Hannu Uusihonko - Vaalilehti 2011-2015 by Kumppania Oy

Hannu Uusihonko

Hannun tukiryhmä

Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti • 2015

www.uusihonko.fi

Perusturvaa pitää selkeyttää Vanhustenhoidossa panostettava omais- ja perhehoitoon Lapsiperheiden lähipalvelut säilytettävä

YRITTÄJYYS • Satakunnan yrityksille

on taattava mahdollisuudet luoda huomisen menestystuotteita.

• Työttömyys voidaan

ratkaista pienten ja keskisuurten yritysten voimin, kunhan annamme yrityksille siihen kannustavan mahdollisuuden.

ENERGIA

YMPÄRISTÖ

• Seuraavan eduskunnan

• Kestävän kehityksen

• Tärkeintä on energian

• Me suomalaiset viljelijät

ei tule päättää uusista ydinvoimaloista, vaan kehittää uusiutuvan energian tuotantoa.

saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöpäästöjen vähentäminen.

mukainen monimuotoinen metsätalous on Suomen vahvuus tänään ja myös tulevaisuudessa. noudatamme jo nyt EU:n tiukimpia ympäristöehtoja, sen arvostus pitää näkyä myös tuottajahinnoissa.

TOIMIVA TERVEYSKESKUS | KOTIMAINEN RUOKA KUNNIAAN | EUROOPPA 2020

Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015

Kuka on Hannu Uusihonko? O

len maaseutuyrittäjä ja maaseudun kehittäjä Satakunnan Honkajoelta. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Lea sekä Suomen pystykorvat Hilla ja Kömö. Lea työskentelee julkisessa terveydenhuollossa plastiikkakirurgina Töölön sairaalassa Helsingissä. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Pääaineeni oli kansantaloudellinen metsäekonomia ja sivuaineina liiketiede sekä metsien arviointi. Opiskelunäkökulmani selittänee luontaisen mieltymykseni tutkia asioita hieman suurempina kokonaisuuksina kansantalouden kannalta ja siten yrittää ennakoida monipuolisesti tulevaa. Jääkäristä tulenjohtopäälliköksi Sotilasarvoltani olen reservin luutnantti. Olen aina arvostanut suomalaisen sotilaskoulutuksen tasoa ja merkitystä kansallisen itsetunnon ja turvallisuuden kohottajana. Olen valmis kansanedusta-

jana avaamaan keskustelun Panssariprikaatin toimintojen siirtämisestä Niinisaloon. Opiskeluaika Helsingissä Helsingin Yliopistossa toimin maa- ja metsäylioppilaiden liiton hallituksessa vastaten opiskelijoiden liikunnallista palveluista. Lisäksi opiskeluaikaani liittyi vahvasti Satakuntalaisessa Osakunnassa toimiminen Maanviljelyä ja maaseutuyrittämistä ympäristön ehdoilla Sukutilan lunastin vuonna 1993 ja olen siitä asti toiminut osa-aikaisena maanviljelijänä. Vuonna 1995 siirryin luonnonmukaiseksi viljelijäksi. Myöhemmin olen saanut perehdyttää myös uusia viljelijöitä luomun saloihin. Ensimmäisen osakeyhtiön perustin vuonna 1995 ja seuraavat kaksi 1999, joten siitä alkoi myös toiminta laajemmin maaseutuyrittäjänä. Palattuani opiskelujen päätyttyä Helsingistä Satakuntaan vuonna 1998 aloin miettiä paikallisia kehittämistarpeita.

KUVA: JUHA SUNI

Ensimmäinen EU-hankkeeni oli ekologisen rakentamisen kehittäminen, jonka seurauksena syntyivät ekomökit Lauhanlinna ja Honkalinna Lauhavuoren kansallispuiston kupeeseen. Seuraava projektini oli lihateollisuuden sivutuotteiden vaihtoehtoisten hyötykäyttömuotojen kartoittaminen. Siitä lähtivät liikkeelle orgaanisten luomulannoitteiden ja biodieselin tuotteistamiset sekä agroekologisen toimintamallin kehittäminen. Satakunnan kehittämistä Prizztech Oy:n ja Työtehoseuran joukkueissa Luomulannoitteiden kehittämisessä tutustuin Prizztechin toimintaan. Aloimme suunnitella yhteishanketta Satakunnan Energiatoimiston kanssa Pohjois-Satakunnan energiaosaamisen kohottamisesta paneutuen erityisesti Honkajoen teollisuusalueen, Kirkkokallion, elintarviketeollisuuspuiston energiankäyttöön liittyviin erityiskysymyksiin. Myönteisen hankepäätöksen myötä aloitin energiaosaaja-hankkeen projektipäällikkönä vuonna 2003. Tässä yhteydessä perustimme myös Prizztech Oy:n Kankaanpään toimiston, joka edelleen toimii Satakun-

Tutkin asioita kokonaisuuksina ja haluan ennakoida tulevaa."

nan kehittämistyön parissa Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n kumppanina. Seuraavaksi innostuimme tavoittelemaan valtakunnallista KESSELI-hanketta, jonka tarkoituksena oli tuoda esille kierrätysravinteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä lähienergian tuottamisen positiivisia vaikutuksia aluetalouteen. Tässä paljon julkisuutta saaneessa hankkeessa kävimme läpi myös hajaasutusalueiden kalkkistabiloitujen jätevesien kierrätyksen mahdollisuuksia energia- ja ympäristöpelloille. Tämä ajat-

telumalli tekisi kaivolietteistä arvokkaita lannoitteita eikä nykyajattelun mukaisia ongelmajätteitä. Tälläkin saralla riittää vielä eduskunnassa töitä uudenlaisen kierrätysajattelun omaksumiseksi. Siirryin syksyllä 2007 vahvistamaan Työtehoseuran bioenergiatiimiä. Aluksi perehdyin maatalouden energiaohjelman sisältöön ja siihen liittyvän koulutuksen suunnitteluun. Näistä lähtökohdista valmistelimme valtakunnallista koordinointihanketta, jonka saimme kilpailutuksen jälkeen Työtehoseuralle.

Pienten seutukuntien kehittämistä Food Park Oy:n matkassa Olen ollut Food Park Oy:n pienomistaja vuodesta 2008 ja hallituksen jäsen vuodesta 2009. Vuoden 2010 alusta aloitin yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiön omistajina on lähinnä elintarvikealan yrityksiä Pohjois-Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Food Park Oy on perustettu vuonna 2007 ja sen tehtäväkenttään kuuluvat alan yritysten kilpailukyvyn edistäminen tutkimuksen, tuotekehityksen ja yhteistyön keinoin.

HANNUN CV 2009– Toimitusjohtaja, FP Food Park Oy 1999– Hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Lauhanlinna 1999– Toimitusjohtaja, Clean Energy Oy Finland 1995– Toimitusjohtaja, Uusihonko Oy 1993– Maa- ja metsätalousyrittäjä 2007–2008 Projektipäällikkö, Työtehoseura 2003–2007 Projektipäällikkö, Satakunnan Energiatoimisto, Prizztech Oy 2001–2002 Projektipäällikkö, Pohjois-Satakunnan erikoisviljelyn kehittämisosuuskunta 1991–1998 Huoltomies, apulaisisännöitsijä, Satalinnan Säätiö 1991–1992 Kansainvälinen työharjoittelu, Western Pulp Ltd. ja Jussi Koverola Ltd., Kanada Useita kesätöitä, muun muassa sahalla, turvetuotannossa, sijaisopettajana ja metsätyöntekijänä, rakennus- ja kirvesmiehenä. Koulutus 1998 1984

MMM, Metsänhoitaja, Helsingin yliopisto ylioppilas, laudaturin paperit, Honkajoen lukio

Täydennysopinnot 2008 Maatilojen energiaratkaisut, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2000 Metsä- ja puualan kehittäjäkoulutus, Helsingin yliopisto 1999 EU-projektien projektipäällikkö -koulutus, Helsingin kauppakorkeakoulu 1994 Yritystalouden koulutusohjelma, Helsingin yliopisto Yhdistystoiminta Honkajoen Lions Clubin hallituksen jäsen 2002– Honkajoen Yrittäjien hallituksen jäsen 1998– Honkajoen Yrittäjät puheenjohtaja 2006– Satakunnan Yrittäjien hallituksen varajäsen 2004– Keskustan Satakunnan piirin varapuheenjohtaja 2008– Keskustan yrittäjäasiain neuvottelukunnan, työvaliokunnan jäsen 2009– Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy hallituksen jäsen 2010– Sotilasarvo Reservin luutnantti Kielitaito suomi (äidinkieli), englanti (sujuva), ruotsi (sujuva), saksa (huono)

A SUNI

www.uusihonko.fi

Hannu Uusihonko:

Uskon yrittävään, osaavaan ja oikeudenmukaiseen Suomeen

inulla, arvoisa äänestäjä, on paljon pohdiskeltavaa näiden eduskuntavaalien alla. Minä uskon siihen, että hyvä tulevaisuus luodaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja ymmärryksellä. Kaikkea ei voida mitata rahassa, vaan ihmisyydelle on löydyttävä oma paikkansa jokaisessa hetkessä ja päätöksenteossa. en Visiossani Satakunta on Park energia- ja elintarvikealojen innovaatiokeskittymä, joka panostaa vaihtoehtoisten Oy:n 2008 energiantuotantojärjestelmiodesta en sekä terveyttä edistävien sta elintarvikkeiden tutkimus- ja johtuotekehitystoimintaan. na on n yri- Yrittäjyys ja osaaminen nnasta Satakunnassa Food Yrittäjyys on aina toiminut vuon- Suomessa liikkeelle laittavana kentvoimana ja useimmiten juuri tysten yrittäjät ovat reagoineet ja inen sopeuttaneet toimintansa enityksen

ch Oy

simmäisinä toimintaympäristön merkittävimpiin muutoksiin. Tulevaisuuden haasteet liittyvät suomalaisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen osaamisen kautta. Uudet innovaatiot syntyvät osaamisesta niin yrittäjien kuin työntekijöidenkin oivaltamana. Tutkimus- ja tuotekehitykseen on panostettava selkeästi enemmän ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleville yrityksille on taattava mahdollisuudet luoda huomisen menestystuotteita. Työttömyys tulee olemaan yksi seuraavankin hallituskauden tärkeimmistä kysymyksistä. Uskon pienten ja keskisuurten yritysten työllistämispotentiaaliin, kunhan annamme yrityksille siihen kannustavan mahdollisuuden. Sisäisen yrittäjyyden merkityksen ymmärtäminen on meille kaikille suuri

mahdollisuus. Äänestä nyt tulevaisuutesi ja hyvinvointisi puolesta. Energiapolitiikan merkitys kasvaa Suomen energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat siis energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta sekä syntyvien ympäristöpäästöjen pitäminen vähintään kansainvälisten sitoumusten rajoissa. Suomessa päätettiin

istuvan eduskunnan toimesta kerralla kahdesta uudesta ydinvoimalasta ja se leimasi meidät yhdeksi maailman ydinvoimamyönteisemmäksi kansaksi. Seuraavan eduskunnan ei tarvitse päättää uusista ydinvoimaloista, vaan nyt pitää luoda ekologisesti kilpailukykyinen uusiutuvan energiantuotantokonsepti. Voimavarat tulee suunnata uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen. Tarvitsemme luovaa ajattelua asunto- ja teollisuusalueiden

kaavoituksiin energiatehokkuuden lähtökohdista. Päätös on meidän kaikkien yhteinen ja uuden ajattelun siemen on kylvettävä viimeistään näissä vaaleissa. Huoli yhteisestä elinympäristöstä Meillä on vastuu toisistamme sekä luonnosta. Toimintamme pitää olla sellaista, että voimme palauttaa elinympäristömme, sitä hieman lainattuamme, edelleen elinvoimaisena seuraaville sukupolville. Viimeistään

nyt meidän on herättävä ymmärtämään, mitä on kestävä kehitys ja vastuu ympäristöstä. Me viljelijät noudatamme jo EU:n tiukempia ympäristöehtoja, mutta sen arvostaminen ei vielä näy tuottajahinnoissa. Olemme eurooppalaisessa hintakuopassa maailman puhtaimpien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden osalta. Sinä päätät näissä vaaleissa myös elinympäristömme ja etenkin pienten seutukuntien tulevaisuudesta.

Kaikkea ei voida mitata rahassa, vaan ihmisyydelle on löydyttävä paikkansa jokaisessa hetkessä ja päätöksenteossa."

na ja

MIELESTÄNI HANNU

Yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden mielipiteitä Hannusta.

YRITTÄJIEN PUOLESTA

SITOUTUNUT TEKIJÄ

OSAAVA VAIKUTTAJA

Hannu Uusihonko on yrittäjyyden asiantuntija ja vahva vaikuttaja. Hannu on tehnyt todeksi monia merkittäviä asioita pkyritysten kehittämiseksi. Järjestötoimijana Hannu on jakanut osaamistaan ja aikaansa elinkeinotoiminnan kehittämiseksi koko maakunnassa. Pyyteetön työ ja rehellinen toiminta takaavat Hannun menestyksen erityisesti valtakunnan politiikassa. Hannun ajatukset ja toiminta lähtevät asiapohjalta. Hannu on todella uusiutuvaa energiaa eduskuntaan. Voin suositella! – Seppo Rantanen, Pori

Hannu on todellinen Talkoo-Tauno! En tunne ketään niin vahvasti Satakuntaan sitoutunutta kuin Hannu on. Hannun sitoutuminen on sitä, että hän jaksaa aina miettiä seutukunnan parasta ja tehdä talkoita ihmisten hyväksi. Hannu käärii hihat ja tekee töitä yhteisen hyvän eteen ilman, että hän saisi siitä palkkiota. Vaatimattomana miehenä hän ei edes tuo ilmi, missä kaikessa hän on taustalla vaikuttanut. Jos haluamme, että kivikylässä on asiamies, joka jaksaa painaa töitä hyvinvointimme eteen on Hannu Oikea ja Todellinen vaihtoehto. – Nina Rajamäki, kaupunginvaltuutettu, Kankaanpää

Hannu perehtyy asioihin perinpohjaisesti, jopa hyvän tutkijan tarkkuudella. Hän ei kaihda kovaakaan työtä, vaan selvittää faktat ja näkökulmat. Pidän tätä tärkeänä ominaisuutena, sillä tieto ja osaaminen tuovat vaikutusvaltaa myös kansanedustajan työssä. Ja jos joskus on tarvetta pitkille puheille, pysKUVA: SANNA SCHILDT tyy Hannu taatusti myös siihen. – Jussi Lankoski, Itämeren suojelun ekonomian professori, Helsingin Yliopisto

Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015

Terveydenhuollon tulevaisuus Timo Kaunisto Kansanedustaja Suomen Keskustan varapuheenjohtaja

VIHREÄÄ KASVUA JA VAPAUTTA VALINNOILLE Keskustalainen Suomi on vihreän talouden edelläkävijämaa. Yhdistämällä huippuosaamisemme ja runsaat uusiutuvat luonnonvaramme avulla voimme luoda hyvinvointia ja vaurautta kestävällä tavalla. Yrittäjyyden ja vihreän kasvun avulla on mahdollista kuoroa umpeen julkisen talouden miljardiaukko. Suomessa on synkistelty tärkeän tukijalkamme – metsäteollisuuden – takkuamista. Metsäteollisuuden kapasiteetista on ajettu viidennes alas, mutta näen tässä suuren mahdollisuuden. Metsäteollisuuden luova tuho vie oikein johdettuna uuteen puurakentamisen, älypaperien ja pakkausten sekä uuden energian kultakauteen. En epäile hetkeäkään, etteivätkö metsät osoittautuisi edelleen Suomen pelastukseksi. Ruoka, energia ja ympäristö muodostavat kohtalon yhteyden, jossa tarvitaan myös modernia talonpoikaista politiikkaa. Tarvitaan ratkaisuja, joissa kierrätyksen, uusien energiamuotojen ja ruoantuotannon ekonomiat ruokkivat toisiaan. Meidän keskustalaisten pitää olla etulinjassa rakentamassa vihreän talouden uutta maailmaa. Meidän tehtävämme on olla rohkeita ja katsoa eteenpäin uusien ratkaisujen suuntaan. Omavarainen ruoka- ja energiatuotanto on mahdollista toteuttaa ympäristön hyvinvoinnista tinkimättä. Maaseutua tarvitaan maailmassa enemmän kuin koskaan ja silti Suomessa valloille pyrkivät häikäilemättömät tiivistämis- ja keskittämispyrkimykset. En lähde siitä, että maaseutu keskuksineen olisi pidettävä asuttuna joka kolkkaa myöten väkisin tai että muuttoliike olisi väkivalloin pysäytettävä. Suunnitelmallisuuttakin tarvitaan, mutta sellainen yhteiskunta, joka määrittää miten ja missä saa asua, on totalitaristinen. Asutuksen hajautuminen tuottaa toki myös ongelmia ja säätelyä tarvitaan. Mutta eikö riitä, että asujalta vaaditaan yhtäläistä ympäristökuormitusta kaikkialla maassa? Kun tietyt ehdot täyttyvät, ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä asuu. Itse asiassa ilmastonmuutoksen kannalta energiaa tuottavaksi muuttunut omakotitalo näyttää yhä realistisemmalta ratkaisulta. Asumisen tiiviyttä ihaileva poliitikko vaikuttaa juuri nyt yhtä älykkäältä kuin lankapuhelinverkkoa ihasteleva insinööri ensimmäisten kännyköiden tarjoutuessa markkinoille vuonna 1987. Maankäytön määräyksiä ja maakuntakaavoitusta kiristetään ylhäältä ohjaten kaiken aikaa. Kunnilla pitäisi olla aina ykkösoikeus oman maa-alueensa käytön suunnitteluun. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aikamme suurimpia haasteita, mutta sen varjolla ei ole oikein tehdä raskaan sarjan betonipolitiikkaa. Maankäyttöpolitiikan näkemyserot puolueiden välillä on tehtävä vaalien alla näkyväksi kaikkialla Suomessa. Tämä näyttää jäävän Keskustan ja keskustalaisten ehdokkaiden tehtäväksi. Tärkeintä on, että politiikka ei jähmety paikoilleen. On luotava näköala tulevaisuuteen ja tehtävä johdonmukaista, uutta vihreän kasvun politiikkaa. Keskustan taito keskittyä asiapolitiikkaan ja laajalla rintamalla valmisteltu kattava vaaliohjelma antavat meille vahvan kivijalan hakea ajatuksillemme kannatusta ja politiikallemme uutta valtakirjaa huhtikuussa koittavissa vaaleissa.

appuna voimaan tuleva uusi terveydenhuoltolaki lisää potilaan mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja yli kuntarajojen. Uuden lain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää hyvinvointia, terveyttä sekä terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä rakenteita. Arvokas perusterveydenhuolto Toinen merkittävä perusterveydenhuollon linjaus on Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Sen tavoitteena on terveyshyödyn tuottaminen. Painopistealueina ovat pitkäaikaissairaudet, potilaan asema vahvistaminen ja terveyskeskusten muodostuminen vetovoimaisiksi työpaikoiksi. Terveyskeskus ei houkuttele nuoria lääkäreitä arvostusvajeen vuoksi. Nuoriin vetoavat ja samalla hieman asenteitakin muokkaavat television lääkärisarjat kuvaavat teho-

osastoa, muodonmuutosta plastiikkakirurgian keinoin tai akuuttia ensihoitoa. Erikoissairaanhoidon lääkärinä arvostan toimivaa perusterveydenhuoltoa. Mielestäni hyvin toimiva terveyskeskus ennaltaehkäisee ja tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä huolehtii pitkäaikaissairauksista. Terveyskeskuksen ajanvarauksen on oltava sujuvaa. Terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ovat siirtyneet ensilinjaan ottamaan vastuun hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitaja arvioi puhelimessa, saako potilas ajan lääkärille, terveydenhoitajalle vai kotihoito-ohjeet. Terveyskeskuksissa on siirrytty lääkäri-hoitajatyöparityöskentelyyn. Tämä toimintamalli sopii erityisesti pitkäaikaissairaiden hoitoon. Pitkäaikaispotilaat hyötyvät erityisesti suunnitelmallisesta hoidosta ja sen keskittämisestä, sillä voidaan välttää kalliita erikoissairaanhoidon osastohoitoja ja päivystyslähetteitä. Keikkalääkärit paikkaavat terveyskeskusten lääkärivajetta, mutta harvoin sitoutuvat pitkäjänteiseen työhön väestön terveyden edistämiseksi. Tässä tilanteessa terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat usein muodostavatkin hoidon jatkuvuuden.

Hyvin toimiva terveyskeskus ennaltaehkäisee ja tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä huolehtii pitkäaikaissairauksista."

Yhteistyöllä uutta vahvuutta Mielestäni perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ei pidä kilpailla keskenään, sillä kummallakin on oma tehtävänsä ja ne täydentävät toisiansa. Terveyskeskuksissa toimivat yleislääketieteen erikoislääkärit muodostavat perusterveydenhuollon perustan. Osa erikoissairaanhoidon palveluista voidaan tarjota perusterveydenhuollon yhteydessä erikoislääkärin vastaanottoina tai pientoimenpiteinä. Eri alojen erikoislääkäreiden vastaanottojen myötä vahvistetaan terveyskeskusten erityisosaamista ja tuetaan erityisesti nuorten lääkärien työtä. Erikois-

sairaanhoidon näkökulmasta jatkohoitopaikan järjestyminen kotipuolesta on tärkeää, joskus neljännes osastomme potilaista odottaa jatkohoitopaikkaa. Väestön ikääntyessä tarvitsemme parempia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia. Kansanterveysongelmat ja kansansairaudet voidaan saada kuriin sitouttamalla potilaat omahoitoon aktiivisesti ja tunnistamalla terveysriskit ajoissa. Olennaista on myös muistaa, ettei mikään hoitomalli voi toimia ellei terveydenhuollossa ole riittävästi osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. LEA PULLIAINEN plastiikkakirurgian erikoislääkäri, Töölön sairaala, Helsinki

www.uusihonko.fi www.uusihonko.fi

MENESTYS ON YRITYSTEN KILPAILUKYVYSSÄ – Kun kuulee viestejä maailmalta, tuntuu oikein turvalliselta tehdä ruokaa Suomessa. Päättäjillä on

Hannu Uusihonko ja Timo Rapila ovat tehneet yhdessä kehitystyötä, joka on auttanut yritykset kasvuun ja työllistänyt satakuntalaisia.

maa. Heillä on aivan eri kustannustaso, joten yhtälö ei ole helppo.

haasteensa pitää Suomi konstilla millä hyvänsä houkuttelevana. Suomi on kasvavalle yritykselle kallis maa, mutta monessa suhteessa se on hyväksyttävää. Silti verotus on pidettävä sillä tasolla, että elämä säilyy täällä, sanoo Timo Rapila. Verotuksella on väliä Timo Rapila on huolestunut verokeskusteluista. Monet tahot ovat sitä mieltä, että veroja pitää kerätä enemmän ja enemmän. – Pääomia ja sukupolven vaihdoksia pitäisi verottaa, vaikka osinkoverojen nosto tutkitusti pienentää verotuloja. Nykyään on kovin helppo perustaa firma maailmalle. Monet siirtävät jo nyt konttorit Viroon tai muualle, missä on yrityksille edullisempi verotus. Kilpailijoita on kaikkialla emmekä me Suomessa saa olla huonossa asemassa kuin muut. Kannattaa tarkkailla esimerkiksi Puolaa, joka on nouseva

Kehittyvää toimintaa Myös Viron nousuun Timo Rapila uskoo. Hänellä on 20 vuoden kokemus yritystoiminnasta Tarttossa. Viron Grüne Fee -yhtiöllä on hallussaan lähes kokonaan Baltian ruukkuvihannesmarkkinat. – Siellä rahat voi investoida ennen veroja, kun täällä maksetaan ensin verot ja investoidaan vastaan sitten. Avainasemassa on yrityksen kehittäminen. – Hannu on tosi mestari, kun puhutaan yritysten kehittämisestä. Hän on selvittänyt ja tuonut yrittäjille oikeat tietolähteet sekä järjestänyt sopivat tapaamiset. Näin sen pitää ollakin, kun laajemmin katsoo kilpailukykyä Suomen mittakaavassa. On hienoa, että löytyy joku, joka paneutuu asioihin. Hannu on monessa asiassa ennakkoluuloton. Hannun oivalluksia ovat muun muassa bioenergian tuotanto ja sivutuotteiden talteenotto, joita hyödynnetään muun maussa Kirkkokallion teollisuusalueella.

PIENET KUNNAT JA KUNTATALOUS Yleisesti pienten kuntien kannalta on tärkeää, että Keskusta pysyy hallituksessa. Oleellista on nimenomaan alueellistaminen jatkuminen. Näin saadaan mahdollisuuksia maakuntiin ja tälle seutukunnalle. Karvialainen Sami Laitila tuntee pienten kuntien arjen. – Keskustan olisi hyvä säilyä hallituksessa pakkoliitospelonkin takia. Vain Keskusta kannattaa itsenäisiä kuntia tai vapaaehtoisia kuntaliitoksia, ei pakkoliitoksia, toteaa Sami Laitila painokkaasti. Kuntien talouden näkökulmasta keskeistä on velvoitteiden ja rahoituksen tasapaino.

Kuntien talouden näkökulmasta keskeistä on nyt ja tulevaisuudessa velvoitteiden sekä rahoituksen tasapaino." KUVA: JUHA SUNI

Sami Laitila, Hannu Uusihonko ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko Karvian vaalimarkkinoilla.

– Jos valtio lisää kunnille velvoitteita palveluiden järjestämiseen, samassa suhteessa pitäisi lisätä myös rahoitusta. Eli tämä pitäisi saada balanssiin, jotta kuntataloudet pysyisivät tasapainossa. Sami Laitilan kantaa huolta myös opetuksen puolesta. – Näen tärkeänä, että Keskusta saa tulevassa hallituksessa opetusministerin salkun. Vain niin voidaan turvata koulutusasteet alimmasta ylimpään tasoon asti tasapuolisesti maakuntien kesken. Tarkoitan tällä Satakunnassa kaikkea koulutusta peruskuntien kyläkouluista Yliopistokeskukseen asti. Laaja-alainen osaaja Sami Laitilan mielestä Hannu Uusihongon vahvoin ominaisuus on laaja-alainen osaaminen. – Hannulla on tietämystä ja ammattitaitoa yrittäjyyden, maatalouden ja uusiutuvan energian osa-alueilla. Eli kaikkia niitä mitä nyky-yhteiskunta tarvitsee kehittyäkseen kestävästi kohti tulevaisuutta. Hannulla on erinomainen kyky innovoida ja yhdistää alueen vahvuuksia esimerkiksi energiassa ja lähiruuassa. Hannu on helposti lähestyttävä ihminen, jolla on vahva kyky omaksua yhteiskunnallisia asioita.

Lauhansarven luontomatkailukeskus Lauhanvuorentie 490, ISOJOKI puh. (06) 263 1258

www.ph-works.com www.tanerent.ﬁ www.hat.ﬁ

Timo Rapilan perheen yritykset työllistävät 300 henkeä. Kasvihuoneita on Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa sekä Baltiassa. Vihreä Keiju -merkkiset salaatit, kurkut ja yrtit sekä Champ-herkkusienet ovat tuttuja kaupan hyllyiltä.

a u p a i s n E n e e s u u p ai k n i k ö M

Kankaanpääntie 374, 38950 Honkajoki

Kankaanpääntie 372, 38950 Honkajoki Kankaanpääntie 374, 38950 Honkajoki

vatajankosk i.fi

tavara- ja henkilöliikennettä

Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015

Paikallista ja uusiutuvaa energiaa Paikalliset hankkeet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseksi tuo synergiaetuja yhteistyössä toimiville yrityksille. Prizztech Oy, jossa Hannu Uusihonko toimi neljä vuotta, toimii uusituvan energian parissa. Energiahankkeita toteutti Satakunnan Energiatoimisto, joka on osa Prizztech Oy:tä. – Esimerkiksi Honkajoen Kirkkokallion kehittämishankkeet ovat tuoneet alueelle lisää energiatehokkuutta. Siellä on hyödynnetty hukkalämpöä ja saatu ravinnekiertoa alkuun. Toivottavasti synergiaetujen myötä olemassa olevat yritykset vahvistuvat ja uusia toimijoita tulee lisää. Olemme myös selvittäneet etanolivalmistusta, biokaasutusta, olemme olleet mukana voimalaitoshankkeessa ja viimeisimpänä tehneet taustaselvityksiä tuulivoiman hyödyntämiseksi. Hannu on hyvin idearikas kaveri, kertoo entinen työkaveri, projektijohtaja Esa Merivalli. Esa Merivallin mukaan uusiutuva energian käyttö lisääntyy ja energiatehokkuus korostuu kaikessa toiminnassa yhä enemmän. – Energian hinta nousee edelleen. Suomi on sitoutunut EU:n päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Yhtään kiveä ei voida jättää kääntämättä, vaan kaikkien uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuudet tulee hyödyntää, jotta tavoitteisiin päästään. Toisaalta myös

Kaikkien uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuudet tulee hyödyntää innovatiivisesti." kiristyvät rakentamismääräykset tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Energiatehokkaan rakentamisen myötä passiivi- ja matalaenergiatalojen tarvitsema lämpöenergia on erittäin vähäistä. Aurinkoenergiankin hyödyntäminen lämmön ja sähkön tuotannossa alkaa olla realistista. Bioenergiaa jätteistä Biokaasutoimiala ratkoo energiantuotannon lisäksi biojäteongelmaa. Suomalainen lainsäädäntö ja maatalouden tukipolitiikkaa laahaa vielä perässä, arvioi VamBio Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. VamBio Oy:n yksityinen biokaasulaitos Huittisissa käsittelee elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivutuotteita ja jätteitä tuottaakseen niistä bioenergiaa sekä lannoitevalmisteita. – Lainsäädäntö ei aina kohtaa tarpeita. Markkinoita ja tilausta olisi, mutta nykyisen tukipolitiikan ja lainsäädännön vuosi maatalouden sivujakei-

den hyödyntäminen biokaasuksi ei ole kannattavaa. Vaikka jätteen hyödyntämisessä ympäristöarvot ovatkin aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi kompostoinnissa. Jätteiden käsittelyn myötä syntyy biokaasua, biosähköä ja biolämpöä, joka korvaa öljyä. Samalla toiminta edistää ravinteiden kierrätystä. – Se, miten Suomessa hyödynnetään bioenergiaa on jopa naurettavissa kantimissa, vaikka kehuskelemme ympäristöosaamisellamme. Esim. Saksassa tilanne on aivan toinen. Valtio on tehnyt esimerkiksi biokaasun osalta sellaisia ohjaavia päätöksiä, joilla toiminta on saatu kannattavasti liikkeelle siellä biokaasusta tuotetaankin sähköä joyhden ydinvoimalan verran. Kaisa Suvilampi tietää, että biotalouden edistämiskuvioista tutuksi tullut Hannu Uusihonko nostaa uusiutuvien energiamuotojen tarkastelun esille ja tekee työtä kestävän ratkaisun aikaan saamiseksi.

www.uusihonko.fi

Huom. kotitalousvähennys!

Lavian Eristys Oy | Tuunajärventie 1212 | 38650 Yli-Putto myynti@lavianeristys.fi www.lavianeristys.fi

MENESTYS SYNTYY LÄHITUOTANNOSTA elläpolttoöljyllä tuotettuun lämpöenergiaan verrattuna. – Tämä on sellainen Kaikki voittaa -tilanne. Kunnille ja kuntayhtymille pitäisi luoda parempia mahdollisuuk-

Puuhake lämmittää Pomarkun kunnan kiinteistöistä yli 90 prosenttia lämmitetään puuhakkeella. Paikalliset metsänomistajat ovat muodostaneet osuuskunnan, joka myy kunnalle puuhakkeella tuotettua lämpöenergiaa. – Energiasta saatava korvaus on niin hyvä, että se kannattaa ja samalla myös kannustaa nuoren metsän hoitoon. Metsänomistajan ohella taloudellista hyötyä saa myös kunta, sillä puuenergialla tuotettu lämpö maksaa vain kolmanneksen kevy-

sia tehdä kokonaisedullisia hankintoja. Lähellä tuotettu raaka-aine paitsi työllistää, se jättää rahan lähiseudulle pyörimään, kertoo Pomarkun Tuunajärvellä asuva MTK Satakunnan varapuheenjohtaja Jarkko Laitila uskoo, että Hannu jatkaa eduskunnassakin työtä elintarvike- ja energialan kehittämiseksi.

Teollisuusimurit ja järjestelmät

Hyötyä koko yhteiskunnalle Jarkko Laitilan mielestä maaseudun hyvinvointi ei ole pelkästään maanviljelijöiden etujen ajamista. – Esimerkiksi uusiutuva energia työllistää muitakin ja työtä tarvitaan kunnissa, jotta palvelut on mahdollista järjestää. Kukaan ei hoida vanhuksia täällä, jos ei ole ihmisiä ja ihmisiä ei ole, jos ei ole työtä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä niiden menestymismahdollisuuksista myös maatalouspolitiikassa on kysymys. Seuraavalla vaalikaudella on edessä maatalouspolitiikan kokonaisuudistus. – Elämme kriittisiä hetkiä vuosina 2011–2013, jolloin EU:n uusi tukipolitiikka muodostuu. Nykyisessä markkinatilanteessa on tärkeää pystyä tuottamaan lähiruokaa ja -energiaa. Hannu varmasti jatkaa eduskunnassakin työtä pienten ja keskisuurten elintarvike- ja energia-alan yritysten kehittymiseksi, sanoo MTK Satakunnan varapuheenjohtaja Jarkko Laitila.

Vaikuttaakseen kansanedustaja tarvitsee verkostoja. Hannulla ne ovat kunnossa ja se on hänen ehdoton vahvuutensa. Vahvuus on myös kyky kulkea aina tasaisen rauhallisesti jalat puolitoista metriä ilmassa. Hannulta eivät into ja uudet ajatukset lopu koskaan kesken, mutta tärkeintä on, että ideat myös toteutuvat. – Pekka Lanne, yrittäjä, Jämijärvi

tti.co

acwe

w ww . r

YHTEISTYÖTÄ YLI PUOLUERAJOJEN

Olen toiminut vuosia kunnallispolitiikassa kokoomuspuolueen edustajana. Tunnen Hannun ja tiedän, että hänellä on aito tahto kehittää seutukuntaa. Politiikassa oleellista on halu ja kyky tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Juuri sitä Hannulla on. Hänellä on osaamista, tarmoa ja ideoita sekä into toteuttaa ne. Hannu on energiaa, jota Satakunta tarvitsee. - Raimo Toveri, Hämeenlinna

Just Rent It!

MIELESTÄNI HANNU VERKOSTOT KUNNOSSA

www.suomenimurikeskus.fi

Jarkko Laitila.

Maanviljelyssä ja metsätaloudessa on useimmiten kyse yrittäjyydestä, ei vain elämäntavasta. Jarkko Laitila on pomarkkulainen tuntiopettaja, maanviljelijä, metsänomistaja ja puuhaketta myyvä osuuskuntayrittäjä, joka tarjoaa myös koneurakointia, rakentamista ja aurausta. MTK Satakunnan varapuheenjohtajana toimiva Jarkko Laitila arvioi, että maakunnan mahdollisuudet ovat lähellä tuotetussa ruoassa ja energiassa.

puh: (02) 541 5343 fax: (02) 541 5341

Hannu Uusihonko, Sirkka-Liisa Havunen ja Seija Pihlajaviita tutkivat kotimaisia elintarvikkeita FP Food Parkin koekeittiössä.

on maanviljelijäperheestä lähtöisin. – Enemmän voisi kiinnittää huomiota siihen, mitä syödään. Foodparkissa kehitämme elintarviketuotantoa paikallisien resurssien pohjalta. Annamme alueellisesti elintarvikeyrityksille tietoa kehittämishankkeista sekä alan tutkimuksista, rakennamme verkostoja yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja valvontaviranomaisten välillä. Nyt käynnissä on hanke elintarvikkeiden vientiin ja prosessointiin. Seija Pihlajaviita uskoo Hannun pitävän esillä kotimaisen ruoan merkitystä, luomutuotantoa sekä kotimaisen energian käyttöä. – Hannu osaa yhdistää ja hakea uusia tapoja, miten koko elintarvikeketjua voidaan hyödyntää: ei pelkästään pellolta pöytään vaan myös pellolta pöytään ja pöydästä pellolle. Hannu on sellainen tyyppi, että jos hän jotain kuulee, hän taatusti hakee uutta näkökulmaa ja vie asiaa eteenpäin. Hänellä on luova prosessi koko ajan päällä, Seija Pihlajaviita tietää.

OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS

• Listat ja piipunpellitykset • Kaikki rakennuspeltityöt • LE20 katto- ja seinäprofiilit

KOTIMAINEN RUOKA KUNNIAAN Pidämme ruokaa itsestään selvyytenä. Ruoka ansaitsisi suuremman arvostuksen, sanoo Seija Pihlajaviita. Seija Pihlajaviita työskentelee kansanedustajaehdokas Hannu Uusihongon kanssa FP Food Park Oy:ssä kotimaisen ruoan parissa. Hannu Uusihonko on yhtiön toimitusjohtaja ja Seija Pihlajaviita hallituksen jäsen. – Ruoka kannattaa tuottaa, siellä missä sitä käytetäänkin. Perusravitsemuksessa on paikallaan suosia lähellä tuotettuja raaka-aineita. Kotimaiseen ruokaturvallisuuteen voi luottaa. Meillä on suhteellisen vähän ongelmia. Muualla tuotettua ruokaa pitäisin vain lisänä monimuotoisuuden vuoksi. Seija Pihlajaviita tietää, mistä puhuu. Hän opettaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ravitsemisalalla sekä toimii mikrobiologian ja hygienian parissa elintarvikelaboratoriossa. Hän on valmistellut tutkimushanketta, jossa tutkimuskohteena ovat uudet elintarvikeprosessit ja näkökulmina laatu ja kestävä tuotantotalous. Lisäksi hän

• Konesaumakatot • Kuparikatot • Classic-katot

Konevuokraamo

RENTTI

Vuokrattavana maansiirtokoneita

Minikaivurista 21 tonniseen koneeseen Honkajoki :: Juha Leivo :: 050 379 9992 :: juha.leivo@rentti.com

Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015

LUOMUN ODOTUKSET KORKEALLA Kiinnostus ja innostus luomu-tuotteisiin on nyt korkealla. Silti Suomessa sen markkinaosuus kaikista elintarvikkeista on vain 1,2 prosenttia, vaikka pelloista on seitsemän prosenttia luomuviljelyssä. Ruotsalaiset suosivat luomua suomalaisia enemmän. Siellä luomun osuus on lähellä neljää prosenttia. Tanskalaisten elintarvikkeista luomua on 7–8 prosenttia, tietää Jukka Kivelä.

Luomuruokaa pöytiin Jukka Kivelä kouluttaa luomuviljelijöitä ja hän on yhdessä Hannu Uusihongon kanssa edistänyt luonnonmukaista viljelyä kehittämällä tehokkaampia viljelymenetelmiä sekä luonnonmukaisen lannoitteen yhteistyössä Honkajoki Oy:n kanssa. – Luomuala on kehittynyt hitaasti, jo vuosien ajan, mutta nyt myös kaupat ja isot jalostajat alkavat olla kiinnostuneita panostamaan luomuun. Myös Suomen maabrändityöryhmän raportissa luomutuotteet nähdään pienen maatalousmaan mahdollisuuksina. – Euroopassa hyvä esimerkki on Itävalta, jossa luomun osuus elintarvikkeista on kahdeksan prosentin

tietämillä. Siellä luomu on nähty pienten ja epäedullisten olosuhteiden maatilojen tuotannon mahdollisuutena. Luonnonmukaista ravinnetta pelloille Tällä hetkellä Jukka Kivelä työskentelee Helsingin yliopistolla ja tekee väitöskirjaa ravinteiden kierrätyksestä. – Aihe luomuviljelyyn hyväksytyn kierrätyslannoitteen tutkimisesta ja tuotteistamisesta on lähtenyt Hannun ideoista. Vuonna 2002 Hannu esitti idean tuotteistaa lihaluujauhosta kaupallista lannoitetta. Keskeisin teema on kierrättää eloperäisen sivutuotetta maaperän ravinteiksi. Perinteisesti ruokaketjun pää on meressä. Tavoitteena on saada ravinteet nykyisestä ruokajärjestelmästä takaisin tuotantoon ja hyödyksi, sillä ravinteiden joutuminen niille väärään elementtiin on haitaksi luonnon tasapainolle. – Nyt esimerkiksi fosforia kerääntyy vesistöihin liikaa ja toisaalta sitä louhitaan kallioperästä lannoitteeksi. Kallionperän varannot riittävät vain noin 50 vuodeksi. Tavoitteena on kierrätystä lisäämällä estää fosforin joutuminen vesistöihin ja valjastaa se hyötykäyttöön lannoitteeksi.

Rohkeita visioita vanhustenhoitoon L

uin eräänä sunnuntaiaamuna Satakunnan Kansan pääkirjoituksen: ”Uusia tuulia vanhustenhoitoon”. Tiedämme, että vanhusten hoidon tarve kasvaa ja nykyiset palvelut eivät ole riittävät. Ei yksistään riitä, että vanhainkodit muutetaan palvelutaloiksi tai laitospaikkoja tehostetuiksi palveluasumisen yksiköiksi. Ei riitä, että omaishoidon tukea lisätään. Omaishoidon tuen ei tulisi olla määrärahasidonnainen, vaan alan henkilöstön rautaisella ammattitaidolla tulisi etsiä ja löytää kaikki omaishoidon tukeen oikeutetut omaiset ja näin saisimme pieneltä osalta tätä laitoshoidon vinoumaa korjattua. Mutta mitä ne muut toimenpiteet tulisi olla? Millaisen vanhuuden haluat? Kysy itseltäsi, minkälaisen vanhuuden haluaisit? Missä haluaisit asua ja elää elämäsi viimeisen syklin? Et

välttämättä pysty vaikuttamaan siihen myöhemmällä iällä, jos muistisairaus on vienyt kykysi osallistua tähän valintaan. Mutta jos olet tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon, niin näkemystäsi kunnioitetaan. Ajattelisin niin, että ensisijaisesti annetaan kaikki mahdollinen tuki ikäihmisen omaan kotiin, niin kauan kuin se on tarpeenmukaista ja ikäihminen itse niin haluaa. Mutta, kun koittaa se hetki, että pitää pohtia muita ratkaisuja, niin harkitse haluatko asua 60-paikkaisessa palvelutalossa vai omassa pienessä kodissasi? Itse en tule koskaan asumaan tällaisessa massapalvelutaloasumisessa, olen sen jo aikuisille lapsilleni tuonut esiin. Helsingin Arabianrannalla sijaitseva Loppukiri saa niskavillani nousemaan pelkästään jo nimensä vuoksi…. Onko se loppukiri elämässä tahi loppukiri kohti kuolemaa? Loppukirin senioritaloasumisen

HANNU UUSIHONKO Uusiutuvaa energiaa eduskuntaan

Katso kampanjakalenterista, missä liikun ja tule juttusille.

malli on palveluna kuitenkin oikeansuuntainen. Uusia asumismalleja Toivon, että Suomessa herättäisiin aidosti kehittämään ikäihmisille tarjottavia kodin ja palveluasumisen välimuotopalveluja. Englannissa on oivallettu pienkotiasumisen edut: Uutisissa esitettiin taannoin heidän uusi vanhuspalveluasumisen mallinsa, jossa tulot palautuivat suoraan yksikköön ja työntekijät päättivät yhdessä ikäihmisten kanssa palvelukodin hankinnoista. Yksikkö oli aidosti kodinomainen, henkilökunta oli sitoutunutta ja sairaspoissaoloja oli hädin tuskin ollenkaan. Joensuussa on kehitetty uusi palvelumuoto, ikäihmisten kimppa-asuminen, jossa kotihoidon työntekijän käynti keskittyy yhteen asuntoon ja asiakkaat saavat palvelusta enemmän kuin pikaisen käynnin. Jo 90-luvulla sain ilokseni tehdä moniviikkoisen

www.uusihonko.fi

Heitän haasteen Porin kaupungin suuntaan. Perustetaan yksi koko Satakunnan alueen kattava perhehoidon yksikkö."

uiten- työharjoittelujakson Ruotn. sissa Tukholmassa. Enskede Nya Gård -palvelutalon tapainen kerrostalopalveluasueja sa minen on sellainen palvelu, ehittä- jota voisi monelle suosittaa. rjotAsukas asuu kerrostalossa uasu- ikään kuin kuka muu tahanveluja. sa kerrostaloasukas, mutta lettu talon alatasossa olisi erilaisia ut: palveluja saatavilla, esimeraannoin kiksi kampaamo-, jalkahoipalve- to-, kunto-ohjaaja-, hieronta-, , jossa ja ravintola- sekä kirjastooraan palvelu. Myös Suomessa on kijät kehitetty vastaavanlaisia äihmis- senioriasumista. Tampereella odin markkinoidaan Kotosallakö oli asumista, joka on kuulemma n, hen- paljon enemmän kuin pelkkä nutta ja asunto. Asukkaalle tarjotaan hädin toimiva koti yhdessä palvelujen kera. hitetty ikäih- Satakunnankin haaste minen, Satakunnassa tulisi myös nteki- panostaa senioriasumiseen. yhteen Asetetaan visio, että Pohjoist Satakuntaan, esimerkiksi emmän Kankaanpään Kuntoutuskesin. kuksen kupeeseen rakennetilok- taisiin seniorikerrostalo, niin koisen saisimmeko alueelle osakkee-

nostajia ja asuntojen vuokraajia laajaltakin alueelta? Nyt tarvitaan aidosti uusia visioita, uusia näkemyksiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Rohkeita ideoita, jotka olisivat myös toteutettavissa. Tuleva ministeriö voisi aloittaa kampanjan, jossa tuettaisiin nuoria ostamaan kodin maaseudulta, ostamaan talon ikäihmiseltä ja samaan aikaan kannustettaisiin ikäihmistä muuttamaan senioripalveluasumiseen. Luodaan oma Suomen -malli, osaamista riittää meillä yllin kyllin! Olen ihaillen seurannut Helinäkodin nousua Kankaanpäässä. Helinäkodista muokkautui sosiaalinen yritys, jota muutama nainen oli luomassa hyvin innovatiiviseksi palveluksi. Olen myös ihaillen seurannut kuinka Harjavaltaan rakentui yhden naisen visioima palvelutaloratkaisu. Mutta mitä tapahtui? Med One Attendo oli ilmeisesti myös ihaillen seurannut näiden naisten sinnikkyyttä ja raha ratkaisi. Nyt nämä yksiköt ovat kansain-

”Vuoden luomutuote: Onnelliset SNACKvälipalakurkku.”

KKK-Vihannes Oy Kirkkokalliontie 13, 38950 Honkajoki www.onnelliset.com

välisiä ja kunnille sanellaan hintaehdot. Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias tekee itsemurhan, tilastojen mukaan vanhusten itsemurhat ovat jopa kasvussa. Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu? Meidän tulisi kunnioittaa, auttaa ja tukea heitä, jotka ovat rakentaneet tämän maan! Ikäihmisten perhehoidon kehittämisen -hanke, jota Perhehoitoliitto vie eteenpäin yhdessä Gerocenterin kanssa on tervetullut vaihtoehto kuntien palvelutarjontaan. Kehittämishanke sai lisäpotkua Tunne perhehoito 2011–2014 -hankkeella, joka mahdollistuu RAY-rahoituksen turvin. Olen saanut olla mukana Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä kehittämässä ikäihmisten palveluja. Pääsin ensimmäiseen ikäihmisten perhehoitajien kouluttajakoulutukseen ja valmensimme kouluttajaparini kanssa uusia perhehoitajia llky:n alueelle. Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen hoitomuoto.

Missä viipyy kehitys ja yhteistyö? Kaksi vuotta sitten Honkajoen kunnanvaltuusto teki aloitteen alueemme sosiaali- ja terveyskuntayhtymään PoSa:an ikäihmisten perhehoidonkehittämistyöryhmän perustamisesta, vielä en ole kehittämistyöryhmästä kuullut. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa työskennellessäni heitin haasteen, ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä. Sairaanhoitopiirissä on vahvaa kehitysvammaisten perhehoidon osaamista jo erityishuoltopiirin vuosien ajalta, mutta tähän ei silloin tartuttu. Tuleva perhehoidon lakimuutos on erittäin tervetullut ja erityisesti odotan alueellisten perhehoidon yksikköjen tulemista. Näillä turvattaisiin tasavertainen perhehoidon saanti, mutta myös perhehoitajien hoitopalkkiot ja kulukorvaukset tulisi tasavertaistaa. Nythän on niin, että jokaisella kunnalla saattaa olla omat

perhehoidon maksukäytänteet ja perhehoitajat ovat usein hyvin eriarvoisessa asemassa. Saattaa esiintyä jopa kilpailua siitä, kenen ”leivissä” perhehoitaja on. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset sekä perhehoitajan vapaat että kunnan antama tuki tulee saattaa samalle tasolle, tällöin varmistamme, että löydämme varmasti perhehoitajiksi haluavia perheitä. Heitän haasteen Porin kaupungin suuntaan. Perustetaan yksi koko Satakunnan alueen kattava perhehoidon yksikkö, joka valmentaisi uusia perhehoitajia ja koordinoisi sekä kehittäisi perhehoitoa Satakunnassa. Perhehoito otettaisiin Satakunnassa aidosti haltuun yhtenä kokonaisuutena, kuten Kainuussa on jo tehty. Omaishoidon kehittäminen hallitusohjelmaan Kannatan Keskustan kevään hallitusohjelmaneuvottelujen tavoitteita, joista keskeisempiä

ovat mielestäni omaishoidon verottomuus ja sen siirtäminen Kelalle. Tulevissa vaaleissa annan ääneni Hannu Uusihongolle, hän tietää pienten kuntien ahdingon ja hän ymmärtää, miksi peruspalvelut tulee säilyttää ja ylläpitää pienissäkin kunnissa. Hannu on ollut hyvin kiinnostunut myös ikäihmisten palvelujen kehittämisessä sekä uusien palvelumuotojen suunnittelusta.

LISA SIPILÄ Sosionomi ylempi amk Pride kouluttaja Ikäihmisten perhehoidon kouluttaja Honkajoen kunnanhallituksen jäsen Honkajoen kunnanvaltuuston jäsen Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksen hallituksen jäsen Kankaanpään kaupungin perusturvalautakunnan varajäsen

Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015

Jari Heiniluoma Valtiosihteeri TEM

UUSIUTUVAN ENERGIAN AIKA ON NYT! Olen uskonut siihen, että jossain vaiheessa Suomen maaseudun luonnonvarat nousevat vielä arvoonsa. Se hetki on nyt koittanut! Viime vuonna tehdyn energiaratkaisun myötä tarjoutuu tilaisuus uudelle kukoistavalle tuotannolle, joka perustuu metsäpohjaiseen bioenergiaan, tuuli- ja aurinkovoimaan sekä muihin biopohjaisiin luonnonvaroihimme. Arviomme mukaan päätettyjen toimien ansiosta syntyy Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa. Tuoreipäätös on uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön syöttötariffin voimaan tulo maaliskuun lopulla. Tämä takaa vähimmäishinnan, niin että sähköä kannattaa tuottaa myyntiin pienemmässäkin voimalaitoksessa. Tämä järjestelmä voi olla voimassa 12 vuoden ajan, ja se muodostaa tukevan pohjan uusiutuvalla energialla tuotetun sähköntuotannon kehittämiseen.

Tavoitteena eurooppalainen kilpailukyky E

urooppa-asiantuntija Hanna Laurenin mukaan eduskuntaan pitäisi valita ihmisiä, joilla on halua ja näkemystä sekä ennen kaikkea kykyä ennakoida ja ottaa haltuun suuria kokonaisuuksia. – Euroopan unionin jäsenyys ei tarkoita uhkakuvia, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia kalasteltavaksi, niille joilla on mieli avoin ja

sydämen sivistystä nähdä metsä puil-ta. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Hannu näkee muutoksia jo pitkälle eteenpäin. Seuraavalla vaalikaudella kansanedustajien haasteena on turvata Euroopan kilpailukykyä. Suomessa on tulevina neljänä vuotena edessä on muutoksia osana Eurooppa 2020 -strategiaa. – Eläkeikä-paketti tulee olemaan iso päätös, eikä siitä

Ja hyvä näin, Suomen etu ei missään tapauksessa olisi sulkea nyt avattuja ovia luonnonvarojemme hyödyntämiseltä. Ja uuden teknologian kehittäminen avaa myös merkittäviä teollisia mahdollisuuksia sekä kotimaassa että myös vientiin.

Eurooppa 2020 -strategiassa taloutta lähestytään kolmen pääteeman kautta. Teemat on nimetty älykkääksi, kestäväksi ja huolehtivaksi kasvuksi. Komission mukaan Euroopassa on kehitettävä osaamiseen perustuvaa taloutta, joka on myös resurssitehokas,

Keskeisiä osia hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa ovat seuraavat: Metsäenergian osuus nostetaan yli kaksinkertaiseksi nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. Metsäenergian kilpailukykyä parannetaan kolmiosaisen tukipaketin avulla, joka koostuu pienpuun haketuksen energiatuesta, muuttuvasta sähköntuotannon tuesta metsähakevoimaloille ja pienten lämmön ja sähköntuotantolaitosten syöttötariffista. Tukitoimilla edistetään voimakkaasti myös tuulivoiman, biokaasun, lämpöpumppujen ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sekä 2-3:n biodiesellaitoksen rakentamista lähivuosina Suomeen.

Tuulivoimalla on tarkoitus tuottaa vajaa kuudennes uusiutuvilla tuotetusta sähköstä vuoteen 2020 mennessä. Vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh, johon tarvittaisiin noin 100 kappaletta 8-10 myllyn tuulivoimapuistoa. Tämä vastaisi noin puolta Tanskassa nyt käytössä olevasta tuulivoiman tuotannosta. Nykyisin Suomessa on käytössä 130 tuulivoimalaa. Kaikilla edellä mainituilla toimilla Suomi nousee yhdeksi merkittäväksi uuden ympäristömyönteisen energiateknologian kehittäjäksi ja jopa edelläkävijäksi. Tämä edistää kotimaisen kysynnän lisäksi myös suomalaista ilmasto- ja ympäristöalan teknologian vientiä. Kehittäminen on nyt todenteolla päässyt vauhtiin. Tarvitsemme nyt sekä paikallisen että valtakunnantason päättäjiä, jotka osaavat hyödyntää vihreän tuotannon mahdollisuuksia maksimaalisesi. Tarvitsemme myös Hannu Uusihongon kaltaisia uuden kehittäjiä ja toimijoiden yhteenkokoajia tässä yhteisessä savotassa!

riitä, että on oikeat ja hyvät aikeet, vaan pitää myös olla välineet, joilla ne toteuttaa. Pitää osata asiat ja tuntea kokonaisuudet. Esimerkiksi tulevalta ruokakeskustelulta odotan oikeaa keskustelua siitä, mikä on kansainvälinen velvoite ja mikä kuuluu kotimaisen lainsäädännön piiriin, osa linjauksista tulee nyt kunnan virkamiehiltä, silti keskusteluissa on kaikki syydetty EU:n piikkiin.

TAVOITTEENA ÄLYKÄS, KESTÄVÄ JA HUOLEHTIVA KASVU

Tavoitteena on nostaa Suomessa uusiutuvan osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on EU:n sitova tavoite, joten paluuta hiilenmustaan energiapolitiikkaan ei enää ole – vaikka vaalien alla jotkin tahot ovat vaatineet silmien ummistamista koko ilmastokysymykseltä.

Suomessa suhteellisesti suurin kasvuodotus uusiutuvan energian lisäämisessä kohdistuu tuulivoimaan. Suomi kattaa sähköntarpeestaan tuulivoimalla 0,2 prosenttia. Tanskassa vastaava luku on noin 20 prosenttia. Saksassakin tuulivoiman osuus on noin 7 prosenttia.

vielä ole kovin paljoa näissä vaaleissa keskusteltu, samoin se, että muuttuuko työaikalaki, kommentoi Eurooppaasiantuntija Hanna Lauren. Talouskuri, valtion takaukset, kriisinhallintakysymykset, ydinvoima ja ruokakeskustelu ovat Hanna Laurenin mukaan vuosina 2011–2015 kansanedustajien agendalla. –Kansanedustajalla pitää olla neuvottelukykyä. Ei

vähähiilinen ja kilpailukykyinen. Työllisten osuutta tulee lisätä ja sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tavoitella. Komissio on määritellyt viisi mitattavaa tavoitetta, joiden kautta kasvuun tähdätään. Niitä ovat työllisyyden parantaminen, panostus tutkimukseen ja kehitykseen, päästöjen vähentäminen, nuorten koulutustason parantaminen ja köyhyyden vähentäminen. EU:n on ratkottava muitakin pulmia. Eläkkeelle jää ennätysmäärä ihmisiä, globalisaatio mullistaa työmarkkinoita edelleen ja energian ja muiden resurssien suhteen on keksittävä uusia keinoja.

Uudessa strategiassa taloushaasteiden kimppuun käydään seitsemällä lippulaiva-aloitteella. Aloitteet liittyvät innovaatioihin, nuorten liikkuvuuteen, resurssitehokkuuteen, tietoyhteiskunnan kehittämiseen, teollisuuden päivittämiseen, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen. Komissio haluaa esimerkiksi laajakaistayhteydet lähivuosina kaikkien käyttöön. Tieteellisten keksintöjen tuotteistamista halutaan helpottaa, samoin osaajien kansainvälistymistä. Jäsenvaltiot työstävät EU-tason tavoitteista kansalliset tavoitteet. Lähde: www.eurooppatiedotus.fi

RUNO HANNU UUSIHONKO Vaalit ovat pian ja minulla yksi ääni, niinpä mietinkin miltei puhki pääni, äänestäisinkö persuja vai keskustaa. Nyt ovat jääneet huoleni kauas taa! Menin kuuntelemaan Hannua, miestä rehtiä ja oikeudenmukaista, ja tiestä oikeasta tulin vakuuttuneeksi ihan heti. Pienet yksiköt – ne juuri puoleensa veti. Vanhukset ja lapset hoidetaan hyvin pienissä yksiköissä, siitä kiitos syvin! Inhimillisyyttä Hannu korostaa aina, ja mielipiteet ovat omia, eivät laina.

Hannu on yrittäjä, joten tuntee tietä sitäkin, eikä nyt juuri vapaapäiviä vietä! Vastuuta on paljon, kunnialla hoitaa työt, ja siksi hyvällä omallatunnolla nukkuu yöt! Energia- ja ympäristöasiat Hannu tietää tarkkaan, ja muita mielipiteitäkin sietää. Hänellä on kontaktit ja verkostot hyvät, oman kotitilan laarissa on puhtaat jyvät! Meille kaikille satakuntalaisille on tärkeä juttu saada oma kansanedustaja, järkeä käytä siis! Ja kun Hannulle äänesi annat, kortesi kotiseutumme kehitykselle kannat! Ulla Arkko, Karvia

www.uusihonko.fi

NAISVALTAISILLA ALOILLA KASVUMAHDOLLISUUDET Aloilla, jotka työllistävät suurimmaksi osaksi naisia olisi valtavat kasvumahdollisuudet. Kasvun ja kehityksen mahdollistaisi lakimuutos, jolla vanhemmuudesta syntyviä kuluja tasattaisiin yhteisvastuullisesti korvattaviksi. Matkatoimisto Satalomien toimitusjohtaja ja Yrittäjänaiset ry:n aktiivi Tarja Jönkkäri uskoo, että lakimuutoksen myötä yrittäjät panostaisivat huomattavasti enemmän yrityksen kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen sen sijaan, että yrityksen rahat ja voimava-

rat kuluvat vanhemmuuden kustannuksiin, sijaisten rekrytoimiseen, kouluttamiseen ja ohjaamiseen. – Kela ei korvaa lomaajan palkan sivukuluja eikä uuden henkilön perehdytysajasta syntyviä ylimääräisiä kustannuksia. Kustannuksia syntyy yllättävän paljon, kun huomioidaan äitiyslomalaisen lomarahojen sivukustannukset sekä sijaisen samanaikaiset lomarahat. Tällä hetkellä kaikki vanhemmuuden kustannukset jäävät äidin työnantajan korvattaviksi.

Tarja Jönkkäri katsoo kadehtien lahden taakse Ruotsiin, jossa on ollut rahastomalli jo 30 vuotta. Rahastomallissa kustannusten korvaamiseen osallistuvat yhteisvastuullisesti kaikki: valtio, yritykset, yrittäjät ja palkansaajat. Varat kerätään samaan tapaan kuin sosiaaliturvamaksu. – Ruotsissa tuetaan myös verotuksella sitä, että isät jäisivät perhevapaalle enemmän, koska sielläkin isät tienaavat usein äitejä enemmän. Samalla naisten mahdollisuudet työmarkkinoilla paranevat.

Äitiydesta ei saa muodostua kohtuutonta taakkaa naisvaltaisten alojen työnantajille."

MIELESTÄNI HANNU AHKERA JA VILPITÖN

Hannu Uusihonko on auttava, rehellinen ja luotettava. Hän tuntee hyvin Satakunnan ja erityisesti sen yrityselämän. Hannu ajaa vilpittömän pyyteettömästi yhteistä etua. Hän suorastaan pursuaa ahkeruutta, luovuutta ja uusia ajatuksia. Ja mikä parasta hän myös löytää keinot toteuttaa kehitysideat yhteistyössä muiden kanssa. – Hannu Malmivaara, yrittäjä

ENERGINEN AKTIVAATTORI

Hannu on energinen innovaattori ja monipuolinen asiantuntija muun muassa uusiutuvan energian ja ekologisen ruokatuotannon alalta. Hän on innokas aktivaattori kehittämään koko maakuntaa. – Seppo Korpela, yrittäjä, Huittinen

SANOJENSA MITTAINEN MIES Arvostan Hannun myönteistä ja tulevaisuuteen uskovaa asennetta. Hän ei tyydy esittelemään tilastolukuja ja voivottelemaan tulevaisuuden haasteita, vaan keskittyy siihen, miten tilanne voidaan ratkaista. Hannu uskoo siihen, että Satakunta menestyy myös tulevaisuudessa ja hän on valmis toimimaan sen eteen. Hannu on sanojensa mittainen mies. – Antti Vuorela, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Siikainen

ASIALINJALLA Hannu Uusihongosta saamme Satakuntaan sitoutuneen edunvalvojan. Hän ei tee politiikkaa politiikan vuoksi, vaan hoitaa asioita. Hannulle ovat tärkeitä myös kaikille suomalaisille merkittävät asiat, kuten omavaraisuus energiassa ja elintarvikkeissa. Hannu ansaitsee tukemme yli puoluerajojen. – Seppo Mäkiselkä, Siikaisten yrittäjät ry:n puheenjohtaja

AINUTLAATUISTA ENERGIAOSAAMISTA Energiapolitiikka ja energiaratkaisut nousevat tärkeäksi teemaksi tulevassa eduskunnassa. Hannu Uusihongolla on ainutlaatuisen vahvaa osaamista energia-alalla ja hänen panostaan tarvitaan. Hannu on aito pohjoissatakuntalainen edustaja, joka edustaa maakuntaamme myös jatkossa. – Kalevi Pukara, MTK:n valtuuskunnan jäsen

UUTTA ENERGIAA EDUNVALVONTAAN Hannu on sosiaalinen ja hyvä seuramies. Hänellä on laajat verkostot, niiden luominen on hänelle helppoa. Hannu osaa myös lobata. Nykyään kansanedustajan vaikutusmahdollisuudet perustuvat suhdetoimintaan ja kykyyn vaikuttaa asioihin valmisteluvaiheessa. Satakunnan edunvalvonta kaipaa kipeästi uutta energiaa ja toimintakulttuuria. Hannu Uusihonko on siihen mies paikallaan. – Mauno Mäkiranta, kunnanjohtaja, Honkajoki

Maittavat ja ravitsevat reseptit

vihreakeiju.fi champ.fi

Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015

Hannu ottaa kantaa: 1.

Miten lapsiperheitä voitaisiin kannustaa? Kunnallisten lähipalveluiden säilyttäminen on hyvä lähtökohta kannustamisen tiellä aina vauvasta vaariin saakka. Etenkin lapsiperheissä osataan arvostaa sitä, että palvelut löytyvät läheltä: neuvolat, päivähoito, koulut, terveyskeskukset. Toinen asia, joka vaikuttaa välillisesti, on vanhemmuuden kustannusten jakaminen, jolloin äitiydestä ei muodostu kohtuutonta taakkaa naisvaltaisten alojen työnantajille ja äidille itselleen työllistymisen muodossa. Yksi suuri kysymys on vanhempien yleinen jaksaminen ja siinä nousevat esille sekä taloudelliset kysymykset että fyysiset ja henkiset voimavarat. Aina ei ole isovanhempia lähellä auttamassa ja siksi puolustan taloudellista kannustusta avun palkkaamisen osalta.

Miten vanhustenhuolto tulisi järjestää? Onko omaishoidon lisääminen järkevää, ja mistä eurot, että se kannattaa? Olen itse toiminut muutaman vuoden ajan omaishoitajana ja ymmärrän hyvin, että ikääntyneelle on paras paikka oma koti ja tuttu ympäristö. Täten omaishoidon edistäminen on hyvin perusteltua. Omaishoidon rinnalle pitää saada myös muita toimivia kunnallisia tukipalveluita, jotta omaishoitajien jaksaminen ja vastuunkantokyky eivät vaarannu. Vanhustenhuollossakaan ei ole vain yhtä totuutta, vaan pitää etsiä myös uusia innovatiivisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi ikääntyneiden perhehoitomalli. Se

muistuttaa paljon perinteistä omaishoitomallia, mutta omaista on korvaamassa toimintaan perehdytetty naapuri tai muu paikallinen toimija. Kustannusten suhteen voinen todeta, että kaikista kallein malli on se, että ikääntyneet keskitetään hoitolaitoksiin, joissa henkinen ja fyysinen taantuminen saattaa nopeutua tuttujen virikkeiden puuttuessa. Lähes kaikki muut mallit tulevat pidemmällä tähtäyksellä halvemmaksi ja siksi kannustan kaikkinaiseen omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Tämä olkoon Satakunnan malli.

Mistä uudet maaseutuyrittäjät saadaan, kun nykyiset maanviljelijät jäävät eläkkeelle? Yrittäjyys kantaa Suomea niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Ilman yrittäjiä meillä ei ole työpaikkoja ja ilman työpaikkoja ei ole verotuloja, joilla voimme pitää huolta palveluista. Ensimmäinen askel on positiivinen tulevaisuudenusko, että yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan myös tulevaisuudessa. Seuraavaksi pitää olla tae siitä, että yrittämällä voi saada elannon perheelleen eli maaseutuyritysten ja maatilojen alenevan tulokehityksen trendi on saatava käännettyä nousevaksi. Verotuksen pitää olla kannustavaa yrittämisen ja työllistämisen osalta. Sukupolvenvaihdoksiin pitää saada myös tulevaisuudessa tuntuvaa korkotukea, jotta voimme pitää tämän maan asuttuna ja elävänä etelästä pohjoisiin. Yksi tulevia maanviljelijöitä stressaava tekijä on EU:n tukivalvonta, jossa on parannettava viljelijän oikeusturvaa. Tämä lista on laitettava aluksi kuntoon.

MIELESTÄNI HANNU VISIOISTA TOTTA Tunnen Hannun yli 20 vuoden ajalta. Olen opiskellut hänen kanssaan Helsingin yliopistossa ja jo silloin hän erottui joukosta. Hannu näkee asioita, trendejä ja mahdollisuksia, joita muut eivät huomaa. Hän tarttuu rohkeasti tilaisuuteen, osaa yhdistää eri toimijat, saa muut mukaansa ja tekee asioista totta. Tiesimme jo opiskeluaikana, että Hannun tie vie eduskuntaan. – Jussi Lemmetty, metsänhoitaja, osa-aikalavialainen

Miten voi perustaa perheen, kun äiti on pätkätöissä? Kodin ja perheen perustaminen edellyttää taloudellista vakautta ja turvallisuutta. Suomalainen pätkätöiden kulttuuri ei luo riittävää turvallisuuden tunnetta ja siksi perheen perustaminen siirtyy liiaksi eteenpäin, joka tuonee mukanaan taasen muita huolia. Puhumattakaan yksihuoltajaäitien asemasta lyhyiden pätkätöiden keskellä. Ensinnäkin Suomesta on lopetettava ketjutettujen määräaikaisten työsuhteiden ilmapiiri, jota harrastaa yllättävän usein kunnalliset ja valtiolliset työnantajat. Toisena perheen perustamista kannustava tekijä on lapsilisäjärjestelmän säilyttäminen ja sen painopisteen siirtäminen pienituloisten tukemiseen.

Tuleeko eläkeikää nostaa? Olemme pian Kreikan tiellä, jos emme ajoissa kiinnitä huomiota eläkerahastojen riittävyyteen eläkevastuiden hoitamisessa. Seuraavassa hallituksessa on syytä lähteä etsimään ratkaisuja työurien pidentämiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta "alusta, keskeltä ja lopusta". Voimme kannustaa pidempiin työuriin vapaaehtoisuuteen perustuen. Se onnistuu lähinnä siten, että työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus ovat sopivalla tasolla, jolloin voidaan edetä pidempiin työuriin. Toisaalta yksi ratkaisu voisi olla osaaikainen työskentely eläkkeellä, joka osaltaan voisi nostaa keskimääräistä laskennallista eläkeikää. Kolmantena vaihtoehtona voisi olla yrittäjyys aktiivityöuran jälkeen, jolloin

toiminimiyrittäjänä myisi sitä osaamista, joka on kertynyt vuosikymmenten saatossa. Muutokset virallisen eläkeiän nostamisessa pitää laatia riittävän pitkien siirtymäaikojen saatossa.

Mitä mieltä olet kuntaliitoksista? Tätä kysymystä voi miettiä myös niin, että voiko yritysmaailmassa olla kannattavia pieniä ja suuria yrityksiä vai pitääkö pienet yritykset fuusioida suurempien kylkeen, jotta voidaan olla tehokkaita ja kannattavia. Mielestäni optimaalista kuntakokoa ei ole määritelty, samoin kuin ei optimaalista yrityskokoakaan. Pieni kunta tai pieni yritys, voi olla myös tehokas, kunhan töissä on osaava ja motivoitunut henkilökunta sekä palvelutuotteet kunnossa. Toisaalta tulee pienuudessakin raja vastaan, jolloin vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset ovat silloin oikea lähtökohta. Maaseudun ihmiset muistavat vielä hyvin, kuinka kävi meijereille, kaupoille sekä pankeille, kun niitä lähdettiin yhdistelemään menneinä vuosikymmeninä. Varallisuus meni palveluiden myötä. Toivottavasti näissä kuntaliitoksissa ei käy samalla tavalla. Avoimuus kunniaan kuntaliitoksissa.

Toteutuuko Suomessa tasa-arvo? Kyllä ja ei. Käytännössä samalla koulutuksella ja työkokemuksella miehen ja naisen välinen ansiollinen tasa-arvo toteutuu monissa ammateissa. Toinen kysymys on sitten se, että on olemassa naisvaltaisia aloja, joissa palkkakehitys ei ole sama kuin esimerkiksi miesvaltaisessa metsäteollisuudes-

sa. Mutta sielläkin paperimies tienaa kutakuinkin saman verran kuin paperinainenkin. Vastaavasti naisvaltaisilla aloilla oleva mies tienaa kutakuinkin saman verran kuin nainenkin. Sitten tullaankin siihen kysymykseen, että miehet eivät jää äitiyslomalle ja eikä niin usein kotiin hoitamaan lapsia, jolloin heidän urakehityksensä hidastuu miehiin verrattuna. Jotkut työnantaja saattavat pelätä palkata naisia, sillä vanhemmuuden kustannukset eivät vielä jakaudu oikeudenmukaisesti yritysten kesken ja se myös aiheuttaa koko työuraa koskevaa palkka-alenemaa verrattuna miehiin. Eli vielä on työtä tasaarvon edistämisessä, mutta olemme kuitenkin yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja siksi tästä on hyvä uuden eduskunnan jatkaa.

Onko verotus oikeuden mukaista? Miten verotusta pitäisi uudistaa? Suomessa on kautta aikojen ollut verotuksen periaatteena tasata tuloeroja ja tehdä kohdistettuja tulonsiirtoja joko alueellisesti eli pitää koko Suomi asuttuna tai pienituloiseen veronmaksajaan kohdentuen. Tämä periaate on edelleen erinomaisen hyvä ja tulen kannattamaan tämän käytännön säilyttämistä Suomessa. Kestävyysvajeen hoitamiseksi me keskustalaiset olemme esittäneet pitkävaikutteista yhteiskuntasopimusta, jossa katsotaan riittävän kauas ja sitoudutaan vajeen täyttämiseen työllä ja yrittämisellä. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että kovin suuria muutoksia verotuksen painopisteisiin ei tarvitse tehdä. Verotuksen

avulla voimme kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen eli siinä osiossa voisi olla etupainotteisia poistooikeuksia kasvun liikkeelle saattamiseksi.

Tuleeko arvonlisäveroa nostaa? Jos talouskasvumme ei lähde nopeaan kasvuun, joka toisi mukanaan lisääntyvät verotulot ja pienenevät valtiohallinnon kulut, niin saatamme olla pakotettuja yleiseen arvonlisäveroprosentin nousuun. Korostan, että me keskustalaiset painotamme sitä, että lääkkeiden ja ruuan arvonlisäveroa ei saa kuitenkaan nostaa, jotta pienituloisten elinkustannusten nousuvauhtia voidaan hidastaa.

10.

Miten korjaisit perusturvaa? Perusturva muodostuu nykyään liian monen rinnakkaisen ja päällekkäisen järjestelmän tuloksena. Järjestelmän yleinen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen pitää olla lähtökohta. Olen valmis avaamaan keskustelun perustulosta, joka olisi yksi ratkaisu yksinkertaistamiseen. Loppumaisillaan olevalla vaalikauden merkittävin perusturvaan liittyvä edistys oli takuueläkkeen saaminen voimaan tämän vuoden maaliskuun alusta lukien. Tämä vajaa 700 euron takuueläke antaa taloudellista lisäturvaa niille, jotka ovat olleet pelkän kansaneläkkeen varassa. Samansuuntaista perusturvaratkaisua pitää tavoitella myös tulevan vaalikauden aikana perustulon määrittämiseksi.

HANNU UUSIHONKO Kansanedustajan oloinen mies… …silti ei ole itsestään selvää, että menen läpi, koska: 1. Olen hyvin perusteellinen. Pointtiin pääseminen saattaa kestää liian kauan.

2. Olen huumorintajuinen. Tutustu minuun niin huomaat sen.

3. Olen niin innostunut uusiutuvista energioista ja ravinteiden kierrättämisestä, että pystyn nukuttamaan kaikki puhuessani niistä tuntikausia.

4. Mieheksi olen mainio analysoija. Asioiden punnitseminen monelta kantilta johtaa hyviin päätöksiin ja tekee maailmasta paremman paikan.

Olen siis erikOinen mies. Ja Juuri siksi minusta tulee lOistava kansanedustaJa. Ajan peräänantamattomasti satakuntalaisten etua. Sinä päätät. Äänestä.