Kattava valokuituverkko on Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kivijalka

Etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntymistä käsittelevässä Ylen uutisessa kysyttiin, onko valokuituyhteys luksusta vai perusoikeus.

Toivottavasti kukaan ei ajattele, että toimiva tietoliikenneyhteys olisi luksusta, jonka saamisen määrittelee sijaintipaikka tai varallisuustaso. Sellaiseen ajatteluun Suomessa nimittäin ei ole varaa.

Työelämä on murroksessa: koronakevät kiihdytti työtapojen muutosta. Työntekijöiden digitaidot ovat kehittyneet muutamassa kuukaudessa ja kokemus etätyöskentelystä on tullut lopultakin omakohtaiseksi. Monet globaalit suuryritykset ovat jo linjanneet, ettei työpaikoille tarvitse enää palata: työ kotona kun on osoittautunut monessa asiantuntijatyössä tuottavammaksi, luovemmaksi ja turvallisemmaksi.

Hajautuva työnteko edellyttää kattavaa verkkoa

Digitaalisen kilpailukyvyn kehittäminen täytyy olla uusiutuvan, suomalaisen työelämän strateginen tavoite. Tavoitteeseen ei päästä, mikäli työnteon tehokkuus ontuu saatavilla olevien tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Cinian keskeisenä tavoitteena on rakentaa Suomen digitaalista kilpailukykyä tarjoamalla suomalaisille yrityksille ja kansalaisille yhä parempia tietoliikenneyhteyksiä ja digiratkaisuja kytkemällä meidät samalla kansainvälisin yhteyksin globaaliin toimintaympäristöön. Jo nyt tutkimukset osoittavat, että yritykset valitsevat kotikuntansa saatavilla olevien yhteyksien perusteella: digi-infra vaikuttaa siis merkittävästi aluekehitykseen. Ennen kunnat rakensivat yrityksille toimitiloja ja halleja, nyt keskeisin työntekemisen edellytys on nykyaikainen tietoliikenneyhteys.

Myös kunnat ovat muuttuneen tilanteen edessä: koronakevät hajautti työntekemisen toimistoista koteihin ja maaseudun kakkosasunnoille. Kevään muuttotilastot näyttävät, että maaseutu on kasvattanut vetovoimaansa.

Nyt kunnat voisivatkin kilpailla paikkariippumattomista työntekijöistä. Onko digityöntekijöiden houkutteluun muuta yhtä vankkaa kilpailuetua kuin pitää huolta kunnan tietoliikenneyhteyksien riittävyydestä ja toimivuudesta, jotka eivät sakkaa silloinkaan, kun kuormitus on poikkeuksellisen suurta ja kasvaa koko ajan? Kun ihminen saa valita hänelle sopivimman työskentely-ympäristön ja sovittaa vapaa-aikansa siihen saumatta, rakennetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, joka luo myös työhyvinvointia, luovuutta ja tuottavuutta.

Tutkimukset osoittavat, että yritykset valitsevat kuntansa saatavilla olevien yhteyksien perusteella. Digi-infra vaikuttaa merkittävästi aluekehitykseen.

Kevennetään yhdessä kuntien taakkaa

Cinialla on kyky ja halu toimia kuntien kumppaneina koko valokuituhankkeen elinkaaren ajan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asiantuntijuutta valtiontukien hakemisessa ja hankeprosessin eri vaiheissa kunnan investointitaakan keventämiseksi.

Kuten Ylen jutussa tuotiin ansiokkaasti ilmi, Suomen valtion tuella ei koko Suomen kattavaa valokuituverkkoa rakenneta. Cinia onkin määrätietoisesti rakentanut mallia, jossa yhteisyrityksemme Adolan kautta Suomen infraverkon kehittämiseen ja valokuituvajeen paikkaamiseen kanavoituu merkittävä osuus investointirahaa. Täyskuitua rakentava Adola etsii koko ajan potentiaalisia rakentamisalueita kehittääkseen Suomen alueellista digitasa-arvoa ja parantaakseen valokuidun saatavuutta Suomessa.

Yle nosti esille sen, millaisia taloudellisia ja ekologisia vaikutuksia on, kun pitkää työmatkaa kulkevat työntekijät saavat todellisen mahdollisuuden työskennellä kotoa

käsin. Tänä kesänä Suomessa investoitiin historiallisen paljon maanteiden korjausvelan paikkaamiseen: joko lähivuosina suuntaamme investointikärjen tiedon moottoriteiden kehittämiseen uusiutuvan ja digitalisoituvan työelämän tukemiseksi? Ja toisaalta, mikä olisi investoimatta jättämisen kustannus kunnille ja koko maallemme?

Teksti: Jarno Laitinen, liiketoimintajohtaja, Alueelliset kuituverkot, Cinia Oy