettu mahtumaan useimpiin kalastuslaukkuihin. Rasiat eivät sisällä tarvikkeita.

RAPALA SCATTER RAP TAIL DANCER Maailman ainoa rämisevä balsavaappu. Uutuustuote kuhalle.

999

499

RAPALA SCATTER RAP MINNOW

ProLatch 2-3650

999

ProLatch 2-3500

699

5990

Scatter-versio Rapala Originalista. Pakenevan saaliskalan uinti. Kelluva, erittäin herkkäliikkeinen balsarunko. Soveltuu esimerkiksi kuhan ja taimenen kalastukseen.

SUFIX SIEGE MONOFIILISIIMA 300 m

ProLatch 2-3750

899

Laadukas, pitkä- ja tarkkaheittoinen monofiilisiima, jonka valmistuksessa on käytetty kulutuskestävyyttä parantavaa, patentoitua Nano Tech Process -tekniikkaa. Norm. 8,99

750

SUFIX FUSE MONIKUITUSIIMA

Paljon lisää kalastustarvikkeita osoitteessa tokmanni.fi

8

VMC JIGIPÄÄT 8–20 g 4 kpl/pkt

Jigipäissä on käytetty laadukasta VMC 9247 BN-jigikoukkua. Kuhalle, isolle ahvenelle ja hauelle.

299

Fuusiotekniikalla valmistettu monikuitusiima. Erittäin pitkäheittoinen, helppo käsitellä, ryhdikäs. Norm. 18,95 Erälehden hyvä ostos

1750

SUFIX SUPREME SIIMA 1000 m

Laadukas ja kestävä. Erityisesti vetouistelijan tarpeisiin. Norm. 13,95 Vain Tokmannilta

1200

Fiksun ostamisen puolesta Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


ABU GARCIA CARDINAL COMBO VILDMARK 7FT TELE

ABU GARCIA GT VETOVAPA 210 cm

2995

1595

Avokelasetti teleskooppivavalla. Kätevä ottaa mukaan retkelle. Sisältää myös siiman.

Lasikuituaihio, vahvistetut TS renkaat, EVA kahvat

ABU GARCIA CARDINAL COMBO START 6FT6IN

SPIDERWIRE KUITUSIIMAT

2695

999

Avokelasetti järvikalastukseen ja kevyeen merikalastukseen. Sisältää myös siiman.

Täysin sileä ja vaivaton heittää. Erittäin ohut, vahva ja tunnokas siima.

ABU GARCIA A20 LINE COUNTER MITTARIUISTELUKELA

FISHERMAN DIGITAALIVAAKA Vaaka näyttää 40 kg asti 10 g tarkuudella.

899

FISHERMAN PERUKE 3 kpl 15 cm tai 23 cm

199

ULTRAMAR MONOFIILISIIMA

Kirkas tai keltainen. Paksuudet 0,25 mm / 640 m tai 0,50 mm / 170 m

499

VITA SPOON RUOHIKKOUISTIN

399

SALMO HORNET 4 cm Kelluvat vaaput joelle tai järvelle

599

Kahdella teräksisellä kuulalaakerilla varustettu uistelukela, jossa komposiittirunko ja -päädyt. Line Counter ja ruostumattomasta teräksestä valmistettu voimakampi.

3995

B 52 KUHAVAAPUT

Voimakasuintinen vetovaappu Laaja väriNorm. 3,99/kpl valikoima

700 2 kpl

ABU GARCIA TOMENTOR VAAPUT 90 mm Laaja värivalikoima Norm. 3,99/kpl

700 2 kpl

Tarjoukset voimassa koko kesäkuun tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Ei jälleenmyyjille. Espoo Olari, Forssa, Gammelby, Hamina, Hanko, Heinola, Hollola, Huittinen, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna (Keskusta, Tiiriö), Iisalmi, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Joensuu, Jyväskylä Seppälänkangas, Järvenpää, Kaarina, Kajaani (Kasarminkatu, Kehräämöntie), Kangasala, Kankaanpää, Kauhava, Kemi, Kerava, Kitee, Kiuruvesi, Klaukkala, Kokemäki, Kokkola, Kotka, Kouvola (Inkeroinen, Palokankaantie), Kuopio (Kolmisoppi, Volttikatu), Kuusamo, Kuusankoski, Kylmäkoski, Lahti (Karisma, Laune), Laitila, Lapinlahti, Lappeenranta Myllymäki, Lempäälä Ideapark, Lieksa, Lieto, Lohja, Loimaa, Loviisa, Masku, Mikkeli, Mäntsälä, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nivala, Nokia, Nummela, Orimattila, Oulu (Ideapark, Jukola, Kaijo, Toppila), Outokumpu, Paimio, Parainen, Pirkkala, Pori Icco, Porvoo, Raahe, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo Halikko, Sastamala, Seinäjoki, Siilinjärvi, Somero, Sotkamo, Suomussalmi, Tammisaari, Tampere Lielahti, Tornio, Turenki, Turku Länsikeskus, Tuulos, Tuusula Hyrylä, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa (Porttipuisto, Tammisto, Varisto), Varkaus, Äänekoski. Tarkemmat yhteystiedot osoitteessa tokmanni.fi Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

9


Pääkirjoitus 2/2016 Santtu Poutasen sitkeä yrittäminen toi palkinnon 57-senttisen pullean rasvaevällisen meritaimenen muodossa. Kuva Antti Zetterberg.

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ VIIMEISEEN ASTI

L

ajissa kuin lajissa kannattaa aina yrittää viimeiseen hetkeen asti. Kalastus kuuluu erityisesti tähän sarjaan. Onnistuminen viimeisellä heitolla tai viimeisillä voimilla on uskomattoman palkitsevaa. Kerron seuraavassa omakohtaisen kokemuksen tämän vuoden toukokuulta. Olimme kalastamassa meritaimenta Porvoon saaristossa perinteisellä kevätkeikallamme Poutasen veljesten, Juhan ja Santun, kanssa. Lauantai 14.5. oli uskomattoman surkea. Aamulla teltasta herättyämme saimme vielä syödä aamiaisen kuivina, mutta heti vesille päästyämme nousi kova kaakkoistuuli, joka toi mukanaan loppumattomia saderintamia. Päivä oli kertakaikkisen surkea. Koko päivä huput päässä heittelyä, niin, ettei kunnolla voinut keskustella ja apea koleus koko ajan läsnä. Kalatkaan eivät tuntuneet säästä pitävän, sillä mätimme uistinta aamusta alkaen ilman mitään kontakteja kaloihin. Noin yhdeksän tunnin ruoskinnan jälkeen rupesimme Juhan kanssa olemaan täysin valmiita saunaan ja tunnustamaan tappiomme. Ei vaan ollut enää uskoa ja olimme jo virittäytyneet MP-saunatunnelmiin. Santulla oli kuitenkin vielä uskoa jäljellä. Kun me muut kelailimme uistimet ylös, hän jatkoi sinnikkäästi vielä muutaman heiton. Olimme täysin puulla päähän lyötyjä kun keulasta kuuluu “Kii o!”. “Varmaan säynävä”, heitän väsyneenä. Samassa hieno kirkas taimen pintautuu ja näyttää pullean olemuksensa meille kateellisille. Santtu hihkuu ja nautiskelee väsytyksestä varmasti vielä enemmän kuin tavallisesti.

10

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Kaunis 57-senttinen rasvaevällinen meritaimen kopataan haaviin ja vapautetaan nopeasti kuvauksen jälkeen. Koko venekunta myhäilee tyytyväisenä matkalla saunaan vaikka vain yksi sai kalaa. Päivä oli pelastettu ja tunnelma korkealla. Juuri edellisen kaltaisia onnistumisia tulee tapahtumaan tänäkin kesänä maamme hienoilla kalavesillä – yrittäkää viimeiseen asti, mutta ei hampaat irvessä! Hienoa kalakesää toivottaen,

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

P.S. Muistakaa hoitaa kalastonhoitomaksu ennen kalaan lähtöä osoitteessa eräluvat.fi


J-Braid X8 on korkealuokkainen kahdeksasta kuidusta punottu kuitusiima. Värit: Chartreuse, Dark Green ja Multi Colour. Puolakoot 150m, 300m ja 1500m. Ovh: 19,95€ - 149,50€.

Tutustu täydelliseen Daiwa 2016 valikoimaan osoitteessa daiwa-scandinavia.com Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

11


Sisällys 2/2016 Vihreät värit toimivat usein savisameissa järvissä. Kuva: Antti Zetterberg

JULKAISIJA Krook Media Oy Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Ari Paataja Janne Koivisto Niko Satto

14 22 26 30 36 42 46 52 58 62 66 68 70 72 74 78 82 84 86 88 92 112 117 120

12

Kumien nousu – Mikey Sarelin Kalastusta Kekkosen ajan hengessä – Niko Satto Huljutellako vai ei? – Juha Ojaharju Suuri meritaimen on valinta – Kari Lossi Meritaimenta koho-ongella – Emma Becker Nuoret innostuvat kalastuksesta – Veikko Saikkonen Saako halvalla hyvää? – Antti Zetterberg & Ville Lahikainen Esittelyssä perukemateriaalit – Ari Paataja Maan Mainiot Kalamiehet | Rolf Helenius – Ari Laine Vavan Varressa: Viivi Avellán – Antti Zetterberg Pörje Parilla Suomen Haukiseuran palsta Patologit – Aki Janatuinen Savage Gear 10 vuotta – Antti Zetterberg WPC Finland 2016 – Mikey Sarelin Vene-esittely Bayliner CC6 – Antti Zetterberg & Pasi Taponen Venekatsaus Tracker Targa V-18 – Mikey Sarelin Kuusamon Uistimen kuulumisia – Niko Satto Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä Tekniikka Uutuudet & Uutiset Vene laivan kyytiin – Antti Zetterberg Mika Vornasen kolumni Mikeyn Perhokellari

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Jouni Heimonen Jani Nieminen Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Hasse Härkönen Ossi Öhman Mari Elal Hannes Kallioinen Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Anne-Maarit Sepling Jyri Kuusisalo Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri KANNEN KUVA Jaakko Varjokorpi ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy kesäkuussa 2016 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

13


Pohjasta vertikaalijigaamalla saatu kuha palkitsee.

14

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Kuhaa pohjasta vertikaalijigillä Vertikaalijigaaminen lukeutuu kuhankalastuksen tuoreimpiin virtauksiin. Suomalaiset pioneerit ovat harrastaneet lajia jo muutamia vuosia, mutta nyt myös yhä useampi aktiivikalastaja päätyy kokeilemaan lajia. Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

V

ertikaalijigauksen terminologia tosin askarruttaa monia: puhutaan täsmävertikaalijigauksesta, tarkka-ammunnasta, välivesijigauksesta ja pohjavertikaalijigauksesta. Nyt perehdymme pohjavertikaalijigaukseen. Pohjasta vaiko välivedestä, täsmänä vai sokkona?

Vertikaalijigaaminen eroaa perinteisestä heittojigaamisesta siten, että siinä missä perinteisessä tyylissä jigi heitetään veneen viereltä ja sen jälkeen kelataan sisään pohjaa pompotellen, vertikaalijigauksessa jigiä roikotetaan veneen alla, joko pohjan tuntumassa tai välivedessä ja annetaan veneen liikkeen uittaa jigiä. Vertikaalijigaus voidaan jakaa kahteen eri päätyyliin sen mukaan millä alueella vesipilaria kalastus tapahtuu eli pohja- ja välivesivertikaalijigaukseen. Välivesijigauksessa kalastetaan keskeltä vesipilaria eli jigiä uitetaan selkeästi pohjan yläpuolella kun taas pohjavertikaalijigauksessa pysytään pohjan tuntumassa. Kaikuluotain välttämätön

Kaikuluotaimen avulla etsitään kalapaikat ja paikannetaan syöttikalaparvet, joiden läheisyydessä kuhatkin usein liik-

Kaikuluotain on oiva apuväline myös pohjavertikaalijigauksessa. Kuvassa on kahdessa kohdassa haettu pohjatuntumaa päästämällä jigi uppoamaan pohjaan ja sen jälkeen nostamalla se kammenkierroksen verran pohjasta ylös. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

15


Kuhaa pohjasta vertikaalijigillä Syksyllä kuhat löytyvät usein virtaavista salmista, kohtalaisen syvästä vedestä. Kuvan kuha iski pohjasta, 8 metrin syvyydestä.

kuvat. Se mahdollistaa myös täsmävertikaalijigaamisen eli tarkka-ammunnan, jolloin kaiun näytölle pyritään etsimään sopivan kokoisia kaikuja, joille jigi lasketaan. Jigi ja kala pyritään näkemään kaikuluotaimen näytöltä samanaikaisesti kuten myös kuhan nousu jigiin. Pohjasta voi kalastaa sokkona, välivedestä ei

Välivedestä kalastettaessa täsmätyyli on pakollinen, sillä jigin uittaminen satunnaisella syvyydellä vesipilarissa ilman kalahavaintoa on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Sen sijaan pohjavertikaalijigausta voi harrastaa myös sokkona. Tietyillä paikoilla ja tiettyihin aikoihin kuhat oleilevat pohjassa, josta ne löytyvät todennäköisemmin myös sokkona kalastettuna. Pohjan tuntumassa

Pohjasta sokkona tapahtuva vertikaalijigaus ei vaadi kaikuluotaimelta yhtä paljoa kuin väliveden täsmävertikaalijigaus, sillä niin kuhia kuin jigejäkään ei välttämättä tarvita kaikuluotaimen näytölle kun jigejä hinataan pohjan tuntumassa. Jigi lasketaan oletetun kalapaikan yläpuolella pohjan tuntumaan ja lähdetään ajamaan veneellä hitaalla vauhdilla pitkin kalapaikkaa. Sopiva kalastusnopeus on maksimissaan noin 0,5 solmua eli vajaan kilometrin verran tunnissa. Tällöin jigit eivät laahaa liian kaukana veneen perässä ja tuntuma pohjaan on helppo ylläpitää. 16

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Hieman kookkaampi kuha on hotkaissut Lunker City Slug-Gon kokonaan.


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

17


Kuhaa pohjasta vertikaalijigillä

Tehokkaita jigejä pohjavertikaalijigaukseen ylhäältä alas: Gunki Still Gun 4,9”, K.P Baits XO Minnow 6,5”, Lunker City Fin-S Fish 5 ¾”, Westin Twin Teez 6” ja Westin Slim Teez 6”.

VÄLINEISTÄ JA NIIDEN VIRITTÄMISESTÄ Vertikaalijigauksessa käytettävä kalastuskalusto eroaa hieman tavallisista jigiseteistä. Kelaksi kelpaa mikä tahansa pieni haspeli- tai hyrräkela. Itse suosin hyrräkelaa syystä että toimin lähes aina veneen kipparina, jolloin hyrräkelaa pystyy pitkälti käyttämään yhdellä kädellä. Vapa saa mielellään olla kärkitoiminen, tunnokas, kevyt ja jämäkkä. Kuhan tärpit ovat nopeita ja hyvä vapa välittää tärpin mahdollisimman tarkkaan vapakäteen. Jäykkä vapa tartuttaa kalan mahdollisimman hyvin ja vavan keveys auttaa yleensä omalta osaltaan tunnokkuuden maksimoimiseen. Sopiva siima on noin 0,10-0,16 mm paksu punottu tai monikuitusiima. Ultraohuiden siimojen kanssa on turha urheilla, se johtaa vain harmillisiin siiman katkeamisiin ison kalan tai pohjassa piilevän rydön osuessa kohdalle. Paksumman siiman mahdollisesti aiheuttaman liiallisen laahaamisen voi kompensoida käyttämällä raskaampaa jigipäätä. Siiman päähän lisään noin metrin pätkän 0,400,50 mm fluorocarbonsiimaa hankauskestävyyttä lisäämään. Fluorocarbon on myös veden alla näkymättömämpää kuin punottu siima ja se tarjoaa suojan sivusaaliina nousevien mahdollisten haukien hampaita vastaan. Jokaisen pohjatärpin tai haukitapahtuman yhteydessä perukkeen kunto kannattaa Valmiina myytävissä tarkistaa. stinger-koukuissa on usein valmiina vahva perukelanka.

Jigit

Pohjavertikaalijigauksessa toimivat hieman perinteisiä heittojigejä isommat, mutta välivesijigausta pienemmät jigit. Noin 5-8 tuuman mittaiset haarapyrstöiset jigit ovat antaneet parhaiten kalaa. Värimaailma on vesistökohtainen, mutta varsinkin merellä perusvärit kuten chartreuse, harmaa, sininen, pinkki ja valkoinen sekä näiden yhdistelmät ovat olleet perusvarmoja valintoja. Varsinkin heikolla syönnillä olen virittänyt jigeihin lisäkoukun eli stingerin. Stinger-koukku on pieni kolmihaarakoukku, joka viritetään tartuttamista parantamaan. Se kiinnitetään fluorocarbonsiimalla tai mieluummin sidottavalla perukemateriaalipätkällä jigikoukun silmään ja sijoitetaan jigin pyrstöosan tyveen, joko sen ylä- tai alapuolelle Pohjavertikaalijigaukseen tarvita sen kummempia välineitä. Suurimmalla osalla jigikalastajista löytyy jo entuudestaan vertikaalijigaukseen tarvittavat välineet ehkäpä Stingerkoukun voi kiinnittää joko jigin alapuolelle tai sen yläpuolelle. jigejä ja vapoja lukuun ottamatta. Haarapyrstöisiä jigejä ja hieman tavanomaista jigivapaa jäykempi vapa (alkuun käy jopa kevyehkö jerkkivapa) auttavat mainiosti pääsemään pohjavertikaalijigauksessa alkuun.

18

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Heinäkuussa keskipäivä on tehokasta pohjavertikaalijigauksen aikaa.

Yleisin virhe, jonka tässä näkee, ovat turhan isot jigin nostot. Jigiä voi toki halutessaan välillä nostella hieman pohjasta irti hyvin rauhallisin liikkein, mutta mitään isoja riuhtaisuja ei kannata tehdä. Parhaisiin tuloksiin olen päässyt pitämällä vavankärkeä täysin paikallaan, antamalla veneen hitaan etenemisen hoitaa jigin uittoliike. Pohjavertikaalijigauksessa jigiä uitetaan aivan pohjan tuntumassa. Jigin voi alkuun laskea pohjaan kiinni siten, että siima löystyy täysin ja sen jälkeen se nostetaan noin kammenkierroksen verran pohjasta irti. Silloin tällöin kannattaa kesken kalastuksenkin hakea tuntuma pohjaan, jotta tietää jigin uivan siellä missä sen kuuluukin. Merialueilta parhaat tulokset

Siinä missä välivesijigaus tuntuu olevan ehkäpä tehokkain muoto kalastaa kuhaa järvillä, on pohjavertikaalijigaus usein tuottoisaa merellä. Pattien ja karikoiden ympäristöt ja ylipäänsä paikat, jossa pohjan muodot rikkovat tasaisen merenpohjan, antavat kalaa kevään ja alkukesän aikana. Alkukesästä kuhat ovat löytyneet päivisin yleensä alkaen noin kolmen metrin syvyydestä ja siitä alaspäin, mutta illansuusta ja yöllä ne nousevat jopa alle kahden metrin veteen, mistä olen niitä saanut perinteisen heittojigaamisen ohella myös vertikaalijigaamalla. Hieman syvemmät salmet ja virtapaikat toimivat loppusyksystä, mutta myös keväällä kun kuhat vaeltavat kutupaikoilleen ja kudun jälkeen niiden vaeltaessa takaisin syönnösalueilleen.

”Yleisin virhe, jonka tässä näkee, ovat turhan isot jigin nostot. Jigiä voi toki halutessaan välillä nostella hieman pohjasta irti hyvin rauhallisin liikkein”


Vapa taipuu alkukesän kuhajahdissa.

Tekniikkaa

Jotta pohjavertikaalijigaaminen onnistuisi käytännössä on pohjatuntumaa pystyttävä pitämään yllä koko ajan. Tämä tapahtuu käyttämällä riittävän ohuita siimoja (0,10-0,16 mm punottu tai monikuitusiima), riittävän raskaita jigipäitä (20-40 g) ja veneen riittävän hitaalla liikkeellä (mieluummin alle 1 km/h). Myös virtaukset ja tietenkin veden syvyys vaikuttavat pohjatuntuman ylläpitämiseen. Nyrkkisääntönä voi pitää ettei kannata käyttää sen raskaampaa jigipäätä kuin että jigin saa halutessaan tömäytettyä pohjaan, sillä hieman laahaava jigi (kevyempi jigipää laahaa kauempana veneen perässä) ui pehmeämmin ja tuntuisi pyytävän kalaa paremmin. Kaikuluotain ja karttaplotteri

Nämä ovat lähes välttämättömiä sopivien kalastuspaikkojen ja kalojen löytämiseen. Kaikuluotaimesta on hyötyä sekä yksittäisten kuhien kuin myös ravintokalaparvien löytämisessä. Sivukaikuluotain on oiva apukeino kun etsitään kalaparvia sekä pakkoja, patteja ja kivikoita, joiden tuntumassa kuhat usein viihtyvät. Sähkömoottori

Keulasähkömoottori, vaihtoehtoisesti peräsähkömoottori, on erittäin hyödyllinen apuväline. Sähkömoottori mahdollistaa veneen tarpeeksi hitaan liikkeen kalastustilanteessa, joskin tämä onnistuu myös polttomoottorilla, tarpeen tuleen peruuttaen, jolloin etenemisvauhti pysyy alhaalla. Tyypillisesti liikun tuulta vastaan mahdollisimman hitaan vauhdin ylläpitämiseksi, mutta välillä annan veneen kulkea tuuliajolla käyttäen sähkömoottoria ainoastaan jarruttaakseni veneen liikettä. Kokeileminen kannattaa

Pohjavertikaalijigaus merellä voi olla varsin tuloksekasta, jos löytää oikean paikan ja hyvä syönti osuu kohdalle. Muista siis kohtuus myös tässä touhussa äläkä täytä turhaan omaa, naapureiden ja sukulaisten pakastimia. Kuhakin maistuu parhaalta tuoreeltaan. Muista myös kuhan uusi alamitta, joka on maanlaajuisesti vähintään 42 cm ja aseta mieluusti oma henkilökohtainen ylämittasi, jonka ylittävät kalat vapautat. Esimerkiksi 65-70 cm tai kolme kiloa voi olla hyvä raja. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

19


kasvattaa suosiotaan

Vertikaalijigaus on kasvattanut Suomessa lyhyessä ajassa hurjasti suosiotaan. Usein kuitenkin kuulee, että lajista kiinnostuneet kalastajat eivät ole uskaltaneet lähteä kokeilemaan sitä siksi, että se tuntuu monimutkaiselta niin välineiden kuin tekniikankin osalta. Totuus on kuitenkin toinen. Teksti JANNE KOIVISTO Kuvat ANTTI ZETTERBERG

20

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Kannettava kaikuluotain viritettynä mökkiveneeseen, napakka vapa ja pieni hyrräkela ovat riittävät varusteet vertikaalijigausharrastuksen aloittamiseen.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

21


Vertikaalijigaaminen kasvattaa suosiotaan

Vasemmanpuoleisessa kuvassa kala on havaittu ja jigiä ruvetaan laskemaan kohti kalan oleskelusyvyyttä. Anturin toimintaa kannattaa välillä tarkistaaa pomputtamalla jigiä sen kohdalla, kuvassa nähdään selkeästi jigin uintiliike.

Mistä vertikaalijigauksessa on kyse?

Laji on samantyyppistä kuin ajopilkintä: viehe tiputetaan veneen laidalta suoraan veteen ja jigi saa uintiliikkeensä veneen liikkeestä. Vertikaalijigauksessa liikutaan hitaasti kaikua koko ajan seuraten ja yritetään saada kaikuluotaimen näytölle kaloja, joille jigiä tarjota. Mitä välineitä vertikaalijigaaja tarvitsee?

Vertikaalijigaus ei ole sen enempää välinelaji kuin muutkaan kalastusmuodot. Lajissa tarvitaan tiettyjä välineitä kuten vene moottorilla, hyvä kaikuluotain, vapa, kela ja jigejä. Vene on olennainen Jos ei ole käytössä plotteria, voidaan ottipaikka merkitä koholla, joita saa liikkeistä reilulla kympillä.

”Pääasia on, että kaikuluotaimesta näkee kalat ja halutessaan jigin.”

Kesämökeillä on tuhansittain pienveneitä, joissa ei välttämättä ole edes moottoria. Juuri nämä veneet soveltuvat erityisen hyvin jigikalastuskäyttöön suojaisilla vesialueilla. Veneeksi kelpaa lähes mikä tahansa jolla, jonka perään voi laittaa poltto- tai sähkömoottorin. Mitä pienempi tuulipinta-ala, sen parempi. Unohda siis isot koppiveneet ja kuusimetriset pulpettihirviöt ja varusta mökillä vähällä käytöllä oleva pienveneesi vertikaalijigauskäyttöön. Me käytimme esimerkkiveneenä reilun neljän metrin pituista Mix Busteria vuodelta 1997, joka on kestävä ja vakaa alumiinivene. Mix Busteria voi hyvin soutaa tarvittaessa eikä siihen tarvita sähkömoottoria suurempaa tehoa jigihommiin. Kaikuluotain

Kaikuluotain on välttämätön väline. Ilman kaikua vertikaalijigaus on puhdasta hakuammuntaa. Kaikuluotaimenkaan ei pidä välttämättä maksaa tuhansia euroja vaan nykyään peruslaitteen saa muutamalla sadalla eurolla. Pääasia on, että kaikuluotaimesta näkee kalat ja halutessaan jigin. Kaikki muu (reaaliaikapalkki, viistokaiku, chirp) on hifistelyä, joskin toki hyödyllistä ja käytännöllistä olettaen, että laitteen tarjoamat hienoudet ja toiminnot vaivautuu opettelemaan. Markkinoilla on saatavissa kannettavia kaikuluotaimia sekä anturitelineitä kaidekiinnityksellä. Mökkiveneen varustelussa nämä ovat erittäin käteviä, sillä jos vene on muussa käytössä, voi varusteet nostaa helposti pois. Kevyttä ja nopeaa

Valmis vertikaalijigilajitelma, pätkä fluorocarbonia ja 0,19 mm kuitusiima. Näillä pääsee jo pitkälle.

22

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Vertikaalijigaukseen soveltuva vapa on kevyt, tunnokas ja nopeatoiminen, mieluiten myös jäykkäkärkinen. Perinteinen kuhanjigausvapa ei sovellu vertikaalijigaukseen, sillä se ei ole tarpeeksi napakka.


Vertikaalijigaaminen kasvattaa suosiotaan

Mix Buster tai lähes mikä tahansa pienvene sopii loistavasti vertikaalijigauskäyttöön.

Hyviä ovat 6-7 –jalkaiset vavat, joiden viehesuositus yltää jopa 50 grammaan asti. Monella valmistajalla on nykyään olemassa vertikaalijigaukseen varta vasten suunniteltuja vapoja, joihin kannattaa tutustua. Nurkassa seisova vanha vetouisteluvapa jätetään niille sijoilleen.

Pienikokoinen hyrräkela, kuten tässä Okuma Calera, omiaan vertikaalijigauksessa.

Kelalta ei paljoa vaadita

Pienehkö, kevyt avo- tai hyrräkela soveltuu loistavasti. Hyrräkelaa pystyy hallitsemaan kalastuksessa pitkälti yhdellä kädellä, jolloin toinen käsi jää vapaaksi veneen ohjaamiseen. Yleisesti käytetään myös pieniä, 1500-luokan haspelikeloja. Siimat

Siimaksi kelpaa vain ja ainoastaan punottu tai monikuitusiima. Paksuus voi olla esimerkiksi 0,10-0,20 mm. Paksumman siiman käytön voi kompensoida käyttämällä raskaampaa jigipäätä jolloin jigi ei jää laahaamaan veneen taakse.

Jigit ja painot

Lajiin soveltuvat ehdottomasti parhaiten haarapyrstöiset jigit. Jigin koko määritellään kohdekalan koon ja kalojen ravinnon mukaan. Yleensä suosin kuitenkin isohkoja jigejä, sillä kuha on opportunisti, joka ottaa

mielellään isoonkin vieheeseen. Rasiani jigit ovat 5-10 tuuman pituisia, mutta yleensä siimani päässä on 6-9-tuumainen jigi. Jigien värimaailmaa kannattaa pitää laajana ja vaihdella aktiivisesti, jos tuntuu siltä ettei kala syö. Chartreuse, pinkki ja Ma-

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

23


Vertikaalijigaaminen kasvattaa suosiotaan hi-Mahi toimivat usein hyvin ja toisaalta luomuväreistä harmaan, tummanharmaan, valkoisen ja mustan eri yhdistelmät ovat antaneet hyvin kuhaa. Sopiva paino jigipäälle on noin 25-35 grammaa riippuen hieman veneen liikkumisnopeudesta, virtauksesta, siiman paksuudesta ja jigin koosta. Käytäntöön

Vertikaalijigauksessa liikutaan hitaasti noin puolen solmun vauhtia kaikua seuraten. Liian matalassa vertikaalijigaus ei toimi ja se onkin tehokkaimmillaan yli viiden metrin vedessä, mutta kaloja voi saada matalammastakin. Pohjavertikaalijigaus

Vihreät värit toimivat usein savisameissa järvissä.

Pohjavertikaalijigauksessa jigiä pidetään aivan lähellä pohjaa ja odotellaan, että pohjassa tai sen tuntumassa lymyilevä kala iskee jigiin kiinni. Pohjavertikaalijigauksessa ei välttämättä tarvitse nähdä jigiä tai edes kaloja kaikuluotaimessa, joskin ne tuovat lisäjännitystä lajiin. Tärkeää on, ettei vavalla tehdä isoja ”pilkkimisliikkeitä”. Pieniä väristyksiä ja nostoja voi toki silloin tällöin tehdä, mutta kaikki isommat uittoliikkeet kannattaa kitkeä. (Lue lisää pohjavertikaalijigauksesta muualta tästä lehdestä). Välivesijigaus

Välivesijigauksessa edetään hitaasti veneellä kaikuluotaimen avulla kaloja etsien ja tyypillisesti jigi tiputetaan veteen vasta siinä vaiheessa kun sopiva kohdekala piirtyy kaikuluotaimen näytölle. Jigiä voi pitää koko ajan vedessä, mutta jos jigi jää kalan alle, sen nostoyritys kalan yläpuolelle voi johtaa kalan poistumiseen. Mistä ja milloin?

Kun airon kytkee tukevasti kiinni, siihen voi hyvin kiinnittää kannettavan kaikuluotaimen ja anturin telineen. Kyseinen teline löytyy Patriotin valikoimista.

Anturi kiinnitettynä varteen. Jos olet käyttänyt aiemmin kannettavaa kaikuluotainta pilkkikäytössä, on pilkkianturi hyvä vaihtaa peräpeilianturiin.

24

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Vertikaalijigausta voi harrastaa niin merellä kuin järvilläkin koko avovesikauden ajan. Kohdekalaksi voi myös valikoida hauen, joka käy suosiolla jigiin kiinni varsinkin välivedessä uitettuna. Isoimmat kuhat saadaan yleensä keväällä ennen kutua mutta kylmän veden aikaan kalastus on usein haastavaa. Kesällä kuha on usein hyvällä syönnillä kuten myös loppusyksystä kalojen tankatessa talvea varten.

Vertikaalijigi voidaan rigata kuvan osoittamalla tavalla.


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

25


Kevään ensimmäinen vaappujigaamalla.

26

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


VAAPPUJIGAUS yhdistää jigin ja vaapun parhaat ominaisuudet

Vaappu on aina ollut Suomen suosituin

Kalastusopas Markku Tiusanenkin on mieltynyt vaappujigaukseen.

viehe, perinteisistäkin syistä. Se on ollut tunnetusti tehokas viehe perinteisiä suomalaisia petokaloja pyydettäessä. Etenkin hauki ja kuha ovat kuuluneet vaappujen lähimpään etupiiriin. Teksti ja kuvat JANI HIMANKO

Taustaa

Kuhan kalastus oli pitkään lähes täysin vaapulla uistelua helteisenä kesäiltana. Vaappujen tehoa kuhan pyyntivälineenä ei kyseenalaistanut kukaan. Kunnes löydettiin jigikalastus ja oivallettiin, että myös heittämällä saa tuon herkullisen messinkikyljen höynäytettyä. Jigikalastus on ollut ”muodissa” pian 20 vuotta. Viimeisten parin kesän aikana kalastusmuodon ovat löytäneet jo satunnaisetkin kalastuksen harrastajat ja samalla odotukset jigikalastuksen suursuosiosta ovat toteutuneet. Kalojen ollessa pohjan tuntumassa viehe pitää saada uimaan aivan kalojen välittömään läheisyyteen. Tähän ongelmaan ratkaisun tuo jigikalastus. Perinteinen heittojigaus on toki usein tehokas menetelmä ja vertikaalijigaus toisinaan jopa tehokkaampaa. Pohjassa pompoteltava kumijigi, jossa raskas paino on kiinteä osa viehettä, on herkkä tarttumaan pohjakasvillisuuteen, uppotukkeihin ja kivenkoloihin. Tämän lisäksi vastaan tulee usein tilanteita, joissa kalat käyvät vain tökkimässä kumijigien pyrstöä tarttumatta kuitenkaan vieheeseen kunnollisesti. Ruokailevatkaan kalat eivät läheskään aina kelpuuta pohjaa ruopivaa kumijigiä ravinnokseen. Perinteisen heittojigauksen kehnoimpia puolia kalastajan kannalta ovat suuren viehehävikin ohella kiusalliset vieheen tökkimiset, joita myös paremmissa piireissä Pirkanmaalla pusuiksi kutsutaan. Tämä ongelma on toki

Vaapulla voi kalastaa tuloksekkaasti myös vertikaalitekniikkaa hyödyntäen

Vaapun tulee olla syvyytensä sälyttävä tai erittäin hitaasti uppoava toimiakseen tehokkaasti.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

27


Vaappujigaus Dropshot-paino viritetään noin 30 cm vaapun etupuolelle. Painon tulee vajota kalastettaessa pohjaan, vaapun jäädessä aavistuksen pohjan yläpuolelle.

ratkaistavissa esimerkiksi stinger-koukkuvirityksillä, mutta on olemassa huomattavasti helpompi tie, mikä osoittautuikin menestykseksi heti ensimmäisillä kuhavesillä kesällä 2015. Vaappujigausta vai spinflugaa?

Vaappujigaus on vaapulla erillisen painon avulla jigaamista, jota myös vaappujigaukseksi kutsutaan. Viehehävikki vältetään lähes kokonaan ja saadaan pienetkin tärpin tapaiset tökkäisyt tarttumaan vaapun peräkoukkuun, toisin kuin perinteisellä jigillä kalastettaessa. Koska itse vaappu ei koskaan vajoa pohjaan asti, viehe ei pääse takertumaan kasvillisuuteen tai muuhun ei toivottuun. Mikä parasta, kuha lankeaa useimmiten hotkaisemaan suuhunsa vieheen, joka leijailee aavistuksen pohjan yläpuolella, mutta ei pohjasta kuten yleisimmin jigikalastuksen perinteisellä uittotekniikalla on tapana tehdä. Menetelmä ei sinänsä ole perusasetuksiltaan mitenkään uusi innovaatio, mutta hieman totutusta tavasta viritetty tekniikka. Kalastustekniikka

Kauden 2016 ensimmäinen ruokakoon kuha nielaisi vaapun hyvällä ruokahalulla.

Vaappu & paino -viritys heitetään oletettuun kalapaikkaan ja vajotetaan pohjaan aivan samoin kuten heittojigauksessa. Pohjakosketuksen näkee siiman löystymisenä, jonka jälkeen uitto voidaan aloittaa. Siimaa kelataan sisään pari kammenkierrosta kerrallaan. Jokaisen liikkeen jälkeen pidetään pieni tauko, jolloin vaapun edessä oleva paino ehtii vajoamaan pohjaan. Vaikka paino osuu pohjaan, suspending, eli uintisyvyytensä säilyttävä vaappu ei pääse pohjaan asti, vaan viehe jää leijailemaan niille sijoilleen erillisen painon saavuttaessa pohjan. Tämä selittääkin vaappujigauksen tehokkuutta, sillä pohjan yläpuolella leijuva vaappu pyytää koko ajan kalaa vajoamatta pohjaan. Haravoidaan kalojen oletettua sijaintipaikkaa

Tärppiä tarkkaillaan siimaa katsoen, josta näkee heti kontaktin. Kun siimassa tärähtää, niin ei muuta kun vapa pystyyn ja nautiskelemaan. Rauhallisesti toimien herkutellaan kala haaviin ja alamitan tarkistamisen jälkeen tehdään nopea päätös kalan kohtalosta. Ruokapöytään kuuluva kala tainnutetaan ja verestetään nopeasti, unohtamatta nopeaa vapautusta mahdollisen alamittaisena tai muuten tarpeettomana saaliina vapautettavan kalan kohdalla.

Päivän ensimmäiselle kalalle nousee peukku joka kerralla.

28

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Virran laidoilla vaappujigi on tehokas kalastusmuoto suurahvenen jallittajalle.


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

29


Vaappujigaus Haukipitoisilla vesillä perukkeeksi kannattaa valita fluorocarbonsiima (esim. 0,350,42 mm) joka kestää hauen hampaissa paremmin kuin pehmeämpi monofiilisiima. Painona käytetään sopivan kokoisia pisaratai mieluiten drop shot -painoja, jotka saavat olla 10 -– 30 g riippuen veden syvyydestä ja mahdollisesta virtauksesta sekä siiman paksuudesta riippuen.

Perukkeeseen viritetyn painon tulee olla riittävän raskas viedäkseen vaapun pohjan tuntumaan. Kuvan paino on 30 g.

Vieheet vaappujigaukseen

Vaappuina ylivoimaisesti parhaiten toimivat suspending eli syvyytensä säilyttävällä rungolla varustetut tai hitaasti uppoavat vaaput. Kun kelaus keskeytetään ja vaappu pysähtyy, se ei nouse pintaan eikä vajoa pohjaan vaan jää paikoilleen. Voi jopa sanoa, vaapulla jigaaminen vaatii suspending-tyyppisen vaapun toimiakseen tehokkaasti. Kelluvalla vaapulla on tapana takertua siimaan kun taas uppoava luonnollisesti on herkkä jämähtämään pohjaan pysyvästi. Tavallisimpia vaappuja jigaukseen ovat 10 – 12 cm pitkät Rapala Husky Jerk -vaaput. Saman valmistajan BX Minnow 08, BX Jointed Minnow 09, BX Jointed Shad 06 ja Shadow Rap Shad toiminevat ainakin kevään ensi reissujen perusteella mainiosti. Muilla valmistajilla löytyyy ainakin hitaasti uppoavia malleja. Kannattaa tutkia kaupassa sopivaa. Kokeilemaan

Toisinaan toimii nopeampi ja aggressiivisempi uitto kun taas kohta verkkaisemmat ja pidemmät liikkeet saavat saaliskalojen aivokäyrät menemään kalastajan kannalta oikeanlaiseen tilttiin. Vastaan on tullut myös tilanteita, joissa pitkä suora kelaus pohjan tuntumassa on saanut vavan taipumaan. Jälkimmäinen on täysin luonnollinen tilanne, vaapun takuuvarma uintiliike ei samalla tavalla perustu käsialaan, toisin kuten jigikalastuksessa on totuttu. Välineet ja vaappujigaussetin viritys

Vaappujigaamiseen käy normaali jigivapa pituudeltaan noin 180 – 220 cm. Laadukas, riittävän jämäkkä ja tunnokas yleisvapa ajaa 30

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

saman asian paremman puutteessa. Heittopainosuositus saa olla 20 – 40 g. Siima voi olla normaali monikuituinen jigisiima paksuudeltaan 0,10 – 0,18 mm, jolla saadaan hyvä tuntuma kalastukseen. Monofiili- ja fluorocarbonsiimat käyvät perukkeeksi. Perukkeen pituutta voi vaihdella omien mieltymysten mukaan vajaasta puolesta metristä reiluun metriin. Paksuutta perukkeella saa olla vähintään 0,30 mm, mieluiten vähän enemmän. Yleisimmin käytössä olevalla, 180 cm pitkällä jigivavalla on hieman hankala heittää yli metrisellä perukkeella varustettua vaappua painoineen, joten perukkeen pituus kannattaa sovittaa vavan pituuden mukaan siten, että heittäminen on vaivatonta.

Kuhan kalastuksessa kumijigeillä ja vaapuilla jigaamisen tehokkuus vaihtelee jommankumman toimiessa paremmin. Voittajaa en lähde tässä yhteydessä julistamaan kummastakaan. Haukivesillä painon kanssa heitettävät vaaput ovat pelottavan tehokas pyydys, jopa pehmovieheisiin verrattuna. Tunnetusti kuhan kalastuksen yhteydessä hauet saattavat tulla sotkemaan suunnitelmia aikamoisella rynnäköllä. Mikäpä sen mukavampaa, kun metrisen hauen väsyttely keveillä jigivälineillä aurinkoisena kesäpäivänä. Ahvenen pyytäminen vaapulla jigaamalla ei ensi alkuun ole sujunut aivan yhtä tehokkaasti kuin hauen ja kuhan - lienee syynä on käytettyjen vaappujen suuri kokoluokka. Ahvenen kohdalla keskikoko on toki päässyt karkaamaan käsistä ainakin allekirjoittaneen kaveripiirissä. Se mikä vaappujigaamisesta tekee mielenkiintoista yleisellä tasolla, on se että suurimmat kalat iskevät usein vaappuun, vaikka pehmojigillä saataisiin kappalemääräisesti hieman enemmän kalaa. Käytännössä olematon viehehävikki myös miellyttää sekä lompakkoa että ympäristöä.


MINT COMPANY

Yhdella luvalla kaikki Entinen kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset viehemaksut ovat nyt yksi helppo lupa, Kalastonhoitomaksu. Kalastonhoitomaksulla ylläpidetään ja hoidetaan meidän kaikkien kalavesiä myös tulevaisuudessa. Luvan kanssa et jää ilman!

Hoida maksu

1. Netissä: Eraluvat.fi/kalastusmaksu 2. Puhelimitse: 020 69 2424 (arkisin 8–16) 3. Metsähallituksen luontokeskuksissa tai R-Kioskilla

39 € / vuosi Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

31


Ei uskoisi, että tässä kalastetaan haukea.

32

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


a j a i k s o k a i v a i u k h u o a u h i K k o j a i vihais Hauki viihtyy myös joissa ja kalastuksen keskittyessä usein muihin lajeihin, voi joesta saada todella isoja

haukia. Tämän artikkelin esimerkki on Ruotsin Norrlannista, mutta vinkkejä voi täysin soveltaa suomalaisiin isompiin jokiin. Teksti ja kuvat JÖRGEN LARSSON Käännös MIKEY SARELIN

V

ene keinuu ja vaappuu pelottavasti ja vain muutaman kymmenen metrin päässä vesi hyökyy valtavissa aalloissa kosken kivien yli. On vaikeaa keskittyä kalastukseen kosken kuohuessa aivan silmieni edessä. Silti jigi pitäisi saada uppoamaan vahvaan virtaan ja uimaan edes sinnepäin pohjan tuntumassa ilman että se jää kiinni kiviin. Oppaanani toimiva Robin heittää vieheensä ylävirtaan aivan virran reunaan, jossa vesimassat käyttäytyvät hieman rauhallisemmin ja antaa virran tuoda jigiä venettä kohti kelaten välillä siimaa sisään ja antaen sen välillä upota aivan pohjan tuntumaan. Muutaman sekunnin kulutta hän nostaa vavan kovaan vastaiskuun. ”Mokasin tärpin”, hän selostaa kiihtyneellä äänellä. Tuntuman saamiseen ja virrassa kalastamiseen menee hetki tottua, mutta yhtäkkiä tunnen miten siimassa tärähtää ja seuraavaksi seison veneessä vapa kaaressa ja väsytän kiukkuista haukea. Kala ei ole mitenkään ihmeellisen kokoinen ja Robert irrottaa nopeasti koukut ja palauttaa yllättävänkin pyöreän hauen koskeen. Virranreunassa on melko lailla haukia ja ennen kuin olemme valmiita siirtymään veneessä on käynyt vielä viisi kalaa useiden jäädessä tärpeiksi. Koskikalastus on todella vauhdikasta, jännittävää ja erilaista verrattuna aiempiin kalastuskokemuksiini.

Vakuuttava rock’n’roll- hauki eräästä Norrlannin isoimmista joista.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

33


Kuohuvia koskia ja vihaisia jokihaukia

Norrlannin joet ovat viettelevän kauniita ja pelottavan kokoisia.

Erityyppiset jigit ja kumivieheet dominoivat Robin Utbysin vieheämpäriä jokikalastuksessa.

Jatkuvaa muutosta

Olimme sopineet että pääsisin kokeilemaan Norrlannin sensaatiomaista jokikalastusta Robin Utbysin kanssa. Robin kuuluu Ruotsin menestyksekkäimpiin hauenkalastajiin. Robin pitää trailerin päällä pikkuvenettä, joka on helppo laskea vaikeiltakin luonnonrampeilta ja pian olemme jo ankkuroineet isoon akanvirtaan. Parhaat kalapaikat löytyvät syvistä akanvirroista kovimpien koskien alapuolelta. Kosket ovat luonnollisia vaellusesteitä niin petokaloille kuin niiden ravinnollekin. Näihin paikkoihin kalat pysähtyvät palautumaan ennen nousuaan ylävirtaan, mutta ne ovat myös täydellisiä paikkoja hauille vaania kaloja, jotka kulkeutuvat virran mukana alaspäin. Akanvirrassa on haukia

Monet hauista olivat maagisen kauniita kirkkaankeltaisine väreineen.

34

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Akanvirtoja voi syntyä voimalaitoksien alle, jos joku patoluukuista on suljettu ja vedentasosta riippuen voi joskus löytyä varsin mitäänsanomattomia virtaamattomia paikkoja rantojen tuntumassa. Pienetkin akanvirrat ja virtaamattomat paikat keräävät Robinin mukaan haukia, joskus suuriakin määriä. Jokihaukien käyttäytymistä voi osittain verrata lohikaloihin, sillä ne pysähtyvät usein isojen kivien taakse keskelle kuohuvia koskia, jos vain kiven takana on vähäinenkin virtaamaton kohta. Isoimmat kalat valitsevat parhaat paikat eikä ole epätavallista, että kun jostain kohdasta saa hauen, toinen, miltei sa-


Kuohuvia koskia ja vihaisia jokihaukia Viisi suosikkia jokikalastukseen Tavallisessa jokikalastuksessa Robin Utbys käyttää 8’6” vapaa, jonka heittosuositus yltää 200 grammaan asti. Raskaaseen heitto- ja vertikaalikalastukseen hän käyttää samanlaista, mutta lyhennettyä keppiä, jolla voi heittää jopa 300 gramman vieheitä. Robin suosii kumivieheitä luomu- ja tummissa väreissä. Robinin pakeista löytyy kumeja aina Shallow-rigatuista shadeista varsinaisiin syvyyspommeihin. Kaikille on oma lokeronsa kalastuspaikan ja vallitsevien olosuhteiden mukaan.

Jokihauet ovat harvoin kovin kriittisiä, sillä niiden on reagoitava nopeasti saaliin (tai vieheen) kiitäessä virrassa ohi.

mankokoinen, valtaa tyhjäksi jääneen paikan. Kalojen asentopaikat vaihtelevat virtausten ja vedenkorkeuden mukaan; vanhat paikat katoavat ja uusia syntyy niiden tilalle. Nopeaa jigikalastusta

Eniten yllätyn Robinin kalastustahdista. Jäidenlähdöstä on vain muutama viikko ja vaikka elämmekin kesäkuun alkua veden lämpötila on vain muutaman asteen verran plussan puolella. Kuitenkin Robin on sitä mieltä että nopeasti sisään kelatut jigit antavat parhaiten kalaa. ”Olen kalastanut taitavien eteläruotsalaisten kalastajien kanssa ja yleensä he joutuvat nostamaan vieheen sisäänottotahtia saadakseen kalaa”, Robin huomauttaa hymyillen ilkikurisesti. Ehkäpä selitys piilee jokihaukien saalistustekniikassa. Ne ovat tottuneita iskemään kiinni virrassa ohi kiitäviin, pökertyneisiin saaliskaloihin. Oma kalastukseni ei meinaa pysyä kasassa. En saa kiinni tuntumasta ja tunnen olevani hieman ruosteessa. Minun sählätessä Robin näyttää minulle kaapin paikan ja pian useampi hyväkuntoinen jokihauki on iskenyt purukalustonsa hänen jigeihinsä. Samaan aikaan minulla ei ole ollut tärppiäkään, muuta muutaman jiginvaihdon jälkeen teen vaistomaisen vastaiskun kevyeen tönäykseen. Vapa taipuu syvään ilman värähdystäkään ja ensin luulen vieheen tarttuneen pohjaan, mutta yhtäkkiä siima leikkaa vettä sivusuuntaan, liikkuen kohti ankkurinarua ja jatkaa ulospäin keskelle vahvaa virtaa. En voi tehdä muuta kuin pitää kiinni ja toivoa parasta. Muutaman minuutin kuluttua Robin odottaa valmiina haavin kanssa ja ison hauen

Uistimet vasemmalta lukien:

»» Alien Eel Shallow – Ykkösvalinta matalaan ja nopeatempoiseen kalastukseen. »» Bondy Bait – ässä joka vedetään hihasta kun mikään muu ei toimi. Käytetään niin heittokalastuksessa kuin vertikaalijigauksessakin. »» Mieko Predator – matalaan veteen ja akanvirtoihin. Rigataan tavallisella 20-25 –grammaisella jigipäällä. »» Mieko Predator – vertikaalijigaukseen ja raskaaseen heittokalastukseen kevättulvassa. Rigataan 175 gramman päällä. »» Mange Boy Braxen – toinen jokeri vaikeisiin olosuhteisiin. Rigataan 25-50 gramman jigipäällä.

Robin Utbys ja hyvin syönyt kudunjälkeinen jokikrokotiili.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

35


Kuohuvia koskia ja vihaisia jokihaukia Hengenvaarallisen näköistä, mutta jos on varovainen, on koskien liepeiltä kultaa kaivettavana.

Sateenkaaren päässä ja niin edelleen.

lopulta pintautuessa saamme selityksen kovalle taistolle. Jigi on kiinni hauen selkäevässä, melkein sen pyrstössä. Kala on koukutettu väärin. Mikä pettymys! Rock ’n’ roll –haukia

Päivät ovat pitkiä keskiyön auringossa ja koska päätämme nukkua lyhyitä öitä, ehdimme kalastaa kolmea eri vesistöä kahdessa vuorokaudessa. Kaikki joet antavat kalaa ja lopputuloksemme on noin 40 haukea. Ainoa mikä puuttuu on oikein iso kala. Viimeisenä iltana odottamani tilaisuus tarjoutuu, mutta lyhyen, muutaman sekunnin pituisen väsytyskamppailun jälkeen suurhauki irtoaa. Karkuutettu hauki kirvelee, mutta se kuuluu pelin henkeen. Täyttä nautintoa erikoisella kalastustyylillä Syvissä virranreunoissa vertikaalijigaus raskailla jigeillä on usein ainoa toimiva kalastustapa.

36

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Omalaatuinen kalastustyyli ja vahvat hauet vetoavat myös osaltaan minuun. Jokihauet ovat jotain aivan muta kuin väsyneet, ylipainoiset etelän hauet tai rikkikalastetun saaristoalueen loppuun kulutetut krokotiilit. Koskessa varttuneet hauet ovat tappajia, oikeita rock’n’roll –haukia, jotka taistelevat jokaisen grammansa edestä. Jokihauet ovat kauniita ja sopusuhtaisia vaikka niillä usein onkin arpia, jotka juontavat juurensa niiden koviin elinolosuhteisiin virran kuohuissa, mutta toisaalta ne eivät ole todennäköisesti koskaan nähneet urheilukalastajan viehettä. Ajatellen etelän kalastuspainetta uskon että yhä useampi hauenkalastaja liikkuu tulevaisuudessa pohjoiseen haukijahtiin. Jo nyt pohjoisen haukijahti alkaa kiinnostamaan kalastajia ja pohjoisessa Ruotsissa sekä Suomessa on vielä valtavia määriä vesistöjä tutkittavana. Tätä pitää saada lisää.


10 NEW COLORS

zy

Cra

-445

sh Cru

46 all-4

ity

ob

Disc

Fru

-447

sh Cru

9

pe Gra

Cru

o

t Ch

Min

ade

oC

Coc

48 sh-4

-451

te cola

-44 rush

n

ther

Nor

on Lem

2

s-45

ht Lig

nge

Ora

-453

sh Cru

-454

ush t Cr

be

Sor

-450

sh Cru

Legendaarinen Bomberin B15A on ollut vetouistelijoiden suosikkiviehe jo vuosien ajan. Nyt sen värivalikoima laajenee jälleen kymmenellä tehokkaalla ottivärillä.

Tukkumyynti: WIGGLER AB Myyntiedustaja Suomi Heikki Laurikainen hlfishky@gmail.com Puh 040 5846076

Myyntiedustaja Suomi (Länsi-Suomi) Markku Autio autio.markku@gmail.com Puh 050 569 2707

Myyntiedustaja Suomi (Pohjois-Suomi) Marko Oikarinen markooikarinen@icloud.com Puh 045 110 9967 Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

37


KYMPPIKERHOON KUMPPAREISSA

Edellisillä sivuilla Jörgen Larsson kertoi miten

suurhaukia jallitetaan Ruotsissa kovaa virtaavien koskien liepeiltä veneestä. Timo Palokas jatkaa

Jaettu ilo on moninkertainen ilo. 5 kertaa ylhäällä käynyt suurhauki on tarjonnut elämyksiä ja ennätyksen ainakin kahdelle ystävälleni. Toivotaan että seuraavakin saamamies kohtelee hyvin.

tarinaa kertomalla miten homma hoituu meidän virtavesistämme rannalta käsin heittäen. Teksti ja kuvat TIMO PALOKAS

H

auenkalastajien maailmankuva jakautuu pitkälti meri ja järvikalastukseen, on kuitenkin olemassa vaihtoehto, joka on varsinkin monella veneettömällä helpommin saavutettavissa – joet.

Jokikalojen kokoa ei kannata aliarvioida

Maagisena ”kerhorajana” pidetyn kymmenen kilon ylittäviä haukia saadaan vuosittain virtavesistä ympäri Suomea. Virtaavassa vedessä elävä iso hauki on myös varsin riski vastus siiman päässä. Miten ja missä?

Jokikalastus onnistuu vaikka lenkkarit jalassa, mutta jo kumisaappaat, kahluuhousuista puhumattakaan, avaavat vielä enemmän paikkoja innokkaalle rantahauestajalle. Otollisia paikkoja isojen hauen kyttäämiseen kannattaa etsiä paikoista joissa joen muoto rikkoutuu selvästi. Koskien aluset, pohjapadot ja leveämmät poolit tarjoavat monesti oivallisia paikkoja. Virtaavassa vedessä hauet asemoituvat monesti kivien ja muiden pohjan muodostamien suojien taakse virran reunoille odottamaan ohi kulkevaa saalista. Lämpimän veden aikaan virtaavaa vettä ei kannata vältellä

Matalassa ja seisovassa vedessä happipitoisuus laskee helposti äkkiä, eikä hauki viihdy pitkiä aikoja sellaisessa ympäristössä, varsinkaan jos lähellä on hapekkaampaa vettä tarjolla. Välillä haukipaikkojen etsiminen vaatii jalkatyötä, ja mukana kannettava arsenaali kannattaakin supistaa sellaiseen, jota jaksaa raahata mukana vaikeakulkuisem-

38

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

massakin maastossa. Suosin itse isoa viehelaukkua, johon mahtuu vieheiden lisäksi vapautusmatto ja kuvauskalusto. Aivan koskien altakin ison hauen voi tavoittaa varsinkin kesäaikaan

Vieheen tarjoaminen kovassa virrassa tuo omat haasteensa, mutta ainakin allekirjoittanut on tuttu näky koskien alla mistä yleensä löytyy lähinnä lohikalojen pyytäjiä. Li-


Yli 12 kiloa syytä hymyyn. Unihiekat karisevat tehokkaasti silmistä kun päivän ensimmäinen tärppi on todellinen suurkala.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

39


Kymppikerhoon kumppareissa säpainoa käyttämällä vieheen saa upotettua sopivalle syvyydelle. Virtaa voi myös käyttää kuljettamaan uistinta, tällöin kannattaa pyrkiä kuitenkin pitämään kontakti vieheeseen koko ajan ja olla valmiina vastaiskuun. Virrassa tärpit ovat monesti kovia sillä hauki harvoin seuraa siellä saalistaan, vaan iskee ohi menevään vieheeseen kerran ja yleensä lujaa. Alkukeväästä varsinkin lahnan ja särjen kutuaikana koskien aluset ovat melkoisen varmoja ison hauen paikkoja, sillä särkikalat kerääntyvät sinne. Otollisen paikan löytänyt hauki voi pysytellä samalla alueella kauan

Hyviä paikkoja etsiessä joutuu tekemään monesti hieman jalkatyötä. Tilaa heittämiselle ei välttämättä ole liikoja ja välillä heittotyyliä täytyykin soveltaa.

VÄLINEET JA VARUSTEET Välineiksi soveltuvat käytännössä mikä tahansa hauenkalastukseen kelpaava setti. Itse suosin pääasiassa pidempiä yli 8-jalkaisia vapoja, jotka tarjoavat pidempiä heittoja paikoissa, joissa lähemmäksi siirtyminen ei rannasta onnistu. Myös kalan ohjailu hankalammissa paikoissa helpottuu pitkän ja jämäkän vavan ansiosta. Kuitusiima on tietenkin ehdoton valinta, eikä sen paksuudessa kannata tinkiä. Yli 35 kg vetolujuudella olevalla siimalla säästää helposti viehekuluissa kun erittäin todennäköisiä pohjatärppejä tulee todennäköisesti suhteellisen usein. Koukkuviila ja muutama varakoukku on myös hyvä pitää matkassa, harva asia riepoo yhtä paljon kun välineiden takia irronnut suuri kala.

Jos lähiympäristö tarjoaa kaikki puitteet ympärivuotiseen oleskeluun, niin hauki on varsin paikkauskollinen. Jos lähellä on tarpeeksi ruokaa ympäri vuoden, kutualue ja hapekasta ja tarpeeksi viileää vettä kesälläkin voi hauki elää joessa koko elämänsä vaikka yhdessä poolissa, jos olosuhteet eivät liiaksi muutu. Eräs suurhauki on käynyt kuvattavana kaveripiirissäni jo 5 kertaa parin vuoden aikana, ja joka kerta paikka on ollut sadan metrin sisällä muista tärpeistä. Kaksi viimeisintä punnitusta ovat myös ylittäneet tuon aiemmin mainitun kerhorajan. Virtavedet pysyvät sulana kauemmin ja aukeavat jäistä ensimmäisenä

Kylmässä ja virtaavassa vedessä hitaasti uitettavat painottomasti rigatut isot kumit ovat olleet ehdoton ykkösvalinta. Kevättä kohti tultaessa hauet alkavat kerääntyä syönnöstämään kutualueiden lähettyville, talviaikaan paikoissa parhaiten ovat toimineet rauhal-

Vieheissä toimivat aivan samat ottipelit kuin muissakin vesistöissä

Nykytrendien mukaiset isot shadit sekä jerkit ovat hyvä valinta. Kotialueeni Pohjanmaan pienet joet ovat pääsääntöisesti suhteellisen matalia, joten muutamaa catherine-painoa mukana kantaessa vieheen saa tarvittaessa uimaan virrassakin lähes millä tahansa syvyydellä. Omassa arsenaalissani luonnonmukaiset värit ovat ehkä hivenen enemmän edustettuna kuin kirkkaat ärsykevärit, toki niillekin on hetkensä.

Joella kausi alkaa usein aikaisin. Hitaasti uitettu shadi kelpasi tälle 13,9kg daamille aikaisin helmikuussa.

Varusteet on hyvä katsoa valmiiksi käden ulottuville

Irrotustyökalut ja vapautusalusta, johon kala voidaan nostaa suoraan vedestä. Kahluuhousuilla varustautunut kalastaja voi ottaa vapautusalustan vesirajaan ja vain vetää hauen alustalle, jonka jälkeen kalan voi nostaa kätevästi vieheen irrotukseen ja mahdolliseen mittaukseen ja valokuvaan. Haavia en itse pidä mukana sen hankalan kuljettamisen ja ahtaissa paikoissa hankalan käsiteltävyyden vuoksi vaan nostan kalat liplock-otteella kiduskannen takaa käsin. Virtavedessä vapautettava kala on hyvä siirtää vapautusalustalla veteen ja pitää sitä virtaa vasten pystyssä kunnes se on valmis itse lähtemään. 40

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Vieheinä toimivat niin jerkit kuin kumitkin, väriskaalassa kannattaa pitää niin luonnollisia kuin ärsykevärejäkin.


Kosken alla riittää hapekasta vettä ja usein paljon saaliskalaa. Siellä viihtyy myös isoja haukia kunhan viehe saadaan tarjottua sopivasti niiden ulottuville.

lisemmin virtaavat kohdat, joissa kalat ovat passiivisina säästellen energiaansa.Toki talviaikaan kalastus on monesti hiljaista ja tärpit harvassa mutta palkinto voi olla todellinen joen kuningatar, kuten parin vuoden takainen helmikuinen 13,9 kg rouva Keväällä kudun jälkeen kalat voi vielä tavoittaa kaislojen seasta kutualueilta Kesää kohdin varsinkin isommat kalat siirtyvät pois matalilta alueilta. Syksyllä veden viilennyttyä isoja haukia löytyy taas paremmin matalastakin, yleensä kuitenkin saaliskalojen liikkeitä seuraamalla löytää varmimmin hauetkin. Lupa-asiat

Jokikalastajan on toki huomioitava myös mahdollisesti tarvittavat erillisluvat, ja muut rajoitukset varsinkin lohikalapitoisissa vesistöissä, sekä pyrkiä kulkemaan suurempaa häiriötä tuottamattamatta, peltojen ja istutusten läpi kävelyn sijaan yleensä löytyy pellon reuna tai vastaava polku vaikka se jokusen metrin voi lisää käveltävää tuodakin.

Suurhauki on tärkeä osa joen ekosysteemiä ja arvokkain vedessä. Vapautusalusta on rantakalastajalle todella suositeltava väline.

palkkimainos Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

41


AHVENEN KESÄINEN

VETOUISTELU – parasta mitä shortsit jalassa voi tehdä

Mökkijärvellä ahvenen vetouistelu on rentouttavaa puuhaa, jota jälkikasvukin harrastaa hymysuin.

Shortsikeli. Ahven ottaa parhaiten vaappuun kesähelteillä.

Ahvenen vetouistelu on mökkikauden parasta ajanvietettä. Ahventa voi uistella niin järvillä kuin rannikkoseutujemme murtovesissäkin. Hyvistä ahvenjärvistä kalat löytyvät yleensä helposti, eikä niitä mereltäkään joudu yleensä liian kauan etsimään. Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

MISTÄ LÖYTÄÄ AHVENET? Järvet

Järvillä ahvenet ovat usein penkan reunoissa eli karikoiden ja uppopattien ympärillä. Niitä löytää myös syvistä kaislikkoreunoista ja muissa paikoista, joissa pohja on epämuotoinen. Paras ottisyvyys järvillä on ollut 2-4 metrin välillä, tosin kesähelteillä ahvenet ovat usein aivan pinnan tuntumassa. Merialue

Merellä on hyvä tietää esimerkiksi tehtyjen jigireissujen perusteella missä ahvenet yleensä oleskelevat. Paikat ovat usein samantyyppisiä niin kesällä kuin syksyisinkin, kun kaloja tavoitellaan pääasiassa jigeillä. Apuvälineenä ahvenparvien ja ahvenelle sopivien penkanreunojen ja rinteiden etsimiseen kannattaa ehdottomasti käyttää laadukasta kaikuluotainta sekä plotteria, johon paikat merkataan muistiin. Kausi alkaa vesien lämmetessä

Ahvenen uistelukausi alkaa käytännössä vesien lämmetessä 42

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Ahvenen kesäinen vetouistelu keväällä, ahvenen kudun aikoihin. Tosin alkukaudesta kudun jälkeen ahvenet ovat hieman huonossa lihassa eli laihoja eikä syöntikään useimmiten yllä keskikesän syöntihuippuihin. Itse aloitan yleensä ahvenen uistelun, jonka nykyisin teen sähköperämoottorilla, kesäkuun puolivälissä. Tuolloin kelit ja vesikin ovat jo lämmenneet ja ahven aktivoituu. Ahvenen uistelu on minulle puhdasta vesillä viihtymistä enkä siksi oikeastaan edes halua harrastaa sitä, mikäli olosuhteet eivät ole kohdillaan nautiskeluun. Kuumin uistelusesonki alkaa alkukesällä ja sitä jatkuu aina vesien viilenemiseen saakka, jopa lokakuun alkuun saakka. Tämän jälkeen ahvenet painuvat usein sen verran syvälle, että niitä on hieman vaikea tavoittaa vaapuilla ellei käytä painoja tai painosyvääjiä, jota henkilökohtaisesti en suosi ahvenenuistelussa.

Bagley-valikoimaa. Ylhäältä alas Bagley Balsa Shad Shallow (5 cm) ja Bagley Sunny B4 (4 cm), B3 (3 cm) ja B2 (2 cm).

Pikkuvaaput tehokkaita Kahdesta osasta muotoon prässätyt Bagleyn pikkuvaaput osoittautuivat erittäin tehokkaiksi ahvenenpyytäjiksi. Bagleyn vaappuja valmistetaan montaa eri mallia useassa eri koossa niin pinta- kuin välivedessä uivina, jolloin niillä päästään kattamaan eri vesikerroksia yhtäaikaisesti. Bagleyn värimaailma on mukavan laaja ja ainakin kalamiehen silmää Bagleyn irtokarkit hivelevät. Bagley-vaaput valmistetaan laadukkaasta balsasta, johon muovista valmistettuja vaappuja ei kannata lähteä vertaamaan. Valmistusprosessissa on mielenkiintoista, että huokoinen balsa lakataan useampaan kertaan, jolloin vaaput saadaan painotettua ilman erillisiä lyijypainoja eikä yksilöeroja esiinny. Ehkä vieläkin mielenkiintoisempaa on, että Bagleyt valmistetaan kahdesta kappaleesta jotka prässätään yhteen, lämmitetään ja lopuksi maalataan.

Suosi kevyttä kalustoa

Ahventa ei kannata lähteä uistelemaan liian järeällä kalustolla, liian järeät aseet tappavat tyystin kevyehkön saaliskalan pyynnin hauskuuden. Vene kannattaa pitää pienenä, itse suosin pientä soutuvenettä joka kulkee mukavasti myös sähköperämoottorilla. Pienen veneen kanssa liikkuessa kannattaa toki muistaa ettei moinen sovellu isoille selkävesille mikäli tuulta on luvassa hiemankaan reippaammin. Jäykähköt jigivavat sopivat hyvin ahvenva-

Ahven on kelpuuttanut Bagley Sunny BX Balsa –vaapun.

voiksi

Vetosettien määrän jokainen päättää toki itse, mutta kolmessakin vavassa on jo enemmän kuin tarpeeksi työtä kun osutaan syönnöstävään ahvenparveen. Siimaksi ahvenuisteluun sopii ohuehko, 0,12-0,18 mm punottu tai monikuitusiima. Perukkeita en itse ole käyttänyt ahventa uistellessani, mutta mikäli haukiriski on suuri, kannattaa sitoa ohut ja notkea peruke, joka ei haittaa vaapun uintia.

”Ahvenen uistelu on minulle puhdasta vesillä viihtymistä enkä siksi oikeastaan edes halua harrastaa sitä, mikäli olosuhteet eivät ole kohdillaan nautiskeluun.” Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

43


Menneen ajan meininki rauhoittaa oravanpyörässä.

44

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Avaruusajan teknologiaa ja hiilikuituvahvisteista polymeeriä. Kun haluat kalastukseltasi enemmän kuin perinteistä virvelin veivaamista, valitse teknisten yksityiskohtien ylivoimaa, maailman edistyneintä insinööritaitoa. Teksti NIKO SATTO

Kuvat NIKO SATTO & TUOMAS PELTONEN

K

un Kekkosen ajan mainoksissa yhtäältä teititeltiin ja toisaalta korostettiin kalastajan ja kalan välistä kamppailua, hehkutettiin Koiviston kaudella avaruusajan teknologiaa ja tuotteiden ominaisuuksia. Keloissa oli paljon sittemmin unhoon jääneitä ominaisuuksia, kuten tietokonenäyttö tai automaattisesti vaihtuva kaksinopeuksinen välitys.

Vuosikymmenten taitteessa muun muassa Abu innostui värittämään merkittävän osan värikartastaan neonväreillä.

Insinööritaito, tekniikka ja erilaiset englanninkieliset ominaisuudet olivat muodissa erityisesti 1980-luvun jälkipuoliskolla.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

45


Cardinal Dragmaster on suhteellisen nykyaikainen ja siedettävän painoinen. Puola on kuitenkin matala ja jarru karkea. Kuva Tuomas Peltonen.

Ominaisuudet paranevat, kestävyys heikkenee

1980-luku on kalastusvälineiden näkökulmasta kaksijakoinen. Abu siirsi osan tuotannostaan Kaukoitään, mikä muutti laatua ratkaisevasti. 1960–70-lukujen välineitä löytyy yhä läpi malliston, kun taas kasarivälineitä on jäljellä vain vähän. Malliston kärkipäässä oli vielä kestäviäkin keloja, mutta halpispäähän tuli sarjoja, joita ei juuri ole jälkipolville säästynyt. Vaikka kestävyydestä tingittiin, ominaisuudet paranivat

Esimerkiksi kelojen painot putosivat jopa 30–40 %. Monet sen ajan kelat ovat jopa kohtuullisen mukavia käyttää. Kehitystä on toki tämänkin jälkeen tapahtunut paljon. Kelojen koot ovat edelleen pienentyneet ja muun muassa jarrut parantuneet selvästi. Myös vavat kehittyivät 1980-luvulla kevyemmiksi ja ryhdikkäämmiksi

Vaikka toiminnallinen harppaus oli silloin pitkä, on vähintään yhtä pitkä harppaus otettu 1980–90-luvuilta nykypäivään. Materiaalit ja valmistustekniikat ovat kehittyneet niin, että nykyvapojen painon ja suorituskyvyn suhde on paljon parempi. Kohtuullisia välineitä saa nykyisin niin halvalla, ettei kasari- ja ysäriaikojen välineiden käytölle oikein järkevää kustannus-hyötyperustelua saa keksittyä. Mutta on niissä omanlainen nostalginen viehätyksensä niin kuin oli Kekkosen ajan välineissäkin (ks. Ka-

46

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Reilu nelikiloinen hauki lapsuuden Cardinal-kelalla ja lusikalla. Jo vain tuntuu mukavalta! Kuva Tuomas Peltonen.

lastus-lehti 1/2016). Vai onko? Yksi tykkää fiilistellä kasarivälineillä kun taas moni muu mieltää ne pelkästään romuiksi, joissa ei ole fiilistä edes nimeksi. Hyvä paha neonväri

1980-luvulla nähtiin merkittäviä kotimaisia vieheuutuuksia. Kymmenien miljoonien myyntilukuihin ponnistanut ja yhä myynnissä oleva Rapala Shad Rap näki päivänvalon maailmalla 1982 ja Suomessa 1983. Vähän aikaansa edellä ollut, 1981 ilmestynyt Kuusamo Variant -muovivaappu puolestaan pysyi aika pitkään mallistossa, vaikka ei koskaan tainnut lyödä itseään tosissaan läpi. Erityisesti 1980-luvusta muistetaan neonvärit. Osa inhoaa niitä yhä, mutta

sitä totuutta ei voi kiistää, etteikö näiden fluoresoivien värien keksiminen olisi muuttanut radikaalisti kalastusta. Vaikka ensimmäiset fluorivärit tulivat jo 1970-luvulla, vasta 1980-luvun lopulla värikartat räjähtivät neonväreistä.

Lippulaivamalli (vas.) ja halpiscombo. Säästyneistä halpiksista on yleensä yksi tai useampi muoviosa halki. Jarru sen sijaan on yllättävän hyvä.

Ote kalapäiväkirjasta Matalaprofiilinen Ambassadeur XLT, Cardinal 754 -haspeli vai umpparimalliston lippulaiva Abumatic 1075..? tällä kertaa päätän valita Cardinalin. Kelalla on ajan hengen mukaisesti yhä monofiilisiimaa. Aikakauden vieheet unohtuvat kotiin, mutta lähimmäksi oikeaa pääsen Suurhauki-lusikalla, jolla onnistun jallittamaan saman illan aikana kaksi yli neljän kilon haukea. Vaikka kamppailu kalaa vastaan on paljon helpompaa kuin vanhalla lasikuituruoskalla ja pikku-umpparilla, olen silti enemmän fiiliksissä kuin jos olisin veivannut saman kalan järeällä haukisetillä ja paksulla kuidulla.


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

47


PIENTEN LASTEN KA

Pienikin saalis saa “suurkalastajan” suun virneeseen.

48

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

ANSSA LIRKKIMÄÄN Moni kalastava vanhempi on varmasti tuskaillut pienten lastensa kanssa kalastaessa. Esikouluikäisen kärsivällisyys ei aina ole parhaimmillaan ja moni venekalaretki onkin kääntynyt turhan nopeasti paluumatkaksi. Saalisvarmuus nousee ulkoisten tekijöiden lisäksi merkittävään rooliin eikä kalan koolla ole kovinkaan paljoa merkitystä. Salakat ja pikkusärjet ovat lämpimillä keleillä helppoja saaliita, mutta lapsen kalalajitietoutta voi vahvistaa etsimällä kohdekaloiksi vähemmän tunnettuja, mutta yleisiä lajeja. Parhaat lirkkipaikat on helposti saavutettavissa

Lirkkimisellä tarkoitetaan yleensä lyhyellä siimalla kalastusta havaitulle kalalle nenän eteen tarjottua syöttiä

Pimeällä lamppujen valossa tehty kalaretki on ikimuistoisen jännittävä.

tarjoten. Rannikkoseudulla asuvilla on enemmän lirkittäviä lajeja saavutettavissaan kuin sisämaassa elävillä. Hiekka- ja kivipohjilla elävät tokot ja kampelat ovat meren rannoilla yleisiä. Järvien ja purojen pohjakaloista löytyy yleensä kivisimppu, kiiski ja kivennuoliainen. Lapselle määrä ei tietenkään ole ratkaisevaa, vaikka se lisäisikin mielenkiintoa tekemiseen. Kalapaikan helppo saavutettavuus on tärkeää

Avoimet matalat rannat ovat parhaita. Pusikoihin tai jyrkille rannoille ei ainakaan pienimpien kalaveikkojen kanssa kannata mennä. Mitä vähemmän on häiriötekijöitä sen parempi. Matalilla hiekkarannoilla elelee tokkoja, joita kannattaa onkia kahlaamalla tai rannalta lirkkkimällä. Kivikkorannalla pohjakalat löytyvät kivien välistä tai niiden alta. Päivällä piilottelevat kalat tulevat yöllä ulos suojistaan.

Kivien alla piilottelevat pohjakalat tulevat esiin yöllä ja niille on helppo tarjota syötti nenän eteen.

Evästauko on super-super-tärkeä. Ilman sitä homma on “ihan epää” eli epäreilua. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

49


Pienten lasten kanssa lirkkimään Mustatäplätokko iskemässä syöttiin. Tokot ovat pimeälläkin aktiivisia.

VÄLINEET Lyhyen lirkkivavan voit rakentaa katkenneen vavan kärkiosasta liittämällä siihen viinipullon korkeista kahvan. Runkosiimaksi käy 0,15 mm monofiili. Sen alapäähän tehdään lenkkisolmu jonka yläpuolelle pieni parin gramman lyijyhauli painoksi. Lenkkisolmuun kiinnitetään koukkutapsi joka on tehty kohdekalan ja koukun koon mukaan. Esimerkiksi #20 koukulle 0,10 mm siima, pienimpien koukkujen kanssa 0,06 on ainoa vaihtoehto. Koukkutapsi tehdään noin viisisenttiseksi ja sen päähän tehdään lenkkisolmu, jonka avulla se kiinnitetään runkosiiman lenkkiin. Tapseja varataan mukaan erilaisia useita koska niitä repeilee kasvustoon ja kiviin väistämättä. Syöttinä käytetään yleensä pientä madon tai toukan palaa. Kun puhutaan pienimmistä koukuista syötissäminen onkin kaikein vaikein tilanne. Lukulasit ovatkin tässä hyödyksi jos lähinäkö reistaa. »» Monofiilisiimaa 0,06–0,10 mm »» Koukkuja kokoluokassa #14–100 »» Pieniä hauleja 1–2 mm »» Pilkkivapa, vavaksi käy myös varrastikku tai muu puutikku »» Akvaariohaavi tai pieni perhoshaavi 50

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

3-vuotiasta harmittaa, kun kala ei syö ja itse on jo syönyt kaikki eväät.

Pienet purot ovat hyviä kohteita kunhan saavutettavuus on helppo eivätkä kaislat tai pajukot estä onkimista. Mitä pienempi kalastaja sitä vaikeampaa on hallita vapaa, siimaa ja koukkua. Koukkuja jää risuihin, pohjaan ja vaatteisiin. Onneksi pienet koukut harvemmin aiheuttavat vaikeita irrotustilanteita kalastajasta. On hyvin tärkeätä huomata että lohipitoisissa virtavesissä onkiminen on pääsääntöisesti kiellettyä, vaikka kohdekalan voikin valita tarjoamalla syöttiä vain nähdylle ja ei-uhanalaiseksi luokitellulle kalalle. Pieniä puroja ja ojiakin riittää maassamme tuhansittain ja moni niistä on lohikaloista vapaa, ikävä kyllä. Tietyin paikoin on ojissa puronieriöitä, jotka ovat tulokaslajeja ja täten ”vapaata riistaa”. Lohipitoisessakin joessa saa lirkkiä luvan kanssa

Saalista on hieno esitellä.

pienillä perhoilla. Pienimpiin koukkuihin on tosin hankalaa sitoa perhoa. Lirkkiminen on täsmäkalastusta

Lirkkimisvälineiksi sopivat hyvin kevyt pilkkivapa tai lyhyt onkivapa. Kohoa ei tarvita yleensä ollenkaan ja koukun koko määriytyy saaliskalan koon mukaan. Pienet morrit ovat myös käytännöllisiä. Syöttinä koukussa käytetään ohuttaa madonsuikaletta, mutta monesti syötitön koukkukin houkuttaa pikkukalan iskuun. Vavan, siiman ja koukun lisäksi mukaan kannattaa varata pieni haavi ja ”miniakvaa-


KÄÄNNÄ RATTI KOHTI KALAREISSUA! Silja Linen laivoilla pääset Ahvenanmaan ja Ruotsin kala-apajille helposti ja edullisesti. Hyödynnä kalamiesten etuhinnat ja varaa kesän kalareissusi nyt! Varaukset: silja.fi Varatessasi matkan internetistä syötä sopimusnumero 80185 Yritysasiakas-kenttään saadaksesi sopimusedun. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

51


Pienten lasten kanssa lirkkimään

Liejutokko on yleensä 2–3 -senttinen. #32 koukku on parimillinen ja juuri sopiva sen pyyntiin.

rio”, jossa kaloja on mukava tarkkailla. Kaloja on tietenkin käsiteltävä varoen, jotta ne voidaan vapautta vahingoittumattomana. (Harva jaksaa alkaa paistamaan kymmenpiikkejä). Miniakvaarioksi kelpaa läpinäkyvä muoviastia tai lasipurkki. Lirkkiminen on vuorokaudenajasta riippumatonta toimintaa

Syksyllä tai alkukeväästä tilanteesta saa lapsille jännittävämpää, kun menee rantaan illan hämärtyessä. Tasku- tai otsalampun avulla kalat on helppo havaita ja ne ottavat hanakasti syöttiin. Tällainen tilanne sai oman poikani lausumaan ikimuistoiset sanat ensimmäisellä pimeäkalastusretkellä ”Isi, tämä oli minun elämäni paras päivä”. Tällaisen pimeän ajan retken ei tarvitse olla pitkä. Puolikin tuntia tehokasta laatuaikaa antaa pikkulapselle vahvan elämyksen. Lämmin vesi ja tyyni keli on paras

Vaikka sulaa vettä löytyessä voikin lirkkiä myös talvisissa olosuhteissa, saalisvarminta tekeminen on lämpimän veden aikaan. Tuuli kiusaa havaitun kalan kalastusta. Avoimilla paikoilla ja ison veden äärellä on pienelläkin tuulella vaikea löytää ”rikkumatonta” pintaa,

Kolmipiikkikoiras on kutuasussaan kuin outo jalokivi trooppisista vesistä.

jonka läpi kaloja tiirailla. Sellaisella kelillä onkin etsittävä pieni tuulensuojainen lahdenpoukama tai pieni oja. Eri tuulensuunnille sopivia paikkoja onkin hyvä tuntea useita. Känkkäränkkä kalassa

Tiskipöydän korkuisten muksujen kanssa kalastaessa olisikin hyvä ymmärtää tämän pienen kalakaverin näkökulmaa. Pitkän päiväkoti- tai koulupäivän jälkeen energiat ja kärsivällisyys ovat vähissä. Muksu kannattaakin syöttää ja juottaa hyvin terveellisellä välipalalla ennen reissua. Retkelle on otettava mukaan eväitä, esimerkiksi myslipatukoita, keksipaketti ja juotavaa. Jos lapsi ei ole valmis onkiretkeen, on se myös ymmärrettävä lopettaa ja yrittää uudestaan parempana ajankohtana.

Saalis voittaa koon

Lapsen mielestä pieni ja eksoottinen kala voi olla jopa jännittävämpi kokemus kuin jättikala. Pienten kohdekalojen pyytämisessä on paljon positiivisia seikkoja. Välineet eivät ole kalliita ja kalapaikka on monesti jo melkein takapihalla. Lajikalastaminen tarjoaa myös loistavan paikan kertoa kalalajeista ja elinympäristön merkityksestä leikin varjolla. Tällaiset pikku kalaretket lujittavat vanhempi-lapsi suhdetta ja rakentavat hienoja yhteisiä muistoja myöhemmin. Kertakaikkiaan hieno tapa iskeä kalastuskipinää kytevään kalastajan alkuun.

HYVIÄ KOHDEKALOJA »» Mutu: pienet purot, rantakivikot, päivä/yö, koukku #16–27

»» Hietatokko: merenrannan hietikot, päiväl/yö, koukku #24–32

»» Kymmenpiikki: pienet purot, matalat rannat, #24–32

»» Liejutokko: meren liejurannat ja hietikot, päiväl/yö, koukku

»» Kolmipiikki: pienet purot, matalat rannat, koukku #16–27

#32–100

»» Allikkosalakka: pienet lammet, koukku # 20–27

»» Mustatokko: merenrannan kivikot, päiväl/yö, koukku #14–20

»» Kivinilkka: merenrannan kivikot, pimeällä, koukku #14–20

»» Mustatäplätokko: merenrannan kivikot, päiväl/yö, koukku #14–20

»» Kampela: merenrannan hietikot, päiväl/yö, koukku #14–24

»» Muita rannan kaloja: kiiski, ahven, salakka, vaskikala, rantanuoliai-

»» Piikkikampela: merenrannan hietikot, päiväl/yö, koukku #14–24

nen. siloneula, särmäneula

»» Kivisimppu: purot ja kivikkorannat päiväl/yö, koukku #16–24 »» Kirjoeväsimppu: purot ja kivikkorannat päiväl/yö, koukku #16–24

Lirkkimisvälineitä (etenkin pienimpiä koukkuja) löytää parhaiten alan

»» Kivennuoliainen: purot ja kivikkorannat, päiväl/yö, koukku #16–27

erikoisliikkeistä, esimerkiksi Kalastustukku.fi tai Onkitukku oy.

52

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Silver Shark CC 580 & Honda BF100 Pakettihinta

31 990 € (Sh. 35 690 €) UUTUUS!

Silver Fox DC 485 & Honda BF50 Pakettihinta

18 990 € (Sh. 20 790 €)

Silver Hawk CC 540 & Honda BF80 Pakettihinta

24 990 € (Sh. 28 290 €)

silverboats.fi

Silver Eagle BR 640 & Honda BF200 Pakettihinta

47 990 € (Sh. 53 890 €)

Hinnat sis. alv. 24 %. Hintoihin lisätään paikkakuntaiset toimituskulut.

POLTTOAINETALOUTTA JA SUORITUSKYKYÄ. Honda BF50 LRTU

Honda BF60 LRTU

Honda BF100 LRTU

Kampanjahinta!

Kampanjahinta!

Kampanjahinta!

Suositushinta 6 790 €

Suositushinta 9 590 €

Suositushinta 13 790 €

6 790 €

7 990 €

10 990 €

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Hintoihin lisätään rahti- ja toimituskulut. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin.

Pyydä vaihto- ja rahoitustarjous:

HONDAMARINE.FI Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

53


Turvan voi bongata uistimella, perholla tai vaikka täkyongella.

KALALAJI

54

IKKA

SAANTIPA

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

MITAT

PA

PYYNTITA

PÄIVÄMÄÄ

PISTEET


KALALAJI

SAANTIPA

IKKA

MITAT

PYYNTITA

PA

PÄIVÄM

ÄÄRÄ

Bongaa pinnakaloja PISTEET

Joskus tavanomainen heittokalastus saattaa käydä yksitotiseksi. Kaikkia ei kuitenkaan kiinnosta koittaa fongata puolen sormen mittaisia kaloja mikroskooppisen pienillä välineillä. Heille esitellään tässä vaihtoehtoisia tapoja hakea piristystä pitkään suhteeseen esimerkiksi haukien pistebongauksella. Teksti ja kuvat NIKO SATTO

F

isubongaus eli fongaus on ollut viime vuodet aika paljon esillä niin lehdissä kuin sosiaalisessa mediassa. Kyseessähän on laji, jossa pyritään saamaan mahdollisimman monta eri kalalajia aktiivikalastusvälinein. Eri lajeja voi pyrkiä saamaan yhden elämässään (elämänpinna, elis) tai mahdollisimman monta yhden vuoden aikana (vuosipinna, vuodari). Jos lajikalastus ei kiinnosta, kelpaisiko jonkin näistä bongausnäkökulmista? Maakuntamatkailua

Pohjanmaa, joka on käytännössä Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkoalue Kristiinankaupungista Pietarsaaren pohjoispuolelle, on yksi Suomen 19 nykyisestä maakunnasta. Kävin siellä ensi kertaa viime syksynä kalassa, ja samalla Pohjanmaasta tuli kymmenes Suomen maakunta, josta olen saanut hauen. En ollut bongannut maakuntapinnoja tätä ennen, mutta yhtäkkiä se alkoi kuulostaa kiinnostavalta hankkeelta.

Haringvliet, jossa järjestetään myös WPC-kisan loppukilpailu, antoi minulle ja muutamalle eurooppalaiselle toimittajakollegalle Hollanti-pinnat ahvenessa, hauessa ja kuhassa.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

55


Bongaa pinnakaloja

Virtavesissä viihtyvä törö on kelpo täkykala.

Pieni ahvenenvärinen Shad Rap on hyvä yleisviehe kotimaisiin vesiin. SubWalk-jerkkiä puolestaan on rouhinut hauen lisäksi useampi erilajinen valtamerikala.

Toistaiseksi rannikkomaakunnat ovat tulleet paremmin katetuiksi ja kaikista muista onkin hauki saatuna paitsi piskuiselta Keski-Pohjanmaalta. Tosin sillä on vain yksi rannikkokuntakin, Kokkola. Vastaavasti kotimaakuntani Varsinais-Suomen naapurusto on aika hyvin katettu, mutta Kanta-Hämeen elämänpinna puuttuu vielä. Ainakin sellaisen pinnan olen tänä vuonna aikeissa hankkia. Jos on rahaa ja intoa, miksipä ei kaloja voisi bongata eri maistakin. Suomen lisäksi olen itse saanut hauen Tanskasta, Hollannista ja Saksasta, mutta esimerkiksi ruotsalainen jekura on vielä näkemättä.

Kun mukaan tarkasteluun otetaan muutkin maailmankolkat, ylivoimaisessa johdossa on Rapalan X-Rap SubWalk -jerkki värissä OG. Sillä on tilillään kahdeksan kalalajia ja vieläpä aika komeita yksilöitä; 11,4-kiloinen hauki, 11,5- ja 12-kiloiset jättipiikkimakrillit sekä nelikiloinen valkotäplänapsija. Aktiivisemmalla perhokalastajalla voisi olla paljon näyttävämpiäkin määriä, mutta itse olen päässyt SubWalkin kanssa samaan kahdeksaan kahdella perholla. Toinen on kotimaisilla vesillä bongoja kerännyt Elkhair Caddis ja toinen eteläisempiä lajeja bongannut vihreävalkoinen Clouser Minnow.

Täkybongoja

Toinen bongausmahdollisuus juolahti viime vuonna mieleen siitä, kun olimme joella yrittämässä turpaa täkykalalla ja ongimme syötiksi pieniä virtaveden täkykaloja, töröjä. Turpaa ei tullut, mutta haukia tuli, ja niinpä töröstä tuli kahdeksas virallinen laji, jolla olen hauen saanut. Epävirallisesti niitä on yhdeksän, sillä kerran perhoon otti harjus, johon puolestaan nappasi hauki. Yllättävästi perho irtosi harjuksesta ja jäi kiinni haukeen. Perinteinen särki johtaa aivan ylivoimaisesti kappalemääräistä täyllä saatujen haukien tilastoa. Toisena ja suurimman hauen antaneena komeilee silakka, joka on usein ollut marketin tiskiltä hankittu vähemmän tuore täky. Markettikamaa olivat myös ne muikut, joilla viime syksynä vertikaalijigasin ahvenen ja kuhan, mutta haukitärppi jäi vielä saamatta. Samoin niinkin perinteinen täkykala kuin ruutana on vielä kokonaan kokeilematta. Eli bongopotentiaalia on. Samalla vieheellä – tai perholla

Äkkiseltään voi tuntua, ettei Suomesta saisi kovin monta erilaista kalalajia uistimella. Vaan kyllä niitä helposti saa kymmenen kasaan, vaikka jättäisi lohen ja taimenen järvi- ja merialalajit laskuista. Peruspetoja ovat hauki, kuha ja ahven. Lohikaloista uistimeen voi ottaa lohi, taimen ja kirjolohi sekä harjus ja nieriä. Lisäksi joistain vesistöistä voi saada puro- tai harmaanieriän. Ja siikaakin saadaan mikrovaapuilla uistellen. Särkikaloista toutain on ainoa varsinainen peto, mutta myös iso säyne ja turpa syövät kalaravintoa. Yksi muoto voisi siis olla eri kalalajien bongaus tietyllä vieheellä. Sain ensimmäiset meritaimeneni syksyllä 1993. Samana syksynä onnistuin saamaan ensimmäistä kertaa neljännen kalalajin yhdellä ja samalla vieheellä. Viehe oli seitsensenttinen ahvenenvärinen Shallow Shad Rap. Ensimmäinen viiteen eri kalalajiin päässyt viehe oli oman pajamme Äijä-vaappu. 56

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Aktiivinen perhokalastaja voi bongata samalla perholla useita eri lajeja.

Lapin maakunnan haukipinnan voi bongata vaikka tällaisesta suo-ojasta.


Tiesitkö, että Evinrude E-TEC tarjoaa ylivoimaisen takuun ja huoltovälin? Takuu 5v / 750h, huoltoväli 3v / 300h evinrude.fi

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

57


FILLARILLA

Pyöräilyn suosion kasvun myötä pyörätiet ulottuvat entistä enemmän myös vesistöjen läheisyyteen ja kalastaja hyötyy.

58

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com


A KALAAN lähelle ja kauas Aurinko paistaa, maisemat vaihtuvat, tuulenvire hivelee kasvoja ja hiljaisuuden keskellä kuuluu vain vapaarattaan tikitys. Pyöräillessä haetaan nautintoa niin kuin kalastaessakin. Satulan päällä kunto kasvaa ja menopeli on päästötön, joten toisinaan on mukava yhdistää kaksi eri harrastusta ja hurauttaa kalapaikalle pyörällä. Lyhyillä välimatkoilla etenkin kaupungissa pyörä on usein nopein tapa siirtyä paikasta toiseen. Teksti JANI HELMINEN

Kuvat JANI HELMINEN & MATILDA KATTILAKOSKI Tekninen avustus CYCLEUROPE FINLAND OY

S

uomesta ja lähietäisyydeltä löytyy paljon mielenkiintoisia kohteita myös pidemmille pyörä-kalastusreissuille. Tasaista ja helppoa poljettavaa löytyy esimerkiksi Ahvenanmaalta ja Virosta, joissa voi suunnitella pysähdykset ja yöpymiset sopivasti kalapaikoille. Keski-Suomeen ajaa kauempaakin ja vaikka vain viikonlopuksi. Oma lukunsa ovat eteläisen Euroopan maat, joista löytyy kirkkaiden kalavesien lisäksi maisemiltaan upeita reittejä pyöräilijälle. Matkan pituus ja vauhti ovat jokaiselle yksilöllisiä ja riippuvat paljon myös maastosta. Järkevästi lastatulla pyörällä kulkee päivän aikana kymmeniä kilometrejä mukavasti. Pyörällä voi lähteä myös vaellukselle. Esimerkiksi Lapin harjusvesille pääsee luontoa kunnioittaen, mutta patikkamatkaa sukkelammin. Pyöräily on Suomessa jokamiehenoikeus, eli se on lähtökohtaisesti sallittua siellä missä käveleminenkin.

Vapaputken voi kiinnittää vaikka tarakalle. Muut tarvikkeet tulevat laukkuihin.

Pyörällä kulkee nopeasti lähikalapaikalle. Savustuspönttöönkin saattaa saada täytettä. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

59


Fillarilla kalaan Vapaputket paljastavat, että kalastajat ovat liikkeellä.

Minkälaisen pyörän hankkisin?

Aktiivipyöräilijällä on fillareita kuin kalastajalla vapoja, eli hyvä määrä on ”yksi lisää”. Kuten kalastusvälineitä, myös pyöriä löytyy joka tarkoitukseen. Jotkut mallit kulkevat paremmin maastossa ja toiset maantiellä, ja joihinkin malleihin voidaan lastata muita enemmän kuormaa. Vaihtoehtojen lukemattomaan kirjoon kannattaa tutustua osaavassa pyöräilyliikkeessä. Kun kalastus on ykkösharrastus, pärjää yhdelläkin pyörällä hyvin. Tyypillisiä valintoja yleispyöriksi ovat työmatkapyöräilyssäkin käytetyt niin sanotut hybridit ja cyclocrossit, joiden suunnittelussa on huomioitu vaihtuvat maastot. Ei pidä unohtaa myöskään vaihteettomia ”mummopyöriä”, joilla lähikalapaikkojen valloittaminen sujuu helposti. Vapa kiinni pyörään, kaveri mukaan ja lähimmän veden ääreen. Ei pyöräilyn tai kalastuksen tarvitse olla sen monimutkaisempaa. Pyöräily on paljon mukavampaa, kun on pakannut fiksusti Leveärenkainen fatbike selviää haastavimmastakin maastosta. Se on myös ainoa pyörä, jolla voi järkevästi pyöräillä hiekkarannalla ja lumella. Tällaisella pääsee vaikka pilkille. Fatbike-pyörien suosio on myös kovassa kasvussa. Kuvan Crescentin fatbikella on hintaa 1849 euroa.

60

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Suurin haaste kahden harrastuksen yhdistämisessä on mukaan lähtevän tavaran määrä. Pyöräilystä nauttii eniten, kun rullailee hyvällä pyörällä kevyessä varustuksessa. Vastaavasti kalareissulle ottaa mielellään kaiken mahdollisen mukaan, ihan vaan varmuuden vuoksi. Kun pyörään kiinnittää perävaunun, saa tavaraa mukaan jo leiriäkin varten.


Sähköavusteisella pyörällä kalapaikoille pääsee tarvittaessa ilman hikoilua.

Onko sähköavusteisesta kalapyöräksi? Sähköavusteiset polkupyörät yleistyvät Suomessa ja maailmalla, joten mekin testasimme Crescentin sähköavusteisten hybridien soveltuvuutta kalareissulle. Ensimmäinen reaktio oli ”Hei, mihin ne ylämäet katosivat?” ja pian huomasi, ettei polkiessa tule hiki. Sähköavusteisella on heikompikuntoisemmankin helppo lähteä kalaan. Pyöräilyyn tottunutta taas ilahduttaa se, miten paljon tavaraa voi ottaa mukaan ilman että lisäpainoa tai ilmanvastusta edes huomaa. Nopeus on helppo pitää tasaisena, joten perille pääsee nopeasti. Matkan pituutta rajoittaa vain akun kesto. Sähköavusteiset pyörät ovat selkeästi tavallisia pyöriä hintavampia, joten vakuutus sekä lukitus kannattaa hoitaa kuntoon. Reppu selkään, pyörä alle ja kalaan on mainio tapa lähistölle mentäessä. Mitä pidemmälle ajetaan, sitä suositeltavampaa on jättää reppu pois. Tavarat lastataan pyörään kiinni, tyypillisesti laukkuihin pyörän taka- tai etuosaan. Kaikkein suurimpia kuormia varten voidaan hankkia tavarankuljetusvaunu tai pitkäperäpyörä. Pakatessa on aina huomioitava kaatumisen mahdollisuus

Esimerkiksi kädessä kuljetettu vapa on turvallisuusriski. Vapa kannattaa pakata vapaputkeen, joka kiinnitetään esimerkiksi Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

61


Fillarilla kalaan Maastopyörällä pääsee hieman hankalakulkuisempaankin rantaan saakka. Lyhyellä matkalla tavarat kulkevat kätevästi repussa. Erityisesti perhokalastuspaikat ovat maastopyörän valtakuntaa.

pyörän runkoon tai tarakalle. Myös teleskooppivapaa kannattaa harkita. Yksi vaihtoehto on laittaa tavarat kavereiden mukaan autoon ja polkaista itse kalapaikalle. Hieman pidempikin pyöräreissu palkitsee, kun perillä odottaa lämmitetty sauna ja aamunkoitteessa alkava kalareissu. Hyvät vaatteet ja huollettu pyörä ovat takuu mukavalle reissulle

Lyhyen matkan pyöräilee vaikka pelastautumispuvussa, mutta yleensä täytyy harkita tarkemmin. Hikisenä on epämukava kalastaa ja kalastusvaatteissa hankala polkea, joten pyöräily kannattaa hoitaa pyöräilyvaatetuksessa ja vaihtaa perillä kuivat kalastusvaatteet päälle. Kypärä on pyöräilijän tärkein varuste. Kalastuslaseilla voi suojata silmät hyönteisiltä ja oksilta. Hyvin huolletulla pyörällä pääsee pitkälle. Muutamat perustyökalut ja varasisäkumi on hyvä pitää mukana, jotta saa tavalliset kiristykset ja renkaiden vaihdot tehtyä nopeasti. Nesteytyksestä ja ravinnon saannista tulee huolehtia tasaisin väliajoin. Monesti toki riittää, kun matkan varrelta löytyy hyvä ravintola.

Kännykkäkartoista on paljon iloa pyöräillessä kalapaikoille, kunhan akku on ladattu. Aquapacilta saa erittäin käteviä suoraan pyörän ohjaustankoon kiinnitettäviä suojattuja telineitä, jonka avulla puhelin toimii navigaattorina aivan kuten autossakin.

62

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com


MAKSAT VÄHEMMÄN. KALASTAT ENEMMÄN.

KEEPERFLYFISHING.COM

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

63


Ahven, kiiski, hauki ja made ovat makeassa vedessä mahdollisia lapamadon tartuttajia raakana syötynä.

64

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ & KARI NYBERG

LAPAMATO kummittelee mielessämme

Vanhakantaiset käsitykset kalojen loisista vaikeuttavat kalan käyttöä

K

autta aikojen erilaiset harhaluulot ja ennakkokäsitykset ovat vähentäneet kotimaisen kalan käyttöä. Näitä ovat esimerkiksi pelko lähes kaikkien silmällä havaittavissa olevien loisten tarttuminen ihmisiin tai virheellinen käsitys siitä, että ainoastaan suolattomien järvivesien kaloja syötäessä niistä voi saada elimistöönsä jonkun haitallisen loiseläimen. Silmällä havaittavat loiset ovat vain esteettinen riesa kun taas ihmiseen tarttuvan loisen, lapamadon, toukkaa ei läheskään aina voi havaita.

Meri- vai järvikala?

Liian usein kuulee väärän väittämän että lapamadon (leveä heisimadon) saa ainoastaan järvikalasta. Saman väittämän toinen puoli sisältää myös riskin, sillä merikalastamme voi saada yhtä todennäköisesti lapamadon. Järvikala väittämä on siltä osin oikea että lapamadon toukka ei siedä suurta veden suolapitoisuutta. Tosiasia on kuitenkin se että rannikkomme tärkeimmät saalisvedet ovat lähes suolattomat. Monin paikoin merestä on myös suora yhteys järviin ja jokiin. Käsityksemme mukaan kalat osaavat uida, ja paikallisina pitämämme kalalajit tekevät isojakin vaelluksia. Ei ole siis taetta, että lapamatoa levittävissä neljässä lajissa ei olisi toukkavaaraa edes ulkosaaristossa.

yhteys, mutta päätelmä on ollut väärä. Särkikalojen käyttö esimerkiksi graavina tai sushin raaka-aineena on täysin turvallista. Kypsentäminen (60°C) ja pakkanen (-18°C/1 vrk) tappaa toukan

Kylmäsavustaminen ja kypsentämättömät kalaruoat kuten sushi, ovat nykyisin hyvin suosittuja ja suurin osa kalalajeistamme onkin siihen soveltuvia ilman pakkaskäsittelyä. Jos kuitenkin haluat käyttää raakana neljää edellä mainittua riskilajia, tai niiden mätiä, pakasta ne vuorokauden ajan vähintään -18°C kylmyydessä. Kotimainen luonnonkala on puhdasta ja paras proteiinin lähde jo pelkästään ekologisesta näkövinkkelistä ajatellen. Sen käyttöä saadaan lisättyä monipuolisemmalla käytöllä ja aiemmin aliarvostettujen lajien arvon palautuksella. Kannattaakin rohkeasti kokeilla särkikalojam-

me eksoottisten ruokalajien raaka-aineena. Sushi- ja kylmäsavukaloina ne ovat parhaita. Kalojen loisiin pitää kiinnittää huomiota, mutta kammoa ei kannata asiasta kehittää. Lapamadon esiintyminen ihmisellä on vähentynyt ja tartunta on hyvin harvinaista vaikka söisi vahingossa kaikkia neljää mahdollista lapamadon kantajalajia raakana. Huonoimmassakin tapauksessa lapamadon tartuttua vaiva on helposti hoidettavissa lääkkeillä eli ”matokuurilla”. Suomen kalojen yleisimpiä loisia

Lapamato (Diphyllobotrium latum) eli leveä heisimato on todistettavasti ainoa Suomessa tavattava kalojen välityksellä ihmiseen tai muihin nisäkkäisiin tarttuva loiseläin. Made, hauki, ahven ja mahdollisesti kiiski ovat lapamadon väli-isäntiä, mutta kuhan, lohi- ja särkikalojen tai suolaisessa merivedessä elä-

Vain neljä kalalajia; made, hauki, ahven ja kiiski kantavat lapamadon toukkaa

Yksi iso ihmisten mielessä elävä valhe on väite lahnan tai muiden särkien levittävän loista. Kyseisillä lajeilla onkin joskus suolistossaan hihnamadontoukkia, jotka eivät tartu ihmiseen. Ihmisen mielessä tämä on ollut selvä

Rannikon sisäsaariston vesi on monesti jokiyhteyksien takia käytännössä makeaa.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

65


Verestävät haavaumat, joita kutsutaan myös läikkätaudiksi, aiheutuvat ihon tulehtumisesta bakteeritartunnan johdosta.

vien kalojen kudoksissa sitä ei esiinny. Itämereen laskevien jokien vesi sen sijaan on suolatonta tai vähäsuolaista murtovettä, ja siksi jokisuualueilla elävät petokalat saattavat saada elimistöönsä lapamadontoukkia. Lihaksen lisäksi toukkia voi esiintyä väli-isäntänä toimivan kalan, suolen pinnan rasvakudoksessa tai mädin ja maidin joukossa. Erityisen tärkeä on huomioida, että graavisuolaus tai marinointi eivät välttämättä tapa lapamadon toukkaa, sillä se kestää lihaksen sisällä ollessaan jopa yli 10 %:n suolaisuutta. Tämä on suolaisuudeltaan yhtä tiukkaa tavaraa kuin kalakaupan sillitynnyrin sisältämä silliliemi, joten tönkkösuolatun kalan nauttijaa odottaa todennäköisemmin janoon nääntyminen kuin lapamatotartunta – mutta huonoimmassa tapauksessa nämä molemmat. Kuitenkin vähintään yhden vuorokauden pakastus -18 ºC lämHihnamatoja.

Lapamadon kierto kalasta nisäkkääseen Lapamato eli leveä heisimato (Diphyllobotrium latum)

Pakastamaton (>1 vrk –18 °C) makean veden ahvenen, hauen, mateen ja kiisken liha tai mäti voi tartuttaa loisen. Murtovedessä ja jokien lähettyvillä suolainen vesi ei poista riskitekijää. Graavi- ja kylmäsavukala, seviche, sushi, sashimi ja mäti ovat riskialttiita ruokalajeja kyseisistä kalalajeista valmistettuina. »» A: Lapamadon munat siirtyvät ulosteen mukana vesisKapeakoukkuinen haukimato mateenmaksassa.

töön.
 »» B: Munakotelo aukeaa ja ripsitoukka lähtee uimaan
 »» C: Hankajalkainen syö ripsitoukan, joka muuttuu hankajalkaisessa ensimmäisen asteen toukaksi. »» D: Pikkukala syö hankajalkaisen ja toukan. Petokala syö pikkukalan ja toukka siirtyy pedon lihaan eläen toisen asteen toukkana. Toukka siirtyy myös suoraan hankajalkaisesta petoon, jos tämä on kyllin pieni niitä syömään.
 »» E: Huonosti kypsennetty tai raaka liha tai mäti tartuttavat toukan ihmisen ohutsuoleen. Kuukaudessa ohutsuoleen tarttunut toukka on kasvanut lisääntymisikäiseksi.

l apam adon kierto k al a Sta ni S äkk ää Seen lapamato eli leveä heisimato (Diphyllobotrium latum)

Sakke Yrjölä

Tätä kutsutaan mustatäplätaudiksi, jonka aiheuttaa haikaraimumadon yksi toukkavaihe. Pääisäntänä on harmaahaikara.

66

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Pakastamaton (>1 vrk –18 °C) makean veden ahvenen, hauen, mateen ja kiisken liha tai mäti voi tartuttaa loisen. Murtovedessä ja jokien lähettyvillä suolainen vesi ei poista riskitekijää. Graavi- ja kylmäsavukala, seviche, sushi, sashimi ja mäti ovat riskialttiita ruokalajeja kyseisistä kalalajeista valmistettuina.


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

67


si. Koska kapeakoukkuinen haukimato on hauen pääisäntä, se ei tartu ihmiseen ja sen haukimadon infektoiman kalan voi syödä (jos kantti kestää). Leveäkoukkuinen haukimato

Lokkilapamadon toukkarakkuloita.

pötilassa tai lihaksen läpikypsennys kuumaksi (yli 60 ºC) muutamien minuuttien ajan tappavat toukat ruoaksi valmistettavasta kalasta. Hihnamato

Särkikalojen ruumiinontelossa eläviä kookkaita (pituus 5-60 cm, leveys 0,5-2 cm), litteitä ja kantikkaita valkoisia matoja luullaan usein virheellisesti lapamadoiksi, mutta ne ovat hihnamadon (Ligula intestinalis) toukkia, joiden pääisäntiä ovat linnut. Särkikalat ovat vain väli-isäntiä, joiden vatsaontelo saattaa olla pullollaan hihnamadon toukkia. Hihnamadot eivät tartu ihmiseen. Ne ovat hyvin valkuaisainepitoisia ja ainakin Etelä- Italiassa niitä jopa kerrotaan paistettavan pannulla oliiviöljyssä ja syötävän nauhapastan (tagliatelle) tapaan. Koska hihnamato ei voi elää ihmisen elimistössä, kypsentämättömän särkikalan syöminen ei ole lainkaan riskialtista. Päinvastoin, särkikalat soveltuvat erinomaisesti esim. sushi- tai graavikalan valmistukseen. Lokkilapamato

Siian mahalaukun pintaa verhoavat pienet, harmahtavan tai kellertävän valkoiset rakkulat (halkaisija 2-5 mm) sisältävät kukin noin 0,5-2 cm pituisen lokkilapamatotoukan (Diphyllobotrium dendriticum). Planktonäyriäiset, lohikalat, made ja kolmipiikki ovat lokkilapamadon väli-isäntiä ja lokki tai tiira pääisäntiä. Kotimaisista kaloistamme ainakin siika eliminoi toukat tehokkaasti koteloimalla ne rakkuloiksi mahaansa. Sen sijaan taimenen ja mateen lihaksessa esiintyvillä toukilla on teoreettinen mahdollisuus tarttua ihmiseen leveän heisimadon tapaan. Toukat kuitenkin poistuvat nopeasti ruoansulatuskanavan läpi ehtimättä aiheuttaa vakavampia seurauksia. Lokkilapamadon vaara voidaan välttää poistamalla kaloista sisälmykset sekä kypsentämällä tai pakastamalla kalat ennen ravinnoksi valmistamista. Haukimadot

Hauki on pääisäntä kahdelle Suomessa tavattavalle haukimadolle, jotka erotetaan toisistaan niiden pään kiinnittymiskoukkujen muodon perusteella. Kapeakoukkuinen haukimato

Mateen, ahvenen taimenen tai kiisken maksassa esiintyvien vaalean kellertävien tai harmahtavien ja pehmeiden rakkuloiden sisältä löytyy muutaman senttimetrin pituinen nauhamainen mato eli kapeakoukkuisen haukimadon (Triaenophorus nodulosus) toukkavaihe. Aikuinen mato voi kasvaa jopa 30 cm pituisek68

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Siian lihaksessa, usein selkäevän alapuoleisessa lihaksessa esiintyvä jopa 20 sentin pituinen ohut mato on leveäkoukkuisen haukimadon (Triaenophorus crassus) toukkamuoto. Aikuinen mato voi saavuttaa 40 cm pituuden. Hauki on myös tämän loisen pääisäntä, mutta väli-isäntänä voi olla myös muut lohensukuiset lajit kuin siika ja muikku. Leveäkoukkuinen haukimadon toukka ei tartu ihmiseen, joten madon sisältävän kalan voi syödä. Rakkoloisio

Rakkoloisio (Hennequya tschokkei) on lähinnä merialueen, mutta myös sisävesistön siioissa ja muikuissa tavattava loinen. Se on itiöeläin. Kalan lihaksessa näkyvät riisijyvän kokoiset valkoiset piimämäistä nestettä sisältävät rakkulat koostuvat mikroskooppisen pienistä ja tuhansista itiöistä, jotka tulevat esille vasta kalaa fileoitaessa tai ne häämöttävät peratun kalan ruumiinontelon läpi. Rakkoloision lievästi tartuttaman kalan voi rakon poistamisen jälkeen syödä, sillä se ei tartu ihmiseen. Siioissa ja muikuissa tavattava rakkoloision näkee vasta kalan perkuun jälkeen.

Vaaraton kalan pintaan kiinnittynyt mittarijuotikas irtoaa jo usein kalaa ylös nostettaessa.


LAPAMATO kummittelee mielessämme

Mittarijuotikas

Mittarijuotikas (Piscicola geometra) on kaikille merialueen keväisille hauenkalastajille tuttu noin 20–30 mm pituinen loinen, joka esiintyy suurin joukoin myös ahventen lahnojen ja mateiden päähän sekä muuallekin imukupillaan kiinnittyneenä. Mittarijuotikas on saanut nimensä selkäpuolellansa esiintyvän geometrisen säännöllisen kuvion mukaan. Mittarijuotikas ei ole vaarallinen loisimalleen kalalle, saatikka kalan syövälle pyytäjälle, sillä se irrottautuu useimmiten kalasta jo vedestä ylös nostettaessa.

y r u c r e M ls

Dea

Läikkätauti ja haavaumat

Kalojen ihoon syntyy silloin tällöin petokalojen, hylkeiden, lintujen tai pyyntivälineiden aiheuttamia naarmuja tai haavoja, jotka saattavat olla verisiä. Verestävät haavaumat, joita kutsutaan myös läikkätaudiksi, aiheutuvat useimmiten ihon tulehtumisesta, kun kalalle normaalisti vaarattomat bakteerit pesiytyvät lihaksen vaurioituneeseen kohtaan. Ympäristömuutosten aiheuttama kalojen stressaantuminen saattaa myötävaikuttaa vaurioiden yleisyyteen. Haavat eivät estä kalan käyttöä ravinnoksi, mikäli vahingoittunut ja mahdollisesti haitallisia bakteereja sisältävä lihas voidaan leikata pois. Hauen lymfosarkooma

Merialueen haukien pinnalle saattaa kehittyä vaaleanpunaisia ruusukemaisia, pehmeitä ja joskus myös verestäviä kasvaimia, joiden halkaisija vaihtelee muutamasta millimetristä jopa lähes kymmeneen senttiin. Tätä hauen lymfosarkoomaksi tai sarkomatoosiksi kutsutun Jokainen merialueella kalastanut sairauden aiheuttajaa lienee joskus saanut hauen, jolla on lymfosarkooma. ei tunneta varmuudella, mutta se saattaa levitä kudun yhteydessä kosketuksen välityksellä merialueella elävissä hauissa. Siksi sairasta haukea ei pidä heittää takaisin veteen, vaan se on parasta haudata maahan. Lymfosarkooman (kuten ei minkään muunkaan päällepäin näkyvän sairauden) altistamaa haukea ei saa myydä kaupassa ihmisravinnoksi, mutta vain vähän kasvaimia sisältävän hauen voi ottaa omaan käyttöön ja valmistaa ravinnoksi.

Hyödynnä mahtavat kampanjaedut nyt! KANNETTAVAT MOOTTORIT

NYT

EDULLISESTI KAMPANJAHINNOIN

F 2,5 M .................. 745 € SVH. 830 € F 3,5 M .................. 845 € SVH. 920 € F 4 M ..................... 945 € SVH. 1 030 € F 5 M .................. 1 045 € SVH. 1 230 € F 6 M .................. 1 145 € SVH. 1 290 € F 8 M .................. 1 990 € SVH. 2 260 € F 9,9 M ............... 2 290 € SVH. 2 490 €

Mercury Deals -kampanja on voimassa 15.4.-31.7.2016 Mercury Marinen jälleenmyyjillä kautta maan. Tarkistathan tuotteiden saatavuuden lähimmältä jälleenmyyjältäsi. Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin.

Aiheesta lisää: Tellervo Valtonen, Teija Hakalahti-Sirén, Anssi Karvonen ja Katja Pulkkinen (toim.) 2012. Kalojen loiset. Gaudeamus. 540 s.

www.MercuryMarine.com

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

69


MAAN MAINIOT KALAMIEHET Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat TEEMU PAJULON ARKISTO, NIKO LINDSTRÖM, ANTTI ZETTERBERG

Vähintäänkin kerran vuodessa on pakko päästä lyömään viivaa veteen Lapin erämaissa. Kuvassa Inarin maisemaa. Kuva Niko Lindström.

Teemu ”SpöGe” Pajulo - aktiivikastaja isolla A:lla Turussa tukikohtaansa pitävä 28-vuotias Teemu “SpöGe” Pajulo on nuoresta iästään huolimatta erittäin kokenut kalastaja, joka taitaa kaikkien kalalajien pyytämisen välineistä riippumatta.

Maan mainiot kalamiehet

S

pöGen kalastus alkoi, kuten niin monella muullakin, mökkilaiturilta. Hän pääsi nauttimaan Saaristomeren hienosta kalastuksesta jo pikkupojasta lähtien suvun saaristotilalla Velkualla. “Vaikka tekemistä saaressa olisi pikku poikana voinut keksiä lähestulkoon mistä tahansa, aina puumajan rakentamisen ja käärmeiden etsimisen väliltä, jostain kumman syystä löysin itseni päivittäin meren ääreltä kaloja narraamasta”, SpöGe naureskelee. Hän kertoo, että tuolloin vesistöjen laatu oli nykyistä huomattavasti parempi, mikä teki kohdekalojen, kuten hauen ja ahvenen löytämisestä huomattavasti helpompaa mitä nykypäivänä.

70

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

“Kalaa tuntui löytyvän lähes jokaisen kaislan kupeesta ja se piti nuoren kalastajanalun mielen virkeänä ja motivaatio harrastusta kohtaan kehittyi”, SpöGe mainitsee. Mies nauraa, että nyt vanhemmalla iällä kalojen etsintäkin pitää motivaation korkealla. “Eivätkä ne nappaa aina ensimmäisellä heitolla siitä mökkilaiturin päästä kuten nuoruudessa...”. Mikä kalastuksessa on sinun mielestäsi kaikkein hienointa ja mitä kaloja mieluiten pyydät?

“Nuorena sällinä kalastuksessa siisteintä oli ehkäpä juuri se ‘lajin helppous’ kun siihen oli tuntenut pääsevänsä jyvälle. Nykyisin siisteintä kalastuksessa on kaikki se itse kalastuksen ohella tapahtuva toiminta, kuten reissujen suunnittelut, vieheiden virittely yömyöhään, yhdessäolo hyvien frendien kanssa ja tietysti se itse tekeminen vesillä porukassa”, SpöGe juttelee. SpöGe korostaa sitä hienoutta, jossa ren-

non tunnelman ylläpitämisen lisäksi täytyy käyttää pääkoppaansa tavoittaakseen kalat ja oppia lukemaan uusia paikkoja. “Ruoanlaiton tuomaa nautintoa luonnon keskellä ei myöskään pidä unohtaa”, hän muistuttaa. Kaikki kalat ovat hienoja, mutta hauki on mieluisin kohdekala

Hauki on ollut SpöGen kiikarissa aina juniorista lähtien ja saaliiden koossa hauen osalta on ehkä helpointa päästä suuriinkin mittoihin. Hauen lisäksi ahvenen ja kuhan jigaaminen ovat eräät miehen mieluisimmista pyyntitavoista. “Ahvenen ja kuhan pyynnissä on hyvät mahdollisuudet saada herkulliset ruokakalat mukaan kotiin vietäväksi”, sanoo innokas ruoanlaittaja. “Hauestakin tosin saa tehtyä herkullista purtavaa, mutta itse en haukea ota ruokakalaksi muuta kuin silloin mikäli kala vahingoittuu niin pahasti, ettei se elämäänsä pinnan alla enää pystyisi jatkamaan”, hän sanoo.


Maan mainiot Kalamiehet SpöGe on kartuttanut ahvenen jallittamistaitojaan myös Tanskan ahvenparatiiseissa. Kuva Antti Zetterberg.

“Mielestäni vastuullisuuteen kuuluu myös kalojen ottamisen tai niiden vääränlaisen käsittelemisen lisäksi myös kaikkea muuta lajin parissa tapahtuvaa, kuten ympäristön sekä toisten kalastajien arvostamista, ja ennen kaikkea lajin arvokkuuden kunnioittamista” Puhutaanpa hieman vastuullisuudesta.

Sesongit ylläpitävät SpöGen kalastusintoa

SpöGen kalastuskausi aloitetaan aina pilkinnällä, jossa kohdekalana yleisimmin on ahven ja kuha, jäiden lähdön aikaan siianongintareissut täyttävät viikonloppujen suunnitelmat. “Vesien hieman lämmettyä käydään ahkerasti meritaimenta tavoittelemassa, jolloin samaan aikaan aletaan ruksailemaan kalenteriin haukireissuja, ja niitä saakin ruksailla sitten aina myöhäissyksyyn asti kaikkia päällekkäin yhdessä jigireissujen, Lapin perhokeikkojen ja vaellusten sekä kesäisten kuhanuistelureissujen kanssa”, mies kertoo hengästyneenä. “Koita siinä sitten jotain muuta lajia vielä keritä harrastamaan, kuten golfia, futista, lätkää ja mitä kaikkea muuta sitä tuleekaan tehtyä. Töissäkin pitäisi vielä keritä käymään. Eipähän ainakaan tylsyys pääse missään kohtaa vuotta iskemään”, vauhtimies hekottaa.

Vastuullinen kalastus on selvästi SpöGelle sydämen asia.

“Mielestäni vastuullisuuteen kuuluu myös kalojen ottamisen tai niiden vääränlaisen käsittelemisen lisäksi myös kaikkea muuta lajin parissa tapahtuvaa, kuten ympäristön sekä toisten kalastajien arvostamista, ja ennen kaikkea lajin arvokkuuden kunnioittamista”, hän sanoo. Uusi kalastuslaki astui voimaan vuoden alusta. Mitä tunteita se sinussa herättää?

SpöGen mielestä udistuksen oli jo korkea aika tapahtua. “Urheilu- ja harrastekalastajien määrän lisääntyessä esimerkiksi läänikohtaisten luKalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

71

Maan mainiot kalamiehet

Kokonsa puolesta kunnioitusta herättävät Itämeren lohet saavat SpöGen innostumaan heittokalastuksen lisäksi myös uistelusta.

SpöGe kiittää sosiaalista mediaa, joka edesauttaa nuoria, kuten kaikkia muitakin pääsemään entistä helpommin käsiksi muuttuviin ja ennen kaikkea kehittyviin ajattelutapoihin siitä, miten itse pystyy vaikuttamaan omaan tekemiseensä lajin parissa, ja tietenkin saamaan tietoa siitä miten mikäkin asia tulisi tehdä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. “Tosin välillä somessa asiat kommentteineen menee paikoitellen myös harmittavasti överiksi, itse en pidä kunnioitettavana sitä, kun jonkun nuoren kalastajapojan tai tytön ensisaalista lähdetään moittimaan sen takia että kuvassa kalalta on viilletty kurkku auki ja tästä syystä iloinen kalastajanalku olisi lytättävä maan rakoon”, SpöGe paaluttaa.


Maan mainiot kalamiehet TEEMU ”SPÖGE” PAJULO

90-luvun lopussa tarkkaan merkatut ottipaikat ”omavalmiste-merikarttaan” sekä kirjatut kalalajit itse sitomaan saalispäiväkirjaan mökkisaaren ympäristössä lämmittävät kivasti mieltä vanhemmalla iällä. Ottipaikkoja kyttäämässä kalakaveri Pablo.

pien yhtenäistäminen yhdeksi valtakunnalliseksi luvaksi oli positiivinen muutos ja helpottaa ihmisten harrastamista läpi maamme”, SpöGe kehuu. Kuhan alamittaa hän olisi toivonut nostettavaksi 45 senttiin 42:n sijaan sekä kuhan pyydyskalastamisen rajoittamista juhannukseen saakka, jotta kannat ehtisivät rauhassa suoriutumaan kudustaan.

Maan mainiot kalamiehet

Entäpä tulevaisuus. Mistä ennustat seuraavaa kalastustrendiä?

Motonetissa työskentelevä SpöGe istuu aitiopaikalla siihen nähden mitä trendejä tulee ja menee. “Sanoisin, että urheilukalastus kalastusmuotona, lajityyli, jossa välineisiin panostetaan kalastettavan lajin mukaan, tulee varmuudella lisääntymään. Tätä edesauttaa aiemmin hehkuttamani some, jota kautta jaetut saaliskuvat saavat ihmisiä innostumaan hienosta lajista eri tyyleineen”, SpöGe toteaa. “Yksittäiset trendit kuten shadi- ja spinnerbaitkalastus sekä vertikaalijigaus että luotainten lisääntynyt käyttö myös pilkinnässä ovat hyviä esimerkkejä tyyleistä, jotka ovat nousseet pinnalle nopealla aikavälillä”, hän lisää. SpöGe maalailee, että seuraava uusi trendi voisi olla hieman erikoisempi, johon rakentuisi myös oma välineistö. “Tällainen voisi olla esimerkiksi suurahvenen kalastus kevyillä välineillä. Miksi ei muunkin kalalajin, mutta suurahventen kalastus kun Suomessa on vielä hieman pienemmässä roolissa mitä hauen tai kuhan kalastus on. Siinä olisi iso potentiaali nousta suuremman kansan lajiksi”, SpöGe heittää vinkkiä maahantuojille. Hän lisää vielä, että hauen ja eritoten ahvenen perhokalastus meri- ja järvialueilla on yksi varteenotettava vaihtoehto uudeksi, suuremmaksi trendiksi. “Eipä sen niin väliä mikä trendi se tulee olemaan, pääasia on, että ihmiset pääsevät nauttimaan kalastuksesta, luonnosta ja yhdessäolosta. Herkullista kalaruokaa unohtamatta”, tunnelmoi SpöGe. 72

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

73


MAAN MAINIOT KALANAISET Teksti AKI JANATUINEN Kuvat JUUSO KOLEHMAINEN, HANNA HUHTALA & PIETA PIIROINEN

Saaliin saaminen on aina mukavaa! Vuoden mittaan Pieta kalastaa eri lajeja sesonkien mukaan.

Vappua vietettiin lohenkalastuksen merkeissä legendaarisella Mörrum-joella Etelä-Ruotsissa.

Maan mainiot kalanaiset

PIETA PIIROINEN P ieta Piiroisen perhokalastusblogi on monelle tuttu. Häneen on voinut viime vuosina törmätä kalavesien ohella esimerkiksi kalastusalan messuilla. Vantaalaista 26-vuotiasta Pietaa on aina kiinnostanut luonto. Kalat olivat jo varhain mielenkiinnon kohteena. Alle kouluikäisenä mieluisin kirja oli luonnollisesti piirroksin kuvitettu kaloista kertonut opus. Varsinainen kalastusharrastus käynnistyi, kuten monella muullakin. Vanhempien ja isovanhempien kanssa käytiin ongella perheen kesämökillä. Pieni lampi ruutanoineen ja muine pinnanalaisine asukkaineen kiehtoi kovasti pikkutyttöä. Alkuun onkikaverina oli aikuinen, mutta vähitellen Pieta alkoi käymään ongella

74

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

myös yksin tai siskonsa kanssa. ”Se kun kala nappaa, oli jo lapsesta lähtien niin koukuttavaa, että oli pakko päästä ongelle”, hän muistelee varhaisia onkikokemuksiaan.

Naapurin opeilla eteenpäin

Uistinkalastus astui kuvioihin sattumalta. Mökillä vierailevilla perheen naapureilla oli mukanaan virveli, joka oli Pietalle uusi tuttavuus. Ensimmäiset 11-vuotiaana mökkilammesta uistimella saadut hauet toivat taas lisää intoa kesäiseen harrastukseen. Kalastus pysyi kuitenkin edelleen vain mökkitouhuna, vaikka myöhemmin teinivuosina ystäväpiirissä oli useampiakin miespuolisia kalastuksenharrastaja.

Perhokalastus kiehtoi

Ennen nykyiseen puolisoonsa Juuso Kolehmaiseen tutustumista perhokalastus oli Pietalle vain etäisesti tuttua. Vantaankosken lähellä asuneena hän yhdisti sen lähinnä joessa kahlaaviin lierihattuisiin miehiin. Perhokalastus alkoi vähitellen kiinnostamaan. Muutamaa vuotta myöhemmin Pieta pyysi, että Juuso opettaisi hänelle perhokalastusta. Perhot olivat jo tulleet tutuksi yhteiselon myötä. Harrastus vei mennessään

Heittoharjoittelua seurasi kalareissu ja ensimmäistä kalareissua seuraava. Ensimmäisenä perhokalastusvuonna 2012 pariskunta kävi muutaman kerran yhdessä kalassa. Seuraavana vuonna jo kymmenkunta kertaa. Tahti on kiihtynyt vuosi vuodelta. Nykyään valtaosa yhteisestä vapaa-ajasta kuluu


Kevättaimenta Gotlannista.

kalareissuihin. Edellisvuonna kalassa kului kuulemma jo lähemmäs sata päivää. Pidempien reissujen ohella myös lyhyemmät iltapistot lähialueen kalapaikoille ovat arvossaan. Viimeisin ihastus kalastuksen saralla on ollut lohen perhokalastus. Toiseksi suosikikseen hän mainitsee rannikkokalastuksen meritaimenen perässä. Rohkea askel

Moni tietää Pietan hänen pitämästään Race with the wind -blogista. Kauniisti kuvitettu blogi syntyi alunperin lähinnä muistikirjaksi itselle taltioimaan menneitä kalareissuja. Ajatusta omasta kalastusblogista piti siitä huolimatta ensin sulatella pidemmän aikaa, ennen kuin rohkeus riitti sen perustamiseen. Kuvapalvelu Instagramin kautta Pieta tutustui vähitellen muihinkin perhomimmeihin. Pian Facebookin avulla löytyi lisää samanhenkisiä. Ystäviä yhteisen harrastuksen tiimoilta onkin nykyään jo ympäri Suomea. ”Oli tosi opettavaista huomata, että kenenkään ei tarvitse olla yli itsensä”, Pieta tähdentää vaikeaksi harrastukseksi mielletystä perhokalastuksesta. Pietan blogi löytyy osoitteesta www.racewithwind.blogspot.fi

Reissuilla saa kokea tunteiden vuoristorataa. Aina ei kelikään ole odotetunlainen. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

75

Maan mainiot kalanaiset

Samanhenkistä seuraa


ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

TAIKINA

»» »» »» »» »» »»

3 dl kevytmaitoa 25 g hiivaa 1 rkl sokeria 2 tl suolaa 4 dl vehnäjauhoja 4 dl ohrajauhoja

TÄYTE

»» 1 dl ohraryynejä »» ½ dl auringonkukansiemeniä »» 100 g sipulia
2 valkosipulin kynttä »» 2 rkl öljyä »» 300 g kylmäsavu- tai savusärkeä (kaikki lajit käy)

Nyt jää lihis kakkoseksi!

»» 1 rkl viinietikkaa »» 1 rkl savupaprikajauhetta »» 1 tl suolaa »» 2 tl sokeria »» 1 dl silputtua ruohosipulia »» valkopippuria ja chiliä maun mukaan

KALAPIIRAKKA SÄRKIKALOISTA - KALIS

Aliarvostetusta arvokalaksi

J

alkapallon EM-kisat lähestyvät. Tee kisakatsomoon terveellisempi versio kotimaisesta särkikalasta. Täytteeseen voit käyttää myös savustamatonta kalaa, mutta kylmäsavustettu antaa kivaa potkua makuun ja miellyttävää rakennetta. Ohran voi keittää ruodoista keitettyyn maukkaaseen kalaliemeen. Taikinaan voi lisätä halutessaan ryöpättyä nokkosmurskaa ja pellavansiemenrouhetta. Näin kaliksesta tulee lähes superfoodia. Hyvästi lihis!
 Sekoita hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää muuta taikina-ainekset sekoittaen ja alusta taikina. Anna taikinan kohota peitettynä lämmössä täytteen tekoajan. Keitä ohra kypsäksi noin 35 minuuttia. Paahda sipulimurska ja auringonkukansiemenet pannulla öljyssä. Sekoita kaikki ainekset, mausteet ja hienoksi silputtu savukala massaksi.
 Jaa taikina kahtia ja kauli se noin puoli senttiä paksuksi levyksi. Leikkaa pyöreän astian avulla noin 13 cm lättyjä. Laita täytettä noin 2 rkl/lätty, kostuta sen reunat ja sulje piirakka kääntäen vastakkaiset reunat yhteen. Nosta puolikuun muotoiset jauhoitetut piirakat kohoamaan hetkeksi.

Pistele piirakat haarukalla ja kypsennä kattilassa 180-asteisessa öljyssä keittäen ja käännellen kullanruskeiksi. Piirakoiden kanssa voit tarjota kurkkusalaattia tai dippailla niitä minttu-kermaviilikastikeeseen. Makea chili-kastike tai ketsuppi toimivat myös.

”Jalkapallon EM-kisat lähestyvät. Tee kisakatsomoon terveellisempi versio kotimaisesta särkikalasta.” 76

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Särki (Rutilus rutilus) »» »» »» »» »»

Paras ruokakalakoko 15–25 cm. Elää meressä, järvissä ja joissa Helposti ongittavissa pienikoukkuisella ongella. Nappaa matoon, toukkaan, taikinaan ja maissinjyvään.

Käyttö

»» »» »» »» »» »»

Maukas ja vähärasvainen. Ei matovaaraa. Voi syödä raakana! Parhaimmillaan kokonaisena paistettuna tai jauhettuna ja pihveiksi tai pulliksi paistettuna. Purkitettu savusärki on todella herkullista.
 Sopii raskaana oleville ja imettäville, ei syöntirajoituksia.


kennoi design

Kumma, perinteisen ammattitaidon ja

Kumma, perinteisen ammattitaidon ja innovaation uusin liitto. innovaation uusin liitto.

Kumma 103, 10 g

Kalastusvinkit ja -tuotteet löydät Kalamiehen Oppaasta 2016. Selaa verkossa kuusamonuistin.fi tai hae omasi hyvinvarustetusta urheilu-, kalastus- ja retkeilyalan liikkeistä tai tavaratalojen vapaa-ajan osastoilta.

kuusamo@kuusamonuistin.fi Kuusamon Uistin Oy, Professori Räsäsentie 1–2, 93600 Kuusamo, puh. 08 860 3400, faksi 08 852 1514 Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

77


PÖRJE PA R I L

LA

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvien juomien siivittämänä.

Silakkahumala

Silakkaa tulee ämpäritolkulla kun löytää oikean paikan.

Tapanani on ollut käydä keväisin kalakaverini Jasun kanssa Inkoon vesillä nauttimassa talven jälkeen heräävästä merestä ja muista luonnonihmeistä. Niin, onhan meillä aina hauen- ja taimenenheittokalastukseen soveltuvat virvelitkin mukana, mutta ne nyt ovat vain puhdasta rekvisiittaa. Pari

Silakkalitkat haettiin mökiltä. Jasu etsi kaikuluotaimelta silakkaparvea ja hihkaisi: ”Litka veteen, parvi on suoraan alapuolella”. Sitten se kiskominen alkoi ja tähän ikään saakka säilynyt silakkaneitsyys oli mennyttä. Aamupäiväisen kala-apatian tilalle iski hilpeä silakkahumala. Nyt pääsi oikein vetämään. Kaksi silakkaa, neljä silakkaa ja kun

kevättä sitten pääsimme veneilemään merelle upean aurinkoisen kevätkelin vallitessa.

A

ikamme koluttuamme talven jäljiltä kuolonkellertäviä ruovikkolahtia sekä ruskeanlimaisen rihmalevän peittämiä rakkoleväkarikoita katsoimme parhaimmaksi olla vetämättä hernettä nenuliin Ahdin niukoista antimista huolimatta ja päädyimme, kuinkas muuten, nauttimaan maukkaista eväsleivistämme ”kovan teen” saattelemana. Nenän varsi alkoi jo vähitellen auringossa molemmilla punertumaan, kun Jasu tiedusteli minulta halukkuuttani lähteä jallittamaan silakoita silakkalitkalla. Niin oudolta kuin se kuulostaa, en koskaan ole aikaisemmin harrastanut tätä keväisin varsin suosittua kalastusmuotoa, sillä en pidä Helsingin Lauttasaaren siltaa riittävän rauhallisena paikkana korkean yksityisyysmieltymykseni vuoksi. Mutta Jasu tiesi hyvän silakka-apajan, missä vältyttäisiin turisteilta sekä vehkeitä viimaavalta MP-saaliilta.

78

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Valmis file on todella kaunis.


homman oppi kunnolla ja malttoi mielensä, niin kaikissa kuudessa koukussa oli kiinni silakka veneeseen vedettäessä. Reilun puolen tunnin kuluttua Jasu mainitsi mukaansa ottamansa reilun 10 kilon vetoisen saalisämpärin olevan jo tupaten täynnä reimarinkiertäjiä. Ja ei kun pois… Jasu ei suostunut ottamaan kuin vajaat pari kiloa kiiltäväkylkisiä mukaansa. Tässä vaiheessa silakkakrapulan ensimmäiset oireet alkoivat tuntua epämukavasti takaraivossa kanniskellessani lähes kymmenkiloista kalasäkkiä kotiportaita ylöspäin. Valitsin saaliin joukosta 40 kookkainta silakkaa, jotka leikkasin veitsellä ruodottomiksi silakkafileiksi ja tein niistä 20 kookasta silakkapihviä. Kuolinjäykistä silakoista ilman vedellä lotraamista valmistetut paistetut silakkapihvit ovat makoisan valkoviinin kanssa ruokalaji, jota kaikkien kalanystävien pitäisi edes kerran eläessään päästä maistamaan. Mielessäni ei edes käynyt mahdollisuus heittää loppuja silakoita bioroskikseen, vaan kärsin silakkakrapulani kuin mies. Kahden tunnin saksiperkuutreenien sekä kolmen peukalon vesirakon jälkeen pakkasin peratut silakat kilon annospaketteihin ja lähdin soittelemaan naapureiden ovikelloja. Eiväthän ne perkaamattomia silakoita olisi huolineet, mutta näille kalapaketeille löytyi ottajia. Lisäksi yksi naapuri halusi viedä silakoiden päät sekä perkuutähteet lannoitteeksi perunapenkkiinsä. Game over. Mutta seuraavalla kerralla taidan keskittyä tarkemmin haukien ja taimenten jallittamiseen, sillä vanhemmiten ei enää kestä näin pahaa silakkakrapulaa. MP-kalastelemisiin, Pörje

Raikas valkoviini, kuten tämä Jacob’s Creek, maistuu myös ilman silakkapihvejä elämänsä litkaussaalista muistellessa. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

79


Älä purista vapaa

TAUKO TEKEE TERÄÄ Keväisin ja kesäisin valoa riittää. Käytännössä kalastaminen on mahdollista vaikka koko vuorokauden ympäri. Kalastustakaan ei jaksa tehdä montaa tuntia ilman taukoa vaikka syönti olisi hyväkin. Jossain vaiheessa paras terä katoaa ja silloin on parempi mennä tauolle. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & JANNE KOIVISTO

Lehtemme avustaja ja intohimoinen ruokafiilistelijä Pasi Taponen tauolla pitkän kalapäivän aikana Gotlannissa. Kulinaristilla on mukanan oma pressopannu, jolla saa tuoreet kahvit maastossakin tyylillä. Kuva Janne Koivisto.

80

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


T

auoista on tullut minulle vanhemmiten entistä tärkeämpi osa kalareissuja. Kun nuorempana sitä heitteli into piukeana 8-10 tuntia putkeen syöden eväät siirtymillä, on nykyisin rajana noin neljä tuntia ennen kuin täytyy pitää tauko vaikka syönti olisi hurjaakin. Tauolla on kalastusta parantava vaikutus

Tauko on loistava tapa saada erityisesti vaikeaan kalastuspäivään uutta energiaa. Kun saa jäsenet suoraksi, murua rinnan alle, käy hyvän keskustelun kaveriporukan kanssa tai jopa ehkä pientä nuotiotunnelmointia, sitä lähtee loppupäivään uudesti syntyneenä. Aistit terävänä havainnoi ympäristöä huomattavasti tehokkaammin eikä kalojakaan tiputtele samaan tahtiin mitä väsyneenä ja verensokeri alhaalla. Varsinkin lasten kanssa kalastaessa tauot korostuvat. Varsinkaan nuoremmat lapset eivät jaksa kovin kauaa keskittyä, mikäli kala ei syö. Minkä onkaan hienompaa, kun viedä lapset tauolle saareen grillaamaan ja seikkailemaan. Samalla voidaan myös kalastaa rannalta mikäli venekalastus ei maita. Mikäli tyttöystävä tai vaimo ei ole aktiivinen kalastaja, mutta tulee kuitenkin reissulle mukaan, on päivän kulun kannalta parasta, jos varaa tauolle riittävästi aikaa ja hyvät eväät. Laput silmillä heittely ilman taukoja ei tuota tulosta

Tämän päivän elämä on kaikille niin kiireistä ja välillä ahdistavaakin, ettei ajatuksia saa arjesta pois kovin helpolla. Kalastus tarjoaa tähän ongelmaan loistavan ratkaisun, sillä ajatukset siirtyvät välittömästi kalaan päästessä kalojen mielenliikkeiden pohtimiseen ja mistä niitä parhaiten saisi. Keho ja mieli rentoutuvat.

Kari Lossi ja Pasi Taponen taktiikkatauolla Gotlannissa. Karin miettivä ilme kertoo kaiken. Kuva Janne Koivisto.

Aina ei tarvitse grillata tai tehdä tulia. Hyvä voileipä laadukkailla täytteillä antaa uutta potkua. Kuva Antti Zetterberg. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

81


Tauko tekee terää Lasten kanssa kalassa ollessa yhteisellä ruokahetkellä saa ihmeitä aikaan. Kuva Antti Zetterberg.

Mikäli kalastukseen tulee piirteitä vaativasta työelämästä, ei se pidemmän päälle ole hyväksi. Suorituskeskeisyys tai niin kutsuttu vavan puristaminen eivät kalavesille kuulu. Kalaa tulee jos on tullakseen. Jos kalavesille lähtee vain ja ainoastaan saalis mielessä, eikä mikään muu merkkaa mitään, on harrastuksen syvin olemus mielestäni kadonnut. Olen valitettavasti joutunut välillä mukaan venekuntaan, jossa kipparin mielestä eväät voidaan syödä matkalla seuraavaan kalapaikkaan. 11 tunnin kalapäivä ilman kunnon taukoa on kostautunut veneen tunnelman laskuna ja menetettyinä kaloina. Palasin rantaan väsyneenä ja turhautuneena. Ei kiitos. Taktiikkaa tauolla

Usein kuulee tarinoita, jossa tauolla on kalatiimin kanssa mietitty uusi taktiikka. Uuden taktiikan myötä on saatettu ottaa pitkä siirtymä täysin toisen tyyppiseen paikkaan ja peli on auennut. Tauko on toiminut myös usean uuden uistimen tai perhon esiinmarssina kun rasioita on epätoivon vallassa levitelty auki ja pohdittu mikä voisi olla ottipeli. Kalastajat käyttävät usein muutamaa hyväksi havaittua uistinta tai perhoa, mutta kun rasioissa makaa parhaimmillaan useita satoja vaihtoehtoja, kannattaa myös välillä antaa vilttiketjulle peliaikaa.

Rannalta löytyy kesäisin hyvin ruohosipulia, joilla saa taukoaterioihin ihan uutta potkua. Kuvassa poikani Alvarin kaveri Hermanni pilkkomassa ruohosipulia poikien oman ruoan kyytipojaksi.

Ruoanlaittoa

Omassa kalaporukassamme on ruoanlaitto muodostunut tauoilla hyvinkin merkittävään asemaan. Etenkin kevätaikaan mukaan kannetaan usein nippu parsaa sekä erilaisia grilliherkkuja. Jos ruokakalaa otetaan kyytiin, sen valmistaminen tuoreeltaan luonnon helmassa saa suut messingille. Tässä jutussa on myös uusi, tämän kevään bravuuri, jossa grillattu lohi tai taimen asetellaan parsapedille. Tulien tekeminen ja hyvän ruoan myötä tuleva hyvä olo ovat jo itsessään niin hienoja elämyksiä, että oman ruokakalan saaminen siihen päälle nostaa tunnelman totisesti kattoon. Oppaat ja tauko

Ammattimaiset kalastusoppaat hyödyntävät taukoa olennaisena osana päivän kulkua. Usein asiakkaat eivät ole tottuneita olemaan pitkiä aikoja veneessä kalastamassa ja taukon merkitys korostuu. Kalastusopas ja lehden toimituskunnassa oleva Mikey Sarelin kertoi osuvasti, että eräällä keikalla asiakkaiden kalastus parani huomattavasti tauon jälkeen. “Ennen taukoa olimme saaneet muutamia haukia ja karkuuttaneet monia. Hyvän tauon jälkeen asiakkaat jaksoivat taas keskittyä tarmokkaasti kalastukseen ja tulosta syntyi välittömästi. Reissun suurin, 8,1-kiloinen haukikin nousi tarkalla kalastuksella. Asiakkaat olivat ehdottomasti sitä mieltä, että tauko oli paikallaan”, Sarelin kertoo. Rento meininki saa kaikkien suut hymyyn ja kalastuksesta nauttii aivan uudella tavalla. Kannattaa ottaa pidemmillä reissuilla kunnon tauko tavaksi.

82

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Oma tämän kevään taukobravuurini: lohta tai taimenta grillattuna parsapedillä. Parsoille annettiin hieman väriä grillissä ja paistettiin pannulla kypsiksi. Päälle raastettiin sitruunankuorta. Lasillinen kylmää Riesling-rypäleistä tehtyä valkoviiniä kruunaa makuelämyksen. (Esimerkkiviinin hinta noin 12 euroa). Kuva Antti Zetterberg.

Kätevään Sisteman eväsrasiaan pakattu lempisalaatti ja maitokahvijuoma kuuluvat Marianne Koskimiehen tauon tärkeimpiin elementteihin.


Muurikkaletut kätevästi maitojauheesta

Muurikkaletut 1l 2 3 dl 5 dl 1 tl

vettä munaa etta kevyt maitojauh Valio laktoositon vehnäjauhoja suolaa ivariini® juokseva

lio O Paistamiseen: Va

laktoositon

ukkoon kuivat kaisin. Sekoita jo se at un m ja ttä ota 10 min. Vatkaa 4 dl ve u vesi. Anna turv pp lo ä sä Li . na tuoremarjaaineet seokse ja lettuja. Tarjoa iso la ul nn pa la Paista kuumal . i sokerin kanssa soseen, hillon ta

Lisää maitojauheiden reseptejä osoitteessa valio.fi/maitojauhe Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

83


LAATUKELA on hyvä sijoitus Hyvää ei saa halvalla, näin se vaan on avokelojenkin kanssa. Oli tuotantomaa sitten Kiina, Taiwan tai Japani, niin aina kun koneistoon laitetaan laadukkaampia osia, kelan hinta nousee. Jos taas on käytetty halvempia komponentteja, lopputulos ei voi olla hääppöinen. Teksti ARI PAATAJA Kuvat ARI PAATAJA, JANNE KOIVISTO & ANTTI ZETTERBERG

84

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Etenkin opaskäytössä ei ole sama minkälaisilla keloilla asiakkaat kalastavat. Kuva Ari Paataja.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

85


LAATUKELA on hyvä sijoitus

K

aupoissa on tarjolla erilaisia avokeloja, mutta tuotemerkkien kirjo on eurooppalaisittain katsottuna verrattain suppea. Suomalainen kalastaja on tuoteuskollinen. Täällä eivät ole saaneet jalansijaa alihankintana teetetyt tuntemattomat kelamerkit, joita Keski-Eurooppa on pullollaan. Kelojen massatuotantomaa Kiina tarjoaa mille tahansa myymäläketjulle tai jopa yksittäiselle liikkeelle jos minkä väristä ja mallista kelaa, jonka kylkeen saa tilattua minkä tahansa tuotemerkin. Koska näillä tuotteilla ei ole mitään tunnettuutta, ne eivät voi olla kalliita. Niinpä ne harvat kelat valitaan halvimmasta päästä ja niillä yritetään päästä markkinoille halvan hinnan houkuttelemina. Aina on niitä, jotka nappaavat parin kympin kelan, kun oli niin halpa. Ongelmia tuollaisen ”kesäkelan” kanssa tietysti tulee, mutta käytöstä, säilytystavasta ja huollosta riippuen sillä voidaan kalastaa jopa muutama kesä. Näin ainakin sisävesillä. Jos mennään rannikolle kalaan, niin halpiskelaa saa huoltaa ja pestä ahkerasti, jos aikoo kalastuskauden jälkeen saada vielä koneiston ruuvit auki.

Avokela on eräänlainen palapeli

Siihen sijoitetaan eri hintaisia komponentteja eri valmistajilta tai jos kyseessä on suuri kansainvälinen brändi, tulevat osat yrityksen omalta tehtaalta. Omia tehtaita löytyy ainakin Abulta, Daiwalta, Okumalta, Penniltä, Shakespearelta, Shimanolta ja Ticalta.

Välitys ja välyskoe Kun kalastaja saa kelan käteensä hän pyörittää sitä ja nyökyttelee päätään kauppiaan kehuessa kelauksen herkkää tuntoa. Tätä ensituntumaa ei sovi väheksyä. Jos kela tuntuu hyvältä, se saattaa kieliä tarkasta työstä ja hyvistä komponenteista. Kela tuntuu sitä kevyemmältä, mitä pienempi on välitys

Itse pidän enemmän hitaampivälitteisistä ja kevyesti veivattavista keloista, joissa on esim. 4,8:1 välityssuhde. (Roottori pyörii 4,8 kierrosta yhdellä kammen kierroksella). Jos kelassa on nopea 6:1 välitys, on se huomattavasti raskaampi kelata, mutta ottaa toki siimaa reippaampaa vauhtia puolalle. Kalastustarvikeliikkeessä tätä eroa ei niin huomaa, sillä kelassa ei ole siimaa ja viehettä vastuksena. Mutta kalastustilanteessa ero on huomattava. Ennen ostopäätöstä voi tehdä yksinkertaisen välyskokeen

Tartu oikealla kädellä kelaa rungosta niin, että samalla lukitset roottorin pyörimisen. Vasemmalla kädellä puolestaan tartut kelan kampeen. Nitkuta kampea edes takaisin. Tällöin huomaat selkeän eron kelojen välillä. Huippukeloissa et tunne minkäänlaista välystä, kun taas joissakin keloissa kampi selvästi heiluu. Kokeile myös roottorin heiluminen runkoon nähden. Siinäkään ei välystä saisi olla, mutta halvemmissa heikomman toleranssin keloissa liikettä on melkoisesti. Pahimmassa tapauksessa koko kelan runko taipuilee, mikä ei kerro jämäkästä rakenteesta.

Tyrskyt antavat kelalle suolakylpyjä ja ilman laakereiden hyvää suojausta kela on nopeasti jäykkä ja rahiseva. Kuva Janne Koivisto.

Tuntemattomat tuotemerkit eivät käy suomalaisille kaupaksi

Jarrun testaus on helppoa. Riiputa kelaa siimasta. Kun löysennät jarrua, kela valuu alaspäin jarrun antaessa periksi. Huippukeloissa, kuten Daiwa Certatessa kuuluu vain hienostunutta jarrunastan tikitystä.

86

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Suomalaiset kalastajat ovat brändiuskollisia ja valitsevat kelansa pääosin isojen valmistajien kuten Daiwan, Abun tai Shimanon malleista. Uudempia tulokkaita ovat edullisia/ keskihintaluokan keloja valmistava Okuma ja jonkinlaiset siivut lohkaisevat kaupasta myös Penn ja DAM. Muiden kelojen osuus Suomessa on häviävän pieni.

Jarru

Kalamiehet manailevat monesti kelansa jarrua ja aivan aiheesta. Kaupoista löytyy keloja, joissa on todella heppoisia jarruja, jopa sellaisia, jotka käytössä löystyvät itsestään. Hyvässä etujarrussa on runsaasti jarrupaloja ja säätöalue on laaja ja tarkka. Käytännön kokeen voi tehdä riiputtamalla kelaa siimasta. Kun löysennät jarrua, kela alkaa jossain vaiheessa valua alaspäin jarrun antaessa periksi.


Okuman kauden uusi tulokas, Inspira, sai jääkiekkoilija Kim Hirschovitsin tiukoissa kourissa hyväksynnän. Kuva Antti Zetterberg.

Kun haluaa parasta mitä rahalla saa, niin tässä on yksi sellainen unelma. Daiwa Exist. Suositushinta on 679 euroa. Kuva Ari Paataja.

Laadukkaat yli 200 euron haspelit ovat tavanomainen näky Gotlannin meritaimenmiesten vaparäkeissä. Tässä lajissa laadulla on tosiaan väliä. Kuva Janne Koivisto. Shimanon Rarenium CI4 on suosittu laatukela. Kuva Antti Zetterberg.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

87


LAATUKELA on hyvä sijoitus Tällöin parhaissa keloissa kuuluu vain hienostunutta jarrunastan tikitystä ja kela valuu tasaisen hitaasti kohti lattiaa. Heikoissa jarruissa jarrutusvoima on epätasainen, mikä näkyy kelan jaksottaisena tippumisena ja kuuluu kelajarrun epätasaisena äänenä. Laakerit

Abun Revo-sarjan paras malli MGX kuuluu ehdottomasti laatukelojen seuraan.

Magnetisoidulla öljyllä suojatut laakerit ovat osoittaneet toimivuutensa vaativissa olosuhteissa. Toistaiseksi vain Daiwan parhaan pään kelat on varustettu tällä loistavalla innovaatiolla. Kuva Ari Paataja.

Magnetisoitu öljy turvaamassa tiiviyttä Vuonna 2010 Daiwa toi markkinoille täysin uuden vesitiiviyden avokeloihin, josta käytetään nimeä Mag Sealed. Uusimmassa versiossa kelan kuulalaakerit suojataan magnetisoidulla öljyllä, jonka ansiosta veden on mahdotonta päästä laakereita tärvelemään. Tärkein kohta, missä näitä erikoislaakereita käytetään, on pääakselin laakerointi. Näin kelan runko ja roottori pystytään pitämään toisistaan täysin eristettyinä ja lähes kitkattomina. Mag Sealed -laakereita käytetään myös kammen akselin laakeroinnissa koneiston molemmin puolin. Kumitiivisteet aiheuttavat aina kitkaa, mutta vesitiiviillä magneettisella laakeroinnilla saadaan kammen akselin laakerointi kitkattomaksi. Mag Sealed -laakereita käytetään myös siimanohjaimessa, mikä on kalastuksessa koko ajan märkänä ja alttiina siimaa pitkin kulkevalle lialle. Mag Sealed -laakerointi löytyy Daiwan Exist, Certate, Caldia, Ballistic, Freams , Cast’izm ja Theory-kelasarjoista.

88

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Laakereiden lukumäärä on yksinkertainen mittari, joka kertoo jotain kelan laadusta. Lyhyesti sanottuna mitä useampi laakeri, sitä laadukkaampi kela. Yksi kuulalaakeri pitää vähintään olla roottorin ja rungon välissä. Hieman paremmissa keloissa on kaksi lisää eli laakeri kammen akselin molemmin puolin. Kuula- tai rullalaakereiden määrää kasvattamalla kelan laatu yleensä nousee ja maailman huippukeloissa on yleisesti 8-10 laakeria. Kuulalaakereiden määrää on myös käytetty hieman väärin. Vuosien aikana on nähty jopa 12 laakerin keloja, joissa on toivottu laakereiden määrän tuovan muuten tuntemattomalle kelalle uskottavuutta. Näiden kelojen elinaika niin markkinoilla kuin vesilläkään ei kuitenkaan ole ollut kovin pitkä, sillä laakereiden ja yleinen työn laatu ei ole vastannut hintaa. Nyrkkisääntönä voisi sanoa että isojen brändien keloissa voi luottaa laakereiden määrän tuovan lisää laatua, tuntemattomien merkkien kohdalla asia ei aina näin ole. Laakereissa on eroa niissäkin ja laakerin laadulla on vaikutusta kelan laatuun kuin myös hintaan. Esimerkiksi Daiwa käyttää kaikkein laadukkaimmista laakereistaan nimitystä CRBB (Corrosion Resistant Ball Bearing). Tällaiset kalliimmat laakerit ovat suolaveden kestävyytensä takia erittäin suositeltavia meritai murtovedessä kalastaville kalamiehille. Runko

Kaikki kalastajat eivät perusta kelan tai vavan keveydestä tai ohuista siimoista, pääasia että välineet kestävät. Tällaisella kelalle suositeltava runkomateriaali on alumiini. Kelojen valmistajat pyrkivät huippumalleissaan laadun ohella myös keveyteen, tuohan se mukavuutta kalastukseen. Yksi vaihtoehto on tehdä kelan runko magnesiumista, joka on alumiinia kevyempää. Ongelmana vain on, että magnesium ei kestä suolavettä. Korroosiovapaa hiilikuitu on tämän päivän materiaali. Ristiin laminoimalla hiilikuitua saadaan tehtyä vääntymätön vahva ja kevyt kelarunko.

”maailman huippukeloissa on yleisesti 8-10 laakeria.”


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

89


PATOLOGIT PERHOKELLARI

Teksti JANI HELMINEN

Kuvat BRONWYN FLEET-PARDY & JANI

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Mactaquac-padon elinikä jää 40 vuotta suunniteltua lyhyemmäksi.

Mactaquac - maailman suurin padonpurkuhanke?

P

atojen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat puhuttaneet viime aikoina yhä enemmän ja joillain alueilla kalojen elinalueita sekä vaellusyhteyksiä on jo palautettu entiselleen purkamalla patoja. Purkamisen syynä on tyypillisesti se, että padon elinkaari on tulossa tiensä päähän. Tällainen tilanne on myös jättimäisellä Mactaquacin voimalaitospadolla St. John-joella Kanadan itärannikolla New Brunswickin provinssissa. Vuonna 1968 rakennettu Mactaquac suunniteltiin alun perin tuottamaan energiaa sadan vuoden ajan. Pian kuitenkin huomattiin, ettei betonin täyteaineena käytetty kivilaji sovellu patorakentamiseen, vaan se reagoi betonissa kemiallisesti aiheuttaen rakenteiden paisumista ja heikentymistä. Turvallisuus ei ole välittömästi uhattuna, mutta ilmiö haittaa laitoksen toimintaa, eikä sen pyörittäminen näytä taloudellisesti järkevältä.

Patologit

Pato tulee korvata vuoteen 2030 mennessä

Suurella hankkeella on niin ekologisia, sosiaalisia kuin taloudellisiakin vaikutuksia, 90

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

joita arvioidaan useiden asiantuntijaryhmien voimin. Tämän vuoden aikana aiotaan tehdä valinta kolmen vaihtoehdon välillä: 1) uuden voimalaitoksen rakentaminen, 2) voimalaitoksen poistaminen, mutta patoaltaan säilyttäminen sekä 3) alueen palauttaminen luonnontilaan. Kaikkien vaihtoehtojen hintalappu on suuri, eikä ole helppoa luopua voimalaitoksesta, joka tuottaa yli kymmenesosan koko provinssin sähköstä. Tutkimusta kunnon budjetilla

Toisin kuin useissa hankkeissa, joissa tutkimukset keskitetään pienelle alueelle rahan ja ajan säästämiseksi, New Brunswickissa tutkitaan koko joen mitalla. Pelkästään ekologisia vaikutuksia arvioivassa ryhmässä työskentelee kymmeniä ihmisiä ja tietoa kerätään päivittäin niin ravintoverkoista, vesikemiasta ja -fysiikasta, vesikasveista kuin kaloistakin. Tutkimusten on tarkoitus jatkua vielä pitkään vuoden 2030 jälkeenkin, jotta saadaan tietoa joen muutoksista uudessa tilanteessa. Kaloista otetaan huomioon kaikki alueel-

Mactaquac sijaitsee 20 kilometriä länteen Frederictonin kaupungista.

la esiintyvät lajit. Niiden elinalueita kartoitetaan nykytilanteessa ja mallintamalla arvioidaan mahdollisia muutoksia. Useiden lajien liikkeitä tutkitaan lähettimien avulla, ja projektissa on nyt jo saatu runsaasti uutta tietoa muun muassa kahden sampilajin, ankeriaan, striped bassin, muskien ja lohen liikkumisesta. Aikuisia lohia jokeen nousee nykyään


Samuel Andrews on asentanut sampeen lähettimen, jonka avulla saadaan tietoa kalan liikkeistä.

Mactaquac koostuu sekä betonisista rakenteista että taustalla näkyvästä maapadosta.

vähän, joten tutkimusta tehdään erityisesti mereen pyrkivillä vaelluspoikasilla, joiden suunnistamistaitoja koetellaan suuressa patoaltaassa. Kullanarvoista tietoa suurista muutoksista

Vedenpinnan laskeminen paljastaisi patoaltaasta yhteensä 5 300 hehtaaria maata. Ennen patoa joessa oli paljon saaria, jotka olivat maanviljelyksen käytössä ja tarjosivat elinaluetta kasveille ja eläimille. Pinnanalainen ja maanpäällinen elämä on kuitenkin sopeutunut nykyiseen patoaltaaseen. Aihe on vaikea myös ihmisille, jotka ovat sijoittuneet uusille asuinsijoille altaan ympäristöön. Aikoinaan veden alta siirrettiin paljon asutusta pois, mutta nyt saattaa muutto olla jälleen edessä.

Tutkijat keräävät St. John-joelta aineistoa avovesikauden aikana päivittäin.

Kirjoittaja vapauttaa merkityn sammen ja toivoo, että kala voidaan paikantaa vielä moneen kertaan.

Mihin tahansa vaihtoehtoon lopulta päädytään, tulevat vaikutukset kaloihin ja muuhun eliöstöön sekä padon lähellä asuviin ja työskenteleviin ihmisiin olemaan suuria. Joka tapauksessa on selvää, että Mactaquac-projektin yhteydessä kerätään niin paljon tietoa patojen poistoon liittyen, että vastaavien hankkeiden arvioiminen tulee helpottumaan.

Sähkökalastusveneellä selvitetään kalalajistoa. Kalat voidaan merkitä ja vapauttaa pyynnin jälkeen.

Tutkimusten myötä saadaan patojen poistosta oikeaa tietoa uskomusten sijaan. Tieto on hyödynnettävissä myös Suomessa ja esimerkiksi Vanhankaupunginkosken padon tilannetta päästään arvioimaan uudessa valossa. Kirjoittaja työskenteli viime vuonna hankkeen ekologisia vaikutuksia tutkivassa ryhmässä. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

91

Patologit

Mactaquac patoaa St. John-joen St. John-joen keskivirtaama on 990 m3/s, eli siinä virtaa vettä lähes kahden Kemijoen verran. Joki on padottu useasta kohtaa, ja vuonna 1968 rakennettu Mactaquac on alin pääuoman kolmesta voimalaitoksesta. Sen 8100 hehtaarin kokoinen patoallas ulottuu noin sata kilometriä padosta ylävirtaan.


Perhokellari PERHOKELLARI

Hoitotyöt ovat olennainen osa Riverkeepersin toimintaa.

Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

Khuong Le oli perustamassa Riverkeepersiä keväällä 2014.

Riverkeepers - vaelluskalojen asialla Riverkeepers on vuonna 2014 perustettu kuuden henkilön osakeyhtiö, joka hallinnoi muutamia vesistöjä eteläisessä Suomessa. Yhtiön toimintamalli eroaa hieman tavallisesta, sillä sen osakkaat eivät nosta palkkaa tai osinkoja vaan tuotot sijoitetaan takaisin luontoon ja yhtiön hallinnoimien vesistöjen kunnostamiseen ja ylläpitoon. Riverkeeperin perustaja on Khuong Le, 37. Jututin Khuongia yhteisellä perhokalastusreissulla Riverkeepersin hallinnoimalle Fiskarsinjoelle. Teksti ja kuvat MIKEY SARELIN

Kerro hieman taustaa: kuka olet ja miten hurahdit kalastukseen?

”Khuong Le, 37 vuotta. Olen kalastanut aivan pikkupojasta lähtien. Varhaisimpia muistoja ovat kun tuijottelin maalla laiturin alla olevia ahvenia ja mietin miten saisin juksattua niitä. Perhokalastukseen tutustuin 18-vuotiaana. Tuntuu, että perhokalastukselle ei löydy rajoja ja sen takia se onkin hyvin kiehtova harrastus. Nykyään kalastan vain perholla”. Reissaat paljon kalojen perässä ympäri maailmaa. Missä kohteissa olet käynyt ja onko sinul-

Perhokellari

la lempikohdetta maailmalla?

”Olen käynyt Islannissa, Venäjällä, Norjassa, Uudessa-Seelannissa, Sloveniassa, Ruotsissa ja viimeksi Argentiinassa. Lempipaikkoja on useita. Uuden-Seelannin Otagon alueella on paljon todella kauniita jokia ja maisemia. 92

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Siellä perhokalastus on haastavaa ja samalla myös palkitsevaa. Norjan Reisaelva on hieno lohijoki, samoin Alta. Argentiinan Rio Grande on huippu! Jos isoa meritaimenta haluaa saada siiman päähän, Rio on ehdoton ykkönen”. ”Minulle tärkeänä osana on kuitenkin hyvä seura ja mahdolliset uudet tuttavuudet. On hienoa jakaa kalamiesten kanssa kokemuksia ja oppia uusia kalastustekniikoita. Lähtökohtana kuitenkin on, että jos isoa kalaa haluaa saada, pitää mennä paikkoihin joissa niitä on”. Taimenen perhokalastus tuntuu olevan lähellä sydäntäsi. Mikä taimenessa viehättää ja miksi juuri perholla?

”Taimenen kalastus perholla on hyvin mielenkiintoista. Kalat voivat olla hyvinkin valikoivia, jos sille päälle sattuvat. Toisinaan niille kelpaa mikä perho tahansa kun taas toisinaan voi olla vaikeata saada kala ottamaan mihinkään. Taimen on vahva kala, ja perholla kalastaessa se antaa sopivasti haastetta. Mielestäni taimenta pitää ehdottomasti kalastaa perholla, koska vain sillä tavoin pystyy jäljittelemään koko taimenen ruokavaliota”. ”Kerran Islannissa huomasin kristallinkirkkaassa vedessä hyvän kokoisen kalan niskan kuohuissa. Kokeilin vähintään 20 erilaista perhoa saadakseni kalan reagoimaan, kunnes sain sen ottamaan pieneen kuulapää nymfiin. Tällaista tapahtumaa voi kutsua työvoitoksi ja voi sanoa oppineensa taas jotain uutta. Taimenen kalastusta voisi verrata sanaristikoiden ratkomiseen”.

Teet paljon työtä virtavesien ja vaelluskalojen puolesta. Mikä on mielestäsi suurin epäkohta suomalaisessa kalastuspolitiikassa?

”En nyt voi sanoa suoraan kaikkia epäkohtia, mutta voin verrata asioihin mitä olen nähnyt maailmalla ja jotka ovat mielestäni paremmalla mallilla kuin Suomessa”. ”Esimerkiksi Islannissa on suurimmalta osin järvissä verkottaminen kiellettyä. Jos vertaan tätä Suomeen, jossa on paljon reittivesiä, tuntuu hassulta että paikallinen jokien kunnostaja istuttaa jokeensa/koskeen kalaa, ja samaan aikaan toinen kalamies voi nostaa verkoilla isoja määriä näitä samoja kaloja järvestä”. ”Kunnostaja yleensä ajattelee suuremmalla skaalalla vesiluontoa ja mahdollisesti muita kalastajia kun taas verkottaja vetää saaliinsa täysin omaan napaan. Mielestäni suurin osa tärkeistä vesialueista pitäisi yhtiöittää tai antaa Virhon kaltaisten organisaatioiden haltuun ja tätä kautta säännöstellä kalastusalueita tutkimustulosten mukaan. Ymmärrän toki verkkokalastajia ja perinteitä, mutta jos kalakannat ovat huonolla mallilla, loppuu ymmärrykseni lyhyeen”. Kerro hieman Riverkeepersistä. Mistä homma sai alkunsa ja miksi?

”Idea sai alkunsa siitä kun Fiskars Oyj antoi mahdollisuuden hallinnoida Fiskarsinjokea ja Kiskonjoen Latokartanonkoskea. Keräsin sopivan tiimin kasaan, kävimme muutaman palaverin ja näimme kohteissa paljon potentiaalia. Keväällä 2014 perustimme yhtiön hallinnoimaan kyseisiä jokia”. ”Riverkeepers on hieman erilainen osakeyhtiö sillä sen osakkaat eivät saa yhtiöstä palkkaa tai muita osinkoja. Tarkoituksenamme on toki tehdä tuottoa, mutta pääomat ja


Fiskarsinjoki virtaa puistomaisissa maisemissa.

lahjoitukset sijoitetaan takaisin luontoon. Päämääränämme on kehittää kohteita kunnostamalla sekä istuttamalla, ja sitä kautta tehdä niistä hyviä kalastuskohteita”. Ketä Riverkeepersissä on sinun lisäksesi mukana?

”Riverkeepersissä on tällä hetkellä kuusi osakasta; Aki Janatuinen, Ville Vuorisaari, Juuso Pulliainen, Janne Laukkanen, Robert Blomstedt ja minä. Uusien osakkaiden ottaminen mukaan on ollut harkinnassa”.

Sasta Fishing

Mitä muita kohteita teillä on ja mitä suunnitelmia teillä on niiden suhteen?

”Meillä on hallinnassamme myös Fiskarsinjoen yläpuolella oleva Kvarnbyån sekä lähistöllä oleva Slickolampi. Olemme juuri saamassa valmiiksi Kvarnbyånin kunnostussuunnitelmaa. Tarkoituksenamme on tehdä kutu- ja poikasalueita kaikkiin kohteisiimme. Strategisesti olemme istuttaneet mädit aina mahdollisimman ylös pääuomasta, jotta mahdollinen luonnollisesti lisääntyvä kanta pysyisi erillään istutetusta kannasta ja samalla saamme katettua mahdollisimman ison alueen myöhemmin takaisin kudulle nousevista yksilöistä”. Oletteko luomassa kaikista työstämistänne kohteista kalastuspaikkoja vai jääkö osa kalastuksen ulkopuolelle?

”Vielä se ei ole mahdollista, koska Fiskarsinjoessa on patoja, mutta haaveemme on kalateiden valmistuminen Fiskarsinjokeen, jolloin kaloilla olisi vapaa pääsy synnyinsijoilleen. Työstämme projektia paraikaa”. Onko teillä jo lupia myynnissä joihinkin kohteisiin ja millä aikataululla kohteita avataan kalastukselle?

”Luultavasti lupia tulee myyntiin rajoitettu määrä 2017, mutta sitä ennen kalastusta pitää vielä mitoittaa kalakannan ehtojen mukaisesti. Toistaiseksi olemme vielä varovaisia luvanmyynnin suhteen. Tulemme kuitenkin pikkuhiljaa avaamaan kohteita kalastajille”. Mistä Kalastus-lehden lukijat voivat saada lisätietoa Riverkeepersistä?

”Parhaiten saa lisätietoa Riverkeepersin nettisivuilta. Meille voi myös lähettää sähköpostia, pyrimme vastailemaan kysymyksiin parhaamme mukaan”. Lisätietoa: www.riverkeepers.fi

Flow Wading takki Mahdollisesti markkinoiden miellyttävin perhokalastustakki pehmeän päällismateriaalinsa ansiosta. Materiaalina on vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä 2-kerros Gore-Tex®. Takissa on hengittävä verkkovuori. Tilaviin taskuihin mahtuu hyvin perhorasiat ja muut tarpeelliset tavarat. Suojaava huppu sekä säädettävät helma ja hihansuut. Vapalenkit ja D- lenkki haaville. Vettähylkivät YKK® AquaGuard® -vetoketjut.

www.sasta.fi

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

93


Teksti JYRI KUUSISALO Kuvat HENKILÖKOHTAISET ARKISTOT & JANNE KOIVISTO

ESITTELYSSÄ TEAM ABU GARCIA FINLAND Abu Garcia kokosi saman katon alle liudan osaavia kalastajia. Kalastus-lehti otti selvää keitä he oikein ovatkaan?

Tommi Halonen vie shadsanomaa pohjoiseen.

Antti Heinonen = suurhauki. Kuva Janne Koivisto.

Jari Siivonen hallitsee sisävedet.

JARI SIIVONEN – raksipioneeri

TOMMI HALONEN – oululaista osaamista

Oulusta kotoisin oleva Tommi on kalastanut koko ikänsä. ”Viimeinen vuosikymmen on mennyt vetouistelun parissa. Mieluisimpana kalastusmuotona pidän kuhan ja ahvenen jigausta, jonka parissa kesäillat kuluvat usein Oulujärven laineilla yksin tai kalastusopastuksen merkeissä”, Tommi kertoo. ”Tulevan kalastuskauden mottona on päästä sisään hauen ”shadikalastukseen”, joka ilahduttavasti nostaa päätä jo pohjoisemmassakin Suomessa. Ja pääasiahan ei ole ne isot kalat vaan vesillä vietetyt tunnit. Kalastus ei minulle ole vain harrastus vaan elämäntapa ja myös päivätyö”, sanoo oululainen.

”Tulevan kalastuskauden mottona on päästä sisään hauen ”shadikalastukseen”, joka ilahduttavasti nostaa päätä jo pohjoisemmassakin Suomessa.” -Tommi Halonen 94

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

ANTTI HEINONEN – haukimies henkeen ja vereen

”Olen elämässäni edennyt siihen vaiheeseen, ettei mikään vie enää mielestäni enempää tilaa kuin muskien ja hauen kalastus. Lisäksi pyrin aktiivisesti tuomaan julki hauen tärkeätä asemaa luonnon ravintoketjussa, minkä vuoksi hauenkalastajan tulee käyttäytyä vastuullisesti. Toimin aktiivisesti Suomen Haukiseurassa”, Antti sanoo. Hän kalastaa kaikkialla, missä isoja haukia on mahdollista saada. ”Suomessa pyörin eteläisellä merialueella, mutta myös Ruotsi ja Saksan Rügen ovat alueita, joilla pyrin vierailemaan usein. Jos ainoastaan yhden kalastuspaikan saisi valita, olisi se eittämättä Kanadan muskie-paratiisi, Lake of the Woods”, haukihirmu mehustaa. Tällä hetkellä miehen sydäntä lähimpänä on kumeilla kalastaminen, hybridivieheet ja lippojen sekä spinnerbaitien heittely. ”Toki jerkkiäkin tulee silloin tällöin ihan jo nostalgiamielessä käytettyä. Uskon vahvasti siihen, että isompi uistin antaa keskimäärin isompia kaloja ja kalastaa ainoastaan vedessä ollessaan”, Antti vinkkaa.

Jarin kalastus alkoi noin 35 vuotta sitten metsälampien koluamisella. ”Ensimmäisen vetouisteluhaukeni sain Vesijärveltä vuonna 1985 ja uistelu tapahtui soutaen yhdellä valalla, pienellä jollalla. Ensimmäisen taimenen sain 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella uisteltiin jo vähän veneen näköisillä vehkeillä, kalat eivät tosin liikaa kiusanneet”, Jari muistelee naureskellen. Jari innostui täkyrakseista jo 1997-1998 kun se rantautui Suomeen ja tulosta rupesi syntymään. ”2000-luvun alussa tuli juostua pitkin Suomea järvilohien perässä. Ruotsin järvillä ollaan käyty vuodesta 2001 alkaen. Venäjän Ääniselläkin joitain kertoja. Lapissakin tulee käytyä myös säännöllisesti”, Jari kertoo. ”Yleisesti ottaen on kalastusharrastukseen tullut viime vuosina paljon vaikutteita poikavuosilta, sitä viihtyy myös lammilla, puroilla sekä pikkujärvillä ja osaa arvostaa vähän pienempääkin saalista. Tosin kyllä taimenen tärppi Päijänteellä säväyttää vieläkin”, konkari tunnelmoi.

”Sitä viihtyy myös lammilla, puroilla sekä pikkujärvillä ja osaa arvostaa vähän pienempääkin saalista.” -Jari Siivonen


Joona Järvi matkalla suurhaukiapajille viime syksynä.

Antti Isoniemi uistelemassa “siellä jossain”.

JOONA JÄRVI – kiekollinen kalastaja

Jani Haavisto työpaikallaan Kurre Erä & Kalastuksessa.

JANI HAAVISTO – kalastustaituri Vaasasta ANTTI ISONIEMI – monipuolinen osaaja

Pure Fishing Finlandilla työskentelevä Antti aloitti aktiivisen kalastuksen 1980-luvun alkuvuosina, jolloin kohdekalana oli meritaimen. ”Tuolloin en omaa venettä omistanut, vaan heittelin pääkaupunkiseudun rantoja kierrellen ja aina mahdollisuuksien mukaan änkesin kavereiden kyytiin”, Antti kertoo. Eräänä päivänä hän käveli Kalastin-nimisen liikkeen ohi ja huomasi ikkunassa erikoisen näköisiä uistimia. ”Kohtasin ensimmäiset E.V. Trutat. Ostin kaksi ja siitä lähtien ne ovat pelastaneet monta taimenreissua. Jigikärpänen puraisi 1980-luvun loppupuolella ja se oli menoa. Samoihin aikoihin kävin ensimmäisen kerran pilkillä, vaikka olin vannonut, ettei se ole minun juttu. Kuinka väärässä olinkaan. Meni muutama talvi, jolloin minulta kysyttiin onko ollut yhtään viikonloppua, kun en ole ollut pilkillä. Olin hiljaa…”, Antti hekottaa ”Raksiuistelusta innostuin noin 10 vuotta sitten ja on tullut nähtyä lukuisat järvet Suomi – Ruotsi akselilla. Kalastusvälineiden osalta minulla on mahtava tilanne, kun olen töissä Pure Fishingillä, jonka tuotemerkit Abu Garcia, Berkley, Penn, Ugly Stik, Spiderwire, Stren, Hardy ja Greys kattavat laajasti kaiken, mitä kalastukseen tarvitaan”, Antti sanoo.

Janin ensimmäiset kalastusmuistot ovat isovanhempien mökiltä kun ollaan ongittu koivunoksalla ahvenia vaippaiässä. ”Siitä muutama vuosi, arviolta noin 8-9 vuotiaana minut jätettiin aina mattolaiturin kupeeseen onkimaan käsisiimalla särkiä ja salakoita leivänpalalla kun muu perhe oli uimarannalla”, Jani muistelee. ”Teininä ja mopoikäisenä kuvioihin tuli hauen heittokalastus ja kaupungin rannat olivat poikkeuksetta ykköskohde. Autoiluikä toi mukanaan aivan uusia mahdollisuuksia ja kalastuskohteet siirtyivät Merenkurkun ulkosaaristoon ja kaikenlaisille ’salaisille’ paikoille, mille nyt aikuisiässä saa nauraa ääneen”, nauraa Jani. ”Parikymppisenä sain isältäni ensimmäisen veneeni, Askeladden-lasikuitukipon. Aloin löytämään itsestäni aina vaan enemmän suurhauenkalastajan. Kalastin joka ikinen päivä, heräsin viideltä ennen töitä ja menin rantaan heittelemään tai töistä päästyäni kahlasin kaislikkorantoja niin pimeään, ettei kotiin löytänyt”, kertoo Jani innokkuudestaan. ”Vuonna 2013 pääsin töihin kalastusalalle ja Vaasan Kurre Erä ja Kalastus -liikkeeseen. Viime vuosina kalastuksen ohelle on kasvanut suuri mielenkiinto vieheiden että kalastusvälineiden valmistusta kohtaan, ja suuri tulevaisuudentoive olisi, että jonain päivänä pystyisi tuottamaan omia viehe- sekä vapamallistoja kanssakalastajille”, Jani juttelee.

Joonan kalastus alkoi nuorena poikana isovanhempien mökillä Kotkan Mussalossa. ”Ikää taisi olla 6 vuotta, kun sain ensimmäisen umpparisetin. Vähän aikaa meni harjoitellessa, kunnes oli aika siirtyä eteenpäin ja sain oikein kunnon virvelin eli avokelan sekä hienon vavan. Taisi olla ensimmäinen tai toinen reissu, kun siiman päähän pärähti elämäni ensimmäinen hauki. Voin sanoa, että kunpa sen tunteen saisi koettua vielä uudemman kerran... ”, Joona tunnelmoi. Nuoruusvuosina kalastus jäi hieman jääkiekon jalkoihin, jota Joona pelasi aktiivisesti. ”Parikymppisenä alkoi taas into nousta ja kaverin kyydissä pääsin ensimmäistä kertaa meritaimenen perään. Reissu ei ollut mikään menestys, mutta jokin siinä viehätti ja sai aika pahasti koukkuun. Vähitellen mukaan hiipi myös jigikalastus sekä hauen heittokalastus, josta jälkimmäinen on nykyhetkessä se oma ykköslaji”, Joona kertoo. ”Kalastus on mielestäni aina mukavaa, oli kyseessä jigaaminen, haukihommat tai meritaimenen kalastus. Omalta osaltani se menee mukavasti rytmissä, keväällä haukea ja meritaimenta, kesällä kuhan ja ahvenen heittokalastusta ja taas syksyllä haukea ja meritaimenta heittäen”.

”Keväällä haukea ja meritaimenta, kesällä kuhan ja ahvenen heittokalastusta ja taas syksyllä haukea ja meritaimenta heittäen.” -Joona Järvi Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

95


Esittelyssä Team Abu Garcia Finland Itä-Suomen mies Hannu Kesonen Bornholmissa.

Jyri Kuusisalo tyytyväisenä suurhauen vapautuksen jälkeen.

Jyrki “Kalakettu” Kettunen myhäilemässä tauolla asiakaskeikan yhteydessä. Kuva Antti Zetterberg.

HANNU KESONEN – vaappumestari

Hannu on HK Varma -vaappujen valmistaja Joensuun kupeesta ja kalastusta hänellä on takana jo yli 50 vuotta. ”Syntymäkunnassani Tuusniemellä kiersin lapsena lähijokia ja rantoja mato-ongen kanssa ja myöhemmin heittovirvelin ja lippojen sekä lusikoiden kanssa. Naapuruston vanhat isännät opettivat innokasta poikaa uisteluun, verkkokalastukseen, kolokkahaukeen ja ravustukseen. Ravut tosin karkasivat pihanurmikkoon esitellessäni niitä äidilleni”, Hannu toteaa. 1980-luvun lopulla Hannulla alkoi vetouisteluinnostus ja samalla omien vaappujen valmistus. ”Vuonna 1994 perustin oman yrityksen ja vaappuja valmistui talomme autotallissa ja talvisaikaan pidin kansalaisopistoissa vaapunvalmistus- ja vetouistelukursseja. Kesäviikonloput kierrettiin uistelukilpailuja ja menestystä ja ystäviä tuli joka puolelta Suomea. Nykyisin vaappuverstaalla valmistuu Aunen ja parin työntekijän avustuksella ottivieheitä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän uistelijoille”, Hannu kertoo tyytyväisenä. Hannun omat reissut suuntautuvat merelle Tanskassa, Ruotsissa, Ahvenanmaalla ja Kokkolassa. Mieluisia vesiä ovat myös Hornavan Pohjois-Ruotsissa, Ääninen Venäjällä ja Torniojoen lohensoutu. ”Mieluisin kuitenkin kaikista on mökkijärvemme Koitere”, Hannu sanoo.

”Vaappuja valmistui talomme autotallissa ja talvisaikaan pidin kansalaisopistoissa vaapunvalmistus- ja vetouistelukursseja.” -Hannu Kesonen 96

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

JYRI KUUSISALO – uuden kokeilija

Lapsuudessa käytiin pajukosta hakemassa puukko kourassa sopiva ”vapa-aihio”, lapio kourassa purkillinen matoja ja onkien jallitettiin kaikkea, mitä lampien rannoilta onnistuttiin saamaan. Katiskalla pyydettiin lahnoja ja ruutanoita, ravustus ja pitkäsiima olivat myös mukana menossa mökkijärvellä. Ensimmäinen umpikelasettikin kulki ajoittain menossa mukana. Lapsuuden jälkeen kalastus jäi taka-alalle, kunnes ennen vuosituhannen vaihdetta puraisi paha hauki- ja uistelukärpänen. Kisojakin kierrettiin muutamia vuosia. Intohimo ajoi kuitenkin vähitellen yhä enemmän heittokalastuksen puolelle ja vuosituhannen alussa Ruotsista saadut vaikutteet jerkkikalastukseen veivät minut pahasti mennessään. Välineet ovat olleet itselleni aina todella iso osa harrastusta ja uusien tuulien ja tekniikoiden testaaminen aina se omin juttu. Nelisen vuotta sitten löysin sisäisen kumimieheni ja shadikalastus on vienyt meikäläisen täysin. Vastuullisuus, luonnon kunnioittaminen ja valikoiva kalastus ovat meikäläisen harrastamisen kulmakivet. Kalastus on itselleni enemmän kuin vain harrastus, Suomen Haukiseuran puheenjohtajana valikoivan kalastuksen ja hauen arvostuksen nostaminen on kunnia-asia. Lisäksi Kalastajan Kanavan pyörittäminen on iso osa omaa päivätyötä.

”Nelisen vuotta sitten löysin sisäisen kumimieheni ja shadikalastus on vienyt meikäläisen täysin.” -Jyri Kuusisalo

JYRKI KETTUNEN – Kalakettu

”Kalastusharrastus alkoi varhaisessa vaiheessa kuusivuotiaana asuessani Espoon saaristossa. Pienet Abu Reflexit ja Sonetit olivat haukien ja ahventen mieleen pienellä umpikelalla heittäessä mummon soutuveneellä liikuttaessa”, Kalakettu kertoo. ”Huomasin 14-vuotiaana Urheilukalastus-lehdestä meritaimenta käsittelevän kirjoituksen. Hetkessä oma kalastus muuttui suurmeritaimenen metsästykseksi. Vuosia kului isoa haukea ja meritaimenta etsiessä sekä kuhaa uistellessa kunnes jigit ilmestyivät. Jigikalastus valtasi välittömästi ison osan omasta kalastuksestani”. ”Käyn myös ajoittain soutamassa lohta Tenolla tai Tornionjoella, lohtakin tulee uisteltua Suomenlahdella ja ulkomaillekin tulee kalareissuja suunnattua. Talvet menevät kuhaa ja ahventa pilkkien. Keväällä 1999 minua kyseltiin avuksi kalastusopastoimintaan. Laivurinkirjat olivat jo valmiina ja lähdin mukaan. Kalakettuna ollaan oltu jo 17 vuotta mukana menossa”.

”Hetkessä oma kalastus muuttui suurmeritaimenen metsästykseksi. Vuosia kului isoa haukea ja meritaimenta etsiessä sekä kuhaa uistellessa kunnes jigit ilmestyivät.” -Jyrki Kettunen


SPIDERWIRE STEALTHIA KÄYTTÄESSÄSI VOIT LUOTTAA TAVALLISTA OHUEMPIIN SIIMAPAKSUUKSIIN, SILLÄ SE ON MAAILMAN VAHVIMMASTA KUIDUSTA, DYNEEMASTA, VALMISTETTU SUPERSIIMA. SIIMASSA YHDISTYY ÄÄRIMMÄINEN KESTÄVYYS, KÄSITELTÄVYYS, TUNNOKKUUS JA MUKAVUUS.

SPIDERWIRE STEALTH ®

IMPROVED STRENGTH

• Ainutlaatuinen pakkaus – vähemmän painoa ja jätettä • Color Lock –pinnoitus pitää värit tallella ja siiman liukkaana • Dyneema® PE Microfiber –kuitu on äärimmäisen vahva, pehmeä ja profiililtaan pyöreä • Äänetön ja äärimmäisen pitkäheittoinen • Ei pureudu puolalle – vähemmän heittojumeja

SPIDERWIRE.COM Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

97


VAVAN VARRESSA Tutustumme sarjan jokaisessa osassa julkisuuden henkilöön ja selvitämme hänen suhdettaan kalastukseen.

Vapa käteen ja nimi tulostaululle

KIM HIRSCHOVITS Kim Hirschovits tekee tulosta myös kalavesillä

Jääkiekkoilija Kim Hirschovits tunnetaan kovana maaliseppona ja miehen tilastot kaukalossa ovatkin komeaa luettavaa. Tämä kausi päättyi pronssimitaleihin Oulun Kärppien riveissä ja toukokuussa Kimillä oli aikaa pistäytyä myös vesillä lempiharrastuksensa kalastuksen puitteissa. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG, KIM HIRSCHOVITSIN ARKISTO

H

elsingissä vuonna 1982 syntynyt Kim Hirschovits aloitti jääkiekkouransa hieman yllättäen Espoon puolella, Jäähongassa. Espoosta matka kuitenkin jatkui Helsingin IFK:n junioreihin, jossa hän

pelasi suurimman osan juniorivuosistaan. Liigadebyytti HIFK:n paidassa tapahtui kaudella 2001-2002 ja pisteitä nakuteltiin kauden aikana yhteensä 16. Kim on siinä mielessä erikoinen jääkiekkoilija, että hän on pelannut urallaan kaikissa pääkaupunkiseudun joukkueissa eli HIFK:ssa, Jokereissa ja Bluesissakin. Kokemusta on kertynyt myös Ruotsista Timråsta sekä Luleåsta. Itänaapurissakin hän on ehtinyt kiekkoilla Dinamo Minskin ja Nižni Novgorodin riveissä. “Kyllä kiekko on vienyt miestä ja se onkin ollut suurimman osan elämästäni tekemisen keskiössä”, Kim sanoo pukiessaan paukkuliivejä ylleen. “Nyt on kyllä ihan kiva pukea lätkäsyndien sijaan paukkuliivit”, hän naureskelee laiturissa.

Pakin läpikäyntiä. Omia vinkkejäni ei tarvittu ottipelien valintaan.

Kalastaja-Hirschovits

Sovimme Kimin kanssa, että tänään ei puhuta lätkästä vaan keskitytään kalastukseen. Koska meritaimen on minulle se kala, jonka kalastuksesta ymmärrän eniten, haluan ehdottomasti tarjota Kimille taimenelämyksen omilla kotivesilläni Helsingissä. “Meritaimen on ollut minulle melkoisen myyttinen olento, koska en ole sellaista pitkään aikaan saanut ja muutenkin olen pitänyt sen saamista melkoisena lottovoittona”, Kim juttelee nostaessani veneen liukuun kohti pelipaikkoja. Rohkaisen Kimiä, että olemme nyt prime time –aikaan liikkeellä, veden korkeus ja lämpö ovat optimaalisia sekä kaikuluotain 98

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Taimen pysyi Kimin kädessä tottuneesti pönötyksen ajan.

näyttää jatkuvia silakkaparvia. Ohittaessamme Pihlajasaarta Kim kertoo saaneensa sieltä hauen joskus 1990-luvun alussa. “En ole ikinä saanut Pihlajasaaresta haukea, ainoastaan taimenia ja siikoja sekä tietenkin ahvenia”, ihmettelen Kimille hänen saalistaan. Kovan luokan kalamies

Saavumme pian ensimmäisille ottipaikoille ja on aika aloittaa kalastus. Tiesin toki, että hän harrastaa kalastusta, mutta en tiennyt hänen olevan niin sanottua tekijämiesosastoa. Veneessä oleminen, köysien kanssa pe-

laaminen ja kalastusvälineiden käsittely sujuivat erittäin tottunein ottein. “Pienestä pitäen olen kalassa käynyt haukea, ahventa ja kuhaa pääosin pyytäen. Mökillä Nauvossa ja täällä Helsingissäkin on tullut veneiltyä todella paljon”, Kim sanoo kaivaessaan sopivaa uistinta esiin. Ensimmäinen kontakti viidessä minuutissa

Pistän keulamoottorin pitämään meidät taivasankkurissa ja ennen kuin edes olen ehtinyt vinkata sopivaa väriä, on Kim kaivanut esiin jo viherhopeaisen Aaveen. “Aika hyvin osasit

Nuori Hirschovits oli jo kokenut taimenenpyytäjä.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

99


Helsingin edustan taimenapajat ovat tuttuja Kimille lapsuudesta.

isoa apinaa on selässä kannettu tähän asti”, hän myhäilee. Kuten kovissa kalapiireissä sanotaan, ei banaaneja saa ottaa kalaan evääksi, jotta apinoilla ei olisi ravintoa. Siksi minäkin olen jättänyt banaanit rannalle ja kerron Kimille, että smoltin saaminen ei ole vielä meriitti, vähintään mitallinen pitää saada. “Sitten vasta apina lähtee”, tokaisen Kimille. Tapahtumapotpuri alkaa

Kim Hirschovits ei ole papituskalastaja vaan hänelle oli heti selvää, että meritaimenet laskettaisiin takaisin.

katsoa veden värin ja sopeuttaa sen kirkkaaseen keliin”, kehaisen Kimille hänen värivalintaansa. Pari heittoa ja kiekkomies ilmoittaa tärpistä. “Voisin melkein vannoa, että nyt taisi joku kopaista. Olisiko voinut olla ahven?”, hän kysyy. “En usko, tältä paikalta saa ahvenia vasta hieman myöhemmin kesäkuun puolella”, vastaan. Juuri kun olen lopettamassa lausetta Kim sanoo, että nyt on kala kiinni. Valitettavasti tällä kertaa koukkuun oli tarttunut kevään istukas, noin 25-senttinen taimen. Kim on tapahtumasta kuitenkin mielissään. “Taimen on ollut minulle hieman sama asia kuin maalittomuus hyökkääjälle eli 100

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Vaihdan meille uistimiksi uusia E.V. Trutan pitkiä tuulenkaloja puhtaissa silakkaväreissä. Näemme samalla pinnalla kuolleen silakan, jonka otaksun olleen taimenen hyökkäyksen kohteena. “Jotenkin on sellainen tunne, että kohta paukkuu”, sanon Kimille. Hänellä on sama fiilis. Pari ensimmäistä heittoa kertovat, että kalaa on tosiaan paikalla. Noin 60-senttinen taimen hamuaa uistintani aina veneen viereen asti, mutta ei ota. Neuvon Kimiä pysäyttämään uistimen muutamaa metriä ennen venettä ja kuinka ollakaan, reipas taimen iskee kiinni, mutta irtoaa lyhyen siiman myötä. “Aijai miten hienoa, näitkö miten upea hopeinen kylki ja mitkä liikkeet, nyt ollaan todella jalon kalastuksen lähteillä”, Kim kiljuu innoissaan. En voi muuta kuin kompata. “Heittokalastuksen kuninkuuslaji”, myhäilen. Annamme tilanteen rauhoittua hetken ja heitämme tällä kertaa vaaput peliin. Kim ihmettelee vaapun valintaa, mutta kerron, että vaapun uintiliike ja koko saa usein isomman kalan iskemään. Annan pontta lauseelleni meritaimenguru Kari Lossin viime numeroon kirjoittamasta artikkelista.

Kaloja siellä, kaloja täällä

En muista päivää, milloin olisi tapahtumia tullut jokaisesta paikasta mihin heitti. Tällä kertaa näin kuitenkin tapahtui. Kaloja paukkui kiinni useita kappaleita, mutta saimme pidettyä niitä huonolla prosentilla. Sen verran paljon tapahtumia oli, että ylöskin asti kalaa nousi ja 60 sentin rajakin rikottiin komeasti vaikka alamitta onkin tällä hetkellä 50 senttiä. Tottuneesti Kim vapautti kalat omaan elementtiinsä. “Näitä on kyllä mahtava vapautella”, hän myhäili. Kim hihkui innoissaan kun taimenet esittivät hänelle hienoimpia temppujaan. Tynnyriuinti, pyrstötanssi, luotisuorat syöksyt ja erilaiset kolmoislutzit piirtyivät kiekkoilijan verkkokalvoille. Raivokkaat silakkaa tankkaavat pedot löivät uistimeen niin, että korkit ritisivät kahvassa. “Tulen muistamaan tämän päivän todella pitkään”, hän hehkutti. “Jopa kauemmin kuin hienot kiekkovoitot?”, kysyn. “No melkein”, Kim huikkaa siimansa viistäessä jälleen pintaa taimenen viemänä. Kaikki loppuu aikanaan

Kimillä oli iltapäivällä kiekkotreeniä ja lasten kuskaamista harrastuksiin, joten päätimme lopettaa hyvissä ajoin. Hän ei olisi millään malttanut lähteä pois vesiltä vaikka velvollisuudet kutsuivat. “Ei nyt lyödä pajatsoa tyhjäksi. Tullaan uudestaan joku toinen päivä, kautta on vielä hyvin jäljellä”, sanon nostaessani veneen samalla liukuun kohti kotisatamaa. Kim Hirschovits taisi saada apinan selästään, myhäilen itsekseni.


www.PENN.fi

Täysin metallinen runko on kolhuja kestävä. HT-100 hiilikuituiset jarrulevyt takaavat tasaisen jarrun.

Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kuulalaakerit pitävät huolen tasaisesta kelaustuntumasta ja ruostumattomuudesta.

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

101


Vene-esittely

Keularampillinen

FASTER 545 CC Sopii moneen käyttöön Keularamppivene arvellutti aluksi hieman ajo-ominaisuuksien puolesta, mutta käytännössä huoli oli turha.

Fasterit tunnetaan jämäkkinä alumiiniveneinä, joita myös viranomaiset käyttävät kalastajien ohella. Tälle kaudelle Faster esitteli keularampilla varustetun 545 CC/SC –mallin, joka on pienennetty painos malliston 635-mallista. Pääsimme kokeilemaan venettä erittäin vaativassa käytössä kalastavan pyörätuolipotilaan kanssa. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

V

iime keväänä olin mukana seuraamassa erityisryhmien kalastusta Juha Happosen sekä Mari Elalin järjestämillä retkillä. Juhalla ja Marilla on vankka kokemus siitä, miten kalassa käydään sellaisten henkilöiden kanssa, joiden motoriset tai henkiset ominaisuudet ovat rajoittuneita. Ilmeet kalastuksen jälkeen olivat niin tyytyväisiä, että halusin ehdottomasti tarjota itsekin kalastuselämyksen jolle kulle sitä kaipaavalle, en vain vielä tiennyt miten. Ratkaisu löytyy

Helmikuun Venemessuilla törmäsin keularampilliseen Fasterin 545:een ja mietin, josko pyörätuolipotilas olisi mahdollista saada rampista sisään. Tilan puolesta se onnistuisi hienosti, mutta uskaltaisiko joku lähteä? 102

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Mari Elal kontakteineen toimi loistavana apuna ja ei mennyt kauaakaan kun kalareissu oli sovittu 74-vuotiaan Juhani Palanderin kanssa. Juhani oli saanut aivoverenvuodon muutama vuosi sitten ja joutunut pyörätuolipotilaaksi. Hän oli erittäin innoissaan päästessään merelle tuulettumaan arkirutiineista. 20.5.2016 Espoonlahti

Sain käyttööni Raymarine Finlandin esittelyveneen, johon oli ladattu tuhti annos elektroniikkaa. Veneessä oli muun muassa täydellinen kaikuluotainjärjestelmä DownVision & SideVision –antureilla, 12-tuumainen monitoimilaite, tutka, autopilotti, VHF sekä päivä&yökamera. Lisäksi mukana oli MotorGuiden 55 lbs keulasähkömoottori. Kalan saaminen ei ainakaan jäisi varusteista kiinni. Fasterin loistavat ominaisuudet tulevat esiin jo heti rannassa

Juhanin saavuttua paikalle ajan veneen tyynesti laskuluiskaan kiinni ja lasken keularampin. 88 senttiä leveä keularamppi toimii sähköisesti ja sitä käytetään keskipulpetissa olevasta kytkimestä. Vakiona on myös langaton kaukosäädin. Rampissa on myös käsikäyttöiset lukitussalvat. “Jummijammi, onpa tämä tehty helpoksi”, Juhani naureskelee kun siirrän hänet pyörä-

Runko on keularampin alta taattua Fasteria.


Juhani Palanderin kalareissu oli mahdollista Faster 545:n keularampin ansiosta.

tuolilla kyytiin. Poistin keulasta irrotettavan säilytyslaatikon ja pyörätuoli mahtui kyytiin enemmän kuin hyvin. Puen paukkuliivit Juhanin ylle ja kiinnitän pyörätuolin tukevasti veneen keskipulpetin pylväisiin. Tarkistan vielä, että hänellä on kaikki hyvin ja irtaudumme rannasta. Tarkoituksenamme on saada Juhanille ruokakoon hauki kotiinviemisiksi. Vene ei jätä kylmäksi

Faster on varustettu 100 hv Hondalla sekä trimmilevyillä. Raymarinen varusteiden lisäksi veneessä on Ykköskaiteen laadukkaat rosterivapatelineet sekä juoma että tarviketelineitä. Tutka on kiinnitetty ohjauspulpetin päälle tulevaan kaareen, johon vetouistelija voi kiinnittää myös kunnon vaparäkin. Turkkilevy on tukevaa karhennettua

alumiinia ja tunnelma on jämäkkä eli juuri sellainen mitä pitää ollakin kun kyydissä on pyörätuolilla liikkuva kalastaja. Vaikka keularamppi näyttää hieman oudolta edestä päin katsottuna, se ei vaikuta veneen ajo-ominaisuuksiin käytännössä ollenkaan. 18 asteen V-pohja on tuttua Fasteria ja aallot halkeavat samalla tavalla kuin tavallisella keulalla varustetulla veneellä. Faster on sen verran mukava ajaa, että ajaessani aluksi noin 17 solmun maltillista vauhtia, pyytää Juhani lisäämään kierroksia. “Lisää lämää”, hän huutaa lakkiaan pidellen keulasta. Nostan nopeutta 24 solmuun ja mies on yhtä hymyä. Tällä moottorilla ja potkurilla päästäisiin noin 33-34 solmua, mutta enempää en uskalla nyt ajaa. Kalapaikoilla

Olen katsonut sopivan suojaisen paikan

Voiko kalan perkaaminen enää kätevämmin veneestä käydä?

Konttori on asiallinen ja hydrauliohjaus on vakiona. Pulpetin suljetut säilytystilat ovat pienehköt. Vakiona tuleva Raymarinen laite on eS 12-tuumaisesta poiketen 7-tuumainen a78. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

103


Vene-esittely: FASTER 545 CC Tämä kala papitettiin todella hyvään tarpeeseen.

hauenkalastusta varten, sillä vaikka kevyt 6 metrin etelätuuli ei kovin isoa aaltoa nostakaan, haluan, että pyörätuolissa istuminen on koko ajan mukavaa. Tiputan alas keulasähkömoottorin ja laitan meidät taivasankkuriin samalla kun esittelen kaikuluotaimen näkymiä Juhanille.

FASTER 545 CC »» Pituus 5,45 m »» Leveys 2,10 m »» Paino 670 kg »» Henkilöluku 8 + 125 kg »» Moottorisuositus 80-100 hv »» Polttoainesäiliö 100 litraa

Pakettihinta 80 hv Hondalla 31 500 euroa, 100 hv Hondalla 32 500 euroa. (Raymarinen RayFast2 on hieman erilainen kuin vakio 545 CC. Siinä on normaalia kapeampi pulpetti ja varustekaari jotka on otettu 525 CF -mallista.) Venepaketit sisältävät Raymarine a78 -kaikukarttaplotterin CHIRP-anturilla, hydrauliohjauksen, Trolling Control -uistelunnopeuden säädön ja Securmark-turvamerkinnän. Saatavilla myös kahdella pulpetilla varustettu SC-malli. Lisätietoa www.faster.fi

104

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

“Kyllä tämä nykytekniikka on uskomatonta. Melkein televisiokuvaa veden alta ja tuo keulavispilä pitää meidät naulittuna paikoillaan”, Juhani hämmästelee. Paineet saada kalaa nousevat mitä enemmän esittelen hienoja varusteita. Juhanilla on koko keulan ala käytössä heittelyyn ja laitan hänelle pienen Savage Gearin Real Eelin Firetiger-värissä. “Tämäkin vielä. Myrkynväristä kumilötköäkö pitäisi hauen purra?”, Juhani naureskelee. Vastaan hänelle, että Firetiger-väri on näillä seuduilla ykkösväri.

Takatilat ovat riittävät ja lisätilaa saa kaatamalla takapenkin. Oikeassa takakulmassa oleva laatikko toimii myös sumppuna, mutta vesi pitää itse sinne nostaa.

“Vene teki todella vaikutuksen. Kiitos tuhannesti tästä virkistävästä päivästä”, Juhani kiittelee vuolaasti lähtiessään kala mukanaan kohti kotia. Myhäilin itsekseni tyytyväisenä, että olin voinut tarjota hänelle ikimuistoisen päivän. Faster 545 CC on vene paikallaan.

Kala toisella heitolla

Saattaa kuullostaa kalajutulta, mutta totta on joka sana. Toisella heitolla Real Eeliin nappaa noin 2,5-kiloinen hauki. Juhani naureskelee väsyttäessään kalaa. “Tämän päivän muistan todella pitkään”, hän hihkuu. Nostan kalan sisään, tainnutan ja verestän sen. Luvattu ruokakala oli saatu ja tunnelma katossa. Yksi veneen ominaisuus oli kuitenkin vielä jäljellä. Tyynessä kelissä keularampin voi laskea alas, jolloin esimerkiksi kalan perkaaminen tai veneeseen nousu on helppoa. Ajoin siis täysin tyyneen lahteen, laskin rampin ja perkasin kalan – todella kätevää.

Keulasähkömoottori oli kiinnitettynä rampin reunaan. Tämän ratkaisun myötä moottori pitää aina nostaa pois ramppia käytettäessä. Lopullista paikkaa pitää vielä ehkä hieman miettiä.

Takaisin satamaan

Juhania tultaisiin noutamaan noin tunnin kuluttua ja ajoimme jälleen reilun 20 solmun marssivauhtia kohti satamaa. Ajoin jälleen Fasterin tukevan köliraudan kiinni rantaan, laskin keularampin ja Juhanin noutajan oli helppo vetää mies kuivalle maalle turvallisesti.

Keulatilasta oli helppo apumiehenkin nostaa kala sisään. Seinämässä näkyvää kiskoon voi kiinnittää esimerkiksi penkin tai säilytyslaatikon. Vaihtoehtoisesti ne voi myös nostaa pois.


Va pa a

-a K e H ja it nK e t al t Y as Y H ta te jie i s n K t YÖ es ss Ku Ä sj su ÄR o m je e n st Ön Ka

Vene ja VieHepaKKi oVat muistojasi tÄYnnÄ. oletHan VaKuuttanut ne? KalastusVaKuutuKsemme KoRVaa VaRastetut KalastusVÄlineet 3 000 euRoon asti.

Monen vuoden työ ja muistot. Ja yhtäkkiä kaikki kalastusvälineet on viety. Jäljellä vain voimaton kiukku. Alandia Kalastusvakuutus® tarjoaa veneelle ja sen kiinteille varusteille täyskattavan turvan. 25 eurolla vuodessa vakuutamme myös veneessä olevat henkilökohtaiset kalastusvälineesi aina 3 000 euroon asti. Rahalla et tietenkään saa takaisin muistoja. Muista siis valokuvata kalastusvälineesi. Näin sinulla on myös todistusaineistoa jos varas jää kiinni. 1 Sama omavastuu ympäri vuoden. 2 Turvassa trailerilla kaikkialla Pohjoismaissa. 3 Sisältää kiinteät kalastusvälineet ilman arvorajoja. Lue Lisää kaLastusvakuutuksesta osoitteessa aLandia.fi tai soita meiLLe: 020 52 52 52 .

P.S. Tervetuloa Ahvenanmaalle testaamaan haukivetemme!

Veneenomistajan puolella Vuodesta 1938. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

105

ns

sa


TEKNIIKKA Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG

Active Trimin käyttöpääte on niin pieni, että se voidaan kiinnittää lähes mihin tahansa veneessä.

Uuta tekniikkaa: Mercury Active Trim Perämoottorin asento vaikuttaa veneen ajo-ominaisuuksiin todella paljon. Mercury on paneutunut asiaan ja tuonut markkinoille Active Trim – järjestelmän, joka pitää moottorin automaattisesti optimaalisessa kulmassa. Kalastus-lehti pääsi kokeilemaan uutuutta tuoreeltaan.

Tekniikka

J

okainen vähänkään enemmän veneillyt tietää, että korkealle trimmattu perämoottori nostaa keulaa ylös. Alas trimmattu moottori puolestaan laskee keulaa. Vaihtelevissa sääolosuhteissa tai erilaisilla lastauksilla moottoria pitää trimmata jatkuvasti käsin. Kalastuspuolella tämä korostuu etenkin isommilla järvillä tai merellä pitkää siirtymää tekevien uistelijoiden kohdalla, mutta myös heittokalastajat saattavat taittaa pitkiäkin legejä uusia paikkoja etsiessään.

106

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

Veneen ominaisuuksiin nähden oikeassa asennossa oleva perämoottori tarjoaa turvallisen kyydin ja kuluttaa vähemmän polttoainetta. Toimintaperiaate

Aiemmin markkinoilla on ollut ja on vieläkin moottorin kierroslukuun perustuvia trimmin säätöjärjestelmiä. Active Trim pohjautuu kuitenkin GPS:n antamaan nopeuteen, jonka mukaan se säätää moottorille tilanteeseen sopivan kulman. Kierroslukuun perustuvan säätöjärjestelmän heikkous paljastuu tiukoissa käännöksissä. Tällöin kuljettaja lisää kaasua päästäkseen pois käännöksen pohjalta ja kierrosluku nousee. Järjestelmä nostaa moottoria ylös, koska se luulee veneen olevan jo liu’ussa. Tässä tilanteessa sen pitäisi päinvastoin laskea moottoria, jotta potkurilla olisi eniten pitoa. Active Trim sen sijaan laskee moottoria nopeasti ja nostaa sitä heti kun nopeus nousee riittävästi.

Esiohjelmoitu ohjelma nro 2 käynnissä. Trimmin asentoa voi seurata veneen omista mittareista jos haluaa.


TEKNIIKKA Active Trim in action. Jyrkätkin kaarteet menevät kuin junan kyydissä.

Käytännössä

Esiohjelmoitu ohjelma nro 4 käynnissä.

Lisätietoa: www.mercurymarine.com

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

107

Tekniikka

Active Trim säädetään kunkin veneen ja moottorin ominaisuuksien mukaisesti. Laitteessa on viisi erilaista käyttöasetusta, jotka on tehtaalla valmiiksi asennettu kattamaan lähes kaikki vene-, moottori- ja potkurimallit. Koeajovene Flipper 670 ei ollut varsinaisesti kalastusvene, mutta toiminta havainnollistui hyvin. Etenkin liukuun lähtö oli huomattavan eleetöntä ja Active Trimin toiminnan huomasi trimmin äänenä kun moottorin asentoa korjattiin. Toinen erinomainen ominaisuus on juuri aiemmin mainittu kaarretoiminto. Tuntuu siltä, että vene olisi koko ajan kiskoilla, eikä moottori pääse käytännössä kavitoimaan lainkaan. Active Trim toimii nopeammin kuin ihminen, joten sen varaan uskaltaa moottorin hallinnan jättää. Järjestelmän voi kytkeä helposti pois päältä mikäli välttämättä haluaa ajaa manuaalisesti, mutta todennäköisesti asiassa käy kuten autojen automaattivaihteistojen suhteen. Kun on kerran päässyt kokeilemaan, ei enää halua paluuta vanhaan. Active Trim –järjestelmä voidaan asentaa ainoastaan Mercury, MerCruiser ja Mercury Diesel moottoreihin, jotka ovat Smartcraft-yhteensopivia ja käyttävät digitaalista trimmianturia. Smartcraft on Mercuryn oma moottorinhallintajärjestelmä. Järjestelmän hinta on noin reilut 600 euroa, jonka päälle tulevat mahdolliset asennuskulut.


Uutuudet & uutiset

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.fi 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

Vision Tane -vavat

Suunnannäyttäjä vahvasti kilpailtuun keskihintaluokkaan. Pehmeät keskinopeat 4-osaiset vavat ovat erittäin kevyitä, hyvillä komponenteilla varustettuja moderneja vapoja. 8 huolella valittua pituus/luokka -yhdistelmää kattaa suurimman osan perinteisestä taimenenkalastuksesta. Hinta alkaen 279 euroa. Lisätietoa www.visionflyfishing.com

Vision Big Mama 2.0 –haukivavat ja Big Mama -haukisiimat

Vision Big Mama 2.0 on kehitysversio erittäin suositusta Big Mama -vavasta. Erityisesti isojen haukiperhojen heittämiseen kehitetty vapasarja vietiin uudelle tasolle ja saatiin tyven voimareservi käyttöön. Aikaisemman mallin nopea toiminta on pidetty entisellään, mutta aihiota on hieman pehmennetty, että heittämisestä tulee entistäkin vaivattomampaa kaikissa olosuhteissa. Kehitetty yhdessä Vision World Team -jäsenen, ruotsalaisen Niklaus Bauerin kanssa. Hinta alkaen 385 euroa. Vision Big Mama on haukisiima, joka on aiempaa Big Daddya pidemmällä päällä. 12,5 metrinen heittopää on pidempiheittoinen ja soveltuu entistä paremmin venekalastukseen. Jäykän olemuksensa ja voimakkaan kartion ansiosta siima heittää isotkin perhot helposti ja toimii myös tuulisessa kelissä. Hinta 79 euroa. www.visionflyfishing.com

Penn Fierce II -kela

Metallirunkoinen Fierce II on todella vahva kela. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu pääakseli, 4+1 laakeria ja alumiinipuola takaavat, että tämä kela on täysverinen Penn. Koot 1000-8000. Hinnat alkaen 79,90 euroa. Lisätietoa penn.fi

108

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

Vision Hopper –kahluuhousut

Edulliset hyvännäköiset kahluuhousut kalliimpien housujen ominaisuuksilla. Housujen leikkauksilla ja materiaalivalinnoilla on pyritty tekemään Hoppereista erityisen mukavat. Isokokoisen, roiskevesitiiviillä vetoketjulla varustetun taskun sisällä on kolmeen osaan jaettu pikkutavaratasku. Visionin vakioherkut mukana kuten kiinteät sorasuojat, D-lenkit, kuivauslenkit ja jalkaterien erilaiset leikkaukset. Koot XS - XXL. Hinta 189 euroa. Lisätietoa www.visionflyfishing.com


Uutuudet & uutiset

Vision Hopper –kahluukengät

Vaelluskenkiä muistuttavat Hopperit on tehty kestävästä nylonista ja vahvistettu kumisuojuksella. Kenkä aukeaa reilusti, niin että se on helppo laittaa jalkaan. Korkealle ulottuva nilkka ja neopreenipehmikkeet takaavat hyvän istuvuuden. Gummi-pohjan kestävyyttä on parannettu tikkaamalla se kiinni läpi koko kengän välipohjan liimaamisen ohella. Pohjan pitoa voidaan tarvittaessa parantaa käyttämällä tarkoitukseen suunniteltuja Visionin volframi (tungsten) nastoja. Saatavilla myös huopapohjilla. Koot 6 - 14. Hinta 149 euroa (Gummi), 109 euroa (huopapohja). Lisätietoa www.visionflyfishing.com

Rapala Kalatakuu

Ilmainen Rapala Kalatakuu -mobiilisovellus Android- ja IOS –puhelimiin. Sen avulla on helppo valita oikea viehe kalalajin ja olosuhteiden mukaisesti. 80-vuotias Rapala tarjoaa juhlavuonnaan Kalatakuu-mobiilisovelluksen suosituksille todellisen kalatakuun: ”Mikäli et ole tyytyväinen suositeltuun vieheeseen, vaihdamme sen uuteen.”

SHIMANO STRADIC CI4+ FB -avokela

Keveytensä ansiosta Stradic CI4+ -kela tarjoaa uskomattoman kalastuskokemuksen. Keveys on ergonomian lisäksi herkkyyttä ja tunnokkuutta, joka nostaa kalastuselämyksen sekä -tehokkuuden omaan luokkaansa. Todellisen laatukelan tuntua Shimano Stradic CI4+ -kelalle antaa myös kitkaa ja välyksiä vähentävät ratkaisut. Koot 10002500-3000-4000. Hinta alkaen 269 euroa. Lisätietoa www.normark.fi

Rapala kalasanko

Tuhti kesäpaketti sisältää Rapala Max Rap- ja DT Flat -vaaput, ruovikkosuojatun Rapala Minnow Spoon Weedless -vieheen, Blue Fox -lusikkauistimen, Rapalan 6” terällä ja tuulettavalla tupella varustetun filetin, Kalamiehen Kuvalehden, mittatarran sekä Rapala kalasangon. Lisäksi Kalamiehen Kuvalehden mukana lukija saa 3 kuukautta ilmaista katseluaikaa Ruutu+ viihdepalveluun. Ja koko kesä ilo maksaa vain 24,90 euroa.

Rapala Original Braid -kuitusiima

Luotettava monikuitusiima. Käytännössä venymätön (venymä alle 2 %), joten se antaa erittäin hyvän tuntuman vieheen uittoon ja välittää tärpit kalastajalle. Puolalla 115 m. Väri neonkeltainen. Hinta 15 euroa. Lisätietoa www.normark.fi

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

109


Uutuudet & uutiset

Ugly Stik Gold Tuff -vapa

Kukapa uistelun harrastaja ei olisi kuullut puhuttavan Ugly Stikistä? Gold Tuff on huippusuositun uisteluvavan seuraaja. Entistäkin vahvemmassa vavassa on nyt myös rikkoontumattomat vaparenkaat. Hinnat alkaen 39 euroa. Lisätietoa uglystik.com

Berkley Pulse XCD -vavat

Modernisti muotoiltuja, nopeatoimisia ja huippuherkkiä. Pelkkää hyvää tiedossa. Sarjasta löytyy pituuksia 5,8’ UL-vavoista lähtien aina 13’ lohivapoihin saakka. Vapasarjasta löytyy myös loistavia valintoja esimerkiksi jigikalastukseen. Hinnat alkaen 134,90 euroa. Lisätietoa berkley.fi

Abu Hi-Lo palaa takaisin!

Säädettävällä uintilevyllä varustettu klassinen Hi-Lo houkuttelee haukia, kuhia ja ahvenia. Vahvistettu rakenne ja uudet saalista antavat värit. Saatavana neljä eri kokoa. Lisätietoa abugarcia.fi

Abu Garcia Villain 2.0 -vapasarja

Villain 2.0 –vapasarjan aihiot on valmistettu 40T-hiilikuidusta V-Wrap tekniikalla. Tällä tekniikalla aihiosta saadaan keveämpiä ja vahvempia. Titaaniset vaparenkaat zirkoni-inserteillä ja Fuji –kelakiinnikkeellä viimeistelevät tämän upean vapasarjan. Sarjasta löytyy sekä avo- että hyrräkelavavat. Hinnat alkaen 164,90 euroa. Lisätietoa abugarcia.fi

110

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

Daiwa Tatula HD 200 –hyrräkela

Erityisesti raskaampaan hauenkalastukseen suunniteltu. Tukeva alumiinirunko, isolla kapasiteetilla varustettu Free Floating –alumiinipuola, johon mahtuu 180 metriä 0,32 mm siimaa. 100-millinen voimakampi ja 8 laakeria. Saatavilla välitykset 6,3:1 ja 7,3:1. Hinta 229,50 euroa. Lisätietoa www.daiwa-scandinavia.com


Uutuudet & uutiset

Jakki Special –lusikat

Yhteensä 10 huimaa erikoisväriä ja kuparin värinen kuppipuoli houkuttavat kalastajat ja kalat iskemään. Näitä voi ostaa koko värisarjan kun hinta on vain 6,90 euroa kappale.

ArcticSilver Micro Diameter –perhosiimat

DePaul Design –haukipaita

Kesän must-tuote haukimiehille –ja naisille. Todella jämäkkä paita hintaan 25 euroa, johon on mahdollista saada painettua oma slogan selkään. Saatavana myös ilman selkäpainatusta. Koot jopa XXXL:ään asti, joten vauraampikin hauenkalastaja löytää varmasti omansa. Lisätietoa www.santico.fi

ArcticSilverin uusi innovaatio siimojen osalta ovat uudet Micro Diameter -siimat. (Pieni halkaisija).Perhorasianakin toimiva pakkaus oli komea ja samalla hauska lisä, vaikka sitä ei niin käyttäisikään. Teknisesti siimat ovat todellisia tuulenhalkojia uskomattoman ohuen rakenteensa vuoksi, kuitenkaan menettämättä voimaansa ja loistavaa lentävyyttä. Kevytrakenteinen, mutta todella hyvin lentävä siima tekee heittelystä helppoa. Erityisen mukava oli huomata, kuinka pehmeästi siima laskeutuu veteen ja kuinka vähän se aiheuttaa häiriötä, Siima puolaantuu huomattavasti perinteisiä siimoja pienempään tilaan, joten tursuava kela on historiaa. Siimat ovat varsin arvokkaita, noin 90 USD/rulla. ArcticSilverin koko mallisto löytyy osoitteesta www.arcticsilvershop. com Kokeilussa olleet koot: #5-8 (FLOAT & INT.) Tekniset tiedot:

Victorinox Super Flexible –filetti kalankäsittelyyn

Etsitkö veistä, joka pysyy mukana jokaisessa tarkassa vedossa vastustamatta? Sitten super flexible on tehty juuri sinulle. Fileointi ja muu kalankäsittely sujuvat vaivatta erityisen joustavan ja terävän veitsen avulla. Terän pituus 15 cm. Kahva on hyvin otteessa pysyvää fibroxia ja veitsi on konepesunkestävä. Hinta 26 euroa.

#5 MD Float Väri: harmaa / oliivin keltainen 
Pää: 10 m, pituus: 30 m, pään paino 12,5 g. #7 MD Float Väri: harmaa / keltainen Pää: 10,9 m, pituus 30 m
, pään paino: 17 g. Teksti ja kuva SAMI VÄLIKANGAS

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

111


Uutuudet & uutiset Hyvästi filmipurkit. Parempi ratkaisu on löytynyt Sisteman muodossa.

Owner Beast Twist Lock –kölikoukku

Sistema-säilytysrasiat kätevänä apuna kalavesillä Moni varmasti muistaa ajat jolloin hamstrattiin filmipurkkeja säilytyspurkeiksi. Niihin oli kätevä laittaa mm. viehelukkoja, renkaita ja muuta pikkutavaraa. Sittemmin filmiaika päättyi ja digi valtasi markkinat. Purkkeja ei enää löytänyt mistään. Onneksi päivittäistavarakaupoista löytyi ratkaisu. Prismassa käydessäni mukaan tarttui Sisteman neljän pikkupurkin setti, jotka pesevät filmipurkit mennen tullen. Kierrettävä korkki pysyy varmasti kiinni ja koko on juuri sopiva pientarvikkeille. Materiaali on myös huomattavasti filmipurkkeja kestävämpää, joten voin vihdoin luopua filmipurkkien hamstraamisesta. Hintakaan ei ole paha, noin 3,50 euroa neljästä purkista. Suosittelen. Sistemalla on myös muita loistavia tuotteita, kuten eväsrasia, jossa on valmiiksi integroidut haarukka ja veitsi sekä pikkupurkkeja hieman isompia rasioita, joihin voi laittaa esimerkiksi koukkuja turvallisesti. Eväsrasian hinta on noin 7 ja koukkurasioiden (4 kpl setti) 8 euroa. Lisätietoa: www.sistemaplastics.com Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Sopii erinomaisesti haukishadien koukutukseen, kun haluat uittaa viehettä levän ja ruovikon seassa. Koukku jää kumin suojaan, mutta tulee esiin hauen iskiessä. Koot 8/0 ja 10/0. 2-3 kpl/pkt. Hinta 8-10 euroa.

Laxman Kisa –Pikkujerkki

Käsitehtyä laatua Laxmanilta. Pieni Kisa soveltuu heitettäväksi lähes millä tahansa kalustolla, mutta pyytää kuin isommat kollegansa. Hinta 13 euroa. Lisätietoa www.laxman.fi

Monikäyttöiset rasiat sopivat niin marjojen, ruoan, uistinten tai koukkujen säilytykseen.

Valio Profeel –proteiinijuomista energiaa kalapäivään

Eväsrasiassa on kätevät “aseet” jo valmiina. Tarvittaessa kansi käy myös leikkuulautana maastossa.

112

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

Yhdestä purkista tulee 20 g proteiinia. Profeel-juomilla saa jatkettua kalapäivää pidempään aistit terävinä. Saatavilla erilaisia makuja. Myynnissä päivittäistavarakaupoissa.


Uutuudet & uutiset Fluorocarbonin ja kuitusiiman yhdistämisen jälkeen linkkarin saksilla katkeavat ylijäämät samanaikaisesti.

Victorinoxin linkkarilla kuitusiima katkeaa

Kaikille tuttujen Victorinoxin linkkareiden saksien terävyys hakee vertaistaan. Otat minkä tahansa saksellisen linkkarin Victorinoxin valikoimista ja voit olla varma, ettei siimojen kanssa tule ongelmia. Monofiili, fluorocarbon tai 0,45 kuitu katkeavat yhtä lailla helposti.

Lowrancen 3D-tekniikka tuo uusia näkymiä kalastajille Lowrancen viime kaudella esittelemä 3D-tekniikka on ollut käytössä aktiivisella kalamiehellä Toni Luomalla. Miten, Toni, kuvailisit 3D:n tuomia hyötyjä? “Uskoisin, että suurin hyöty saadaan ainakin vetouistelupuolella kuhan sekä ahvenen uisteluun, jolloin saadaan penkasta ja penkan muodoista kattava kuva”, Toni kertoo. Hänen mukaansa 3D:n myötä nähdään kalojen tarkka syvyys sekä se, että kuinka kaukana vene oikeasti kulkee penkan reunasta. “Plotterin syvyyskäyriin ei voi luottaa sentilleen”, hän selventää. Toni sanoo, että 3D helpottaa kivikoiden ja vedenalaisten karikoiden löytämistä oleellisesti ja pelikentän hahmottaminen on huomattavasti helpompaa. “Uskoisin, että 3D:stä on varmasti myös jigikalastajille todella paljon hyötyä kalojen tarkan olinpaikan löytämisessä”, hän vinkkaa. “3D:n näyttöä on ollut helppo tulkita ja käyttää. Mahtava laite, vaikka enempien käyttötuntien ajaminen ja kohdekalojen metsästys on vasta alkamassa”, Toni kehuu. Lisätietoa www.lowrance.fi Teksti ja kuva ANTTI ZETTERBERG

Daiwa Saltiga 12 Braid –kuitusiima

Kokonaista 12 kuitua yhdistävä absoluuttinen huippusiima kaikkeen kalastukseen. Valmistettu joustamattomasta PE-kuidusta, jonka päälle on lisätty silikonipinnoite. Tuloksena uskomattoman liukas ja tunnokas kuitusiima, joka tarjoaa heittopituuden vailla vertaa. Viisivärinen siima, jossa jossa väri vaihtuu 10 metrin välein. Paksuudet 0,16-0,35 mm, puolakoko 300 m. Hinta 99,95 euroa. Lisätietoa www.daiwa-scandinavia.com

Daiwa Exist – lippulaiva Japanista

Daiwa on koonnut Exist-sarjaan koko osaamisensa. Huippukestävä ja samalla kevyt. Zaion-materiaalista tehty runko kestää vuodesta toiseen ilman korroosiota ja magneettiöljyllä suojatut laakerit pyörivät aina luotettavasti, myös silloin kun siiman päässä on se iso. Kelan koko olemus huokuu laatua, joka pitää itse kokea kauppiaalla. Hinta alkaen 679 euroa, saatavilla eri kokoja ja välityksiä. Made in Japan. Lisätietoa www.daiwa-scandinavia.com

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

113


Uutuudet & uutiset

Bomber 15A –uudet värit

Bomberilta tuli 10 uutta väriä vain pohjoismaisiin olosuhteisiin suunniteltuna. Huippuluokan viimeistely ei jätä ketään kylmäksi. Ohessa pari esimerkkiä. Bombereiden hinnat ovat 9,90 euroa.

Swiss Diamond –paistinpannut laadukkaaseen ruoanlaittoon myös kesäkeittiössä Television Katastrofikokki-sarjastakin tutut Swiss Diamondin timattipinnoitetut pannut ovat laadultaan ehdotonta huippua. Timanttikiteiden käyttö non-stick -pinnoitteen seassa parantaa lämmön johtuvuutta rungosta paistoastian pintaan sekä auttaa pinnoitetta kestämään paremmin mekaanista rasitusta. Pinnoite on niin laadukas, että rasvaa ei tarvita, mutta kaunis paistopinta syntyy vain voilla tai öljyllä. Pannun voi huoletta laittaa vaikka hiilloksen päälle ja paistaa siinä kesäkeittiössä jälkiruokaletut! Se soveltuu myös loistavasti muuhun paistamiseen tai vaikka grillatun ruoan lämpimänä pitämiseen. Saatavilla mallit niin induktio-, kaasu kuin tavallisille liesillekin. Kuvassa oleva tuote on tavallisille ja kaasuliesille suunniteltu. Hinta on 108,90 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

114

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

KUUSAMO BRILJANTTI VUOSIUISTIN 2016

Kuusamon Vuosiuistin tälle vuodelle on Briljantti. Saatavilla kolme eri kokoa ja väriä. Uistimessa on upea 24 karaatin kultaus. Mainio lahjaidea ja monille keräilykohde. On tietenkin kotonaan myös kalavesillä. Hinta 15 euroa. Lisätietoa www.kuusamonuistin.fi


Uutuudet & uutiset

Dexter Shad

Dexter Shad on kehitetty erityisesti hauenkalastukseen. Erittäin luonnollisen näköisesti uiva, pehmeästä mutta kestävästä seoksesta tehty Dexter Shad on maustettu Nitro Booster -äyriäishajusteella, jonka on todettu olevan tehokas houkutin petokaloille. Kolme eri kokoa ja painoa. Hinta 13,90 paketti. Lisätietoa www.wakefishing.com

Jivaros -shadpää

Jivaros-pää sopii Dexter Shadiin kauniisti paikalleen tehden sen uinnista entistä houkuttelevamman. 28 g painava Jivaros-pää päästää vettä “kidustensa” läpi aiheuttaen haukia houkuttelevaa luonnollista hälyääntä sekä saaden vieheen keinumaan houkuttelevasti. Käyttämällä Jivarosta Dexter kestää huomattavasti kovempaa uittovauhtia. Vinkki kohouistelijoille: koukuta särki Jivaros-pään avulla, testattu ja toimii. Hinta 13,90 paketti. Lisätietoa www.wakefishing.com

Spinmad Jigmaster 8g – taispinner kevennetyllä rungolla

Jigmasterissa yhdistyvät “kevennetyn” painouistimen ja lipan hyvät puolet. Pitkäheittoinen, mutta silti maltillisen hitaasti uppoava. Suorassa kelauksessa lippa pyörii houkuttelevasti, eikä pyöriminen lopu pysäytyksissäkään ja vieheen vajotessa herkkä lippa jatkaa pyörimistä hidastaen uppoamista. Matalassa vedessä kelaa suoraan, kuten lippaa. Syvemmissä vesissä käytä jigmasteria kuten jigiä. Hinta 5,90 euroa. Lisätietoa www.wakefishing.com

KUUSAMO SANTERI ON TODELLINEN KUHAKONE

Toukokuun lopulla oli jo niin lämmintä, että pystyin kokeilemaan kuhanuistelua Helsingissä. Oli siinä jigimiehillä ihmettelemistä kun uistelin Santerilla useamman noin 45-senttisen kuhan kutukarikkojen ympäriltä. Jos Santeri pelaa näin hyvin jo off seasonilla, niin mitä tulos onkaan silloin kun kausi on täysillä päällä? Vaapun virittämistä on helpotettu laittamalla siihen hieman normaalia pidempi nokkalenkki, joka kestää jopa 25 kg:n vedon. Runko on tehty umpinaisesta muovista ja siksi se ei voi haljeta tai päästää sisäänsä vettä. Santeri on valmistajan mukaan suunniteltu kuhalle, mutta sillä saa myös haukia ja taimenia. Santeri vetouisteluun, mutta sitä voi myös hienosti heittää, sillä se on kokoisekseen painavahko ja painonjakauman vuoksi vaapuksi hyvin. Värit ovat UV-värejä ja siten hämäriin kuhakeleihin sopivia. Uinnin viritysohjeet: Saadaksesi uinnin oikeaksi, käännä nokkalenkkiä varovasti vastakkaiseen suuntaan, mihin vaappu uidessaan puoltaa. Santeri on 11 cm pitkä ja painaa 11 grammaa. Hintaa on 11,50 euroa. Lisätietoa www.kuusamonuistin.fi Teksti ja kuva ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

115


Uutuudet & uutiset

Patriot EasyFix Combo anturi/luotainteline

Tee mökkiveneestäsi helposti täysiverinen kalastusvene tällä edullisella ja yksinkertaisella anturi/luotaintelineellä, jonka voit kiinnittää näppärästi pikakiinnityksellä veneen laitaan tai perään. 39 euron hinta ei paljoa lompakkoa kirpaise. Kaikki Lowrancen laitteet sopivat heittämällä, muut merkit pienellä virityksellä. Lisätietoa www.opm.fi

SnackBaitsin tuotteet Wigglerin jakeluun Pohjoismaissa

Suomalaiset huippusuositut SnackBaits-haukishadit ja lisävarusteet ovat jatkossa saatavilla kaikkien pohjoismaisten kalastajien ilona. Hienoa, että osaamista menee ulkomaille tätäkin kautta. SnackBaitsin tuotteiden hinnat alkavat 8,90 eurosta.

Raymarine CAM210 & CAM220

CAM210 on kestävä HD-tason päivä/yökamera, jonka voi asentaa mihin tahansa ulkotilaan. CAM210 on 40% pienempi kun edeltäjänsä. CAM220 on kupumallinen kamera, joka sulautuu hienosti isompien veneiden moderniin ulkonäköön. Soveltuu käytettäväksi paikoissa, joissa tarvitaan laajaa kuvakulmaa. Molemmissa malleissa on tehokkaat infrapunaledit, jotka mahdollistavat käytön pilkkopimeässä jopa 20 metriin saakka. CAM210 sekä CAM220 soveltuvat käyttöön silloin kun: • Haluat pitää perhettä tai miehistöä silmällä • Peruuttaessasi tai laituriin ajaessasi. • Halutessasi tallentaa kaiken kannella tapahtuvan Hinnat CAM210 495 euroa, CAM220 695 euroa. Lisätietoa www.raymarine.fi

116

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

Bagley Sunny B 02 & 04 –pikkuvaaput

Mainiot Bagleyn pikkuvaaput esimerkiksi kesäiseen ahvenenkalastukseen. Mahtavat värit ja kestävä rakenne antavat myös haukien tai kuhien kokeilla hampaitaan tuloksetta. Hinta 12 euroa. Lisätietoa www. opm.fi


Uutuudet & uutiset

Propguard-potkurisuoja – MADE IN USA

Nerokas potkurisuoja asennetaan perämoottorin kavitaatiolevyyn. Suoja on valmistettu polypropyleenista ja se turvaa moottorin alaosan ja potkurin silloin kun liikutaan kivikkoisilla vesillä. Se suojaa myös ulkopuoliset vahingot esimerkiksi ihmisiin ja estää siimojen sotkeutumisen. Mikä parasta, se kasvattaa potkurin työntöä merkittävästi, säästää polttoainetta ja parantaa ohjattavuutta. Saatavilla 5 eri väriä ja kokoa aina 4 hv:sta 350 hv:aan. Hinnat alkaen 209 euroa. Lisätietoa www.opm.fi

Okuma Calera –hyrräkela

Vertikaalijigaukseen, mutta toki muuhunkin kalastukseen sopiva erittäin kompakti ja kevyt kela, jonka välitys on juuri sopiva 6,6:1. Noin satasen hintaluokassa oleva kela käy mainiosti kaveriksi esimerkiksi Patriot Specialist –sarjan vapoihin. Lisätietoa www.opm.fi

HAUENKALASTUKSEN ERIKOISLIIKE Valikoimissa mm. Eastfield Wingman Curly, Wingman XL, Wingman, Tomcat, Maverick, Olalures, Mälaren Lures, Wolfcreek, Pig Shad, Bandit Shad, Svartzonker McRubber, Big McRubber, McRubber Jr., McRubber Shad, Illex Dexter Shad, Hanko Gummi, Snack Esox Gear... Kalastus-lehti 1/16 Baits, | Kalamies.com 117


Uutuudet & uutiset

Okuma Komodo on työkalu raskaaseen kalastukseen Jämäkästä Komodosta löytyy niin oikea kuin vasenkätiset mallit.

S

ain viime loppukaudesta hieman maistiaisia, kun pääsin heittämään Komodolla pari reissua. Ronkelina suhtaudun uusiin hyrräkeloihin hyvin varauksellisesti, Paljon käyttöä saanut kela on vastannut odotuksia, jopa niin hyvin, että vaihdoin kaikki haukiluokan hyrräkelani Komodoiksi, eikä päätöstä ole tarvinnut katua. Kela sopii niin kokeneemman kuin ensikertalaisenkin käyttöön.

Komodo on heittokalastukseen suunniteltu hyrräkela, ns. matalaprofiili eli sämpylä

Pyöreäposkisiin keloihin verrattuna se sopii hiukan mukavammin käteen, joskin Komodo on melko kookas. Heittoa on helpottamassa 7-asentoinen keskipakojarru. Tehtaan ilmoituksen mukaan kela imaisee haukipaksuista 0,33mm kuitusiimaa yli 200 metriä, mikä on melkoisesti verrattuna moniin haukihyrriin. MYÖS MUUHUN KUIN HAUENKALASTUKSEEN

Hauenkalastuksessa tarvitaan harvoin enemmän kuin 70 metriä siimaa, mutta yhtä harvoin haukikela sopii vaikkapa lohenkalastukseen; uisteluun tai joenvarteen. Komodo sopii ja olen täysin vakuuttunut kelan erinomaisuudesta myös spinfluga-kalastuksessa tai soutuhommissa. Siimatilavuus tuo mukanaan sen edun, että kelaan mahtuu riittävästi myös lohiluokan siimaa, mihin harva haukikela pystyy. Jarruteho 11 kg ei monelle kerro mitään, mutta Komodon jarrun ollessa ”tapissa”, säätöä on käyttämättä vaikka kuinka paljon. Jarrutehot eivät lopu kesken, eikä pehmeästi toimivaa jarrun säätöä tarvitse vääntää pihtejä käyttämällä. Kuin sokerina pohjalla on Komodossa vielä räikkä ja sehän on lähes pakollinen soutu- sekä uisteluhommissa.

118

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

Komodon puola on huiman kokoinen ja kela soveltuukin haukihommien lisäksi esimerkiksi lohensoutuun.

Kolmen kuukauden käytön perusteella voin sanoa, että Komodo soveltuu erinomaisesti heittokalastukseen, jossa viehepainot liikkuvat välillä 35 -150 g. Kela toimii pehmeästi, heittää vaivattomasti ja kammen nupit ovat kerrankin sen kokoiset kuin niiden tulee olla. Täyden siimapuolan ympärysmitan vuoksi suosittelen ottamaan käyttöön vähintään kolme, mieluimmin neljä keskipakojarrupalaa, puolan päässä oleva nuoli käännetään siis osoittamaan kohtaan 4. Kuitusiima ei ole edullista. Kelan täyttäminen on järkevintä tehdä käyttäen pohjasiimaa ja loput 120 m puolalta, tai kalastustarvikeliikkeessä yhtenä pätkänä isolta puolalta. Komodon hinta on 249 euroa, välitys 6,4:1. Kirjoittaja on vuoden 2016 kalastusopas. Teksti ja kuvat MIKA VORNANEN

Kannattaa ottaa käyttöön neljä keskipakojarrupalaa. Puolan päässä oleva nuoli käännetään osoittamaan kohtaan 4.


Uutuudet & uutiset Tutkimuksen kannalta hauen koolla ei ole merkitystä.

Merkintä on selkeästi näkyvillä.

Merenkurkussa tutkitaan haukia

T

utkimuksessa seurataan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa meressä elävien haukien pituuskasvua sekä niiden liikkumista. Toukokuun aikana Björköbyn Revöfjärdenillä evämerkittiin 100 kpl erikokoista haukea. 1.6-31.10.2016 välisenä aikana on tutkimusta tukeva kilpailu ”pyydystä maailmanperintöhauki” Tänä vuonna vietetään Merenkurkun 10-vuotista juhlavuotta Unescon maailmanluonnonperintökohteena. Luonnonvarakeskus palkitsee kaikki, jotka saavat merkatun kalan 5 eurolla (edellyttää sähköistä saalisilmoitusta, www.luke.fi). Evämerkitut kalat tulee mitata ja vapauttaa, jotta tutkimustuloksia saadaan kerättyä. Tämän lisäksi Maailmanperintö Ry palkitsee 20 ensimmäistä merkatun kalan saajaa Motonetin lahjakortilla. Ota kuva kalan numerosarjasta ja mittaa kalan pituus. Palauta saalistietosi info@merenkurkku.fi ja liitä mukaan yhteystietosi niin saat lahjakortin. Merenkurkku on erittäin kalaisa ja kirkasvetinen vesistö. Kaloja voi helposti saada rannalta kalastaen sekä luonnollisesti veneestä. Paikalliset kalastusoppaat ovat käytettävissä ja alueelta löytyy jonkin verran myös vuokrattavia pienveneitä. Lisätietoja Merenkurkun kalastuksesta Kalastusopas Jukka Viita-aho 044 368 3006 www.meribjorko.fi www.merenkurkku.fi

Teksti ja kuvat JUKKA VIITA-AHO

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

119


Uutuudet & uutiset Minn Kota Ulterran kippaaminen ja rikipituuden säätö on automatisoitu ja tapahtuu kaukosäätimen avulla.

Kaikki tapahtuu kaukosäätimellä. Kaikkia Minn Kota Riptide Ulterran toimintoja, pois lukien virran kytkentä päälle ja pois, joka tapahtuu laitteesta löytyvää nappia painamalla, ohjataan iPilot-kaukosäätimellä.

Minn Kota Riptide Ulterra – keulasähkömoottori, joka tekee työn puolestasi

K

eulasähkömoottorit ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana vakiintuneet urheilukalastusveneiden vakiovarusteeksi. Enää harva aktiivikalastaja kokee keulasähkömoottorin tarpeettomaksi, oli kohdekala sitten hauki, meritaimen, ahven tai kuha. Näihin kyllästyviin markkinoihin Minn Kota tuo Ulterran, keulasähkömoottorin jossa on sähköinen, kaukosäädöllä toimiva kippi ja rikipituuden säätö.

Kestää suolaveden

Minn Kota Ulterra tuli markkinoille vuosi sitten. Tälle vuodelle Ulterrasta julkaistiin Riptide-malli, joka on suunniteltu suolavesikäyttöä silmälläpitäen. Riptide Ulterraa ohjataan iPilot-kaukosäätimellä, joka on näyttönsä ansiosta erittäin helppokäyttöinen. Mainitsemisen arvoisena uutena toimintona kaukosäätimen näytöstä selviää akun varaustila. Trimmaa ja kippaa kaukosäätimen avulla

Ulterran suurin keulasähkömoottoreihin tuomat uutuudet ovat kuitenkin automaattinen moottorin kippaus ja rikipituuden säätö, jotka toimivat kaukosäätimen avulla. Minn Kota on eliminoinut manuaalisen keulasähkömoottorin laskemisen ja noston tarpeen aina kalastuksen alkaessa ja loppuessa.

120

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

Varsinkin veneen laskutilanteessa automaattinen kippi on käytännöllinen: Peruuta traileri rampilta alas, työnnä vene trailerilta ulos, laske keulasähkömoottori ja aktivoi gps-ankkuri, jolloin vene odottaa kiltisti paikallaan sen ajan, että viet auton parkkiin. Asia, jonka olettaisi kiinnostavan venettä paljon trailaavia kalastajia kuten kalastusoppaita. Myös Ulterran rikipituuden säätö toimii kaukosäätimen avulla, mikä on käytännöllistä muun muassa hauenkalastuksessa kun kalastetaan matalia lahdenperukoita. Kaukosäätimen avulla moottorin voi nostaa aivan vedenpinnan tuntumaan napista painamalla ja laskea taas syvemmälle kun vesi syvenee. Minn Kota Riptide Ulterraa on saatavilla kahdella eri työntövoimavaihtoehdolla: 80 lbs / 24 V ja 112 lbs / 32 V. Molempien laitteiden rikipituus on 60” eli 152 cm. Hinnat: Riptide Ulterra 80 i-Pilot, 3498 euroa. Riptide Ulterra 112 i-Pilot, 4198 euroa. Lisätietoa: www.normark.fi Teksti ja kuvat KALASTUS-LEHDEN TESTIRYHMÄ


Uutuudet & uutiset

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

121


122

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

123


Uutta & kokeiltua Testikalastuksen antia Nasty Crawlerilla: toinen heitto ja kuusikiloinen hauki.

Isoa kumia, pientä jerkkiä

M

uun muassa Ezox-jerkeistään kymmenen vuotta sitten tutuksi tulleen Fish On Oy:n pääomistaja Ilpo Töykkälä ja monipuolisena perho- ja uistinmiehenä tunnettu Kimmo Keskitalo ovat lyöneet yrityksen pitkän hiljaiselon jälkeen uusille tulille. Äijät, Kaapparit ja Ezoxit ovat historiaa ja pajalta valmistuu nyt trendikkäitä haukishadeja. Nasty Crawlerin ensimmäinen malli on 25 sentin pituinen ja 130 gramman painoinen, valtavalla lapiolla varustettu suurkumi, jonka meriittejä kuluneelta haukikeväältä on ainakin 12-kiloinen Saaristomeren mamma. Ei ole suurikaan yllätys, että Nasty Crawlerilla saa suuria haukia. Pyrstön tyven ja varsinaisen pyrstömelan voimakkaan kontrastin ansiosta pyrstö lähtee helposti toimimaan ja potkii voimalla. Fish On -miesten haukikokemus näkyy myös Nastyjen väripaletista, joka on viimei-

124

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

sen päälle haukiuskottava. Erityisesti valamalla tehdyt raidat antavat hyvän twistin. Meidän pikaisessa kevättestissämme Nasty antoi heti kuusikiloisen hauen, ja sitä olisi varmaan kannattanut heittää enemmänkin, mutta suuri paino jarrutti suurinta intoa. Keskitalon mukaan tarjolla on nyt myös 18 cm ja 55 g malli sekä kuhallekin sopiva 12 cm ja 16 g kumikalat. Eri malleja saa ainakin Turun seudun kalastusvälineliikkeistä. Lisätietoja puolestaan voi kysellä vaikka Fish Onin Facebook-sivujen kautta.

mutta malli on nyt otettu pienen tauon jälkeen uudelleen ohjelmaan. Karttaa on raikastettu kovilla haukiväreillä, muun muassa ruskean sävyisellä ”Paskasärjellä”, punamustan ”Natsipumuksi” kutsutulla versiolla ja vihermakrillilla eli ”Pilvellä”. Kahdeksaa uutuuskuosia tarjotaan vain Motonetissa asioiville. Keveytensä ja helppouittoisuutensa ansiosta Jakki sopii jokamiesluokkaan, vaikka

Suspi-Jakkiin herkkuvärejä

Paraislaisen Santico Tradingin Jakki Jerkki on myös antanut suuria haukia. Edelliseen esittelyyn liittyen juuri Kimmo Keskitalo ja Töykkälän Iiris-vaimo saivat taannoin tuplatärpistä kymppihauet Jakin perusmallilla. Perus-Jakin 13-senttinen ja 49-grammainen pikkuveli ei ole varsinainen uutuusviehe,

Pilvisen päivän ottipeli: ”Pilvi”-värin Jakki


Teksti ja kuvat NIKO SATTO

Värit ovat varmasti haukimiesten mieleen.

Karttaa on raikastettu kovilla haukiväreillä, muun muassa ruskean sävyisellä ”Paskasärjellä” haspelilla heitettäväksi. Kestävyydeltään se puolestaan sopii vaikka ammattikäyttöön. Uintisyvyydeltään Jakki ei kuitenkaan ole ihan joka paikan yleisjerkula. Se kroolaa Shallow Busterin kanssa samoja altaita, eli käy parhaiten matalien haukipaikkojen piikkaamiseen. Syvyytensä säilyttävän Jakin hinta on ilahduttavan kepeä, vain 7,90 euroa. Gunki Yurai -vapa

Kuten viime numerossa kerrottiin, Wake Fishingin uusia edustuksia ovat mm. 13 Fishing ja Gunki. Pääsin hetkuttelemaan Waken näyttelytilaan uusia vapamalleja ja ihastuin niin 8-jalkaiseen Gunki Yurai -haspelivapaan, että hankin sellaisen kevääksi haukihommiin. Yurain viehepainosuositus on 20–60 g, mikä on kohtalaisesti hehtaarilla. Järkevä yläraja tuntuu olevan noin 80 grammassa. Gunkin mallistossa on pari hyrrävapaa ja useampi haspelikeppi aina kuudesta yhdeksään jalkaan. Sen lisäksi löytyy PIke Addict -sarja, jonka viehepainosuositukset ylettyvät jo hyvän matkaa toiselle sadalle grammalle. Kevät antoi muutaman metrin kahta puolta olevan 6-7 kg testihauen. Vaikka todelliset suurmöröt jäivät vielä näyttäytymättä, metristen antama vastus antoi kohtuullisen käsityksen vavan kyvyistä: keveäksi haspelivavaksi ehdotonta ykkösketjua! Jos ei halua tunkata +100 g kumeja tai suuria jerkkejä, tällä heittää hienosti yleisarsenaalin vieheet, ja sillä kotiuttaa metrikalat ilman suurempaa tuskaa. Eikä tyylikäs ulkonäkökään haittaa. Hintaa Gunkeilla on alun toistasataa euroa, mikä on vavan suorituskykyyn nähden varsin kohtuullinen.

Suspi-Jakin värikarttaa on piristetty useilla kovilla haukiväreillä.

170 grammaa painava Yurai heittää vieheet 80 grammaan asti eikä maksa kohtuuttomia. Hinnan ja suorituskyvyn suhde on siis varsin hyvä.

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

125


Tilaa Kalastus-lehti myös kotiin! 4 numeroa vain 20 euroa!

1/16

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

Ota m ukaan !

ILMA INE GRAT N IS FREE

Älä hukuta

VAPAUTETTAVAA KALAA Nuoret kiinnostuvat

KALASTUKSESTA Vavan varressa

VIIVI AVELLÁN Saako

HALVALLA HYVÄÄ?

ISO

MERITAIMEN

on tavoittelemisen arvoinen

Koeajossa

BAYLINER CC6

Kehittyvä hauenkalastus

PEHMOVIEHEKALASTUS ENNEN JA NYT

facebook.com/kalastuslehti

Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2016. Sillä välin kalastustarpeistasi huolehtii KALAMIES.COM kalastus116.indd 1

22.4.2016 15.31

Tilaa lehti numerosta 03-4246 5340 tai tilaus@kustantajapalvelut.fi


Mika Vornanen

Kirjoitetaanko historiaa?

1

900-luvulla, vuonna miekka ja kirves yksi erähenkinen lehti julkaisi artikkelin liittyen suurhaukiin ja apajiin. Samoihin aikoihin kun virvelimiehet saivat läänilupansa ja välineet alkoivat kehittyä kohti näitä päiviä, kerrottiin avoimesti missä voi vetää nimen ja kuvan lehteen, päästä himottuun kymppikerhoon, vähät välittämättä kalastuksen vastuullisuudesta, moraalista, etiikasta tai kalakannoista. Aikoina, kun Vilppula, Särkisalo ja Kemiö tapettiin, ryhmä kokeneita kalastajia yritti neuvoa vastuullista kalastusta suurhaukien suhteen. He saivat osakseen lähinnä naurua ja ivaa eikä mikään muuttunut. Sama meno jatkui tuttuun tapaansa, niin lehdistössä kuin myös vesillä. Kustantaja, päätoimittaja, ja kalamiehet kiittivät. Kun taas haukien suku ja muutama todellinen megaluokan poikastuotantoalue eivät. Hauet tapettiin, alueet kuolivat ja raadot heitettiin kylmästi punnituksen jälkeen rannalle tai ehkä jopa roskakoriin. Noista ajoista on kulunut nyt reilut 15 vuotta ja historia näyttää pyörähtäneen tässä kohdin ympäri. Nyt tämä sama meno jatkuu internetin avustamana. Haukien lisäksi myös suurten ahventen ja kuhien kustannuksella. 1960-luvulla oli hienoa saada nimi ja kuva Nyt Nappaa -katalogiin, 80-luvulla M&K kymppikerhoon. Vuonna 2016 lähetetään kuva Facebook-ryhmään, tarkoituksena samalla edistää vastuullista ja valikoivaa kalastusta. Internet on noussut vahvana kanavana lehdistön rinnalle opastamaan miten, millä ja mistä sen isomuksen saa. Facebookiin on syntynyt ja kasvanut toinen toistaan parempia kalastusryhmiä, joissa osaavat jakavat auliisti tietoa sitä janoaville, Vastuullista ja valikoivaa kalastusta ajavan ryhmän jäsenen tarvitsee kirjoittaa ryhmään kysymys, vaikkapa jigauksesta. Hän ja tuhat muuta saavat useilta tahoilta vastauksia sekä kaivatun tiedon lähes reaaliajassa, ei kuten 1900-luvulla, vasta kun lehti tipahti luukusta.

Seuraavana päivänä, kun netissä kysynyt onnistuu neuvojen avustamana saamaan 6-kiloisen kuhan, 2-kiloisen ahvenen, tai kympin hauen ja lähettää siitä ryhmään kiitoksena kunnon saapaspönökuvan, saatesanoina «tuli muuten hyvät fileet” ja ”haistattelut nillittäjille jo etukäteen”. Kenen vastuulle jäi osuus vastuullisuudesta, kun kysyjälle vastailtiin? Olettaako joku oikeasti, että joku lahtaaja on ”lukenut” ryhmän säännöt ja vielä noudattaa niitä? Kuulostaa pahalta, mutta totuus on, että hiljaisia taustalla seuraavia on ryhmissä satoja. He vain lukevat ja naureskellen kiittävät saamistaan tiedoista veistellen fileitä parin kilon ahvenista, kympin hauista tai kymmenistä kuturauhaa tarvitsevista kuhista. Nämä sankarit osallistuvat keskusteluun vain heittämällä nillittäjäkortin pöytään, kun joku kehtaa huomauttaa järjenvastaisesta kalastuksesta tai sopimattomasta käytöksestä ryhmässä. Historiaa kirjoitetaan tänään, nyt ja tässä. Oma veikkaukseni on, ettei tulevaisuutta muuteta, eikä historiaa kirjoiteta uusiksi pelkästään uuden paremman Facebook-ryhmän perustamisella. Hyvä kalamiestapa ja -taito leviävät näiden nillittäjiksi kutsuttujen avustuksella, jos ja kun heillä on aihetta nillittää vaikkapa arvokkaan emokalan lahtauskuvasta ryhmässä, jossa vastuullisuuteen kuuluu muutakin kuin tappaa kaikki mitä saaliiksi saadaan. Joku ehkä muistaa sanat, jotka Jussi Jurkan esittämä roolihahmo toivotti lahtarille elokuvassa «Täällä pohjantähden alla”, niihin on hyvä päättää.

Kalastus-lehti 2/16 | Kalamies.com

127


AIKATAULU 2016

18/6

16/7

9/7

20/8

WPC Etelä-pohjanmaa Pohjanmaan petopainit Kuortaneenjärvi

WPC Keski-Suomi Alutroll Predator Classic Pohjois-Päijänne

WWW.WPCFINLAND.FI

128

WPC Pirkanmaa K.P Baits Classic Kyrösjärvi

WPC Uusimaa Kymifishing Open Porvoon jokisuistosta Emäsalon sillalle

FACEBOOK.COM/WPCFINLAND

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

3/9 FINAALI World Predator Classic Qualifying Finland 2016 Tampereen Pyhäjärvi


H PARHAAT A N E M O U S T KETKÄ OVA

T? KALASTAJA N A H U K A UEN J VENEN, HA

WORLD PREDATOR CLASSIC QUALIFYING FINLAND 2016 on Suomen kovatasoisin viehekalastuskilpailu, jonka kautta karsitaan Suomen edustajat Euroopan kovimpaan viehekalastuskilpailuun - World Predator Classiciin. WPC QUALIFYING FINLAND 2016 koostuu maakunnallisista karsintakilpailuista, joista parhaat venekunnat saavat osallistumisoikeuden finaaliin. Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

129


Jakelupisteet 2016 KALASTUS/VENELIIKKEET

EKENÄS/TAMMISAARI Karjaan Urheilu&Kalastus ESPOO Kala-Pekka FORSSA Forssan Kalastustarvike GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Wobbleri Ruoto Wirginia Meri-Info Maritim Kalastus Arena Schröder John Nurminen Marine

MIKKELI Kala-Kalle

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KIRKKONUMMI ERÄ+

OULU Tiura Uistin Urheilu Arina

VANTAA Yamaha Center Vantaa Kalastus Arena Onkitukku

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

PALOKKA Pelimies Palokka

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy KORPPOO Buffalo KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys

PARAINEN Ninni’s Fishing PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

HAMINA Vimpa Island Fishing Tours

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari

KUUSAMO Kuusamon Uistin

RAISIO Raision Meri & Metsä

KOTKA Kymi Fishing

HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy

RAUMA Sissos Myymälä

KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy

HÄMEENLINNA Kalastuspiste Erämaailma

LAHTI Erä-Lindroos

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

RÖNNÄS Fishing Lords

LAMMI Sport Lammi Tuulonen

SAARENKYLÄ Karin Kampe

ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

JOENSUU Jokikone Oy

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

SALO Salon Urheilutarvike Oy

KALASTUSOSASTOT

JOUTSA J.Varis

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi

SIPOO W&W Marine Oy

TOKMANNI (kautta maan)

JYVÄSKYLÄ Pro Fish Jyväskylä Karin Suurmyymälä

LOPPI Eräloppi Oy

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

HONG KONG (kautta maan)

LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

TAMPERE Nippon Verkko Sportia Pekka Tampereen Kalastusväline Oy Miesten talo Mattila

IMATRA Kisa Imatra

JUVA Rauta Maatalous KAARINA Kalastuskeidas KARJALOHJA Karjalohjan Päiväkumpu KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka

130

KIIMINKI Frontters

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

UUSIKAUPUNKI Riskilä Uusikaupunki

MOTONET (kautta maan) XXL (kautta maan)


SAALISTA

VEDEN KÄTKÖISTÄ KUTEN PRO:T

LÖYDÄ SAALISI UUDELLA DRAGONFLY 7 PRO KAIKU-PLOTTERILLA YKSINKERTAISESTI PARHAITEN PIIRTÄVÄ KAIKU. DRAGONFLY KAIKULUOTAIMEN LAAJASPEKTRINEN CHIRP DOWNVISION TUOTTAA TERÄVÄN VALOKUVAMAISEN KUVAN, JA KALANTUNNISTUS ON LUOKKANSA PARAS. SUOMESSA KAUDEN 2015 AIKANA KEHITETTY JA SUOMALAISIIN VESISTÖOLOSUHTEISIIN VIRITETTY KALAKAIKU. ILMAINEN PÄIVITYS SAATAVANA MYÖS EDELLISIIN DRAGONFLY MALLEIHIN.

JAA DRAGONFLY KAIKUKUVA LANGATTOMASTI PUHELIMEEN TAI TABLETTIIN. OTA KEULA TAI KAIDENÄYTÖN EDUT KÄYTTÖÖN KUSTANNUSTEHOKKAASTI.

TUTUSTU TARKEMMIN VERKOSSA WWW.RAYMARINE.FI/DRAGONFLY

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com

131


132

Kalastus-lehti 1/16 | Kalamies.com


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.