Kalastus-lehti 3/2016 by krookmedia

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/16 n! ukaa m a t O

INEN A M IL IS GRAT FREE

Maailman hienointa kirjolohen kalastusta

JURASSIC LAKE Uutta jigitekniikkaa

Syksyn kohokohta

MERITAIMENSESONKI ALKAA Spinnerbaitilla

NEKO-RIGI Kalastuskilpailut

WPC HOLLANTI & TAMPEREEN FINAALI Vavan varressa

SAMI SELIÃ&#x2013; Koeajossa

BUSTER SCC

ISOJA SYYSHAUKIA facebook.com/kalastuslehti

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

RAPALA RENEGATE HASPELISETTI Norm. 29,95

esta Fiksun ostamisen puol

-33 %

RAPALA SCATTER RAP -VAAPUT Useita malleja Norm. 9,99

VAAPPUJA ! EDULLISESTI

1700

2 kpl

890

RAPALA KALASAKSET

SHIMANO SOJOURN QUICKFIRE -KALASTUSSARJA

Erittäin laadukas kalastussarja. Sisältää Shimano Syncopate 2500 -kelan ja Shimano Sojourn 6,6 jalkaisen laatuvavan korkkikahvalla. Norm. 65,00

-24 %

890

RAPALA FALCON FILET JA TEROITIN TUPPI

Terä ruostumatonta terästä, pituus 15 cm. Norm. 9,99

SUFIX MONIKUITUSIIMA FUSE

VMC JIGIPÄÄT

8-20 g, 4 kpl/pkt. Jigipäissä on käytetty laadukasta VMC 9247 BN -jigikoukkua. Kuhalle, isolle ahvenelle ja hauelle. Norm. 2,99

Rapala Fish and Game Shears -monitoimisakset ovat oiva työkalu kalan ja riistan käsittelyyn. Ne leikkaavat, katkaisevat ja suomustavat. Kaksiosaiset sakset ovat myös helppo huoltaa ja pitää puhtaina. Norm. 9,99

Fuusiotekniikalla valmistettu monikuitusiima. Erittäin pitkäheittoinen, helppo käsitellä, ryhdikäs. Norm. 18,95

2 pkt

Erälehden hyvä ostos

-20 %

PLANO VIEHEPAKIT

Kompakteissa ja helposti mukana kulkevissa pakeissa on reilusti tilaa vieheille. Pakit suljetaan tukevalla salvalla.

6202

6203

Kaksitasopakki. Koko: 35,6 x 21,6 x 19,7 cm. Norm. 19,95

Kolmitasopakki. Koko: 41,3 x 22,8 x 21,2 cm. Norm. 23,95

tasoa

Tarjoukset voimassa 5.–30.9.2016 tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. Ei jälleenmyyjille. Myymälöiden tarkemmat yhteystiedot osoitteessa tokmanni.fi. Espoo Olari, Forssa, Gammelby, Hamina, Hanko, Heinola, Hollola, Huittinen, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna (Keskusta, Tiiriö), Iisalmi, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Joensuu, Jyväskylä Seppälänkangas, Järvenpää, Kaarina, Kajaani (Kasarminkatu, Kehräämöntie), Kangasala, Kankaanpää, Kauhava, Kemi, Kerava, Kitee, Kiuruvesi, Klaukkala, Kokemäki, Kokkola, Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com 6 Kotka, Kouvola (Inkeroinen, Palokankaantie), Kuopio (Kolmisoppi, Volttikatu), Kuusamo, Kuusankoski, Kylmäkoski, Lahti (Karisma, Laune), Laitila, Lapinlahti, Lappeenranta Myllymäki,

BERGLEY VIEHELAUKKU

Paljon lisää kalastustarvikkeita osoitteessa tokmanni.fi

Varustettu neljällä rasialla. Koko 28 x 19,5 x 18,5 cm. Norm. 29,95-39,95

ABU VIRVELISETIT

Norm. 24,95-35,95

-20%

2300 jopa -42 %

ABU GARCIA A20 LINE COUNTER -MITTARIUISTELUKELA Kahdella teräksisellä kuulalaakerilla varustettu uistelukela, jossa komposiittirunko ja -päädyt. Line Counter ja ruostumattomasta teräksestä valmistettu voimakampi.

-24 %

BERGLEY POWERBAIT VERTICAL -JIGISETTI

Paketti sisältää kaiken mitä tarvitset tehdäksesi itse kalastussettisi. Pulse shadeja eri kokoisina ja värisinä, erityisiä jigipäitä ja vielä vihkosen täynnä ammattilaisten neuvoja sekä vinkkejä.

B52 VAAPUT

Junior 60 mm, Kuha Ässä 120 mm, Kuha 90 mm,110 mm tai 120 mm Norm. 3,99

3 kpl

FISHERMAN TUPLALEIKARIPERUKKEET 3 kpl/ps

QUICK SNAP LUKKOLEIKARIT 6 kpl/ps Näppärät leikarit jigipäiden vaihtoon. Ei aukaistavia osia.

VITA SPOON RUOHIKKOUISTIMET Norm. 3,99

299 199 1000

3 kpl

VIRE LIPPAUISTIMET 10 g Norm. 3,99

1000

3 kpl

Lempäälä Ideapark, Lieksa, Lieto, Lohja, Loimaa, Loviisa, Masku, Mikkeli, Mäntsälä, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nivala, Nokia, Nummela, Orimattila, Oulu (Ideapark, Jukola, Kaijo, Toppila), Outokumpu, Paimio, Parainen, Pirkkala, Pori Icco, Porvoo, Raahe, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Salo Halikko, Sastamala, Seinäjoki, Siilinjärvi, Somero, Sotkamo, Suomussalmi, Kalastus-lehti | Kalamies.com Tammisaari, Tampere Lielahti, Tornio, Turenki, Turku Länsikeskus, Tuulos, Tuusula Hyrylä, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa (Porttipuisto, Tammisto, Varisto),3/16 Varkaus, Äänekoski. 7

TESTATUSTI

ERÄ-lehden (nro 1-2/2012) testissä Owner ST41BC koko 2/0 oli mitatulta lujuudeltaan yli

79%:a

vahvempi verrattuna seuraavaksi vahvimpaan kilpailevan merkin kolmihaarakoukkuun! Uskomatontako… ei vaan kylmää faktaa.

ST36BC, koot 3/0-20

UUTUUS!

OWNER KOUKUT

Erinomainen yleiskoukku kaikkeen kalastukseen. Aktiivi-kalamiesten suosikki sekä hauki-, kuha-, että taimenvieheissä. Noussut jo käsitteeksi!

Vaappukoukku STY-35MF

sh. 7.50 €

ST36RD, koot 3/0-20

Markkinoiden suosituinta huippukoukkua saatavana myös punaisen värisenä.

sh. 7.50 €

Teflonpinnoitettu huippukoukku erikoisesti vaappuihin. Kolmihaarojen epäsuhtainen väli tartuttaa eritoten vaapun keskikoukkuna huomattavasti paremmalla tartuntaprosentilla. Nyt mullistava teflonpinnoite, joka entisestään parantaa läpäisykykyä. sh. .50 € Koot 1-6.

MYÖS PUTKIPERHOKOUKUT!

ST41BC, koot 2/0-8

Erikoisvahvalankainen koukku suurimpien petojen pyyntiin. Isommat koot jerkkikoukuksi ja pienemmät esim. lohivaappuihin.

sh. 7.50 €

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

sh. 7.50 €

VAHVIN! 5130 sekä painotettu malli 5130W. Koot 8/0, 10/0 ja 12/0.

sh. 9.50 €

UUTUUS!

S-75, koot 1/0 ja 1

1-haarainen uistinkoukku. Monet taimenen kalastajat korvaavat 3-haarakoukun 1-haaraisella. Väsytystilanteessa ei yleensä irtoa koskaan.

S-61

Yksihaarakoukku. Koot: 5/0, 3/0, 1/0 ja 2.

sh. 5.90 €

sh. 4.50 €

5123 Yksihaarakoukku. Yleisongintaan ja siikamiehille huippukoukku. Varressa syöttiä paikallaan pitävät väkäset. Koot: 3/0-8. Nyt myös isot koot. Sis. 5-9 kpl.

sh. 4.90 €

5170 Tukevalankainen perhokoukku esim. hauen perhokalastukseen. Koot 4/0-1/0

sh. 6.50 €

5171 Stinger 1-haarainen lohikoukku. Koot: 1-5/0.

sh. 5.90 €

Lukkoleikarit, koot 0-4

Mikrolukko

Jättilukko

Kuulalaakeroidut lukkoleikarit kaikkein vaativimmille kalamiehille. Todella vahva lukko ja toimiva kuulalaakeri. Saatavana 2 kpl:n pusseissa.

UL-kalastukseen ja pilkintään soveltuva minikokoinen lukko kestää vetoa jopa 9 kg! Saatavana 4 kpl:n paketeissa.

Owner jättilukko esim. Norjaan suuntaaville kalamiehille. Koot: 1-4

sh. 6.50 €

OWNER KOUKUT

sh. 7.50 €

NYT MYÖS Beast koukku!

sh. 5.90 €

Pro Quality Better Price!

Markkinointi:

Nyt myös vaijerikoukut 2 kpl:n paketeissa! Koot: 2/0, 1/0, 1, 2 ja 4

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Pääkirjoitus 3/2016 Double trouble. Tommi Sirviön ja LPM-uistimien tekijän Jan Friströmin tyylinäyte hauenkalastuksessa viime syksyltä. Kuva Antti Zetterberg.

KALASTAA VOI MONELLA TYYLILLÄ

okaisella kalastuksen harrastajalla on oma tyylinsä kalastaa. Joku satsaa välineisiin tai veneeseen, kun taas toiselle ne voivat olla täysin sivuseikka. Heittotyylejäkin löytyy laidasta laitaan rauhallisesta kaaresta kiukkuiseen ruoskaisuun – uistimen tai perhon uittotyyleistä puhumattakaan. Kaikkia kuitenkin yhdistää rakkaus lajiin. Miten muuten sitä jaksaisi viettää tuntitolkulla kalastuksen parissa? Valitettavasti monia tyylejä löytyy myös siitä miten kaloja käsitellään tai ympäristöä kohdellaan. On ihan paikallaan ottaa välillä ruokakalaa kotiin sellaisista kannoista, jotka pyynnin kestävät. Nopeasti tainnutettu, verestetty ja asianmukaisesti säilytetty saaliskala osoittaa arvostusta, ei paitsi kalaa, niin myös ympäristöä kohtaan. Suhtautuminen välinpitämättömästi siihen, mitä kalaa pyydetään ja sen epämääräinen käsittely kertovat paljon kalastajasta ja hänen arvomaailmastaan. Jos kuvioon lisätään vielä luvatta kalastaminen ja roskien jättäminen kalapaikalle tai vesistöön, ei arvonantoa ainakaan täältä heru – oli saaliskala minkä kokoinen tahansa. Tänä keväänä Helsingin suosituimmilla kuhan jigipaikoilla nähtiin uskomatonta välinpitämättömyyttä. Jouduin kerran jo lähes käsirysyyn kun kehtasin huomauttaa naapuriveneelle alamittaisten kuhien suuresta määrästä. Käskettiin pitämään asia omana tietona tai muuten tulisi nenä kipeäksi. No, en pitänyt vaan soitin merivartiostolle, jonka tukikohta sijaitsee lyhyen venematkan päässä. Virkavalta saapuikin varsin nopeasti ja selvitti tilanteen. Ikävä välikohtaus, mutta niin räikeää toimintaa, että oli pakko puuttua asiaan. Kuulin jälkikäteen, ettei kalastajilla ollut edes lupia maksettuna. Onko paljon pyydetty maksaa 39 euron kalastonhoitomaksu ja käyttäytyä vesillä asiallisesti? Me vapaa-ajan kalastajat voimme omilla toimillamme näyttää esimerkkiä joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Lienee turha mainita kumpaa suuntaa suosittelen. Hyvää alkavaa syyskalastussesonkia kaikille,

Antti Zetterberg antti.zetterberg@krookmedia.fi

P.S. Luvat, liivit ja maltti mukaan.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

READY FOR THE FIGHT

Lisätietoa 16Certate kelasta löydät kotisivuiltamme daiwa-scandinavia.com Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Sisällys 3/2016 Syksyn harmaat päivät ovat kuin luotuja hauenkalastukseen. Kuva Janne Koivisto.

JULKAISIJA Krook Media Oy Nahkahousuntie 5 00210 HELSINKI puh. (09) 7268 0180 fax: (09) 7268 0181 www.krookmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Antti Zetterberg TOIMITUSSIHTEERI Mikey Sarelin TOIMITUS Ari Paataja Janne Koivisto Niko Satto

10 14 20 26 30 34 38 42 44 48 54 62 64 66 68 76 78 80 82 86 90 92 94 108 110 113 12

Pääkirjoitus Spinnerbait ei ole vain kausituote – Pasi Taponen Syksyn suuri meritaimen on valinta – Kari Lossi Haukiapina selästä – Niko Satto Uusia ajatuksia hauen sarkomatoosista – Juha Ojaharju Siima ja roskat tappavat vesistöissä – Antti Zetterberg Neko-rigaus – Juha Ojaharju Ajan hengessä, katse retropeiliin – Niko Satto WPC Hollanti – Ari Paataja Merikalastus keulasähkömoottorilla – Kristian Keskitalo & Anders Krus Laittaako lisäkoukku vai ei? – Peter Lahti Maan mainiot kalamiehet | Markus Ratinen – Ari Laine Maan mainiot kalamiehet | Matti Kettunen – Niko Satto Suomen Haukiseura Jurassic Lake – Jasper Pääkkönen Aliarvostetusta arvokalaksi – Sakke Yrjölä Pörje Parilla Patologit – Aki Janatuinen Vavan varressa Sami Seliö – Antti Zetterberg Vene-esittely Buster Scc – Antti Zetterberg Tekniikka | Taivasankkurin toiminta – Antti Zetterberg & Matti Jännäri EFTTEX 2016 – Antti Zetterberg Uutuudet & uutiset Uutta & kokeiltua – Niko Satto Mikeyn Perhokellari Mika Vornasen kolumni

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

AVUSTAJAT Tuomas Salusjärvi Mika Vornanen Janne Sullström Jouni Heimonen Jani Nieminen Kalle Paavola Jörgen Larsson Jani Helminen Hasse Härkönen Kristian Keskitalo Jasper Pääkkönen Mari Elal Kari Lossi Pasi Taponen Jens Bursell Juha Ojaharju Anne-Maarit Sepling Jyri Kuusisalo Kim Jaatinen Sakke Yrjölä Jukka Rapo Jaakko Varjokorpi Peter Lahti Aki Janatuinen Tuomas Peltonen Sami Pitkänen Santtu Poutanen Mika Nummisto Kimmo Mujunen Veikko Saikkonen Ville Lahikainen Jesse Hyväri KANNEN KUVA Janne Koivisto ILMOITUSMYYNTI Jerker Krook puh. 040-566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi PAINOPAIKKA Reusner SEURAAVA NUMERO Ilmestyy huhtikuussa 2017 PAINOS 30.000 kpl TILAAJAPALVELU IO Kustantajapalvelut OY Puh. 03-42465340 tilaus@kustantajapalvelut.fi

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Spinnerbait sopii myรถs syyskalastukseen. Kirjoittajan mairea hymy kertoo kaiken.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti PASI TAPONEN

Kuvat PASI TAPONEN & JANNE KOIVISTO

ei ole vain kausituote Käväisin viime lokakuussa onnistuneen haukireissun jälkeen tänä keväänä lopettaneessa Helsingin Sturenkadun Wirginiassa täydentämässä pientarvikevarastoja. Liikkeen omistaja Antti tervehti tuttuun tapaan heti ovelta ja kysyi kalakuulumisia. Fiilistelin edellisen reissun tapahtumat, maksoin ostokset pois ja kysäisin lähtiessäni miten spinnerbaitit liikkuvat kalastustarvikeliikkeessä? ”Noh, niitä myydään keväällä pari viikkoa ja loppuvuoden ne saavat roikkua piikissä odottaen kevättä”, Antti kertoi. Hän yllättyi, kun kerroin edellisen päivän kovimman haukivieheen olleen spinnerbait. Oikein markkinoitu vai väärin kalastettu?

Antin vastaus ei ollut mitenkään yllätys ja saman vastauksen saisi takuulla kuulla monelta kauppiaalta. Spinnerbaitit on markkinoitu kalastajille alkukesän vieheinä, jotka toimivat nousevan, harvan kaislan ja kasvuston sekaan heitettynä. Se toimii loistavasti kun hauki tankkaa kudun jälkeisen ajan matalassa, kunnes vesikasvusto on täysikasvuista ja vedet lämmenneet kesälukemiin. Tähän kalastustyyliin ei taida löytyä paremmin siihen suunniteltua viehettä. Spinnerbaitin voi heittää kasvuston sekaan ja aloittaa kelauksen heti sen osuessa veteen. Se kalastaa pintakalvossa kaisloihin ja kasvustoon tarttumatta,

Spinnerbaitin tartuttavuus ei ole sen vahvimpia ominaisuuksia. Siksi niihin kannattaa laittaa niin sanottu trailerikoukku yksi- tai kolmihaaraisena pitävyyttä parantamaan. Kuva Janne Koivisto. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Spinnerbait ei ole vain kausituote Joulukuinen, tyyni aamu. Harva kalamies tarjoaisi suurhauelle spinnerbaitia.

mikä muilla viehetyypeillä ei olisi mahdollista tai olisi vähintään haastavaa. Minä, kuten moni muukin, siirsin aiemmin spinnerbait-rasiani alkukesän jälkeen odottamaan seuraavaa kevättä. Spinnerbait-kalastus Suomessa

Spinnerbaitit tulivat markkinoille kovalla ryminällä 2010-luvun alkupuolella. Kalastus-lehdessä julkaistiin numerossa 1/2012 todella kattava artikkeli spinnerbaiteilla kalastuksesta. Varsinaista buumia spinnerbaitien ympärille ei kuitenkaan sanottavammin ehtinyt muodostua raskaiden kumivieheiden, haukishadien, vallatessa tilaa kalastajien pakeista. Spinnerbaitit ovat huomattavasti kevyempiä kuin haukishadit, mutta samat varusteet sopivat molempiin kalastustyyleihin. Märkänä se painaa helposti yli 70 grammaa ja suuren ilmanvastuksen omaavan uistimen heittäminen vaatii raskaan sarjan haukivavan. Kannattaakin pitää reissuilla aina mukana paria kolmea erilaista spinnerbaitia vuodenajasta riippumatta.

Kiinteä koukku on “hässäkän” sisällä piilossa. Tähän Svartzonkerin spinnerbaitiin kannattaa ehdottomasti lisätä trailerikoukku.

Viehesuunnittelun isot kompromissit

Spinnerbaitit on suunniteltu nimenomaan kasvuston sekaan heitettäväksi, mutta vieheen teho ei lopu dramaattisesti sen poistuessa kasvuston seasta. Vapaassa vedessä tai kaislan reunasta kalastettaessa spinnerbait houkuttelee haukia kuten muutkin vieheet paitsi että se antaa isomman efektin ja profiilin kuin moni muu viehe. Pyörivä lippa ja henkarimainen laaja rakenne muodostavat hauelle ärsyttävän kokonaisuuden.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Harvan silikonihameen sisältä näkyy kiinteä koukku. Pitävyys ehkä hieman parempi, mutta trailerikoukku on tässäkin tarpeellinen.

TARKKUUTTA KALASTUKSEEN

Kaksivärinen

BERKLEY FIRELINE TRACER BRAID

Vaativaan heittokalastukseen suunniteltu Berkley Fireline Tracer Braid on punottu siima, jossa siiman väri vaihtuu keltaisesta mustaan noin 80 sentin välein. • TARKKUUS: Havaitset siimassa tapahtuvat liikkeet nopeammin kahden värin ansiosta. • MUKAVUUS: Pyöreän profiilin ja pehmeän tuntuman ansiosta kalastat mukavammin kaikissa tilanteissa. • KESTÄVYYS: 8-dyneemakuituinen rakenne kestää kulutusta, tarjoaa mahtavan solmukestävyyden ja vetolujuuden. 17 www.berkley.fi

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Spinnerbait ei ole vain kausituote Huono tartuttavuus

Tartutuksen suhteen akilleen kantapäänä on rakenne. Spinnerbait on tehty paksusta teräslangasta ja siinä on paksulankainen kiinteä koukku. Tartutuksen parantamiseksi kiinteään koukkuun on yleensä pujotettu niin kutsuttu trailer hook eli jatkokoukku. Jatkokoukku on joko paljas tai varustettu bucktaililla, flashboulla, silikonihameella tai jigillä. Kalan tartuttamisen kannalta kiinteä rakenne on surkea, joten muut viehetyypit jyräävät spinnerbaitit vapaassa vedessä 6-0. Kasvuston seassa taas huonon tartuttavuuden antaa mielellään anteeksi, koska muut viehetyypit eivät kalasta siellä. Jatkokoukku taipuu kiinteen koukkuun nähden arviolta 20 astetta ja spinnerbaitin rungossa joustoa antaa vain henkarirunko. Sain ystäväni Hannun kanssa kokea tämän karvaasti. Tartutimme saman reilusti yli kymmenen kilon hauen puolen tunnin välein. Ensimmäisellä kerralla spinnerbait oli poikittain hauen suussa. Hauki avasi suun ja poikittain olevat koukutkin tulivat ulos. Toisella kerralla koukut eivät vain tarttuneet kunnolla ja kolmanteen kertaan hauki ei antanut enää mahdollisuutta. Hauki oli jo siirtynyt selkeästi kaislan ulkopuolelle syönnöstämään, joten tarvetta kiinteälle rakenteelle ei ollut. Tuskin kenellekään tulisi mieleen mennä heittämään meritaimenelle ruohosuojattua uistinta. Ei vaikka suojattuun koukun haaraan olisikin pujotettu toinen yksihaarainen koukku. Lopputulos päättyisi takuulla lukuisiin karkuutuksiin. Kalastus kylmässä vedessä antaa tulosta

Lähdin kokeilemaan kalakavereideni kanssa ennakkoluulottomasti spinnerbaitia muiden haukiuistimien ohella. Peliaikaa spinnerbaitit saivat ehkä hieman enemmän kuin perho, jerkit, vaaput ja haukishadit, mutta tapahtumia kertyi kiitettävästi. Alkusyksystä kalat usein tankkaavat merellä syvillä kaislikkoreunoilla, jolloin spinnerbaitia kannattaa tarjota kolmihaara-trailerilla kaislikon reunaan hitaasti uitettuna. Eli totutusta poiketen sitä voi myös uittaa todella hitaasti. Loppusyksystä vesien viilennyttyä hauet hakeutuvat matalaan harvan kaislan sekaan

Hitaasti uitettu spinnerbait petti tämänkin suurhauen viime syksynä.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Kaislat ovat osittain jään katkomia ja yksihaara-trailerilla varustettua koukkua voi huoletta heittää kaislan sekaan ja kaislan aukkoihin voi tarjota kolmihaara-trailerilla ryyditettyä spinnerbaitia. Viime syksynä oli päiviä, jolloin kalat eivät selkeästi kaivanneet isoa efektiä ja profiilia. Tilanne selvisi yleensä heti ensimmäisen tunnin aikana. Tällöin kannattaa heittää muita uistimia ja etsiä päivän ottikone perho-, jerkki-, vaappu- tai shad-rasiasta. Mutta silloin kun spinnerbait toimii, niin kannattaa pitää vavasta kovaa kiinni. Se on selkeästi isojen mammojen mieleen!

Spinnerbait ei ole vain kausituote

KOUKUTUKSET UUSIKSI JA KARKUUTUKSET NOLLIIN 1.

ähdin miettimään koukutusta uusiksi ison hauen tuplakarkuutuksen jälkeen ja muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen löytyi toimiva koukutustapa niin kasvuston sekaan kuin vapaaseen veteen. Koukuttamiseen käytetään samoja tarvikkeita kuin suosittujen shadien rigaamiseen. Mallikappaleena käytetään hyvin kalastavaa The Pig Spinnerbait 60 g Mediumia, jonka trailerkoukku on vakiona yksihaarakoukku, joka on varustettu uistimen sävyyn sopivalla jigipyrstöllä, 1. Flashbou on kiinnitetty yhdellä nippu-

siteellä, joka kannattaa kiristää ja sitoa ympärille kevlar-sidontalangalla vahvike. Voit myös varmistaa sen toisella nippusiteellä. 2. Käytän yksihaara-traileriin Tiemcon pit-

kävartista TMC911S -koukkua suurimmassa 4/0 koossa. Koukku kiinnitetään sidontapenkkiin, pohjustetaan kevlar-sidontalangalla ja koukun silmästä pujotetaan 3 cm pitkä vaijeriluuppi, joka päätetty kiristysholkilla.

3. Vaijeriluuppi sidotaan sopivalle etäisyy-

delle koukun silmästä, jotta vihreästä kumikuulasta pilkottaa vähän vaijerin luuppia läpi. Vaijerina kannattaa käyttää jäykkää 60-100 lbs vaijeria tai 7-säikeistä titaania. Sidos päätetään holkin kaikilta puolilta sekä lakataan pikaliimalla. Nyt trailerkoukkuun voi sitoa pyrstön ja pään. Voit myös kiinnittää flashbouhameen tai isomman sirppipyrstöisen jigin oman maun mukaan. Itse suosin kevyitä ja eläviä luonnonmateriaaleja. 4. Yksihaaratraileri kiinnitetään pujottamalla

kumikuulan läpi jätetty vaijeriluuppi koukun varteen. Kumikuula kiristää trailerkoukun tiiviisti ja antaa koukulle joustoa liikkua vapaasti toisin kuin trailerkoukun silmästä pujotettu koukku. Pidempi ja alemmas koukun varteen jäänyt koukku lisäävät spinnerbaitin kokoa ja parantavat tartuttamista oleellisesti kun vetopiste ei pääse vääntämään koukkua irti. 5. & 6. Kolmihaaratraileriin käytetään sa-

moja tarvikkeita kuin yksihaaraankin. Vaijeri luupitetaan toisesta päästä yhdellä holkilla ja pujotetaan uistinrengas tähän päähän. Etupuolen päähän kannattaa laittaa kaksi holkkia, jotta on enemmän tilaa kiinnittää eturunkoon lisää runkomateriaalia. Laadukkaaseen kolmihaarakoukkuun sidotaan häkilöitä, flahsbouta tai pujotetaan pieni jigipyrstö oman maun mukaan. Etupuolella sidotaan tai kiinnitetään oman maun mukaan karvaa, flashbou tai silikonihame. Valmis kolmihaa-

Tarvikkeistoa.

ratraileri pujotetaan koukun läpi ja lukitaan paikalleen kumikuulalla. 7. Kolmihaaratrailerilla varustettu spinner-

bait tartuttaa kalat uskomattoman hyvin ja välillä tuntuu, että kala tartuttaa itsensä vahingossa kun se pyörähtää spinnerbaitin lähellä. Pidän mukana molemmilla tavoin rungon sävyyn valmistetut trailerit, joita vaihdan vuodenajan ja kalastuspaikan mukaan.

”Lähdin miettimään koukutusta uusiksi ison hauen tuplakarkuutuksen jälkeen ja muutaman epäonnistuneen kokeilun jälkeen löytyi toimiva koukutustapa niin kasvuston sekaan kuin vapaaseen veteen.” Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Tämä tumma noin 7-8 kg taimen vapautettiin kuvauksien jälkeen. Kuva Kari Lossi.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti KARI LOSSI Kuvat KARI LOSSI & JANNE KOIVISTO

Syksyn suuri on valinta Tämä artikkeli on syksyinen jatko-osa numerossa 1/16 ilmestyneeseen Kevään suuri meritaimen on valinta – artikkeliin.

Syksy on tunnetusti meritaimenen kalastajan sesonkiaikaa. Jo vuosia aktiivit ovat valitelleet kalan pientä kokoa ja sitä, että joinain syksyinä mittakalaa ei löydy millään. Istutukset tehtiin 80- ja 90-luvulla suoraan mereen, jolloin suuretkin yksilöt pysyivät merellä koko sesongin, koska ne eivät osanneet hakeutua jokeen kutupuuhiin.

ykyisin kaikki istutukset tehdään jokiin ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun alueella luonnollinen lisääntyminen on paikoin merkittävää. Valtaosa suurista kutukypsyyden saavuttaneista ja hengissä selvinneistä taimenista vaeltaa syksyllä jokiin. Silloin kirkkaan ja syönnöksellä olevan taimenen saaminen on haastavaa, koska yksilömäärät ovat niin pieniä. Suuren taimenen käyttäytymisessä on kuitenkin havaittavissa selkeää logiikkaa, joten omalla tekemisellä voi onneksi vaikuttaa lopputulokseen. Elo-syyskuu

Käytännössä kausi voi kestää koko avovesikauden, mutta yleensä ensimmäiset taimenreissut tehdään elokuun loppupuolella. Useimmiten kalan tavoittaa ulkomeren uloimmilta luodoilta ja karikoilta. Elokuussa meren kasvillisuus ja ravintotilanne ovat rikkaimmillaan, joten suurellekin yksilölle riittää ravintoa. Elokuiset lämpötilat eivät suosi taimenta, joiden verisolut sitovat huonosti happea lämpimässä vedessä. Siksi ne käyvät matalassa vain lyhyitä hetkiä ravinnon perässä ja usein nämä hetket osuvat aamu- tai iltahämärään. Esimerkiksi Tanskassa kalastetaan taimenta kesäisin yöllä. Saaliiksi saatavat taiKutevia meritaimenia Helsingin Longinojalla. Hienoa kehitystä, jonka soisi tapahtuvan kaikissa rannikkomme virtavesissä. Kuva Janne Koivisto.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Syksyn suuri meritaimen on valinta Jos mahdollista, välillä kannattaa myös rantautua ja heittää veneellä heitetty ranta maalta käsin. Kuva Janne Koivisto.

Kalatapahtumia Viime syksynä Porvoon alueella toimi erityisen hyvin eräs pitkä ranta. Paikka on tyypillinen ison kalan ranta, jossa on noin kahden kilometrin matkalla kuusi hyvää matalikkoa tai lippaa, syviä kohtia silakoille ja turvaa suurtaimenille. Paikassa oli runsaasti kalaa noin kuukauden ajan ja lähes jokaisella kerralla siellä sai kontaktin isoon kolmen neljän kilon kalaan. Aina sinne mentäessä tiesi, että siinä on kalaa. Kyse oli vain siitä, että ovatko ne syönnillään ja löytääkö oikeat vieheet, jotta saa ne nappaamaan. Vain muutamalla kerralla kalat olivat niin hyvällä syönnillä, että ne ottivat kaikkeen mitä niille tarjottiin. Useimmiten kävi kuitenkin niin, että jollain oli siiman päässä toimiva väri tai uistintyyppi ja kaikille muilla oli hiljaista. Eräällä reissulla meitä oli kolme heittämässä ja vain yhdellä oli tapahtumia. Hänen onnistui saamaan yhdeksän kalakontaktia meidän muiden nollaa vastaan. Silloin toimi erittäin kovapotkuinen uistin, jollaista meillä muilla ei ollut pakissa. Jättiläisen karkuutus ja tuplatärppi

Muutama syksy sitten olimme syyskuussa kalassa parin kaverin kanssa. Saavuimme erään saaren kärkeen, josta toinen kavereista sai heti nätin 62 cm kalan ja mittauksien jälkeen jatkoimme kalastusta. Kohta toinen huutaa, että nyt on hyvä kala kiinni! Kala vaahdotti pinnassa ja näki, että nyt on tosi kyseessä. Kala otti pienen syöksyn kohti venettä ja hyppäsi todella lähellä meitä. Näky oli hyvin surrealistinen, sillä taimenella oli pituutta varovaisesti arvioiden noin metri. Se oli todella paksun näköinen ja peilikirkas. Valitettavasti kävi niin, että hypyssä uistimen uistinrengas petti ja kala pääsi pakoon. Toinen hauska tapahtuma osui kolme vuotta sitten. Elettiin marraskuun alkupuolta ja eräs saaren kärki jäi kovalla tuulella hiukan suojaan. Minulla nappasi kala ja se hyppäsi heti ilmaan, ja näin, että se oli vitosen luokkaa oleva taimen. Kaveri oli juuri ennättänyt heittää samaan kohtaan ja hänen vapansa alkoi sähköttämään ja näytti siltä, että meillä oli siimat ristissä. Sanoin hänelle, että pidä löysällä, jottei siimat katkea. Siinä samassa tismalleen samaan aikaan hyppäsi kaksi kalaa ilmaan, joista toinen oli ollut koko ajan kaverilla kiinni. Minun kalani karkasi, mutta kaveri sai kalansa ylös. Taimen painoi 4,7 kg.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Olosuhteiden ollessa kunnossa voi perhollakin onnistua nilkkavedestä.

menet ovat monesti tummia ja kutuun valmistautuvia. Uskon, että kirkkaista isoista taimenista suurin osa on ulkomerellä silakkaparvien perässä. Mitä pidemmälle syyskuu etenee ja vesi viilenee, sitä paremmiksi taimenen olosuhteet käyvät

Vielä syyskuussa ulkomeren ravintotilanne on niin hyvä, että suuren taimenen voi tavoittaa matalilta alueilta ravinnon perässä. Lisäksi sopivalla kelillä kalat alkavat oleilemaan pidempiä aikoja saalistusalueellaan, jolloin myös kalastajan mahdollisuudet paranevat huomattavasti. Loka-marraskuu

Lokakuussa veden lämpötilat alkavat olla optimit taimenen fysiologialle. Samalla suuren taimenen pääravinto eli silakka ja kilohaili alkavat siirtymään lähemmäksi mannerta. Käytännössä suurenkin yksi-

Monesti pöperökelillä isokin kala aktivoituu. Maisemakuva Janne Koivisto.

lön voi saada lokakuussa aivan ulkoluodoilta, kolmipiikkejä jahtaamasta tai ulkosaariston silakkapaikkojen läheisyydestä. Myös pienet taimenet alkavat kerääntyä matalikoille ja rakkoleväriutoille sankoin joukoin. Näissä paikoissa voit saada runsaasti pientä kalaa, mutta suuren saaminen on harvinaisempaa, koska useimmiten näiltä paikoilta puuttuu suuren pääravinto, silakka. Poikkeuksen tekee Viron, Latvian, Puolan ja Liettuan puroihin nousevat taimenet, jotka näyttävät viihtyvän rakkoleväriutoilla ja saalistavan suuresta koosta huolimatta runsaasti katkoja. Näitä kaloja on Suomenlahdelta saatavista taimenista noin 30 %. Eleettömän näköiset rannat voivat yllättää

Lokakuun loppupuoli ja marraskuu on mielestäni parasta suuren kirkkaan taimenen aikaa yksilömäärillä mitattuna. Silakkaparvet alkavat olla välisaaristossa, joten kalastus kannattaa keskittää sinne. Parhaimpia paikkoja on yhdistänyt se, että ne ovat usein todella pitkiä alueita, paikoin yli 15 metriä syviä ja eleettömiä rantoja, jotka keräävät silakkaa. Alue vaatii kuitenkin muutaman matalikon tai lipan, johon kalastus kannattaa keskittää. Taimenet saalistavat suurimman osan ajasta syvällä silakoita, mutta käyvät välillä pyörähtämässä matalassa, jolloin niitä on myös mahdollista saada saaliiksi. Suurten saarien virtaavat silakkapitoiset välit ovat mainioita suurtaimenpaikkoja, mutta ne vaativat muutaman kiintopisteen, joihin keskittää kalastus.

Tämä kala löytyi keskeltä silakkaparvea, neljän metrin syvyydestä.

Joulukuu

Kovimmat myrskyt osuvat useimmiten marraskuun loppuun ja joulukuulle. Kovat tuulet saattavat ajaa pääravinnon syvälle avomerelle, jopa viikkokausiksi ja sekoittaa pakan totaalisesti. Myrskyt voivat myös avata aivan toisenlaisia näkymiä, sillä ne voivat kasata kolmipiikkiä, silakkaa ja tuulenkalaa tyynemmälle puolelle, jolloin pienellä alueella voi olla runsaasti ravintoa ja suurempaakin taimenta. Itse olen pitänyt kovien myrskyjen takia joulukuuta hankalimpana aikana saada suuri taimen siiman päähän.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Syksyn suuri meritaimen on valinta

Mustalla feidattu hopea-musta ei ehkä ole kovin näyttävän näköinen, mutta todella tehokas viehe.

Lippa on varsinkin alkusyksyllä lämpimämmässä vedessä toimiva.

”On helppo tyytyä niihin paikkoihin, josta tulee pientä kalaa paljon. Suurtaimenpaikkojen etsiminen on työlästä ja aikaa vievää puuhaa, mutta kannattavaa.” Henkinen kantti

Valkopohjaiset värit toimivat erittäin hyvin syksylläkin. Kuvan kelta-valkoisella uistimella tuli 2014 syksyllä 6,1 sekä 4,8 että 3,2 kg taimenet.

Hiukan tummemmalla kelillä eri luu ja keltaiset sävyt maistuvat taimenille.

Uistinvalinnat syksyyn Kaikista tärkeintä on luottaa siihen uistimeen mitä käyttää ja miten sitä käyttää. Itse olen nykyisin pyrkinyt pitämään värivaihtoehdot suhteellisen kapeana. Alkusyksystä valoa on suhteellisen paljon ja useimmiten kirkkaana päivänä siiman päässä on valkopohjainen tai jokin hillitty hopeapohjainen väriyhdistelmä. Pilvisenä päivänä saa olla hiukan väriä ja silloin heittelen usein jotain luunkeltaista värisommitelmaa tai hopeamustaa. Myös vahvat hohtavat hopeakiteet pelaavat hyvin. Lippaa kannattaa tarjota aktiivisesti alkusyksyllä. Valo vähenee radikaalisti marraskuun loppupuolelle mentäessä, jolloin myös räiskyvän värisillä vieheillä tulee kaloja. Minulle loppukauteen ylivoimaisesti paras uistin on ollut E.V.Trutan tumma hopeamusta. Tässä värissä hopean päälle on maalattu ohut kerros mustaa, jolloin yleisolemus on tosi tumma. Salaisuus on helmiäisvalkoisessa mahassa, joka välähtää houkuttelevasti uistimen pyörähtäessä. Keväällä vaappu on ison kalan herkkua, mutta jostain syystä syksyllä saalis on jäänyt vaatimattomaksi. Myös uintityypillä saattaa olla juuri se ratkaiseva merkitys. Perinteisesti alkukauteen on käytetty vähän kovemmin potkivia ja vilkkaita uinteja. Saman asian ajaa kovaa kelattava vähän vähemmän potkiva uistin. Loppukauteen myös ison kalan saattaa saada aivan matalalta lipalta tai karikolta. Tällaisessa tilanteessa puikkotyyppiset uistimet ovat vailla vertaa, koska niitä voi uittaa hitaasti kankeille kaloille matalassa.

On helppo tyytyä niihin paikkoihin, josta tulee pientä kalaa paljon. Suurtaimenpaikkojen etsiminen on työlästä ja aikaa vievää puuhaa, mutta kannattavaa. On tärkeää luottaa intuitioon ja etenkin toistoihin, sillä paraskin paikka on usein tyhjä. Kaiken lisäksi parhaat suurtaimenpaikat ovat usein sellaisia, joista tulee niukasti pienempää kalaa. Kohdealueen valinnasta

Taimenen kalastuksessa on paljon muuttuvia tekijöitä. Ei välttämättä riitä, että tuuli käy juuri sillä hetkellä mukavasti tiettyyn paikkaan. Itse pyrin käyttämään hyödyksi lähiaikoina vallinneita olosuhteita. Pitkään jatkuneet samantyyppiset olosuhteet, esimerkiksi sama tuulen suunta ajaa ravintoa tietyille rannoille ja vaikka olosuhteet muuttuvat, niin kalalla kestää joskus pitkäänkin etsiä oikeita olosuhteita ravinnon suhteen. Juuri tällaiset olosuhteet ovat kaikkein haastavimpia varsinkin pitkiin, tuulen jakaviin rantoihin ja tällöin kalastus kannattaa keskittää isompiin saariin, koska kalat pysyttelevät niiden lähettyvillä tuulen suunnasta riippumatta. Pohdintoja

Usein vaikuttaa siltä, että suuremmat kalat ovat kerääntyneet syönnöstämään jollekin laajahkolle alueelle. Toisena vuonna samoilta paikoilta ei tunnu irtoavan mitään järkevää. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että suuret massat viettävät hyvinkin pitkiä aikoja jollain tietyllä alueella, mikäli ravintoa vaan riittää ja olosuhteet pysyvät hyvinä. Merellä kannattaa seurailla luonnon tapahtumia ja soveltaa näkemäänsä käytännössä. Jos jollain alueella on muihin alueisiin nähden paljon silakkaa tai kolmipiikkiä, niin siellä on ennemmin tai myöhemmin isoja taimenia niitä jahtaamassa. Kyllä ison kalan voi saada käytännössä mistä vaan, mutta ”pitkässä juoksussa” satsaaminen ison kalojen paikkoihin kannattaa. Ajattele kuin kala. Tämä kala tuli kahden saaren välistä, jossa on usein massoittain silakkaa. Samaisesta paikasta on tullut suuria kaloja 12 metrin syvyydeltä, keskeltä väylää.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

TESTED TOUGH WHERE THE ONLY THING WETTER THAN THE RAIN IS THE SNOW.

Columbia Sportswearin kotikonnuilla Portlandissa ei ole vain kylmä. Siellä on märkää. Siksi meidän ei tarvinnut lähteä merta edemmäs kalaan testataksemme uutta OutDry Extreme Gold -takkia. Se on kaikki mitä odotat untuvatakilta, ja lisäksi OutDry Extreme vedenpitävä teknologia pitää sinut täysin kuivana. Kun sääennuste lupaa lunta, vettä tai mitä tahansa siltä väliltä: tämä on ainoa takki jonka tarvitset. Lue lisää: Columbia.com #TESTEDTOUGH

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

LĂ¤hes yhdeksĂ¤nkiloinen hauki iski Juhanin sammakkoon pusikosta.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO, TUOMAS PELTONEN & TANELI LAULAJAINEN

Kun tyynenä ja vaikeana haukipäivänä kaivaa rasiastaan liilahopeisen taimenlusikan saa osakseen joko sylintäydeltä sääliä tai kohtalaisen tukevaa vinoilua. Kun sinä vaikeana päivänä kaivaa liilahopeisella taimenlusikalla enemmän ja isompia kaloja kuin muu venekunta yhteensä, vastavinoilu on tuplasti hauskempaa. Osa vaikeiden haukipäivien vaikeudesta johtuukin vavan kuivemmasta päästä.

hminen, hauenkalastaja ainakin, on jääräpäinen olento. Kun se on saanut päähänsä, että isoja haukia kuuluu kalastaa vaikkapa Buster Jerkillä tai Big McRubberilla, se myös heittää niitä. Monena sellaisenakin päivänä, kun kyseinen viehe on kertakaikkisen väärä vallitseviin olosuhteisiin. Aidosti vaikeita haukipäiviäkin on, mutta ainakin osan vaikeista haukipäivistä voi muuttaa hyviksi astumalla oman haukipakkinsa ulkopuolelle. Lusikka

Lusikka on ehkä unohdetuin haukiviehe ja vieläpä aivan syyttä. On nimittäin päiviä, jolloin lusikka on aivan ylivoimainen – esimerkiksi sellaisena kun hauet ovat salakkaparvien perässä. Vaikka omia esimerkkejäkin riittää, silti rautoja tulee aivan liian harvoin otettua esiin vieherasiasta silloin kuin pitäisi. Syksyllä 2001 järjestettiin Suomen Haukiseuran ensimmäinen syysreissu Houtskarissa. Päivä oli peilityyni ja aurinkoinen, ja kala söi todella nihkeästi. Oman veneeni keulassa kalastanut Mikael sai kutakuinkin puolet koko porukan päiväsaaliista yksinään. Ja millä vieheellä! Pienellä ja kirkkaalla Smeds 00 -lusikalla. Muutama vuosi sitten olimme puolestamme Velkuan saaristossa kolmen hengen voimin. Saimme aamupäivän aikana kalan sieltä, toisen täältä. Selvää syöntiä tai selvästi muita parempia vieheitä ei löytynyt. Kunnes keksin kokeilla vihreä-hopeista Kuusamo Suurhaukea. Sain

Jos kaislikon edusta on tyhjä, ehkäpä joulukuinen hauki on kaislikon sisällä…

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Haukiapina selästä Aikaisin keväällähän lusikka ei toimi, koska se on liian vilkas. Paitsi että toimii. Kuva Taneli Laulajainen.

yli puolet päivän kaloista sillä. Keulamiesten jerkki- ja kumirasiat rapisivat, mutta lusikankaatajaa ei löytynyt eikä ylpeys antanut periksi lainata kipparin rautoja. Sammakko

Kevät 2015 ei myöskään ollut turhan helppo ainakaan niinä päivinä kun itse pääsin vesille. Taoimme tuttuja ja hyväksi tunnettuja kaislikonreunoja ja kutulahtien suualueita jos jonkinlaisilla vieheillä. Kaloja tuli harvakseltaan, mutta suurista ei juuri saatu havaintoja. Eräänä iltana, vielä selvästi ennen varsinaista kutua, olimme kaverini Mikan kanssa taas etsimässä haukia. Ilta tuntui yhtä vaikealta kuin edeltävätkin reissut. Päädyimme matalaan lahteen, joka on niin täynnä ärviää, ettei sitä pysty järkevästi kalastamaan oikein millään vieheellä. Paitsi Tournament 28

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Joskus kudun jälkeinen hauki löytyy spinnerbaitilla matalimmasta mahdollisesta tynkäkaislasta.

Haukiapina selästä Kuusamon Suurhauki. Melkein uusi ja toinen, joka on parina päivänä pitänyt muuta venekuntaa pilkkanaan.

Vaikean päivän haukivieheitä: spinnerbait, kirkas lusikka, kumisammakko ja jigi.

Baitsin Kikker Frogilla. Saimme huomattavan määrän tärppejä sekä kaikki illan ylöstulleet kalat aivan matalasta, kasvillisuuden päältä oranssimustalla ja punavalkoisella sammakolla. Joukossa oli myös yksi suurhauki, 106-senttinen ja 9,7-kiloinen mölli. Parikymmentä kalatapahtumaa ”nollapaikoilta”

”Taoimme tuttuja ja hyväksi tunnettuja kaislikonreunoja ja kutulahtien suualueita jos jonkinlaisilla vieheillä.”

Syksyllä olimme Tuomaksen kanssa yrittämässä taimenta, mutta saimme vain kolme haukea (niin, niillä lusikoilla!). Kun taimenta ei kuulunut, lähdimme etsimään haukea. Tapojemme orjina heitimme haukipaikoilla ”oikeita” haukivieheitä emmekä saaneet yhtään. Päädyimme ajamaan kaislikon sisällä olevaan aukkoon, josta paukutimme kumisammakoilla parisenkymmentä kalatapahtumaa. Vaikka ylöstuloprosentti ruohosuojakoukulla on verrattain pieni, mieluummin sitä kalastaa tapahtumia kuin kokonaan tyhjää. Samoissa paikoissa voi tietysti käyttää myös spinnerbaitia eli henkarilippaa. Sammakon rinnalla siinä on muutama miinuspuoli. Se on märkänä epämiellyttävä heitettävä ja älyttömän raskas kelattava. Lisäksi se on kylmiin vesiin aika vilkasliikkeinen, eikä sitä oikein kärsi pysäytellä kuten sammakkoa. Joskus taas sen välke ja

”Think like a fish” (ajattele kuin kala) – usein se toimii! Kuva Tuomas Peltonen.

voimakas liike herättävät passiivisen kalan. (Lue lisää spinnerbaitista Pasi Taposen artikkelista muualta tästä lehdestä). Viehelaatikon ulkopuolelle

Jigikalastuksesta innostunut kaverini Juhani onnistuu kerta toisensa jälkeen yllättämään kaivamalla tavallisen kalajigin sillä hetkellä kun muut jynssäävät tyhjää perushaukivieheillä. Varsinkin syvemmistä reunoista tapahtumia tulee silloinkin kun itse kuvittelee kalastavansa kaivossa. Ja montako kertaa omassa arsenaalissani on niinä alkukevään tai loppusyksyn viileinä haukipäivinä ollut jigejä… ei ikinä! Kun sanonnan mukaisesti ”astutaan laatikon ulkopuolelle”, pyritään katsomaan esimerkiksi omaa työtehtävää jostain toisesta näkökulmasta. Myyntimies voi vaikkapa yrittää nähdä työnsä asiakkaan silmin. Tämä sanonta pätee hyvin vaikeaan haukipäivään. Kun astutaan ”oman viehelaatikon ulkopuolelle”, otetaan mukaan niiden tavanomaisten jerkkien ja kumien lisäksi mukaan vaikkapa lusikoita ja lippoja. Tai perusvaappujen sijaan jigi ja spinnerbait. Viehelaatikkonsa ulkopuolelle astuva voi nimittäin onnistua muuttamaan useammankin nollareissun kaloiksi. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Sarkomatoosikasvaimet hauen iholla eivät ole kovin mieltä ylentävä näky. Ilmeisesti tauti ei kuitenkaan ole kovin tappava, sillä moni kalamies on kertonut saaneensa sarkomatoosista parantuneita haukia. Kuva Teemu Koski.

Uusia ajatuksia HAUEN SARKOMATOOSISTA Sarkomatoosikasvaimia kantava hauki voi olla hyvin epämiellyttävän ja sairaan

näköinen. Perinteisesti on neuvottu, että tällainen saalis tulee tappaa ja haudata maahan. Osa hauenkalastajista toimii kuitenkin toisin ja vapauttaa sairaat kalat. Mitä tässä on takana? Teksti JUHA OJAHARJU Kuvat TEEMU KOSKI JA JUHA OJAHARJU

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

arkomatoosi on Esox lymphoma -nimisen retroviruksen aiheuttama sairaus, jonka näkyvimpänä oireena on haukien iholla olevat kasvaimet. Kasvaimet ovat kooltaan keskimäärin 2-10 cm ja väriltään kelta-oranssi-punaisia. Kasvaimia voi näkyä lähes missä tahansa hauen iholla ja niitä voi olla myös sisäelimissä.(5) Lämpö ohjaa viruksen toimintaa

Kasvaimet muodostuvat lähes kaksi kertaa tavallista suuremmiksi muuttuneista lymfosyyteistä eli imusoluista.(7) Virus on aktiivisimmillaan, kun veden lämpötila on 17 astetta. Sarkomatoosin vaivaamia haukia voi kuitenkin tulla vastaan jo hyvin aikaisin keväällä, sillä virus saavuttaa 80% aktiivisuuden jo veden lämmettyä viiteen asteeseen.(5) Jos vedet lämpenevät kesähelteiden aikaan reilusti yli kahteenkymmeneen, alkaa viruksen viihtymisraja tulla vastaan ja sarkomatoosikasvaimet muuttuvat pienemmiksi. Suomessa sarkomatoosia tavataan vain merialueella elävissä hauissa, yleisimmin Helsingin ja Uudenkaupungin välisellä saaristovyöhykkeellä.(6) Tautia näkyy pääasiassa vain sukukypsillä hauilla, mikä viittaa siihen, että se leviää kutuaikana ihokosketuksessa. Sarkomatoosi on koirashauilla 2,5 kertaa yleisempi kuin naarailla.(7)

”Kasvaimet ovat kooltaan keskimäärin 2-10 cm ja väriltään kelta-oranssi-punaisia. Kasvaimia voi näkyä lähes missä tahansa hauen iholla ja niitä voi olla myös sisäelimissä.” Hauen käsittelyssä käytettävien välineiden desinfiointiin ei ole erityistä syytä vaikka välillä terveiden kalojen ohella käsiteltäisiin sarkomatoosia sairastavaa kalaa. Kuvissa terve hauki. Kuvat Juha Ojaharju.

Sarkomatoosikasvaimet koostuvat pääosin siihen virranneista suurentuneista lymfosyyteistä eli imusoluista. Kuvat Teemu Koski. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Uusia ajatuksia HAUEN SARKOMATOOSISTA Onko virallinen ohjeistus sarkomatoosia sairastavan hauen tappamisesta ja hävittämisestä liioittelua? Onko parempi, että kalastaja ei puutu luonnon kiertokulkuun ja antaa luonnonvalinnan toimia ja edetä omalla painollaan. Eli onko fiksuinta vapauttaa sarkomatoosikasvaimia kantava hauki, vai voiko sairaan hauen vapauttaminen aiheuttaa vahinkoa muille hauille tai koko haukikannalle? Koska en itse ole kalatautien asiantuntija, päätin ottaa yhteyttä henkilöön, joka työskentelee ammatikseen kalatautien parissa. Perttu Koski toimii erikoistutkijana Evirassa Oulussa. Esitin hänelle seuraavat kysymykset sarkomatoosista. 1. Moni hauenkalastaja kertoo saaneensa haukia, joilla sarkomatoosikasvaimet ovat hävinneet tai juuri parantumassa. Kuinka vaarallinen tauti sarkomatoosi on hauelle? 2. Perinteinen ohje on, että jos saa sarkomatoosia sairastavan hauen, tulisi se tappaa ja kaivaa maahan. Onko se mielestäsi tarpeellista? 3. Nykyään moni hauenkalastaja vapauttaa saaliskalansa takaisin uimaan, myös sarkomatoosikasvaimia kantavat hauet. Mitä mieltä olet sarkomatoosikasvaimia kantavien haukien vapauttamisesta? 4. Pitääkö sarkomatoosikasvaimia kantavan hauen käsittelyssä käytetyt välineet pestä tai desinfioida, että tartunta ei leviäsi niiden välityksellä terveeseen kalaan? Esimerkiksi pihdit, haavi ja vapautusmatto? Entä kädet? Perttu Koski vastaa:

”En tiedä tutkimuksia taudin vaikutuksista haukipopulaatioihin. Tuntuu kuitenkin aika epätodennäköiseltä, että päästämällä sarkomatoosia sairastavat kalat takaisin mereen, erityisesti vahvistettaisiin haukikantoja. Vapaa-ajankalastajien tarkoitus vapauttamisessa kuitenkin lienee toive isommista saaliskaloista joskus myöhemmin”, hän sanoo. “Sarkomatoosia sairastavien haukien osuus saaliista lienee kuitenkin aika pieni, kirjallisuus mainitsee noin 5-20% haukien sairastavan sitä ja varmaan pienempiäkin esiintyvyyksiä on jopa Saaristomerellä. Voisiko ajatella, että koska emme tiedä taudin merkityksestä, sovellettaisiin tuota Åbo Akademin antamaa yleissääntöä niin, ettei sairaita kaloja vapautettaisi? Vapauttamisen tuomaa saaliskalojen määrän kasvua ei varmaan sitäkään ole juuri sarkomatoosin osalta osoitettu ja sairaiden haukien poisto merestä ei kuitenkaan kokonaisuuden ja tulevaisuuden kannalta suuria ongelmia aiheuta”, Koski mainitsee. Hän sanoo, että sarkomatoosia pidetään lähinnä retrovirusten aiheuttamana infektiona, jätevesien vaikutuksesta esiintymiseen on myös spekuloitu. “Pohjois-Amerikassa paikoin yleisenä esiintyvästä valkosilmäkuhan retroviruskasvaimesta löysin seuraavan infosivun: www.dnr.state.mn.us/fish_diseases/dermalsarcoma.html. Siinä kehotetaan hävittämään kalojen perkuujätteet yhteiskuntajätteen mukana. Tuon Åbo Akademin suositus hautaamisesta lukisin kuitenkin vähän samalla tavalla, varmaan on ajateltu tilannetta, jossa kalastaja käsittelee saalistaan jätehuollon ulkopuolella. Hauen syömisellehän ei estettä ole”, Koski sanoo. “Retroviruksia pidetään kohtalaisen herkkinä korkeille lämpötiloille. Kalojen taudinaiheuttajat ovat lisäksi yleensä vielä enemmän kylmässä viihtyviä kuin ihmisen (esimerkiksi HIV-virus kuuluu retroviruksiin). Minusta ei ole erityistä syytä ahdistaa hauen vapakalastajia välineistön desinfektiovaatimuksilla. Mutta mikäpä estää panemasta virveleitä ja uistimia saunan lauteille lämmityksen ajaksi. Uistimet pitää kuitenkin muistaa ottaa pois ennen saunomista! Ehkä sittenkin vasta jälkilöylyihin...(8)”, Koski naurahtaa. Pohdintaa sarkomatoosista

Näyttää vahvasti siltä, että tiede ei tällä hetkellä pysty yksiselitteisesti vastaamaan hauenkalastajia mietityttäviin kysymyksiin sarkomatoosista; aiheesta ei yksinkertaisesti ole riittävästi tutkittua tietoa. Tässä olisi varmasti jollekulle gradun tekijälle kiinnostava aihe. Tutkimustiedon puuttuessa, täytyy kalamiehen sarkomatoosia sairastavan hauen saadessaan vain toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. 32

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Perinteinen ohjeistus

Äbo Akademin Kalaterveyttä-nettisivustolla neuvotaan sarkomatoosia sairastavan hauen saajaa seuraavasti: ”Jos saaliiksi saadaan sairaita haukia niitä ei tule heittää takaisin veteen koska tauti voi tarttua toisiin kaloihin. Ne voi haudata maahan tai laittaa kompostiin.”(1) Vastaavanlaisen ohjeistuksen antaa myös länsinaapurimme Ruotsin valtiollinen eläinlääkintälaitos omilla nettisivuillaan.(2) Käytännössä lähes kaikki viralliset ja vähän epävirallisemmatkin tahot tuntuvat olevan asiasta yhtä mieltä. Jopa Suomen Haukiseura neuvoo tappamaan sarkomatoosia sairastavan kalan ja hautaamaan sen maahan.(3) Asia vaikuttaa siis selvältä, mutta sitä se ei välttämättä ole. Uutta ajattelua

Kaikki haukiasiantuntijat eivät ole edellä esitetyn perinteisen näkemyksen kanssa samaa mieltä. Yksi näkyvimmistä toisinajattelijoista on ruotsalaisessa Sportfiskarna-järjestössä työskentelevä kalabiologi Tobias Fränstam, joka tunnetaan myös intohimoisena hauenkalastajana. Tobias vapauttaa sarkomatoosiin sairastuneet hauet siinä missä terveetkin, eikä näe mitään syytä tappaa sairastunutta kalaa. Syyksi hän kertoo, että kyseessä on aivan tavallinen haukien virus, jota on aina hauissa ja haukikannoissa. Välillä virus on yleisempi ja se tarttuu moniin haukiin. Viruksen yleistyessä osa hauista kuolee, mutta ne jotka parantuvat ovat vastustuskykyisempiä ja näin tauti taas harvinaistuu, kunnes se taas joidenkin vuosien kuluttua yleistyy. Sarkomatoosin yleisyys etenee siis sykleissä.(4)

”Kyseessä on aivan tavallinen haukien virus, jota on aina hauissa ja haukikannoissa. Välillä virus on yleisempi ja se tarttuu moniin haukiin.”

Uusia ajatuksia HAUEN SARKOMATOOSISTA Lähteet 1. Kalaterveyttä – lymfosarkooma eli sarkomatoosi. web.abo.fi/instut/fisk/Fin/Ovrigt/lymfosarcom.htm 2. Sveriges veterinärmedicinska anstalt. Lymfosarcom hos gädda, sv.wikipedia.org/wiki/G%C3%A4ddsarkom 3. Suomen Haukiseura – sarkomatoosi eli lymfosarkooma, www.suomenhaukiseura.fi/2014/02/tavallisimmat-sairaudet-ja-loiset/ 4. Gäddfiske med Tobias Fränstam - Lite djupare…, youtu.be/LIYom5XybDg 5. Gäddsarkom, https://sv.wikipedia.org/wiki/ G%C3%A4ddsarkom 6. Hannula P. ja Kuikka S. Hauki – Kalastus ja elintavat, WSOY 1985 7. Aman, M.R, University of Miami 1995, A Recent Review of Retroviral Diseases of Fish and Suggestions for Future Research, www.aoml.noaa.gov/general/lib/ CEDAR_files/cedar92.pdf 8. Koski P. Erikoistutkija, Evira. Sähköpostihaastattelu 9.6.2016

Faster - Kalastus-lehti nro 3 - 210x140 mm - DLSarkomatoosi 10.8. näyttäisi Suomessa esiintyvän pääosin lounaisilla merialueilla.

FAS TER - K A LASTAJAN VALINTA.

+ HONDA BF80 Pakettihinta

27 600 €* (sh. 30 390 €) + HONDA BF80

+ HONDA BF100

Pakettihinta 33

800 €* (sh. 36 690 €)

Pakettihinta 30

900 €* (sh. 33 290 €)

Pakettihinta 22

+ HONDA BF50

200 €* (sh. 23 990 €)

* Hintoihin lis ät ään paik k ak unt akoht aiset toimit u sk ulu t. Pidät ämme oikeud en hintojen muu tok siin. Hinnat sisält ävät alv:n 24% .

FASTER - AITO, OIKEA ALUMIINIVENE.

w w w . f a s t e r. f i Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG Kuvitus URMAS TUOMINIEMI

Tunnettu siianongintapaikka Helsingissä keväällä. Tämä siimasoppa oli vain yksi kymmenistä mytyistä, joita raivoissani keräsin paikalta.

Vaikka Suomea markkinoidaan puhtaana maana, ja sitä se suurimmalta osalta vielä onkin, on meillä vielä paljon tehtävää etenkin rantojen ja kalastuspaikkojen siisteyden suhteen.

alastelin tänä kesänä poikkeuksellisesti eri puolilla maata, niin järvillä kuin merelläkin ja tyrmistyin miten paljon roskaa löysin suosittujen kalastuspaikkojen ympäriltä. Yhteisenä tekijänä olivat kivien väliin tai pusikoihin jemmatut tyhjät oluttölkit, uistinpakkaukset, kertakäyttögrillit sekä siimasyheröt että muovipussit. Ei epäilystäkään, etteivätkö asialla olisi olleet kalastuksen harrastajat. Asenteissa vikaa

Roskaaminen on lain mukaan yksiselitteisesti aina rikos, josta pitäisi seurata reilu sakko tai törkeimmissä tapauksissa vankilaa. Suo34

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Kalastajien jätteitä suositulla pohjaonkipaikalla.

SIIMA JA ROSKAT TAPPAVAT VESISTÖISSÄ

Kanadanhanhi on sotkeutunut vanhaan siimaan. Onneksi tämä lintu pääsi asianmukaiseen hoitoon ja pääsi vapauteen terveenä.

messa asiaa kuitenkin katsotaan läpi sormien. Asiaa vähätellään eikä pidetä minään. Koska viranomaisilla ei ole kunnolla resursseja valvoa yksittäisen ihmisen tekemää roskaamista, jää vastuu jokaiselle itselleen. Valitettavasti moni ei edelleenkään viitsi viedä mukanaan omasta toiminnastaan aiheutuneita roskia. Olin ajatellut, että metsäkaatopaikat ja roskien jättäminen niille sijoilleen olisivat jo katoavaa kansanperinnettä. Valitettavasti tämä ”perinne” on edelleen voimissaan eikä ole väliä missä päin maata ollaan. Metsistä ja rannoilta löytyy edelleen vanhoja sohvia, polkupyöriä, telkkareita, vanhoja akkuja ja ties mitä muuta sekalaista romua. Jopa avomerellä olevan Helsingin Tammakarin keskeltä löytyy iso sohva. Käsittämätöntä. Kalastajien luulisi olevan kiinnostuneita rantojen ja kalapaikkojen siisteydestä, mutta näkemäni perusteella näin ei taida olla. En pysty ymmärtämään, miksi samaan aikaan vaahdotaan kalakantojen tilasta ja pyydä & päästä -kalastuksesta kun sitten kalassa ollessaan veteen tai rantaan lentää sujuvasti tupakantumppi, sotkuun mennyt siimasyherö tai evässämpylän kääre.

Nauvon vierasvenesataman antia.

Linnut ja kalat kärsijöinä

Kalastajien roskista aiheutuu linnuille ja kaloille monenlaista haittaa. Hyvänä esimerkkinä ovat veteen heitetyt tupakantumpit eli käytännössä filtterit. Linnut voivat kuolla niitä syötyään, sillä ne tukkivat niiden ruoansulatuksen. Yhden tupakantumpin hajoaminen pieniin osiin kestää keskimäärin 1,5 vuotta makeassa vedessä ja noin kolme vuotta merivedessä.

Kalastajat ovat “kunnostautuneet” erityisesti siimojen suhteen

Siima on vesistössä lähes ikuinen ja erittäin paha haitta. Pidemmät siimamäärät kietoutuvat helposti lintujen siipiin ja jalkoihin. Ne toimivat myös kaloille erittäin tuskallisen kuoleman aiheuttajina takertumalla eviin. Pienemmät siimanpätkät päätyvät pahimmassa tapauksessa linnunpesän rakennusaineeksi tai lintujen vatsaan. Ei luulisi olevan iso Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

SIIMA JA ROSKAT TAPPAVAT VESISTÖISSÄ

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

SIIMA JA ROSKAT TAPPAVAT VESISTÖISSÄ

vaiva kerätä sotkuun mennyttä siimaa taskuun ja tiputtaa sitä lähimpään roskikseen. Rantojen ja vesien roskaantumisella on näköhaittaa vakavampia seurauksia

Mereen tai järveen päädyttyään erilaiset muovit eli osaltaan myös kalastajien siimat, muuttuvat ajan kuluessa pieneksi mikroroskaksi. Tupakantumppikaan ei käytännössä häviä vesistöstä mihinkään, se vain muuttaa muotoaan hajoamalla mikrokokoon. Muoveissa paljon on eliöille haitallisia kemikaaleja, kuten muovinpehmentimiä ja muita yhdisteitä. Lisäksi muovinen mikroroska kerää itseensä muita haitta-aineita ja tämä kaikki kulkeutuu ravinnoksi pyydettävien kalojen ja äyriäisten kautta ihmisiin. Maailman valtamerissä on jo useita valtavan kokoisia mikroskooppisen pienistä muovinpalasista muodostuneita jätelauttoja merivirtojen pyöriteltävinä. Tunnetuin näistä on Tyynenmeren jätepyörre. Se on valtava pyörivä roskalautta, joka koostuu muun muassa muovipusseista ja muovipulloista. Sen on arvioitu olevan jopa kuusi kertaa Ranskan kokoinen. Koska jätepyörre sijaitsee merivirtojen risteyksessä, se pyörii ympyrää Havaijin ja Pohjois-Ame-

Helsingin Kuusisaaren salmi. Ilmeisesti jonkinlainen heittoverkkoviritelmä syöttikaloille. Jätetty niille sijoilleen.

rikan välillä. Jätteet ovat kulkeutuneet paikalle pääasiassa Kaakkois-Aasian maista, joissa joet toimivat edelleen jäteviemäreinä. Tällainen kehitys on pysäytettävä. Suomessa on upeat vesistöt, joista kannattaa pitää huolta. Lopetetaan siis roskaaminen nyt. Pienilläkin teoilla on merkitystä ja kaikki on kiinni asenteesta.

Kalastajat voivat hyvin näyttää esimerkkiä pitämällä kalastuspaikat ja kalavedet siistinä. P.S. En voinut vastustaa kiusausta tilata sarjakuvapiirtäjä Urmas Tuominiemeltä muutamaa kantaaottavaa sarjakuvaa Hansu Hauen seikkailuista. Pistää ajattelemaan.

Silver Eagle BR 640 & Honda BF200 Pakettihinta

Silver Shark CC 580 & Honda BF100 Pakettihinta

31 990 € (Sh. 35 690 €)

Silver Fox DC 485 & Honda BF50 Pakettihinta

Hinnat sis. alv. 24 %. Hintoihin lisätään paikkakuntaiset toimituskulut.

18 990 € (Sh. 20 790 €)

50 490 € (Sh. 56 490 €)

Silver Hawk CC 540 & Honda BF80 Pakettihinta

24 990 € (Sh. 28 290 €)

silverboats.fi

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

NEKO

Teksti ja kuvat JUHA OJAHARJU

on finesse-kalastusta parhaimmillaan Hei, sinä jigikalastuksen harrastaja! Oletko jo tutustunut Neko-rigiin? Jos et, niin kannattaa ehdotto-

Pystyasennossa uiva Neko saa varovaisemmankin kalan nappaamaan. Neko ei jää rakenteestaan johtuen kovinkaan helposti pohjaan kiinni.

masti jatkaa lukemista, sillä kyseessä on uusi ja tehokas tapa kalastaa jigillä. Neko-rigi voi hyvinkin pelastaa seuraavan kalareissusi.

igillä voi kalastaa mitä moninaisimmilla tyyleillä ja tekniikoilla. Löytyy dropshottausta, Texas-rigiä, Carolina-rigiä, wacky-rigiä, vertikaalijigausta, pelagista vertikaalijigausta ja niin edelleen. Voisi helposti luulla, että jigauksen saralla kaikki keksimisen arvoinen on jo nähty ja koettu, mutta näin ei kuitenkaan ole. Uusin tulokas jigausrintamalla on Neko-rigi

Se on kehitetty Japanissa, missä se oli pitkään paikallisten bassinkalastajien salainen ase, josta ei ulkomaalaisille hiiskuttu. Lopulta Neko löysi tiensä Pohjois-Amerikkaan ja nousi hyvin nopeasti sikäläisten kilpabassinkalastajien suosikiksi. Nyt se rantautunut myös Eurooppaan ja on osoittautunut tehokkaaksi myös meikäläisten petokalojen pyynnissä. Mistä on kyse?

Kyseessä on hyvin yksinkertainen kokonaisuus. Tarvitset jigin, painonastan, kumilenkin tai vaihtoehtoisesti pätkän kutistesukkaa sekä lisäksi yksihaaraisen laajakitaisen koukun. Kumilenkki tai kutistesukka sijoitetaan jigin ympärille sen keskikohtaan tai siitä hieman jigin paksumpaan päähän päin. Lenkin tulee olla niin kireällä, että se pysyy tukevasti paikoillaan. Koukku kiinnitetään pujottamalla se lenkin alta niin, että koukun kita aukeaa jigin pyrstöpuolen suuntaan. Lopuksi jigin paksumpaan päähän työnnetään painonasta. Wacky-rigiä käyttäneille tämä kuulostaa varmasti tutulta. Erona Wackyyn on kuitenkin Nekon päähän laitettava paino, jonka ansiosta se vajoaa pääpuoli edellä. Kevyttä ja tunnokasta finesse-jigausta

Veteen heitetty Neko-rigi vajoaa pää edellä, mutta liikkuminen tapahtuu kylki edellä. Kun kalastaja värisyttää vapaa, välittyy liike suoraan jigin kylkeen siihen kiinnitetyn

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Houkuttelevasti uiva Neko-rigi saa ahvenet syömäpäälle.

Jos perinteiset jigit eivĂ¤t anna saalista, kannattaa sitoa kiinni Neko-rigattu jigi, jonka erikoinen uintiliike laukaisee ottihalut.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Neko on finesse-kalastusta parhaimmillaan

Välineiden keveys ja tunnokkuus on valttia Neko-jigauksessa.

koukun kautta. Paikallaan oleva, pää pohjassa ja häntä ylöspäin värisevä jigi saa ahventen, kuhien ja haukien hermot pettämään. Paikallaan värisevä Neko pääsee oikeuksiinsa erityisesti ruohikon aukkopaikkojen, laiturin tolppien, siltapilareiden vierustojen tai muiden selkeiden hotspottien kalastamisessa. Oikea uittotapa kuitenkin vaihtelee, eikä paikallaan värisyttely toimi läheskään aina. Usein pelkkä hidas kelaaminen pitkin pohjaa saa kalan iskemään. Kelaamiseen voi tilanteen mukaan lisätä ajoittaisia pysäytyksiä tai pieniä nykäyksiä. Kokeilemalla löytää kulloiseenkin tilanteeseen toimivan tyylin.

Laajakitainen Wide Gape -taivutuksella oleva koukku on hyvä valinta Neko-rigiin.

Aralle kalalle ja huonoon syöntiin

Se on parhaimmillaan, kun tiedät alueella olevan kalaa, mutta ne ovat arkoja tai muuten vain huonolla syönnillä. Siinä lienee selitys sille, miksi Neko-rigi on saanut niin suuren suosion kilpakalastajien keskuudessa; suosituissa bassikisavesistöissä elävät kalat ovat elämänsä aikana ehtineet nähdä suuren määrän erilaisia vieheitä, eikä niiden huijaaminen ole helppoa. Neko vaikuttaa kuitenkin kelpaavan vähän nirsommallekin kalalle.

Vesiilmapalloista keikatut kumilenkit soveltuvat erinomaisesti Nekon koukunpidikkeiksi. Voit myös valita lenkeistä jigiin sopivan värin tai tehdä lenkin värivalinnalla iskupisteen keskelle jigiä. Ainut huono puoli näissä kumilenkeissä on, että ne menettävät kestävyytensä melko nopeasti. Kannattaa siis ottaa uusi kuminauha käyttöön jokaisen reissun jälkeen.

Välineistöä Neko-kalastukseen

Ahventa ja kuhaa tavoiteltaessa on välineistö hyvin pitkälle samaa kuin dropshot-kalastuksessa. Kevyt ja tunnokas finesse- tai dropshot-vapa, vapaan sopiva hyvälaatuinen avo- tai hyrräkela, sekä siiman päässä laajakitainen ja ehdottoman terävä sekä laadukas koukku. Sopiva koukun koko kuhalle ja ahvenelle on kaksi tai neljä. Kelalle olen puolannut paksuudeltaan 0,10 mm kuitusiimaa, jonka jatkona on noin 70 cm pituinen pätkä 0,50 mm paksuista fluorocarbonia. Japanilaiset ja pohjoisamerikkalaiset kilpakalastajat tuntuvat käyttävän lähes poikkeuksetta fluorocarbonia myös pääsiimana. Sitä pitänee vielä itsekin kokeilla. Neko kelpaa ahvenen ja kuhan lisäksi tietenkin erinomaisesti myös hauelle. Haukea kalastaessa täytyy välineiden olla edellä mainittuja suosituksia pari pykälää jämäkämmät. Etenkin siimat ja perukkeet tulee valita niin, että ne varmasti kestävät hauen voimat ja hammaskaluston. Perukkeeksi on varminta valita jokin kestävä, metallia sisältävä materiaali. Jos välttämättä haluat käyttää fluorocarbonia, tulee sen olla vähintään 1 mm paksua.

Neko-rigi valmiina kalastukseen.

Neko?

Neko on japania ja tarkoittaa kissaa. Yhteys kissaan tulee ilmeisesti siitä, että Neko-rigin liikkuminen vedessä muistuttaa japanilaisten mielestä kissan raapimista tai hiekan kaivamista.

Pitkänmalliset ja hoikat jigit soveltuvat erinomaisesti Neko-jigaukseen.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Painot vasemmalta oikealle: Spro Tungsten Nail Sinker 1,8 g soveltuu erinomaisesti matalaan veteen ja pienille jigeille, Damiki Rounded type Neko sinker 1/8 oz (3,5 g) on erinomainen hieman syvempään tai virtaavaan veteen ja Snack Baits Weight pin, 8 g on hyvä valinta isommille jigeille, kun kalastetaan kuhaa tai haukea.

Antti Kiuru näyttää mallia; ensimmäinen heitto ja heti hauki kiinni. Neko tuntuu toimivan useimmille petokaloille.

MAKSAT VÄHEMMÄN. KALASTAT ENEMMÄN.

KEEPERFLYFISHING.COM

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Hi-Lon uusi värikartta ei kaipaa selittelyjä. Yksinkertaisetkin värit puhuvat hauenkalastajalle.

KATSE RETROPEILIIN Hi-Lon uutta kuosia.

Edellisissä numeroissa ilmestynyt Ajan hengessä -juttusarja Kekkosineen ja neonväreineen sai ideansa Abu Hi-Lon uudesta värikartasta. Sen myötä tämä kolmososio keskittyy viiteen haukivaappuklassikkoon ja niiden nykykuulumisiin. Abu Hi-Lo

Legendaarinen Hi-Lo tekee uutta tulemisista. Haukiuistinvelho Claes ”Svartzonker” Claessonin kehittämät kuosit ovat kertakaikkisen maukkaita. Jo muinaisjäännökseltä tuntuneen vieheen uusi hauenhajuinen värikartta tekee siitä yhtäkkiä himoittavan hankinnan. Kuosien ohella olisi kyllä suonut, että traditioihin olisi uskallettu kajota rohkeammin tekemällä viileiden haukivesien vaatimat syvyytensä säilyttävät versiot. Varsinkin kookkain 15 cm versio pulpahtaa pintaan kuin korkki eikä sitä voi juuri lainkaan pysäytellä. Vaikka värit ovat viimeisen päälle kiinnostavat, kokonaisuutta voisi vielä parantaa. 11 cm versio pitää onneksi paremmin syvyytensä. Säädettävän turpalevyn hyöty on vähän kyseenalainen, koska vaappu ui mielekkäästi oikeastaan vain kahdella säädöllä. Rapala Magnum

Magnumien uutuusvärit ovat kromipohjaisia. Luonnonvärit kuten alin Yellow Fusilier imitoivat valtamerikaloja.

Magnum on yksi takavuosien suurhaukitilastojen kärkikutittelija. Tilastoista ei selviä, moniko isomus tullut uistelemalla ja moniko heittäen, mutta paremmin Magnum ainakin nykyvieheiden rinnalla soveltuu uisteluun. Heittohommissa sitä vaivaa sama haaste kuin isoa Hi-Loa; se pulpahtaa melko herkästi pintaan. Heittokalastajan pakkiin löytyy Rapalan omasta mallistosta vastaavan kokoinen X-Rap, joka on painotuksensa ansiosta sekä helpompi heitettävä että sopii pysäyttelyyn. Alun alkaen valtamerikaloille suunnatun vieheen uutuusvärikartat ovat kromipohjaisia ja luonnonkuosit valtamerikaloja imitoivia. Toki näillä väreillä hauenkin onkii, mutta hauki ei ole vieheen pääkohde. Kuusamo Puukala

Puukala on klassikko, joka on ulkosaariston syksyisessä kaislikoissa kotonaan.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

1960-luvun lopulta alkaen mallistossa ollut Puukala on yksi kovimpia kulttivaappuja hauenkalastajien keskuudessa. Puukala on luonut maineensa käsialavaappuna. Vaikka sen oma liike on aika vaatimaton, rajuilla vapavedoilla sen saa poukkoilemaan puolelta toiselle paljon paremmin kuin muut jerkkejä edeltäneet vaaput. Pienehkön kokonsa

Teksti ja kuvat NIKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO JA TANELI LAULAJAINEN

Nilsun viime vuosien uutuudet ovat houkuttelevan näköisiä ja toimiviakin, mutta pieni hilomainen haukitwisti tekisi vielä terää.

vuoksi Puukala ei ole monellakaan ympärivuotisessa käytössä, mutta fiilistelyvieheenä se on verraton. Puukala on maineikas mutta myynniltään marginaalinen viehe, jonka värit ovat olleet pitkän mallistossa. Herääkin kysymys, voisiko Kuusamo tehdä samanlaisen avauksen kuin Abu Hi-Lo:nsa kanssa. Ehkä nykyaikaan istuva haukivärikartta tekisi piikin myyntiin…

Millä retrokalaan?

Jos haluaa fiilistellä ajan hengessä, mutta hakea kuitenkin aikalaisvieheet uusina kaupasta, tässä on muutamia vaappuvaihtoehtoja siihen lajiin. Hi-Lo on uuden värikarttansa ansiosta erittäin houkutteleva retroviehe ihan äärivuodenaikoja lukuun ottamatta. Maineensa veroinen Puukalakin kuuluu retroeliittiin. Nilsu ja Zalt eivät vedä fiilismielessä vertoja edellisille, mutta kalastuksellisilta ominaisuuksiltaan ne taas sopivat paremmin suurhaukien jallittamiseen. Vasemmalla Kuusamon ja Rapalan uutuusvärejä, oikealla Beten ja Abun.

Nils Master Invincible

Nilsu. Yhä tänäkin päivänä yksi kaikkien aikojen haukivieheitä Suomessa. Nilsun huippuvuodet ajoittuvat aikaan ennen Buster Jerkin ja Suspin tuloa. Magnumiin verrattuna Nilsu säilyttää syvyytensä selvästi paremmin. Aikanaan Nilsujakin silti painotettiin vielä tarkemmin syvyytensä säilyttäviksi ja niihin pyrittiin virittämään mielenkiintoisempi liike uintilistaa hiomalla ja nokkalenkkiä taittamalla. Isohko uintilista kuitenkin rajoittaa käsialan käyttöä. Nilsu saa vuosittain jokusen uuden värin. Viime vuosien väriuutuudet ovat olleet varsin kohtuullisia, mutta vieheen kulta-ajat ovat vielä sen verran tuoreessa muistissa, ettei hilomaista retropyrähdystä ehkä ole vielä näköpiirissä. Zalt

Vaikka 14-senttinen Zalt onkin viime vuosituhannelta periytyvä klassikko, se on tämän katraan selkeästi nuorin. Ja se näkyy. Vieheestä on erilliset uppo- ja kelluversiot. Värikartta on ollut koko ajan hyvin nykyaikainen ja jonkin verran omaperäinenkin. Myös Zaltia voi käyttää käsialavieheenä. Zalt on suoltanut viime vuosina samasta runkomuodosta muun muassa 17- ja 22-senttiset versiot. 17-senttinen on niin asiallinen haukipeli, että vuosituhannen vaihteen tietämillä se olisi varmasti saavuttanut suuren suosion. 14-senttisellä on kuitenkin klassikon asema.

Ajan hengessä – muita klassikoita Vaikka me valitsimme retrokatsaukseemme viisi haukivaappuklassikkoa, ei pidä myöskään unohtaa pienempiä vaappuja saati lippoja tai lusikoita. Tälle vuodelle esimerkiksi Abun Mörrum Spinnaren ja Reflex ovat saaneet uusia kiinnostavia värejä. Samoin Kuusamon Uistin on tuonut uudenlaisia kuoseja muun muassa Räsäsen ja Professorin värikarttaan. Rapala puolestaan on kehittänyt upean aitoja kaloja imitoivan live-värisarjan, joita tarjotaan useissa eri malleissa.

Kovakuorinen Zalt 17 ja aivan samanmuotoinen kumiuutuus 17 Soft.

Zalt luo nahkaansa Zalt 17 Soft on kumiuutuus, joka tulee rajoitetusti Suomen markkinoille tänä syksynä. Täysi värikirjo nähdään keväällä 2017. Avausmalli painaa 61 g ja on hitaasti uppoava. Kumiversion perusuinti on Zaltille tyypillistä laajapotkuista jolkottelua, joskin holtittomampaa. Viehe kierähtelee välillä jopa ympäri. Nokkaa vääntämällä uintia saa säädettyä, joskaan ei kovin maltilliseksi.

Zalt on yksi hauenkalastajan suosikkivaappuja parin vuosikymmenen ajalta. Väreistä löytyy omaperäisyyksiä kuten suoli-Zalt (kolmas vasemmalta)

Koeuiton perusteella Soft sopii taatusti kylmän veden hauenkalastukseen, vaikka tositoimiin ei vielä ehdittykään. Tavallisen Zaltin muotoisen kumivieheen tarkoitus herätti alkuun lähinnä hämmästystä. Koeuiton perusteella viehe on kuitenkin paljon kiinnostavampi kuin olisi arvannut. Vähän silti yllättää, ettei kumin mahdollisuuksia ole hyödynnetty enempää esimerkiksi jigimäisellä sirppi- tai melapyrstöllä. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti ARI PAATAJA Kuvat ARI PAATAJA & TEEMU MÄKELÄ

Kisan voitti erinomaisella tuloksella Rapalan Markku Tiusanen ja Antti Anttila. Kokemus kahdesta aiemmasta WPC-kilpailusta sekä kova ennakkoharjoittelu toi ansaitun tuloksen. Kuva Teemu Mäkelä.

WPC-kisan yllättäjät löytyivät kolmannelta sijalta. Team Daiwa Finland, Ari Paataja ja Ville-Matti Blomqvist. Suomen ei kyllä kannattaisi olympiaurheiluun satsata, ennemminkin kilpakalastukseen. Kuva Teemu Mäkelä.

Suomalaisilla huima menestys WORLD PREDATOR CLASSIC -kisoissa Hollannissa World Predator Classic –venekalastuskilpailu järjestettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla Hellevoetsluisissa Hollannissa lähellä Rotterdamia. Suomeen tuli kultaa ja pronssia.

isavesistö on Waal-joen yksi haara, jonka erottaa avomerestä säännöstelty pato. Keski-Euroopan runsaista sateista ja kovasta tuulesta johtuen virtauksia esiintyi yleisesti ja se piti ottaa huomioon kalapaikkaa valittaessa. Suomalaismenestystä Rapalan ja Shimanon sponsoroimassa kisassa on ollut aiemminkin, sillä Rapalan ykkösnyrkki, Markku Tiusanen sekä Antti Anttila olivat ensimmäisenä vuonna kolmansia ja viime vuonna neljänsiä. Tänä vuonna Suomen virallisena edustajana kisassa oli Team Daiwa Finland eli kirjoittaja Ari Paataja sekä Ville-Matti Blomqvist (VMB), voitettuamme viime vuoden syyskuussa WPC-karsintakilpailun Suomessa. Suomalaista väriä täydensivät Mercuryä edustaneet Mika Vornanen sekä Peter Lahti. Kuha helpompi pyydettävä kuin ahven

Kolmepäiväisessä kisassa lasketaan yhteen kunkin päivän kolme pisintä kuhaa, kolme ahventa ja yksi hauki. ”Zander no problem”, sanoivat paikkakuntalaiset, mutta näin se ei aivan ollut. Moni jäi ilman kuhia, joiden piti olla se varmin saalis. Kuhia pyydettiin pääsääntöisesti jigiä heittämällä matalasta vedestä tai vertikaalijigaamalla 6-12 metristä. 44

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Suomalaisen kilpakalastuksen ykkösnyrkki Antti Anttila & Markku Tiusanen. Kuva Teemu Mäkelä.

Hellevoetsluisin lähivedet ovat kenties Euroopan paras alue suurahvenen pyyntiin. Ahvenen normikoko on noin kilo ja harjoituksissa saimme useamman kahden kilon ahvenen. Suositeltava kohde ennätyskalajahtiin. Kuva Ville-Matti Blomqvist.

Kisaa ennen tutustuimme alueeseen paikallisen kalamiehen, Rob Kraajeveldin kanssa. Vahinnä vertikaalijigausta, heittää Rob puolestaan vaappuja. Haukia emme hän kanssaan saaneet, mutta Robin haukivaappuun iski melkoinen toutain. Kuva Ari Paataja.

Kisan kaksi kertaa voittaneet Luc Coppens ja Jeremy Stewart ”joutuivat” osallistumaan kisaan viime vuoden palkintoveneellään Nitro Z-6:lla. Heidän tämänvuotinen huono menestys saattoi olla myös tästä kiinni, sillä bassivene ei sovellu perä edellä tapahtuvaan vertikaalijigaukseen, toisin kuin miesten oma Lund.

Hellevoetsluis on kaunis vanha linnoituskaupunki. Uudempaa arkkitehtuuria edustivat sataman värikkäät rantahotellit.

Toiseksi helpoin tai vaikein oli ahven

Team Daiwa Finland -joukkueemme onnistui pyytämään tarvittavat kolme ahventa jokaisena kisapäivänä, mikä herätti ihmetystä kanssakilpailijoissa. Moni kova kilpakalastaja ei tässä onnistunut. Jokaisena päivänä oli seitsemän tuntia aikaa kalastaa ja kilpailualue oli tosi laaja, mutta niin vain jäivät yhtenä päivänä ilman ahvenia mm. kahden edellisen kisan voittaneet belgialaiset Luc Coppens sekä Jeremy Stewart. Kisan jälkeen Luc oli kiinnostunut kuulemaan taktiikkaamme

Luc oli kiinnostunut kalastustekniikastamme ja paikoista, jotka eivät kuitenkaan paljon eronneet hänen käyttämistään. Luc ja Jeremy ovat muutaman viime vuoden aikana voittaneet kahdeksan arvokasta venepalkintoa Euroopan kalastuskilpailuissa ja tunsivat kisaveden kuin omat taskunsa. Oli siis varsin erikoista, että muutaman päivän harjoittelun perusteella onnistuimme löytämään ratkaisevia tekniikoita, joita huippunimet eivät ehkä ole vuosien varrella huomanneet. Suomalaisessa ja keskieurooppalaisessa kalastustyylissä on eroja ja hollantilaiset ahvenet tuntuivat pitävän enemmän meidän kalastustavastamme. Samaa asiaa pohdimme englantilaisen TV-toimittajan kanssa paikan päällä ja hänen tekemiensä havaintojen mukaan suomalaiset kalastavat tarkemmin kuin muut. Siitä lienee kysymys. Isoja haukia mutta harvassa

Kisa-alue on valtava ja siellä on ainakin neljää erilaista pohjakasvustoa, joista ärviät ja ahvenvidat nousivat paikoin liki kolmen metrin

syvyydestä pintaan asti. Kaikissa rannoissa oli kasvustoja, joiden laajuus riippui pohjan muodosta. Jyrkillä rannoilla kasvusto oli vain 10 metrin levyinen, mutta matalammilla rannoilla niitä saattoi olla vielä 300 metrin päässä rannasta. Kuten Suomessakin, haukia löytyi kasvustojen seasta tai reunamilta. Mutta koska haukia oli vähän ja kilpailualue valtava, tuli haukitärppejä harvakseltaan. Ensimmäisenä kilpailupäivänä 51 venekuntaa saivat vain noin 20 haukea, seuraavina tätä vähemmän. Vaikean hauen- ja ahvenenkalastuksen takia yksikään venekunta ei ole kisan historiassa saanut kilpailukorttia täyteen kaikkina kolmena kisapäivänä. Hauesta tuli myös meidän kompastuskivemme

Kolmen päivän aikana ahventen ja kuhien pyynti söi sen verran tunteja, että hauen pyyntiin ei jäänyt riittävästi aikaa. Kisaa pystyi seuraamaan myös livenä netissä, sillä aina kun kilpailija saa kalan, hän kuvaa sen ja ilmoittaa siitä kisakansliaan, joka kirjaa kalan saalisraportteihin.

Komeita kisakaloja Hellevoetsluisin edusta lienee Euroopan paras suurahvenen pyyntipaikka. Kisassa ja harjoituksissa saimme useamman yli kahden kilon ahvenen ja pienimmätkin olivat noin 40 cm mittaisia – siis lähes kilon kaloja! Kuhien keskikoko on hyvä ja yleinen koko on noin 55-60 cm. Isoin kisassa saamamme oli 72 cm ja koko kisan isoin oli 83-senttinen. Yli 80-senttiset suurkuhat ovat kuitenkin harvinaisia. Eräs paikallinen kalamies on pitänyt kirjaa vuosien aikana kalastamistaan kuhista, ja hänellä on 700 kuhan joukossa on vain viisi yli 80-senttistä kalaa. Kisan pisin ahven oli 52 cm. Muutamia komeita haukia mahtui myös sekaan. Hans Ruigrohin kipparoimaan veneeseen onnistui Gary Palmer nostamaan peräti 125 cm pitkän hauen, jonka puhuttiin painavan noin 17 kg. Silmäpuntarilla punnittu, mutta valtava kala joka tapauksessa.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

WORLD PREDATOR CLASSIC Suomessa haukottiinkin henkeä kun kahden kisapäivän jälkeen Rapalan Tiusanen/ Anttila olivat ensimmäisenä ja me toisena. Kolmantena kisapäivänä kisa keskeytettiin kovaan tuuleen vedoten, mikä suosi niitä veneitä jotka olivat saaneet kalansa kisapäivän alussa. Me löysimme kuha-alueen vasta kisan lopussa ja kun emme ehtineet siellä kalastamaan täyttä aikaa, niin lopullinen sijoitus putosi yhdellä. ”Hopea on hävitty ja pronssi voitettu”, lohdutti kuitenkin kalakaverini puhelimessa. Markku ja Antti eivät onnistuneet täydellisesti enää viimeisenä kisapäivänä, vaan heiltäkin jäi hauki puuttumaan. Tämä ei kuitenkaan tuloksiin vaikuttanut. Kulta tuli Suomeen varsin ylivoimaiseen tyyliin. Oma pronssimme pistää hieman hymyilyttämään, sillä kolmannen päivän kalastus ei ollut mikään nappisuoritus. Tulokset menivät kuitenkin pahasti ristiin ja tasapisteissä onnistuimme voittamaan pronssin suuremman ahvenen turvin, joten mitään valittamista ei ollut kiekon pomppimisessa tällä kertaa.

Kuhia alueella on paljon ja yleinen koko on 50-70 cm. Kuva Ari Paataja.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Jälkipyykkiä 50 venekunnan WPC ei ole mikään tavallinen kalastuskilpailu, vaan se on sponsorikilpailu. Osanottomaksu on huikeat 2000 puntaa ja vaikka maksat sen puoli vuotta etukäteen, saat sitä vastaan vasta muutamaa viikkoa ennen kilpailua lisätietoa siitä mihin olet ryhtymässä. Järjestäjänä on yksityinen sponsorirahoilla toimiva taho, joka ei lähettämiisi kyselyihin vastaile. Jos joku haluaa tosissaan kisaan osallistua, kiinnostaa tätä tietysti kisa-alue ja kisan säännöt. Näitä ei kuitenkaan suostuttu paljastamaan meille kuin viikkoa ennen kisaa. Kaikesta pahin moka olivat kisakarttaan merkityt kieltoalueet, jotka oli selkeästi merkitty punaisella. Kuitenkin kisan koittaessa ilmoitetaan, että punaisella alueella saakin kalastaa, kunhan pysytään rannan lähellä kulkevan puutolppalinjan ulkopuolella. Monet potentiaalisimmat kalastusalueet sijaitsivat juuri näillä punaisilla alueilla, mutta tietoa siitä, että siellä saa kalastaa/harjoitella ei jaettu laajemmalle joukolle kuin vasta kisan aattona. Olisi suotavaa, että yleiskansallinen urheilukalastusjärjestö CIPS ottaisi vastaavanlaisen petokisan järjestääkseen, jolloin siitä saataisiin tasapuolinen ja sille voitaisiin jossain vaiheessa maakohtaisten karsintojen kautta antaa EM-arvo. Jos petokalakilpailut kiinnostavat, niin Hollannissa voi viettää kesäkuussa 2017 mainion kisaloman. Kuun alussa 8.-10.6. 2017 järjestetään noin 100 venekunnan Predator Tour ja kuun lopussa WPC. Ontuvasta tiedottamisesta huolimatta kisasta ja eurooppalaisten kalamiesten tapaamisesta jäi sen verran hyvät muistot, että oma veneeni on näillä näkymin suuntaamassa Hollantiin ainakin WPC 2017 -kilpailuun. Lisätietoja: www.worldpredatorclassic.com ja www.predatortour.com

KÄÄNNÄ RATTI KOHTI KALAREISSUA! Silja Linen laivoilla pääset Ahvenanmaan ja Ruotsin kala-apajille helposti ja edullisesti. Hyödynnä kalamiesten etuhinnat ja varaa syksyn kalareissusi nyt! Varaukset: silja.fi Varatessasi matkan internetistä syötä sopimusnumero 80185 Yritysasiakas-kenttään saadaksesi sopimusedun. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

MERIKALASTUS KEULA

Keulasähkömoottori on erittäin käyttökelpoinen myös valtamerellä tapahtuvassa kalastuksessa.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat KRISTIAN KESKITALO & ANDERS KRUS Käännös MIKEY SARELIN

ASÄHKÖMOOTTORILLA Alue vaikuttaa hyvältä, mutta vuorovesi on

kääntymäisillään ja virtaus on lakannut. Tuulta ei ole nimeksikään ja vieheemme roikkuvat suoraan kohti pohjaa muuttaen kalastuksen tehottomaksi. Nyt ei auta muu kuin odotella vuoroveden kääntymistä. Vai? Katsomme toisiamme ja toteamme samanaikaisesti: ”Nyt olisi pitänyt olla keulasähkömoottori mukana!”. Seuraavana vuonna otimme keulasähkömoot-

kalastuksessa. Kommentit kuten ”Vaikuttaa turhalta!” ja ”Ei tuo kalastukseen mitään lisää!” tulivat tutuiksi. Halusimme kuitenkin kokeilla. Ongelmaksi koitui löytää venevuokraaja, jonka veneissä oli keulasähkömoottorit. Kun emme löytäneet sellaisia, jouduimme lopulta vetämään oman haukiveneemme Pohjois-Norjaan. Vihdoinkin pääsisimme testaamaan teoriaamme käytännössä. Uskalla kyseenalaistaa

lemme käyttäneet hauenkalastuksessa keulasähkömoottoria jo useamman vuoden ajan. Sen avulla veneen liike hipoo täydellisyyttä ja mahdollistaa esimerkiksi kaislikon reunan tarkan ronkkimisen tai matalikon päälle pysähtymisen. Keulasähkömoottorin käyttö on rutiinia nykyään myös meritaimenen ja ahvenen kalastuksessa. Mutta miksei sitä käytetä yleisesti myös merikalastuksessa Norjan rannikolla?

Normien kyseenalaistaminen on tärkeää menestyvälle kalastajalle. Kyseenalaisuuden kohteeksi tulee asettaa itsenä ja omat kalastusmetodinsa, mutta myös yleinen kuva eri kalastusmuodoista ja käytännöistä tulee uskaltaa kyseenalaistaa. Unelmien kala hyväksyy aina vieheen sattuman ja tarkkojen valmistelujen yhtälön ansiosta. Tehokas kalastusajan käyttö pitää pyrkiä maksimoimaan. Kokeile siis uusia asioita. Matkamme toi meille uusia näkemyksiä ja uskallamme väittää, että keulasähkömoottorin käyttö tuo monia etuja myös merikalastukseen. Seuraavassa 10 esimerkkiä tästä.

Skeptinen vastaanotto

1. Lisää vauhtia rekaukseen

torin mukaan ja täysin uusi maailma avautui edessämme.

Vuoden edetessä esitimme ideamme merikalastajatutuillemme. Ajatuksemme oli, että keulasähkömoottori toisi merikalastukseen samat edut kuin muussakin

Kalastamme pääasiassa erilaisilla paddle tail –tyyppisillä shadeilla. Riippumatta siitä kalastetaanko vuorovesivirrassa tai ei, veneen liikkeestä veden pinnassa

Erityinen suolavesimalli on suositeltava isoilla merillä kalastettaessa. (MotorGuidella ja Minn Kotalla valkoinen väri tunnisteena).

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Merikalastus keulasähkömoottorilla Peilityyni. Anders pitelee komeaa ruijanpallasta, joka on pyydetty sähkömoottorilla vetouistelemalla.

on hyötyä, jotta shadin pyrstö saadaan elämään vedessä. Sähkömoottorin avulla veneen rekaus- eli ajelehtimisnopeus saadaan säädettyä toiveiden mukaisesti, jolloin jigin presentaatiosta tulee täydellinen. 2. Ankkuroidu onkiessa

Merikalastuksen yhteydessä ankkuroituminen on suurista syvyyksistä johtuen vaativaa. Raskaiden ankkureiden ja pitkien ankkuriköysien käsittely on työlästä. Keulasähkömoottori, jossa on sisäänrakennettu GPS-vastaanotin, mahdollistaa veneen taivasankkuroinnin toivottuun pisteeseen. Hienosäätöä. Keulasähkömoottorista on apua, kun halutaan kalastaa reuna tai ränni erityisen tarkkaan ja tietyllä nopeudella.

3. Taivasankkuroituminen vedenalaisen pakan päälle

Harrastamme jonkin verran täkyongintaa, jolloin pikkuseiti on suosikkisyöttimme. Seitiparvet löytyvät usein vedenalaisilta pa-

Käänteisvetouistelua. Voimakkaassa virrassa veneen voi laittaa taivasankkuriin alueen parhaaseen paikkaan ja antaa virran tehtäväksi uittaa viehettä. Kristian näyttää miten homma hoituu.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Iso kala kiinni! Keulasähkömoottori on kätevä apu siimakulman säätämiseen kun iso kala on hyväksynyt tarjouksen.

koilta eli syvemmän veden ympäröimiltä vedenalaisilta matalikoilta. Virta tosin ajaa veneen nopeasti pois parven päältä ja saman pakan joutuu rekaamaan useaan otteeseen ennen kuin täkyjä on tarpeeksi. Keulasähkömoottorin ja taivasankkuroinnin avulla veneen pysäköiminen parven päälle onnistuu helposti. 4. Käänteistä vetouistelua

Kalastaessamme ruijanpallasta virtaavissa salmissa kalat löytyvät huomattavan usein hyvin suppeilta alueilta. Virran ollessa vahva, vene on kannattanut taivasankkuroida ottipaikan päälle siten, että virta liikuttaa vieheitä veneen pysyessä paikallaan. Aloimme leikkisästi kutsumaan tätä kalastustyyliä käänteiseksi vetouisteluksi tai paikallaan vetouisteluksi. 5. Säädä kulmaa rekauskalastuksessa

Myös virran mukana perinteisesti rekatessa voi keulasähkömoottorista olla apua. Siimojen pitäminen erillään toisistaan voi välillä olla haastavaa mikäli veneessä on 4-5 kalastajaa sillä tuuli ei aina kuljeta venettä toivotussa kulmassa. Keulasähkömoottorin avulla veneen kulkusuuntaa voi ohjata hieman sivulle, jolloin veneen laita saadaan tuuleen siten, että kaikki pääsevät kalastamaan vierekkäin ja siimasotkun vaara vähenee. 6. Älä anna virtausten pyörittää venettä

Pakat, joiden takana useampi virtaus yhtyy, ovat usein ottipaikkoja. Tällaisessa virrassa ajelehtiminen voi tosin saada veneen pyörimään arvaamattomasti ja joskus se voi pyörähtää kokonaisen kierroksen verran ympäri virtauksista johtuen. Keulasähkömoottorin avulla virta-alueen rekaaminen onnistuu paremmin. 7. Jarruta veneen nopeutta koho-onkiessa

Ruijanpaltaan koho-onginta on nostanut suosiotaan viime vuosina. Keulasähkömoottoria voi käyttää kohojen levittämiseen jarruttamalla tai lisäämällä veneen nopeutta ja päästämällä kohot valumaan tuulen mukana. 8. Autopilotti vetouistellessa

Vetouistelu sivuplaanareilla ja isoilla vaapuilla on tehokas tapa peittää isoja pinta-aloja kalastaessa ruijanpallasta matalissa vesissä. Tuulisella kelillä polttomoottorilla uistellessa keulasähkömoottoria voi käyttää myös autopilottina vakauttamaan veneen kurssia. 9. Seuraa pohjan muotoa tai syvän reunaa

Sen sijaan että antaisit tuulen ja virtausten määrätä mihin suuntaan ja miten rekaat, voit keulasähkömoottorin avulla vaivatta seurata pohjan muotoja tai tiettyä syvyyskäyrää – toivomallasi nopeudella. 10. Säädä kalan väsytyskulmaa

Keulasähkömoottorilla voi perämoottorista poiketen ohjata mihin tahansa suuntaan. Tästä on apua isoa kalaa väsytellessä. Voit ohjata ja kääntää venettä kalan käyttäytymisen mukaan. Bonus: Maihinnousu

Maihinnousu vuorovesialueella voi olla hieman haastavaa. Venettä ei voi muitta mutkitta vetää rannalle sillä jo muutaKalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Merikalastus keulasähkömoottorilla

Tuplatärppi. Kun useampi iso kala iskee samanaikaisesti voi siimasotkujen välttäminen olla vaikeaa. Keulasähkömoottori auttaa veneen hallitsemisessa.

man minuutin kuluttua vuorovesi saa veneen joko irtautumaan rannasta tai painaa sen raskaasti rantaan kiinni. Keulasähkömoottorin omistaja työntää veneen veteen keulasähkömoottori aktivoituna ja ankkuroi sen muutaman metrin päähän rannasta. Kun on aika lähteä uudestaan vesille, vene ohjataan keulasähkömoottorin kaukosäätimen avulla rantaan jossa hypätään kyytiin ja ohjataan vene väljemmille vesille. Bonus: Säädä valokuvauskulmaa

Kun unelmakala on saatu pyydettyä siitä halutaan tietenkin valokuvat. Keulasähkömoottorin avulla voi säätää veneen kulmaa siten, että aurinko osuu kalamiehen naamaan ja kalan kylkeen. Ehkä löydät jopa muutaman hienon vuorenhuipun kuvan taustaan. Jo tämä asia itsessään on mielestämme riittävä syy hommata keulasähkömoottori merikalastukseen.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Kohdekala määrää varusteet. Suhteuta aina varusteesi suurimman todennäköisen kalan mukaan.

Tuplatärppi. Kun useampi iso kala iskee samanaikaisesti voi siimasotkujen välttäminen olla vaikeaa. Keulasähkömoottori auttaa veneen hallitsemisessa.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Varsinkin vertikaalijigauksessa lisĂ¤koukkujen laittaminen on tavallista. Ne voivat kuitenkin vahingoittaa kalaa huomattavasti ja valikoiva kalastus ei ole aina mahdollista. TĂ¤ssĂ¤ tapauksessa vain yksi koukku on tarttunut kevyesti. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti PETER LAHTI Kuvat PETER LAHTI, JANNE KOIVISTO, JAAKKO VARJOKORPI, KALLE PAAVOLA & ARI PAATAJA

Laittaako

LISÄKOUKKU VAI EI? Suomalainen viehekalastus on itse vieheisiin kiinnitettävien koukkujen osalta ollut aina hivenen kiistelty asia. Laitetaanko vaappuun kaksi vai useampi viehelenkki? Riittääkö Kuusamon Professoriin yksi peräosaan kiinnitettävä koukku vai pitääkö taivutettua, teroitettua teräslankaa löytyä koukun muodossa myös etummaisesta viehelenkistä?

kään kuin tukeakseen vanhaa koukutuksen historiaamme onkin lähes luonnollista havaita saman keskustelun siirtyneen nyt myös jigikalastuksen puolelle. Kuinka monta koukkua ja mihin kohtaan viehettä? Etenkin somemaailmassa tämän tyyliset kysymykset ovat päivittäin havaittavia. Jigien koukutukset

Suurimmat ongelmat koskivat koukkujen laatua sekä saatavuutta aoittaessani jigikalastuksen 90-luvulla. Ohuilla huonolaatuisilla koukulla varustetut jigipäät karkuuttivat valtavan määrän kaloja. Kun samanaikaisesti kalastettiin vielä joustavilla monofiilisiimoilla piti onnistunut tartutus mukanaan aimo annoksen hyvää tuuria. Syvemmältä kalastettaessa heittojigaajan piti ankkuroida veneensä aina kalojen päälle. Suoraan veneen alta tartutukset onnistuivat

Suurhauki saa XXL-kokoisen haavin näyttämään pieneltä. Tämä kala nappasi 5 grammaisella päällä varustettuun 13-senttiseen liilaan PL-shadiin 3/0 koukulla. Kuva Peter Lahti.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Laittaako lisäkoukku vai ei? Isompi kuha on nielaissut vieheen syvälle suuhunsa. Mikäli käytössä on enemmän kuin yksi koukku saattaa tilanteesta muodostua irrottamisen osalta ylivoimainen tehtävä, etenkin mikäli kalan haluaa vapauttaa. Kuva Peter Lahti.

huomattavasti paremmin pelkästään senkin vuoksi, että venyvää siimaa oli minimaalisen vähän vedessä. Tähän aikaan myös kirjoittajan kotipajalla nikkaroitiin lisäkoukkuvirityksiä tartutusten helpottamiseksi. Pohjajigauksen tekninen suorittaminen sulki välittömästi pois jigin alapuoliset jigikoukkuviritykset. Liikaa pohjatärppejä, viehemenetyksiä sekä kaikenlaista rojua pohjasta. Sen sijaan jgin selkäpuolelle sijoitetut koukut auttoivat kalan kiinnittymistä, etenkin silloin kun käytössä ollut vieheen väri oli väärä. Huonomman tai väärän värin tunnistaa yleensä kalan tärpistä

Silloin on turha odotella kovempaa napsahdusta vavan kärjessä, vaan kalojen vieheeseen suunnattu isku on enemmänkin tunnusteleva näykkäisy, joka välittyy kalastajalle korkeintaan jonkinlaisena pienenä siiman heilahduksena. Kuinka ollakaan, koulukuntamme jigipeliksi muodostui nopeasti sen oikean ottivärin löytäminen. Eli kyseisen värin, joka osuessaan kuhan näköaistin lähettyville stimuloi petokalan valtavaan saalistushimoon. Kaiken osuessa kohdalleen heilahtavat niin siimat kuin vavatkin aggressiivisten petojen hyökätessä. Kalastustavan yleistyessä myös kaupoissa myytävien vieheiden sekä koukkujen saatavuudet paranivat. Yksittäiset jiginurkat muuttuivat kokonaisiksi kaikenkirjaviksi jigiseiniksi. Samoihin aikoihin myös koukkujen laatu sekä jigipäiden painoluokat kasvattivat valikoimia. Pian kalastajien ulottuville tulivat myös tehdastekoiset lisäkoukut eli stingerit. Kuinka kalat tartutetaan jigikalastuksessa?

Ennen ammattimaista kalastusopasaikaa perehdyin heittojigauksen 56

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

osalta tilanteisiin, jossa kaloja tartutetaan. Kiehtova virtuaalinen kalastuspeli siimanheilahduksineen sekä vastaiskuineen vei minut täysin mukanaan. Minkälaiseen siimatärppiin on syytä tehdä vastaisku ja mikä puolestaan on ainoastaan kalan vieheeseen kohdistuva pukkaus? Mikä on optimaalinen kulma uittaa jigiä sivutuuleen nähden oikealla tavalla, siten että vastaiskussa on vielä voimaa? Kuinka lähelle matalampaa vedenalaista matalikkoa vene kannattaa ankkuroida saadaksemme onnistuneimmat vastaiskut? Vastausten kirjo aukesi tuhansien toistojen kautta, mutta vieläkään siitä ei ole tullut täysin valmista. Opi lukemaan siimaa

Kalastettaessa vähäisimpäänkin sivutuuleen voidaan tuntoaistin kautta toteutettava tartuttaminen unohtaa. Kalan tärpin voima hukkuu tuulen painaessa siimaa mutkalle. Tuulipussiksi kutsuttu ilmiö haittaa yleisesti kaikenlaista heittokalastusta, mutta erityisesti jigikalastuksessa ollaan pinteessä tartutusten kanssa. Nopea reagointi tartuttaa yhdelläkin koukulla

Opeteltuaan siiman lukemisen ja kalojen tärpit heittojigaaja huomaa tulevansa toimeen pelkästään yhdellä koukulla. Nopea reagointi oikean tyylisellä vavalla sekä kelaamalla samanaikaisesti tehtävien vastaiskujen kautta tartuttaa kalan yllättävänkin tehokkaasti. Tässä tapauksessa ylimääräisistä lisäkoukuista ei ole kalastajalle muuta kuin haittaa vieheen irrottamisen yhteydessä. Tosin lisäkoukut auttavat sellaista kalastajaa, joka lukee kaikki tärppinsä ainoastaan tuntoaistin kautta.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Laittaako lisäkoukku vai ei?

Vertikaalijigi vakiokoukutuksella. Kuva KP Baits/Kalle Paavola.

Vertikaalijigi vatsapuolen lisäkoukulla. Kuva KP Baits/Kalle Paavola.

Tuulipussi on tehnyt tehtävänsä ja kuha ei ole tarttunut kunnolla. Kuva Jaakko Varjokorpi. Hieman erikoisempi koukutus, tuplakolmihaarat vertikaalijigissä. Kuva KP Baits/Kalle Paavola.

Kalojen on huomattavasti hankalampaa sylkäistä ulos suustaan monikoukkuista viehettä

Vertikaalijgi pelkällä stingerillä. Kuva KP Baits/Kalle Paavola.

Vähemmälläkin koukkumäärällä pärjää. Kuva KP Baits/Kalle Paavola.

Lisäkoukut vertikaalijigauksessa

Suurta suosiota edelleen kasvattava vertikaalijigaus erikokoisine jigeineen hakee myös paikkaansa lisäkoukkujen sekä sinkkukoukkujen välimaastosta. Osa käyttää jigipäänä ruuvimaisesti kierrettävää painoa, jossa ei ole lainkaan koukkua. Tämä ehkäpä eniten suosiotaan nostava koukutusmalli, jossa yksittäinen koukku lopulta kiinnitetään tarkasti harkittuun paikkaan saattaa lopulta jäädä käytetyimmäksi tavaksi vertikaalijigauksessa. Monet myös tussaavat vieheeseen iskupisteen koukun kohdalle saadakseen tartutuksen onnistumaan haluamallaan tavalla. On moneen otteeseen todettu, että koukun sijoituskohta on tärkeämpi asia, kuin miltä se äkkiseltään tuntuu. Vertikaalijigauksesta puhuminen alkoi lajin saapuessa Suomeen enemmän tai vähemmän kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennen olivat onkimiehet heiluttaneet tasapainopilkkejään ja jigejään veneidensä alla perinteisemmän venepilkinnän terminologian muodossa. Minullakin on veneissäni vieraillut vuosien varrella lukuisia asiakkaita, jotka alkuvuosina heittojigasivat, mutta nykyään vertikaalikalastavat kuhaa. Toteuttamismalli ei tosin ole muuttunut lainkaan vuosien varrella. Kuten 90-luvullakin, pätevät tänäänkin samat metodit kalastettaessa syvemmältä. Toteamus, jonka mukaan 95 % kaloista nappaavat viimeisen viiden metrin matkalta on edelleen pitävä. Myös viimeisen viiden metrin kalastusajan verrannollisuus heiton muuhun käytettyyn aikaan samanpituisena on todenmukainen ja edellytyksenä saaliin saamiselle syvemmästä kalastettaessa. Ainoastaan terminologia on siis ajautunut muutosten kouriin itse kalastuksen pysyvän hyvinkin samantyylisenä.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

On kuitenkin todettava lisäkoukullisten vieheiden olevan hankalia etenkin kalastettaessa kuhaa. Alamittaisten kalojen vapauttaminen monikoukkuvirityksistä aiheuttaa turhia kalakuolemia. Monesti koukkuviritykset ovat myös pienten kuhien silmäkuopissa kiinni mikä puolestaan johtaa vakaviin, turhiin silmävaurioihin. Suurempien kuhien osalta ongelma on monesti vieläkin hankalampi. Vieheen peräosaan sijoitettu stingeri hakee usein paikkansa vaikeasti irrotettavasta paikasta eli kalan nielusta. Näissä tilanteissa kuha joudutaan usein lopettamaan, vaikka ajatus alun perin olisikin ollut kalan vapauttaminen. Hauen jigikalastus

Tällä hetkellä ehkä eniten suosiotaan nostava heittokalastusmuoto Suomessa. Alkuperäinen idea hauen jigauksessa on kevyehköillä välineillä toteutettava yhden koukun kalastus. Kevyemmät heittokalastusvälineet sulkevat pois käytöstä painavampien vieheiden käytön, jolloin painorajat asettuvat 50-60 gramman tietämille. Haastavinta on saada vieheeseen enemmän profiilia kuin mitä paino edellyttää

Itse olen pyrkinyt ratkaisemaan profiiliongelman työstämällä suhteellisen kapeita, mutta suurempia vieheitä. Näitä käytettäessä on yhden koukun kalastuksessa tiedettävä tarkalleen käytettävän koukun koko sekä sijainti. Mikäli koukku on liian pieni, tartutus usein onnistuu, mutta kalat karkailevat väsytyksen aikana. Jos koukku on väärään kohtaan sijoitettu lyövät kalat usein ohi eivätkä tartu koukkuun lainkaan. Olemmekin havainneet, että yksihaaraisen koukun pituus ei välttämättä ole ongelman ratkaisu edettäessä kohti suurempikokoisia haukivieheitä. Suhteessa koukun pituuteen pitäisi myös koukun kidan koko kasvaa. Hauen jigikoukkujen valikoima tulee muuttumaan tulevaisuudessa

Erilaiset ruuveilla kiinnitettävät wheatless-koukut saavat

Hauenkalastuksessa värien merkitys on valtava. Silloin kun viehe on syvällä hauen suussa lisäkoukuista on tässäkin lajissa ainoastaan oma haittansa. Kuva Janne Koivisto.

seuraansa vielä pienikokoisia, isokitaisia kiinteällä jigipäällä varustettuja koukkuja. Myös paksulankaisemmat kärkeä kohti ohenevat koukut olisivat tarpeellisia, koska pidempilankaisilla koukuilla on taipumuksia oieta suurempien haukien kanssa. Itse odottelen erityisesti ruuvattavia kevennettyjä jigipäitä. Suurempiprofiiliset kevyet pallon tai vasarapään muotoiset jigipäät pitävät vieheen profiilin paremmassa tasapainossa, joka puolestaan auttaa erityisesti tartutustilanteissa valtavasti. Hauen jigauksessakin on koulukunta, joka liputtaa lisäkoukkujen puolesta

Tämä on mielestäni jopa turhempaa kuin kuhan jigauksessa. Useiden vuosien kalastus antaa hyvän kokemuksen väittää lisäkoukuista olevan haittaa hauen jigikalastuksessa. Lisäkoukut keräävät usein ruohoa. Niillä on myös taipumus pelottaa kaloja revittäessä vieheitä väkisin pois kaislikosta sekä matalikkojen vitaikosta. Suurin harmituksen hetki koittaa, kun suurhaukea väsytettäessä näkee jatkuvan verivanan seuraavan kalan etenemistä veneen vierellä. Kaikki haukea enemmän kalastaneet tietävät silloin kiduskaaren poikenneen ja kalan kohtalon olevan sinetöity. Sanonta kuuluukin: yhdellä koukulla, vastuullisesti, valikoiden sekä urheiluhenkeä noudattaen.

WAKE FISHING OY www.wakefishing.com +358 (0) 45 133 1857 info@wakefishing.com Voudinkatu 9, 21200 Raisio FIN

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Aktiivikalastajien näkökulmia Saadakseni objektiivisemman kuvan lisäkoukkujen käyttämisen

Toni Pohjalainen

osalta päädyin haastattelemaan muutamaa taitavaa aktiivikalastajaa. Kysyin seuraavaa: Heittojigaus

Käytätkö stingereitä eli lisäkoukkuja? Mihin sijoitat stingerit, jos niitä käytät? Kuinka paljon ne parantavat tartutusta? Kuinka paljon stingerit vaikuttavat kalojen mahdolliseen vapauttamiseen hyväkuntoisina sekä elinkelpoisina? Jokin erityisen tärkeä seikka liittyen stingerien käyttämiseen. Vertikaalijigauksen osalta kysymykset olivat:

Käytätkö stingereitä? Minkä kokoisissa jigeissä? Kuinka monta kappaletta?

JARNO TURULA Heittojigaus En käytä. – Jos käyttäisin, niin sijoittaisin sen luultavasti jigin alkupäähän. Totta kai lisäkoukku vahingoittaa kalaa huomattavasti enemmän ja on vaara, että kalan kidukset vahingoittuvat. Jos käyttäisin stingeriä heittokalastuksessa sijoittaisin sen lähelle jigin päätä sillä olen huomannut vertikaalissa, että se kohta on vahingoittanut vähiten kaloja. Vertikaali Käytän stingeriä 8-tuumaisissa jigeissä ja olen sijoittanut koukun jigin alle noin 3 cm päästä. Stingeri ei kyllä ole mikään välttämättömyys, sillä jos kuha on syönnillään pärjää 8-10 tuumaisilla jigeillä hyvin ilman lisäkoukkua. Useamman stingerin käytölle en näe mitään hyötyä, jos aikomuksena kalastaa valikoivasti. Usein toinen stingeri on niin syvällä kalan kurkussa, että vapautus on lähes mahdotonta.

TONI POHJALAINEN Heittojigaus En käytä. Mielestäni hyöty on olematon ja joskus jopa haitta. Joskus olen käyttänyt, mutta en enää moneen vuoteen. – Tartutuksessa en juuri mitään hyötyä näe. Stingereitä käytettäessä riski kalojen vahingoittumiseen kasvaa oleellisesti. Stingeri menee helposti kidusten välistä ja repii kiduksia poikki. Jos käyttää stingereitä, niin kannattaa käyttää yksihaaraisia ja väkäsettömiä koukkuja, jotta hyödyt ja haitat olisi optimoitu. Vertikaali Alle 6 tuuman jigit ilman stingereitä. Yli 6 tuumaiset jigit niskaan rigattuna yhdellä kolmihaarakoukulla. Nämä koukutukset eivät välttämättä anna maksimimäärää kaloja, mutta harvoin vahingoittavat. Yksi lisäkoukku

KALLE PAAVOLA Heittojigaus En käytä ikinä. Muihin kysymyksiin ei vastausta koska ei ole kokemusta. Vertikaali Käytän aina 4 tai 6 koukkukokoa yleensä jigin alapuolella. Koosta riippuen yhtä tai kahta.

Hyvinkin tyypillinen tilanne jigatessa kuhaa. Kala on tarttunut koukkuun iskettyään vieheen päähän. Mahdolliset lisäkoukut jäävät tällaisessa tilanteessa kalan suun ulkopuolelle tarttuen mahdollisesti haavin havakseen. Kuva Peter Lahti.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Kalle Paavola

Yksihaarakoukkua ei kannata väheksyä

ARI PAATAJA Käytätkö stingereitä jigikalastuksessa?

”Stingereiden käyttö tuli laajemmin kalastajille tutuksi vertikaalijigauksen rantautuessa Suomeen, jolloin eurooppalaisen mallin mukaisesti apukoukun käytön havaittiin parantavan saaliita. 5”/12,5cm jigeillä käytän niitä joskus ja sitä suuremmissa oikeastaan aina. Vertikaalijigaamisessa käytetään oikeastaan aina suurempia jigejä kuin heitettäessä. Heittojigauksessa missä käytetään paljon alle 5”:n jigejä, en juuri käytä apukoukkua, sillä kohdekala pystyy yleensä imasemaan koko jigin suuhunsa ja tartutus onnistuu muutenkin”. Mihin sijoitat stingerit?

”Voisi ajatella, että kun apukoukku on jigin päällä, siihen jää vähemmän roskaa kun vertikaalijigauksessa koputellaan pitkin pohjaa. Jos kalastetaan ylempää, niin kala saattaa iskeä altapäin ja apukoukun kiinnitys mahapuolelle voi tuntua luonnolliselta. Apukoukkua käytän jigin pyrstöpäässä, en koskaan etupäässä vatsan alla tai kyljissä. Isoissa jigeissä jää pyrstöön paljon massaa, jossa ei ole koukkua. Omassa kalastuksessa apukoukku on pääsääntöisesti jigin päällä lähellä pyrstöä, kuitenkin niin että se ei haittaa jigin uintia. Käytän aika pieniä apukoukkuja, jotta ne eivät estä jigin kulkua kalan suuhun. Apukoukun koko esim. kuhille on 4-10 jigin koosta rippuen”. Parantavatko ne tartutusta?

”Ehdottomasti, eihän niitä muuten käytettäisi. Lukemattomat kerrat isokin kala on ollut vain varovaisesti suupielestä apukoukussa kiinni. Tällaista arkaa tunnustelua on mahdoton tartuttaa jigin pääkoukulla. On vain päiviä jolloin värin, koon, mallin tai uittotavan vaihtamisellakaan ei saada kalaa iskemään sen paremmin, mutta apukoukulla kalastavalla on sentään tuolloin jotain kotiin viemistä”. Saako apukoukusta kalan irti vapautusta varten?

”Jos puhutaan vaikka kuhasta, joka on erityisen herkkä vuotamaan verta, niin on päiviä jolloin kalat iskevät raivoisasti ja nielevät jigit syvälle. Yksihaarainen jigikoukkukin saattaa tuolloin kulkeutua kidusten kiinnityskohtaan, eikä tällaisesta kalasta ole enää eläjäksi. Tällaisella hyvällä syönnillä kuhat iskevät myös vertikaalijigin etupäähän ja ovat jigipään yksihaarakoukussa kiinni. Syvälle nieluun tällainen jigi kulkeutuu harvoin, koska vertsujigit ovat suuria ja apukoukku on vaikea nielaistava kun jigi on kaksinkerroin menossa kurkkuun. Pikemminkin apukoukku jää tuolloin suupieleen. Toki on tärppejä, jolloin kolmihaara on nielussa kiinni. Pieni 6-koon kolmihaara aiheuttaa tuolloin, jopa vähemmän vauriota kalalle kuin kurkkuun imaistu esim. 3/0 koukku”.

Ari Paatajan koukutuksia. Lunker-jigeihin. Kaikissa on sama 5,75” runko ja päiden paino 20-40 g. Vertikaalijigauksessa Ari käyttää aina apukoukkua, joka on hänen mukaansa pelastanut monta kalapäivää. Apukoukku voi olla kiinni jigin ylä- tai alapuolella ja kiinnittyä joko jigipään silmukkaan tai koukun mutkaan – tapoja on monia.

istimissa käytetään pääosin kolmihaarakoukkuja jo suoraan tehtaalta tullessa. Tällä yritetään varmistaa kalan mahdollisimman hyvä tarttuminen. Kolmihaarakoukut aiheuttavat ongelmia silloin jos kala halutaan vapauttaa, sillä etenkin vaapuissa vapaaksi jäävät koukut tarttuvat helposti ulkopuolelta ja voivat vaurioittaa esimerkiksi silmiä tai kylkiä. Yksihaaraiset koukut nopeuttavat vapautusta ja pitävät kiinni

On selvää, että kolmihaaraisten koukkujen korvaaminen yksihaaraisilla nopeuttaa kalan vapauttamista ja vapaaksi jäävä yksihaarakoukku aiheuttaa myös huomattavasti vähemmän vaurioita kalan silmille tai kiduksille. Vaapuissa tilanne voi olla kalastajan kannalta hankala, sillä kolmihaarakoukulle suunniteltu vaappu ei välttämättä pelaa samalla tavalla yksihaaraisella. Pienten kokeilujen jälkeen yleensä löytää sopivan vaihtoehdon. Meritaimen pysyy yksihaarassa

Omat ja kalaporukkamme kokemukset yksihaaroista rajoittuvat lähes pääosin meritaimeneen ja lusikkauistimiin. Toisaalta meritaimen on niin tiukka ottelija, että se, jos mikä mittaa koukun pitävyyden. Niissä uistimissa, joissa yksihaarat olivat viime syksynä kiinni, ei päässyt yhtään kalaa karkuun. Uistimissa käytettiin Mustadin Kaiju –ja Beak-sarjan yksihaaroja. Koukkuihin oli viritetty joko tuplarenkaat tai laakerileikari. Lisäksi mukana oli uistimia, joista siima menee läpi, joissa koukku myötäilee kalan liikkeitä todella tehokkaasti. Kannattaa ehdottomasti kokeilla. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & VESA JÄRVINEN

Kirjoittajan viime joulukuun ja syyskauden suurin ja tuolloin alamittainen 56 cm tumma luonnontaimen pääsi helposti vapauteen yksihaaran ansiosta. Viime syksynä yli 60 cm kalat olivat todella tiukassa.

Muinaisen merihirviön mukaisesti nimettyjä Kaiju-yksihaaroja, huomaa pyöreä kita, joka sopii taimenelle loistavasti.

Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat jo pitkään käyttäneet yksihaaroja taimenenkalastuksessa.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET Teksti ja kuvat ARI LAINE JA MARKUS RATISEN ARKISTO

Kunnostustyöt kuuluvat olennaisena osana Markuksen panokseen kalojen olosuhteiden parantamisessa.

Hieno palkinto työstä on nähdä uusien poikasten uiskentelevan purossa.

Markus Ratinen hänelle rakkaiden virtavesien äärellä.

Markus Ratinen

- Kalastuksen monitoimimies Markus Ratinen on 40-vuotias kalastusalan moniottelija. Ari Laine kävi jututtamassa kiireistä miestä ennen

Maan mainiot kalamiehet

syksyn sesonkia.

arkus on 40-vuotias kahden kalastavan lapsen isä Helsingistä, mutta paljasjalkainen stadilainen hän ei ole. ”Muutin Helsinkiin vuonna 2000”, hän sanoo. Markus on kiinnostunut kaikenlaisesta kalastuksesta, sekä puuhailusta kala-asioiden parissa. Hän on myös aktiivinen toimija Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseurassa, SKES ry:ssä sekä Stadin Kalajunnuissa. ”Etupäässä kalastan virvelivälineillä sekä onkimalla. Koskaan en ole oikein osannut

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

antaa arvoa suurkalojen perässä juoksemiselle. Itse saan enemmän, kun olen onnistunut vaikkapa koukuttamaan jonkin lajin jollain uudella kikalla”, Markus kertoo. Hän painottaa, että tärkeintä on itse kalastus

”Nautin olostani veden äärellä hyvässä seurassa kohdelajista riippumatta. Välillä toki haetaan myös ruokakalaa”, Markus hymyilee. Kerro hieman SKES:n toiminnasta ja mitä kaikkea puuhailet itse siellä. Markus sanoo, että SKES:issä kootaan vuosittain raati, joka valitsee Vuoden Kalamiehen ja Kalastusoppaan. Lisäksi raati voi tehdä valintoja Kotkan Maretariumissa sijaitsevaan Kalamiesten Hall of Fameen. ”Järjestämme myös vuosittain neljä Kalamaraton-lajikalastuskilpailua, joissa itsekin

kilpailen Species Fishing Teamisssa joukkuetasolla. Kisat järjestetään nykyisin Turussa, Kotkassa ja Helsingissä. Kalamaraton toimii myös lajin virallisena SM –kilpailuna”, Markus kertoo. Juuri ennen tämän lehden ilmestymistä 4.9.2016 järjestettiin Kotkassa lajikalastuksen henkilökohtainen SM–kilpailu. Markus toimi kisoissa kilpailujohtajana. Muista SKES:in tapahtumista Markus mainitsee Stadionki-kilpailun sekä Mustatäplätokko SM-kisan. Markuksen uusin hanke on Stadin Kalajunnut

”Kerho perustettiin tänä kesänä. Tarkoituksena on luoda pääkaupunkiseudulle kalastuskerho, jossa mennään lasten ehdoilla, ja että kaikenikäiset lapset pääsevät mukaan kalastuksen pariin saaden monipuolista opastusta eri kalastusmuotoihin”, Markus innostuu. ”On paljon lapsia, joiden vanhemmat eivät itse kalasta, eivätkä myöskään siis osaa neuvoa lapsiaan tämän jalon harrastuksen parissa, vaikka lapsilla mielenkiintoa löytyisikin”, Markus harmittelee. Stadin kalajunnut löytyy helposti Facebookista, facebook.com/stadinkalajunnut Aktiivinen purokunnostaja

Markus on mukana kunnostamassa pääkaupunkiseudun pieniä puroja taimenten kutupaikoiksi. ”SKES aloitti purokunnostukset eteläisessä Suomessa 2001. Paraatikohteita ovat Helsingin Longinoja sekä Vantaan Pakkalanpuro vuodesta 2013”, Markus kertoo. ”Longinojasta onkin sittemmin muodostunut suosittu vierailukohde kuduntarkkai-

Maan mainiot kalamiehet

HANKO GUMMI Shad-mallinen pehmytviehe niiden suurempien kalojen kalastukseen! Kokeneiden suomalaisten aktiivikalastajien suunnittelema realistisen näköinen haukikumi skandinaaviseen makuun. Markuksen edustama Species Fishing Team tällä kertaa peilikarpin kanssa.

lijoille. Nykyään purojen kunnostus ja taimenen elinolosuhteiden parantaminen on nouseva brandi, ja kiinnostaa yhä useampia ihmisiä. SKES tarjoaa purojen kunnostajille välineet lainaksi, sekä myös opastusta tarvittaessa. Järjestö toimii täysin vapaaehtoisesti ja käyttää mahdolliset tulonsa taimenen suojelutyöhön”, Markus valottaa.

Yli 20 vuotta suomalaisen kalastusmatkailun asialla

Herkästi liikkuva, suuri, lapion mallinen pyrstö edesauttaa helposti käynnistyvää rullaavaa uintia. Nämä, toimivan värikartan kera, tekevät Hanko Gummi:sta todella toimivan suurhaukivieheen!

hanko gummi 10” JA uutena kokona 8”

SKES perustettiin 1994 toimimaan kolmella tasolla. Suomalainen kalastusmatkailu tarvitsee aidosti neuvontatyötä, jota erityisesti puheenjohtaja Jukka Halonen on tehnyt ympäri Suomea koko toiminnan ajan. Halonen tuntee erityisesti USA:n monipuoliset kalastusmahdollisuukset ja on tutustunut kymmenissä osavaltiossa kalastusturismin toimintatapoihin. SKES alkoi myös järjestää uudenalaisia kalastuskilpailuja, joista keskellä Helsinkiä helmikuussa 1996 järjestetty Stadipilkki oli ensimmäinen. Tapahtuma kuitenkin kirjaimellisesti suli käsiin seuraavana vuonna, ja siitä lähtien helsinkiläiset ovat saaneet oman toukokuisen Stadionki-kilpailun avaamaan kalastuskauden kirjolohijahdissa. Vuonna 2001 pääkaupungissa järjestettiin Kalamaraton, ja hurjasta ideasta kehittyi kokonainen uusi kalastusharrastuksen muoto, lajikalastus. Kalamaraton on levinnyt pitkin Suomenlahden rantoja myös Kotkaan ja Turkuun. Vuonna 2015 järjestettiin ensimmäinen lajikalastuksen henkilökohtainen SM-kisa Kotkassa. Tärkeänä osana kalastusmatkailun kehittämistä SKES on organisoinut vuosittaiset Vuoden kalamiehen ja Vuoden kalastusoppaan valinnat. Kotkan Maretariumissa on suomalaisen kalastuksen Hall of Fame, joka kokoaa nämä valinnat kehyksissä seinilleen, kuten myös kalastuksen suuret uranuurtajat. Varsinaisen kalastusmatkailun edistämisen rinnalla tärkeänä toimintamuotona ovat olleet purokunnostukset erityisesti eteläisessä Suomessa. Lisätietoa SKES:in toiminnasta www.skes.fi WAKE FISHING OY www.wakefishing.com +358 (0) 45 133 1857 info@wakefishing.com Voudinkatu 9, 21200 Raisio FIN Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

MAAN MAINIOT KALAMIEHET Teksti NIKO SATTO Kuvat NIKO SATTO JA MATTI KETTUSEN ARKISTO

Rääkkylän Samppaanselkä on kirjailijan kotivesi. Sieltä tulee uistellen haukea ja kuhaa.

Kettusen esikoinen ja viimeisin, vasta pari kuukautta sitten ilmestynyt uutuus.

että melkein tuntee olleensa Kettusen veneessä pohjoisella Saimaalla uistelemassa taimenta, Iiris-vaimon tekemiä eväsleipiä syöden. Pielisjoen lohi

Eräkirjailija

Matti Kettunen Matti Kettusesta tuli eräkirjailija kolmen palasen summana. Taustalla oli kiinnostus kirjoittamiseen, välietappina Matin tarinoita esille nostanut

Maan mainiot kalamiehet

Joensuun lyseon äidinkielenopettaja ja viimeisenä tuuppauksena toimi työkaveri, joka rohkaisi kirjoittamaan tarinat kirjaksi.

oensuulainen Matti Kettunen on 36 vuotta kestäneen kirjailijanuransa aikana julkaissut 23 teosta, joista valtaosa on eräaiheisia tarinakokoelmia. Kettunen on

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

palkittu kirjailijantyöstään kolmasti. Mukavimpana tunnustuksena hän pitää Maakuntakirjailijat-mitalia vuodelta 2012, mutta arvostaa korkealle myös Pohjois-Karjalan vuoden kalamies -tittelin. Perinteisen eräkirjallisuuden rooli nykyisessä informaatioyhteiskunnassa on jäänyt monen muun kanavan jalkoihin. Niinpä Kettunenkin osoittautuu omaan kalamiespiiriini suuntautuneessa pikkugallupissa yllättävän tuntemattomaksi laajasta tuotannostaan huolimatta. Kettusen kirjoja voi kuitenkin erinomaisen hyvin suositella vaativallekin erätarinoiden kuluttajalle. Tarinat ovat tosielämän kertomuksia, jotka on kirjoitettu niin mukavalla tavalla,

Esikoiskirjansa (Aavesoutaja) ohella Kettunen nostaa erityisesti esille Pielisjoen lohensoutajat. Kirjailija kertoo kuinka 1950-luvulla löytyneen järvilohen kutujoen tiesi vain kourallinen miehiä. Nämä kävivät joella reilun vuosikymmenen ajan, kunnes 1970-luvun alussa voimalaitoksen rakentaminen katkaisi lohen matkan. Kettusen mukaan haastattelut menivät syvälle selkäpiihin asti, kun aikuiset miehet muistelivat liikuttuneena tätä menetettyä lohiaittaa. Kettuselle itselleenkin Pielisjoen tilanne on herkkä asia. Kettunen manaa voimalaitoksen ja epäilee, ettei eväleikattujen istutuskalojen varassa oleva kannanhoitotyö tule mitenkään riittämään. ”Suomessa ei ole koskaan purettu voimalaitoksia. Sitten uutisoidaan näyttävästi salakalastuksesta, ikään kuin kalamiehet olisivat syypäitä saimaanlohen ahdinkoon. Kyllä perimmäinen syy on siinä, ettei kalalle ole kutupaikkoja”, Kettunen sanoo. Kettunen kalamiehenä

Matti Kettusen kalastusharrastus on perua lapsuudesta. Ensimmäinen muistikuva on ahvenongintareissusta isän kanssa. Tuuli niin kovaa, että isä kiinnitti pikku-Matin vyöllä veneeseen. Tuon lapsuusmuiston jälkeisen kalastusuran varrelle mahtuu monenlaista talviverkotuksesta kesäiseen vapakalastukseen. Rakkaimpana lajina mies pitää veto- ja heittokalastusta, vaikka toisinaan laskeekin

”Kettuselle itselleenkin Pielisjoen tilanne on herkkä asia. Kettunen manaa voimalaitoksen ja epäilee, ettei eväleikattujen istutuskalojen varassa oleva kannanhoitotyö tule mitenkään riittämään.”

ORIGINAL

by Finlandia-uistin Oy

Syyshauet kutsuvat Invincible SH 15 cm Lyömätön tehoviehe kuhalle ja hauelle, Balsarunkoinen vaappu herkällä uinnilla.

Koukkaus Vetsikossa -kirjan kannessa piti olla kuva, jossa lohi koukataan Vetsikossa. Kustantaja oli löytänyt kuvapankista tämän haukikuvan ja vaihtanut sen alkuperäisen tilalle. Kettusta se harmitti, mutta toisaalta sen ansiosta tämä juttu syntyi. Ostin nimittäin kansikuvan perusteella sen takavuosina kirjaston poistomyynnistä ja tulin vasta silloin tutustuneeksi koko Kettuseen!

Haka DD 7 cm Kuhan suupala suomen suveen. Invincible Nimi puhuu puolestaan, valitse vain väri ja koko.

Spearhead Jalokalojen tähti.

Kalastavuus on näiden vieheiden salaisuus.

vielä lahnaverkon mökkirantaan. Erityinen kalapaikka 62-vuotiaalle, nyt jo eläkkeellä olevalle luokanopettajalle on Teno. Monet Kettusen tarinat sijoittuvatkin Tenojoen varteen. Tenolla Kettunen on käynyt 1980-luvun alkupuolilta asti, mutta ensi kesän kalamatkaan hän suhtautuu varauksella. Mahdolliset kalastussääntöjen radikaalit muutokset askarruttavat. Tarinoita riittää silti jatkossakin. ”Vaikka ensimmäisen kirjan jälkeen tuntui, että kaikki on jo sanottu, nyt aiheita on niin paljon, ettei taida loppuelämä riittää kaiken kirjoittamiseen”, Kettunen naurahtaa.

www.nilsmaster.fi

UTUUSVÄRI: 227

UUTUUSVÄRI 228

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Maan mainiot kalamiehet

Teno on Matti Kettuselle rakas paikka, josta on tänäkin vuonna punalihaista nostettu. Kuva Timo Kettunen.

Katso kaikki värit ja vieheet:

Teksti TEEMU JAVANAINEN Kuvat TEEMU JAVANAINEN & JAAKKO VARJOKORPI

Pienen järven iso hauki on hieno ja arvostettava saalis. Kuva Jaakko Varjokorpi.

Hauen heittokalastuksesta karuilla ja syvillä järvillä on kirjoitettu vähän. Tärppiaddiktille tätä lajia ei voi suositella, mutta jos isot kalat kiinnostavat ja pitkät hiljaiset jaksot eivät haittaa, sitä kannattaa kokeilla!

ohikaloista, muikusta ja siiasta tunnetuissa järvissä on usein isoa haukea, jota kukaan ei kalasta. Haukipaikoilla on lisäksi harvemmin ruuhkaa samaan tapaan kuin merellä. Omaa rauhaa arvostavalle ja omia polkujaan tallaavalle ”tutkimusretkeilijälle” karut järvet tarjoavat elämyksiä. Jokainen järvi on omanlainen ja hauet käyttäytyvät niissä eri tavoin. Suuren hauen tavoittaa heittämällä parhaiten toukokuun puolivälistä juhannuksen tienoille. Järvestä riippuen paikka voi olla rantakaislikko syvänteen vieressä, kutulahti tai selkäluoto. Sesongin alussa kannattaa panostaa kutulahtiin ja kaislanreunoihin, juhannuksen lähestyessä selkäluotoihin. Vaikka veden lämpö pysyttelisi pidempään hauelle sopivan alhaisissa lämpötiloissa, iso hauki ei tunnu viihtyvän samoilla alueilla pitempään. Mikäli paikassa on suojakasvillisuutta, se

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

voi viihtyä paikoissa pidempääkin, mutta useimmiten kalat liikkuvat ruokailupaikan ja syvemmän ”sulattelupaikan” välillä. Tähän aktiiviseen ruokailuhetkeen on tärkeää osua. Ison kalan syönti-ikkuna voi olla hyvinkin nopeasti ohi, pahimmillaan alle vartissa. Kaikkiin sopiviin paikkoihin hauki ei kuitenkaan eksy, ja tästä syystä karuilla järvillä kalan löytäminen voi olla jopa reheviä helpompaa, koska sopivat paikat ovat vähissä. Ja kun isompien haukien paikka hahmottuu, suosittelen ankkuroitumista ja erittäin tarkkaa kalastamista. Paikkoja kun ei ole paljoa, niihin kannattaa panostaa aikaa ja yritystä. Suurhauki on voimakas, joten myös välineiltä vaaditaan voimaa. Väsytysaika on tärkeää pitää lyhyenä, jotta hauki toipuu paremmin pyyntirasituksesta. Suurikokoinen kumihavashaavi on paras väline kalan haltuunottoon sekä punnitukseen. Lisäksi pihdit, kidanavaajat, mitta sekä kuvausvälineet on hyvä olla valmiina käden ulottuvilla. Viehe kannattaa irrottaa kalasta jo haavissa sekä nostaa kala veneeseen vain nopeaa dokumentointia varten. Ja kun kaikki tehdään hyvin, suurhauki palaa omaan elementtiinsä elinvoimaisena ja on sieltä tavoitettavissa vielä uudelleenkin.

Vieheinä toimivat pääsääntöisesti samat, reilun kokoiset haukiuistimet kuin mihin merelläkin on totuttu. Ja kuten monelle hauenkalastajalle on tapahtunut, pehmovieheet eli shadit, ovat osoittaneet tehonsa myös karuilla järvillä. Ja vaikka kalastettaisiin lämmenneessä vedessä, hidas uitto (ja jopa stopit) ovat olleet valttia. Ensimmäisenä tarjottu viehe on kelvannut vain harvoin isomuksille. Kannattaa siis panostaa ottivärin hakuun.

Tyyni järvi ja uskollinen kalakaveri. Kuva Teemu Javanainen.

TÄYTTÄ MAKUA, VÄHEMMÄN SUOLAA

Suolaa 0,6 g/100 g

Ravistimme ylimääräiset suolat pois suosikkituotteista. Ne sisältävät nyt 5 0 % vähemmän suolaa, mutta maistuvat yhtä herkullisilta kuin ennenkin. VA L I O. F I / VA L S A TUOTTEET SISÄLTÄVÄT 50 % VÄHEMMÄN SUOLAA KUIN RASVASEOKSISSA JA JUUSTOISSA TAVANOMAISESTI

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Reissun suurin lähes 10-kiloinen. Kuten kuvasta näkyy, järven kalat kasvavat hyönteisja äyriäisravinnolla uskomattoman suuriksi ja lihaviksi.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Teksti ja kuvat JASPER PÄÄKKÖNEN

– maailman hienointa kirjolohen kalastusta Argentiinassa sijaitseva Jurassic Lake eli oikealta nimeltään Lago Strobel tunnetaan maailmalla järvenä, jonka kirjolohet ovat niin kooltaan kuin laadultaan maailman ehdotonta huippua. Jasper Pääkkönen päätyi järvelle kalaan monen sattuman kautta viime tammikuussa.

“

Moi, Jasper täällä, nyt tarvii jeesiä. Tarvitsen kauheella kiireellä pari pakettia kuningaslohille eli kahden käden kepit, uudet XLB:t ja niihin pelkkiä synkkiä siimoja. Saatko kasattua ja tuotua ne keskustaan tänään?”. Juuri se puhelu, josta joululomille siirtyvä, toisessa kaupungissa asuva perhokalastusvälinevalmistaja jouluaaton aattona muiden kiireiden keskellä unelmoi. Mutta perhokalastajien hyvävelikerho toimii: Vainion Mika Visionilta ei epäröinyt hetkeäkään. ”Mä hoidan. Missä nähdään?”, Mika vastasi. Välineet oli tarkoitettu joulun välipäivinä alkavaa Argentiinan ja Uruguayn uudenvuoden matkaani varten, jonka aikana olisi tarkoitus käydä Chilen puolella kalastamassa kuningaslohta paikallisen oppaan kutsumana. Tässä vaiheessa kaikki näytti vielä hyvältä…

Kunnes oppaan kanssa vilkkaana käymäni whatsapp-keskustelu yhtäkkiä loppui kuin seinään joulupäivänä, kaksi päivää ennen lähtöä.

Ison kalan väsyttelyä terävien kivilohkareiden joukossa. Menetin tässä paikassa lukuisia isoja kaloja, perukkeita ja perhosiiman veitsenterävään kivikkoon.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Estancia Laguna Verde -lodgelle kuuluvan ainoan järveen laskevan joen/puron kalastus on haastavaa ja mielenkiintoista. Kristallinkirkkaassa matalassa joessa on valtava määrä kalaa, mutta aurinkoisella kelillä niiden saaminen voi olla lähes mahdotonta. On uskomatonta, että näin pieni joki tuottaa koko valtavan järven kaikki kalat.

Matkalla lounastauolle. Tässä pienessä ja monta metriä syvässä lahdenpoukamassa näin yhden reissun suurimmista kaloista, valtavan järkäleen, joka seurasi hetken nymfiäni ja kääntyi pois.

Kivikoiden seasta onnistui välillä myös saamaan kaloja ylös asti.

”Moi, en ole kuullut sinusta pariin päivään, mutta kamat on pakattu ja lähden kentälle parin tunnin päästä”, viestitin oppaalle englanniksi lähtöpäivän aamuna. Ei vastausta. Tapanani ei ole stressata, sillä asioilla on yleensä taipumusta järjestyä. Lähdin hyvillä mielin viettämään uutta vuotta näyttelijäkollegoideni kanssa Uruguayhin ja ajattelin oppaan kaivautuvan kolostaan joskus välipäivien aikana. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan radiohil70

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

jaisuus oli tullut jäädäkseen. Uuden vuoden hulinoista selvittyäni otin puhelimen käteen ja soitin hätäpuhelun. Mihin pääsen kalaan kun suunnitelmat kariutuivat, ja kolmen päivän päästä pitäisi seistä munia myöten vedessä? Kohde vaihtuu

Vaatemerkki Patagonian perhokalastuspuolen Argentiinan edustaja Francisco otti saman tien kopin. ”Älä huoli, anna kun soitan

pari puhelua”, hän rohkaisi. Muutama tunti myöhemmin sain viestin: ”Kaikki kunnossa, oletko kuullut Jurassic Lakesta?”. Eiköhän jokainen suomalainen perhokalastaja ole kuullut Jurassic Lakesta. ”Voinko varata lennon Patagoniaan, onko kaikki varmaa?”, tiedustelin. ”Kyllä!”, kuului Franciscon vastaus. Perhomiesten hyvävelikerho näytti taas kyntensä.

Jurassic Lake Lounastauko Dry Fly Bayssa. Tässä isossa, matalassa lahdessa kalastus oli kuin bonefishiä olisi kalastanut. Näkyviä kaloja isoissa parvissa oli välillä niin paljon, että päätin kalastaa rauhallisempia paikkoja.

Erään matalan lahden ainoa kala, joka otti pieneen prince-nymfiin. Yksi reissun suurimmista, joka ei kuitenkaan suostunut kuvattavaksi. Jääkylmä vesi takaa kalojen virkeyden kovallakin helteellä ja kaloissa riittää virtaa haavissakin.

Lago Strobel eli Jurassic Lake sijaitsee kaukana kaikesta. Lähin lentoasema on El Calafate, josta on vielä yli 5 tunnin automatka järvelle. Suomesta matkaa kertyy helposti yli vuorokausi lentokoneessa.

Palanut kämmenselkä ei naurata. Täysin omaa hölmöilyä.

Pari päivää myöhemmin istuin LAN-lentoyhtiön koneessa matkalla El Calafateen

Fiilistä ei laimentanut edes se, että matkalaukusta löytyi lähinnä kaksikätisiä vapoja varustettuna synkimmillä mahdollisilla grainisiimoilla ja Jurassic Laken kalastus on valtaosin pintasiimoilla tapahtuvaa ötökkätouhua. “Eiköhän oppailta löydy jotain lainaksi”, tuumasin, sillä välineongelmat olivat tässä yhtälössä enää kaukainen murhe. Nyt olin varmuudella menossa kalaan ja olin onneksi pakannut mukaan vanhan uskollinen valkoisen yhden käden jokapaikanhöylän, Visionin salttivenuksen. Kolmen tunnin lennon ja viiden tunnin automatkan jälkeen saavuin Estancia Laguna Verden lodgelle, jossa odotti iltapala ja pedattu sänky. Järvelle lähdettäisiin aamiaisen jälkeen. Tässä vaiheessa on tehtävä tunnustus

Muutaman järvellä kalastaneen kaverini ja paikasta lukemieni juttujen perusteella en ollut aivan varma, mitä odottaa. ”Se on sairaan hieno paikka”, Mika Vainio kehui. Isoja

kaloja, mutta järvikalastusta, josta en juuri koskaan ole saanut sen kummempia kiksejä. Uteliain, mutta rehellisesti sanottuna melko epäilevin mielin kokosin kamojani ensimmäisen päivän aamuna. En olisi koskaan voinut kuvitellakaan, mitä tuleman piti. Jurassic Lake?

Jurassic Lake on lempinimi oikealta nimeltään Lago Strobel –nimiselle järvelle. Se on 65 neliökilometrin kokoinen kraaterimainen vajoama keskellä Patagonian loputonta erämaata. Järveen laskee yksi pieni joki, joka on täyttänyt aikoinaan syntyneen reiän ja muodostanut paikalle yli 200 metriä syvän järven. Sen äärimmäisen ravinnerikkaissa, mutta kristallinkirkkaissa vesissä ei ole elänyt minkään merkkisiä kaloja, kunnes noin 20 vuotta sitten argentiinalaiset istuttivat kokeilumielessä järveen kirjolohia. Uskomaton menestystarina

Kalojen määrä on päätähuimaava, ja useaan otteeseen hämmästelin, miten yksi pieni jär-

veen laskeva liru hyvin rajallisine poikastuotantoalueineen voi riittää tuottamaan niin suuren määrän järveen syönnökselle vaeltavaa kalaa. Ja syötävää riittää

Siitä todisteena kalat, jotka olivat niin järjettömiä porsaita, että osaa oli käsiteltävä

MATKATIETOA »» Argentiinaan ei ole Suomesta suoria lentoja, Madridin, Frankfurtin ja Lontoon kautta pääsee suorimmin »» Buenos Airesista pitää ottaa vielä sisäinen lento El Calafateen, josta noin 5 tunnin automatka järvelle »» Paikan päällä majoitus tapahtuu lodgeissa, joissa kaikki palvelut »» Loistava lodge on esimerkiksi Estancia Laguna Verde (www.estancialagunaverde.com)

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Estancia Laguna Verden lodge tarjoaa huippuluokan puitteet kaikilla tasoilla. Kuva Estancia Laguna Verde.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Jurassic Lake

Kalan väsyttelyä terävässä kivikossa.

erityisen hellävaraisesti siinä pelossa, että pelkkä rintaevien alta kannatteleminen saa kalan räjähtämään. Järvessä on katka- ja hyönteisravintoa yllin kyllin siitäkin huolimatta, että en kolmen päivän aikana nähnyt ainuttakaan öttiäistä järvellä kahlaillessani. Käsittämättömän hienot puitteet

Jos kristallinkirkkaan järven kalasto teki vaikutuksen, niin varsinainen kalastus oli lähes sanoinkuvaamattoman hienoa. Muutaman sadan metrin matkalla ja parin tunnin aikana tuntui siltä, kuin olisin kalastanut pari metriä syvältä alustalta tarponia, jotka ilmestyivät näkökenttään yksittäin tai muutaman kalan parvissa, nyt vain kyseessä olivat jättimäiset kirjolohet. Kalan bongasi noin 30-50 metrin päästä, ja odotti sen saapuvan heittoetäisyydelle. Linjalle nymfi, pinturi tai pieni streameri ja kala joko otti tai ei. Mitään lastenleikkiä tämä ei ollut, vaan välillä kirjolohet olivat äärimmäisen valikoivia perhojen suhteen. Tunnelma kuin toisesta maailmasta

Sata metriä eteenpäin ja pohja madaltui alle metrin syvyiseksi laajaksi matalikoksi, johon oli ripoteltu vulkaaniselta kiveltä näyttäviä, korallipäitä muistuttavia rosoisia murkuloita. Niiden välissä kahlatessa, yksittäisiä säikkyjä kaloja etsiessä ei voinut olla ajattelematta kalastavansa permitiä Jardines de la Reinan avomeren puoleisilla fläteillä. ”Tämä paikka ei ole kaikille”, opas totesi katseltuani kalastustani jonkun tovin. Olin jo ehtinyt ihmetellä, miksi hän yritti ohjata minua eteenpäin, eikä tuntunut haluavan kalastaa tätä osaa rantaviivasta lainkaan. Niihin kiviin rikoin sitten kalojen kanssa perukkeita ja oppaan tuliterän perhosiiman, josta pulitin ilomielin satasen. Sata metriä rantaa eteenpäin kahlatessani pohja nousi hiekkapohjaiseksi, polvisyvyiseksi matalikoksi, jossa pohjan tummilta alueilta ilmestyi hiekan päälle välillä Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Jurassic Lake Tyypillistä Jurassic Laken maisemaa. Karua ja kaunista.

yksittäisiä kaloja, välillä kymmenien kalojen parvia. ”Ihan kuin kalastaisi bonefishiä!”, samaa rantaa kalastava ranskalainen nainen huudahti. Niinpä, olin juuri tuumannut samaa itsekseni. Tuulettomana päivänä, auringon paistaessa täydeltä taivaalta, tuntui pinturikalastus tällä rannalla juuri sillä hetkellä

VÄLINEET JURASSIC LAKELLE »» 8-luokkainen yhdenkäden vapa, jossa tuulta leikkaava ja hyvin ampuva siima »» Kelluva siima riittää, pakkaa mukaan myös intermediate ja 2-uppoava »» Järvellä tuulee lähes aina ja heitot tapahtuvat usein vastatuuleen »» Perusperhoina nymfit, pinturit ja kumijalat koossa 10-14, liitsejä sekä woolly buggereita koossa 6-12 »» Varasiimaa ja perukkeita terävien kivien varalle »» Laadukkaat kahluuvarusteet »» Aurinkorasvaa ja hanskat 74

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

parhaalta kalastukselta mitä saatoin kuvitella. Siitäkin huolimatta, että pilvisenä aamuna en ollut lodgella laittanut kämmenselkiini kuin pienen sipauksen 20-suojakertoimen aurinkovoidetta ja vapakäteni kämmenselässä oli päivän jäljiltä toisen asteen palovammat. Onnistuin löytämään eteläisen pallonpuoliskon otsonikerroksen aukon ja tunsin itseni täydelliseksi amatööriksi. Huimia kokemuksia kalojen kanssa

Kolmen päivän aikana käytin haavissa ehkä 50 kirjolohta, joiden keskikoko oli jossain parin-kolmen kilon välissä. Muutama saamani kala tulee jäämään ehdottomien kohokohtieni joukkoon vuosikymmeniksi. Kuten se 15-paunainen (vaikka Argentiinassa on metrijärjestelmä, puhuttiin kalojen painoista aina paunoina, 1 pauna on 454 g), joka otti siitä permit-kivikosta #14 nymfiin, josta olin laiskana painanut edellisen kalan suussa oinenneen koukun takaisin sen sijaan, että olisin vaihtanut perhon. Toistakymmentä hyppyä myöhemmin ja muutamat pohjasiimat sisään kelattuani haavista löytyi paljon luultua suurempi kala.

Reissun ensimmäinen kala pienellä streamerilla. Pää auki.

Jurassic Lake

Omaksi onnekseni en ollut tajunnut kalan kokoa, sillä se oli lyhyt ja uskomattoman paksu. Jostain syystä koukku kesti tämän kalan, siitäkin huolimatta, että annoin sille väsytyksen aikana Vainion sanoin ”kunnolla pataan”, koska se näytti hypyissä paljon todellista kokoaan pienemmältä. Tämän kalan kanssa onnistuin tuhoamaan myös oppaani perhosiiman. Tai se 13-paunainen, jonka spottasin “bonefish-flatilta” jo kaukaa. Se imaisi eteen osuneen pinturin polvensyvyisestä vedestä. Tai sen 12-paunaisen, jonka opas spottasi tuuliselta rannalta, ja joka oli jo melkein liian pitkällä vetäistessäni rystyltä nappiheitolla prince-nymfin sen nenän eteen uskomatta itsekään onnistuvani heitossa. Oppaan hämmästynyt ilme sai minut leijumaan pari senttiä maanpinnan yläpuolella seuraavat tunnit. Hetken aikaa luulin olevani hyväkin heittäjä. Ja tietysti se 20,7-paunainen (lähes 9,5 kiloa), jonka väsytys oli ehkä koko reissun puuduttavin. Kala otti pienen streamerin jalkojen juuresta saaden jo seuraavaan heittoon valmistautuvan kalastajan polvet veltoksi ja junnasi pohjassa 10 metrin säteellä. Tämä kala jää todennäköisesti ennätyskirjolohekseni, sillä en tiedä, missä päin maailmaa tämän ennätyksen voisi rikkoa. Paitsi Jurassic Lakella.

»» Järvi Argentiinan Patagoniassa

Harvinaista kirjolohen näkökalastusta

»» Pinnan korkeus merenpinnasta 700 m

Jurassic Lake on elämys, jonka vuoksi en ehkäpä varta vasten matkustaisi maailman toiselle puolelle, mutta joka on tilaisuuden tullen koettava. Moni suomalainen kalastusmatkailija yhdistää vierailun Jurassic Lakella muutaman päivän tai viikon pakettiin jollain Argentiinan kuuluisista meritaimenjoista, eikä syyttä. Mistä muualta löytyisi tämänkaltaista ruokailevan kirjolohen näkökalastusta? Jos suuntaat Patagoniaan, yritä vierailla Laguna Verden lodgella ja koe se itse.

JURASSIC LAKE

(LAGO STROBEL), ARGENTIINA

»» Pinta-ala 65 km² »» Saanut oikean nimensä Matthias Strobel –nimisen lähetyssaarnaajan mukaan »» Kirjolohet istutettu 1995, lisääntyvät luontaisesti »» Kalastussesonki marraskuu-huhtikuu

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

ALIARVOSTETUSTA ARVOKALAKSI Teksti ja kuvat SAKKE YRJÖLÄ

Aliarvostetusta arvokalaksi

aaristomerellä kalastaneet ovat havainneet kuinka kampela ja ahvenet ovat vähentyneet ja jopa kadonneet etenkin uloimmilta alueilta. Verkkokalastajaa voi satapäinen simppusaalis järkyttää. Sarvipää ei ole niitä helpoimpia verkosta irroitettavia. Simpuista on tehty perinteisesti “pyrstösoppaa”. Siinä käytetään simpunpyrstöjä, noin puolivälistä kalaa leikattuna. Loput ovat menneet lokeille. Simpun voi kuitenkin fileerata kuten minkä tahansa muunkin kalan. Hyödynnettävä selkäfile jatkuu paksuna aivan pääkalloon asti. Olimme Houtskarissa viikonloppuretkellä ja ahvenenkalastuksen vaikeus ajoi meidät kokeilemaan jotain muuta. Keksimme silloin lähteä etsimään härkäsimppuja syvistä yli 20 metrisistä vesistä. Kesäaikaan simput viihtyvät 20–60 metrin syvyyksissä. Saimmekin nopeasti kasaan ruokakalat käyttämällä raskaita 35 grammaisia jigipäitä, jotka “syötitimme” pienillä sirppipyrstöillä. Fileerasin kymmenkunta simppua ja otin talteen myös upean väriset ja makuiset maksat.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

HÄRKÄSIMPPU (Myoxocephalus quadricornis) »» Paras ruokakalakoko yli 100 g »» Merikala, josta löytyy myös makeanveden muoto »» Yleinen Lounais-Suomen saaristossa »» Viihtyy etenkin lämpimän veden aikaan syvällä »» Tarttuu ahnaasti jigiin, pilkkiin tai mato-onkeen »» Verkkokalastajan kauhu – parhaimmillaan  kymmeniä yhdessä verkossa. Käyttö

»» Maukas ruokakala, maku muistuttaa ahventa »» Hyvä keittokala, joka sopii myös pataruokiin »» Paistetut simppufileet ovat herkullisia »» Härkäsimpun turkoosi mäti on arvokas herkku »» Mätisesonki tammi-helmikuussa

Härkäsimppu on ahne kala. Se iskee kokoon nähden isoon syöttiin ahneesti.

SIMPPU RED CURRY Hienonna sipuli, valkosipuli, chilipalot ja inkivääri. Kuullota niitä öljyssä kuumalla pannulla. Lisää paprikasilppu ja loput mausteet. Kaada joukkoon kookosmaito ja lisää tarpeen mukaan vettä. Kypsennä 5-10 minuuttia ja lisää lopuksi kalafileet, maksat ja pilkotut tomaatit. Anna kalojen hautua kypsiksi kannen alla noin 5 minuuttia. Tarjoile riisin tai keitettyjen perunoiden kera. Koristele annos korianterinlehdillä.

Ainekset

»» 10 härkäsimpun fileet n. 400 g hyödynnä myös simpun maksa »» 1 sipuli »» 3 valkosipulin kynttä hienonnettuna »» 1-4 kpl mietoa tai vahvaa chilipalkoa hienoksi silputtuna »» Pieni paprika silputtuna »» 50 g tuoretta inkivääriä hienonnettuna »» 4 dl kookosmaitoa (1 purkki) »» Vettä »» 50 g tomaattipyrettä »» 2 rkl sokeria »» 1 rkl savupaprikajauhetta »» 2 rkl kalakastiketta »» 10 kpl kirsikkatomaatteja pilkottuina »» Suolaa »» Öljyä paistamiseen. »» Korianteria koristeluun. »» Tarjoile riisin tai perunoiden kera.

Kymmenkunta simppua tarjoaa jo riittävästi lihaa perheen kalapataan. Miedonmakuiset oranssit maksat kannattaa hyödyntää myös.

Härkäsimpun tammikuisia mätipusseja. Herkullisen mädin väri vaihtelee punertavan ruskeasta vihreään ja siniseen.

6. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Aliarvostetusta arvokalaksi

1. Työnnä veitsi niskasta selkärankaan. 2.-4. Leikkaa fileet irti veitsellä selkärankaa seuraten. 5. Poista kylkiruodot fileistä. 6. Leikkaa liha irti nahasta.

P Ö R LJ LEA PA R I

Pörje Parilla ruotii kalastusalan ihmeellisyyksiä hyvien juomien siivittämänä.

Pulled Salmon - Nyhtölohi Pari vuosikymmentä sitten kaupan grillissä lihamestarin huomiotta jäänyt ja pitkin päivää tikunsekaiseksi lihamössöksi muhinut sian kylkiluurivi tai niskapaisti nimettiin ylikypsäksi possuksi, jotta se olisi myyvempi tuote. Sitten joku Ameriikan mailla matkaillut suomalainen punaniska huomasi paikallisilla barbeque-kutsuilla, että aboriginaalit kutsuivat possun ylikypsää liha pulled-porkiksi eli vapaasti suomennettuna ”vedetyksi siaksi”.

yt kaikki ylikypsät sorkka-, kavio- tai siipikarjasta valmistetut grilliherkut ovat tavalla tai toisella vedettyjä tai nyhdettyjä. Tähän samaan, mutta kasvikunnan kategoriaan on viime aikoina kovasti ollut pyrkimässä kaura-, härkäpapu- ja keltahernemassasta vedetty eli hierretty uutuusruokatuote, jota kutsutaan myös nyhtökauraksi. Vaikka nimi ei varmaankaan tätä uutuushittituotetta pahenna, joitain arvauksia sen alkuperästä voitaneen tehdä. Ainakin vaikean saatavuutensa perusteella elintarvikeliikkeistä sekä lähes oikean lihan hintaa pyörivän vähittäismyyntihintansa perusteella voitaisiin ehkä ilkikurisesti sanoa, että nyhtäminen kohdistuu jälleen kerran tavallisen kuluttajan rahapussiin. Aikani pohdittuani tulin siihen lopputulokseen, että lähes kaikesta syötäväksi kelpaavasta biomassasta voidaan valmistaa nyhdettyjä elintarvikeherkkuja. Tämän ajatuksen innoittamana päätin tuoda oman korteni kekoon julkistamalla tähänastisen pahimman takaiskuni ruoanvalmistuksen saralla, joka kuitenkin kääntyi voiton puolelle oikeanlaisen brändäyksen ansiosta. Nyhtölohta sattuman kautta

Olimme pari vuotta sitten kaveriporukan kanssa syyskalareissulla sisä-Suomen vesillä. Mukavan kalastelupäivän hiipuessa kohti iltaa rantauduimme ja lämmitimme saunan. Minun oli tarkoitus pyöräyttää porukalle pikkupurtavaa pahimpaan nälkään ja aloitin lautaan naulatun loimulohifileen kypsennyksen avotulella. Auvoinen tyyni syyskeli muuttui kuitenkin nopeasti varsin tuuliseksi myrskynpoikaseksi, ja suoraan kohti rantaa puhaltava vihuri alkoi haitata melko pahasti kalan loimuttamista. Lähes kypsän lohifileen tihkuvan pinnan viimeistely vaati tuulen viilentäessä kalan pintaa sietämättömän kauan. Pojat jo huutelivat saunan ovesta löylyn hiipuvan, ellen kohta tulisi heittämään kiukaasta pois viimeisiä henkosia. Arvioin tilanteen uudelleen ja päädyin siirtämään loimukalalautaa lähemmäksi liekin lämpöä. Samalla lisäsin nuotioon pari pientä puun oksaa ja siirryin saunan lauteille. Saunassa oli vielä aivan riittävän kuumaa.

Viihdyin löylyn hellimänä ehkä hieman liian, koska huomasin löylyhuoneen sivuikkunasta saunan kulman takaa tummuvaa iltaa vasten kajastavan liekehdinnän. Hemmetti, tästä ei nyt hyvää seuraa. Singahdin saunasta kil78

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Kukaan ei arvannut kuinka herkullista kalaa palaneen pinnan alta löytyi nyhtämällä.

luttimien käristymisen uhallakin rantaviivan rajaan nuotiolle, jossa loimulohi lautoineen paloi metrin korkuisella kirkkaalla ja kuumalla rasvaliekillä. Loimulaudan juuresta valui suoraan nuotiota kohti palava rasvanoro, jota pitkin tuli oli levinnyt muuten jo tarjoiluvalmiiseen fileeseen nuotion pohjalla olevan liuskekiven päällä vain kolme millimetriä sivullepäin norottuaan rasva olisi imeytynyt rantahiekkaan ja loimulohi olisi ollut tarjoiluvalmis heti saunomisen jälkeen. Nostin sivistyneen kiroilun säestyksellä loimulaudan pihapöydälle ja puhaltelin sysimustan hiiltyneen fileen päältä liekit sammuksiin. Kävelin mökkiin sisälle, ilmoitin pojille muutoksen tämäniltaiseen alkuperäiseen menuun. Kehotin heitä siirtymään rantatulille käristämään

Kuvat KARI LASSILA & ANTTI ZETTERBERG

grillimakkaroita, kun lohifileetä polttoaineena käyttävän nuotion lämpökin olisi vielä tähän tarkoitukseen riittävän voimakas. Yllätys aamulla

Seuraavana aamuna, kun heräsin suussani kuvitellun loimulohen aromin asemesta yhdistetty oluen, makkaran ja sinapin maku, kävelin ulos aamutoimilleni. Kalakaverini Lassila istui pöydän ääressä ja nyhtäisi hiiltyneestä lohifileestä irti pingispallonkokoisia paloja, jotka näyttivät toisesta päästään mustilta ja toisesta oranssinpunaisilta ”pumu”-vaapuilta. Hän puraisi palasta punaisen osan irti ja söi sen hyvällä ruokahalulla. Musta hiilipala taas jouti syötettäväksi järven kaloille. Sain kehotuksen maistaa tätä arveluttavannäköistä kalaherkkua, joka itse asiassa ei edes maistunut kovin pahalta - etenkään täyteläisen ja voimakasmakuisen punaviinin kyydittämänä. Päättelimme, että olimme näin keksineet uuden jäsenen eli nyhtölohen ylikypsien ruokalajien perheeseen. Onneksi kaverini otti nyhtölohesta valokuvia ennen herkutteluhetkensä aloittamista, sillä ainakaan sillä hetkellä en olisi edes voinut kuvitella julkaisevani kuvaa lehdessä näin epäonnistuneen ruoanvalmistussession tuotoksista saatikka kirjoittavani siitä. Ja ellei kaikenlainen nyhtöruokavalmisteita koskeva keskustelufoorumi kävisi tällä hetkellä näin kuumana, tuskin olisin sitä nytkään tehnyt… Syysnyhtöilemisiin, Pörje

Nyhtölohi saa pinnan palaessa erittäin voimakkaan aromin ja sille sopiikin hyvin kaveriksi tuhti punaviini, jota ei niin usein kalaruoille välttämättä suositella. Chileläinen Castillo de Molina saa peukun!

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

PATOLOGIT PERHOKELLARI

Teksti ja kuvat AKI JANATUINEN

Vision tukee Kalastus-lehden ”patologien” työtä monipuolisemman virtavesiympäristön puolesta.

Harjunpäänjoen rikkonaiset ja rehevät koskialueet luovat hyvät edellytykset lohikalojen poikastuotannolle.

Harjunpäänjoesta on tullut lohien kosiomatkan määränpää Kokemäenjoki oli aikoinaan tuottoisimpia vaelluskalajokiamme. Sittemmin voimalaitosrakentaminen hävitti lähes tyystin lohenkin entiset lisääntymisalueet. Vesistön alajuoksulle laskevassa Harjunpäänjoessa on säilynyt lohikaloille pieni pala taivasta.

ääosin Ulvilan kaupungin alueella virtaava Harjunpäänjoki saa alkunsa Joutsijärvestä. Vesi putoaa 34 kilometrin matkallaan yli 44 metriä kohti Kokemäenjokea. Jokea on hyödynnetty jo 1600-luvulla myllyjen ja sahojen voimanlähteenä. Myöhemmin jokivarressa on toiminut peräti kaksi eri ruukkia ja verkatehdas.

Patologit

Kunnostuksilla palauttamaan lohikaloja

Harjunpäänjoen alaosan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 2007 ja kunnostus käynnistyi syksyllä 2010 Kokemäenjoen voimalaitoksille määrätyillä kalatalousmaksuilla. 80

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Kunnostuksella parannettiin vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia Holminkosken ja Kaasmarkun Tehtaankoskien välisellä jokiosuudella, jossa kunnostettiin noin 2,6 kilometriä koskea. Lohen kokoinen joki

Harjunpäänjoen kalaston tilaa on seurattu säännöllisillä sähkökoekalastuksilla vuodesta 2011 alkaen. Kunnostusten, kotiutusistutusten ja emojen siirtoistutusten myötä lohikalojen poikastiheydet ovat olleet viime vuosina ilahduttavasti kasvussa. Lohen ja taimenen lisääntyminen on seurannan perusteella säännöllistä. Huomionarvoista on, että Harjunpäänjokeen ei ole tehty viime syksynä siirrettyjä muutamaa emoa lukuun ottamatta lainkaan lohi-istutuksia, vaan lohet ovat löytäneet vuosi toisensa jälkeen joen lisääntymisalueet omin avuin. Joki on houkuttanut myös Kokemäenjoen puolelle istutettuja lohen poikasia. Havainnot haastavat syvälle juurtunutta kuvitelmaa

siitä, että lohi on rannikollamme ainoastaan suurten virtojen laji. Kalateitä tulossa

Nykyisin vaelluskalat pääsevät nousemaan Harjunpäänjoessa noin 15 kilometrin matkan Solakosken padolle. Sopivissa oloissa nousu on mahdollista vielä reilu kolme kilometriä ylävirtaan Leineperin Pajakosken säännöstelypadolle. Solakosken ja Pajakosken padoille on laadittu tuoreet kalatiesuunnitelmat. Samassa yhteydessä valmistuivat myös kunnostussuunnitelmat näille ja Vanhanmyllynkoskelle. Näitä joen keskijuoksun toimenpiteitä koskeva lupahakemus on menossa Aluehallintoviraston käsittelyyn. Kunnostuksia ja kalatierakentamista päästäneen aloittamaan aikaisintaan ensi syksynä. Todennäköisempää on, että työt alkavat vasta vuonna 2018. Yläjuoksulla huomattava potentiaali

Kalateiden myötä toimien painopiste tulee vähitellen siirtymään meriyhteyteen avautu-

Leineperin ruukilla kalojen nousu pysähtyy 2,8 metriä korkeaan patoon. Sillan oikeanpuoleisen aukon kautta on tarkoitus rakentaa kalatie, joka muodostuu teknisestä ja luonnonmukaisista osuuksista.

Sasta Fishing Solakosken patojäänteen pudotuskorkeus on noin 2,1 m. Kalan nousu aiotaan mahdollistaa vasemmanpuoleisen silta-aukon kautta kulkevalla kalatiellä. Satakunta vesistöineen on euroopanmajavan valtakuntaa.

viin yläjuoksun kohteisiin. Joen yläjuoksulta muutettiin jo vuonna 2013 neljä vanhaa säännöstelypatoa luonnonmukaisiksi pohjapadoiksi. Jäljellä on yhä kolme kalojen kulkua haittaavaa patoa. Kunnostuksia silmällä pitäen vesistön yläosan ja sivuhaarojen kunnostustarvetta on kartoitettu viime vuosina. Kartoitusten perusteella joen yläjuoksulla on runsaasti kunnostustarpeessa olevaa koskialaa. Harjunpäänjoesta voinee vielä kuoriutua ihan oikea lohijoki.

Flow Wading takki Mahdollisesti markkinoiden miellyttävin perhokalastustakki pehmeän päällismateriaalinsa ansiosta. Materiaalina on vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä 2-kerros Gore-Tex®. Takissa on hengittävä verkkovuori. Tilaviin taskuihin mahtuu hyvin perhorasiat ja muut tarpeelliset tavarat. Suojaava huppu sekä säädettävät helma ja hihansuut. Vapalenkit ja D- lenkki haaville. Vettähylkivät YKK® AquaGuard® -vetoketjut.

www.sasta.fi

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Tutustumme sarjan jokaisessa osassa julkisuuden henkilöön ja selvitämme hänen suhdettaan kalastukseen. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat ANTTI ZETTERBERG & SAMI SELIÖN ARKISTO

Kilpaveneilijä

SAMI SELIÖ Keulamiehenä maailmanmestari

Kilpaveneilyn F1-sarjan kaksinkertainen maailmanmestari Sami Seliö on synonyymi vauhdille. Yli 100 solmua kulkevan kilpaveneen pilotti lähti vesille hieman rauhallisemmissa merkeissä.

aikka olen veneillyt lähes 30 vuotta, niin silti minua jännittää. Olin nimittäin sopinut viettäväni kalastushenkisen päivän omalla veneelläni Sami Seliön kanssa. Sami on Suomen kiistatta menestynein kilpaveneilijä ja hän, jos kuka, osaa venettä ajaa. ”Toivottavasti ajolinjani kelpaavat mestarille”, ajattelin itsekseni ennen tapaamista. Tapaamme venetarvikeliike Maritimin laiturilla Helsingin Lauttasaaressa, jonne Sami on saapunut edellispäivän linnustusreissulta. ”Hieno keikka, vaikka emme onnistuneet sorsia saamaankaan”, Sami fiilistelee. Orastava jännitykseni purkautuu samalla kun Sami kertoo luontokokemuksistaan innostuneesti. Veneily verissä

Samin kisaveneen menohalut ovat omaa luokkaansa ja vauhti kiihtyy parhaimmillaan noin 200 km/h saakka. Kuva Sami Seliön arkisto.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Sami ehti kalastelemaan pienen hetken ennen seuraavaa FI-venekisaa Kiinassa.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Vavan varressa SAMI SELIÖ Ennen kalaan lähtöä esittelen hieman kalavenettäni Samille, joka on ammattiveneilijänä aina kiinnostunut veneistä. Eniten Samia kiinnostaa kuitenkin keulasähkömoottori ja sen ominaisuudet. ”Onpa älyttömän näppärä laite”, Sami ihastelee kun pyörittelen venettä satamassa. Lohjalta kotoisin oleva Sami sanoo kasvaneensa venetehtaassa. ”Isäni Niilo Seliö on ollut mukana veneiden valmistuksessa niin pitkään kuin muistan ja vuonna 1997 hän perusti nimeään kantavan Seliö Boatsin, joka valmistaa esimerkiksi Yamarin-veneitä sopimuksella Lohjan Sammatissa”, Sami kertoo. 41-vuotias Sami lähti kilpaveneilyyn jo nuorella iällä isänsä viitoittamalla tiellä

”Kisamielellä taisin istahtaa veneeseen jo 12-vuotiaana vuonna 1987”, Sami muistelee. Sami saavutti juniorisarjan Suomen mestaruuden vuonna 1990 ja on sen jälkeen kilpaillut ammatikseen. Vuosien 2007 ja 2010 veneilyn F1-sarjan maailmanmestarilla on vielä pitkä kilpaura edessään. ”Ei nelikymppinen ole tässä lajissa mikään ikäloppu kuten on esimerkiksi jalkapallossa. Sarjassa on esimerkiksi viisikymppisiä kavereita, jotka pärjäävät edelleen mainiosti. Toki kuntopuoleen täytyy panostaa koko ajan enemmän”, Sami juttelee. Ei omaa venettä Suomessa

Utelen Samilta hieman hänen omasta siviilikalustostaan suunnatessamme jigaamaan ahventa. ”Tässä on klassinen suutarin lapsi – tilanne. En omista siviilivenettä, koska asun suurimman osan ajasta Teneriffalla Kanarian saarilla ja kisatallin kotimaa on Italia. Vuodesta tulee oltua noin 200 päivää reissun päällä, joten aikani ei oikein riitä vapaa-ajan veneilyyn. Olen viime vuosina myös kiinnostunut sukeltamisesta”, kertoo kolmen lapsen isä. Samin 10- ja 8-vuotiaat tyttäret Sofia ja Samin tiimin nimi on Baba Racing.

Pienen verryttelyn jälkeen heittäminen sujui mallikkaasti.

Stella ovat innostuneet Teneriffalla purjehduksesta, josta isä on mielissään. ”Lajissa on hienoa yhteisöllisyyttä ja lapset oppivat laittamaan itsenäisesti varusteet kuntoon eikä harjoitusolosuhteita voi moittia”, hän kehuu. Entäpä onko viisivuotiaan pojan, Sisun, harteille asetettu kilpaveneilijän viittaa? ”Katsotaan sitten kun ikää kertyy hieman enemmän. En estele, jos mielenkiintoa löytyy”, Sami hymyilee. Sami & kalastus

Kalastus on Lohjanjärven ympäristössä kasvaneelle Samille merkinnyt aina rentoutumista. ”Veneellä on saanut räpätä menemään niin paljon, että olen nauttinut eniten ihan perinteisestä mato-onginnasta rannalta käsin”, Sami kertoo. Tarjoan Samille jigisettiä käteen. ”Ai jai, siitä onkin aikaa kun viimeksi heittelin”, Sami naureskelee. Rohkaisen häntä kuiten84

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

kin kokeilemaan, sillä jigaus on varmasti tämän hetken suosituin heittokalastusmuoto. Urheilija löytää nopeasti oikeat otteet. Kaikuluotain piirtää salakkaparven, jonka liepeiltä uskon ahvenia löytyvän. ”Tai ainakin niitä oli tässä eilen kun kävin koekalastamassa”, vakuuttelen Samille. Heittelemme varsin syvässä 8-10 metrin vedessä aikamme, mutta ahvenet eivät inSAMISaamme SELIÖ nostu jigeistämme. pari varovaista tärppiä, mutta mitään syöntipiikkiä ei todellakaan ole ja päätän vaihtaa maisemaa. »» Syntynyt 1975 Lohjalla nopeutta noin 25 solmuun ja ky»» Nostan Vaimo ja kolme lasta selen samalla kilpavene lähtee. »» Asuu osanmiten vuodesta Teneriffalla ja ”Nollastaosan sataan kilometriin se kiihtyy vajaassa Suomessa kolmessa sekunnissa ja huiput ovat noin 200 »» Pyörittää omaa kilpatallia ja kilpailee km/h”, Sami sanoo. ”Ihanko totta?”, päivitteedelleen aktiivisesti len. ”Kyllä näin on. Kun mennään tosi kovaa, »» F1-veneiden maailmanmestari 2007 moottori ei saa kunnolla jäähdytysvettä kun ja 2010 käytännössä vain potkuri osuu veteen. Jou»» Lisätietoa dunkin välillä www.samiselio.com trimmaamaan moottoria alas,

Jigaus oli Samille uusi aluevaltaus.

HUIMAN SUOSION SAAVUTTANUT

KEULASÄHKÖMOOTTORI HINNAT ALK.

1450 €

28 MALLIVAIHTOEHTOA 12-36 V SAATAVANA MYÖS KAIKULUOTAINMALLI TÄYSIN SUOJATTU ELEKTRONIIKKA

jotta saan veden kiertämään”, Sami kertoo kilpaveneilyn hienouksista. Minkälainen kiuas sinulla sitten on perässä kun tuollaista vauhtia päästelet? ”Kaksitahtinen, ei Optimax, kisaviritteinen 2,5-litrainen Mercury, josta irtoaa 400 hevosvoimaa. Kaksitahtisen moottorin kireys on omaa luokkaansa”, Sami virnistelee.

SAATAVANA ERITTÄIN TARKKA GPS PINPOINT (TAIVASANKKURI JA REITITIN)

HILJAINEN JA PEHMEÄKULKUINEN HELPPOLUKUINEN LED-NÄYTTÖ

Takaisin ahventen jallitukseen

Pyörimme Samillekin tutuilla Helsingin ja Espoon rajalla sijaitsevilla kalapaikoilla, mutta en onnistu löytämään syönnöstäviä ahvenia. Hennot tärpit toistuvat ja kerran Samin jigiin iskee ahven useammin, mutta ei ota kunnolla. Onnistun tartuttamaan viimein ahvenen, mutta sekin irtoaa ennen venettä. ”Perhana, johan meni vaikeaksi, olisi sittenkin pitänyt mennä koittamaan kuhaa”, manaan. Sami naureskelee rauhallisena, että pelkkä vesillä olo ilman ajokypärää on hänelle suurta nautintoa. Näinhän se onkin. Sitä itse ajattelee asioita helposti saaliin kautta, mutta jos on 200 päivää vuodesta reissun päällä, on pelkkä rauhallinen vesillä olo jo puoli voittoa. Nälkäkin alkaa kurnimaan. Olin katsonut etukäteen Samin sivuilta, että laadukas pizza on hänen lempiruokaansa. Uskoin siis kotisatamani, Helsingin Merisataman Skifferin, lättyjen maistuvan hänelle. Näin kävikin. Ruoan jälkeen oli jotenkin liian kylläinen olo kalastaa, joten loppuajan käytimme keskusteluun kilpaveneilystä ja hyvästä elämästä.

KESTÄVÄ KOMPOSIITTIAKSELI

OHJAUS LANGATTOMALLA POLKIMELLA TAI KÄSIKAUKO-OHJAIMELLA

www.motorguide.com

MYYNTI: MERCURY MARINEN JÄLLEENMYYJÄT JA USEIMMAT KALASTUSTARVIKELIIKKEETKalastus-lehti KAUTTA3/16 MAAN. | Kalamies.com 85

Vene-esittely Kompakti Scc nousee kevyesti liukuun 30 hv moottorilla.

Uusi

Buster Scc Ulkomittojaan isompi Buster S on nimenä jo vanha tuttu. Tehdas esitteli Helsingin Uivassa venenäyttelyssä uudistetun veneen, josta on nyt saatavilla kolme eri malliversiota, S, S1 ja Scc. Näistä keskipulpetillinen Scc on selkeästi kalastuksen harrastajan valinta. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MIKKO KEMPAS & ANTTI ZETTERBERG

usterilla on jo olemassa Buster S Fish –niminen puhtaasti kalastukseen suunnattu erikoismalli (lue koeajo numerosta 1/15). Nyt esitelty Scc lainaa S Fishissä hyviksi todettuja ratkaisuja, mutta on rakenteeltaan erilainen ja sopii ominaisuuksiltaan myös laajemman kohderyh-

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

män käyttöön. Buster siirtyi myös hiljattain Yamahan omistukseen, joten veneet toimitetaan Yamahan moottoreilla varustettuna. Tilaa ja tukevuutta

Scc on pituudeltaan 4,43 metriä ja sen moottorisuositus on 20-30 hv. Kyseessä on siis varsin pieni vene. Suunnittelijat ovat kuitenkin onnistuneet luomaan isomman veneen tunnun. Sen huomaa vasta veneeseen noustuaan. Keulassa on kalastajaa ajatellen hyvän kokoinen heittotaso ja keulapiikissä on tilaa sekä tukevuutta keulasähkömoottoria ajatellen. Heittotason alta löytyy hyvät säilytystilat ja sinne voidaan myös sijoittaa tarvittaessa keulasähkömoottorin akku. Veneen oma akku sijaitsee takapenkin alla, näin painonjakauma säilyy tasapainoisena. Akun yhteydessä on automaattisulakkeiden taulu.

Uistin jäi pohjaan ja se haettiin pakittamalla. Veneen vakaus oli hyvällä tasolla vaikka liikuinkin eri puolilla.

Vene toimii kohtalaisen hyvin aallokossakin, mutta roiskeet lentävät turhan helposti sisään.

Tilat ovat riittävät aktiiviseen heittokalastukseen. Painonjakauman puolesta kaksi henkilöä on parempi kuin yksi, mutta kolmekin mahtuu heittämään.

Takakulmissa on karhennetut astinlaudat, jotka toimivat myös hyvin heittokalastettaessa jalkatukena. Takapenkin alla on akun lisäksi kannettava bensiinisäiliö sekä jonkin verran säilytystilaa. Takapenkissä on integroitu Abloy-lukko. Reunat ja kaiteet ovat tukevaa tekoa ja niihin voi helposti kiinnittää esimerkiksi vapatelineitä tai kaikuluotaimen sivuanturin varren vertikaalijgausta ajatellen. Koeajoveneessä oli lisävarusteena saatava keulakaide, jota kalastaja ei välttämättä kaipaa. Kipparin näkökulmasta

Kipparin pulpetti on sijoitettu keskelle siten, että keulaan jää hyvät tilat heitellä kahdelle hengelle ja kippari pystyy heittämään takapenkiltä. Pulpetti itsessään on varsin kapea, mutta siihen on saatu hyvin mahtumaan

olennainen. Nykysuuntauksen mukaan tilaa on jätetty hyvin elektroniikan uppoasennukseen. Tupakansytytinpistoke on saanut tehdä tilaa tupla-USB-pistokkeelle. Virta-avain sijaitsee hieman hankalassa paikassa etureunan alla syvennyksessä. Tuulilasi riittää suojaamaan 185-senttistä pahimmalta ajoviimalta, mutta lasin ja kaiteen mitoitusta tehtaan kannattaa vielä miettiä. Nyt sormet eivät mahdu kunnolla lasin ja kaiteen väliin. Kiinnipitäminen onnistuu vain lasin päältä, joka taas ei istuessa onnistu. Ajaminen ja kalastus

Scc nousee 30 hv moottorilla nopeasti liukuun ja mittasin huippunopeudeksi yhden hengen kuormalla 24,8 solmua. Sopiva matkavauhti on noin 20 solmua, johon päästään

Takakulmissa on kätevät jalkatuet heittelyä ajatellen ja moottorikaivoon sopii isompikin saalis.

Muista vakuutus!

Syksyn ja pimeän tullen alkavat varkaiden kulta-ajat. Muista aina lukita veneesi huolellisesti, äläkä säilytä arvokkaita varusteita tai elektroniikkaa veneessä. Hanki veneellesi ja varusteillesi vakuutus.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Vene-esittely Buster SCC noin 4000 kierroksella. Kevyessä veneessä tosin lisälasti tuntuu välittömästi, joten esimerkiksi kolmen miehen kalaporukan kanssa kulku on varmasti astetta paria vaisumpaa. Buster on ajettavuudeltaan hyvä. Keulan jopa tuntee ajossa, joka ei kaikissa pikkuveneissä ole todellakaan selviö. Vene selviää hienosti yllättävänkin tiukoista käännöksistä kun konetta trimmaa aktiivisesti. Pienessä aallokossa kulku on varsin mukavaa, mutta mikään kovin kuiva vene Scc ei ole. Etenkin sivuvastaiseen ajettaessa pärskeet lentävät sivulinjasta yllättävän pitkältä matkalta. On hyvä muistaa, että tämän kokoinen vene on suunniteltu suojaisille vesialueille. Kalastukseen veneessä on hyvät tilat kolmelle heittokalastajalle. Selkeät tilat antavat mahdollisuuden liikkua ympäri venettä esimerkiksi kalaa väsyteltäessä. Vavoille ei löydy säilytystiloja kokonaisina, mutta keula- tai takatilaan mahtuu tarvittaessa 8-jalkainen vapa kahteen osaan laitettuna.

Keulan heittotason kannen alla on mittavat tilat ja keulapiikkiin voi suoraan asentaa sähkökeulamoottorin.

Loppuarvio

Buster Scc on kokoonsa nähden jämäkkä vene. Sen tilaratkaisut ovat kalastajaa miellyttäviä ja työn jälki on laadukasta. Markkinoilta löytyy edullisempiakin ratkaisuja vastaavilla tiloilla, mutta Busterin tukevaa rakennetta ei oikein muilta tässä kokoluokassa löydy. Vielä kun pulpetin kaide –ja tilajärjestelyt saadaan viimeisteltyä, on Scc alumiinista pientä kalastusvenettä tarvitsevalle oiva vaihtoehto.

Komentosillan tilajärjestelyt on mietitty uppoasenteista elektroniikkaa ajatellen. Sivukaiteen ja tuulilasin väli on luvattoman kapea kiinnipitämistä ajatellen. Tupla-USB on nykyaikaa.

Takaluukku on Abloy-lukittava. Kaasujouset tehtaan olisi hyvä lisätä, jotta luukku ei rämähdä sormille.

Buster Scc »» Pituus 4,43 m »» Leveys 1,81 m »» Paino 260 kg »» Henkilöluku 4 »» Moottorisuositus 20-30 hv »» Pakettihinta, sis. 30 hv Yamaha 15080 euroa »» (Saatavana myös ilman pulpettia tiller-ohjauksella) »» www.buster.fi 88

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Buster Q – älynäyttö vakiovarusteeksi M-sarjasta lähtien Buster esitteli Helsingin Uivassa venenäyttelyssä elokuussa ohjauspulpettiin integroidun Q-nimellä kulkevan älynäytön. Kyseessä on eräänlainen infotaiment-järjestelmä, jossa kosketusnäyttöön on yhdistetty kaikki veneen hallintaan liittyvät toiminnot. Laite on vakiovarusteena viisimetrisestä M:stä alkaen. Buster Q sisältää internet-yhteyden, C-Mapin merikartat, Yamaha-perämoottoreiden hallinta –ja mittarijärjestelmän, oman alueen säätiedot ja wifi-hotspotin, jonka kautta verkkoyhteyden voi jakaa muihin laitteisiin. Laite päivittää itse itsensä kun verkkoyhteys on saatavilla. Kalastaja voi hankkia lisävarusteena kaikuanturin, jolloin kalastuksessa olennainen kaikuluotain saadaan käyttöön. Muita lisävarusteita ovat mm. AIS ja tutka. Buster Q on NMEA2000-yhteensopiva, joten se toimii kaikkien tätä standardia käyttävien laitteiden kanssa.

Va pa a

-a K e H ja it nK e t al t Y as Y H ta te jie i s n K t YÖ es ss Ku Ä sj su ÄR o m je e n st Ön Ka

Vene ja VieHepaKKi oVat muistojasi tÄYnnÄ. oletHan VaKuuttanut ne? KalastusVaKuutuKsemme KoRVaa VaRastetut KalastusVÄlineet 3 000 euRoon asti.

Monen vuoden työ ja muistot. Ja yhtäkkiä kaikki kalastusvälineet on viety. Jäljellä vain voimaton kiukku. Alandia Kalastusvakuutus® tarjoaa veneelle ja sen kiinteille varusteille täyskattavan turvan. 25 eurolla vuodessa vakuutamme myös veneessä olevat henkilökohtaiset kalastusvälineesi aina 3 000 euroon asti. Rahalla et tietenkään saa takaisin muistoja. Muista siis valokuvata kalastusvälineesi. Näin sinulla on myös todistusaineistoa jos varas jää kiinni. 1 Sama omavastuu ympäri vuoden. 2 Turvassa trailerilla kaikkialla Pohjoismaissa. 3 Sisältää kiinteät kalastusvälineet ilman arvorajoja. Lue Lisää kaLastusvakuutuksesta osoitteessa aLandia.fi tai soita meiLLe: 020 52 52 52 .

P.S. Tervetuloa Ahvenanmaalle testaamaan haukivetemme!

Veneenomistajan puolella Vuodesta 1938. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

TEKNIIKKA Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat BRUNSWICK MARINE & ANTTI ZETTERBERG Avustaja MATTI JÄNNÄRI

Vaikka keli on lähes tyyni, liikkuu vene silti aina jonkin verran. Taivasankkuri naulitsee veneen juuri oikeaan paikkaan. Kuva Antti Zetterberg.

TAIVASANKKURI

haastaa perinteisen ankkurin kalastusveneissä Aktiivikalastajien veneissä törmää yhä useammin keulasähkömoottoriin. Kalastusta ajatellen moottoreiden tärkein ominaisuus on hyvin toimiva taivasankkuri. Miten se käytännössä toimii?

aivasankkuri on vakiintunut termi, jolla tarkoitetaan ankkuroitumista paikoilleen keulasähkömoottorin GPS-signaalin avulla. Mitään pohjaan kiinnittymistä ei tapahdu vaan keulasähkömoottori pyörii akselinsa ympäri säännöstellen jatkuvasti potkurin kautta voimaa paikallaan pysymiseen.

Tekniikka

Ihmeellistä tekniikkaa

Olemme tottuneet GPS-navigaattoreiden myötä GPS-tekniikkaan, mutta käytämme paikkatietoa lähinnä oman sijainnin tai ajettavan reitin suunnitteluun. Taivasankkurin kohdalla paikkatieto toimii keulasähkömoottorin toimintaa ohjaavana punaisena lankana, ilman sitä ei olisi tarkkaa paikkaa missä vene tulisi pitää. 90

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Esimerkkinä toimivassa MotorGuiden keulasähkömoottorissa on GPS-vastaanotin sekä kaksi kompassia. Moottorin ohjelmisto on suunniteltu siten, että se määrittää GPS-vastaanottimen lukitsemaan neljä satelliittia ennen kuin taivasankkuritoiminto aktivoituu. Ohjelmisto vertaa jatkuvasti myös kompassien suuntatietoa, jotta keulasähkömoottorin virtakaapeli ei pääse pyörimään moottorin varren ympärille. Satelliittien lukituksen jälkeen ohjelmistoa pyörittävä tietokone tekee vielä vastaanottimen tuottaman tiedon mukaan ristiinmittauksen ja määrittää lopullisen paikan. Tämä kaikki tapahtuu silmänräpäyksessä. Ohjelmistossa on laskenta-algoritmi, jonka mukaan se säätelee kulloinkin potkurille tulevaa voimaa ja samalla potkurin asentoa sijaintiin nähden. Kölisuuntaus ja kalibrointi ennen käyttöä kaiken a ja o

Jotta taivasankkuritoiminto toimisi kuten on suunniteltu, täytyy keulasähkömoottorille tehdä veneen kölin mukainen suuntaus sekä sen kompassit tulee kalibroida.

Taivasankkuri tarvitsee aktivoituakseen vähintään neljän satelliitin signaalin. Kuva Antti Zetterberg.

TEKNIIKKA

VERTIGEAR VERTIGEAR

-vertigaalijigisarjaan kuuluu kaksi mallia: -vertigaalijigisarjaan kuuluuPELAGEAR kaksi mallia:sekä Välivesijigaukseen suunniteltu PELAGEAR Välivesijigaukseen suunniteltu sekä -sarja. BOTTOMGEAR pohjan tuntumassa uitettavaksi tarkoitettu pohjan tuntumassa uitettavaksi tarkoitettu -sarja. Vieheet kattavat laajan värivalikoiman ja niitäBOTTOMGEAR on helppo tuunata! Vieheet kattavat laajan värivalikoiman ja niitä on helppo tuunata!

kokona 8” pelagear uutena kokona 8” pelagear 6” 6” ja ja uutena

Elastisesta materiaalista valmistetut Wake Pelagear-jigit imitoivat välivedessä esiintyviä saaliskaloja. Soveltuvat mainiosti niin imitoivat perinteiseen Elastisesta materiaalista valmistetut Wake Pelagear-jigit heittojigaukseen kuinSoveltuvat vertikaalijigaukseenkin. välivedessä esiintyviä saaliskaloja. mainiosti niin perinteiseen heittojigaukseen kuin vertikaalijigaukseenkin.

Taivasankkurin toiminto kytketään yksinkertaisesti painamalla ankkurinappulaa. Kuva Antti Zetterberg.

Keulasähkömoottorin teho tulee suhteuttaa veneen kokoon ja painoon

Se, miten laite onnistuu pitämään veneen halutussa paikassa riippuu hyvin paljon veneen koosta ja painosta sekä vallitsevista olosuhteista. Veneen kokoon nähden liian pienitehoinen moottori ei tarvitse kuin pienen tuulenhenkäyksen joutuakseen tuuliajolle. Vastaavasti oikean tehoinen tai ylitehoinen moottori pitää veneen paikallaan kuin naulittuna haastavissakin olosuhteissa. Taivasankkurin pahin vihollinen on aallokko

Vaikka GPS-signaali olisi vahva ja keulasähkömoottori oikein kalibroitu, voivat liian suuret aallot olla liian suuri haaste. Aaltojen nostaessa jatkuvasti keulaa ylös ei potkuri saa koko aikaa pitoa, vene ajautuu pois halutusta paikasta ja keulasähkömoottori palaa tavallaan aina alkutilanteeseen. Usein tässä tilanteessa keli on jo sellainen, että pitää miettiä onko kalastus enää mielekästä.

bottomgear kokona 4” bottomgear 6” 6” ja ja uutena uutena kokona 4”

Pohjassa oleilevia saaliskaloja imitoivat Wake Bottomgear-jigit sopivat hyvin erittäin hitaaseen uittoon;imitoivat vieheen Wake sivuillaBottomgear-jigit olevat siivekkeetsopivat tekeväthyvin Pohjassa oleilevia saaliskaloja vajoamisesta hitaampaa leijailevampaa. Toimivat perinteisessä erittäin hitaaseen uittoon;ja vieheen sivuilla olevat siivekkeet tekevät jigauksessa, vertikaalijigauksessa sekä drop-shot vajoamisesta hitaampaa ja leijailevampaa. Toimivatkalastuksessa. perinteisessä jigauksessa, vertikaalijigauksessa sekä drop-shot kalastuksessa.

Taivasankkurin toiminnan osalta tärkeimmät elementit ovat GPS-vastaanotin, joka sijaitsee moottorin ylimmässä osassa yhdessä toisen kompassin kanssa. Toinen kompassi sijaitsee jalustassa. Kuva Brunswick Marine.

WAKE FISHING OY www.wakefishing.com +358 (0) 45 133 1857 Voudinkatu 9, 21200 Raisio FIN 1857 WAKEinfo@wakefishing.com FISHING OY www.wakefishing.com +358 (0) 45 133 info@wakefishing.com

Kalastus-lehti 3/16 Raisio | Kalamies.com Voudinkatu 9, 21200 FIN

EFTTEX 2016, Amsterdam – millä kalastamme ensi kaudella? Jokavuotisilla EFTTEX-messuilla pääsee tutustumaan ennakkoon seuraavan kauden uutuuksiin. Kalastuksen monipuolistuessa meilläkin ottavat maahantuojat ennakkoluulottomasti varastoihin hyvinkin erilaisia tuotteita täyttämään kysyntää. Seuraavassa tärkeimpiä uutuuspoimintoja. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Daiwa Certate ja Coastal TWS

Uudistuneen huipputason Daiwa Certate –haspelin erikoisuus on monokokkirunko, joka mahdollistaa isomman päärattaan käytön ja sitä myötä vääntävämmän kelauksen. MagSealed-vesitiiviit laakerit ja uudet koot 3500-4000. Jo myynnissä oleva kauniin sininen Coastal TWS tuo rannikon haukipiireihin uutta sähköä.

Savage Gear Burbot (Made)

Hauenkalastajien oma ”jumala” Mads Grosell tuo suosittujen pehmovieheidensä sarjaan mukaan mateen. Kolme eri rigaustapaa ja 25 & 36 sentin pituus eivät jätä haukia kylmäksi. Takuuvarmaa pureskeltavaa.

Savage Gear Suicide Duck

Palkintopöydän putsasi hieno Savage Gearin Suicide Duck, jonka ABS-muovista valettu kelluva runko on yhdistetty hienosti vettä pärskiviin pehmoräpylöihin. Uinti on täysin kuten sorsanpoikasella. Hauenkalastus ei voisi enää hauskempaa olla. Saatavilla kaksi kokoa ja kolme väriä. Savage Gear 3D Linethru Roach

Daiwa Prorex

Daiwan Prorex-sarja on petokalojen pyyntiin suunniteltu keskihintainen kela –ja vapamallisto. Tutustumme tuotteisiin syksyn aikana.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Savage Gear 3D Linethru Roach eli pehmosärki valloitti hienolla uinnillaan. Särki tekee kelatessa hienoja s-mutkia ja liukuu sivuille pysäytyksissä. Saatavilla hitaasti ja nopeammin uppoavat versiot. 18 ja 25 cm pituudet ja viisi eri väriä pitävät hauet kiireisinä.

EFTTEX 2016 Okuma Unidirectional

Okuman uusissa Unidirectional-vetovavoissa on iskuja kestävä ja notkea lasikuitukärki yhdistetty tunnokkaaseen hiilikuiturunkoon. Kärkirengas on asetettu hieman viistoon, jotta siiman hankautuminen olisi kaikkein vähäisintä. Vapojen kestävyys vaikutti olevan huippuluokkaa.

Okuma Helios SX

Okuma Helios SX on todella kevyt hiilikuidusta ja alumiinista pääosin valmistettu laatuhaspeli. 9 laakerin kelaa tarjotaan kolmella eri välityksellä sekä neljässä koossa. Hintaluokka maltilliset 150 euroa. Abu Garcia Revo MGXtreme

Kuinka kevyt on kevyt? Revo MGXtremen tapauksessa vain 127,5 g. Suuntaus tuntuu kaikilla valmistajilla olevan kevyeen päin. MGXtreme on myös kestävä kela, jossa keraamiset laakerit ja C6-laadun hiilikuituposket on yhdistetty kevytmetallirunkoon sekä lentokonealumiiniseen päärattaaseen.

Shimano Metanium

Abu Garcia Revo Toro Rocket

Toro on tunnettu erittäin jykevästä olemuksesta. Nyt kelasta on esitelty Rocket-versio, jonka nopea 7,6:1-välitys tuo 107 senttiä siimaa yhdellä kammenpyöräytyksellä. Heitto-ominaisuuksia parantaa kevennetty puola ja titaanipinnoitteinen siimanohjain.

Shimanon Metanium-hyrrämallisto käsittää ominaisuuksiltaan optimoidun kelan niin jigaukseen, jerkkaukseen tai spinnerbait-kalastukseen. Kelan koneisto Micro Module –suunnittelua, jossa hammasrattaiden hammaskoko on pienempi kuin tavallisesti. Tämä takaa erittäin tarkan ja pehmeän käynnin. Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset

TIEDUSTELUT OPM INTERNATIONAL/VISION www.opm.fi, 09-2790460 | NORMARK www.normark.fi, 014-820711 | NORDIC SPORTS www.nordicsports.fi 05-8848400 | KALASTUSKOLMIO OY, 03-644 1222, www.kalastuskolmio.fi | DAIWA www.daiwa.fi 0400-554614 | SANTICO TRADING www.santico.fi APAJAMATKAT www.apajamatkat.fi | PURE FISHING www.purefishing.com | EDGE, WESTIN, RIO, KINETIC www.motonet.fi | KUUSAMO www.kuusamonuistin.fi

OKUMA BIG LAKE TOURNAMENT -UISTELUKELA

Integroidun kelajalan ansiosta kela asettuu alemmas kelakiinnikkeessä heittohyrrien tapaan. Tarkasti muotoiltu runko miellyttää kättä, mutta sisältää myös entistä suuremman siimakapasiteetin puolan. Okuman käänteinen siimanjakaja-järjestelmä lisää käyttövarmuutta pienentämällä veden ja lian mahdollisuutta päästä matoruuville. Monilevyinen Carbonite –jarrujärjestelmä sekä 2 RST-laakeria. Itsevoiteleva koneisto ja siimamittari (jalka). Siimatilavuus 420 m / 0,40 mm, paino 522 g, hinta 99 euroa. Lisätietoa www.opm.fi

PATRIOT PARAVANE –PLAANARIT SYKSYYN

24-senttinen Patriotin Paravane –plaanari on kompaktinkokoinen ja tukeva plaanari Scotty Mini Power Grip Plus – siimanlaukaisimella varustettuna. Plaanarissa irrotettava merkkilippu sekä oikean että vasemman puolen mallit. Lisätietoa www.opm.fi

DAIWA COASTAL TWS –HYRRÄKELA

Todella tuore uutuus, esitelty vasta kesäkuussa EFTTEX-messuilla ja myynnissä syyskuussa. Erityisesti rannikkokalastajalle suunniteltu tukeva haukihyrrä, jossa kaikki laakerit ovat korroosiosuojattuja ja saman perheen Tatula-malliin verrattuna Coastalin olemus on pykälää järeämpi. Hinta on noin 269 euron luokassa. Lisätietoa www.daiwa-scandinavia.com

HEINOLA BLACK ICE -JÄÄPORA

LOWRANCE CASHBACK

Heinola Black Ice -jääporan uusi koko talven Universal-terä on kevytvetoinen ja se on suunniteltu erityisesti kuivahkolle jäälle. Heinolan kierre hitsattu koko pituudeltaan kiinni runkoputkeen, runko on 1,5 mm kylmävalssattua terästä ja terä on Rautaruukin Multisteel 355 –erikoisterästä, joka kestää kulutusta ja pysyy pitkään terävänä. Saatavilla 2 mallia: 4,5 ja 6 tuuman halkaisijalla. Terän pituus 60 cm. 4,5” hinta 119 ja 6” hinta 135 euroa. Lisätietoa www.opm.fi

Lowrance tarjoaa 1.9.-31.10.2016 välisenä aikana viralliselta jälleenmyyjältä ostetusta HDS7 Gen3, HDS9 Gen3 tai HDS12 Gen3 -laitteesta 100-200 euron hyvityksen laitteesta riippuen. Jos vene-elektroniikan uusiminen on ajankohtaista kannattaa vierailla osoitteessa www.lowrance.com/cashback

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset

DAIWA LEXA PREDATOR –VAVAT

Kohtuuhintainen Daiwa Lexa Predator –vapasarja on suunniteltu kaikkien petokalojemme pyyntiin. Sarjasta löytyy laadukas työkalu niin herkkään ahvenen finesse-kalastukseen kuin raskaaseen hauenkalastukseen. Saatavilla haspeli –ja hyrrämallit. Hinnat alkavat 59,50 eurosta päättyen 139,50 euroon. Lisätietoa www.daiwa-scandinavia.com SAVAGE GEAR 3D LINE-THRU TROUT – UUSI KOKO 25 CM

Savage Gearin Line-Thru Trout kasvoi juuri sopivasti ennen hauen syksyn tankkauskauden alkua. 25-senttinen malli painaa joko 180 grammaa (Slow Sink) tai 185 grammaa (Moderate sink). Hitaasti uppoava malli on loistava valinta mataliin vesiin ja uppoava soveltuu syvempien monttujen heittämiseen tai uisteluun. Makupalan S-mallinen uinti antaa tärppejä silloin kun muuntyyppiset kumivieheet pyytävät tyhjää. Lisätietoa www.opm.fi

ABU GARCIA MAX TORO -HAUKIHYRRÄ

Hauenkalastuksen ehdoilla suunniteltu Max Toro pitää sisällään tehokkaan Power Stack -hiilikuitujarrun, jonka jarruteho on jopa 11,5kg. Kelassa on kevyt ja kestävä grafiittirunko ja -päädyt, sekä helposti säädettävä MagTrax -heittojarru. Hinta 199,90 euroa. Edustaja Pure Fishing.

TODELLA NOTKEA VICTORINOX-FILETTI NAHKOMISEEN

Victorinoxin notkean filetin terä on erittäin joustava ja sopii erityisen hyvin myös fileen nahkomiseen. 18 cm terä on valmistettu parhaasta ruostumattomasta erikoisveitsiteräksestä. Fibrox-kahva on kuituvahvistettua nylonia, joka kestää 150 asteen kuumuuden. Muodoltaan kahva on Victorinoxin mainioksi todettua ammattimallia. Mattapintaisessa kahvassa ote pitää, vaikka kahva olisi märkä tai öljyinenkin. Tunnistat notkean mallin Flexible-sanasta. Hinta 37 euroa. Lisätietoa www.mastermarkbrands.fi

MUSTAD WISH – TOIVEIDEN TOTEUTTAJA

Koukuista tunnetun Mustadin uusi kuitusiima tunteen nimen Wish. (Toive). 8-kuituinen siima on todella pehmeä ja sileä. Jopa paksummatkin yli 0,25 mm siimat ovat äärimmäisen notkeita ja helposti käsiteltäviä. Kuidut ovat Honeywellin valmistamia. 110 ja 250 mm rullat. Hinta noin 28 euroa/110 m. Lisätietoa www.mustad-fishing.com

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset

SPIDERWIRE STEALTH SMOOTH

Kahdeksasta kuidusta tiukkaan punottu pehmeä siima. Käsiteltävyys ja solmiminen on helppoa taipuisan olemuksen ansiosta. Tiukka punos tekee siimasta pyöreän ja pehmeytensä ansiosta se on heitettäessä täysin äänetön. Saatavana neljä eri väriä; valkoinen, keltainen, punainen ja vihreä. Paksuudet 0,06 mm – 0,40 mm. Hinta 24,90 euroa, rullassa 150 m. Siima löytyy kaupoista syksyn aikana. Edustaja Pure Fishing.

VALIO PAKSUMPI RUOKAKERMA

Syksyn sienikastikkeisiin ja kalakeittoihin loistava lisä. Saatavilla kaikista hyvinvarustetuista ruokakaupoista.

ABU GARCIA FANTASISTA BEAST -VAPASARJA

AQUAPAC–JÄRKKÄRISUOJA ON 100% VESITIIVIS Vaikka puhelimilla saa nykyisin ihan hyviä kuvia, on järjestelmäkamera kuitenkin omaa luokkaansa. Esimerkiksi retkeilyliikkeissä myytävä Aquapacin järkkärisuoja on erinomainen aina kalavesillä liikuttaessa. Kuvien laatu suojan läpi kuvattaessa on erinomainen. Kuvat otetaan kirkkaan, erityisesti optiseen käyttöön tarkoitetun akryylilinssin läpi. Kameran käyttö on helppoa, sillä materiaali on erittäin pehmeää ja miellyttävää. Aquapac on täysin vesitiivis 10 metrin syvyyteen asti ja suojaa kameraa myös pölyltä ja hiekalta. Kamera jää kellumaan pinnalle, jos se putoaa veteen. Vakiovarusteena säädettävä olkahihna. Kameran rungon maksimitat: leveys 145 mm, korkeus 100 mm ja paksuus 72 mm, objektiiviputken maksimipituus 80 mm ja -ympärysmitta 230 mm. Hinta 124 euroa. Lisätietoa www.aquapac.net Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Fantasista Beast -vapasarja on tarkoitettu jopa 225 g painoisille uistimille. Vavoissa on käytetty Tetra Axial -hiilikuiturakennetta, jolla aihiota on saatu keveämmäksi sekä saatu lisäjäykkyyttä ja vahvuutta. Fantasista vapauttaa liike-energian tehokkaasti, joka osaltaan säästää kalastajan hartioita pitkää päivää painavilla uistimilla kalastettaessa. Kelakiinnike ja vaparenkaat ovat taattua Fuji-laatua. Hinta alkaen 349 euroa. Edustaja Pure Fishing.

Uutuudet & uutiset

Ennakko RAPALAN EFTTEX-UUTUUDET 2017

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Rapalan PR-osasto oli pakannut lehdistön edustajille pientä kotiin vietävää EFTTEX-messuilta. Kävin heti tuoreeltaan kokeilemassa uutuuksia.

Rapala magneettipihdit

Nämä pihdit voi jättää huoletta veneeseen, sillä niissä ei ole kuoleentuvia jousia tai helposti ruostuvia osia. Samannapaiset magneetit pitävät pihdit aina näppärästi käyttökunnossa. Leuoissa on riittävästi pitoa useimpiin tilanteisiin. Paketissa saisi tosin tulla mukana kiinnitysnaru. Hauenkalastajille saisi tulla myös isompi malli. Rapala mittanauha

Rullalle menevä 150 cm pituinen leveä mittanauha, jolla on kätevä mitata kaloja eri tilanteissa. Lukitusmahdollisuus ja päädyssä stoppari kalan kuonoa varten.

Rapala Scatter Rap Husky 13 cm

Vanha Husky on kokenut renessanssin. Uudet värit ja satulalevy tuovat ihan uutta ilmettä. Värien suunnittelussa on pyydetty apua aktiivisilta kuhan kilpauistelijoilta ja värikartta on erittäin monipuolinen kaikkia kuhavesiä ajatellen. Satulalevy tuo uintiin hyvää hakua ja vaappu kulkee noin 2,5 m syvyydessä. Jotain uistimen tehosta kertoo se, että muutamalla vavalla tuli neljässä tunnissa lähes 30 kuhaa Helsingin Seurasaarenselältä keskellä päivää. Kaloista vain muutama oli alamittainen ja suurin osa kokoluokkaa 45-50 cm.

Rapala hapetin

Vaikka kiertovesisumpulliset kalaveneet lisääntyvätkin, on ilman sumppua tai seisovan veden sumpulla varustettuja veneitä edelleen vahva enemmistö. Rapala hapetin toimii mainiosti kalan elämän pidentäjänä. Laite on paristokäyttöinen ja täysin vesisuojattu. Se kelluu pinnalla hapettaen nopeasti noin 40 litran vesimäärän. Ruoaksi otettavat kalat on helppo valita ja loput vapauttaa.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset Voittajat Valtteri Siren (vas.) ja Pekko Kanerva.

Kisakeskus oli aivan Tampereen keskustassa.

K.P. Baitsin Kalle Paavola keskellä.

WPC FINLANDIN FINAALIT TAMPEREELLA 3.9.2016 World Predator Classic –kilpailukiertue huipentui Tampereen Pyhäjärvellä järjestettyihin finaaleihin.

ovatasoisten osakilpailujen suodattamat vieläkin kovatasoisemmat finalistit ottivat toisistaan mittaa laajalla kisa-alueella. Moni venekunta oli käynyt useana päivänä paikalla harjoittelemassa ja keräämässä ymmärrystä kisavesistöstä. 30 finalistivenekunnan joukossa oli maamme eturivin kalastusoppaita, mutta myös todella kovissa vesissä marinoituneita kilpakalastajia. Ennakkospekuloinneissa voittajaksi veikattiin aktiivisesti venekuntia Pekko Kanerva/Valtteri Siren, Peter Lahti/Kalle Paavola, Mikey Sarelin/Ville-Matti Blomqvist, Antti Pajunen/Salvatore Vitale tai Jani Ollikainen/Jari Tuiskunen. Lopulta voiton ja Hollannin 2017 kisan matkaliput veivät kovina jigikisaajina tunnetut Pekko Kanerva ja Valtteri Siren. Heidän yhteistuloksensa 309 cm ylitti 12 sentillä toiseksi tulleiden Antti Pajusen ja Salvatore Vitalen tuloksen. Kolmanneksi itsensä kepittivät Juha Heininen ja Ville Pohjankunnas tuloksella 291 cm. Kisaajien mukaan kaloja joutui todella etsimään laajalta kisa-alueelta, joka kattoi Pyhäjärven Tampereelta Nokialle. Aktiivisten kalojen löytäminen oli siis avainasemassa. World Predator Classic –osakilpailut sähköistivät suomalaista kilpakalastuskenttää tämän kauden aikana. Hyvät palkinnot, hyvin organisoidut tapahtumat sekä c&r-periaate toivat uusia tuulia ja ajatuksia kalastuksen harrastajille. Lisätietoa ja lopullinen tulosluettelo: Kolmoset Juha Heininen (vas.) ja Ville wpcfinland.fi Pohjankunnas. Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Kisan jälkeen pyttipannu teki kauppansa kisaajien pöydissä.

Kakkoset Antti Pajunen (vas.) ja Salvatore Vitale.

Uutuudet & uutiset

Käyttökokeessa Patagonia Foot Tractor –kahluukengät Paras pito on liitetty usein huopapohjaisiin kenkiin. Ekologisuuteen panostava Patagonia on hakenut perinteiselle huopapohjalle vaihtoehtoista ratkaisua. Huopa on hyvä materiaali, mutta sen kuivuminen kestää pitkään, jolloin se voi toimia alustana esimerkiksi lohiloiselle. Huopapohjien toinen haaste on siinä, etteivät ne kestä pitkiä kävelymatkoja. Sahalaitaiset alumiiniharkot pidon mahdollistajana

Foot Tractor –kenkien pito perustuu sahalaitaisiin alumiiniharkkoihin, jotka on aseteltu pohjaan siten, etteivät ne joudu pitkittäiseen rasitukseen. Harkkojen sahalaidat auttavat niiden mukautumista pohjan taipumiseen käveltäessä. Pidon salaisuus on alumiinin pehmeydessä

Kokeilin pitoa Kalkkistenkoskella sekä meren rannalla. Alkuihmetyksen jälkeen huomasin, että pohjat todella pitävät paljaissa kivissä. Voit seistä virrassa jopa vinossa pohjaan nähden ja silti luottaa pohjan pitoon. Suomenlahden rannikon leväisillä kivillä pito ei ole samaa luokkaa, etenkin ahdinparta tuottaa hankaluuksia. Sen sijaan siirtyminen kivikkopohjalla on yhtä juhlaa, lipsahduksia ei tapahdu. Alumiiniharkot narskuvat kovalla pohjalla käveltäessä, on vaikeaa sanoa, miten ääni vaikuttaa veden alla kalojen käyttäytymiseen.

Patagonia Foot Tractor on hyvin vaelluskenkämäinen, mikä on vain hyvä asia. Kuva Janne Koivisto.

Istuvat hyvin

Foot Tractoreiden istuvuus perustuu varteen, joka muotoutuu uutenakin hyvin jalan ympärille vaikka kiristys tapahtuu vain nauhoilla. Kivirantti muistuttaa paremman pään vaelluskenkää ja kantapäässä on korkealle nouseva vahvike. Nämä kaikki yhdessä tukevan pohjan kanssa tekevät kenkien käyttämisestä huomaamatonta ja voit keskittyä rauhassa kalastukseen. Kuivuminen ja paino

Vedestä noustua vesi poistuu kengistä nopeasti sivuilla olevien verkkopaneelien kautta, mutta neopreenisukan ja pohjallisen väliin jää vettä enemmän kuin muihin kokeilemiini kenkiin. Tämän huomaa vasta kun kengät riisuu. Kengät painavat kuivina noin kilon kappaleelta, mikä ei ole paljon. Synteettinen materiaali ei ime itseensä paljoa kosteutta, joten paino ei nouse märkänä mitenkään liian raskaaksi. Kengät kuivuvat kävellessä nopeasti ja niillä on ilo liikkua kuivalla maalla pidempäänkin.

Kivi- tai sorapohjalla kulkeminen on yhtä juhlaa. Voi keskittyä täysillä kalastukseen.

Toimiiko?

Neljän päivän käytön jälkeen voin sanoa, että toimii. Alumiiniharkot tuovat uudenlaista pitoa, jota ei tiennyt olevan olemassakaan. Lähes 300 euron hankintahinnalle tulee katetta kun kalassa käydään paljon. Patagonia Tractor Boot

Hinta 280 euroa (Ruoto.fi) Lisätietoa www.patagonia.com

Alumiiniharkot in action. Pito on huippua erityisesti puhtailla kivillä kovassakin virrassa. Harkkoja voi ostaa tarvittaessa lisää.

Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Uutuudet & uutiset

13 FISHING EI KUVIA KUMARTELE Vauhdilla kasvanut amerikkalaismerkki iskee kiilaa perinteisten merkkien alueelle. Teksti ja kuvat KALASTUS-LEHDEN TESTIRYHMÄ (ANTTI ZETTERBERG, JESSE HYVÄRI, VILLE LAHIKAINEN, SAMI PITKÄNEN, MATTI JÄNNÄRI & JANNE NIINI)

aimme keväällä käsiimme vuonna 2010 perustetun 13 Fishing –nimisen merkin tuotteita. Alkuun olimme hieman ihmeissämme, että onko tässä taas joku halpa kiinalaismerkki, jolle on annettu erikoinen nimi kalastajia houkuttelemaan. Merkin takana on kuitenkin paljon osaamista ja uudenlaista ajattelua. Tapasimme EFTTEX 2016 messuilla 13 Fishingin varatoimitusjohtaja Mike Sullivanin. 13 Fishing kuulostaa kalastajan korviin hieman erikoiselta nimeltä, numeron 13 ollessa epäonnenluku, miten päädyitte tähän nimeen? ”Yrityksen perustaja Jim Coblella oli englanninkielinen ajatus Make your own luck (Luo itse onnesi) ja aikansa ideaa kehiteltyään hän nimesi merkin itsevarmasti epäonnenluvun mukaan. Tuo ajatus toimii myös merkin sloganina”, Sullivan kertoo. 13 Fishingin ensimmäiset tuotteet olivat talvikalastustuotteita. ”Amerikkalainen kalastaja ostaa 1000 dollarin pilkkiteltan, mutta kalastaa usein kympin pilkkivavalla”, Sullivan valottaa. ”Jim Coble suunnitteli talvikalastukseen eräänlaisen kelaongen, jota voidaan käyttää perinteiseen pilkintään kuin esimerkiksi täkykalastukseenkin. Se oli huomattavasti kalliimpi kuin perinteinen pilkkivapa, mutta siitä muodostui nopeasti hittituote upean toiminnallisuutensa ansiosta. Nyt siitä on muodostunut jo käsite”, Sullivan sanoo. Design, toiminnallisuus ja laatu keskiössä

13 Fishing nojaa tuotteissaan designiin, joka tukee tuotteen toiminnallisuutta. Laatutaso pidetään korkealla. ”Haluamme puhutella myös Concept C on noin 300 euron arvoinen varsinkin hauenkalastukseen sopiva heittohyrrä.

13 Fishingin monissa hyrrissä magneettijarrua pystyy säätämään posken alla olevasta säätöpyörästä.

uutta, nuorta kohderyhmää. Tämän takia emme ole kuitenkaan nostaneet hintatasoa pilviin vaan olemme enemmän ylemmän keskitason hintaluokassa”, Sullivan kertoo. ”Tämän päivän kuluttajat arvostavat sitä, että tuotteet tai tuotteiden filosofia puhuttelevat heitä. Vaikka meillä olisi paperilla maailman kovin tuote, se ei myy, jos ajatus taustalla ei ole kunnossa”, Sullivan korostaa. Sullivanin mukaan amerikkalaiset kalastajat hakevat jatkuvasti vaihtoehtoisia merkkejä isojen merkkien rinnalle. ”Uskoisin, että sama tapahtuu tai on jo tapahtunut Euroopassa. Jos katsotaan esimerkiksi polkupyörien tai laskettelusuksien kehitystä, on sielläkin isojen merkkien rinnalle noussut erittäin varteenotettavia valmistajia”. 13 Fishingin edustajana Suomessa toimii raisiolainen Wake Fishing Oy. Lisätietoa www.wakefishing.com/13Fishing

Concept C7.3

Concept C 7.3 on tukeva ja reilun 300 euron hintainen hyrräkela. Alumiinirunkoinen kela sopii parhaiten vakavaan hauenkalastukseen suuresta siimakapasiteetista ja tehokkaasta, 11 kilon jarrutehosta johtuen. Korkkiset kahvat tuovat helmenvalkoiseen kelaan laadun tuntua ja muutenkin kela erottuu joukosta. Välitys on 7,3:1. Kelan posken voi kääntää auki ja säätää magneettijarrua mieleisekseen kuhunkin olosuhteeseen sopivaksi. Valmistaja sanoo kelassa olevan suolavedeltä suojaava pinnoite nimeltään Ocean Armor ja ainakaan Itämeren veden kanssa ei Concept C:llä ollut mitään ongelma. Concept C on väkevä työkalu modernille hauenkalastajalle kaikissa vesistöissä.

Pitivätkö Sullivanin hehkutukset käytännössä?

Amerikkalaisiin superlatiiveihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella. Kaikki ei todellakaan voi olla ”awesome” (todella mahtavaa). 13 Fishingin tuotteiden kohdalla pitää sanoa, että väitteille on katetta. Kokeilimme kevään ja kesän aikana kahta hyrräkelaa, Concept C ja Concept KP sekä Omen Black –jigivapaa.

100

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Concept KP: hiilikuitua ja magnesiumia.

Uutuudet & uutiset Concept KP sopii parhaiten jigikalastukseen.

Concept KP

Concept KP on lippulaivatuote. Hiilikuitu, magnesium ja keraamiset laakerit luovat kelaan aivan omanlaisensa tunnelman. KP on samalla kevyt, mutta äärimmäisen jämäkkä. Vähän kuin kalastusvälineiden Formula 1. Testiryhmämme kokenut Matti Jännäri on kalastanut lähes kaikilla kelamerkeillä ja pisti merkille KP:n laadun ja heittomukavuuden. ”Kun olet saanut kelan säädöt mieluisiksi, niin tällä heittää ihan uskomattomia pituuksia. Ja mikä parasta, täysin äänettömästi. Kelan paino myös miellyttää: vain reilut 140 g”, Matti fiilistelee. KP sopii parhaiten esimerkiksi kuhan ja ahvenen jigaukseen tai meritaimenen kalastukseen. Paksua haukisiimaa ei mahdu puolalle tarpeeksi. On hyvä huomioida, että magnesium ja suolavesi eivät ole paras yhdistelmä, joten huolellinen huuhtelu on tarpeen merikäytön jälkeen. Kelan hintaluokka on reilu 500 euroa. (Concept KP on korvattu vuoden 2016-2017 mallistoon mallilla Concept E.) Omen Black –jigivapa (haspeli)

”Tässäpä on aihio kohdallaan”, sanoi eräs kilpailevan merkin edustaja käydessään toimistollamme. Arvio on täysin oikea. Kaikki vapaa käyttäneet kertoivat samaa. Omen Black on uskomattoman napakka ja samalla todella tunnokas. Kaksiosainen vapa on tehty japanilaisesta 30t Toray-hiilikuidusta ja vaparenkaissa on kestävä timanttipinnoitus. Etenkin jigikalastukseen kahvan mitoitus on täsmälleen oikea ja takaa tasapainoisen tuntuman kaikissa tilanteissa. Vavan tyylikäs ulkonäkö ei sekään ole haitaksi. Omen Blackissa saa laatuvapaa jokaisella sentillä. Hinta on noin 150-200 euroa mallista riippuen.

Omen Black välitti hienosti tämän pikkuahvenen tärpin. Kuva Sami Pitkänen.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

101

Uutuudet & uutiset

HANKO GUMMI 8”

TAIGA LURES SAMPO 5 G

Pienin Sampo on aika kaivaa esiin silloin kun muut vieheet eivät anna kalaa. Sampo 5 g maistuu nirsoillekin ahvenille sekä lohikaloille, jopa siialle. Pitkäheittoinen, siimaa kiertämätön lippa. Jossa pohjoisen vesiä ajatellen houkutteleva värikartta. Pituus 3 cm. Lisätietoa www.wakefishing.com

Hanko Gummi saa pikkuveljen. 10-tuumaista kevyempänä ei aseta kalustolle niin suuria vaatimuksia. Tehoissa ei ole tingitty; helposti käynnistyvä rullaava uinti herkästi liikkuvan suuren lapiomallisen pyrstön sekä toimivan värikartan kera tekevät Hanko Gummista todellisen haukimagneetin. Toimii erittäin hyvin matalassa vedessä ilman painoa koukutettuna. Lisätietoa www.wakefishing.com

VISION SPACE -FLUOROCARBON

Space on hieman pehmeämpi ja venyvämpi kuin Prisma, joten se on helpompi solmia. Paksuuteensa nähden omaa hyvän vetolujuuden ja luonnollisesti fluorocarbonin hankauskestävyyden. Saatavilla ohuesta 7X-paksuudesta aina 0,90 mm asti. X-paksuuksia puolassa 50 m, 0,30 mm – 0,45 mm / 30 m ja 0,50 mm – 0,90 mm / 20 m. Lisätietoa www.visionflyfishing.com

VISION KUST –AMPUMAPÄÄT

Tanskan ja Etelä-Ruotsin innokkaat meritaimenkalastajat vannovat ampumapäiden nimeen niiden tuoman muutaman lisämetrin vuoksi. Kust-ampumapään molemmissa päissä on lujat ja ohuet lenkit ja takapään lenkin oranssi väri kertoo, mihin päähän juoksusiima kiinnitetään. Saatavilla hidasta eli SloMo interiä sekä kirkasta kelluvaa. Pään pituus on aina 10 m ja molempia löytyy 15 g, 17 g , 19 g ja 21 g painoisena. Vapaluokat 6-9. Lisätietoa www.visionflyfishing.com

102

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

13 FISHING CONCEPT E –HYRRÄKELA

161 grammainen ja 11-kilon jarruvoimalla varustettu voimanpesä. Magnesium-runko on päällystetty Ocean Armor –suolavesipinnoitteella, joka mahdollistaa kelan käyttämisen myös suolavedessä. Lisätietoa www.wakefishing.com

Uutuudet & uutiset

Viihdettä paattiin RAYMARINEN JA ROCKFORD FOSGATEN avulla

aymarine Finland Oy tuo tunnetun audiovalmistaja Rockford Fosgaten tuotteet Suomen markkinoille. Myynti tulee keskittymään malleihin RMX-2, RMX-5, RMX-8 ja RMX-8BB. Osa mallistosta on liitettävissä NMEA2000-tietoverkkoon ja sitä kautta soittimen hallinta onnistuu Raymarinen plotterilla. Kaikissa a-, c-, e-, eS- ja gS-Sarjan on tätä varten oma näyttönsä. RMX8BB on ns. black box eli siinä ei ole omaa hallintalaitetta ja kaikki toiminnot tapahtuvat plotterin näytöltä. Rockford Fosgate -audiolaitteet ovat IPX6-luokitettu ja vedenpitäviä. Ne kestävät UV-säteilyä, korkeita ja alhaisia lämpötiloja ja tärinää. Laitteet ovat suunniteltu Apple ”Made for iPod/iPad” tuotteille ja Androidille. Ne voivat toistaa musiikkia suoraan mobiililaitteesta tai USB:n kautta. Lisätietoa www.raymarine.fi

HAUENKALASTUKSEN ERIKOISLIIKE Valikoimissa mm. Eastfield Wingman Curly, Wingman XL, Wingman, Tomcat, Maverick, Olalures, Mälaren Lures, Wolfcreek, Pig Shad, Bandit Shad, Svartzonker McRubber, Big McRubber, McRubber Jr., McRubber Shad, Illex Dexter Shad, Hanko Gummi, Snack Esox Gear... Kalastus-lehti 3/16 Baits, | Kalamies.com 103

Uutuudet & uutiset

Columbia OutDry Extreme -sarja pitää takuulla kuivana

Testiretkellä Gotlannissa. Takaa hiipivät sadepilvet eivät tuota ongelmia. Kuva Janne Koivisto.

Outdoor-vaatemerkki Columbia on esitellyt OutDry Extreme -nimellä kulkevan vaatemalliston, josta löytyy useita erilaisia kalastajillekin sopivia malleja, pelkkänä kuorena tai untuvatäytteellä. Lisäksi on saatavilla kuorihousuja. Yhteinen tekijä kaikille vaatteille on niiden äärimmäinen vedenpitävyys. OutDry Extreme –sarjassa huomio keskittyy välittömästi vaatteiden pintaan. Pintakalvo muistuttaa sadetakkia, mutta on kuitenkin täysin vedenpitävä ja samalla hengittävä. Pinnassa ei ole likaa keräävää huokoisuutta silmämääräisesti käytännössä ollenkaan, ja kaikki epäpuhtaudet pyyhkiytyvät helposti pois – kalan limasta puhumattakaan. Testissäni oli keväästä lähtien malliston Diamond Shell –kuoriversio sekä Gold Shell –untuvaversio. Kummankin takin vedenpitävyys on aivan uskomaton. Niin kevättalvinen märkä räntä kuin syyskuun alun kaatosateet pysyivät vaatteiden ulkopuolella ja pysyvät edelleen. Nerokkaan pintakalvon ansiosta takkien kulutuskestävyys on todella hyvä, eikä pinnan kulumisesta johtuvia vuotoja ole ilmennyt kovasta käytöstä huolimatta. Valmistaja lupaakin, että kalvo kestää ilman erillishuoltoja, eikä pintakäsittelyjä tarvita. Kuoritakin hupun saa riittävän kireälle kovassa ajossa ja ranteet kiristettyä niin, ettei vettä pääse sisään. Kalastusopas Peter Lahti aloitti käyttötestin samoihin aikoihin kanssani ja hänen kovassa päivittäisessä käytössään ei ole ongelmia ilmennyt. ”Kuivana on pysytty”, Peter sanoo. Jos jotain pitää arvostella, on takin pinnan narina liikkeessä välillä hieman ärsyttävää, mutta ääneen tottuu. Ääni muistuttaa hieman nahkatakin narinaa. OutDry Extreme –sarjan vaatteet ovat tervetullut lisä kaikille ulkoilmaihmisille. Huono sää on enää vain tekosyy olla lähtemättä ulos.

Untuvalla täytetty OutDry Gold Down –takki on valinta loppukauden kalastukseen.

Vaikka pinta näyttää ”kumimaiselta”, se hengittää sadetakkia paremmin.

Malliston hinnat alkavat noin 170 eurosta ja valikoiman löytää helpoiten osoitteesta www.columbia.com Huom. Vaikka koekäytetyt vaatteet pitävät kaatosateen ja roiskeet loitolla, ne eivät ole kuiva-asuja. Pelastuspuku ja/tai pelastusliivit pelastavat silloin kun joudutaan veden varaan. Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat MIKKO KEMPAS & JANNE KOIVISTO

104

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Alkusyksyn kosteat kelit eivät ole esteenä OutDry Extremelle.

Uutuudet & uutiset

Käyttökokeessa Vision

Sprinter Gummi Kova vaelluskäyttö sopii Sprinter Gummeille.

Mukavuus ja tukevuus kuten vaelluskengässä, mutta silti täysiverinen kahluukenkä. Tarvittaessa mukana tuleva volframinastat saa ruuvattua pohjiin.

Vuosi sitten tuli koettua ensimmäinen perhokalastusreissu, joka vaati hieman vaativamman kävelymatkan jokivartta pitkin. Kyseisellä kalareissulla tuli käveltyä karkeasti noin 40-50 km viikon aikana pelkästään kahluukengät jalassa. Tämän ensimmäisen reissuni taitoin silloisilla huopapohjaisilla kengilläni. Voinette arvata, että oli huovat entiset sen jälkeen. Eivätkä ne kieltämättä olleet kovin nautinnollisetkaan kinttupoluilla ja liukkaissa kohdissa. Siis pilasin ne. Tänä keväänä törmäsin GoExpoilla Vision Sprinter Gummiin. Kenkä on suunniteltu kuin nyrkki silmään juuri sellaiseen käyttöön, jossa olin jo huopapohjaiset kahluukenkäni mennyt tuhoamaan. Ei muuta kuin kengät testiin. Jokivarressa

Otin riskin ottamalla kengät ensimmäistä kertaa käyttöön vasta yli 1000 kilometrin päässä kotoa ja ilman varakenkiä. Luotto ja odotukset näitä kenkiä kohtaan olivat siis kovat. Alkuun epäröin, koska kengät olivat uudet ja täysin tehdasmuodossaan. Ensimmäisen kahden päivän aikana kiristelin niitä pikkuhiljaa, kun sivut ja päälliosa alkoivat muotoutumaan. Voi autuutta, kun Sprinter Gummit saa käveltyä ja kahlattua huippuunsa. Kengän läppä aukeaa isosti, jotta sen jalkaan laitto on vaivatonta. Kenkä alkaa muotoutuu jalkapöydän mukaisesti ja alkaa tukemaan juuri oikeista kohdista. Tukevan pohjan ansiosta eivät jalat väsyneet kertaakaan matkan aikana ja askeleeseen pystyi luottamaan niin leväisillä kivillä kahlatessa kuin terävillä kivipoluilla vaeltaessa ison rinkan kanssa. Kenkien mukana erikseen tulevat volframinastat kiinnitin vasta kolmantena päivänä, kun olin saanut varman tuntuman miten jalkani asettuu ja mihin kohtiin pitoa kaipasin eniten. Oikeastaan sitä lisäpitoa en edes kaivannut, mutta kieltämättä nastojen kanssa viimeisetkin epäröinnit katosivat liukkaiden kivien päällä.

Vision on tehnyt tässä kengässä kaiken mitä myyntipuheessaan lupaa ja vähän vielä päälle. Keveytensä ja kokonsa puolesta nämä tulevat olemaan ehdottomasti ykköskenkäni, niin pääkaupunkiseudun pikkupaikoissa kuin pidemmillä vaelluskalareissuilla. Lisätietoa www.visionflyfishing.com Heikkohermoiselle lukijalle plussat referoituna:

+ Rullaava kärki keventää askelta ja antaa pitoa myös kärkeen saakka + Varren korkeus (Aavistuksen perinteistä kahluukenkää matalampi varsi.) + Hinta (Ruodossa 159 euroa ) + Kohtuullisen lyhyt sisäänajoaika. + Volframinastojen ruuvausmahdollisuus oman maun ja tarpeen mukaan kengän pohjaan Teksti ja kuvat SAMI VÄLIKANGAS

Läppä avautuu reilusti ja kengän saa helposti päälle.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

105

Uutuudet & uutiset Kalankäsittelytaito siirtyy sukupolvelta toiselle.

Hämeenlinnan Lyseon koululla järjestetään tänä lukuvuonna erä- ja kalakurssi kasiluokkalaisille Kurssi on oppilaille valinnainen, tällä kertaa osallistujia on 12 ja järjestyksessä toinen. Kaikki oppitunnit pidetään kouluajan ulkopuolella luonnossa. Kurssilla opetellaan kalastuksen lisäksi omien pyyntivälineiden valmistusta, kalankäsittelyä, kalaruokien laittoa, kalastuksenhoitoa sekä erällä oloa. Kurssi koostuu 4-5 retkestä lähialueelle, joista viimeisin on 1-2 yön reissu. Päätösreissulla yövytään teltoissa ja valmistetaan ruokaa retkikeittimillä. Kuhaveljien opissa Vanajavedellä

Kurssin ensimmäisellä retkellä elokuussa tutustuttiin jigauksen ja venepilkinnän saloihin Vanajavedellä. Kurssilaiset saivat kunnian

106

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

vierailla paikallisen kalastusseuran Kuhaveljien tukikohdassa Vanajanniemessä. Kuusi ystävällistä Kuhaveljeä oli paikalla jakamassa nuorille oppejaan. He olivat veneineen kurssilaisten apuna myös järvellä. Kovasta tuulesta huolimatta vesille päästiin, vaikka parhaat paikat jäivät kelin vuoksi kokeilematta. Tämä oli ensimmäinen opetus aloitteleville kalamiehille: aina turvallisuus ensin. Saalista saatiin kuitenkin aika mukavasti. Monelle oppilaalle kokemus oli ensimmäinen. Konkareiden puheissa korostui paikallistuntemuksen merkitys. Vanhimmilla kalastajilla oli yli 60 vuoden kokemus samoilta vesiltä. Ei siis ollut yllätys että juuri se venekunta sai eniten kalaa. Kuhaveljien kokeneet konkarit opastivat oppilaita myös kalojen käsittelyssä. Saimme oppia perkaamisen lisäksi mm. ahventen nylke-

Uutuudet & uutiset kun se on turvallista, todennäköisesti kuitenkin vasta ensi vuoden puolella. Kalastus osana opetussuunnitelmaa

Kalastuskurssi vastaa osaltaan uuden Opetussuunnitelman vaatimuksiin ilmiöoppimisesta ja vie oppimisen ulos luokasta. Varsinaisten kalastustaitojen lisäksi kurssilla käsitellään luonnollisessa ympäristössä niin biologian, maantiedon, käsityön, kemian oppisisältöjä. Kalastusharrastuksen myötä myös kestävä, ekologinen elämäntapa tulee tutuksi oppilaille. Kurssin vetäjät Antti Palomaa ja Joni Anttonen toimivat Lyseolla opettajina. Molempia yhdistää opettajuuden lisäksi intohimo kalastukseen. Kurssilaiset pitävät vuorollaan blogia, jossa seurataan kurssin retkiä. Oppilaat vastaavat blogin sisällön tuottamisesta, kuvia myöten. Hyvät tarinat kuuluvat tärkeänä osana kalastukseen. Nämä yhdistettynä itse tuotettuun mediasisältöön, tuovat myös viestintäkasvatuksen ja äidinkielen osaksi kurssin monialaista sisältöä. Kurssi sopii erittäin hyvin osaksi koulun valinnaisainetarjontaa. Se tarjoaa oppimisen iloa uudenlaisella, oppilaita motivoivalla tavalla. Teksti ja kuvat ANTTI PALOMAA

Koulupäivä kalassa. Ilme kertoo kaiken.

misestä. Valmistimme itse saatuja kaloja ruoaksi ja saimme myös maistaa kylmäsavustettua haukea. Oppilaat uskaltautuivat maistamaan eri tavoin valmistettuja kaloja. Ilmeistä päätellen hyvältä maistui. Tulilla istuessa käytiin läpi retkelle valmistautumista ja ennen kaikkea retkieväiden valmistamista. Kotimatkalla koukkasimme mutkan Lepaan kautta. Pitkältä venelaiturilta saimme vielä muutaman ahvenen kotiin viemisiksi. Hoitorysälle lokakuussa

Kurssin seuraavalla retkellä lokakuussa kurssilaiset pääsevät mukaan hoitorysän kokemiseeen Loppijärvellä. Viime kerralla saaliina oli 2000 kg särkeä. Samalla tutustumme Loppijärven rantamaisemiin rakennettuihin valuma-altaisiin. Pilkille oppilaat pääsevät heti

Kylmäsavustettu hauki maistui kalakurssin oppilaille.

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

107

Uutta & kokeiltua Koekalastetut turpalevyvaaput vasemmalta lukien: Predator, Hauki Jakki, Santeri ja Rapala Shadow Rap.

Perinteinen vaappu pysyy ja paranee

urpalevyllä varustettuja perinteisiä uutuusvaappuja syntyy edelleen, ja mekin saamme niitä vuosittain jokusia kokeiltavaksi. Hauki Jakki tuli koeponnistettavaksi jo viime vuonna, mutta kokemukset saimme vasta tähän kauteen. Hauki Jakki

Jakki on näistä neljästä selkeästi eniten heittoviehe. 14-senttinen ja 25-grammainen Jakki lentää kohtuullisesti ja ui aika vahvalla potkulla, Nilsun kanssa samoilla syvyyksillä. Eli ihan matalimpien paikkojen ruoppari se ei ole. Kelluvasta vieheestä saa raskaalla haukiperukkeella sitä paitsi lähes keijuvan. Värikartassa on muutama haukisydäntä sykähdyttävä väri, joskin muutaman rohkeamman irtiotonkin voisi tehdä. Ja jokusen pilkullisen värin vaihtaa hauenkalastajan kaipaamiin raitoihin. Turpalevyvaapuista tykkäävän on kuitenkin helppo löytää tästä vain 7,50 euron hintaisesta vaapusta itselleen kalakaveri.

108

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

Rapala Shadow Rap

Rapalan mukaan uudessa 11 cm ja 13 g Shadow Rapissa on kuolevan kalan potku, ja se sopii jatkoksi haavoittuneita ja pakenevia pikkukaloja matkivien uintiliikkeiden sarjaan. Hienosti potkiva Shadow Rap onkin menestynyt maailmalla ilmeisen hyvin. Koekalastuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Shadow Rapin vahvuus on kirkkaissa vesissä, joissa on kova kalastuspaine. Kotimaisiin vesiin potku on hiukan laimea ja värikarttakin koostuu lähes pelkästään vaaleista luonnonväreistä. Ehkäpä perhe kasvaa vielä kookkaammilla tai voimakkaammin potkivilla versioilla. Ja ehkä värikarttakin saa muutamia tummia luonnonvärejä ja fluoreja. Haukea ja kuhaa saa toki nykytarjonnallakin.

sista sini- ja mustahopeista aina vahvoihin ärtsyihin. 11-senttinen ja 11-grammainen Santeri on nimensä mukaisesti luotu kuhalle (engl. Zander), mutta aivan varmasti se maistuu myös uistelutaimenelle. Aika vahvasta kourulapusta huolimatta uinti jää yllättävän rauhalliseksi eikä hakuakaan ole luonnostaan yhtään liikaa. Uskommekin, että uistelijat tuunaavat Santereihin pientä lisähakua pihtien avulla.

Kuusamo Santeri

Kuusamon uutuusvaappu on selvästi enemmän kotimaisille vesille suunnattu vaappu. Värikartassa on yksinkertaisia pääosin kahden ja kolmen värin yhdistelmiä luonnolli-

Tumma särkikala-Predator maittoi erityisesti hauille, kuten tälle ”kesänelkulle”.

Teksti NIKO SATTO Testiryhmässä MIKA NUMMISTO JA TUOMAS PELTONEN

Predator

Predator-uistimet ovat pienpajavaappuja, jotka valmistuvat siilijärveläis-iisalmelaisen trion Mustaparta-Pehkonen-Heiskanen voimin. Erilaisia runkomalleja on neljä, koot mukaan lukien vaihtoehtoja on yhteensä kuusi. Meidän kokeilussamme oli pari ykkösaihion 17-senttistä vaappua. Pinnoitteena on valokuvakalvo, jonka avulla vieheeseen saadaan muun muassa hyvin luonnollisen näköiset hauki-, särki-, made- ja taimenimitaatiot. Lisäksi vaappuja valmistuu maali- ja hilepinnoilla. Turpalevyvaappujemme lyhyessä koekalastuksessa tumma särkikala keräsi selvästi eniten kalatapahtumia. Alun perin idea oli hankkia vaaput heittokäyttöön, mutta siihen viehe on liian voimakkaasti kelluva. Keijuva versio olisi ehdottoman mielenkiintoinen vaihtoehto viileisiin suurhaukivesiin. Predatorilta löytyy tosin samaa kuosia olevia jerkkejäkin. Vaappujen hinnat ovat käsityöksi varsin maltilliset 12–14 e/kpl ja toistaiseksi niitä saa lähinnä sosiaalisen median välityksellä.

Polar Baitin hienot kalaa jäljittelevät tarrat ovat varmasti sekä viehenikkareiden että tuunaajien mieleen.

Polar Bait -viehetarrat

Seinäjokelaisen Polar Baitin valikoimiin kuuluu ennestään pari erilaista haukikaliiperin Sundom-lusikkaa sekä kasvillisuuden sekaan tarkoitettu pintakulkuinen foamiviehe, Pulkka. Uusin aluevaltaus ovat viehetarrat. Tarroista löytyy sekä valokuvantarkkoja kalaimitaatioita että erilaisia kontrastiraitoja yksivärisellä pohjalla. Niitä voi hyödyntää niin uusien vieheiden valmistuksessa kuin vanhojen ottikoneiden kuntoon laittamisessa. Ehdimme kokeilla teippejä parin jerkin ja parin lusikan pintaan. Hyvin ohut valukalvo asettuu melko helposti esimerkiksi lusikoiden pintaan. Pyöreälinjainen Glidin’ Rap -jerkki sen sijaan olisi vaatinut keskittymistä, sillä selkä ja vatsa jäivät vähän rypyille. Luonnonvärisistä tarroista kuultaa sen verran läpi, että parhaimmillaan ne ovat maalaamattomilla pinnoilla. Pari vähän vaatimatonta hopean ja kuparin väristä lusikkaa sai ainakin sen verran lisää uskottavuutta, että tuotetta on helppo suositella kotinikkareille. Eikä hintakaan huimaa päätä, sillä tarrat maksavat 75–85 senttiä kappaleelta. Tarravaihtoehdot löytyvät yrityksen verkkokaupasta: fi.polarbait.com

Vanha kirkaspintainen Sølvkrokenin löytölusikka sai aivan uuden elämän viehetarran avulla.

Owner Beast sopii esimerkiksi sammakkoon. Paino pitää sammakon oikein päin vedessä.

Owner Beast -yksihaara

Saimme testiin myös Owner Beast 8/0 -yksihaarakoukun, jossa on pieni paino valmiina. Koukku on tarkoitettu pehmovieheille, ja sopii erityisesti sellaisille, joita uitetaan ruovikoiden seassa. Meille luonteva kokeilukohde oli kumisammakko, joissa käytämme muutenkin yksihaarakoukkua. Sen avulla vieheen voi heittää melkeinpä minkälaiseen säpeikköön hyvänsä. Koukku on juuri sammakolle hyvän muotoinen, ja Ownerien tapaan erittäin terävä. Valmiiksi kiinnitetty jigiruuvi on ideana hyvä. Kooltaan ruuvi saisi kuitenkin olla jonkin verran isompi näin isossa koukussa.

”Meille luonteva kokeilukohde oli kumisammakko, joissa käytämme muutenkin yksihaarakoukkua. Sen avulla vieheen voi heittää melkeinpä minkälaiseen säpeikköön hyvänsä.”

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

109

Perhokellari PERHOKELLARI Teksti MIKEY SARELIN Kuvat VALMISTAJAT

X ja XO – Sagen & Visionin uudet vapasarjat Merirosvoromaanien aarrekartoissa X tarkoittaa yleensä kohtaa, josta kannattaa etsiä kulta-aarretta. XO puolestaan on tunnetusti konjakkien parasta laatua. Nyttemmin myös perhokalastuksessa X ja XO viittaavat huippulaatuun, sillä ne ovat Sagen ja Visionin hiljattain julkaisemat lippulaivavapamallistot. SAGE X Sage on amerikkalainen high end –vapavalmistaja, jonka kaikki vavat valmistetaan käsityönä USA:ssa. Vapavalmistajalla on oma die hard –kannattajakuntansa, joka ei suostu käyttämään muuta kuin Sagen vapoja eikä syyttä, sillä niin nykyiset (mm. Method ja X) kuin menneetkin (mm. XP, One ja Z-Axis) valmistajan lippulaivamallit ovat nousseet hurjaan suosioon. X syrjäyttää suositun One-malliston

Onen valmistus loppui X-malliston markkinoille tulon myötä paria poikkeusta (kevyt kaksikätinen One Trout Spey ja ultrakevyt Little One –mallisto) lukuunottamatta. “Äxän” ominaisuuksiin kuuluvat nopeus ja vavan liikkeen erittäin nopea pysähtyminen. Tästä huolimatta vapa ei ole kärkijäykkä. Se päinvastoin taipuu heitossakin kahvaa myöten, jolloin heittotuntuman ja oikean heittorytmin löytäminen tuntuu luonnolliselta ja helpolta. Nopea ja helppoheittonen kohtaavat siis vihdoinkin.

Vision XO -vavat ovat Suomessa suunniteltuja ja testattuja. Aihiossa on käytetty nanoepoksia sideaineena.

Äxässä käytetään Sagen KonneticHD-hiilikuituteknologiaa, joka on tuttu mm. Method ja One –vapasarjoista. Konnetic tarkoittaa, että aihion liikerata nopeutuu ja tarkentuu, jolloin vapatuntuma paranee ja vavasta saadaan kevyempi ja tarkkaheittoisempi. X-mallistosta löytyy niin yhden- kuin kahdenkäden vapoja, joilla katetaan niin pintaperho-, streamer-, saltti- kuin lohenkalastuskin. X-sarjasta tulee syksymmällä markkinoille myös blankomallisto vavanrakentajille. Vapasarjaa valmistetaan seuraavissa luokissa:

»» Yhdenkäden vavat 7’6”-10’ / #3-10 979 euroa »» Switch-vavat 11’ / #6-8 1079 euroa. »» Kahdenkäden vavat 12’-15’ / #6-10 1189 euroa »» Lisätietoa: sageflyfish.com

Sage X –vapasarja on valmistettu käsityönä Yhdysvalloissa KonneticHD hiilikuituteknologiaa hyväksikäyttäen.

VISION XO

Visionia voi pidemmittä puheitta kutsua Suomen lahjaksi perhokalastukselle. Visionin brandi on vahva ja siitä kuulee lähinnä puhuttavan hyvää, varsinkin nopeasti hoituvissa takuuasioissa. Oltuaan vuosia Suomen ehkäpä tunnetuin perhokalastusnimi jokamiehenluokassa, pyrkii Vision nyt XO-malliston myötä high end – vapojen varsin kapeaan markkinarakoon. XO-malliston vavat ovat Suomessa suunniteltuja ja testattuja. Niissä on käytetty nanoepoksia kideaineena erilaatuisten hiilikuitujen yhteensitomiseksi. Vavan aihio on hiomaton. Vapojen viimeistelyyn on käytetty laadukkaita komponentteja ja yksityiskohdissa on upeana fiiliksennostattajana käytetty suomalaista visakoivua kelakiinnikkeen väliosassa. Kahvan tyvestä löytyy Suomen vaakunaleijona. XO-sarjasta löytyy sekä nopeatoimisia että hieman hitaampia, kokotoimisia vapoja aina klassisesta pinturikalastuksesta nymfikalastukseen. Mallistosta löytyy myös järvikalastukseen, streamerkalastukseen kuin myös lohen pintaperhokalastukseenkin sopivia vapoja. XO-mallisto tarjoaa yhdenkäden vapoja luokissa #4-7.

»» 745 euroa. »» Lisätietoa: xoflyfishing.com

Perhokellari

110

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

111

Tilaa Kalastus-lehti myös kotiin! 4 numeroa vain 20 euroa!

KOUKUSSA KALASTUKSEEN VUODESTA 2004

3/16 n! ukaa Ota m

INEN A M L I IS GRAT FREE

Maailman hienointa kirjolohen kalastusta

JURASSIC LAKE Uutta jigitekniikkaa

Syksyn kohokohta

MERITAIMENSESONKI ALKAA

NEKO-RIGI Kalastuskilpailut

WPC HOLLANTI & TAMPEREEN FINAALI Vavan varressa

SAMI SELIÖ Koeajossa

BUSTER SCC

Spinnerbaitilla

ISOJA SYYSHAUKIA facebook.com/kalastuslehti

Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2017. Sillä välin kalastustarpeistasi huolehtii KALAMIES.COM kalastus316.indd 1

Tilaa lehti numerosta 03-4246 5340 tai tilaus@kustantajapalvelut.fi

9.9.2016 9.21

Mika Vornanen

Valikoivaa kidutusta?

uomessa, tuhansien järvien maassa, ihmisen toimet uhkaavat tappaa useat kalalajit sukupuuttoon. Mitä enemmän asiasta puhutaan ja yritetään estää tuhon tapahtuminen, sen enemmän aitoihin tehdään reikiä. Niiden yli, ali ja läpi kuljetaan, kalastetaan padoilta, suojelualueilta, mistä vaan, millä vaan, vaikka nuotalla, koska näin on aina tehty laajennetulla jokamiehenoikeudella? Elääkö osa Suomen kansalaisista oikeasti nälänhädässä tai sellaisessa ahdingossa, että jokapäiväinen kalasaalis on hengissä pitävä asia? Kalastamalla ei enää ole pakko saada ravintoa, mutta pakko on saada, paljon ja isoja. Menin talvella kirjoittamaan someen, etten itse enää käytä täkyjä kalastuksessa, en elävää enkä kuollutta. Enpä osannut arvata, kuinka paha mieli siitä joillekin tuli, etten kalasta saadakseni vain vapauttaa. Ja sitäpaitsi Catch & Release on perkeleestä! Viimeisin kuultu hulluus on, että valikoiva kalastus pitää kieltää, koska kalan vapautus tappaa varmemmin kuin kalan tappaminen. Intellektuelleista koostuva ryhmä tekee kaikkensa todistaakseen kalastuksen olevan rääkkäystä ja kiduttamista. Heidän mielestään kalojen vapauttaminen on pahinta kidutusta. Tämä mediaseksikäs joukkio voisi soittaa kitaroita tai käyttää kirjailijan lahjojaan kertoakseen kansalle vaikkapa Helsingin Vanhankaupungin putouksesta. Siitä, kuinka kiduttavaa on seurata, miten lohet ja meritaimenet hyppivät päin patoa, hakkaavat päätään seinään vain pudotakseen takaisin kivikkoon uudestaan ja uudestaan. Mikä lööppilehti kertoisi taimenen tarinan? Hollannissa käydyssä World Predator Classic -kalastuskilpailussa oli tänä vuonna yli 50 000 euron arvoiset palkinnot. Kisassa ei saa käyttää syöttinä täkyä, eikä tappaa kaloja. Kalat tuli vapauttaa mittauksen ja kuvauksen jälkeen vahingoittumattomana. Kalastoa kunnioittava sekä jatkuvuutta suosiva kalastuskulttuuri kuuluu kaikessa ja kaikkialla hyviin kalamiestapoihin ja -taitoihin, koskahan myös Suomessa..

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

113

Jakelupisteet 2016 KALASTUS/VENELIIKKEET

EKENÄS/TAMMISAARI Karjaan Urheilu&Kalastus ESPOO Kala-Pekka FORSSA Forssan Kalastustarvike GODBY Firma Hugo Andersson HAMINA J&J Rajala HEINOLA Maken Kalastus HELSINKI Wobbleri Ruoto Meri-Info Maritim Kalastus Arena Kalastustukku Schröder John Nurminen Marine

MIKKELI Kala-Kalle

VAASA Kurren Erä ja Kalastus

KIRKKONUMMI ERÄ+

OULU Tiura Uistin Urheilu Arina

VANTAA Yamaha Center Vantaa Kalastus Arena Onkitukku

KIURUVESI Rapakkojoen Kauppa Ky

PALOKKA Pelimies Palokka

KONTIOMÄKI Kainuun Tähti Oy KORPPOO Buffalo KOTKA Karhulan Ase ja Erä Maretarium KUHMO Pääkkönen & Piirainen Oy KUOPIO SAM Fishing Konesolmu Maken Pyydys

PARAINEN Ninni’s Fishing PIEKSÄMÄKI Green Trail Oy Urheilu Tenhunen Ky PORVOO/BORGÅ Porvoon Mikrokulma

VARKAUS Akkusolmu Minnan Vapa Ja Viehe VÄÄKSY SK Center Vääksyn Konepiste Oy

KALASTUSMATKAILUYRITYKSET

HAMINA Vimpa Island Fishing Tours

PYHÄSALMI Pyhäjärven Rastikaupat Oy

KIRKKONUMMI Apajamatkat Blue & White Safari

KUUSAMO Kuusamon Uistin

RAISIO Raision Meri & Metsä

KOTKA Kymi Fishing

HÄIJÄÄ Häijään Urheilutarvike

KUUSISTO Venetalo Viherkoski Oy

RAUMA Sissos Myymälä

KUUSAA Varjolan Tilan Matkailu Oy

HÄMEENLINNA Kalastuspiste Erämaailma

LAHTI Erä-Lindroos

RIIHIMÄKI Korkiakosken Uistin

RÖNNÄS Fishing Lords

LAMMI Sport Lammi Tuulonen

SAARENKYLÄ Karin Kampe

ÄÄNEKOIVISTO Kapeenkoski Oy

JOENSUU Jokikone Oy

LAPPEENRANTA Erä Saimaa Urheilu-Koskimies Oy

SALO Salon Urheilutarvike Oy

KALASTUSOSASTOT

JOUTSA J.Varis

LEMPÄÄLÄ Kalastus Suomi

SIPOO W&W Marine Oy

TOKMANNI (kautta maan)

JYVÄSKYLÄ Pro Fish Jyväskylä Karin Suurmyymälä

LOPPI Eräloppi Oy

SOMERO Someron Kalastustarvike Someron Urheilu ja Vapaa-Aika

HONG KONG (kautta maan)

LOVISA/LOVIISA Sjöblom Sport Ab

SYSMÄ Urheilu-Valonen Ky

MARIEHAMN/ MAARIANHAMINA Fiskarboden Jakt och Fiskebutiken Ab

TAMPERE Nippon Verkko Sportia Pekka Tampereen Kalastusväline Oy Miesten talo Mattila

IMATRA Kisa Imatra

JUVA Rauta Maatalous KAARINA Kalastuskeidas KARJALOHJA Karjalohjan Päiväkumpu KEMIJÄRVI Urheilu-Sivakka

114

KIIMINKI Frontters

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

MERIKARVIA Eumer Finland Oy

UUSIKAUPUNKI Riskilä Uusikaupunki

MOTONET (kautta maan) XXL (kautta maan)

SAALISTA

VEDEN KÄTKÖISTÄ KUTEN PRO:T

LÖYDÄ SAALISI UUDELLA DRAGONFLY 7 PRO KAIKU-PLOTTERILLA YKSINKERTAISESTI PARHAITEN PIIRTÄVÄ KAIKU. DRAGONFLY KAIKULUOTAIMEN LAAJASPEKTRINEN CHIRP DOWNVISION TUOTTAA TERÄVÄN VALOKUVAMAISEN KUVAN, JA KALANTUNNISTUS ON LUOKKANSA PARAS. SUOMESSA KAUDEN 2015 AIKANA KEHITETTY JA SUOMALAISIIN VESISTÖOLOSUHTEISIIN VIRITETTY KALAKAIKU. ILMAINEN PÄIVITYS SAATAVANA MYÖS EDELLISIIN DRAGONFLY MALLEIHIN.

JAA DRAGONFLY KAIKUKUVA LANGATTOMASTI PUHELIMEEN TAI TABLETTIIN. OTA KEULA TAI KAIDENÄYTÖN EDUT KÄYTTÖÖN KUSTANNUSTEHOKKAASTI.

TUTUSTU TARKEMMIN VERKOSSA WWW.RAYMARINE.FI/DRAGONFLY

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com

115

116

Kalastus-lehti 3/16 | Kalamies.com