Ford kokeilee nelijalkaisia robotteja tehtaiden skannauksessa säästääkseen aikaa ja rahaa

Nämä robotit on mahdollista lähettää tehtaan vaikeakulkuisiin paikkoihin skannaamaan aluetta laserskannereilla ja teräväpiirtokameroilla. Toimintatapa säästää sekä aikaa että rahaa.

Nämä nelijalkaiset koiramaiset robotit osaavat istua, antaa tassua ja kieriä. Tämän lisäksi ne osaavat käyttää 360-asteista kameraskanneria, liikkua 30 asteen kulmassa olevilla pinnoilla ja nousta portaita tunteja kerrallaan.

Tämä on mahdollista, koska ne ovat oikeasti koiramaisesti liikkuvia 32-kiloisia nelijalkaisia robotteja. Robotit ovat osa Fordin tuotannon pilottiohjelmaa, jonka tavoitteen on säätää aikaa, vähentää kustannuksia ja lisätä tehokkuutta.

Fluffy, käyttäjänsä Paula Wiebelhausin nimeämä robotti, on toinen Fordin Boston Dynamicsilta vuokraamista roboteista. Boston Dynamics on tunnettu edistyksellisten, liikkuvien robottien luojana. Toisen Fordin robotin nimi on Spot, kuten alkuperäisen robotin tuotenimikin.

Van Dyken vaihteistotehtaalla pilottikäytössä olevat robotit ovat kirkkaankeltaisia ja helposti havaittavia. Niissä on viisi kameraa ja ne pystyvät kävelemään melkein kaksi tuntia lähes 5 kilometrin tuntinopeudella akun voimalla. Robotteja käytetään tehtaan lattian skannauksessa, ja ne avustavat insinöörejä tehtaan alkuperäisen tietokoneavusteisen tehdassuunnitelman päivittämisessä. Suunnitelmaa tullaan hyödyntämään tehdasympäristön uudelleenjärjestelyssä.

“Suunnittelemme ja rakennamme tehtaita. Myöhemmin vuosien kuluessa niihin tehdään kuitenkin muutoksia, joita ei aina dokumentoida,” sanoo Mark Goderis, Ford Digital Engineering Manager. “Kun robotit skannaavat tilamme, näemme miltä se todellisuudessa näyttää nyt, ja rakennamme sen perusteella uuden tuotantomallin. Tätä digitaalista mallia käytetään, kun meidän on tarpeen järjestää tehdas uudelleen uusien tuotteiden valmistusta varten.”

Ilman Fluffya päivittäminen olisi huomattavasti hitaampaa ja vaivalloisempaa.

“Käytimme aikaisemmin kolmijalkaa ja kävelimme ympäri tehdasta pysähdellen kuvaamaan eri tiloja seisten aina noin viisi minuuttia aloillamme odottaen laserskannauksen valmistumista,” Goderis jatkaa. “Yhden tehtaan skannaamiseen saattoi mennä kaksi viikkoa. Fluffyn avulla saamme puolitettua ajan.”

Vanha tapa oli myös kallis – yhden tuotantolaitoksen skannaaminen maksoi lähes 300 000 $. Jos tämä pilotti onnistuu, Ford voisi skannata kaikki Pohjois-Amerikan tuotantolaitoksensa murto-osalla tästä kustannuksesta. Nämä edistykselliset teknologiat auttavat yhtiötä säästämään rahaa ja muuntamaan tehtaita nopeammin, ja ennen kaikkea tuomaan uusia tuotteita markkinoille nopeammin.

Goderis jatkaa, että ajan kuluessa on tarkoitus käyttää robotteja etänä, ohjelmoida ne tehtaalla tapahtuviin tehtäviin ja saada raportit välittömästi kaikilta USA:n tehtailta. Tällä hetkellä robotit on mahdollista ohjelmoida kulkemaan määriteltyjä reittejä ja niitä voi ohjata 50 metrin säteellä.

Avain Fluffyn ja Spotin menestykseen on niiden ketteryys, sanoo Wiebelhaus ohjatessaan robottiaan peliohjaimen tyyppisellä ohjaimella, josta hän näkee etänä kameranäkymän. Yllättävässä tilanteessa Wiebelhaus voi pysäyttää robotin turvallisesti, niin ettei se törmää mihinkään.

Roboteilla on kolme erilaista tapaa liikkua – kävely tasaisella pinnalla, liikkuminen hitaasti epäta-

saisilla alustoilla ja erikoisnopeus portaissa liikkumiseen. Ne voivat vaihtaa asentoaan kyyristymisestä venyttelyyn, minkä ansiosta niitä voi hyödyntää tehtaan vaikeapääsyisissä tiloissa. Robotit pystyvät liikkumaan hankalilla alustoilla, muun muassa ritilöillä ja enintään 30 asteen kulmassa olevilla portailla. Jos robotti kaatuu, se osaa itse korjata asentonsa. Ne säilyttävät turvallisen, ennalta asetetun etäisyyden esineisiin estääkseen törmäyksiä.

Välillä Fluffy istuu robottilonkilleen pienen, pyöreän liikkuvan robotin, Scouterin, selkään. Scouter liukuu pehmeästi tehtaan käytävillä, ja antaa Fluffyn säästää akkuaan ennen kuin sen on taas aika palata takaisin töihin. Scouter osaa liikkua tehtaalla autonomisesti skannatessaan ja tallentaessaan 3D-pistepilveä tehtaan CADpiirroksen muodostamiseksi. Jos joku paikka on liian ahdas Scouterille, Fluffy tulee avuksi.

“Tehtaalla on alueita, joille ei tee mieli mennä kävelemään niiden vaikeakulkuisuuden vuoksi,” sanoo Wiebelhaus. “On helpompaa ja turvallisempaa lähettää Fluffy sinne.”

Vaikka Fluffy osaa kieriä, Wiebelhouse ei näe sillä tulevaisuutta koiranäyttelyissä.

“Fluffy on uskomaton teollisuustyökalu,” kertoo Weibelhaus. “Toki se on mielenkiintoinen ja uudenlainen, mutta Fluffya pitäisi kuitenkin arvostaa sen tekemän työn ja sitkeyden vuoksi. Se osaa tehdä niin paljon enemmän kuin vain tanssia ja kieriä ympäri. Haluamme laittaa sen äärirajoilleen ja katsoa minkälaista arvoa sillä on yhtiölle.”

Neste MY uusiutuva diesel auttaa pienentämään kuljetusyhtiö HRX Groupin hiilijalanjälkeä Suomessa ja Baltiassa

Pikakuljetuksiin keskittyvä kuljetusyhtiö HRX Group siirtyy käyttämään Neste MY uusiutuva diesel [1]™ -polttoainetta kaikissa kotimaan kuljetuksissa, sekä saatavuuden mukaan myös Baltiassa. HRX Groupilla on toimipisteet Helsingissä, Tukholmassa, Tallinnassa, Riikassa, Vilnassa ja Varsovassa. Neste MY uusiutuvan dieselin avulla HRX voi vähentää kuljetusten kasvihuonekaasupäästöjä elinkaaren ajalta laskettuna jopa 90 %*, verrattuna fossiiliseen dieseliin.

“Kilpailuetuinamme ovat nopeat kuljetukset ja logistiikkapalveluiden joustavuus. Kuljetusyritysten kilpailuetu pohjautuu kuitenkin tänä päivänä yhä enenevissä määrin toimijoiden vastuullisuuteen; asiakkaamme haluavat nähdä konkreettisia tekoja ilmaston ja ympäristön hyväksi. Siksi haluamme vaikuttaa kuljetustemme päästöihin välittömästi ottamalla käyttöön Neste MY uusiutuvan dieselin. Merkittävien päästövähennysten lisäksi raportointi asiakkaille on vaivatonta, mikä helpottaa luottamuksen rakentamista ja auttaa meitä luomaan pitkiä ja kestäviä asiakassuhteita. Samalla myös asiakkaamme hyötyvät ja voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään”, sanoo HRX Groupin konsernijohtaja Pekka Mykkänen.

Uusiutuvat polttoaineet ympäristöstrategian kulmakivenä

HRX Groupin ympäristöstrategia rakentuu kolmesta osasta: kuljetuksissa pyritään vähentämään materiaalien ja energian käyttöä, suositaan taloudellista ajoa ja tankataan uusiutuvia polttoaineita.

Uusiutuvat polttoaineet ovat ympäristöstrategian keskiössä, sillä niiden avulla yhtiö voi vähentää omia kasvihuonekaasupäästöjään. HRX:lle kertyy vuodessa noin miljoona ajokilometriä Suomen teillä, ja Neste MY uusiutuvan dieselin avulla saavutettava kasvihuonekaasupäästövähenemä vastaa lähes 290 henkilöauton poistamista tieliikenteestä vuodeksi.

“Kuljetusyhtiöillä on tärkeä rooli tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kuljetusten hiilijalanjälkeä on helppo pienentää merkittävästi tankkaamalla uusiutuvaa dieseliä. HRX on alallaan tärkeä toimija, ja siksi on hienoa olla mukana tukemassa yhtiötä sen ympäristöstrategian toteuttamisessa niin Suomessa kuin Baltiassakin”, sanoo Nesteen Suomen yritysasiakasmyynnistä vastaava johtaja Joni Pihlström.

*) Elinkaaripäästöjen ja päästövähenemän laskentamenetelmä on EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin (2009/28/EY) mukainen.

Rekka-autojen semiautonominen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa

Rekkojen letka-ajamisen testausta tutkimushankkeessa.

Tutkimus osoitti rekka-autojen letka-ajamisen positiivisia vaikutuksia muun muassa kuljetusten polttoainetehokkuuteen ja kokonaispäästöjen vähentämiseen sekä kuljettajien roolien muuttumiseen.

Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan raskaan liikenteen letka-ajaminen luo uusia mahdollisuuksia myös Suomessa. Tutkimus osoitti positiivisia vaikutuksia muun muassa kuljetusten polttoainetehokkuuteen ja kokonaispäästöjen vähentämiseen sekä kuljettajien roolien muuttumiseen.

Semiautonomisessa letkassa ensimmäistä johtorekkaa seuraa 1–4 automaattisesti tai puoliautomaattisesti kulkevaa rekka-autoa. Peräkkäin ajavat rekat ovat teknisesti toisiinsa kytkettyjä ja ensimmäinen kuljettaja on aktiivisin.

Tutkimus osoitti letka-ajamisen soveltuvuuden Suomen tieverkostoon ja olosuhteisiin sekä tuotti tietoa letka-ajamisen infrastruktuurille asettamista vaatimuksista, esimerkiksi letkojen odottamiseen ja muodostamiseen soveltuvista alueista. Tulokset ovat samansuuntaisia muissa maissa toteutettujen tutkimusten kanssa.

”Letka-ajamisen mahdollistama polttoaineen säästö osoitettiin testiajoissa, mutta taso riippui johtavan kuljettajan ajotavasta ja ajoneuvon sijainnista suhteessa muihin”, valottaa tohtorikoulutettava DI, FM Veikko Pekkala, joka toimi kokeilussa Oulun yliopiston päätutkijana.

Viranomaisten rooli on selvitettävä

Kuljettajat kokivat letka-ajamisen ja sitä avustavat järjestelmät pääsääntöisesti myönteisinä ja työtä helpottavina. Positiivisena koettiin uuden teknologian käyttäminen, letka-ajamisen helppous, koettu turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys. Kuljettajat epäilivät kuitenkin työnkuvan muuttuvan enemmän valvontatehtäväksi.

Letka-ajamista tukevan automaation jatkuva kehittyminen ja laajempi hyödyntäminen luo uusia vaatimuksia infrastruktuurin lisäksi muun muassa lainsäädäntöön ja työntekijöiden koulutukseen. Lisäksi letkaajamisen tehokkaampi hyödyntäminen vaatii ohjaus- ja valvontajärjestelmien kehittymistä esimerkiksi reitti- ja letkavaihtoehtojen optimointiin sekä saatavien hyötyjen jakamiseen. Kuljetukset letkoissa vaativat rahti- ja liikennetiedon mahdollisimman avointa ja reaaliaikaista jakamista. Tämä puolestaan edellyttää koko kuljetusketjun toimijoiden yhteistyötä, jossa myös viranomaisten rooli on selvitettävä. Tutkimuksen havainnot osoittavatkin, että jatkuva teknologioiden ja toimintatapojen muutos on monitahoista ja edellyttää jatkossakin aktiivista tutkimusta murroksen hallintaan liittyvien päätösten tueksi.

”Yksi merkittävä lähtökohta raskaan liikenteen letka-ajamisen tutkimukselle ja kehitykselle on tieto, että Euroopassa on tällä hetkellä merkittävä rekkakuljettajien vajaus. Uusien tekniikoiden uskotaan houkuttelevan alalle uusia työntekijöitä”, sanoo professori Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta.

Oulun yliopiston toteutti kokeilupainotteisen tutkimuksen yhteistyössä Scania CV Ab:n, Oyj Ahola Transport Abp:n ja Oy Attracs Ab:n kanssa. Euroopan unionin osittain rahoittamassa kokeilussa viranomaistahoa edusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Tutkimuksessa kartoitettiin letkaajamisen mahdollisuuksia, edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa ensimmäistä kertaa. Testiajot ajettiin eri tyyppisillä teillä Etelä- ja Pohjois-Suomessa sekä kesä- että talviolosuhteissa.