Vesiliikenne on tulevaisuuden ala

Vesiliikenne on tulevaisuuden ala.

Teksti ja kuvat Essi Karlsson

Meriaura kehittää parhaillaan hybridilaivaa. Jussi Mälkiän mielestä sitä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös matkustusliikenteessä.

Turkulaisen merikuljetusyritys Meriauran pääomistajan ja konsernin johtajan Jussi Mälkiän mukaan vesiliikenne on tulevaisuuden ala. ”Vesillä on tilaa, se ei kulu ja jos se ei kuormita ilmakehää kasvihuonekaasuilla liikaa, se on järkevä kulkumuoto.” Mälkiä arvioi, että vesiliikennettä kannattaisi hyödyntää matkustusliikenteessäkin tulevaisuudessa enemmän. Vesiliikenteen hyödyntäminen lyhyissä siirtymissä junaverkoston ääreen olisi hyvinkin perusteltua. Kunhan se tehdään mahdollisimman ilmastoystävällisesti.

Tavoitteena täysi sata

Meriaura kuljettaa bio- ja kiertotalouden tuotteita, agribulkia sekä vaativia erikoislasteja Pohjois-Euroopan alueella. Yritys on biopolttoaineiden laivakäytössä globaali edelläkävijä ja markkinajohtaja. ”Olemme tekemässä hiilineutraalia kuljetuskonseptia. Meillä on ollut useita kehitysprojekteja aikaisemminkin ja olemme rakentaneet, suunnitelleet ja tehneet itse uudisrakennuslaivoja”, Mälkiä kertoo. Meriaura on biopolttoaineen käytössä uranuurtaja, sillä mikään muu merialan yritys ei ole siinä vielä yhtä pitkällä kuin he. Biopolttoaineen käyttö on Meriaurassa ollut jo pitkään normaalia toimintaa. Heidän käyttämänsä bioöljyn valmistaa samaan yritysryhmään kuuluva VG EcoFuel Oy kierrätysöljyistä ja elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Jätepohjaisen bioöljyn käytöllä voidaan saavuttaa jopa 97 prosentin vähennys hiilidioksidipäästöissä. Vaikka bioöljyllä päästään periaatteessa lähes 100 prosentin hiilineutraaliuteen, siinä on vielä kehitettävää. Pyrkimyksenä on tasalaatuisuus ja uudet raaka-aineet. Jos jätepohjaisen bioöljyn lisäksi voimalähteenä käytetään esimerkiksi uusiutuvalla energialla ladattuja akkuja, saattaa joitain prosentteja täydestä sadasta jäädä kuitenkin uupumaan. Tällöin voidaan täyteen 100 prosentin hiilineutraaliuteen päästä kompensaatiolla. ”Olen ihan varma siitä, että meillä on muutaman vuoden päästä 100-prosenttisesti hiilineutraali kuljetusmuoto olemassa”, Mälkiä sanoo.

Hybridilaivaa kehitetään

Myös hybridilaiva on tuotekehityksessä. Mälkiä kertoo, että tähän mennessä bioöljykäyttöisissä laivoissa, käytetään kuitenkin osin vanhaa dieseltekniikkaa. Tällä hetkellä menossa olevalla tutkimusprojektilla pyritään korvaamaan se esimerkiksi akuilla ja polttokennoilla. ”Päävoimalähde on meidän itse kehittämämme bioöljy. Apuvoimana käytetään vaihdettavaa akkusysteemiä, joka ladataan uusiutuvalla energialla maissa. Akut sitten vain vaihdetaan linjaliikenteessä. Tämä voisi myös sopia matkustajaliikenteeseen ihan hyvin tulevaisuudessa.”

Digitaalisuus kehityksen apuna

Meriaura otti käyttöön myös digiohjatun laivaliikennejärjestel-

män ensimmäisten joukossa Suomessa. Sen avulla toiminnat ovat tehokkaampia ja optimoidumpia ja käyttöaste pysyy korkeampana. Nolla-jätehankkeella pyritään siihen, ettei laivan toiminnasta jäisi mitään haitallista ympäristöön. Vielä ei olla täysin siinä pisteessä, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. ”Kaikki laivan toiminnasta ja moottorista tulevat öljyt ja muut kierrätetään ja vedet käsitellään. Mutta kyse on myös ihan sen laivan henkilökunnan elämiseen ja kuluttamiseen liittyvistä asioista.” Meriauran hankkeet ovat vahvasti varsinaissuomalaisia. Mälkiä kertoo, että he itse toimivat veturina hankkeissaan, mutta yhteistyökumppanina uudessa laivahankkeessa on mm. iso turkulainen insinööritoimisto Elomatic, jossa on osaamista laivojen rakentamiseen ja suunnitteluun. Raaka-aineetkin ovat paikallisia. ”Se on lähtenyt Varsinais-Suomen paikallisista raaka-aineista kuten Hesburgerin paistorasvoista ja kalanviljelylaitosten perkuujätteistä”, Mälkiä kertoo. Pääkaupunkiseudulla on kaksi yhteistyökumppania, ulkomaalaisomisteinen akkukehittäjä ja VTT, eli valtion tekninen tutkimuskeskus. Loput kumppanit ovat paikallisia.

Ammattilaisia vaikea löytyy

Valmiiksi osaavaa ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevää henkilökuntaa on vaikea tällä alalla löytää. Uusi työntekijä pitää kouluttaa työtehtävään ja se vie tietysti aikansa. ”Tätä yritämme turkulaisten korkeakoulujen kanssa parantaa. Olen ollut sellaisessa työryhmässä mukana missä tätä kehitetään.” Mälkiän mukaan ilmastoystävällinen merikuljetus ei maksa niin paljoa kuin voisi kuvitella, mutta silti se vaikuttaa heidän liiketoimintaansa. ”Totta kai tämä kehitystyö on koetellut meidän kassavarojamme. Jos olisimme pelkästään ajatelleet liiketoimintaa, olisimme huomattavasti kannattavampi yritys tällä hetkellä. Olemme koettaneet aina huolehtia siitä, että olemme hieman plussan puolella, joten emme ole tappiollinenkaan.” Mälkiän mielestä Suomessa on hyvä tukijärjestelmä ja Meriaurakin on saanut kiitettävästi tuotekehitystukea. Mälkiän mukaan he ovat myös onnistuneesti käyttäneet tukia ja saaneet niillä paljon aikaiseksi.

Täyden hiilineutraaliuden tavoite

Meriauran tavoite on tuoda markkinoille vuonna 2025 hiilineutraali laivakonsepti. Turun kaupungin vastaava tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2029 ja Mälkiä uskoo heidän voivan auttaa Turkua siinä tavoitteessa meriliikenteen osalta. Mälkiällä oli haaveissa hiilineutraalius jo 30-vuotta sitten, kun hän perusti yrityksensä. ”Alusta lähtien olemme näitä miettineet, mutta nyt olemme päässeet hyvin toteuttamaan. Tarvitsimme vain ensin vahvan jalansijan ja siihen meni se 30 vuotta. Mutta nyt olemme siinä tilanteessa.” Innostus innovatiivisiin ratkaisuihin on Mälkiällä syntynyt vuosia sitten vapaaehtoistyössä tavattujen ihmisten kanssa perustetun Atmosmare-säätiön mukana. He ovat tavanneet jo vuosia säännöllisesti ja kannustaneet toisiaan aatteellisen liiketoiminnan saralla. Turun kaupungin pitkäaikainen työ ilmastoasioiden kanssa, esimerkiksi Science Parkissa, on osa loogista jatkumoa, mitä Meriaurakin tekee. Myös EU-rahoitteinen CIVITAS ECCENTRIC -hanke edistää kestävää ja älykästä kaupunkiliikennettä Turussa ja neljässä muussa Euroopan kaupungissa. ”Kaupungin tekemässä työstä ja asenteesta on ollut meille hyötyä ja se on rohkaissut meitä toiminnassamme. Toivottavasti mekin olemme voineet hyödyttää heitä.”

Jussi Mälkiän mukaan vesiliikenteen tulevaisuus näyttää positiiviselta.

Kriisi palkitsee hyvin suunnitellut toimitusketjut

Muutokset tavaratuotannossa ja toimitusketjuissa ovat vaatineet viime aikoina yrityksiltä ennennäkemättömän nopeita päätöksiä. Kriisien levitessä ympäri maailmaa myös toimitusketjujen häiriöt laajenevat. Nyt tarvitaan parempaa näkyvyyttä ja joustavuutta, jotta pystytään muodostamaan toimitusketjun kokonaiskuva ja tekemään nopeita päätöksiä ja ennakointia.

Globaalit toimitusketjut läpikäyvät nopeaa muutosta ja koronapandemia aiheuttaa disruptiota. Jos yksikin alihankkija pettää, sillä voi olla massiiviset vaikutukset muihin yrityksiin. Tähän mennessä on nähty hyvinkin nopeita muutoksia alihankintaketjuissa ja tuotantolinjoissa. Tuotantolinjoja on myös muutettu valmistamaan kokonaan uusia tuotteita, esimerkiksi suojavälineitä. Mutta yhteiskunnan avaamisvaiheessa voimme taas kohdata uusia haavoittuvuuksia toimitusketjuissa.

Vientimarkkinoilla on nyt suurta heilahtelua.

Jos päävientikohde vähentää yhtäkkiä ostoja 25 prosentilla, yhtiön kassavirta vähenee ja investointikyvykkyys murentuu. Tällaisessa tilanteessa on äärimmäisen vaikeaa rakentaa nopeasti täysin reaaliaikainen toimitusketjun läpinäkyvyys ja hallinta. Sellaiset yritykset, joilla on älykkäitä ja kokonaisvaltaisia toimitusketjuratkaisuja, pystyvät reagoimaan nopeasti. Ne osaavat varautua ajoissa kysynnän ja tarjonnan muutoksiin tai jopa siirtämään kapasitettia uusille tuotteille, joiden kysyntä on kasvanut, kuten. kasvomaskit ja viisirit. Nämä yritykset pysyivät automaattisesti vahvempina kriisin aikana, koska ne pystyivät tekemään nopeita, ennusteisiin, analyyseihin ja digitaalisiin datasimulointeihin pohjautuvia päätöksiä. Niiden ei tarvinnut luottaa intuitioonsa.

Globaali taloudellinen kriisi muuttaa merkittävästi yhteiskuntaamme. Yritykset joutuvat antamaan periksi ja etsimään uusia tavarantoimittajia ja toimintatapoja markkinoilla, jotka ovat täynnä pullonkauloja. Eloonjääminen edellyttää monipuolistumista ja uusien mahdollisuuksien löytämistä.

Muutokset vaativaa joustavia liiketoimintaprosesseja

Nyt pulassa ovat olleet lentoliikenne, kokemusteollisuus, hotellit ja ravintolat sekä käytön mukaan laskutettavat liiketoimintamallit. Kun alihankintaketju rakoilee, muidenkin toimialojen on vaikea toimia tai pitää tehtaita käynnissä. Tilanteen pitkittyessä kriisi voi levitä finanssialalle, vakuutuksiin ja julkisiin palveluihin. Lähes jokainen meistä kokee asioiden hidastumista johtuen heikkenevästä taloudellisesta toiminnasta. Poikkeuksen muodostavat verkkokauppa, verkkoopiskelu, e-urheilu, informaatioteknologia ja viestintä. Ne kukoistavat kriisissä, kun fyysinen etäisyys on inhimillisen kanssakäymisen uusi perusprinsiippi.

Nämä laajat ja yhtäkkiset muutokset vaativaa joustavia liiketoimintaprosesseja. Kilpailemme vastataksemme nopeisiin muutoksiin, mikä vaatii avoimuutta ja ketteryyttä toimitusketjulta. Digitaalisessa ostoympäristössä toimivat yritykset pääsevät ohituskaistalle. Näkyvyys, hallinta ja mukautuvuus ovat loogisia seurauksia, kun yritykset saavuttavat nopeat ja digitaaliset yhteydet kysynnän ja tarjonnan välille strukturoidulla tavalla.

Yllä oleva pätee myös SAP Ariba -ostoalustaan, joka sai vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä satoja uusia online-yritysasiakkaita, jotka halusivat optimoida toimittajien hallinnan. Se pätee myös SAP Integrated Business Planning -ratkaisuun, jolla yritykset voivat toteuttaa koko sisäisen ja ulkoisen toimitusketjun läpinäkyvyyden ja ohjaustyökalut.

Pandemian vaikutusten myötä yhteiskunta teki vuosien digiloikan kolmessa kuukaudessa ja nyt puhutaan ”uudesta normaalista”. Samalla useat tavarantoimittajat kasvattavat uskottavuuttaan ja monipuolistavat liiketoimintaansa uusilla tuotteilla ja palveluilla. Uudelleen rakentaminen on juuri oikea reaktio maailmanlaajuiseen epävarmuuteen ja kriisiin, joka iskee eri tavalla eri maantieteellisillä alueilla.

Hieman pidemmälle katsoen, seuraava iso askel on tieto ja tekoäly, joilla on myös vaikutuksensa yritysten toimitusketjuihin. Edistynyt äly ja itseoppimisohjelmistot juurtuvat liiketoimintaan vauhdilla. Potentiaali innovoinnille ja tehokkuuden nostolle tuotekehityksestä loppukulutukseen läpi tuotannon ja logistiikan on valtava.

Maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa data ja edistyneet ohjelmistot mahdollistavat automaation ja nopean mukautumisen, kun käytetään hyväksi ennusteita ja vaikuttavuuslaskelmia. Kriisi on näyttänyt meille älykkäiden toimitusketjujen merkityksen ja arvon. Ja tarpeet eivät näytä vähenevän.

Aki Borgström Digitaaliset toimitusketjut SAP Finland