![](https://assets.isu.pub/document-structure/211215084834-b6e2d58043c9cd6529f4b0c0be70137a/v1/366377148769f865c68139a4251f73f6.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
2 minute read
Julkisen taiteen hankekuvauksia
Erika Adamsson, Kohtaamisia Paattisilla (yksityiskohta), 2011. Turun kaupungin taidekokoelma. Paattisten monitoimitalo, Turku. Kuva: Martti Puhakka / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Julkisen taiteen hankintaperiaatteiden olisi hyvä sisältää seuraavat kohdat: kuka tai ketkä voivat organisaatiossa rahoittaa taidehankintoja, kuka tai ketkä tekevät päätökset hankinnoista, kuka vastaa taideprosessin koordinoinnista, kuka tulee omistamaan teoksen ja kuka vastaa sen ylläpidosta valmistumisen jälkeen. Taideteokset voivat olla myös määräaikaisia, jolloin niille asetetaan jo hankintavaiheessa tietty ajanjakso, jonka jälkeen ne voidaan poistaa julkisesta tilasta.
Advertisement
Yksinkertaisimmillaan ja pelkistettynä prosessikuvaus voi pienessä kunnassa mennä näin: Kunnan alaisella yksiköllä tai toimialalla on tietty resurssi taidehankintaan > ostetaan teos suoraan taiteilijalta > sijoitetaan teos esille julkiseen tilaan.
Kuntien julkisen taiteen hankinnat liittyvät usein johonkin isompaan hankkeeseen, jolloin taiteen kustannukset on hyvä sisällyttää kokonaiskustannuksiin. Tällaisen prosessin kuvaus voisi yksinkertaisimmillaan ja pelkistettynä olla seuraava: Taideosuuden ja siihen varattavan rahasumman sisällyttäminen hankesuunnitelmaan > hyväksyminen lautakunnassa/hallituksessa/valtuustossa > Teoksen tilaaminen taiteilijalta > Teoksen suunnittelu ja toteutus osana emohankkeen aikataulua > Teoksen asentaminen paikoilleen > Teoksen ylläpito koko elinkaaren ajan.
Etenkin isompien hankkeiden yhteyteen tulisi nimetä erillinen taidetyöryhmä, joka vastaa taidehankinnan suunnittelusta ja organisoinnista. Jos taidehankinta on osa isompaa projektia kuten rakennushanketta, tulisi taidetyöryhmään kuulua hankkeen johdon sekä suunnittelijatahon edustajat. Taidetyöryhmässä tulisi lisäksi olla kuvataiteeseen ja taiteen tilaamiseen perehtynyt asiantuntija sekä ainakin yksi ammattitaiteilijana toimiva henkilö.
Turun kaupungin uudisrakennushankkeissa prosessimalli on seuraava:
Tieto tulevasta hankesuunnitelmasta
Vuosittainen keskustelu: musepalvelut, toimitilojen rakennuttaminen ja tilapalvelut
Taidekoordinaattori ja/tai taiteilija
Teoksen toteutus
Ylläpito
Kohteen omistaja, museopalvelut
Julkisen taiteen ohjausryhmä
Alustava keskustelu taiteen muodoista ja resurssista
1. Toimitilojen
rakennuttamispäällikkö
2. kaupunkirakentamis-
johtaja
3. kaupunkiympäristö-
johtaja
Hankintapäätöksen tekeminen hankintavaltuuksien mukaisesti ja hankintasopimusten allekirjoittaminen.
1. Enintään 200 000 € 2. 200 000–500 000 € 3. 500 000–1 000 000 €
Hankesuunnitelma
Määritelty taiteeseen käytettävä resurssi. Hyväksytään kaupunginvaltuustossa
Taidehankkeen työryhmä
Museopalvelut koordinoi. Mukana projektinjohto, pääsuunnittelija, tilojen tuleva käyttäjä, taiteilijaedustaja ja museopalvelut. Päättää taiteen hankintatavat ja resurssien jakautumisen.
![](https://assets.isu.pub/document-structure/211215084834-b6e2d58043c9cd6529f4b0c0be70137a/v1/a2eedc699cf456a2dff0684f1b98d0bb.jpeg?width=720&quality=85%2C50)
Alice Baillaud, Life Cycle, 2012. Turun kaupungin taidekokoelma. Kaskenlinnan sairaalan etupiha, Turku. Kuva: Toni Kandelin / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Julkisen taiteen osalta on hyvä muistaa, ettei teos katoa sen jälkeen, kun se on valmistunut. Julkisen taiteen esittelytavat ja hyödyntäminen osana yleisöpalveluita tulisi ottaa huomioon jo hankintavaiheessa. Hankinnan yhteydessä voidaan sopia taiteilijan kanssa taidekasvatuksellisen näkökulman tuomisesta osaksi prosessia. Erilaiset teokseen tai sen aihemaailmaan liittyvät työpajat, esittelytilaisuudet ja verkkoesittelyt tuovat teokset kokonaisvaltaisemmin yleisön saavutettaviksi.
Julkisen taiteen huoltovastuu tulee määritellä jo hankintavaiheessa. Kuntaorganisaatiossa taidehankinnat tulevat samaan tapaan kunnan omistukseen, kuin muutkin samantyyppiset hankinnat tai investoinnit. Kunnalliset taidemuseot tai kulttuuripalveluiden parissa toimivat henkilöt ovat usein vastuussa liikuteltavissa olevista teoksista, kuten maalauksista ja pienemmistä veistoksista. Jos taas kysymyksessä on kiinteästi tiettyyn paikkaan sijoitettu teos, kuten paikoilleen perustettu veistos tai suoraan rakenteeseen toteutettu kuva-aihe, kannattaa vastuu huoltotoimien resurssoinnista ohjata maa-alueiden tai kiinteistöjen omistajalle. Paikallinen taidemuseo, kulttuuritoimi tai taidekokoelmista vastaava henkilö voi näissä tapauksissa toimia välittäjätahona, joka etsii teosten huoltotoimille sopivia tekijöitä.
Alueellinen vastuumuseo neuvoo omalla alueellaan julkisen taiteen ylläpitoon ja huoltoon liittyvissä asioissa. Turun museokeskuksen konservointiyksiköllä on vankka kokemus taiteen ylläpidosta ja eri materiaalien ja tekniikoiden vaatimista huoltotoimenpiteistä sekä laaja käsitys eri alojen ammattilaisista, joiden yhteystietoja voidaan jakaa paikallisten toimijoiden käyttöön.