2012
Toimintakertomus
VAK ry 65. toimintavuosi 1
2
Lukijalle
VAK ry:n vuosi 2012 kului tiiviin toiminnan ja työn merkeissä. Vilkkaan toimintavuoden asioita ja tuloksia esitellään tässä toimintakertomuksessa. Yhdistys ylläpitää Kankaanpään A-kotia, Mikkeli-yhteisöä sekä Kankaanpään ja Parkanon A-klinikoita. Yhdistys on toiminut vuodesta 1948 ja toiminnan laajuus on vaihdellut vuosikymmenten aikana. Toiminnan perusperiaate on kuitenkin pysynyt samana: tuottaa päihdekuntoutuspalveluja vapaaehtoisesti kuntoutukseen hakeutuville. Toiminta on koko historian ajan painottunut lääkkeettömään psykososiaaliseen kuntoutukseen ja yhteisöllisyyteen. VAK ry: visiona on olla näkyvä ja vahva vaikuttaja, joka tarjoaa laadukkaan, lääkkeettömän ja yhteisöllisen vaihtoehdon riippuvuuksien hoitamiseen. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus on kuluvana vuonna heijastunut monella tavalla myös yhdistyksen toimintaan. Kuntaliitokset, kuntien yhteistyö ja epävarmuus tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden linjauksista on ollut varmasti yhtenä syynä erittäin vaihtelevaan kuntoutuspaikkojen kysyntään. Avopalveluja painottava kehitys on jättänyt varjoonsa ne mahdollisuudet, joita joustavasti ja asiakaslähtöisesti yhteistyössä avokuntoutuksen kanssa toteutettu intensiivikuntoutus voi tarjota asiakkaan tueksi. Käsite laitoskuntoutus elää vahvasti edelleen kilpailutusdokumenteissa ja käsitteessä sinänsä ei ole mitään vikaa. Pohdittavaa sen sijaan on siinä, millainen mielikuva eri toimijoilla tulee mieleen, kun puhutaan laitoskuntoutuksesta. Riippuvuuksista kuntoutumiseen keskittynyt laitoskuntoutus – vai voitaisiinko puhua intensiivisestä kuntoutusjaksosta – mahdollistaa asiakkaalle etäisyyden ottamisen omaan elämäntilanteeseen hyvin konkreettisesti. Kuntoutusjaksolla asiakkaan kanssa tarkastellaan hänen elämäntilannettaan kokonaisuutena ja tiivis jakso tuo esiin usein sellaisia asioita, jotka saattavat yksilökeskeisessä avokuntoutuksessa jäädä vaille huomiota. Tällaisia
asioita ovat usein terveydelliset ja hyvinvointiin liittyvät asiat (unirytmi, muistiongelmat, säännöllinen ruokailu, liikunta, vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa jne.). Etäisyys omaan elämäntilanteeseen saattaa antaa asiakkaalle mahdollisuuden havaita sellaisia asioita, joita hankalassa elämäntilanteessa ei ehkä uskalla päästää ajatuksiinsa. Ihmissuhdepulmat, hyväksikäyttö ja lähisuhdeväkivalta ovat vaikeita asioita, joiden tunnustaminen omalla kohdalla saattaa olla erityisen vaikeaa. Riippuvuusproblematiikassa tarvitaan erilaisia lähestymistapoja, koska tutkimusten mukaan yhtä ainoaa toimivaa tai asiakasspesifiä mallia asian hoitamiseen ei ole. Yksittäisen asiakkaan kohdalla keskeistä on aina vuorovaikutuksellinen toiminta, mikä toteutuu yhteisöllisessä toiminnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Intensiivinen kuntoutusjakso voidaan toteuttaa joustavasti limittäin avokuntoutuksen kanssa. Perinteeksi muodostunut neljän viikon kuntoutusjakso ei ole ainut mahdollisuus. Intervallityyppinen kuntoutus, jossa intensiivijaksot ja avokuntoutus vuorottelevat yksilöllisen tarpeen mukaan, tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden puolen vuoden ¬– jopa vuoden – tiiviiseen tukeen elämäntilanteessa ja tämä toimintamalli maksaa itsensä varmasti yhteiskunnalle takaisin. Kuntoutuksen sisältöä on kehitetty määrätietoisesti niin Mikkeli-yhteisössä kuin Kankaanpään A-kodissa. Ammattitaitoinen henkilöstö hankkii jatkuvasti lisäosaamista erilaisten täydennyskoulutusten avulla. Sosiaalityön, terveyden- ja sairaanhoidon sekä toiminnallisen kuntoutuksen osaajat tekevät työtä moniammatillisissa työryhmissä. Riippuvuuspulmat eivät ole purettavissa yksinomaan aivokemialliseksi ilmiöksi, vaan niiden hoitamiseen vaaditaan hyvin kokonaisvaltaista osaamista ihmisen hyvinvoinnista. 3
Avokuntoutuksen rooli asiakkaan elämäntilanteen muutoksessa on keskeinen ja tämän työn kehittäminen on osa yhdistyksen toimintaa Kankaanpäässä ja Parkanossa. Avokuntoutuksessa on tärkeää yhteistyö asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa – niin läheisten kuin viranomaisten. Hyvin toimiva yhteistyö helpottaa kaikkia ja erityisesti yksittäistä asiakasta. VAK ry haluaa pitää lääkkeetöntä psykososiaalista kuntoutusta aktiivisesti esillä ja vaihtoehtona riippuvuuksien hoitamisessa. Yhdistyksen strategiatyöskentely on ollut aktiivista vuoden aikana eri tasoilla. Strategiseksi tavoitteeksi on asetettu aktiivinen toiminta riippuvuusongelmaisten elämäntilanteen parantamiseksi yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Syksyllä 2012 toteutettiin yhdistyksen hallituksen ja koko henkilöstön yhteinen strategiapäivä, jossa keskusteltiin, mitä asetetut tavoitteet käytännössä itse kunkin työssä tarkoittavat. Strategisen tavoitteen saavuttamiseksi yhdistys on toteuttanut uutiskirjeitä, osallistunut valtakunnallisiin tapahtumiin sekä toiminut erilaisissa verkostoissa sosiaali- ja terveysalalla. Tunnustuksena lääkkeettömän psykososiaalisen kuntou-
4
tuksen pitkäjänteisestä toteuttamisesta ja kehittämisestä Mikkeli-yhteisö sai Irti Huumeista ry:n myöntämän Oma pää – Pääoma -palkinnon. Vuoden 2012 aikana VAK ry tuotti kaksi uutiskirjettä, joiden kautta haluttiin levittää tietoa ja kokemusta lääkkeettömästä psykososiaalisesta kuntoutuksesta. Internetsivusto www.ihanoikeaihme.fi toimii tietopankkina, josta on saatavissa jatkuvasti päivittyvää tietoa riippuvuudesta eri näkökulmista. Tavoitteena on jatkaa uutiskirjeiden tuottamista ja niiden avulla vahvistaa tietämystä lääkkeettömästä psykososiaalisesta kuntoutuksesta. VAK ry:n puolesta haluan kiittää erityisesti henkilöstöä, joka on vuoden aikana tehnyt laadukasta työtä ja kehittänyt koko ajan toimintaamme. Kiitän myös kuntien päättäjiä, viranomaisia, kumppanuusjärjestöjä, vertaistukiorganisaatioita ja muita yhteisöjä hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Kankaanpäässä 24.1.2013 Arja Ruisniemi YTT, toiminnanjohtaja VAK ry
VAK ry YHDISTYKSEN KOKOUS HALLITUS Pj + 10 jäsentä
TYÖVALIOKUNTA
JOHTORYHMÄ TOIMINNANJOHTAJA (myös A-kodin johtaja)
YHDISTYS
KANKAANPÄÄN A-KOTI
MIKKELI-YHTEISÖ
A-kodin apulaisjohtaja
Mikkeli-yhteisön johtaja
KUNTOUTUS
KUNTOUTUS
- varainhankinta
- vastaanottoyhteisö
- omaisuuden hoitaminen
- peruskuntoutusyhteisöt
- koulutuksen myynti
- perheyhteisö
- tutkimustoiminta
- Joukanen-yhteisö
TUKIPALVELUT
- julkaisutoiminta
- intervalliyhteisö
- päivähoito
- viestintä - markkinointi - projektit (ulkopuolisella rahoituksella)
- yhteisöllinen yksilö-, pari ja perhekuntoutus
TUKIPALVELUT - päiväkoti Onnela - keittiö - toiminnallinen kuntoutus
AVOKUNTOUTUS - A-klinikka (Kankaanpää ja Parkano)
5
Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen ovat vuonna 2012 kuuluneet: Kailio Jukka sosiaalineuvos Ahlström Salme tutkimusprofessori Jääskinen Matti sosiaalineuvos Koivisto Kalervo päätoimittaja Leistola Juha A-klinikkatyön johtaja, eläkkeellä Nousiainen Marja-Leena sosiaalineuvos Nuorala Juhani everstiluutnantti evp. Saine Seppo VTM Sainio Kimmo toiminnanjohtaja Ruokonen Jussi lastenkodinjohtaja Savolainen Mauno sosiaaliterapeutti
puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen, 3.5.2012 alkaen jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen
Hallituksen kokouksia pidettiin seitsemän. Hallituksen työskentelyyn ovat osallistuneet myös VAK ry:n toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi, Mikkeli-yhteisön johtaja Kaarina Peltonen ja sihteeri Maili Suonperä. Työvaliokunta Hallituksen nimeämään työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajana Jukka Kailio ja jäseninä Marja-Leena Nousiainen, Seppo Saine, Kimmo Sainio, Arja Ruisniemi sekä Maili Suonperä. Työvaliokunta kokoontui viisi kertaa. Johtoryhmä Hallituksen nimeämään johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajana toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi sekä jäseninä johtaja Kaarina Peltonen, ja apulaisjohtaja Pekka Suikkanen. Tilintarkastajat Vuosikokouksen valitsemina varsinaisina tilintarkastajina ovat toimineet KHT, JHTT Tom Sandell ja JHTT Jari Ritari ja varalla KHT Tapani Torpo ja KHT Risto Ekholm. Yhdistyksen kokous Vuosikokous pidettiin 3.5.2012 Helsingissä. Kokoukseen osallistui 13 henkilöjäsentä.
- Suomen Elämäntapaliitto ry - Eloset ry Henkilöjäseniä oli vuoden lopussa 34. Kuuluminen järjestöihin Yhdistys on A-klinikkasäätiön perustajajäsen ja säätiön valtuuskunnassa on yhdistystä edustanut Jukka Kailio. SOVATEK-säätiössä yhdistyksen edustajana on ollut Marja-Leena Nousiainen (säätiön valtuuskunta) ja hallituksen varajäsenenä Kaarina Peltonen. Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (PÄIVYT) yhdistystä edustivat Arja Ruisniemi ja varajäsenenä Kaarina Peltonen. Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:ssä yhdistystä edustivat Jukka Kailio ja Kimmo Sainio. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Pirkanmaan päihdepalvelu järjestöt ry
Jäsenistö Yhdistyksen yhteisöjäsenet ovat: - Jyty Helsinki ry - Liikenneraittiustyön Keskus ry - Raittiuden Ystävät ry 6
Kankaanpään A-koti ja Mikkeli-yhteisö ovat Euroopan Terapeuttisten Yhteisöjen liiton EFTC:n jäseniä ja vuonna 2012 perustetun Suomen Terapeuttisten Yhteisöjen ystävät ry:n jäseniä.
VAK ry:n koulutus- ja strategiapäivät Yhdistyksen koko henkilöstö ja hallitus osallistuivat syyskuussa 2012 yhteiselle koulutus- ja virkistysmatkalle Tukholmaan. Ohjelmassa oli strategiatyöskentelyä ja tutkimusprofessori Salme Ahlströmin luento ajankohtaisista alkoholilainsäädännön asioista.
7
Toimintakertomus
Kankaanpään A-koti Kankaanpään A-kodin toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille turvallinen yhteisö, jossa keskitytään lääkkeettömään psykososiaaliseen päihdekuntoutukseen.
Kankaanpään A-kodin perustehtävä on tarjota laadukasta päihdekuntoutusta naisille, miehille ja perheille. A-kodin visiona on olla asiakkaille turvallinen ja muutosta edistävä yhteisö, jossa keskitytään lääkkeettömään psykososiaaliseen kuntoutumiseen. Työskentelyn arvolähtökohtina ovat asiakkaan ja yksilöllisyyden arvostaminen, yhteisöllisyys ja voimavarakeskeisyys. Toiminta A-kodissa tapahtuu viidessä pienyhteisössä: vastaanottoyhteisö, kaksi peruskuntoutusyhteisöä, perhekuntoutusyhteisö ja Joukanen-yhteisö. Lisäksi toimii intervalliyhteisö, joka kokoaa asiakkaita viikon jatkokuntoutukseen keskimäärin joka toinen viikko. Kussakin
”Vertaistuki tärkeässä roolissa.” pienyhteisössä on moniammatillinen työryhmä, jossa työskentelee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia (sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, sosionomeja ja lähihoitajia). Työntekijöillä on vahva päihdetyön osaaminen sekä erilaisia menetelmäkoulutuksia, osalla psykoterapeutin pätevyys. Varsinaisten asiakasyhteisöjen lisäksi tukipalveluina toimivat toiminnallisen kuntoutuksen, keittiön ja hallinnon työryhmät. 8
Toiminta perustuu yhteisöllisyyteen, mikä tarkoittaa sitä, että erityisen tärkeässä roolissa on vertaistuki ja asioita tehdään ja asioista puhutaan yhdessä. Kaikkea yhteisössä tapahtuvaa voidaan tarkastella kuntoutumisen ja muutoksen näkökulmasta. Yhteisöllinen toiminta pakottaa kohtaamaan muut ihmiset ja tarkastelemaan oman toiminnan vaikutusta muihin ihmisiin. Toinen keskeinen lähtökohta A-kodin toiminnassa on yksilöllisyys, mikä toteutuu ASTA-työskentelyssä® (Asiakaslähtöinen Työskentely, Toteutus ja Arviointi). ASTA- työskentely® mahdollistaa nopean ja systemaattisen asiakkaan elämäntilanteen arvioinnin. Asiakasta muutokseen motivoiva tekijä on elämäntilanteen arvion ohella keskeinen kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Lääkkeettömyys tarkoittaa sitä, että emme käytä lääkkeitä riippuvuuden hoitamiseen ja kaikista riippuvuutta aiheuttavista lääkityksistä pyritään eroon.
Vuoden 2012 toiminta
Yksilökuntoutuksessa asiakkaan kuntoutusjakso alkaa vastaanottoyhteisöstä, jossa hänen elämäntilanteensa kartoitetaan alustavasti ja tarvittaessa olotilaa ja päivärytmiä tasapainotetaan. Muutaman päivän sisällä asiakas siirtyy peruskuntoutusyhteisöön, jossa hänen kanssaan laaditaan kuntoutussuunnitelma ja hän keskittyy oman elämäntilanteensa kannalta oleellisiin asioihin. Peruskuntoutusjakso kestää 4–6 viikkoa ja tämän jälkeen asiakas siirtyy jatkokuntoutukseen kotipaikkakunnalleen (tähän voi sisältyä 3–4 intervallijaksoa A-kodissa 1–2 kuukau-
9
den välein) tai Joukanen-yhteisön jatkokuntoutukseen. Joukanen-yhteisössä kuntoutus kestää 2–8 kk ja silloin keskitytään sosiaaliseen kuntoutumiseen, yhä useammin myös psyykkiseen kuntoutumiseen. Joukanen-yhteisössä harjoitellaan elämää yhteisössä, kotiharjoittelujaksoilla kotona sekä työharjoitteluissa eri yrityksissä Kankaanpäässä. Joukanen-yhteisöstä asiakkaat kotiutuvat joko intervallikuntoutuksen kautta tai suoraan kotipaikkakunnalle avokuntoutukseen. Perhekuntoutuksen asiakkaat saapuvat suoraan perhekuntoutukseen, jossa sama työryhmä työskentelee perheen kanssa koko ajan. Työryhmään kuuluu myös päiväkodin henkilökunta. Kuntoutusjakso alkaa aina yhteistyöpalaverilla asiakasperheen ja lähettävän tahon ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa. Tällöin on mahdollista saavuttaa yhteinen käsitys työskentelyn tavoitteista ja perheen tilanteesta. Monen eri toimijan yhteistyö asettaa myös haasteita työskentelylle. Asiakaspaikkojen kysyntä vaihteli vuoden mittaan ja hoitopäiviä kertyi 418 vähemmän kuin vuonna 2011. Käyttöaste oli noin 79 %. Keskeyttämisprosentti vuonna 2012 oli 18 (2011 23 %). Vuoden aikana A-kodin palveluja käytti 70 eri kuntaa (vuonna 2011 69 kuntaa). Keskimääräinen kuntoutumisjakso oli 47 vuorokautta. Peruskuntoutuksen asiakkaiden keskimääräinen kuntoutusajan pituus on kuitenkin noin 30 vuorokautta, perhekuntoutuksessa ja Joukanen- yhteisössä kuntoutusajat ovat pidemmät. Intervallikuntoutukseen osallistui 73 asiakasta ja vuoden aikana toteutui 20 intervalliviikkoa. Kaikista asiakkaista naisia oli 32 %. Asiakkaista 53 % ilmoitti pääpäihteekseen alkoholin. Moniainekäyttäjiä oli 41 % ja lääkeriippuvaisia 4,5 %. Peliriippuvaisia oli kaksi ja turvakotipalveluja käytti vuoden aikana yksi asiakas. Vuoden aikana vankeja on suorittanut osan tuomiosta kuntoutuksessa ja useita yhdyskuntapalveluksia on toteutettu A-kodissa.
Toiminnan kehittäminen ja toimintasuunnitelman toteutuminen
Toimintasuunnitelmassa vuoden 2012 tavoitteiksi asetettiin laatutyön osalta mm. ryhmätoiminnan kehittäminen ja toiminnan asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Syksyllä käynnistettiin uusi ryhmäkokonaisuus, tunnetaitoryhmä, joka pyrkii auttamaan erityisesti niitä asiakkaita, 10
”Asiakaspaikkojen kysyntä vaihteli vuoden 2012 aikana.” joiden on vaikea hyötyä perinteisistä vuorovaikutukseen perustuvista hoitomalleista. Tunnetaitoryhmästä hyötyvät myös asiakkaat, jotka tavoittelevat parempaa jaksamista ja kohentuvaa mielialaa tai haluavat kehittää levollisempaa ja myötätuntoisempaa suhtautumista omaan itseensä. Ryhmän lähestymistapa on kognitiivinen hyödyntäen uusimpia tietoisuustaitopohjaisia harjoitteita (mindfulness). Ryhmän vaikuttavuutta ahdistus- ja masennusoireiden lievittämiseksi arvioidaan vuosina 2012–2013 yhteistyössä Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimustuloksia on saatavilla vuoden 2013 loppuun mennessä. Asiakaspalautteissa asiakkaat eivät ole kokeneet voivansa riittävästi vaikuttaa oman kuntoutumisjaksonsa sisältöön. Tähän palautteeseen vastattiin aloittamalla kuntoutuksen kokonaisrakenteen muuttaminen niin, että asiakkaille tarjotaan enemmän yksilöllisiä vaihtoehtoja kuntoutuksen sisällön suhteen. Asiakkaat ohjautuvat itselleen tärkeiden teemojen ja toimintojen pariin ja voivat hyödyntää paremmin omia vahvuuksiaan. Vahvistamme myös tietoa riippuvuudesta ja terveydestä lisäävien ryhmien osuutta asiakkaille. Laatutyötä on jatkettu laatukäsikirjan ja auditointisuunnitelman mukaisesti. Sisäiset auditoinnit toteutettiin suunnitelman mukaisesti ja laatutyötä on kehitetty toimintavuoden ajan mm. tehostamalla puutteiden korjaamisen seurantaa. Vuoden aikana kehitettiin myös uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksen toteuttamista. Kuntien kanssa olemme tehneet yhteistyötä eri tavoin. Uutiskirjeen kautta on tavoitettu kuntien päättäjiä ja viranomaisia laajasti. Asiakastason tapaamisissa yhteistyö on ollut tiivistä. Puitesopimuksiin liittyviä yhteistyötapaamisia on ollut useita. Yksi yhteistyön muoto on kasvokkain kohtaaminen ja palveluistamme kertominen kuntien
edustajille ja näissä tapaamisissa on käyty hedelmällisiä keskusteluja yhteistyön kehittämisestä. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on ollut edellisvuosien tapaan tiivistä. Opiskelijoita on ollut A-kodissa käytännön jaksoilla Satakunnan Ammattikorkeakoulusta, Porin Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Winnovasta ja Sataedusta. Arja Ruisniemi kuuluu Satakunnan Ammattikorkeakoulun neuvottelukuntaan. Yhteistyötä on myös tehty
vankiloiden ja rikosseuraamuslaitoksen kanssa ja useita vankeja on vuoden aikana suorittanut osan vankeusrangaistuksesta päihdekuntoutuksessa A-kodissa. Työyhteisön työnohjauksesta on vastannut VTM Heikki Kupiainen. Työnohjaus on toteutettu työryhmien työnohjauksena, lähiesimiehillä on ollut ryhmänä oma työnohjaus, samoin johdolla.
11
A-klinikka
Kankaanpään A-klinikan perustehtävä on tarjota mahdollisimman laadukasta, monipuolista ja kokonaisvaltaista avohoidon palvelua eri riippuvuuksista kärsiville ja heidän läheisilleen. VAK ry tuottaa A-klinikkapalveluja Kankaanpäässä ja Parkanossa. Kankaanpäässä A-klinikka on auki viitenä päivänä viikossa ja Parkanossa kahtena päivänä viikossa. Vuoden 2012 alusta lähtien A-klinikalla on työskennellyt kolme kokopäiväistä työntekijää aiemman 2,5 työntekijän sijaan. Kankaanpään A-klinikkatoiminnan käynnistäjä Marita Frigård jäi eläkkeelle 1.10.2012. Uutena vastaavana työntekijänä aloitti YTM sosiaalityöntekijä Heidi Lahtonen 1.8.2012. Toteutuneita A-klinikkakäyntejä oli vuonna 2012 yhteensä 2 144 kpl (vuonna 2011 käyntejä 1 709 kpl). Asiakkuuksissa ovat lisääntyneet erityisesti ajo-oikeusseu-
rannat, uutena ryhmänä säilöönottojen vuoksi seurantaan ohjatut asiakkaat. Korvaushoidossa Kankaanpäässä ja Parkanossa on ollut yksittäisiä asiakkaita. Satakunnan alueen korvaushoitotiimi kokoontui vuoden aikana kahdesti. Yhteistoimintaa on ylläpidetty ja kehitetty eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (Posan), terveydenhuollon ja sosiaalitoimen, poliisiviranomaisten ja muiden tahojen kanssa on toiminut ongelmitta. Verkostotyöskentelyn tiivistystä aloitettiin vuoden 2012 lopulla. 13.11.2012 käytiin pitämässä A-klinikka-info Kihniössä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja tarkoituksena on käydä pitämässä samanlainen tilaisuus muissakin asiakaskunnissa kevään 2013 aikana. Kerran viikossa toteutettava akupunktioryhmä käynnistyi toukokuussa ja jatkui koko syyskauden. Yhteistyötä A-kodin kanssa on pyritty lisäämään ja hoitoonohjaukset laitoskuntoutukseen ovat lisääntyneet. Paikallisten yhteistyöhankkeiden Verkkoryhmässä ja Valtti-työpajan toiminnassa on tehty yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. A-klinikan työntekijä on pitänyt Knuuttilan toimipisteessä (kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä) kaksi päihteisiin liittyvää terveysinfoa. Työryhmänä pyrittiin kokoontumaan säännöllisesti kerran viikossa ja kehittämispäivä pidettiin syksyllä. Työryhmän työnohjaus toteutui kuukausittain. A-klinikalle laadittiin omavalvontasuunnitelma syksyllä. Sähköisen asiakastietojärjestelmän uudistaminen aloitettiin loppuvuonna. Asiakaspalautteiden kerääminen aloitettiin tauon jälkeen uudestaan. Vuorovaikutus ja yhteistyö A-klinikan työntekijöiden kesken on ollut mutkatonta ja avointa. Jokaisen oma erityisosaaminen on pyritty työssä huomioimaan. Parkanon toimipiste muutti uusiin tiloihin Parkanon kaupungintalolle 15.9.2012. Kankaanpään A-kodissa on toimia seuraavasti: johtaja, apulaisjohtaja, neljä sosiaalityöntekijää, kuusi sairaanhoitajaa, 17 ohjaajaa, kolme toimistosihteeriä, emäntä, kolme keittäjää ja siivouspäällikkö. A-kodissa toimii osa-aikainen lääkäri. Kankaanpään A-klinikalla työskenteli vuoden lopussa vastaavana työntekijänä sosiaalityöntekijä, ohjaaja sekä sairaanhoitaja.
12
Koulutuksiin osallistuminen koulutus
osallistujamäärä
Asiakastietojen kirjaaminen, tietosuoja ja tietoturva
3
Johtamistaidon erikoisammattitutkinto
1
Kognitiiviset perustaidot ja kognitiivinen lyhytterapiakoulutus
1
Korva-akupunktion käyttö päihde- ja mielenterveystyössä jatkokoulutus
1
Laatupäällikkötapaaminen (2 pv)
1
Lääkekoulutus ja psyyken lääkkeet -koulutus
2
Omavalvontasuunnitelmakoulutus (2 pv)
2
Peliriippuvuus -koulutus (3 pv)
1
Psykiatriset verkko-opinnot (3 op)
1
Turvallisuus osana hyvää palvelua
1
Työhyvinvointikoulutus (2pv)
1
Työnantajan hoitoonohjaukset (1 pv)
1
Työsuojelukoulutus (2 pv)
3
Vaativat ja rajattomat asiakkaat (1pv)
1
Voi Kukkia -koulutus (2 pv)
1
Yhteisöhoidon koulutus (1 pv)
10
Yhteisöhoidon 2-vuotinen koulutus
2
Ylempi AMK sosionomi tutkinto
2
Henkilöstö on osallistunut seuraaviin valtakunnallisiin tapahtumiin - Sosiaalialan asiantuntijapäivät - Mielenterveysmessut - Huumetyöläisten neuvottelupäivät - Päihde- ja mielenterveyspäivät - Opioidikorvaushoitoseminaari (THL)
A-koti: asiakkaiden ikäjakauma vuosina 2011–2012 10
1
12
15
1
ikä:
8
0–17 18–24
18
2011 %
32
2012 %
18
25–34 34
35–44 45–54 55–64
24
27
65–100 13
A-koti: asiakkaiden hoitoajat/vrk vuosina 2011–2012 14
17
18
12
Hoitoajat: 0–6 7–30
2011 %
20
31–60
2012 %
18
48
61–1000
53
”Kuntoutuksen kokonaisrakenteen muuttaminen aloitettiin niin, että asiakkaille tarjotaan enemmän yksilöllisiä vaihtoehtoja kuntoutuksen sisällön suhteen.”
A-koti: asiakkaiden työsuhteet vuosina 2011–2012 19
22
Työsuhteessa Muu
2012 %
2011 % 81
14
78
A-koti: päihdeaineet vuosina 2011–2012 (määrä prosentteina) 50
Alkoholi 4 4
Lääkkeet Huumeet
8
9 12 12
Huume + lääkkeet Liuottimet
Alkoholi 4 4
Lääkkeet Huumeet
+ lääkkeet
Liuottimet
oli + lääke
i + huume
e + huume
i + korvike
Korvikkeet
i päihteitä
0 0
Alkoholi + lääke
Alkoholi + huume 9 8 Alkoholi + lääke + huume 12 12 0 Alkoholi + korvike 0 0 0 0 Korvikkeet 8 0 3 0 Ei päihteitä 6 1 4 11 0 15 0 0 0 0 0 1 0
10
20
53
50
8
3 4
vuosi 2011
53
vuosi 2012
6 11
15
10
30
20
40
30
50
40
50
60
60
15
Toimintakertomus
Mikkeli-yhteisö Mikkeli-yhteisö on ottanut perustehtäväkseen laadukkaiden yhteisöllisten päihdekuntoutuspalveluiden tuottamisen. Yhteisössä painotetaan, että kuntoutuminen on mahdollista, mikäli asiakas pystyy oppimaan uudenlaisen elämäntavan.
Mikkeli-yhteisö on yhteisöhoidollinen ja -kasvatuksellinen yhteisö, jossa toivutaan päihderiippuvuudesta oppilaiden vertaisryhmän ja henkilökunnan tukemana. Kuntoutumisessa yhdistyy yhteisön auttava voima ja yhteisvastuu jokaisen oppilaan yksilölliseen kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Mikkeli-yhteisössä oppilaat saavat osakseen välittämistä ja oppivat itse välittämään muista. Mikkeli-yhteisön perustehtävänä on tuottaa laadukkaita yhteisöllisiä päihdekuntoutuspalveluita yksin kuntoutukseen tuleville, pariskunnille ja perheille. Mikkeli-yhteisö on 20-paikkainen. Paikkalukuun sisältyvät myös perheille tarkoitetut paikat. Perheitä Mikkeli-yhteisöön mahtuu enimmillään 4–5. Mikkeli-yhteisössä perhekuntoutus toimii kiinteänä osana muuta yhteisöä. Tämä on havaittu perheiden kuntoutusta edistäväksi ja koko yhteisöä lujittavaksi järjestelyksi. Mikkeli-yhteisössä painotetaan, että kuntoutumisen edellytys on uuden elämäntavan oppiminen. Siksi asiakkaita kutsutaan oppilaiksi. Mikkeli-yhteisön toiminnan perustana on yhteisöllisyys, joka merkitsee mm. oppilaiden vastuuta toistensa kuntoutumisesta ja yhteisön toimivuudesta sekä oppilaiden ja henkilökunnan yhteistä päätöksentekoa. Yhteisöllisyyteen kuuluu myös oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen. Asiakastyön lähtökohtana Mikkeli-yhteisössä on ASTA-työskentely®, joka tarkoittaa asiakaslähtöistä 16
suunnittelua, toteutusta ja arviointia. ASTA-työskentelyssä® jokaiselle oppilaalle tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteiden saavuttamiseksi työskennellään erityisesti ryhmissä. Jokaisen oppilaan hyvinvointia ja kuntoutuksen etenemistä arvioidaan jatkuvasti.
Vuoden 2012 toiminta
Kysyntä oli vuonna 2012 useimpina kuukausina aiempaa hiljaisempaa. Vuoden ensimmäisinä kuukausina yhteisö oli täynnä, mutta kevään ja kesän aikana oppilasmäärä laski huomattavasti. Koko vuoden käyttöaste oli 70,5 %. Mikkeli-yhteisön palveluita käytti 26 kuntaa. Laatukäsikirja, joka noudattaa EFQM-mallia ja jossa on otettu huomioon myös terapeuttisten yhteisöjen palvelustandardit, valmistui vuoden aikana. Laatuasia oli esillä henkilökunnan kuukausittain pidetyillä suunnittelupäivillä. Laatukäsikirjan lisäksi yhteisössä valmistui Valviran edellyttämä omavalvontasuunnitelma. Ryhmätoiminnan kehittämiseksi käynnistettiin projekti, jonka tarkoituksena on entisestään tehostaa ja jäntevöittää ryhmien toimintaa. Syksyllä aloitettiin ryhmätoimintaan liittyvä sisäinen koulutus. Perhekuntoutuksessa oli perheitä vuoden aikana varsinaisilla kuntoutusjaksoilla yhteensä seitsemän. Viikon mittaisia intervallijaksoja perheille kertyi yhteensä viisi. Yhteensä
” Yhteisö palkittiin laadukkaasta psykososiaalisen lääkkeettömän kuntoutuksen toteuttamisesta.” perhekuntoutukseen osallistui vuoden aikana yhdeksän aikuista ja kahdeksan lasta. Kesällä perhekuntoutus järjesti perinteisen jatkohoidon viikonlopun perheille. Viikonloppu oli onnistunut ja siihen osallistui seitsemän perhettä. Vuoden aikana valmistui perhekuntoutuksen käsikirja. Jatkohoidon suunnitteluun ja toteutukseen panostettiin vuoden aikana. Jokaiselle oppilaalle laaditaan yhteistyössä vertaisryhmän kanssa tarkka jatkohoidon suunnitelma, johon sisältyy itsehoitoryhmiä, ammattiapua sekä ajankäytön suunnitelma. Yhä useampien oppilaiden kohdalla jatkohoitoon kuuluu yleensä kaksi tai kolme viikon mittaista intervallijaksoa Mikkeli-yhteisössä. Myös Mikkeli-yhteisön jatkohoidon viikonloput ovat olleet erittäin suosittuja. Näitä viikonloppuja oli kolme yksilökuntoutuksessa olleille ja yksi perhekuntoutuksessa olleille. Lisäksi useimmat oppilaat pitävät kuntoutusjakson jälkeen epävirallisesti yhteyttä toisiinsa ja myös Mikkeli-yhteisön henkilökuntaan. Vankeustuomioita on Mikkeli-yhteisössä suoritettu aiempaa vähemmän. Vuonna 2012 kaksi oppilasta suoritti vankeustuomion sijoitettuna Mikkeli-yhteisön päihdekuntoutukseen. Vankeuden suorittamispäiviä kertyi yhteensä 80. Lisäksi yksi oppilas suoritti Mikkeli-yhteisössä 14 päivän mittaisen valvotun koevapauden ja yksi oppilas 16 päivän mittaisen valvontarangaistuksen. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen ja vahvistaminen on osa Mikkeli-yhteisön arkipäivän toimintaa. Kun huomattava osa kuntoutusjaksoista nykyisin on vain 2–4 kuukauden mittaisia, on yhteisöllisen toimintakulttuurin säilyttämiseen panostettava jatkuvasti. Yhtenä keinona yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi ovat olleet koko yhteisön suunnittelupäivät. Koko yhteisön suunnittelupäiviä pidetään kerran kuukaudessa. Henkilökunnan suunnittelupäiviä on myös joka kuukausi kesälomakautta lukuun ottamatta. Markkinointia tehostettiin mm. lähettämällä Mikkeliyhteisön esitteitä kattavasti mm. kuntien sosiaalitoimistoihin, A-klinikoille ja katkaisuhoitoasemille. Mikkeli-yhteisössä on
käynyt lukuisia työntekijäryhmiä tutustumassa toimintaan. Mikkeli-yhteisön oppilaat ovat käyneet pitämässä infotilaisuuksia katkaisuhoitoasemilla. Mikkeli-yhteisöllä oli esittelypöytä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä, TerveSos-messuilla, Päihde- ja mielenterveyspäivillä, ISO-päivillä sekä Mielenterveysmessuilla. Mikkeli-yhteisön toiminta oli vahvasti esillä myös VAK ry:n uutiskirjeissä. Irti Huumeista ry myönsi Mikkeli-yhteisölle vuoden 2012 Oma pää – Pääoma -palkinnon tunnustuksena laadukkaasta työstä psykososiaalisen lääkkeettömän kuntoutuksen toteuttamisessa.
Henkilöstö
Mikkeli-yhteisössä on toimia seuraavasti: johtaja, sosiaalityöntekijä, kolme sairaanhoitajaa, viisi ohjaajaa, lastenhoitaja. Lisäksi Mikkeli-yhteisössä on työskennellyt sijaisia ohjaajan ja lastenhoitajan tehtävissä sekä yksi oppisopimusopiskelija. Lääkäri toimii yhteisössä osa-aikaisesti.
Työnohjaus
Koko työryhmä on osallistunut työnohjaukseen. Työnohjaajana on toiminut lastensuojelupalveluiden johtaja Riitta Hyytinen.
Yhteistyö
Yhteistyötä on jatkettu eri sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitosten kanssa. Opiskelijaryhmiä on käynyt tutustumassa Mikkeli-yhteisöön ja opiskelijoita on ollut yhteisössä käytännön jaksoilla. Suomen nuoriso-opiston opiskelijat ovat lisäksi järjestäneet toimintaa Mikkeli-yhteisön oppilaille. Yhteistyötä on ollut myös oppisopimustoimiston kanssa. Kuntien sosiaalityöntekijöiden ja A-klinikoiden työntekijöiden kanssa on tehty jatkuvasti yhteistyötä asiakasasioissa. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut perhekuntoutuksessa olevien osalta. Tällöin yhteistyökumppanina on ollut myös Mikkelin itäinen neuvola. Lisäksi yhteistyötä on ollut runsaasti Kankaanpään A-kodin sekä myös Sovatek-säätiön ja päihdekuntoutuksen keskusliiton kanssa. Vankien sijoittamisasioissa yhteistyötä on tehty vankiloiden ja rikosseuraamuslaitoksen kanssa. 17
Koulutuksiin osallistuminen koulutus
Henkilökunta on osallistunut seuraaviin valtakunnallisiin tapahtumiin ja seminaareihin:
osallistujamäärä
Yhteisöhoidon 2-vuotinen koulutus
2
Perheterapeuttisen perhetyön ja psykoterapian perustaitojen koulutus
1
Erityistason perheterapiakoulutus
1
Päihdesosiaalityön koulutus
1
Työsuojelun ja -hyvinvoinnin koulutus
3
Lähihoitajaopinnot
1
Sosionomiopinnot
1
Sosiaalipsykologian opinnot
1
Vauva vanhemman mielessä
1
Luottamusmieskoulutus
1
Avaimet yhteisölliseen johtamiseen
1
- Sosiaalialan asiantuntijapäivät - Tervesos-messut - Huumetyöläisten neuvottelupäivät - Päihde- ja mielenterveyspäivät - Mielenterveysmessut
Henkilökunta on osallistunut lisäksi seuraaviin yksittäisiin koulutuspäiviin: - Päihdetyön Talentian seminaari - ISO-päivät - Kehoakupunktion työnohjaus - Lapsen suojeleminen perheväkivallalta.
Osallistuminen kansainväliseen toimintaan: - Mikkeli-yhteisön johtaja Kaarina Peltonen osallistui WFTC:n (Maailman Terapeuttisten Yhteisöjen Liitto) 25. konferenssiin Balilla.
Mikkeli: päihdeaineet vuosina 2011–2012 (määrä prosentteina) 10 10
Alkoholi Lääkkeet Alkoholi
4 12
Huumeet
4 4 Huume + lääkkeet 9 8 Liuottimet 12 12 + lääke Alkoholi
Lääkkeet Huumeet
e + lääkkeet Liuottimet
0
0 0
50
17
vuosi 2011
53
vuosi 2012
12
0 0 0 0 0
Alkoholi + huume 0 8 holi + lääke 3 Alkoholi + lääke + huume 6 oli + huume 0 4 Alkoholi + korvike 0 11 ke + huume 0 15 Korvikkeet 0 0 oli + korvike 0 0 Ei päihteitä 0 0 Korvikkeet 0 0 0 Ei päihteitä 1 18 0 10 20
5 61
10 30
20
30 40
40 50
50 60
60
69
70
80
Mikkeli: asiakkaiden ikäjakauma vuosina 2011–2012
8
4 1
ikä:
10
0–17
34
33
2011 %
18–24 25–34
2012 %
35–44 45–54 55–64
53
57
65–100
Mikkeli: hoitoajat/vrk vuosina 2011–2012 Hoitoajat: 17
25
0–6
32
2011 %
14
29
2012 %
15
29
7–30 31–60 61–1000
39
Mikkeli: asiakkaiden työsuhteet vuosina 2011–2012 2
3
Työsuhteet: Työsuhteessa Muu
2011 %
98
2012 %
97 19
Tilastovertailu 2011-2012 Kankaanpään A-koti 2012
%
2011
%
saapui uusia
227
76
293
81
- joista siirtyi intervalliasiakkaaksi
40
uudet intervalliasiakkaat
33
11
35
10
lapsia
37
12
31
9
turvakotiasiakkaita
3
1
1
0
300
100
360
100
Asiakkaiden lukumäärä
38
muita + omaisia Yhteensä uusia asiakaskäyntejä siirtyi edelliseltä vuodelta
29
29
useammat hoitokerrat / vuosi
119
133
Yhteensä kaikki asiakaskäynnit
448
522
Hoitopäivät asiakasryhmittäin varsinaiset asiakkaat uudet intervalliasiakkaat lapset turvakotiasiakkaat
10 731
78
11 698
82
866
6
1 027
7
2 186
16
1 457
10
3
0
9
0
13 786
100
14 191
100
muita + omaisia Yhteensä hoitopäiviä 20
Mikkeli-yhteisö 2012
%
2011
%
76
92
85
92
7
8
7
8
83
100
92
100
21
21
32
33
136
146
4 557
88
5 780
93
606
12
412
7
5 163
100
6 192
100
21
A-klinikka
Kankaanpää 2012
varsinaisia asiakkaita
2011
%
Asiakkaiden lukumäärä
Parkano 2012
%
136
63
126
64
lapsia
4
2
5
3
omaisia
16
7
15
8
peliriippuvaisia
1
0
3
2
ajo-oikeusseurannassa
32
15
32
muita asiakkaita
26
12
216
100
Yhteensä
varsinaisia asiakkaita
%
%
35
71
37
69
6
12
9
17
16
5
10
6
11
17
9
3
6
2
4
198
100
49
100
54
100
%
Käyntejä asiakasryhmittäin
2011
%
%
%
1 398
75
1 083
77
288
87
266
81
omaisia
114
6
93
7
14
4
26
8
ajo-oikeusseurannassa
138
7
99
7
21
6
12
4
lapsia
42
2
28
2
muita
156
8
87
6
7
2
24
7
8
0
12
1
1 856
100
1 402
100
330
100
328
100
peliriippuvaisia Yhteensä asiakaskäyntejä
Kankaanpään A-kodin ja Mikkeli-yhteisön palveluja ovat käyttäneet seuraavat kunnat: Akaa, Asikkala, Espoo, Eura, Eurajoki, Forssa, Hanko, Heinola, Helsinki, Hirvensalmi, Hollola, Honkajoki, Huittinen, Hyvinkää,Hämeenlinna, Ikaalinen, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jokioinen, Jyväskylä, Jämijärvi, Järvenpää, Kaarina, Kangasniemi, Kankaanpää, Karstula, Karvia, Kauhajoki, Keuruu, Kihniö, Kiikoinen, Kiiminki, Kokemäki, Kotka, Kouvola, Kuopio, Kärkölä, Kemiönsaari, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Lavia, Lieto, Lohja, Loimaa, Loviisa, Länsi-Turunmaa, Mikkeli, Muurame, Mynämäki, Naantali, Nokia, Nousiainen, Outokumpu, Paimio, Parainen, Parkano, Porvoo, Punkalaidun, Puumala, Raisio, Rauma, Rovaniemi, Saarijärvi, Savonlinna, Seinäjoki, Sastamala, Tampere, Teuva, Toivakka, Turku, Toijala, Urjala, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa, Vesilahti, Vihti, Ylöjärvi ja Äänekoski.
Kankaanpään ja Parkanon A-klinikoita ovat käyttäneet seuraavat kunnat: Honkajoki, Jyväskylä mlk, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kihniö, Lavia, Parkano, Pomarkku ja Siikainen.
22
VAK ry
Tilinpäätös 31.12.2012
23
VAK ry tilinpäätös TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2012
Toteuma / 2012
Toteuma / 2011
3 606 146,74
3 793 756,42
-2 778 038,72
-2 482 641,39
-97 762,32
-109 053,87
MUUT KULUT
-1 245 791,69
-1 215 020,34
KULUT (varsinainen toiminta)
-4 121 592,73
-3 806 715,60
-515 445,99
-12 959,18
-515 445,99
-12 959,18
18 993,55
1 704,45
18 993,55
1 704,45
18 993,55
1 704,45
1 505,98
3 484,21
-3 000,67
-5 872,65
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (sijoitus- ja rahoitustoiminta)
-1 494,69
-2 388,44
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
-1 494,69
-2 388,44
0,00
19 115,00
SATUNNAISET ERÄT
0,00
19 115,00
TILIKAUDEN TULOS
- 497 947,13
5 471,83
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
- 497 947,13
5 471,83
TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT (varsinainen toiminta) KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT POISTOT
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varsinainen toiminta) VARSINAINEN TOIMINTA
VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varainhankinta) VARAINHANKINTA SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta)
SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT
24
VAK ry tilinpäätös TOTEUMAVERTAILU
TULOSLASKELMA
TA
Toteuma
Poikkeama
Käyttö-
2012
2012 01-12
€
%
VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT (varsinainen toiminta)
3 947 800
3 606 146,74
341 653,26
91,3
-2 686 700
-2 778 038,72
91 338,72
103,4
-105 000
-97 762,32
-7 237,68
93,1
MUUT KULUT
-1 129 350
-1 245 791,69
116 441,69
110,3
KULUT (varsinainen toiminta)
-3 921 050
-4 121 592,73
200 542,73
105,1
26 750
-515 445,99
542 195,99
-1926,9
26 750
-515 445,99
542 195,99
-1926,9
18 993,55
-18 993, 55
-100,0
18 993,55
-18 993, 55
-100,0
18 993,55
-18 993, 55
-100,0
1 505,98
-1 505,98
-100,0
KULUT (varsinainen toiminta) HENKILÖSTÖKULUT POISTOT
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varsinainen toiminta) VARSINAINEN TOIMINTA
VARAINHANKINTA TUOTOT (varainhankinta) TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (varainhankinta) VARAINHANKINTA
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA TUOTOT (sijoitus- ja rahoitustoiminta) KULUT (sijoitus- ja rahoitustoiminta)
-5 000
-3 000,67
-1 999,33
60,0
TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ (sijoitus- ja rahoitustoiminta)
-5 000
-1 494,69
-3 505,31
29,9
SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
-5 000
-1 494,69
-3 505,31
29,9
TILIKAUDEN TULOS
21 750
-497 947,13
519 697,13
-2 289,4
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
21 750
-497 947,13
519 697,13
-2 289,4
25
VAK ry tilinpäätös TASE
2012
VASTAAVAA
2011
A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineelliset hyödykkeet 1. Maa- ja vesialueet Kankaanpää
10 536,77
Mikkeli
18 437,27
10 536,77 18 437,27
28 974,04
28 974,04
2. Rakennukset ja rakennelmat Kankaanpää
332 419,67
Mikkeli
247 395,17
369 988,22 273 014,69
579 814,84
643 002,91
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kankaanpää
13 250,33
Mikkeli
38 309,95
13 250,33 36 773,08
51 560,28
50 023,41
4. Koneet ja kalusto Kankaanpää
41 942,29
Mikkeli
56 173,91
58 423,06 13 428,79
98 116,20
71 851,85
II Sijoitukset 1. Asunto-osakkeet As. Oy Savisto
203 743,62
203 743,62
2. Puhelinosakkeet Kankaanpää
297,69
204 041,31 962 506,67
297,69
204 041,31
997 893,52
B VAIHTUVAT VASTAAVAT I SAAMISET 1. Lainasaamiset 2. Myyntisaamiset 3. Muut tulosaamiset 4. Siirtosaamiset
6 500,00
19 500,00
433 403,13
449 870,17
4 647,30 162 421,35 606 971,78
65 200,41
534 570,58
II Rahat ja pankkisaamiset Kankaanpää
19 040,04
421 816,90
Yhdistys
936,70
802,98
Mikkeli
299,55
20 276,29 1 589 754,74
26
1 688,14
424 308,02 1 956 772,12
2012
VASTATTAVAA
2011
A OMA PÄÄOMA I Toimintapääoma
352 005,62
II Edellisten kausien yli-/alijäämä
895 939,65
III Tilikauden yli-/alijäämä
-497 947,13
352 005,62 890 467,82 749 998,14
5 471,83
1 247 945,27
B TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1. Vapaaehtoiset varaukset
106 631,15
106 631,15
82 497,17
117 777,45
C VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta Sampo Pankki II Lyhytaikaiset velat 1. Lainat rahoituslaitoksilta Sampo Pankki
35 431,30
44 977,66
2. Saadut ennakot
2 845,18
823,18
3. Ostovelat
188 047,25
4. Siirtovelat
73 132,36
299 456,09
305 104,42
305 104,42
5. Lomapalkkajaksotus
46 067,77
6. Muut velat
82 572,31 59 437,58
187 810,73 296 607,52
46 067,77
296 607,52
1 589 754,74
1 956 772,12
Kirjanpidossa käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 1.1.–31.12.2012 KIRJANPITOKIRJAT
Pääkirja Päiväkirja
ATK-tulosteena ATK-tulosteena
TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA
Osakirjanpito Oikaisutositteet 5 paperitositteina Kassatositteet Kpää 10 paperitositteina Kassatositteet Mli 20 paperitositteina Muistiotositteet I 40 paperitositteina
Muistiotositteet II Palkkatositteet Myyntilaskut Myyntilaskujen suoritukset Ostolaskut Jaksotukset Ostolaskujen maksut
45 paperitositteina 60 paperitositteina 70 paperitositteina 75 paperitositteina 80 paperitositteina 82 paperitositteina 85 paperitositteina
Pääkirjanpito Kassatositteet
10 paperitositteina 27
VAK ry tilinpäätös TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet - Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. - Hankintamenon vähennykseksi on kirjattu investointiin saadut avustukset. - Rakennusten, koneiden ja kaluston poistot on laskettu menojäännöspoistoina, asuin-, solu-, hallintorakennukset 10 %, talous-, verstas- ym. ei asumiseen tarkoitetut rakennukset 20 % - Kalusto ja koneet 25 %
2. Henkilöstökulut Palkat Eläkekulut
2012
2011
2 308 063,97
2 083 590,55
439 739,61
329 315,28
Muut henkilöstösivukulut
89 872,27
106 847,60
Henkilöstökorvaukset
-59 637,13
-37 112,04 2 778 038,72
Yhteensä
2 482 641,39
3. Käyttöomaisuuden muutokset Maa- ja vesialueet Kirjanpitoarvo 1.1.
28 974,04
28 974,04
Lisäykset tilikaudella
0,00
0,00
Vähennykset tilikaudella
0,00
0,00 28 974,04
Kirjanpitoarvo 31.12.
28 974,04
Rakennukset ja rakennelmat Kirjanpitoarvo 1.1. Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tilikauden poistot
643 002,91
685 946,10
1 868,83
29 292,86
0,00
0,00
-65 056,90
-72 236,05 579 814,84
Kirjanpitoarvo 31.12.
643 002,91
Kiinteät rakenteet ja laitteet Kirjanpitoarvo 1.1 Lisäykset tilikaudella Kirjanpitoarvo 31.12.
28
50 023,41
48 502,71
1 536,87
1 520,70 51 560,28
50 023,41
2012
2011
Koneet ja kalusto Kirjanpitoarvo 1.1.
71 851,85
103 169,67
Lisäykset tilikaudella
61 469,77
5 500,00
Vähennykset tilikaudella
-2 500,00
0,00
Tilikauden poistot
-32 705,42
Kirjanpitoarvo 31.12.
-36 817,82 98 116,20
71 851,85
352 005,62
352 005,62
4. Oman pääoman muutokset Toimintapääoma Edellisten kausien yli-/alijäämä 1.1. Edellisen kauden yli-/alijäämä
890 467,82
845 679,86
5 471,83
44 787,96
Edell. kausien yli-/alijäämä 31.12.
895 939,65
890 467,82
Tilikauden yli-/alijäämä
-497 947,13
5 471,83
Omapääoma yhteensä
749 998,14
1 247 945,27
5. Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua Sampo Pankki
0,00
18 740,18
Yhteensä
0,00
18 740,18
6. Annetut pantit ja vastuusitoumukset Omasta velasta Kiinnitykset Yhteensä
383 773,16
383 773,16
383 773,16
383 773,16
7. Käyttöomaisuusosakkeet ja -osuudet Satakunnan Puhelin Oy Asunto Oy Savisto, VAK ry:n 100 % omistama
297,69
297,69
203 743,62
203 743,62
204 041,31
204 041,31
8. Käyttöomaisuuden verotusarvot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat
8 857,74
8 857,74
1 966 644,76
1 926 908,72
1 975 502,50
1 935 766,46
303 690,19
337 433,55
1 500 900,71
1 500 900,71
9. Omaisuus, jonka hankkimiseen on saatu avustusta palautusehdoin Rakennukset Tase-arvo 31.12. Avustuksen määrä RAY
29
Helsinki 3.4.2013
Jukka Kailio
Juha Leistola
Seppo Saine
Salme Ahlström
Marja-Leena Nousiainen
Kimmo Sainio
Matti Jääskinen
Juhani Nuorala
Mauno Savolainen
Jussi Ruokonen
Arja Ruisniemi
Kalervo Koivisto
Suoritetuista tarkastuksista on tänään annettu kertomukset. Hyvinkäällä 25. päivänä huhtikuuta 2013
Jari Ritari JHTT
30
Tom Sandell KHT, JHTT
Tilintarkastuskertomus VAK ry:n vuosikokoukselle Olemme tarkastaneet VAK ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilivuodelta 2012. Tilinpäätös, joka on laadittu voimassa olevan tilinpäätössäännöstön mukaisesti, sisältää tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot.
lain ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet tilintarkastuksessa lausuntojemme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa näyttöä.
Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta sekä siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus on vastuussa myös yhdistyksen hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä tilivuonna.
Tilinpäätös, joka osoittaa alijäämää 497 947,13 euroa, ja toimintakertomus antavat noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot VAK ry:n toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Olemme tarkastaneet tilivuoden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilintarkastuslain edellyttämän hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet hallituksen jäsenten ja toiminnanjohtajan toiminnan lainmukaisuutta yhdistyslain perusteella. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu
Lausunto
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot ovat ristiriidattomat. Puollamme • tilinpäätöksen vahvistamista ja • vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille tarkastamaltamme tilivuodelta. Hyvinkäällä, 25. päivänä huhtikuuta 2013
Tom Sandell KHT, JHTT Jari Ritari JHTT 31
Yhteystiedot Puheenjohtaja Jukka Kailio Veistäjäntie 4 F 11, 14200 Turenki Puh. 0400 832 800 jukka.kailio@armas.fi Taloudenhoitaja Maili Suonperä Kylä-Katilantie 181 C, 05950 Hyvinkää Puh. 0400 945 500 maili.suonpera@vak.inet.fi VAK ry Kankaanpään A-Koti Toiminnanjohtaja Arja Ruisniemi Hirvikankaantie 226, 38700 Kankaanpää Puh. 02 572 820 Fax 02 572 1377 a-koti@vakry.fi www.a-koti.com Mikkeli-yhteisö Johtaja Kaarina Peltonen Norolantie 19, 50350 Norola Puh. 015 321 280 Fax 015 337 0333 yhteisohoito@mikkeliyhteiso.com www.mikkeliyhteiso.com Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Y-tunnus 0133623-5