Luotsauslakiin esitettävät muutokset vaarantavat meriturvallisuutta ja Suomen huoltovarmuutta

Rauhallinen elo Euroopassa on ohi ja vaikka sota Ukrai-

nassa päättyisikin pian, tilanne ja suhteet itänaapuriimme eivät tule palaamaan entiselleen vuosiin, jopa vuosikymmeniin. Muuttunut tilanne on herättänyt Suomessa kiivaan keskustelun turvallisuudestamme ja huoltovarmuudesta. Samaan aikaan myös luotsauslakia ollaan uudistamassa, ja siihen ollaan esittämässä uudistuksia, joilla voi olla merkittävä heikentävä vaikutus suomalaiselle meriturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Muutosehdotuksia ja niiden tarpeellisuutta tulisikin nyt tarkastella erityisen kriittisesti, ja huomioida muuttunut turvallisuustilanne.

Muutama sana ensin nykyisestä tilanteesta

Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää aluskohtaisen erivapauden luotsinkäyttövelvollisuudesta päällikölle tai perämiehelle, jos aluksen bruttovetoisuus on alle 3 700. Luotsinkäytöstä vapautuakseen hakijalla tulee olla riittävä pätevyys ja dokumentoitu kokemus Suomen rannikkoliikenteestä ja hänen tulee suorittaa luotsierivapaustutkinto jommallakummalla kotimaisella kielellä, eli joko suomeksi tai ruotsiksi. Suomella on laaja rannikko- ja saaristoväylästö, joilla liikkuu pääasiassa tällaista pientonnistoa. Tämä on ollut suomalaisille varustamoille erittäin toimiva ja tärkeä järjestely liikenteen operatiivisen joustavuuden kannalta, toki myös kustannuskysymys ja kilpailuetu. Järjestelyllä on varmistettu väylillämme liikennöivien alusten miehistön paikallistuntemus: nämä luotsivapautetut laivanpäälliköt ovat erityisiin oloihimme syntyneitä, kulttuurimme ja historiamme tuntevia suomalaisia, ja joskus myös ruotsalaisia, virolaisia tai muita ”suomalaistuneita” merenkulkijoita. Kotimaisen kielen osaaminen on yleinen vaatimus muissakin EU-maissa luotsivapautuksen myöntämiselle. Järjestelmä on ollut käytössä Suomessa yli 25 vuotta. Vahinkotilasto on olematon, onnettomuuksia ei ole sattunut. Nyt toimivaa, turvallista järjestelmää ollaan muuttamassa ehdottamalla lainsäädäntöön muutoksia niin luotsivapautettavien alusten koon rajoitusten, kuin myös kielitaitovaatimuksen poistamisella. Englannin kieltä ehdotetaan kolmanneksi kieleksi luotsierivapauden myöntämiseksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikilla myös ulkomaisilla varustamoilla, joilla päällystö on ulkomaista, olisi yhtäläiset mahdollisuudet liikennöidä väylillämme ilman luotsia. Aluskoon kasvaessa on sanomattakin selvää, että myös riskit kasvavat. Pieniä aluksia on helpompi ja turvallisempi käsitellä kokonsa ja alhaisten nopeuksien vuoksi ahtailla ja karikkoisilla saaristoväylillä.

Tärkein argumentti muutoksen vastustamiselle on meriturvallisuus

Vaikka suurilla virallisilla väylillä kommunikaation kieli onkin nykyisin englanti, on meillä lukuisia pieniä, matalia saaristoväyliä, joilla on pystyttävä kommunikoimaan väylän muiden käyttäjien kanssa paikallisella kielellä, eli suomella tai ruotsilla. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa on myös pohdittava vakavasti, voiko se olla yhteiskunnallemme turvallisuusriski, mikäli suomalaiset merenkulkijamme pikkuhiljaa korvautuvat halpatyövoimalla EU:n ulkopuolelta. Jos esitetty muutos kielitaitovaatimuksesta tehdään, ja pikkuhiljaa kotimaiset varustamot ”putoavat pelistä”, mahdollisissa kriisitilanteissa ulkomaisilla varustamoilla tuskin olisi samanlaista tahtoa ja intressiä jäädä turvaamaan Suomen huoltovarmuutta. Huoltovarmuutemme näkökulmasta on erittäin tärkeää pitää vielä jäljelle jääneet suomalaiset varustamot suomalaisina ja suomalaiset merenkulkijat työssä. Olemme Suomessa edenneet hyvin kauppalaivastomme kehittämisessä ympäristöystävällisempään suuntaan. Nyt jos avataan paremmat mahdollisuudet ulkomaisille varustamoille ottaa markkinaa haltuun ”minkälaisella kalustolla tahansa” ja heppoisin perustein, emme taatusti tue elinkeinon vihreää siirtymää. Viimeisenä perusteluna kielitaitovaatimusten säilyttämiselle on suomalaisten pientonnistovarustamoiden kilpailukyky. Korkeampaa palkkakustannusta voidaan kompensoida kilpailussa ulkomaisia halvemman kustannustason varustamoita vastaan erivapaudella luotsinkäytössä. Mikäli tämä viimeinen kotimaisten varustamoiden kilpailuetu omilla vesillämme avataan kaikille varustamoille, näivettyy jo pieneksi kuihtunut elinkeinomme entisestään. Nykyinen järjestelmä takaa turvalliset ja taloudelliset kuljetukset asiakkaille, ja takaa huoltovarmuuden. Yllättävää kyllä muutosehdotuksella on kannattajansa myös suomalaisen varustamoelinkeinon sisällä. Varustamoyhdistys yrittää löytää yhteistä näkemystä asiaan. Meriaura, ja muut suomalaiset pientonnistovarustamot vastustavat muutoksia. Emme halua ulkoistaa suomalaista merenkulun erityisosaamista. Näinä aikoina on oltava terveellä tavalla itsekäs. Jussi Mälkiä Merenkulkuneuvos

Tietorahdin karttasovellus luotsaa ammattikuljettajia tien päällä

Tietorahti Oy:n yrittä-

jä Janne Lausvaara loi maksuttoman opastavan karttamobiilisovelluksen, joka sisältää runsaasti hyödyllistä informaatiota ammattikuljettajille.

– Huomasimme tällaisen ratkaisun puuttuvan markkinoilta, joten loimme ensimmäisen kartan jo 2018 Googlen ekosysteemin päälle. Aluksi ajatuksena oli maksullinen kartta, mutta koska avoin data on huonolla tasolla, sen päälle ei voi rakentaa palveluja. Huhtikuussa 2020 loimme virallisen mobiilisovelluksen tällä kertaa ESRI:n ekosysteemin päälle, Janne Lausvaara kertoo. ESRI:n ekosysteemi tarjoaa laajat rajapintamahdollisuudet, joten dataa pyritään nyt jakamaan myös muille toimijoille ja rajapintoja rakentamaan myös muihin järjestelmiin, esim. satamajärjestelmiin, jotta ammattikuljettajat voivat tarkistaa muun muassa laivojen saapumisajat ja selvittämään kontin sijainti kentällä. Tällä hetkellä ominaisuudet ovat vielä kesken, mutta vähitellen niitä alkaa ilmestymään. Sovelluksessa on saatavilla esimerkiksi ammattiliikennettä koskevat korkeus- ja painorajoitukset, tankkauspisteet, liikennehäiriöt ja taukopaikat palveluineen. Esimerkiksi Turun satamaan tulevaa ammattikuljettajaa karttasovellus ohjaa lumenpudotustelineiden sijainnissa. Käyttäjä voi itse valita tarvitsemansa näytettävät tiedot painamalla infonapista karttatasoja päälle ja pois. Sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta iOS- ja Android-laitteille kaikissa maissa ja sitä käyttää jo yli 10

”Taukopaikkadataa katsotaan eniten. Sillä on vuoden aikana kertynyt 5,2 miljoonaa näyttökertaa, joka tulee aina kun kuljettaja avaa sovelluksen, jossa tuo karttataso on näkyvillä”, Tietorahti Oy:n Janne Lausvaara kertoo.

000 ammattikuljettajaa ja ajojärjestelijää ympäri Suomen.

Käyttäjällä on valta päättää, mitä kartalla näkyy

Karttasovelluksesta löytyy helposti muun muassa raskaan kaluston tankkauspisteet.

merkiksi Lähetti- ja jakeluyritykset -kartassa on myös kevyitä tankkauspisteitä. – Käyttäjä voi itse päättää mitä tietoja kartalla näkyy. Tarpeettoman tiedon voi piilottaa sovelluksesta. Laite muistaa valinnan, vaikka sovelluksen sulkeekin, toteaa Lausvaara. Erikoiskuljetuksissa kannattaa huomioida, että Väylävirastolta tuotavassa Digiroad-aineistossa on paljon poikkeamia. Ylikorkeiden kohdalla tilanne on haasteellinen, sillä esimerkiksi Turusta on vain keskustan sisääntuloväylien ylikorkeat korkeusrajoitukset merkitty aineistoon. Tietorahdin kartta ei siis sovellu erikoiskuljetuksiin, mutta tarjoaa paljon erilaista hyödyllistä tietoa myös tälle suoritealalle.

Sovellusta pyritään parantamaan aktiivisesti tuotekehityksellä

Aineistoa kehitetään jatkuvasti eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Lausvaaran mukaan kartan käyttäjät kertovat usein mitä toivovat seuraavaksi kartalle ja toiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Puuttuvista ja virheellisistä tiedoista toivotaan ilmoituksia sovelluksen eri palautetoiminnallisuuksilla. Virheiden korjausten lisäksi ammattikuljettajilta kerätään joukkoistetusti uusia karttatasoja, kuten lumenpudotustelineet, levikkeet ja kärrynjättöpaikat. – Palaute on melkein kokonaan positiivista. Negatiivinen palaute liittyy yleensä datan laatuun, johon me onneksi pystymme melkein aina vaikuttamaan, hän toteaa.

Datankeruusta datanjakoon

Korjatut ja joukkoistetusti kerätyt aineistot eivät jää vain yrityksen omaan käyttöön, vaan rajapintoja pyritään aktiivisesti avaamaan. Tietorahti ei voi määritellä mitä sovelluksia eri toimijat käyttävät, joten dataa pyritään jakamaan myös muihin sovelluksiin. Rajapintojen avaamisen lisäksi Tietorahdin kartta -mobiilisovellukseen luodaan aktiivisesti erilaisia toiminnallisuuksia. Jo nyt karttojen käyttäjille voidaan lähettää esimerkiksi ilmoituksia, että heitä odotetaan saapuvaksi satamaan, tai tietyllä alueella olisi rahtia ajettavaksi.

Teksti: Heli Kaijansalo / Turun Satama Oy Kuvat: Tietorahti Oy

Karttasovellukseen on saatavilla monia eri tietoja

l Korkeusrajoitukset (alle 4,4 m ja joiltain alueilta ylikorkeita) l Painorajoitukset (teli, akseli, ajoneuvon, yhdistelmän) l Tankkauspisteet ketjuttain ja lajeittain l Taukopaikat palveluineen l Liikennehäiriöt l Purku- ja lastauspaikat (viralliset ja epäviralliset) l Levikkeet l VAK-rajoitukset