Satama on tavaravirtojen sydän

Kaskisten hyvin suunniteltu satama takaa turvallisen ja kustannustehokaan tavarankäsittelyn. Sataman monipuoliset ja väljät tilat nopeuttavat ja tehostavat tavarankäsittelyä. - Tavaroiden lastaus ja purku eri kuljetusmuotojen välilläon optimoitu nykyasiakkaille, mutta tulevina vuosina tehokkuutta ja toimivuutta tullaan nostamaan monta pykälää ylöspäin,sanoo Kaskisten Satama Oy:n toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Kaskisten satama on Suomen länsirannikolla Suupohjassa sijaitseva vilkas satama, jonka liikenneyhteyksiä ovat kantatie 67 yhteydellä valtatie 8:aan ja Suupohjan rata. Hyvät logistiset yhteydet ovat houkutelleet alueelle metsäteollisuuden yrityksiä, joiden ympärille on kehittynyt elinvoimainen yritysverkosto. Kaskisten satama on myös TEN-T kattavan verkon satama, joka tarkoittaa, että satama on osa EU:n liikenne- ja väyläverkostoa. - KaskistenSatama on verrattain uusi satama ja valtaosa siitä on rakennettu 2000-luvun alussa, Hellman selvittää. Sataman kautta kulkee noin 1,1 miljoona tonnia tavaraa vuodessa. Satama työllistää noin 50 henkilöä ja sitä ympäröivä teollisuus suoraan noin 150 henkilöä. – Sataman työllistävä vaikutus on kuitenkin paljon suurempi, jos myös sataman välillinen toiminta ja kaikki sen asiakkaat luetaan mukaan, Hellman painottaa.

Kaskisten Satamaa kehitetään tulevaisuuden ympäristö- ja automaatiotavoitteita huomioiden

Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet koskevat maamme kaikkia satamia. Tarve vähentää päästöjä myös Kaskisten satamassa ja satamaan johtavilla liikenneväylillä tulevat olemaan asialistalla jatkuvasti mukana kun sataman toimintoja ja rakenteita kehitetään. – Sataman prosesseja ja toimintoja kartoitetaan syksyn ja ensi kevään aikana yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Keräämiemme tietojen perusteella kehitämme digitaalisia sovelluksia, joiden kautta voimme tarkasti mitata ja seurata eri tavarankäsittelyvaiheita ja kulkuvälineiden käyttöasteita ja siten parantaa sataman tehokkuutta ja vähentää päästöjä. Satamasta on myös tarkoitus tehdä digitaalinen kaksonen, joka tulee sataman toimijoiden ja kaikkien asiakkaiden käyttöön. - Kaksosella pystytään esim. etukäteen simuloimaan toimintoja ja mm. alusten sekä koneiden liikkumista ja sitä kautta optimoimaan sekä tehostamaan toimintoja. Koko järjestelmä integroidaan sataman hallintajärjestelmän kanssa. - Tämä vähentää päästöjä, alentaa asiakkaiden kustannuksia ja tehostaa myös kaikkia sataman toimintoja merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata halkova Suupohjan rata Seinäjoelta Kaskisiin on tärkeä sataman ja alueen kehitykselle

Raideliikenteen elvyttäminen on otettu Kaskisissa erityishuomion kohteeksi. Kaskisten satama tukee Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistystä, jonka tavoitteena on parantaa Suupohjan rataa pitkäjänteisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja

Valtaosa Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteestä kulkee maamme satamien kautta. Mutta satamat ovat paljon muutakin kuin eri kuljetusmuotojen välinen lastaus- ja purkupaikka ja lähitulevaisuudessa satamien toimintamalli tulee muuttumaan aika radikaalisti, näin myös Suomen läntisimmässä satamassa Kaskisissa.

Jorma Vierula kertoo, että Teuvan lastauspaikan kunnostaminen ja laajentaminen on hyvä alku.

-Suupohjan rataa pidetään hyvin tärkeänä Suupohjan ja EteläPohjanmaan aluetaloudelle. Parin viime vuoden aikana on käynnistetty kehittämistoimia edellytysten parantamiseksi ja liikenteen lisäämiseksi, Jorma Vierula kertoo. Suupohjan rata on esimerkki siitä, että kehittämistoimilla on saatu myönteistä kehitystä aikaan. - Tavarajunien määrä radalla on nelinkertaistunut vuoteen 2018 ja lähes kolminkertaistunut vuoteen 2019 verrattuna. Tavaraliikenteen kasvu on perustunut pääosin lisääntyneeseen puutavaran kuljetukseen radalla, Vierula selvittää. Teuvan lastauspaikan ajanmukaistamisen kesällä 2020, on laskettu moninkertaistavan puutavaran kuljetuksen radalla. Lastauspaikassa on tarkoitus lastata puutavaraa kotimaan kuljetustarpeita varten.

-Väylävirasto päätti huhtikuun lopussa jatkaa Suupohjan radan kunnossapitoa vuoden 2022 loppuun saakka, perusteena tavaraliikenteen määrän toteutunut kasvu. Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys pitää päätöstä merkittävänä niin Suupohjan kuin myös molempien maakuntien, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan, aluetaloudelle. Päätös tuo myös pitkäjänteisyyttä radan kehittämistyöhön.

Jorma Vierula ja Patrik Hellman uskovat rautateiden uuteen suosioon, joka elvyttää myös poikittaisliikennettä. Toimiva raideverkosto on myös tärkeä päästöjen vähentämisessä ja parantaa samalla alueen kasvuedellytyksiä. Kiskojen lisääntyvä käyttäminen maantieliikenteen sijaan tukisi myös Kaskisten sataman kasvua ja kehityssuunnitelmia. -Haluamme varmistaa kilpailukyvyn säilymisen ja katsomme rohkeasti kohti alan tulevaisuutta ja panostamme investointeihin. Tähän kuluu myös raideliikenteen kehittäminen, Hellman päättää.

Raskaan liikenteen asemaverkosto vahvistui – Kaasun tankkaaminen alkaa Liedossa

Gasum vahvisti Pohjoismaista raskaan liikenteen kaasutankkausasemaverkostoaan Liedon uuden aseman myötä. Avantin yritys- ja teollisuusalueelle 10-tien varrelle avautunut asema palvelee raskasta runkoliikennettä ja auttaa kuljetusalan yrityksiä vähentämään päästöjään kustannustehokkaasti. Vähäpäästöisten polttoainevaihtoehtojen käyttö lisääntyy EU:ssa, kun yritykset pyrkivät vastaamaan niin päästövähennystavoitteisiin kuin kuluttajien toiveisiin.

Lietoon avautunut kaasutankkausasema palvelee raskasta runkoliikennettä osoitteessa Eteläkaari 1. Yhdessä Turun satamassa sijaitsevan kaasutankkausaseman kanssa Liedon uusi asema vahvistaa nesteytettyä maakaasua (LNG) ja nesteytettyä biokaasua (LBG) jakelu- ja runkoliikenteen tarpeisiin. Kaasutankkausasemat tukevat paikallista kiertotaloutta hyödyntämällä Turun biokaasulaitoksella paikallisista alueen biojätteistä ja puhdistamolietteistä tuotettua uusiutuvaa biokaasua tuoden alueen kuljetusyrityksille entistä puhtaampia polttoaineratkaisuja sekä todellisen kiertotalousratkaisun saataville.

Laajentuva kaasutankkausasemaverkosto tuo kaasun yhä useamman yrityksen saataville. Näin päästään kohti sekä kansallisia että EU:n asettamia päästövähennystavoitteita raskaalle liikenteelle. EU:n vuonna 2019 hyväksymien uusien päästömääräysten mukaan raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä on vähennettävä 30 prosentilla vuoteen 2030

mennessä. Suomessa liikenteen päästöjä on vähennettävä vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna.

“Olemme erittäin ylpeitä Liedon uuden aseman avautumisesta ja Pohjoismaisen kaasutankkausasemaverkoston vahvistumisesta. Raskaan liikenteen toimijoihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia tuottaa palveluitaan ympäristöystävällisesti sekä kuluttajien että lainsäätäjien puolelta. On tärkeää, että vähäpäästöisiä polttoaineratkaisuja tuodaan entistä paremmin saataville, jotta Pohjoismainen rahtiliikenne saadaan kulkemaan entistä puhtaammin. Jokainen uusi kaasutankkausasema vie meitä lähemmäs tätä tavoitetta”, kertoo Gasumin liikenteen Senior Sales Manager Jani Arala.

Kaasulla pienennetään logistiikan hiilijalanjälkeä

Jakelu- ja raskas liikenne aiheuttavat lähes 40 prosenttia Suomen maantieliikenteen päästöistä tehden logistiikkayritysten roolista päästöjen vähentämisessä merkittävän. Koska polttoaineen ilmastovaikutukset syntyvät tuotanto- ja jakeluketjun eri vaiheissa, polttoaineen koko elinkaaren ilmastovaikutukset ovat ainoa kestävä tapa arvioida polttoaineiden ilmastoystävällisyyttä.

Biokaasulla voidaan pienentää polttoaineen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosentilla verrattuna perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Biokaasu on täysin uusiutuva ja ympäristöystävällinen polttoaine, jonka tuotannossa hyödynnetään biohajoavia jätteitä, teollisuuden sivuvirtoja ja jätevesilietteitä. Näin päästöjä ei synny raaka-aineen tuotannossa. Raskas runkoliikenne tankkaa biokaasua nesteytettynä eli LBG:nä.

Fossiilisista polttoaineista vähäpäästöisin nesteytetty maakaasu eli LNG taas tuottaa elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä yli 20 % vähemmän kuin perinteinen diesel. Tuotantoketju vaikuttaa myös maakaasun hiilijalanjälkeen: esimerkiksi Norjassa LNG:n tuotannossa käytetään vesivoimalla tuotettua, uusiutuvaa sähköenergiaa, mikä tekee siitä Euroopan keskiarvoa ilmastoystävällisemmän.

Senior Sales Manager Jani Arala.