Luotsauslakiin esitettävät muutokset vaarantavat meriturvallisuutta ja Suomen huoltovarmuutta
R
auhallinen elo Euroopassa on ohi ja vaikka sota Ukrainassa päättyisikin pian, tilanne ja suhteet itänaapuriimme eivät tule palaamaan entiselleen vuosiin, jopa vuosikymmeniin. Muuttunut tilanne on herättänyt Suomessa kiivaan keskustelun turvallisuudestamme ja huoltovarmuudesta. Samaan aikaan myös luotsauslakia ollaan uudistamassa, ja siihen ollaan esittämässä uudistuksia, joilla voi olla merkittävä heikentävä vaikutus suomalaiselle meriturvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Muutosehdotuksia ja niiden tarpeellisuutta tulisikin nyt tarkastella erityisen kriittisesti, ja huomioida muuttunut turvallisuustilanne.
Muutama sana ensin nykyisestä tilanteesta Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää aluskohtaisen erivapauden luotsinkäyttövelvollisuudesta päällikölle tai perämiehelle, jos aluksen bruttovetoisuus on alle 3 700. Luotsinkäytöstä vapautuakseen hakijalla tulee olla riittävä pätevyys ja dokumentoitu kokemus Suomen rannikkoliikenteestä ja hänen tulee suorittaa luotsierivapaustutkinto jommallakummalla kotimaisella kielellä, eli joko suomeksi tai ruotsiksi. Suomella on laaja rannikkoja saaristoväylästö, joilla liikkuu pääasiassa tällaista pientonnistoa. Tämä on ollut suomalaisille varustamoille erittäin toimiva ja tärkeä 30
järjestely liikenteen operatiivisen joustavuuden kannalta, toki myös kustannuskysymys ja kilpailuetu. Järjestelyllä on varmistettu väylillämme liikennöivien alusten miehistön paikallistuntemus: nämä luotsivapautetut laivanpäälliköt ovat erityisiin oloihimme syntyneitä, kulttuurimme ja historiamme tuntevia suomalaisia, ja joskus myös ruotsalaisia, virolaisia tai muita ”suomalaistuneita” merenkulkijoita. Kotimaisen kielen osaaminen on yleinen vaatimus muissakin EU-maissa luotsivapautuksen myöntämiselle. Järjestelmä on ollut käytössä Suomessa yli 25 vuotta. Vahinkotilasto on olematon, onnettomuuksia ei ole sattunut. Nyt toimivaa, tur-
vallista järjestelmää ollaan muuttamassa ehdottamalla lainsäädäntöön muutoksia niin luotsivapautettavien alusten koon rajoitusten, kuin myös kielitaitovaatimuksen poistamisella. Englannin kieltä ehdotetaan kolmanneksi kieleksi luotsierivapauden myöntämiseksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaikilla myös ulkomaisilla varustamoilla, joilla päällystö on ulkomaista, olisi yhtäläiset mahdollisuudet liikennöidä väylillämme ilman luotsia. Aluskoon kasvaessa on sanomattakin selvää, että myös riskit kasvavat. Pieniä aluksia on helpompi ja turvallisempi käsitellä kokonsa ja alhaisten nopeuksien vuoksi ahtailla ja karikkoisilla saaristoväylillä.
