3 minute read

Projektikuljetukset Raahen sataman kirittäjiä

Teksti: Merja Maansalo Kuvat: HOOLI Stevedoring Oy/nosturit ja Harri Tarvainen/satamahinaaja

Raahen satamalla on vahva asema niin yleis- kuin projektikuljetuksissa. Projektikuljetusten osuutta kasvattavat erityisesti Pohjois-Pohjanmaan tuulivoimalahankkeisiin liittyvät komponentti- ja tavarakuljetukset. Niiden käsittelyssä tarvitaan usein erikoiskalustoa ja erityisosaamista, mutta myös oikeankokoista sataman ja tieverkoston mitoitusta.

Advertisement

− Olemme kehittäneet palvelujamme sekä satamainfraa systemaattisesti siihen suuntaan, että kykenemme olemaan alueen johtava projektilastisatama, Raahen Satama Oy:n toimitusjohtaja Pauli Sarpola korostaa.

Projektikuljetukset Raahen sataman kirittäjiä

Nosturit nostavat tornilohkoa.

Sujuvaa toimintaa

Raahen satama pystyy lunastamaan asiakaslupauksensa jo nyt. Palvelut pelaavat ympäri vuoden ja yhteydet sujuvat säännöllisesti. Esimerkiksi maantie- ja raideliikenneyhteydet toimivat erinomaisesti. Kesään 2022 mennessä Raahen satamassa on yhteensä 32 hehtaaria kantavia varastokenttiä, jotka soveltuvat tuulivoimalaitosten osien varastointiin. Suunnitteilla on vielä noin 20 hehtaaria lisää varastoalueita, jotka tulevat käyttöön muutaman vuoden kuluessa. − Tuulivoimaloiden komponentit ovat isokokoisia, joten olemme parantaneet myös satamasta joh-

tavia ulosmenoreittejä esimerkiksi leventämällä risteyksiä ja siirtämällä katuvaloja. Samalla muunkin liikenteen sujuvuus on parantunut, Sarpola toteaa.

Voimat yhdistetty

Satamayhtiö ja satamaoperaattori HOOLI Stevedoring Oy tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä. HOOLI Stevedoring on hankkinut sataman sisäisiin siirtoihin omaa kalustoa, mikä vapauttaa perinteiset erikoiskuljetuslavetit niille kuuluviin kuljetuksiin eli maantiekuljetuksiin. Maaliskuussa työnsä aloittanut Minna Lento on esimerkki sataman toimijoiden yhteistyöstä henkilöstöpuolella. Lento toimii satamayhtiön sekä satamaoperaattorin yhteisenä myynti- ja markkinointipäällikkönä.

Kasvunvaraa on

Lento kertoo, että maatuulivoima on Suomessa kovassa nosteessa. Kahden seuraavan vuoden aikana uutta kapasiteettia on tulossa lähes 3 700 MW, mikä tarkoittaa noin 700 tuulivoimalaa. − Määrä on niin iso, että siitä riittää jaettavaa Raahen sataman lisäksi myös muille Pohjanmaan satamille. Hän laskee, että viime vuonna sataman kautta kuljetettiin jo 136 tuulivoimalaa, mikä vastaa noin 1 800 sataman kautta kulkenutta erikoiskuljetusta. − Nykyinen kapasiteettimme sallisi jopa 200 tuulivoimalan läpimenon vuodessa.

Merituulivoimaa

Raahen satama on myös mukana merelle rakennettavan offshoretuulipuiston rakentamiseen liittyvässä logistiikassa. − Lähiaikoina Raahen edustan merialueelle on nousemassa yhteensä peräti 410 tuulivoimalaa, joista ensimmäisten rakentaminen alkaa 2020-luvun lopulla ja käyttöönotto ennen vuotta 2040.

Tulevaisuushankkeita

Raahen satamalla on kiikarissa useita kehityshankkeita. Vuoden 2025 paikkeilla toiveena on päästä toteuttamaan tarpeellinen väyläsyvennys. Nykyinen väylä on liian matala isoille aluksille. Useat muut kehitysprojekteista liittyvät ympäristöteemoihin. − Pitkän aikavälin tavoitteisiin kuuluu taata Raahen satamassa käyvil-

le aluksille päästötön satamakäynti. Sataman palvelut aiotaan jollakin aikavälillä ulottaa rahtilaivojen jätevesien talteenottoon. Sarpolan mukaan tällaiselle palvelulle on jo nyt kysyntää. Isossa kuvassa Raahen satama tähtää kohti hiilineutraaliutta. Listalta löytyy myös kiertotalouden edistäminen, mikä käytännössä tarkoittaisi esimerkiksi bio- ja uusiutuvan energian jakelun aloittamista satamassa. − Tuulivoimahankkeiden myötä satamaan tulee lisää erikoisaluksia, joten lisäkapasiteettia tarvitaan. Laitureihin kohdistuu myös entistä suurempia pistekuormia, Sarpola muistuttaa. Rakennettaville laitureille tehdään varaukset laivoille toimitettavan maasähkön kaapelointia varten.

Raahen satamainfo

l Satamassa käy vuosittain noin 600 laivaa. l Sataman kautta kuljetetaan raaka-aineita ja irtolasteja, terästä, sahatavaraa, kontteja sekä projektiluontoisia laivauksia. l Raahen sataman osat ovat Lapaluoto, SSAB:n satamanosa sekä syväsatama. l Syväsatamassa 2 laivapaikkaa ja roro-ramppi. l SSAB: 6 laivapaikkaa. l Lapaluoto: 3 laivapaikkaa, lisäksi erillinen hinaajalaituri sekä odotuslaituri, jossa sementinlastauslaitteisto l Lapaluodon satamanosassa noin 6000 kontitusterminaali, jossa kontituslaite, siltanosturi ja kosteudenhallintajärjestelmä. l Lapaluodossa katettua varastotilaa yli 25000 m² ja varastokenttiä yhteensä 30 ha. l Meriväylän kulkusyvyys 10 m, satama-altaiden kulkusyvyydet 10 m ja 8 m. l www. raahensatama.fi, instagram.com/portofraahe, +358 8 227 7555, port@raahe.fi

Kahden yhtiön yhteinen toimihenkilö

Minna Lento (KTM) aloitti maaliskuun alussa Raahen Satama Oy:n ja satamaoperaattori HOOLI Stevedoring Oy:n yhteisenä myynti- ja markkinointipäällikkönä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa uusasiakashankinta sekä markkinoinnin suunnittelu ja toteutus. − Työni on pitkälti nykyisen markkinatilanteen ison kuvan hahmottamista ja nykytilanteen tunnistamista.

Asiakas ensin

Uusasiakashankinnassa hän pitää tärkeänä vuoropuhelun käymistä satamatoimijoiden kesken, jotta asiakkaalle pystytään tarjoamaan kilpailukykyinen kokonaispaketti satamapalveluista. − Näiden pakettien suunnittelu ja käytännön toteuttaminen on osa työtäni. Onneksi on kahdet hartiat, joiden päälle voi jakaa vastuuta. Lento sanoo, että kilpailun kiristyessä on oltava enemmän ajan hermolla. Hän uskoo, että kilpailuetua saavutetaan joustavuudella ja ketteryydellä. − Päätöksentekoprosessin on oltava asiakkaiden suuntaan nopea. Investointeja on kyettävä tekemään myös etupeltoon, eikä vasta siinä vaiheessa, kun tarvetta ilmenee.

Ammattilainen

Ennen uuteen tehtäväänsä siirtymistä Lento teki pitkän työuran satamaoperaattori Kemi Shippingin palveluksessa. − Olen toiminut satamatoimintojen parissa kaikkiaan 26 vuotta, joista operatiivisella puolella kenttätöissä 6 vuotta, huolintaosastolla 9 vuotta ja myyntipäällikkönä 11 vuotta. Lento sanoo, että nykyinen työ täydentää hyvin omaa kokemuspohjaa ja avaa uusia näkökulmia.

This article is from: