LPY 1/2013 by Kumppania Oy

LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2013

Sote-uudistus takkuaa

LPY on vuoden 2012 toimialajärjestö

Potilasdirektiivi luo mahdollisuuksia?

Medixin Pohjonen: Reilu kilpailu kunniaan

Sava-korvauksiin lisäleikkaus?

huippuammattilaisten

arvoisia

Tarjoamme monipuolisia ja korkeatasoisia terveyspalveluja yli 150 toimipaikassa noin 60 paikkakunnalla kautta Suomen. Panostamme erityisesti asiakastyytyväisyyteen: haluamme onnistua jokaisessa lähes 4 miljoonassa vuotuisessa asiakaskohtaamisessa. Investoimme suomalaisten terveyspalveluihin Viimeisten neljän vuoden aikana Terveystalon omistaja on investoinut yli 400 miljoonaa euroa suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen, mm. perustamalla uusia toimipaikkoja, kehittämällä henkilöstöä ja lääketieteellisiä sekä muita palveluita, kuten verkkoajanvarausta ja valtakunnallista potilastietojärjestelmää. Asiakkaamme ovat huippuammattilaisten ja -palvelun arvoisia.

*Asiakaspalvelu avoinna ma–pe 7–21, la–su ja arkipyhät 9–20. Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min

Asiakkaamme ovat

VARAA AIKA terveystalo.com p. 030 6000*

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

Pääkirjoitus

Ylikunnalliset tehtävät yhteen? Sosiaali- ja terveysalan rakenneuudistus karttaharjoituksineen ja laatikkoleikkeineen jatkuu jo toista vaalikautta. Valmista ei näytä tulevan, vaikka vauhti koko ajan kiihtyykin. Alueelliset selvitysmiehet luovuttivat maaliskuun 19. päivänä raporttinsa sen tilanneelle peruspalveluministerille. Kahta päivää myöhemmin hallituksen kehysriihessä kyseisellä selvitystyöllä pyyhittiin lattiaa.

Sote-palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan nykyisiä kuntia huomattavasti suuremmat järjestäjät. Kansankielellä puhutaan nykyistä leveämmistä hartioista vastuun kantamiseen. Jos erikoissairaanhoidosta pääosa olisi näiden järjestäjäyksiköiden vastuulla, tarvittaisiin ainakin 200 000:n asukaspohja. Tällaisen kuntarakenteen muodostumiseen lähitulevaisuudessa ei monikaan usko. Kaikki esillä olleet rakennemallit sisältävätkin välimuotoisen ylikunnallisen hallinnon elementtejä, kuten sote-piirit tai -alueet. Toiset esittävät niitä 20 ja toiset 34.

Kunta- ja soterakenneuudistuksissa on ongelmaksi koettu sekava ja moniulotteinen hallinto. Voisiko yksi ratkaisu olla selkeä kolmitasoinen julkinen hallinto? Tällöin nykyisten kuntien ja valtion keskushallinnon väliin muodostettaisiin osavaltiotaso. Näille osavaltioille siirrettäisiin lainsäädännöllä ylikunnallisia päätöksiä vaativat järjestämisvastuutehtävät. Tällaisia olisivat esimerkiksi sote-palvelut, toisen asteen koulutus, maankäytön suunnittelu, alueellinen elinkeinopolitiikka ja edunvalvonta, jätehuolto, joukkoliikenne sekä vesi- ja energiahuolto. Osavaltiomallissa voitaisiin lakkauttaa nykyiset maakuntaliitot ja lukuisat sote- ja koulutuskuntayhtymät. Samassa yhteydessä tulisi arvioida uudestaan myös elinkeinokeskusten ja aluehallintoviranomaisten tehtävät ja rooli. Nykyisille peruskunnille jäisi muun muassa varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen

palveluiden järjestämisvastuu. Alkuvaiheessa peruskunnat vastaisivat nykyisistä kunnallisista palvelutuotanto-organisaatioista. Kunnallisen palvelutuotannon voisi kuitenkin hallitusti alistaa kilpailulle eli osavaltiot ostaisivat kilpailuttamalla järjestämisvastuunsa toteuttamiseen tarvitsemansa palvelut. Tällöin kunnat joutuisivat tuotteistamaan myymänsä palvelut ja laskemaan niille todelliset hinnat. Kilpailun myötä palvelutuotanto tehostuisi.

Osavaltiomallissa ei tarvitsisi toteuttaa mittavia omaisuuden siirtoja sote-sektorillakaan eikä välttämättä perustaa kunnanosavaltuustoja lähidemokratian turvaamiseksi. Jos mallin rakentaminen hoidetaan taitavasti, ei synny lisää byrokratiaa – päinvastoin. Osavaltioiden valtuustot voitaisiin valita kuntavaalien yhteydessä neljän vuoden välein eikä erillisiä vaaleja tarvittaisi.

” Olisiko kolmitasoisesta ratkaisuksi? ” Suomen terveydenhuoltosektorilla tapahtuu nyt paljon. Sote-rakenneuudistuksen lisäksi valmistaudutaan EU:n potilasdirektiivin täytäntöönpanoon ja valmistellaan alan rahoituksen uudistamista. Tämä lehti sisältää artikkelit kaikista näistä ajankohtaisista asioista.

Toivon Sinulle mielenkiintoisia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa!

Ismo Partanen TOIMINNANJOHTAJA

PS. Kuka tarvitsee potilasjonoja? – Eivät ainakaan potilaat!

Sisältö 1/13 Tässä numerossa:

6 Palveluseteliä hyödynnetään hammashuollossa.

Palvelusetelit toimiva ratkaisu

LPY palkittiin vuoden toimialajärjestönä

eResepti tulee – oletko valmis?

Sote-uudistus takkuaa

Medixin Pohjonen markkinoiden kilpailusta

Potilasdirektiivillä hyvät tavoitteet

Kolumni: Sote-uudistuksen tavoitteissa viilaamista

THL: Liikehdintää hoitojonoissa

Uusi terveysolohuone Turkuun

Moniammatillista kuntoutusta Pirkanmaalla

Sava-korvauksiin lisäleikkaus?

Potilasgallup: Miksi valitsit yksityisen?

LPY

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Milla Majander 044 774 0445, tässä numerossa: Susanna Alanen, Kreetta Haaslahti, Julia Hannula, Hanna Jokiniemi, Susanna Kallama, Kalevi Ketoluoto, Nina Leppäniemi | Kannen kuva: Julia Hannula | Kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, Ingimage, IStockPhoto | ISSN 1799-9782

Sensori

Palvelusetelit käyttöön hymyssä suin Helsingissä sekä hammashuollon asiakkaat että yksityisvastaanotot ovat ottaneet palvelusetelin hyvin vastaan. Yksityisellä Alexia Hammaslääkäriasemalla hyviä käytäntöjä ja kokemuksia on kertynyt lähes kahden vuoden ajalta. TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVA Kalevi Ketoluoto Hammashuollon palvelusetelillä asiakas voi hankkia terveyskeskuksessa suunnitellun hoidon yksityishammaslääkäriltä. Otettuaan hoitoehdotuksen vastaan asiakas saa kopion tarkastuskäynnin potilasmerkinnöistä, mahdolliset röntgenkuvat tallennettuna CD-levylle, palvelusetelin sekä ajanvarausohjeet. Asiakas varaa ajan valitsemaltaan yksityishammaslääkäriltä, joka toteuttaa terveyskeskuksessa tehdyn hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet. – Asiakkaat ovat tyytyväisiä päästessään nopeasti hoitoon itselleen sopivana ajankohtana. Parhaimmillaan vastaanotto löytyy vieläpä läheltä kotia tai työpaikkaa, kertoo hammaslääkäri Carola Nyman-Pollesello.

Vaivattomasti vertaillen verkossa Yksityishammaslääkärin valinnassa asiakkaan apuna on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston verkkosivujen vertailulomake terveyskeskuksen hyväksymistä yksityislääkäreistä, heidän toimenpidehinnoistaan sekä hoitoajoista.

LPY 1/13

– Erityisesti nuoret ja työikäiset aikuiset käyttävät nettiä luontevasti sopivan hammaslääkärin ja vastaanoton valintaan sekä hintavertailuun. Myönteinen yllätys on ollut se, kuinka hyvin monet iäkkäämmätkin asiakkaat osaavat hyödyntää nettiä tähän tarkoitukseen, Carola NymanPollesello toteaa.

Hoitoon jo ennen akuuttia tarvetta Kiireellisten tapausten lisäksi apua on ollut saatavilla myös vähemmän akuutteihin vaivoihin, mikä on hyvä asia sekä hoidon lopputuloksen että asiakastyytyväisyyden kannalta. – Tietysti meille hammaslääkäreillekin on mielekästä ja palkitsevaa, että voimme tällä tavalla järjestää asiakkaille nopean hoitoon pääsyn. Palvelusetelin kattaman hoidon päätyttyä asiakas voi jatkaa yksityishammaslääkärin hoidossa tai palata terveyskeskuksen asiakkaaksi. – Moni asiakas toivoo löytävänsä hammaslääkärin, jonka puoleen voi kääntyä jatkossakin. Positiiviset palvelusetelikokemukset voivat tukea tällaisen omalääkärin löytymistä yksityiseltä sektorilta, Carola NymanPollesello arvioi.

Kysely: Työterveyspalveluiden hyödyt epäselviä yrittäjille Yrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyössä on parantamisen varaa. Peräti yli puolet työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen järjestäneistä yrityksistä kokee, että työterveyspalveluista ei ole hyötyä työkyvyn ylläpitämisessä ja sairauspoissaolojen ehkäisemisessä. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien jäsenyrityksillään teettämästä työterveyshuoltopalvelukyselystä. Kyselyn mukaan pienissä yrityksissä työterveyshuolto järjestetään huolestuttavan usein vain siksi, että laki niin velvoittaa. Suomen Yrittäjien lainopillisen asiamiehen Harri Hellsténin mukaan pienet yritykset ovat usein epätietoisia työterveyshuollon palveluista. – Työterveyshuollosta parhaimmillaan saatava hyöty on usein jäänyt pienyrityksille ja yrittäjille epäselväksi. Työpaikan lähtökohdista järjestetty vaikuttava työterveyshuolto on erinomainen työkyvyn tuki ja näkyy usein myös yrityksen tuloksessa. Kyselyn perusteella kuitenkin vahvistui käsitykseni siitä, ettei tällaista palvelua ole kaikkialla tarjolla eikä kaikilla työnantajilla ole edelleenkään riittävästi tietoa, jotta he osaisivat sellaista vaatia tai haluta, Harri Hellstén kertoo.

– Kun aito työterveysyhteistyö puolin ja toisin puuttuu, tulee palvelusta helposti vain ”sairausloma-automaatti”, Harri Hellstén toteaa.

Onko palvelujen saatavuudella merkitystä?

Voidaanko hoitojonot poistaa?

Miksi terveydenhoidon kulut aina vain kasvavat?

Miten palveluseteli toimii?

Lakisääteisestä pakosta kumppanuuteen Pk-yritysten työterveyshuollon kehittämisessä olennainen kysymys on, miten lakisääteinen pakko saadaan muutetuksi tavoitteelliseksi kumppanuudeksi. – Työterveyspalveluiden tuottajan pitää tuntea työpaikka, sen olosuhteet, ja päästä keskustelemaan johdon kanssa siitä, mitä tavoitteita yhteistyölle asetetaan ja kuinka usein niiden toteutumista seurataan, kertoo johtajalääkäri Anja Hallberg Diacor terveyspalvelut Oy:stä. Tehokkaan ja selkeästi yrittäjän tarpeisiin määritellyn työterveyshuollon tehtävänä on pitää yrityksen työntekijät hyvinvoivina ja poissa sairauslomilta. – Hankkiessaan työterveyspalveluita yrityksen on tärkeää määritellä omat tarpeensa ja sopia selkeästi etukäteen niiden tyydyttämisestä palveluntuottajan kanssa, Suomen Terveystalo Oy:n työterveyshuollon ylilääkäri Esa Asikainen toteaa.

Psst! Terveyspalvelualan syysseminaari järjestetään 28.–29. lokakuuta 2013 Majvikissa, Kirkkonummella. Seminaarin teemana on muun muassa asiakkaan valinnanmahdollisuuksien parantaminen.

Tarjoavatko yksityiset vaihtoehtoja? Saanko minä valita? Riittääkö hoitohenkilöstö? Voiko kunta vaikuttaa terveysmenoihin?

Miten saadaan rahat riittämään?

Terve tulevaisuus tehdään kunnissa www.tervekunta.fi

Sensori LPY palkittiin Vuoden toimialajärjestönä

Hyvän terveyden verkosto työterveyspalveluihin Uusi Hyvän terveyden verkosto mahdollistaa jatkossa entistä joustavammat työterveyspalvelut. Verkoston perustajajäsenet tulevat Suomen kasvukeskuksista, mutta verkostoa on tarkoitus edelleen laajentaa. TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Ingimage Kotimaiset työterveyspalveluyritykset tiivistävät yhteistyötään. Hyvän terveyden verkoston perustamissopimuksen allekirjoitti maaliskuun puolivälissä 13 suomalaista terveyspalvelualan yritystä. Uuden yhteistyöverkoston ensisijaisena tavoitteena on useilla eri paikkakunnilla toimivien asiakasyritysten palveleminen. Hyvän terveyden verkoston yrityksillä on useiden vuosien tai jopa vuosikymmenten kokemus työterveyspalveluiden tuottamisesta ja kehittämisestä. Nyt perustetun yhteistyöverkoston avulla tätä kokemusta on mahdollisuus jakaa. Verkoston yhtenä tavoitteena onkin nousta Suomen parhaaksi työterveyspalveluiden tuottajaksi.

Laajemmat markkinat Verkoston ansiosta näillä toimialueidensa vahvoilla terveydenhuollon palveluntuottajilla on jatkossa merkittävästi suuremmat toiminta-

edellytykset kuin aiemmin yksin toimiessaan. – Olemme verkostossa mukana erittäin positiivisella mielellä. Tällainen yhteistyöverkosto on erityisen iso juttu myös meille pääkaupunkiseudun ulkopuolisille toimijoille, toteaa hämeenlinnalaisen Linnan Klinikka Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kivinen. Hyvän terveyden verkosto palvelee työterveysasiakkaita valtakunnallisesti. Verkoston avulla asiakkailla on mahdollisuus hyödyntää eri paikkakuntien johtavia lääkärikeskuksia yhdellä sopimuksella. – Meillä on suuret odotukset yhteistyön suhteen. Hämeenlinnan alueella on runsaasti yrityksiä, joilla on toimipisteitä myös Hyvän terveyden verkoston muissa sopimuskaupungeissa. Verkoston avulla pystymme jatkossa tarjoamaan näiden yritysten kaikille toimipisteille työterveyspalveluita yhdellä sopimuksella, Seppo Kivinen kertaa verkoston asiakasyrityksille tuomia hyötyjä.

Aktiivinen toiminta yksityisen terveyspalvelualan puolestapuhujana toi Lääkäripalveluyritykset ry:lle Suomen Yrittäjien myöntämän Vuoden 2012 toimialajärjestö -palkinnon. – Lääkäripalveluyritykset ry on aktiivisesti osallistunut oman toimialansa palvelumarkkinoiden kehittämiseen. LPY on tuonut esille yritysten mahdollisuudet tehostaa julkisen sektorin järjestämää palvelutuotantoa. Toimialajärjestö on tehnyt hyvää yhteistyötä palkinnon myöntäneen keskusjärjestön kanssa, toteaa Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Kari Hiltunen. LPY on harjoittanut määrätietoista edunvalvontaa ja tuonut esille yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkityksen perinteisesti julkissektorivetoisella toimialalla. Erityistä kiitosta yhdistys sai aktiivisesta jäsen- ja sidosryhmäviestinnästä sekä osallistumisesta Suomen Yrittäjien valtakunnalliseen kuntavaalikampanjaan.

Jäsenille ”tiedottaminen

sekä oikean tiedon jakaminen päättäjille ja kansalaisille on erittäin tärkeää.” Vuodesta 2008 LPY:n jäsenenä olleen Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel.

Hyvän terveyden verkosto • Caritas Lääkärit Oy / Oulu • Diacor terveyspalvelut Oy / Uusimaa • Eloni Oy / Turku • Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy / Joensuu • Itä-Suomen Lääkäritalo Oy / Kuopio • Koskiklinikka / Tampere, Pirkanmaa • Kouvolan Lääkäriasema Ky / Kouvola

LPY 1/13

• Linnan Klinikka Oy / Hämeenlinna • Lääkäriasema Syke Oy / Lahti • Porin Lääkäritalo Oy / Pori • Promedi Oy / Vaasa • Seinäjoen Lääkäritalo / Seinäjoki • Visita Oy / Jyväskylä

Parhaat yrittäjäyhdistykset palkittiin Puheenjohtajien neuvottelupäivillä Helsingissä helmikuussa. LPY:n puolesta palkinnon vastaanotti yhdistyksen varapuheenjohtaja Kari Varkila.

Osuuskauppa työterveyspalveluiden tuottajaksi Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on tämän vuoden alusta tuottanut itse työterveyspalvelut omalle henkilöstölleen. Tähän ratkaisuun päädyttiin Joensuussa palveluntarjoajien määrän vähentyessä. Punnittavaksi tulivat vaihtoehdot ostaa palvelut ulkoa tai tuottaa ne itse. – Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on jo 1990-luvulla ollut osakkaana työnantajien yhteisessä työterveyshuollon palveluyrityksessä, joten sitä kautta tämä toteutustapa oli tuttu, kertoo perustetun Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Hätinen. Osuuskauppa työllistää Pohjois-Karjalassa 1100 henkilöä, mikä asettaa omat vaatimuksensa myös työterveyshuollon sujuvuudelle. Uuden toimintamallin sisäänajo on sujunut hyvin niin henkilöstön, laitteiden kuin tilojenkin osalta. Joustavaa toimintaa tukee sähköinen

ajanvaraus. – Sujuva alku on mahdollistanut sen, että muutamia sopimuksia työterveyspalveluiden tuottamisesta on tehty myös oman talon ulkopuolelle. Impulssi siihen tuli alueen pk-yrittäjiltä jo siinä vaiheessa, kun Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy:n perustamissuunnitelma julkistettiin.

Uusia toimintatapoja pioneerityönä Tuottamalla palvelut itse osuuskauppa varmistaa toiminnasta syntyvien tuottojen jäämisen omaan maakuntaan. Uusille toimialoille laajentaminen ei ole tyystin vierasta muissakaan maamme osuuskaupoissa, mutta työterveyspalveluiden toteuttamisessa juuri

tällä toimintamallilla pohjoiskarjalaiset ovat pioneereja. Toimitusjohtaja Hätisen mukaan lainsäädäntö edellyttää tiivistä yhteistyötä henkilöstöhallinnon kanssa, mikä PK Terveyden myötä toteutuu luontevasti. Samalla mahdollistuu nopea reagointi hoidon tarpeeseen painotuksen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä – Pyrimme luomaan uusia toimintatapoja työterveyshuollon kenttään, mitä edustaa muun muassa tiivis yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Konsultoivalla erikoislääkärillä on mahdollisuus keskustella asiakkaan tilanteesta työolosuhteet tuntevan työterveyshenkilöstön kanssa jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa, valottaa Kristiina Hätinen.

Tiesitkö, että...

1.1.2014

EU:n potilasdirektiivi tulee voimaan Suomessa.

PAIKALLISTA HOITOA.

AVAAMME 25.4.2013

Eloni on uusi, turkulainen lääkäriasema joka tuo kaupunkiin lisää palvelevaa omalääkäriajattelua. Tarjoamme erinomaiset puitteet lääkärintyön harjoittamiseen uusissa tiloissa Turun keskustassa. Täyden palvelun lääkäriasemallamme ovat edustettuna kaikki keskeiset erikoisalat sekä monipuoliset kuvantamis-, laboratorio- ja diagnostiikkapalvelut. Liity sinäkin joukkoomme. www.eloni.fi

Yliopistonkatu 20, 20100 Turku | Hansakortteli, 3. kerros | P. 02 4484 500 | info@eloni.fi | www.eloni.fi

Sensori

Ota eResepti haltuun eResepti tulee – oletko valmis?

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Ingimage

Mikä on eResepti? eResepti on sähköinen lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti potilastietojärjestelmään. Se tallennetaan keskitettyyn tietokantaan eli Reseptikeskukseen. Sähköiset lääkemääräykset säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta, jonka jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon. Asiakas voi noutaa lääkkeensä mistä tahansa apteekista.

Millä aikataululla eReseptin käyttöönotossa edetään? Apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo pääosin liittyneet eResepti-järjestelmään. Lainsäädäntö määrittelee, että yksityisten terveyspalvelutuottajien on otettava sähköinen lääkemääräys käyttöön maaliskuun 2014 loppuun mennessä.

Mitä toimenpiteitä eReseptin käyttöönotto edellyttää? Käyttöönotto edellyttää toimenpiteitä, jotka perustuvat auditointivaatimuksiin. Teknisiin vaatimuksiin sisältyy toimenpiteitä potilastietojärjestelmän ja tietoliikenteen sekä varmennepalveluiden ja -korttien suhteen. Toiminnalliset vaatimukset koskevat puolestaan muun muassa tietoturvaa ja tietosuojavastaavan tehtäviä. Merkittävää on uuden toimintamallin omaksuminen, oman toiminnanmuutoksen määrittäminen ja sen toteutus sekä eReseptin parissa työskentelevän henkilökunnan kouluttaminen.

Mitä etuja eReseptistä on? eResepti helpottaa potilaan asiointia apteekissa ja takaa, että tiedot ovat aina tallessa. eReseptien yhtenäinen tietokanta varmistaa sen, että kaikilla toimijoilla on lääkkeiden määräämisestä ja toimittamisesta yhtenäiset tiedot.

Mikä on eRespa?

Kohti eReseptiä • Käynnistä prosessi ja perehdy asiaan ajoissa • Suunnittele käyttöönotto • Valmistele käyttöönotto • Toteuta liittymisen toimenpiteet

LPY 1/13

eRespa on yksityisen sektorin eReseptin käyttöönottoa helpottamaan perustettu projekti. eRespa-hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä ja ammatinharjoittajia eResepti-järjestelmään liittymisessä sekä sähköisten lääkemääräysten käyttöönotossa. Projekti tarjoaa osallistujille oikea-aikaista tietoa siitä, mitä milloinkin pitää tehdä. Tarve tuelle eReseptin käyttöönotossa havaittiin Hammaslääkäriliiton ja Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsenistölleen tekemissä kartoituksissa. eRespa-hankkeen toteuttaa Hammaslääkäriliitto. LPY toimii sen kumppanina.

Asiantuntijana johtava konsultti Anja Mursu, Salivirta & Partners

PIDÄMME TALOUTESI Ä TERVEESSÄ OSSA TASAPAINOSSA Porvoon Lääkärikeskus mukana eRespassa Porvoon Lääkärikeskuksessa eReseptin kehittymistä on seurattu tiiviisti vuodesta 2010 lähtien. – Nyt tilanteen selkiytyessä myös motivaatio tekemiseen on kasvanut. Siirtymäaikataulu tuntuu tiukalta, joten aloitettua työtä on jatkettava määrätietoisesti, jotta aikataulussa pysytään, kuvailee IT-pääkäyttäjä Katja Kiviniemi Porvoon Lääkärikeskuksesta. Tukea muutosprosessiin Porvoon Lääkärikeskus hakee eRespasta. – Kaikki ulkopuolelta saatava apu helpottaa omaa työtämme. Katja Kiviniemen mukaan merkittävän haasteen aiheuttaa muun muassa tietojärjestelmien dokumentoinnin saattaminen auditointivaatimusten mukaiselle tasolle.

– Aluksi on arvioitava eReseptin toimintamallien sopivuus omiin prosesseihimme. Meille soveltuvat toimintamallit on jalkautettava niin henkilökunnalle kuin ammatinharjoittajillekin. – Siinä vaiheessa, kun kaikki reseptitiedot alkavat olla Reseptikeskuksessa katseltavissa, on asiakkaan kokonaislääkityksen seuraaminen huomattavasti helpompaa kuin nykyisin. Hoitava lääkäri ei näe ainoastaan, mitä lääkkeitä potilaalle on määrätty omassa toimipisteessä tai muualla, vaan myös lääkkeiden toimitustiedot, eli sen, onko asiakas hakenut lääkkeet apteekista. Asiakaspalvelun ja lääketurvallisuuden paraneminen motivoi tekemään työtä haastavan muutosprosessin hyväksi, Katja Kiviniemi toteaa.

Lukijatutkimus

– osallistu ja voita

LPY-lehti selvittää huhti–toukokuussa lukijoidensa mielipiteitä lehdestä. Haluamme lukijoiden palautteen avulla kehittää lehteämme edelleen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi Omron M6 -verenpainemittaria (ovh 130 euroa). Vastaaminen kestää muutaman minuutin – palautteesi on arvokas!

selyyn Osallistu ky .lpy.fi. w w w a s s e e osoitt

Tehokkaat ja joustavat ratkaisut Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät nennät luottotappioriskiä. Tarjoamme joustavat ja tehokkaat kaat ratkaisut liiketoimintasi parhaaksi. aksi. Palvelemme sinua ja asiakkaitasi asi ammattitaidolla. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää. ää.

www.svea.

09-4242 3080

Sote-uudistus – löytyykö oikea ratkaisu? Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistus on yksi maan hallituksen kärkihankkeista. Uudistus on edennyt kangerrellen. Hallitukselle tulee kiire sen toteuttamisessa.

TEKSTI Susanna Alanen ja Ismo Partanen KUVAT Dreamstime, FutureImageBank, Ingimage, IstockPhoto

eruspalveluministerin asettamat alueelliset selvitysmiehet esittivät maaliskuun puolivälissä 34:ään sotealueeseen perustuvaa palvelurakennetta. Vain kaksi päivää selvitysmiesten raportin luovuttamisen jälkeen maan hallitus linjasi kehysriihessään, että uudistuksen valmistelua jatketaan noin 20:een sote-alueeseen perustuvan rakenteen pohjalta. Lääkäriliiton mielestä selvitystyöryhmän esittämät 34 sote-aluetta sirpaloittavat erityisesti erikoissairaanhoidon. Esityksessä sirpaloitumista paikataan viidellä erityisvastuualueella (erva-alue), mutta tuovatko nekään ratkaisua, kysyy Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve. – Perusterveydenhuollon asema voidaan turvata vain toteuttamalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisen aito yhdistäminen, kommentoi selvitysmiesten raporttia Heikki Pälve.

Järjestämisvastuu yksiin käsiin Terveydenhuollon palvelujärjestelmä ei voi toimia tasapainoisesti, ellei järjestämisvastuu ole yksissä käsissä. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kertoi selvitysmiesten sote-ratkaisumallin tuovan parannuksen nykyiseen myös tältä osin. Hän

korosti tiedotustilaisuudessa, että järjestämisvastuun ja kantokyvyn täytyy olla riittävän suurilla hartioilla. Selvitysmiesten esitys ei selkeästi ottanut kantaa palveluiden tuottamiseen. Kansliapäällikkö Sillanaukeen mielestä julkinen sektori tulee jatkossakin olemaan pohja, jolle tuotanto rakentuu. Hän kuitenkin korostaa, että

Hyödyt irti yhteistyöstä Vääksyn Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Tiina Wangel näkee sote-uudistuksen mahdollisuutena, mikäli lähtökohtana pidetään sitä, että potilaat saavat parempaa hoitoa oikein ajoitettuna. – Uudistuksessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet kehittää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Haasteena on se, toteutuvatko teoria ja tavoitteet käytännössä kaikilla alueilla, Tiina Wangel pohtii. 13

”Uudistuksessa keskeistä on palveluiden

järjestämisvastuun eriyttäminen niiden tuotannosta.” esitetyssä ratkaisussa monituottajamalli tullaan hallitsemaan huomattavasti paremmin kuin nykyisessä mallissa.

Syntyykö sote-piireistä erillisiä saarekkeita? Valmistelutyössä esillä olleissa malleissa on vaarana, että sotepiireistä tulee muusta kunnallishallinnosta erillään olevia organisaatioita, ja ne alkavat elää omaa elämäänsä kuten nykyisten sairaanhoitopiirien kanssa on käynyt. Peruskunnille jää silloin vain maksajan rooli. – Vaikka sote-rakenneuudistus ei otakaan kantaa muuhun kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen, joudutaan ennemmin tai myöhemmin arvioimaan muidenkin ylikunnallisten tehtävien keskittämistä aluetasolle. Esitetyissä sote-piirimalleissa muut kansalaisten hyvinvointiin liittyvät ja kuntien järjestämisvastuulla olevat asiat eriytyvät sote-palveluista. Olisiko sen sijaan järkevää keskittää järjestämisvastuuta siten, että kaikki ylikunnallisia päätöksiä vaativat tehtävät olisivat yhden tahon vastuulla? Saataisiinko näin aikaan pitkälläkin aikavälillä kestävä ratkaisu, kysyy LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Paljon ratkaisemattomia asioita Sote-palvelurakenteen uudistamistyö on vielä pahasti kesken. Ratkaistavana on useita keskeisiä kysymyksiä: kuinka turvataan lähipalvelut, miten varmistetaan sote-alojen synergiahyötyjen toteutuminen, mikä on työnjako erva-alueen ja sote-piirin välillä, kuinka sote-piirejä ja erva-alueita ohjataan ja miten niiden rahoitus järjestetään. Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä soterakenneuudistuksen jatkotyössä pitää luoda edellytykset palvelumarkkinoiden kehittämiselle ja niiden järkevälle hyödyntämiselle. Palveluiden laatu, saatavuus ja vaikuttavuus paranevat, kun hyödynnetään palveluntuottajien välistä aitoa kilpailua. Lääkäriliiton Heikki Pälveen mukaan uudistuksen suurin haaste on toimivan erikoissairaanhoidon pelastaminen. Haaveena on samalla perusterveydenhuollon parantaminen. – Voisiko erityisvastuualueisiin perustuva sotepalveluiden järjestämismalli olla ratkaisu? Tällöin nykyiset erva-alueet toimisivat järjestäjinä ja niille annettaisiin myös

kokonaisrahoitus. Järjestäjä vastaisi asioista, mutta tuottajina voisivat toimia kaikki alueella nytkin olevat tuottajat. Tällöin yksittäisen pienenkin kunnan terveyskeskus voisi jatkaa ja sairaanhoitopiirejä ei tarvitsisi automaattisesti purkaa. Samalla voitaisiin lisätä hallitusti tuottajien määrää. Järjestäjä ja tuottaja olisi silloin aidosti erotettu ja potilaan asemaa vahvistettu, Heikki Pälve pohtii. Maaliskuun lopussa sote-palvelurakenteen uudistaminen oli sekavassa tilassa. – Saatetaankin tarvita selvitysmiehiä, jotka selvittävät sen, missä nyt ollaan, toteaa Heikki Pälve.

Lähteenä on käytetty Yle-uutisten välittämää uutismateriaalia selvitystyöryhmän raportin luovuttamistilaisuudesta sekä haastatteluja.

LPY:n odotukset sote-rakenneuudistukselle:

1. Siirrytään järjestelmäkeskeisyydestä potilaskeskeiseen ajatteluun. 2. Lisätään kansalaisten valinnanmahdollisuuksia terveyspalveluiden käyttämisessä. 3. Määritellään selkeästi julkisen sektorin järjestämisvastuu. 4. Eriytetään julkisella sektorilla palveluiden järjestämisvastuu niiden tuotannosta. 5. Otetaan käyttöön aito monituottajamalli niin,

että palveluntuottajien yhdenvertainen asema toteutuu.

• ortopedia • käsikirurgia • neurokirurgia • verisuonikirurgia • vatsaelinkirurgia • plastiikkakirurgia • lastenkirurgia • urologia • gynekologia • korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet • 70 kirurgia • 4 leikkaussalia • 11-paikkainen heräämö

KOSKISAIRAALA Koskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikoisaloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon. Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta.

KOSKISAIRAALA KOSKISAIRAALA Koskikeskus • 3. krs Hatanpään valtatie 1 • 33100 Tampere • puh. + 358 3 2506 506 • koskisairaala@koskiklinikka.fi • www.koskiklinikka.fi

Unelmana reilu kilpailu LPY:n esittämät parannukset kilpailulainsäädäntöön saavat Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimitusjohtajan Jouni Pohjosen vilpittömän kannatuksen. Hänen mielestään terveyspalvelualan markkinoilla vallitseva kilpailutilanne ei ole tällä hetkellä reilu eikä tasapuolinen. TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Kalevi Ketoluoto

htyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pohjosella on selvä näkemys siitä, miltä alan kilpailumarkkinoiden tulisi näyttää. – Oma haavekuvani on sellainen, jossa laboratorioalan markkinat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla olisivat kokonaisuudessaan kilpailtuja. Tämän lisäksi rohkenen vielä toivoa kaikkien toimijoiden pelaavan samoilla säännöillä. Espoolainen, 50-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri tietää, mistä puhuu. – Suurimman osan työurastani olen saanut toimia mielenkiintoisissa johtamis- ja kehittämistehtävissä, aiemmin muun muassa Instrumentariumissa ja Oriolassa. Jouni Pohjosen nykyinen pesti Medixin toimitusjohtajana alkoi vuonna 2009. – Vaikka terveydenhuoltoala oli minulle jo ennestään tuttu, sain tämän tehtävän myötä mahdollisuuden tarkastella terveydenhuoltoa jälleen uudesta näkökulmasta, tukipalveluita tarjoavan palveluyrityksen vetäjänä.

Alalla haasteelliset ajat Laboratorioalan haasteet ovat samankaltaisia kuin muutenkin terveyspalvelualalla: vanheneva väestö, lisääntyvät palvelutarpeet ja niistä johtuvat terveydenhuollon rahoituksen haasteet tarkoittavat käytännössä ainaista hintapainetta ja tarvetta jatkuvalle toiminnan tehostamiselle. – Julkisella sektorilla laboratoriotoimintaa on tehostettu keskittämällä tutkimuksia mahdollisuuksien mukaan erityisvastuualueiden eli erva-alueiden keskuslaboratorioihin, jotka puolestaan toimivat liikelaitoksina tai yhtiöinä. Näiden laboratorioiden kokoa on kasvatettu liiketoimintakaupoilla, joissa sairaanhoitopiiri on tullut yhtiön tai yhtymän omistajaksi luovuttaen osakkuutensa vastineeksi liiketoimintansa eli laboratorionsa koneet, laitteet ja henkilökunnan. Samalla sairaanhoitopiirit tekevät pitkäaikaisen sopimuksen palveluiden hankinnasta kyseiseltä yhtiöltä tai yhtymältä, Jouni Pohjonen kertoo.

On äärimmäisen tärkeää, ”että kilpailu on rehtiä ja sen

säännöt ovat kaikille samat.”

vääristää moni asia. Julkisen sektorin laboratorioilla on muun muassa erilaisesta verokohtelusta johtuvia kustannusetuja. – On vaikea kuvitella julkisomisteisten laboratorioiden ajautuvan konkurssiin taloudellisista syistä. Mahdollinen tappio katettaneen aina omistajien toimesta. Lisäksi tasainen tutkimusvolyymi on taattu omalta erva-alueelta ilman kilpailua. Vallitseva tulkinta on, että julkisen sektorin laboratorio voi myydä noin kymmenen prosenttia tuotannostaan ulkopuolisille asiakkaille ilman, että laboratorion omistavan sairaanhoitopiirin tarvitsee avata omia hankintojaan avoimelle kilpailulle. Suomen suurimman kunnallisen laboratorioliikelaitoksen kymmenen prosenttia vastaa puolta Medixin liikevaihdosta, Jouni Pohjonen toteaa.

Kilpailuneutraliteetin puolesta Laboratoriomarkkinoiden kilpailuolosuhteita läheltä seuraavan Jouni Pohjosen esittämä toive reilusta kilpailusta ei tunnu liikaa pyydetyltä. – Kilpailu on aina hyväksi. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että kilpailu on rehtiä ja sen säännöt ovat kaikille samat. Medixin toimitusjohtajan mielestä LPY:n tavoitteet kilpailuneutraliteetin toteuttamiseksi ovat hyviä. – Menestyäkseen reilussa kilpailussa laboratoriopalveluyrityksen pitää pystyä paitsi erittäin tehokkaaseen toimintaan myös erinomaiseen laatuun, toimitusaikaan, toimituskykyyn ja asiakaspalveluun. Ulkopuolisella tutkimuslaitoksella viime kesänä teettämämme asiakastyytyväisyystutkimus vahvisti, että asiakkaamme pitävät kyseisiä osa-alueita Medixin erityisinä vahvuuksina.

Vääristynyttä kilpailua Kilpailutilanne on toimitusjohtaja Jouni Pohjosen mielestä vääristynyt – ja kilpailun kannalta hyvin epäreilu. Laboratorioalan markkinoista yli 85 prosenttia on julkisen sektorin omistamilla toimijoilla. Keskittäminen on johtanut siihen, että yli 95 prosenttia julkisen sektorin laboratorioiden tarvitsemista tutkimuksista tehdään erva-alueiden omissa laboratorioissa. – Vain pieni murto-osa tutkimuksista päätyy julkisiin kilpailutuksiin ja niiden kautta tehtäväksi oman erva-alueen ulkopuolelle joko julkisen sektorin muihin laboratorioihin tai yksityisen sektorin keskuslaboratorioihin. Tämä ei kuitenkaan ole vielä koko totuus. Sen lisäksi, että julkisen sektorin yhtiöillä ja yhtymillä on valta-asema edellä mainitulla tavalla, osallistuvat ne lisäksi jatkuvasti aktiivisesti muiden erva-alueiden tarjouskilpailuihin sekä myös niin sanotuille avoimille markkinoille. Tällöin kilpailutilannetta

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy • johtava, suomalainen yksityisomistuksessa oleva keskuslaboratorio • omistajina suomalaisia terveydenhuollon tutkimusta tekeviä säätiöitä ja terveydenhuollon toimijoita. Tulos jaetaan osinkoina suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen. • akkreditoitu laboratoriotuotanto Suomessa • liikevaihto noin 27,7 miljoonaa euroa • toimitusjohtaja Jouni Pohjonen 17

EU:n potilasdirektiivi

parantaa palveluiden saatavuutta? EU:n potilasdirektiivin tavoitteena on edistää potilaiden vapaata liikkuvuutta ja valinnanvapautta sekä parantaa terveyspalveluiden saatavuutta ja tehostaa niiden tuotantoa. Tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Suomessa direktiivin voimaansaattaminen on haasteellinen tehtävä, koska julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien terveyspalveluiden rahoittaminen tapahtuvat eri tavalla kuin muualla Euroopassa.

TEKSTI Ismo Partanen ja Susanna Kallama KUVITUS Julia Hannula

otilasdirektiiviä on sovellettava kaikkeen terveydenhuoltoon riippumatta järjestäjästä, tuottajasta tai rahoittajasta. Potilasdirektiivin täytäntöönpanossa on löydettävä hoitojen kustannusten korvausmalli, joka toteuttaa direktiivin hyvät tavoitteet eikä keinotekoisesti kannusta potilaita tai palveluntuottajia hakeutumaan ulkomaille.

Direktiivin täytäntöönpanon valmistelussa on ollut esillä neljä vaihtoehtoista kustannusten korvausmallia. Näiden lisäksi Lääkäripalveluyritykset ry on nostanut keskusteluun ja arvioitavaksi kaksi uutta vaihtoehtoista mallia: palvelusetelimallin sekä ns. mukautetun sairausvakuutusmallin.

Vaiht o

ehtoi

Omavastuuosuusmalli • EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korvataan samalla tavalla kuin kotimaassa julkisella sektorilla annetussa hoidossa. Potilas maksaa saman asiakasmaksun, jonka hän maksaisi kotimaassa julkisessa terveydenhuollossa. Loput eli pääosan hoidon kustannuksista maksaa viime kädessä potilaan kotikunta. • Sillä ei ole merkitystä, tuottaako palvelun Suomen ulkopuolella kyseisen maan julkinen sektori vai siellä toimiva yksityinen palveluntuottaja. • On arvioitu, että mallin käyttöönotto lisää kuntien terveyskustannuksia yli 100 miljoonalla eurolla • Kustannukset kasvavat, koska hyvä korvaustaso kannustaa suomalaisia hakemaan EU- ja ETA-alueilta erityisesti päiväkirurgisia terveyspalveluita sekä hammashoitoja. Siis hoitoja, joissa julkisella sektorilla on jonoja ja joista kotimaassa yksityisellä sektorilla saatava sairausvakuutuskorvaus on pieni. • Suomessa annetusta yksityisestä terveyspalvelusta potilas saa edelleen sairausvakuutuslain mukaisen sairaanhoitokorvauksen.

Plussat ja miinukset: Potilasdirektiivin tavoite vapaasta liikkuvuudesta EU:n sisämarkkinoilla toteutuu. Kannustaisi suomalaisia hakeutumaan hoitoon kotimaan ulkopuolelle EU-/ ETA-alueelle, erityisesti lähialueille. Lasku ulkomailla annetusta hoidosta lankeaisi kuitenkin kotikunnan maksettavaksi. Lisää kansalaisten eriarvoisuutta. Mallista hyötyisivät vain ne potilaat, joilla on ulkomaille hoitoon hakeutumiseen tarvittavat valmiudet – kielitaitoa, kykyä hankkia tietoa ulkomaisesta hoidosta, halukkuutta ja osaamista matkustaa sekä varaa maksaa itse hoito etukäteen. Syrjii kotimaista palvelutuotantoa. Ulkomailla ostettua terveydenhuoltoa tuetaan kotimaassa tuotettua enemmän. Todennäköisesti terveysalan palvelutuotantoa ja osaamista siirtyisi pois Suomesta maamme lähialueille. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat. Kuntien vaikutusmahdollisuudet menokehitykseen pienenevät.

Sairausvakuutusmalli (sava-malli) • EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korvataan sairausvakuutuslain mukaisina sairaanhoitokorvauksina. • Ulkomailla annetusta hoidosta maksettaisiin potilaalle alhaisempi korvaus kuin Suomen julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta, jonka potilas saa asiakasmaksulla.

set ku

stann u

sten k o

rvaus

mallit

Hoitosuhteeseen sidottu sekamalli • EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korvataan samalla tavalla kuin kotimaassa julkisella sektorilla annetussa hoidossa. • Korvauksen edellytyksenä on, että potilaalla on hoitosuhde Suomessa julkisessa terveydenhuollossa. • Muodostaa saman kannusteongelman kuin omavastuuosuusmalli. • Suomessa annetusta yksityisestä terveyspalvelusta potilas saa edelleen sairausvakuutuslain mukaisesti sairaanhoitokorvauksen.

Plussat ja miinukset: Julkinen terveydenhuolto tulisi etukäteen tietoiseksi potilaan aikeista hakeutua hoitoon ulkomaille ja pystyisi siten arvioimaan kustannuksia, joita sen maksettavaksi tulee. Lisäisi merkittävästi hallinnollista työtä julkisessa terveydenhuollossa. Kannustaisi suomalaisia hakeutumaan hoitoon kotimaan ulkopuolelle EU-/ETA-alueelle, erityisesti lähialueille. Saattaa lisätä erikoissairaanhoitoon tehtyjen lähetteiden määrää merkittävästi. Kuntien terveydenhuollon menot lisääntyisivät: arvio 70–100 miljoonaa euroa Syrjii kotimaista palvelutuotantoa. Ulkomailla tuotettua terveydenhuoltoa tuetaan kotimaassa tuotettua enemmän. Terveysalan palvelutuotantoa ja osaamista siirtyisi mahdollisesti pois Suomesta maamme lähialueille.

Ennakkolupaan sidottu sekamalli • EU-/ETA-alueelle hoitoon hakeutuvan suomalaisen kustannukset korvataan samalla tavalla kuin kotimaassa julkisella sektorilla annetussa hoidossa. • Korvauksen edellytyksenä on, että potilaalle on myönnetty direktiivin mukainen ennakkolupa. • Jos ennakkolupaa ei myönnetä, hoito korvataan sairausvakuutuslain mukaisina sairaanhoitokorvauksina.

Plussat ja miinukset: Plussat ja miinukset: Ei merkittäviä vaikutuksia ulkomailla annetun hoidon määrään tai korvausmenoihin. Ei vaikuttaisi kuntien kustannuksiin. Kohtelee yhdenvertaisesti Suomessa toimivia yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajia ja ulkomailla toimivia terveydenhuollon palveluntuottajia. Molempien antamasta hoidosta potilaalla olisi oikeus saada sairausvakuutuslain mukainen korvaus. Voitaisiin alhaisen korvaustason vuoksi katsoa rajoittavan potilaiden vapaata liikkuvuutta ja palveluiden tarjontaa sisämarkkinoilla. On mahdollista, että Suomi velvoitettaisiin muuttamaan rajoittavaa korvauskäytäntöään potilaan edun mukaiseksi.

Jos lupaehdot ovat tiukat, ei ulkomailta haettavien hoitojen määrä lisäänny merkittävästi. Julkinen terveydenhuolto tulisi tietoiseksi potilaan aikeista hakeutua hoitoon ulkomaille etukäteen ja saisi näin myös tietoa kustannuksista, joita sen maksettavaksi tulee. Sisältää ennakkoluvan saaneiden osalta saman kannusteongelman kuin omavastuuosuusmalli: ulkomailla annettu hoito korvataan paremmin kuin kotimaassa yksityiseltä hankittu. Ennakkolupaan perustuvan mallin voitaisiin katsoa rajoittavan potilaiden vapaata liikkuvuutta ja palveluiden tarjontaa. On mahdollista, että Suomi velvoitettaisiin muuttamaan ennakkolupamenettelyä ja/ tai rajoittavaa korvauskäytäntöään potilaan edun mukaiseksi.

Suomessa on otettava ”käyttöön kustannusten

korvausmalli, joka toteuttaa direktiivin tavoitteet ja kohtelee palveluntuottajia tasapuolisesti. ”

Palveluseteleistäkö ratkaisu? LPY esitti lausuntokierroksen aikana kahta vaihtoehtoista kustannusten korvausmallia:

Palvelusetelimalli

Mukautettu sairausvakuutusmalli (mukautettu sava-malli)

• Säädetään lailla kunnille ja kuntayhtymille velvollisuus tarjota potilaalle aina yhtenä vaihtoehtona palveluseteli silloin, kun hänellä on lääketieteellisin perustein todettu hoidon tarve. • Velvoite palvelusetelin tarjoamiseen koskee erikoissairaanhoidon palveluita ja vaativia hammashoitoja eli hoitoja, joissa on syntymässä kannuste hakeutua hoitoon ulkomaille direktiivin mahdollistamalla tavalla. • Palvelusetelin arvo päätetään kansallisella tasolla sellaiseksi, että potilaalle jää maksettavaksi nykyinen julkisen sektorin omavastuu kuten omavastuuosuusmallissa.

• Määritellään palvelut, joiden kysyntää arvellaan siirtyvän ulkomaille: • palvelut, joissa julkisen sektorin tuottaman palvelun asiakasmaksun ja yksityisellä sektorilla tuotetusta palvelusta sava-korvauksen jälkeen potilaan maksettavaksi jäävän omavastuun ero on suuri • palvelut, joihin julkisella sektorilla joutuu jonottamaan, esimerkiksi hammashuolto, jotkin leikkaukset ja kuvantamispalvelut. • Korotetaan näiden palveluiden sairausvakuutuskorvausta eli sava-korvausta merkittävästi. • Maksetaan suomalaisten EU-/ETA-alueelta ja kotimaasta yksityisiltä palveluntuottajilta hankkimista palveluista sama sava-korvaus ja potilas maksaa omavastuuosuuden.

Plussat ja miinukset: Potilaan valinnanvapaus lisääntyy. Hän päättää, käyttääkö • julkisen sektorin järjestämää palvelua, jonka kunta/ kuntayhtymä itse tuottaa tai hankkii ostopalveluna • valitseeko hän palvelusetelin ja hakeutuu hoitoon Suomessa yksityiselle sektorille tai hoitoon julkiselle tai yksityiselle sektorille muussa EU-/ETA-maassa Voidaan ottaa käyttöön myös tapauksissa, joissa potilas hakeutuu hoitoon kotikuntansa tai -alueensa ulkopuolelle julkiselle sektorille. Voidaan siten käyttää myös vuoden 2014 alussa voimaan tulevan terveydenhuoltolain mukaisen valinnanvapauden toteuttamisessa. Täyttää EU:n potilasdirektiivin tavoitteet. Kohtelee palveluntuottajia tasapuolisesti. Tukee suomalaista työtä. On julkisen talouden näkökulmasta realistinen toteuttaa.

LPY 1/13

Plussat ja miinukset: Takaa potilaalle nykyistä paremman vapauden valita hoitopaikan Asettaa kotimaisen palvelutuotannon tasa-arvoisempaan asemaan kuin omavastuuosuusmalli ja sekamallit. On yhteiskunnalle kustannustehokas vaihtoehto. Vähentää julkisen sektorin kuormitusta ja jonoja. Saattaa lisätä yksityiselle sektorille hoitoon hakeutuvien määrää. Sava-korvausten korotuksiin tarvitaan lisää rahoitusta noin 50–100 miljoonaa euroa.

Mikä EU:n potilasdirektiivi? Tavoitteena on selkeyttää potilaiden oikeuksia tilanteissa, joissa nämä hakeutuvat hoitoon toiseen EU-/ETA-maahan. • Edistää potilaiden vapaata liikkuvuutta ja valinnanvapautta. • Vahvistaa EU:n sisämarkkinavapauksia erityisesti terveydenhuoltopalveluiden tarjoamisen vapauden osalta. • Potilasdirektiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö tulee Suomessa voimaan 1.1.2014

Terveydenhuollon organisaatio, Etsitkö työterveyshuoltoon tai fysioterapiahoidon ja kuntoutuksen jatkoksi hyvää yhteistyökumppania, jolla on valtakunnallinen palveluverkosto? Suomalais Suomalaisten fysioterapiayritysten muodostamaan Fysi Partners -verkostoon kuuluu yli 160 tasokasta fysioterapia- ja kuntoutusalan yritystä eri puolelta Suomea. Yrityksillä on AVI:n toimilupa ja yhteensä noin 700 fysioterapeuttia palveluksessaan. Päätoimipaikat löytyvät osoitteesta www.fysipartners../Toimipaikat Osalla yyrityksistä on useampia toimipaikkoja.

Potilasdirektiivin ”tavoitteena on parantaa

palveluiden saatavuutta, potilaan oikeusturvaa ja potilasturvallisuutta sekä lisätä valinnanmahdollisuuksia ja tehostaa palvelutuotantoa kilpailua hyödyntämällä. ” Hallitus valitsi sava-mallin Valtioneuvosto päätyi maaliskuun kehysriihessä esittämään potilasdirektiiviin liittyväksi kustannusten korvausmalliksi nykyistä sava-mallia. Tämä ei tuo muutosta korvauksiin eikä asiakkaan asemaan. Sava-malli ei täytä direktiivin tavoitteita palveluiden saatavuuden parantamiseksi.

LPY:n esitykset korvausmalleiksi: 1. Palvelusetelimalli 2. Mukautettu sairausvakuutusmalli 3. Puhdas sairausvakuutusmalli

Ota yhteyttä ja kysy lisää! Fysi Partners Finland Oy on valtakunnallinen verkostoyritys, jolta voit ostaa laadukkaat fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut keskitetysti ”yhdellä laskulla” valitsemiltasi paikkakunnilta tai koko maasta – sopimuksen mukaan. Aino Sainio, toimitusjohtaja puh. +358 400 784515 aino.sainio@fysipartners..

Fysi Partners Finland Oy Nuijamiestentie 5 B 00400 Helsinki www.fysipartners..

sten u n n aras? ta p s i u s k ä Mikä n mielest mykseen ysy lli o k a p m u s l l u korva amassa ga w.lpy.fi. asta uilla ww Käy v siv

Sote-uudistuksen tavoitteissa on viilaamista Suomessa tehdään vuosittain noin 22 miljoonaa lääkärikäyntiä, joista kolmannes yksityisellä sektorilla ja loput kaksi kolmasosaa julkisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Julkisen vallan on perustuslain mukaan taattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, ja yksityiset palvelut ovat osa tätä takausta. Esimerkiksi valtaosa lakisääteisestä työterveyshuollosta on yksityistä, ja lainsäädäntö tukee potilaiden valinnanvapautta ja hoitoonpääsyä Kela-korvauksilla. Näin pidetään huoli siitä, ettei julkisen terveydenhuoltojärjestelmän kantokyky mene tukkoon ja etteivät julkiset kustannukset nouse enempää.

Osa yksityisen terveyspalvelun valinneista kokee myös, että heidän on pakko hankkia palvelut yksityissektorilta, koska hoitoonpääsy julkisiin palveluihin on ollut takkuista. Tätä ongelmaa korjaamaan hallitus valmistelee julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta.

äänestää ”Potilasjaloillaan, ja

Sote-uudistuksen

valinnanvapauden suurin merkitys on tuottajien pysyminen varpaillaan.

keskeisimpänä kysymyksenä on julkisten terveyspalveluiden järjestäjän koko. Tällä hetkellä suomalaisessa terveyspalvelukentässä suurimpia ovat yli puolen miljoonan asukkaan ja pienimpiä muutaman tuhannen asukkaan toimijat. Palveluiden saatavuus, laatu tai hinta eivät meillä ole yhteydessä järjestäjän kokoon. Silti sote-palveluiden järjestäjien kokoa halutaan suurentaa. Miksi?

Ensinnäkin sote-palveluiden järjestäminen on meillä määritetty kuntien tehtäväksi. Sote-palveluiden uudistus on siis vahvasti kytköksissä kuntauudistukseen. Harvaanasuttujen ja muuttotappiollisten – lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen – kuntien kokoa halutaan suurentaa, jotta palvelurakennetta voitaisiin muokata kuntien kantokyvyn mukaiseksi, eli keskittää

toimintoja. Toiseksi, meillä terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen ovat käytännössä sama asia. Hoidon saatavuudessa on nykyjärjestelmässä vakavia ongelmia, ja tuottajan kokoa suurentamalla uskotaan tuottavuuden paranevan.

Muualla Euroopassa järjestäjän koon suurentaminen on kuitenkin ollut eri asia kuin tuottajan koon suurentaminen. Järjestäjä on käytännössä vakuuttaja, kuten Saksan sairauskassat tai Ruotsin maakäräjät. Laadun, saatavuuden ja hinnoittelun vahtiminen on järjestäjän tehtävä julkisen vallan antamien puitteiden mukaisesti. Palvelut tuottaa erillinen tuottajakoneisto, jonka koko vaihtelee yksittäisestä ammatinharjoittajalääkäristä yliopistosairaalaan.

Vakuutettu – siis potilas – on järjestelmässä halutessaan myös valitsijan asemassa. Potilas äänestää jaloillaan, ja valinnanvapauden suurin merkitys on tuottajien pysyminen varpaillaan. Niiden täytyy tuottaa sitä, mitä kansalainen tarvitsee: hoidon saatavuutta ja laatua.

Suomessa ollaan sote-uudistuksen tavoiteasetannassa alkutekijöissä vaatimalla tuottajien yhdistymisiä. Haasteita ovat potilaan vapaa liikkuvuus sekä tuottavuuden ja hoidon saatavuuden parantaminen. Pelkkä järjestäjä-tuottajan koko ei näitä kysymyksiä ratkaise.

Juha Tuominen Kirjoittaja on dosentti ja Terveystalo Oy:n johtava ylilääkäri

Liikehdintää jonoissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää tietoa julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsystä. Viime vuoden lopulla kootut tiedot kertovat, että yhä jonotetaan. Perusterveydenhuollossa nopeasti hoitoon päässeiden osuus pieneni ja pidempään odottavien osuus kasvoi. Suun terveydenhuollossa tilanne parani, ja myös sairaanhoitopiireissä hoitoon pääsyn tilanne kohentui loppuvuotta kohti.

28 % 19 % Lokakuu

Maaliskuu

Kiireetön aika terveyskeskuslääkärille alle kahdessa viikossa

Prosenttiluku kuvaa osuutta väestöstä, joka asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli neljä viikkoa: Lokakuu

24 % 18 %

1 2 3 4 24

LPY 1/13

ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA ALUEELLISIA EROJA

37 % 25 % Lokakuu

Maaliskuu

Terveyskeskukset, joissa vähintään viikoittain vaikeuksia antaa kiireetön aika lääkärille

Maaliskuu

PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA VAIHTELUA

TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVITUS Julia Hannula

Vuoden 2012 lopussa

noin

87 000

henkilöä

odotti pääsyä ensimmäiselle vastaanottokäynnille sairaanhoitopiirien sairaaloihin.

Elokuussa 2012 ensimmäistä käyntiä yli kolme kuukautta odottaneita oli

14 000 5 000

lähes

(16 %)

Joulukuun lopussa ensimmäistä käyntiä yli kolme kuukautta odottaneita oli

noin

(6 %)

Vuoden 2012 lopussa

noin

65 000 900

henkilöä

odotti jatkohoitoon pääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin.

Heistä noin oli ollut jonossa yli puoli vuotta. Jatkohoitoon jonottaneiden lukumäärä oli pienentynyt elokuun lopusta vajaalla 700:lla.

ACUTE Palvelusetelit purivat jonoihin Jyväskylässä välttää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kesäkuussa määräämä 500 000 euron uhkasakko. Joulukuussa 2011 jonotusaika kiireettömään hammashoitoon oli Jyväskylässä vielä noin puolitoista vuotta. Kesäkuussa 2012 jonotusaika oli saatu puolitettua yhdeksään kuukauteen ja viime vuodenvaihteeseen mennessä jono lyhentyi lain määräämään alle kuuteen kuukauteen.

Toiminnanohjausta •

lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaan jjaa kuntoutukseen

Suun terveydenhuollossa yli kolme kuukautta hoitoon pääsyä odottaneita Maaliskuu

Lokakuu

29 500 20 700 MUUTOS PAREMPAAN

30 %

Yli puoli vuotta hoitoon pääsyä odottaneita Maaliskuu

Lokakuu

12 000 7 200 MUUTOS PAREMPAAN

40 %

Osuus väestöstä, joka asui alueella, jolla suun terveydenhuoltoon pääsi puolessa vuodessa

77 % 84 %

Lähde: www.thl.fi

Lokakuu

Maaliskuu

SUUN TERVEYDENHUOLTOON HELPOTUSTA

Jyväskylässä suun terveydenhuollossa aikuisten kiireettömän hoidon jonoa on saatu purettua. Toivottuun tulokseen on päästy hyödyntämällä muun muassa joustavia työaikoja sekä palveluseteliä, jolla asiakas on voinut hakeutua hoitoon yksityiselle sektorille. Kaupungin mukaan kiireettömään hoitoon saa nyt ajan hoidontarpeen arvion perusteella alle kuudessa kuukaudessa. Näin on voitu

www.acute.fi

Sensori Terveysolohuone Turun keskustaan Eloni on uusi täyden palvelun lääkäriasema Turun keskustassa. Vastaanotot paikalliseen terveysolohuoneeseen aukeavat 25. huhtikuuta. Terveyspalveluita yksityisesti tuottavan Elonin palvelutarjontaan kuuluvat työterveys-, yleis- ja erikoislääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten vastaanotot. Eloni on perheyritys, jota johtavat sen perustajat, työterveyshuollon erikoislääkäri Minna Talvio ja toimitusjohtaja Timo Talvio. – Eloni tarjoaa kaupunkilaisille pitkäaikaisia, henkilökohtaisia lääkärisuhteita ja tuo Turkuun uusia palveluita terveyden hoitamiseen ja ylläpitämiseen. Tarjoamme kotimaisia ja paikallisia työterveyspalveluita, kertoo Elonin johtava lääkäri Minna Talvio. Elonin arvoissa korostuvat osaaminen, ennakointi ja laadukas palvelu. Terveysolohuone-nimityksellä halutaan tuoda palvelut lähemmäs ihmistä ja kodikkaasti, vankkaa ammattilaisuutta unohtamatta. – Elonissa pääsemme toteuttamaan sitä ideologiaa, joka meillä on lääkäritoiminnan ja työterveyspalveluiden kehittämisestä. Paikallisuus antaa meille mahdollisuuden päästä lähelle asiakasta ja kehittää palveluita asiakkaiden tarpeisiin. Toimitusjohtaja Timo Talvion mukaan tavoitteena on nousta merkittäväksi alueelliseksi terveyspalveluiden tarjoajaksi sekä yksityis- että työterveyshuollon asiakkaille. − Tavoittelemme muutaman vuoden sisällä noin kymmenen prosentin markkinaosuutta alueen työterveyshuollossa, mikä tarkoittaa käytännössä työterveyspalveluiden tuottamista noin 10 000 työntekijälle Turun talousalueella. Tämän kokoluokan yksikössä toiminta on joustavaa, sekä asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyys on parhaimmillaan, Timo Talvio toteaa.

Eloni pähkinänkuoressa Eloni haluaa olla työterveys- ja työhyvinvointipalveluiden tuottajana yritysten aktiivinen yhteistyökumppani. Eloni tarjoaa uudenlaisia terveyspalveluita, jotka rakentuvat elämänkaariajattelulle. • sijaitsee Turun Hansakorttelissa • omistajat Minna ja Timo Talvio • henkilökuntaa alkuvaiheessa 30 • lääkärit ja henkilökunta ovat kokeneita terveydenhuollon osaajia • motto: Pidämme huolta. www.eloni.fi

LPY 1/13

Timo ja Minna Talvion perustama lääkäriasema Eloni tuo monipuoliset terveyspalvelut lähemmäs ihmistä.

Diacor terveyspalvelut Koskiklinikan osakkaaksi Helmikuussa toteutetulla omistajajärjestelyllä Diacor terveyspalvelut Oy:stä tuli tamperelaisen Koskiklinikkana tunnetun Tampereen Lääkärikeskus Oy:n vähemmistöomistaja. Diacor omistaa nyt 15 prosenttia Koskiklinikan osakkeista. – Koskiklinikan kaupan myötä työterveyden valtakunnallinen palvelutarjontamme astuu askeleen eteenpäin. Kotimaisuudelle on terveyspalvelualalla nyt kysyntää, Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen toteaa. Diacor terveyspalvelut Oy on Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön omistama yritys, jolla on pääkaupunkiseudulla 13 lääkäriasemaa sekä päiväkirurginen sairaala. Diacorissa toimii noin 600 lääkäriä ja muuta terveysalan asiantuntijaa. Diacorin suurin liiketoiminta-alue on

työterveys, joka edustaa noin 50 prosenttia koko yrityksen liikevaihdosta. – Yhteistyön hyödyt ovat varsin konkreettisia. Diacorin Palvelumme työpaikoille -konsepti on näyttänyt muille suuntaa työterveyspalveluiden kehittämisessä. Diacor vastaa lähes 140 000 henkilön työterveydestä ja lähes kaikilla suurimmilla asiakkailla on toimintaa myös Tampereella, Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila toteaa osakekaupan synergiaeduista. Koskiklinikka on suuri tamperelainen terveyspalvelualan yritys. Se tarjoaa yleis- ja erikoislääkäreiden palveluita. Yrityksellä on oma magneettitutkimuslaitteisto ja sairaala. Koskiklinikka on toimialueellaan myös merkittävä työterveyspalveluiden tuottaja.

Smartum palveluseteli Sähköinen ja helppokäyttöinen ratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen

Omasairaala tähtää hoitoketjun lyhentämiseen Suomen ensimmäinen vakuutusyhtiön kokonaan omistama yksityissairaala, Omasairaala Oy, avasi ovensa tämän vuoden alussa Helsingissä. Pohjola Vakuutus Oy:n sairaalassa tuloksia mitataan asiakastyytyväisyydellä ja hoitoketjun pituudella. Toiminnan ytimenä on asiakkaan ensiluokkainen palvelu. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa oikean hoidon aloittamista mahdollisimman nopeasti. Näin esimerkiksi tapaturmien aiheuttamat työstä poissaolot saadaan lyhyemmiksi. Oma-

sairaalassa hoidetaan tuki- ja liikuntaelinten vammoja päiväkirurgiana. Tyypillisiä hoidettavia vammoja ovat esimerkiksi urheiluvammat sekä talviaikaan liukastumisen aiheuttamat ranne- ja polvivammat. – Potilaamme pääsevät heti erikoislääkärin vastaanotolle ja siitä suoraan tarvittaviin tutkimuksiin, kuten röntgeniin tai magneettikuvaukseen. Usein pystymme järjestämään leikkauksen jopa samalle viikolle, kertoo Omasairaalan toimitusjohtaja Harri Aho.

www.palveluseteli.ﬁ

Sensori Pirkanmaalta kansainvälisille kuntoutusmarkkinoille

Premius tarjoaa asiakaslähtöistä ja palvelevaa kuntoutusta Pirkanmaalla.

Premius Oy syntyi vuonna 2010 Pirta Saarenkylän siirryttyä kaupalliselta alalta äitinsä, pitkän linjan neurologisen fysioterapian erikoisosaajan Pirjetta Taskisen avuksi viemään kuntoutuksen toimialaa uudella tavalla eteenpäin. Yrityksen palvelupalettia laajennettiin neurologisen fysioterapian lisäksi tuki- ja liikuntaelinfysioterapiaan, leikkausten jälkeiseen kuntoutukseen sekä työhyvinvoinnin palveluihin. – Melkoisen vauhdikasta tämä alku on ollut, toteaa hallintojohtaja Pirta Saarenkylä viitaten yrityksen hurjaan kasvutahtiin. Tampereen avoklinikan lisäksi yrityksellä on Kangasalan Pikonlinnassa avoklinikka ja uusi ympärivuorokautista hoitoa tarjoava kuntoutusosasto. Toimitilat ovat huippuluokkaa. Varsinaista kilpailuetua tuo kuitenkin laadukas palvelu ja sen suunnittelu. – Suomalaisessa kuntoutuksessa haasteena on sen oikea-aikaisuus. Siihen olemme pyrkineet löytämään ratkaisun tarjoamalla asiakaslähtöistä ja palvelevaa kuntoutusta resurssitehokkaasti, olipa maksajana asiakas itse, kunta tai vakuutusyhtiö, kertoo Saarenkylä toiminnan lähtökohdista. Premiuksen moniammatillinen työryhmä puhaltaa yhteen hiileen. Yhteistyön rooli nähdään tärkeänä myös koko alan kehittä-

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMISKUMPPANISI Uskomme siihen, että tiedonhallinta on saatavissa hyvin toimivaksi ja hallittavaksi. Ota meihin yhteyttä – olemme hyviä auttamaan. Sitä mieltä ovat asiakkaammekin.

www.salivirta.fi

misessä ja hyvien, joustavien palvelumallien rakentamisessa. Yhdessä tekemällä vastataan tulevaisuudessa myös vaativien, kansainvälisten asiakkaiden tarpeisiin. Premiuksen neuvotteluyhteys Venäjän laajoille markkinoille on jo avattu.

Premius Oy pähkinänkuoressa • perustettu 1994, Premius Oy vuodesta 2010 • perheyritys, jonka omistavat Pirjetta Taskinen ja hänen tyttärensä Pirta Saarenkylä • avoklinikat Tampereella ja Kangasalla sekä kuntoutusosasto Kangasalla • tarjoaa kuntoutusta ja terapiaa, terveys-, liikunta- sekä työhyvinvointipalveluita • työntekijöitä noin 30 • vuonna 2012 liikevaihto noin miljoona euroa

Pikkujätti Itäkeskus Pikkujätti Järvenpää Pikkujätti Kamppi Pikkujätti Myyrmäki Pikkujätti Tapiola

Oral Hammaslääkärit Oyj

Sensori

Oral laajenee Tampereella ja Nokialla – Oral oli asiakkaillemme ja henkilökunnallemme selkeästi paras ja toimintamalliltaan sopivin kumppani jatkamaan hammaslääkäriasemiemme toimintaa. Uskomme vahvan ketjun ja tunnetun brändin parhaiten takaavan potilaillemme laadukkaan hammashoidon tulevaisuudessakin. Ratkaisevaa valinnassa oli myös Oralin hyvä maine ja turvallisuus työnantajana, perustelee Timo Heikkala myynti-

Oral Hammaslääkärit Oyj • suomalainen hammasterveyspalveluyritys • yrityksessä 700 alan ammattilaista • liikevaihto 50,3 miljoonaa euroa (vuonna 2012) • hammasterveyspalveluita 27 hammaslääkäriasemalla eri puolilla Suomea

LPY 1/13

päätöksen taustoja. – Hammaslääkäriketjun laajentaminen on osa Oralin strategiaa, jonka mukaisesti Oral hakee kasvua erityisesti suurista kaupungeista ja kasvukeskuksista. Oral-asemien sijainti on keskeinen, ja ne palvelevat asiakkaitaan kaikissa suun ja hampaiden terveyteen liittyvissä tarpeissa, kertoo Oral Hammaslääkärit Oyj:n toimitusjohtaja Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Oral Hammaslääkärit Oyj vahvisti asemaansa Pirkanmaalla ostamalla maaliskuussa tamperelaisen Hammaslääkärikeskus Koskident Oy:n ja nokialaisen Hammaslääkärikeskus Nokident Oy:n. Koskidentin ja Nokidentin osakekannat Oral Hammaslääkäreille myyneet hammaslääkärit Helena ja Timo Heikkala sekä Esko Klemetti jatkavat kaikki potilastyötään Oralissa, kuten muukin asemien henkilökunta.

50–60 € Yleislääkärikäynnin kustannukset terveyskeskuksessa keskimäärin

Porin Lääkäritalo osti Rauman Erikoislääkärikeskuksen Porin Lääkäritalo Oy vankistaa asemaansa Satakunnan suurimpana yksityisenä terveyspalveluyrityksenä. Yrityskaupan myötä raumalaiset potilaat saavat käyttöönsä kaikki Porin Lääkäritalon palvelut. Rauman Erikoislääkärikeskus Oy:n toimitusjohtajan Kari Rapalan mukaan kaupan suurin merkitys on laajentuneissa mahdollisuuksissa kehittää Rauman Erikoislääkärikeskuksen palveluja.

– Yrityskaupan ansiosta toiminnan laajentamiselle tarjoutuu uusia mahdollisuuksia, uskoo myös Porin Lääkäritalon toimitusjohtaja Heikki KuuriRiutta. Porin keskustassa toimiva Porin Lääkäritalo on täyden palvelun lääkärikeskus, jolla on laaja työterveyspalveluiden tarjonta. Yrityksellä on magneettitutkimuslaitteisto sekä oma sairaala leikkaussaleineen ja vuodeosastoineen.

Oman alansa paras työnantaja Diacor terveyspalvelut Oy valittiin suurten työnantajien sarjan Suomen toiseksi parhaaksi työpaikaksi IKEAn jälkeen. Kärkikaksikko oli sama kuin viime vuonna. – Voimme ylpeänä todeta, että pääosin ammatinharjoittajana toimivien lääkäreiden tyytyväisyys Diacoriin on samalla tasolla kuin muidenkin diacorilaisten. Saavutus on merkittävä, toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen toteaa. – Hyvä fiilis näkyy ja tuntuu meillä joka päivä. Olen hurjan ylpeä diacorilaisista, henkilöstöjohtaja Sara Purhonen iloitsee. Great Place to Work Instituutin toimitusjoh-

taja Panu Luukka arvioi Diacorin menestyksen kulmakiven piilevän esimiestyössä. – Diacorilaiset ovat määritelleet oman esimiestyönsä onnistumiskriteerit, mikä kantaa hedelmää arkipäivän työssä. Suureksi yritykseksi 90 prosentin vastausaktiivisuus on hämmästyttävän suuri. Se kertoo diacorilaisten luottamuksesta työnantajaansa.

Sensori

Sava-leikkaukset

hölmöläisten peiton jatkamista

Hallitus päätti maaliskuussa kehysriihessään tasapainottaa valtion budjettia leikkaamalla sairausvakuutuksen korvauksista (sava-korvaukset) 50 miljoonaa euroa vuoden 2015 alusta. Leikkausten kohdentaminen matkojen, lääkkeiden ja hoitojen korvauksiin päätetään myöhemmin erikseen. Jos kyseinen päätös toteutuu, valtiovalta heikentää entisestään pienituloisten ja ikäihmisten suhteellista asemaa terveyspalveluiden saatavuuden osalta. Samalla kasvatetaan kuntien terveysmenoja ja heikennetään kansalaisten mahdollisuuksia saada oikea-aikaista hoitoa. Jo nyt sava-korvattavan hoidon valinneet kansalaiset saavat keskimäärin vain 20 prosentin ”hyvityksen” käyttämänsä hoidon kustannuksista. Jos kansalainen olisi valinnut julkisen sektorin palveluntuottajan hoitonsa toteuttajaksi, olisi verorahoituksesta maksettu ”hyvitys” ollut keskimäärin 90 prosenttia. Lakisääteisen sairausvakuutuksen korvaustason heikentäminen johtaa kysynnän ohjautumiseen lähes kokonaan verorahoituksella kustannettavan julkisen palvelujärjestelmän piiriin. Näin kuntien hoitojonot ja -kulut vain kasvavat sekä kansalaisten hoitoon pääsy viivästyy aiheuttaen inhimillisten

kärsimysten lisäksi terveysmenojen kasvua myös tulevaisuudessa – hölmöläisten hommaa! Hoidoista maksettavien sava-korvausten taso on laskenut vuodesta 1990 lähtien. Samanaikaisesti lääkkeistä ja matkoista maksetut savakorvaukset ovat kasvaneet huimasti. Esimerkiksi sairausvakuutuksen matkakorvaukset ovat melkein nelinkertaistuneet vuoden 1990 tasosta ja olivat viime vuonna noin 300 miljoonaa euroa. Samana ajanjaksona lääkärinpalkkioista maksetut sava-korvaukset ovat pysyneet euromääräisesti lähes samalla tasolla eli noin 70 miljoonassa eurossa.

Sairausvakuutuskorvausten saajat Mitä sava-korvaukset ovat?

Matkat

0,7

Sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvaukset ovat nimensä mukai-

miljoonaa henkilöä

sesti vakuutuskorvauksia kansalaisille heidän käyttäessään yksityisiä terveyspalveluita. Sairausvakuutus on lakisääteinen ns. kansanvakuutus, jota jokainen maksaa bruttopalkastaan. Tänä vuonna kyseinen

Yksityiset hammashoitopalvelut

vakuutusmaksu on 1,3 prosenttia palkkasummasta. Tällä vakuutus-

1,1

maksulla kerrytetään rahoitusta, josta sava-korvaukset puoliksi mak-

miljoonaa henkilöä

setaan. Toinen puoli korvataan valtion budjetista, jonka pääasiallinen tulonlähde on kansalaisilta ja yrityksiltä kerätyt verot.

Yksityinen tutkimus ja hoito

1,1

miljoonaa henkilöä Yksityislääkärin palvelut

1,6

Lääkkeet

miljoonaa henkilöä

leikkaamisesta ”Sava-korvausten kärsivät suhteellisesti eniten

pienituloiset ja ikäihmiset.” 3,9

miljoonaa henkilöä

LPY 1/13

Korvausten jakautuminen 2012

ACUTE

298 miljoonaa euroa

Matkat Lääkärinpalkkiot

1303 miljoonaa

Toiminnanohjausta •

miljoonaa euroa

lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaan jjaa kuntoutukseen

Lääkkeet

euroa

Tutkimus ja hoito

Hammashoito

126 miljoonaa

miljoonaa euroa

euroa

Vakuutuskorvaus ei ole yritystuki Monet maksavat sairausvakuutusmaksun ”huomaamattaan” palkanmaksun yhteydessä ja saavat vakuutuskorvauksen hyväkseen sitä erikseen hakematta, jos antavat korvauksen hakemisen valtakirjalla terveyspalveluiden tuottajan tehtäväksi ns. suorakorvausmenettelyllä. Edellä mainituista syistä kansalaisille on syntynyt virheellinen mielikuva koko sava-korvausjärjestelmästä. Myös mediassa luodaan usein mielikuvaa, että sava-korvaus olisi yritystukea yksityisille terveyspalveluyrityksille. Miten vakuutetulle maksettu korvaus voisi olla yritystukea? Ovatko lakisääteisen liikennevakuutuksen korvauksetkin yritystukea autokorjaamoille ja -maalaamoille?

www.acute.fi

Gallup

Palveluntuottajalla ei merkitystä – tärkeintä on nopea apu

Tervekunta-tutkimuksen mukaan kuntalaisista 62 prosentin mielestä sillä ei ole väliä, tuottaako terveyspalvelun yksityinen vai julkinen sektori. Lähes kaikkien tutkimukseen vastanneiden mielestä on tärkeää, että potilaalla itsellään on terveyspalveluiden käyttäjänä valinnanvapaus. Toimittajamme kävi Seinäjoen Lääkäritalolla kysymässä, miksi asiakkaat tulivat valinneeksi juuri yksityisen palveluntuottajan. Tärkein syy monilla oli se, ettei hoitoon tarvitse jonottaa. TEKSTI JA KUVAT Susanna Alanen

Tapani Talja, Jalasjärvi

Sanna Tauriainen, Seinäjoki

– Itselläni ei ole juuri vaihtoehtoja, kun eivät ota minua enää keskussairaalaan hoitoon, vaan olen saanut lähetteen tänne. Mielestäni on kuitenkin mukavaa, kun ei tarvitse lähteä maailman ääriin, jotta pääsisi erikoislääkärille. Julkisella puolella erikoissairaanhoitoon on usein kolmen kuukauden jono. Käytän mieluiten yksityistä palveluntuottajaa myös hammashoidossa, koska kunnalliseen on niin hankala päästä.

– Käytimme aiemmin terveyskeskuksen palveluita. Meille tuli kuitenkin sellainen kokemus, että sinne on vaikea päästä hoitoon. Lääkärikeskukseen pääsee heti. Pidän myös siitä, että vastaanotosta vastataan aina nopeasti puhelimeen, eikä tarvitse tietää, mihin alueeseen kuuluu. Pääsemme myös suoraan lääkärivastaanotolle, kun terveyskeskuksessa tarjottaisiin todennäköisesti ensiksi terveydenhoitajaa.

Anne Nieminen, Seinäjoki

Jere Lehtinen, Kauhajoki

– Minulla on ollut tapana tulla yhdelle ja samalle lääkärille, aina lapsesta lähtien. Minusta myös tuntuu, että saan yksityiseltä parempaa hoitoa. Tänne on helpompi päästä, se on tärkeää etenkin lasten kanssa. Meillä on myös vakuutus, mikä helpottaa tietysti kustannusten kannalta, mutta ei sillä ole loppujen lopuksi merkitystä, koska valitsisin joka tapauksessa yksityisen.

– Tulin nyt ensimmäistä kertaa yksityiselle lääkärille. Toivoisin saavani vihdoin jalkani kuntoon. Yritin aluksi hoidattaa vammaa julkisella puolella, mutta en kokenut saavani apua sieltä ja tuntui, että asian eteen ei tapahtunut mitään.

LPY 1/13

Lääkäripalveluja ympäri Suomen Yksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla. Yksityinen sektori tuottaa nykyisin useamman kuin joka viidennen terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin osuus on yli puolet tuotetuista palveluista. Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa yli 60 prosenttia, fysikaalisesta kuntoutuksesta noin 80 prosenttia ja aikuisten hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia.

LPY:n jäsenyritykset Aava Lääkärikeskus Aava Medimagneetti Oy Adenova Lääkärikeskus Oy Appelmedi Oy Caritas Lääkärit Oy Diacor terveyspalvelut Oy Docrates Sairaala Eiran Sairaala Eurolääkärit Femeda Oy Ab Gynekologi- ja Ultraäänikeskus Medisonar Oy Gyne-Praxis Oy Haapajärven Lääkäritalo Oy Hammaslääkäriasema Aaria Oy Helsingin Yksityinen Silmäsairaala Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka HärmäMedi Oy Imatran Kliininen Laboratorio Oy Itäkeskuksen Poliklinikka Oy Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy Jokilaaksojen Työterveys Oy Jämsän Lääkärikeskus Oy Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy Klinikka 22 Oy KNF-Laboratoriot Oy Korva- ja hammaslääkärikeskus Otonhammas Oy Koskiklinikka Kouvolan Lääkäriasema Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Kuusankosken Lääkärikeskus Oy Laastari Lähiklinikka Laitilan Lääkäripalvelu Oy Laser Tilkka Oy Lääkäriasema Cantti Oy

Lääkäriasema Resetti Oy Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy Lääkärikeskus Dextra Oy Lääkärikeskus Gyneko Oy Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy Lääkärikeskus Minerva Oy Maria Magdalenan Hospitaali Ky Medilaser Oy Mediscan Oy Mehiläinen Oy NeuroMental Oy Omasairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Pietarsaaren Medicenter Oy Pihlajalinna Oy Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema PlusTerveys Oy Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy Porin Lääkäritalo Oy Porvoon Lääkärikeskus Oy Promedi Oy Rauman Erikoislääkärikeskus Oy Remote Analysis Oy Röntgentutka Oy Sairaala NEO Savonlinnan Terveyspalvelu Ky Seinäjoen Lääkäritalo Silmälääkärikeskus Pupilli Suomen Neurolaboratorio Suomen Terveystalo Oy TMA-Medicus Oy Turun Gynekologikeskus Ky Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy Vantaan Lääkärikeskus Oy Vimpelin Lääkärikeskus Oy VITA Lääkäriasema Vääksyn Lääkärikeskus Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

Onko elämäsi ja työelämäsi tasapainossa? Vinkkejä työssä jaksamiseen: www.varma.ﬁ

Hyvää työtä.