LPY 2/2012 by Kumppania Oy

LPY L채채k채ripalveluyritykset ry:n lehti 2/2012

Mit채 tapahtuu sotepalvelurakenteelle?

Savaleikkaus huolestuttaa

Palveluseteli potilaan matkassa

Tutkimustietoa

kuntien terveyspalveluista

Hyvän hoidon tukena Olemme tuottaneet sosiaali- ja terveydenhuoltoa tukevia kokonaisvaltaisia ratkaisuja jo yli 40 vuotta. Ratkaisumme kattavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, yksityisen terveydenhuollon, työterveyshuollon, sosiaalipalveluiden sekä erityishuollon prosessit. www.tieto.fi

Knowledge. Passion. Results.

Pääkirjoitus

Valinnanmahdollisuuksia ja reilua kilpailua Lokakuussa pidettyjen kuntavaalien keskeiseksi keskusteluaiheeksi nousi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Oli hyvä, että vaalien alla keskusteltiin aiheista, jotka kuuluvat kunnanvaltuustojen päätösvaltaan. Alkavalla vaalikaudella 2013–2016 kunnanvaltuutetut päättävät rakenteellisista ratkaisuista, jotka vaikuttavat kansalaisten arkeen pitkälle tulevaisuuteen.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä pääsi keväällä yksimielisyyteen periaatteista, joilla alan palvelurakennetta uudistetaan. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyistä tiiviimpi yhteistyö sekä perusterveydenhuollon vahvistaminen. Ministerityöryhmä esitti kaksiportaiseen hallintomalliin siirtymistä niin, että nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja niiden tehtävät siirtyvät pääosin vahvoille peruskunnille tai sote-piireille. Ministerityöryhmän esitys sisälsi paljon jatkovalmistelussa selvitettäviä asioita.

Valtiovallan tarkempia linjauksia palvelurakenteen uudistamiseksi luvattiin vielä ennen kuntavaaleja. Hallituspuolueet eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen siitä, kuinka uudistus tulisi toteuttaa. Sote-ministerityöryhmän esitys palvelurakennetta koskeviksi linjauksiksi julkaistiinkin vasta marraskuun puolivälissä.

Hallitusohjelmassa on kunnille määritelty sotepalvelujen järjestämisvastuu, mutta samalla jätetty kuntien oman harkintaan se, kuinka järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan. Kunnille lausuntokierrokselle lähetetyissä sote-ministerityöryhmän uusissa linjauksissa valtiovalta haluaa ohjeistaa ja rajata kuntien harkintavaltaa nykyisin voimassa olevan kuntalain vastaisesti. Hallitusohjelmassa on tavoitteeksi asetettu kuntapalvelujen järjestämisvastuun ja palvelutuotannon eriyttäminen toisistaan. Ministerityöryhmän linjauksissa kuitenkin esitetään perusterveydenhuollon

ja erikoissairaanhoidon järjestämistä ja tuottamista samassa organisaatiossa. Esitettyjen linjausten ristiriita hallitusohjelman kirjausten ja tavoitteiden kanssa hämmästyttää niin kuntia kuin alan palveluntuottajia.

Palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on turvata laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä saatavuus myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää nykyisten toimintojen tehostamista ja niiden vaikuttavuuden parantamista.

Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä palvelurakenneuudistuksen myötä tulee siirtyä nykyisestä järjestelmäkeskeisestä ajattelusta potilaskeskeiseen. Aivan aluksi on määriteltävä se, mitä julkisen sektorin järjestämisvastuulla tarkoitetaan ja mitä se sisältää. Samalla on julkisen sektorin palvelujen järjestämisvastuu eriytettävä niiden tuotannosta ja saatettava tuottajat

valinnan” Kansalaisten mahdollisuuksia on lisättävä ja otettava käyttöön aito monituottajamalli.”

kilpailemaan keskenään. Kansalaisten valinnanmahdollisuuksia on lisättävä ja otettava käyttöön aito monituottajamalli niin, että kaikki palveluntuottajat kilpailevat samoilla pelisäännöillä.

Tässä lehdessä terveysalan vaikuttajat esittävät näkemyksiään alan palvelujärjestelmän nykytilasta ja kehittämistarpeista. Palvelurakenneuudistuksen lisäksi aiheina ovat työterveyshuolto, sairausvakuutusjärjestelmä ja terveyspalvelusetelit. Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden uuden numeron parissa. Ismo Partanen TOIMINNANJOHTAJA

• ortopedia • käsikirurgia • neurokirurgia • verisuonikirurgia • vatsaelinkirurgia • plastiikkakirurgia • lastenkirurgia • urologia • gynekologia • korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet • 70 kirurgia • 4 leikkaussalia • 11-paikkainen heräämö

KOSKISAIRAALA Koskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikoisaloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon. Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta.

KOSKISAIRAALA KOSKISAIRAALA Koskikeskus • 3. krs Hatanpään valtatie 1 • 33100 Tampere • puh. + 358 3 2506 506 • koskisairaala@koskiklinikka.fi • www.koskiklinikka.fi

Sisältö 2/12 Tässä numerossa:

20 Hyvä yritys huolehtii työterveyshuollostaan

Sava-leikkaus lisää kustannuksia

Tutkimustietoa kuntien terveyspalveluista

Yrittäjät menestyivät kuntavaaleissa

Sote-palvelujärjestelmä remontissa

PlusTerveys Oy – yksilöllisesti yksityinen

Työterveyshuolto on yhteistyötä

Kolumni: Hyvät, pahat yksityiset

Miten palveluseteli toimii?

Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy: Joustava perheyritys

Jokilaaksojen Työterveys Oy: Hyvä maine kantaa

SuomiAreenalla kuultua

LPY

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Milla Majander 044 774 0445, tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Laura Karjalainen, Kalevi Ketoluoto, Veera Korhonen, Karri Laihonen, Nina Leppäniemi, Kirsi Riipinen | Kannen kuva: Julia Hannula | Kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, IStockPhoto | ISSN 1799-9782

Sensori Säästöissä saatetaan joutua

ojasta allikkoon

Hallitus on esittänyt sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausten eli sava-korvausten leikkausta ensi vuoden alusta alkaen. Toteutuessaan säästötoimenpide laskee yksityisen terveydenhuollon asiakkaille laboratorio- ja kuvantamispalveluista maksettavaa sava-korvausta 20 miljoonalla eurolla.

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVITUS Julia Hannula

Yksityisen kuvantamispalveluyrityksen, Röntgentutka Oy:n toimitusjohtaja ja radiologian erikoislääkäri Anna-Leena Lääperi on tyrmistynyt hallituksen esityksestä leikata Kelan maksamia sava-korvauksia. – Haluaisin tietää, mitkä tahot ovat valmistelleet näitä leikkauksia ja millä perusteilla. Yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista terveydenhuoltoa ja auttaa purkamaan paineita julkisen sektorin kuvantamistutkimuksilta. Yksityinen terveydenhuolto on merkittävä työllistäjä Suomessa. Suunnitellut leikkauspäätökset heijastuvat koko alan tulevaisuuteen.

Julkisen sektorin resurssit eivät riitä Anna-Leena Lääperin mukaan terveydenhuollon kustannukset tulevat sava-korvausten leikkausten jälkeen todellisuudessa nousemaan,

LPY 2/12

mikäli asiakkaat hakeutuvat julkisen sektorin jonoihin. Pitenevistä jonoista seuraa työkyvyttömyysjaksojen pidentymistä ja lisäksi sairauksien toteamisen viivästyminen aiheuttaa osaltaan kustannusten kasvua. – Säästöistä kärsivät eniten potilaat, joilla ei ole varaa kasvaviin omavastuuosuuksiin. He hakeutuvat julkisen terveydenhuollon piiriin, jonottavat siellä ja samalla tutkimuksiin pääsy ja hoidon aloitus viivästyvät. Esimerkiksi naisten rintakuvaukset on pitkälti toteutettu yksityisen terveydenhuollon avulla, sillä julkinen sektori ei pysty vastaamaan nykyiseenkään palvelukysyntään. Rintasyövän yleisyyden vuoksi näillä resurssiongelmilla ja niiden seuraamuksilla on suuri merkitys, Lääperi sanoo. Anna-Leena Lääperi on huolissaan asiakkaita kuormittavien oma-

Tiesitkö, että... Kelan terveydenhuollon matkakorvaukset olivat vuonna 2011 lähes yhtä suuret kuin kaikki hoitojen korvaukset yhteensä.

Tiesitkö Kela-korvauksista • Kela-korvaukset mahdollistavat valinnanvapauden terveyspalvelujen käytössä • Sairausvakuutusjärjestelmä on kustannustehokas • Sairausvakuutuskorvaus on korvaus asiakkaalle – ei yritystuki

vastuuosuuksien noususta etenkin kalliimpien tutkimusten osalta. – Kalleimmat tutkimukset ovat useimmiten potilaan kannalta juuri niitä kaikista tärkeimpiä. Sava-korvausten leikkaamisen johdosta asiakkaan maksamaan omavastuuosuuteen kohdistuu erityisen suuri nousu esimerkiksi magneettikuvauksissa. Tämä näkyy käytännössä todennäköisesti siten, ettei osa asiakkaista kykene maksamaan kohonnutta omavastuuosuutta. Silloin he hakeutuvat julkiselle sektorille tutkimuksiin ja hoitoon. Tämä kuormittaa julkista terveydenhuoltoa, jolla ei ole resursseja vastata lisääntyneeseen kysyntään.

Sava-leikkaus lisää kustannuksia

Säästöt johtavat yhteiskunnan varojen haaskaamiseen Myös Kelan etuuspäällikkö Reija Jääskeläinen pitää näkyvissä olevaa kehityssuuntaa huolestuttavana. – Sava-korvausten leikkaus vaikuttaa ennen kaikkea lapsiin ja vanhuksiin sekä pienituloisiin. Suunnitteilla olevan leikkauksen jälkeen yksityisen sektorin laboratorio- ja kuvantamispalveluista maksettava sava-korvaus pienenee kolmanneksella. Todella valitettavan pieniksi ovat korvaukset menneet. Leikkaus on perua valtioneuvoston edellyttämästä, terveydenhuoltoon kohdistuvasta 20 miljoonan euron säästötarpeesta. Tutkimuksen ja hoidon säästöjen lisäksi hoitomatkojen omavastuuosuutta nostetaan. – Tilanne on mielestäni todella huolestuttava, korvausten leikkaaminen yksityiseltä sektorilta ja rahojen ohjaaminen yksisuuntaisesti terveyskeskuksiin on yhteiskunnan varojen haaskausta. Kuntien ei tarvitsisi investoida terveyskeskuksiin ylipäätään niin paljon kuin nykyisin, jos korvaustaso yksityisellä sektorilla olisi korkeampi. Jotta voisimme puhua aidosta valinnanvapaudesta, tarvitaan vähintään 50 prosentin korotus nykyisiin korvauksiin, Reija Jääskeläinen toteaa.

Kaikilla asiakkailla pitää olla valinnanvapaus terveyspalvelujen hankkimisessa. Sava-järjestelmä on ollut julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokas tapa kannustaa kansalaisia ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Lakisääteisen sairausvakuutuksen korvaustason heikentäminen johtaa kysynnän ohjautumiseen julkisen palvelujärjestelmän piiriin. Kuntien hoitojonot ja kulut kasvavat. Terveyspalveluseteli ja sairaanhoitovakuutus eivät ole päällekkäisiä järjestelmiä. Toimiessaan hyvin ne täydentävät toisiaan ja tukevat kansanterveystyön tavoitteiden saavuttamista.

”Kustannukset tulevat sava-korvausten leikkaamisen jälkeen

todellisuudessa nousemaan, mikäli asiakkaat hakeutuvat julkisen terveydenhuollon jonoihin. Kasvavista jonoista seuraa työkyvyttömyysjaksojen pidentymistä ja lisäksi sairauksien toteamisen viivästyminen aiheuttaa osaltaan kustannusten kasvamista.” Radiologian erikoislääkäri Anna-Leena Lääperi

Sensori Tutkimustuloksia

kuntien terveyspalveluista

Terveyspalvelualan Liitto, Lääkäripalveluyritykset ry ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry teettivät yhdessä tutkimuksen, jonka avulla selvitettiin terveyspalvelujen tulevaisuutta Suomen kunnissa.

75 %

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVITUS Julia Hannula

kuntapäättäjistä Tehtyjen tutkimusten perusteella kuntapäättäjät ja kuntalaiset ovat mielipiteissään melko samoilla linjoilla. Etenkin huoli terveyspalvelujen heikkenemisestä tulevaisuudessa on molemmille vastaajaryhmille yhteinen. Sekä päättäjistä että kuntalaisista kolme neljästä on huolissaan kuntansa terveyspalvelujen heikkenemisestä. Puolet vastanneista kuntalaisista ja vielä suurempi osa päättäjistä pitää suomalaista perusterveydenhuoltoa laadukkaana. Sen sijaan lääkäripalvelujen saatavuudessa on vastanneiden mielestä parantamisen varaa. Joka toisen kuntalaisen mielestä terveyspalvelujen jonotilanne on joko huono tai melko huono. Kuntapäättäjien keskuudessa jonotilanne arvioitiin hitusen verran valoisammaksi.

64 %

kuntapäättäjistä

50 % pitää terveyspalvelujen jonotilannetta huonona tai melko huonona.

LPY 2/12

kuntalaisista

ja 55 % kuntalaisista

pitää suomalaista perusterveydenhuoltoa laadukkaana.

Kuntalaisista

73 %

on huolissaan kuntansa terveyspalvelujen heikkenemisestä.

Kuntalaisille ei merkitystä kuka terveyspalvelut tuottaa Kuntalaisten mielestä on hyvä, että kunta käyttää terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntarjoajia. Kanta asiaan on lähes yksimielinen, sillä peräti 86 prosenttia vastanneista on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kannalla. Reilusti yli puolet kuntalaisista on sitä mieltä, ettei ole väliä, mikä taho terveyspalve-

Tiesitkö, että... esimerkiksi kotihoitoon on tänä vuonna käytetty nelinkertainen määrä ja omaishoitoon viisinkertainen määrä palveluseteleitä verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

86 % vastanneista kannattaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

lun tuottaa. Vain joka viides kertoo valitsevansa mieluiten kunnan tuottamia terveyspalveluja. Vastanneista 17 prosenttia hankkisi tarvitsemansa terveyspalvelun mieluiten yksityiseltä yritykseltä tai järjestöltä. Sekä päättäjät että kuntalaiset ovat yhtä mieltä siitä, että terveyspalveluja hankkiessaan potilailla on oltava oikeus valinnanvapauteen. Jopa 93 prosenttia kuntalaisista pitää valinnanvapautta tärkeänä asiana. Päättäjistä kuntalaisten kantaan yhtyy lähes yhtä moni. Yhtenä ratkaisuna valinnanvapauden toteuttamiselle on palveluseteli. Palvelusetelin avulla voidaan edistää sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kyselytutkimuksen mukaan neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että palvelusetelijärjestelmää pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Päättäjistä reilusti yli puolet uskookin, että palveluseteli otetaan käyttöön lähiaikoina myös omassa kunnassa. Tutkimuksen toteutti Aula Research Oy. Kuntapäättäjien parissa 26.3.–18.4.2012 toteutettuun tutkimukseen vastasi 1 253 kunnanvaltuutettua ympäri Suomen. Kansalaistutkimus toteutettiin 15.8.–2.9.2012 ja siihen vastasi 1 231 suomalaista. Tutkimuksen otos edustaa yli 18-vuotiaita mannersuomalaisia ja sen virhemarginaali on noin 2–3 % molempiin suuntiin.

89 % kuntapäättäjistä

62 % 21 % kuntalaisista ajattelee, ettei terveyspalvelun tuottajataholla ole väliä.

valitsee mieluummin kunnan tuottamia terveyspalveluja.

17 % hankkisi tarvitsemansa terveyspalvelun mieluiten yksityiseltä.

70 % päättäjistä uskoo, että palveluseteli otetaan käyttöön lähiaikoina omassa kunnassa.

93 % kuntalaisista

pitää valinnanvapautta tärkeänä asiana.

79 % suomalaisesta on sitä mieltä, että palvelusetelijärjestelmää pitäisi hyödyntää laajemmin.

Sensori

Yritteliäs ote

tulevaan valtuustokauteen Lokakuiset kuntavaalit vietiin päätökseen värikkään keskustelun saattelemana. Suomen Yrittäjät (SY) on tyytyväinen oman vaalityönsä tuloksiin – eikä suotta.

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA IStockPhoto

Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Tuomas Telkkä on erittäin tyytyväinen kuntavaalikampanjan tuloksiin. Laaja kuntavaalikiertue tuotti hedelmää. – Tavoitteenamme oli saada vähintään yhtä monta yrittäjäehdokasta kuin oli kuntavaaleissa 2008. Yrittäjäehdokkaita oli lähes 5 700, joka oli useampi sata enemmän kuin viimeksi, Tuomas Telkkä kertoo. Tulos oli onnistunut etenkin, kun otetaan huomioon, että valtuustopaikkoja oli koko Suomessa noin seitsemänsataa vähemmän kuin edellisellä kerralla. Yrittäjävaltuutettuja valittiin tulevalle valtuustokaudelle 1969 eli hieman yli 20 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Tavoitteet täyttyivät Onnistuneen ehdokasasettelun lisäksi SY saavutti toisenkin tärkeän vaalitavoitteensa. – Halusimme saada tärkeitä teemoja esille ja siinä myös onnistuimme. Yrittäjyys oli vahvasti läsnä kuntavaalikeskusteluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen ja kuntien hankinnat sekä elinkeinopolitiikka olivat kaikki merkittävissä määrin mukana kuntavaalikeskusteluissa, toteaa Tuomas Telkkä. Tuomas Telkän mukaan vaalikeskustelujen aiheet tulevat olemaan vahvasti esillä seuraavalla valtuustokaudella. – Kuntien täytyy panostaa aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinojen kehittäminen ja palvelujen järjestäminen on tehtävä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Mielestäni onnistuimme sote-keskustelussa selättämään sen mörön, jota monet puolueet halusivat yksityistämisestä tehdä. Vaikka kunta ostaisikin palveluita yksityiseltä sektorilta, vastuu palveluiden järjestämisestä säilyy kunnalla. Uskon, että saimme tämän viestin läpi.

LPY 2/12

Tiesitkö, että... terveyspalveluyrityksissä on lähes 30 000 työpaikkaa.

”Kuntien täytyy panostaa

aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinojen kehittäminen ja palvelujen järjestäminen on tehtävä yhteistyössä yrittäjien kanssa.”

ACUTE Toiminnanohjausta •

lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaan jjaa kuntoutukseen

Kunnanvaltuustoihin 1969 yrittäjää Yrittäjäehdokkaat menestyivät kuntavaaleissa loistavasti. Yrittäjien suhteellinen osuus valtuutetuista kasvoi selvästi, sillä nyt valittiin noin 700 valtuutettua vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Tulevalla valtuustokaudella yrittäjiä on 20,4 prosenttia Suomen kunnanvaltuutetuista. – Suomen Yrittäjien tavoite tuhannesta jäsenyrityksiä edustavasta valtuutetusta toteutui, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala iloitsee.

Valituista yrittäjävaltuutetuista Suomen Yrittäjien jäseniä on 1040. Suomen Yrittäjät teki näissä kuntavaaleissa laajan kampanjan. – Uskon, että kun yrittäjävaltuutettuja on enemmän, valtuustoissa kiinnitetään paremmin huomiota kuntien elinkeinopolitiikkaan. Toivomme myös, että kunnissa nyt herätään siihen tosiasiaan, että hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi tarvitaan yrityksiä ja aktiivista yritystoimintaa, Kujala toteaa.

www.acute.fi

Sensori Uusinta teknologiaa taittovirhekirurgiassa Medilaser tarjoaa ainoana Suomessa läpätöntä laserleikkausta, joka jättää sarveiskalvon pinnan käytännössä koskemattomaksi. Medilaser SMILE (SMall Incision Lenticule) Extraction on uusi taittovirheenkorjausmenetelmä, jossa hoito tapahtuu ilman leikkaavaa terää ja ilman sarveiskalvolle muodostettavaa läppää. SMILE on mahdollisimman non-invasiivinen keino korjata silmän taittovirhe, sillä korjaus tapahtuu kokonaisuudessaan sarveiskalvon sisällä. Sarveiskalvon pinnan koskemattomuuden vuoksi Medila-

ser SMILE soveltuu erityisesti niille, joilla sarveiskalvo on luonnostaan heikompi tai joilla on harrastusten tai ammatin myötä suurentunut silmätapaturman riski. Sarveiskalvon pinnan säilyminen ehjänä vähentää myös leikkauksen jälkeistä kuivasilmäisyyttä. SMILE-tekniikan etuna on lisäksi lähes oireeton toipuminen ja erinomainen leikkaustuloksen pysyvyys.

SMILE-toimenpide on kivuton ja nopea. Laserointi tapahtuu kokonaisuudessaan sarveiskalvon sisällä suojassa ulkoisilta tekijöiltä, kuten lämmöltä ja ilmankosteudelta.

Smartum palveluseteli terveyspalveluissa • Smartum palveluseteli on jo 30 kunnan valitsema ratkaisu palvelusetelitoimintaan • Terveyspalveluissa Smartum palveluseteliä käytetään erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa sekä neuvonta- ja terapiapalveluissa • Asiakkaalle palvelutarjonta on laaja yleislääkärin vastaanotoista kaihileikkauksiin • Smartum palveluseteliä vastaanottaa yli 300 erikokoista palveluntuottajaa ympäri Suomen • Palvelusetelin avulla kuntien kustannustietoisuus omasta toiminnasta on lisääntynyt ja kuntien yritystoiminta vilkastunut Lue lisää www.palveluseteli.ﬁ

palveluseteli

Tiesitkö, että... Lääkäripalveluyritykset ry:n tiedotteet löytyvät osoitteesta www.lpy.fi.

Dextra osaksi Pihlajalinna-konsernia Lääkäripalveluyritys Pihlajalinna ja Lääkärikeskus Dextran toimitusjohtaja Leena Niemistö ovat sopineet Dextran siirtymisestä osaksi Pihlajalinna-konsernia. Dextran toimitusjohtaja ja pääomistaja Niemistö myy koko omistuksensa Dextrasta Pihlajalinnalle. – Yrityskauppa tukee Pihlajalinnan voimakasta kasvustrategiaa. Pihlajalinnan vahva osaaminen ja edelläkävijyys kuntasektorille tarjottavien terveyspalveluiden

osalta yhdistettynä Dextran vahvuuksiin yksityiselle sektorille tarjottavissa terveyspalveluissa mahdollistaa Suomen johtavan, kotimaisessa omistuksessa olevan terveyspalveluyrityksen luomisen, kertoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén. Dextra jatkaa kaupan toteuduttua toimintaansa entisissä tiloissaan ja omana yhtiönään. Kaupalla ei ole vaikutusta Dextran henkilökunnan ja ammatinharjoittajien asemaan.

Näe elämä uusin silmin

laser-, kaihi- ja linssileikkauksella! Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli 60 000 tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin.

aika Varaa me altam klinik dilaser.fi .me www

ESPOO • HELSINKI / EIRAN SAIRAALA • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • KOTKA • KUOPIO • LAHTI • PORI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TURKU • VANTAA

Palvelurakenteet remontissa

Mitä vaikutuksia valmisteilla olevalla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella käytännössä on? Teema oli keskeisesti esillä kuntavaaleissa, mutta kuinka hyvin keskusteluista selvisi, miten kuntien palvelurakenteita ollaan todellisuudessa uudistamassa?

TEKSTI Kirsi Riipinen KUVAT Veera Korhonen

elsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty tiivistää kuntarakenneuudistuksen tärkeimmäksi asiaksi sen selvittämisen, miten sairaat ja vanhukset hoidetaan tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen on huomannut, että järjestelmäkeskusteluissa helposti häviää ymmärrys siitä, miten isoista asioista ollaan päättämässä. – Nyt haetaan kestävää ratkaisua ihmisten palveluiden turvaamiseksi ja samalla ynnäillään sitä, minkä verran yhteiskunnalla on mahdollisuuksia rahoittaa palveluja. Mihin verovarat riittävät? Leskinen pohtii. Vaaliväittelyissä keskustelu keskittyi pitkälti siihen, mitkä kaikki palvelut tuotetaan kuntien omana työnä ja mitä kaikkea voisi tai pitäisi hankkia yksityiseltä sektorilta. Tätä kuntarakenneuudistuksessakin joudutaan pohtimaan.

Lisää valinnanvapautta Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä on monta painavaa syytä julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän remonttiin. Väki vanhenee ja työikäisiä veronmaksajia on tulevaisuudessa entistä vähemmän. Esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa työikäisten määrä vähenee lähes puoleen vuoteen 2030 mennessä. – Tässä vaiheessa on tärkeintä, että kunnissa pohditaan, miten alueen asiat ratkaistaan kuntalaisten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkastelun on ulotuttava huomista pidemmälle, ainakin kahdenkymmenen vuoden päähän, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen. Pitäisikö yksityisen sektorin ottaa isompi osa kuntien tehtävistä hoitoonsa? – Perusjärjestelmän vastuun täytyy olla tulevaisuudessakin julkisella sektorilla. Kunta päättää kokonaisuudesta ja pitää palvelutuotannon kokonaisuuden käsissään. Myös heikoista

pohditaan, miten ”asiatKunnissa ratkaistaan kuntalaisten kannalta parhaalla tavalla.”

Mikä sote-uudistus? – Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa. Hoitoa halutaan tehostaa ja tasa-arvoa parantaa. Nykyisellään lääkärin vastaanottoa joutuu useassa kunnassa odottamaan viikkoja. Lisäksi monen kunnan rahat eivät riitä edes perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. – Hallitusohjelman mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestä-

misvastuu on kunnilla. Niille ollaan siirtämässä perusterveydenhuollon lisäksi laajaa osaa erikoissairaanhoidosta, jonka nykyään järjestävät sairaanhoitopiirit. – Erikoissairaanhoidon vastuun sälyttämistä kunnille on myös arvosteltu. Osa asiantuntijoista sanoo, että erikoissairaanhoidon järjestäminen edellyttää isoa, noin 200 000 asukkaan väestöpohjaa. Hallituksen nykyisen esityksen mukaan vahvan peruskunnan kooksi riittää 20 000 asukasta. 15

Kunnan pitää voida ”harkintansa mukaan käyttää hyviä kumppaneita apuna.”

huolehditaan. Miten helposti se hoituisi vapailla markkinoilla? Haatainen kysyy. Myöskään Räty ei halua siirtää terveydenhuollon järjestämisvastuuta yksityiselle. Hän kysyy, mitä virkaa kunnille jäisi, jos terveydenhuolto irrotettaisiin niiltä. Sosiaalitoimi integroituu terveydenhuoltoon luontevasti. Tähän kokonaisuuteen tarvitaan myös muita kunnille kuuluvia tehtäviä, kuten liikunta- ja kulttuuripalveluja sekä kaupunkisuunnittelua. – On totta, että olemme kunnissa joissakin asioissa tehottomia ja meillä on paljon opittavaa yksityissektorin toimijoilta. Terveydenhuolto ei kuitenkaan aina ole eikä sen tarvitsekaan olla liiketaloudellisesti kannattavaa. Yksityistä sektoria kiinnostavat ymmärrettävästi liiketaloudellisesti kannattavat toiminnot, Räty huomauttaa.

Palvelusetelit avuksi – Jos terveydenhuolto olisi yksityisten hoidossa, sitä järjestettäisiin vain suurissa kaupungeissa, Räty kärjistää. Tällöin voisi olla vaarana, että vaikkapa kainuulaiset jäisivät ilman palveluja. Tästä huolimatta Räty soisi ihmisille nykyistä enemmän valinnanvapautta. Kunnan pitää voida oman harkintansa mukaan käyttää hyviä kumppaneita apuna ja esimerkiksi tarjota asukkaille palveluseteleitä. Hän kannattaa niin sanottua Ruotsin-mallia, jossa yritykset tai vaikka kolmannen sektorin edustajat voivat haastaa kunnan palvelutuotannon. Leskinen viittaa Suomen maantieteelliseen realismiin pohtiessaan esimerkiksi päivystysten järjestämistä harvaan asutuilla alueilla. Hänen mielestään apuun tarvitaan myös yksityisen sektorin toimijoita, mutta esimerkiksi ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen ei onnistu, jos järjestelmä on hajallaan. Hänenkin mielestään kansalaisilla pitää olla mahdollisuus valita ja kuntien toiminnalle tekee hyvää, kun niillä on benchmarkkaaja.

”Ei pilata hyvää” Haatainen sanoo, että kuntien hankintaosaamisen on oltava hyvää, jotta palveluja osataan kilpailuttaa järkevästi. – Kunnanvaltuustoissa on päätettävä ensin palvelustrategiasta, jossa kerrotaan, miten palvelut taataan eri ryhmille ja mitä tuotetaan kunnan omana toimintana. Samalla pitää käydä läpi, miltä osin halutaan turvautua yksityisiin palveluntuottajiin ja kilpailuttaa niitä. Haatainen pitää hyvänä, että toimintojen ulkoistamisissa pohditaan myös eettisiä kysymyksiä. Palvelut tuotetaan verovaroin, joten palveluntuottajan kaiken toiminnan on kestettävä päivänvaloa.

Kilpailutusta kimpassa Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla kunnat ovat harkinneet hankintojen kilpailuttamista yhdessä. – Olemme pohtineet, voisimmeko piirinä toimia kuntien ostaja-

LPY 2/12

na. Lähikunnat hankkivat palveluja paljon paitsi yliopistosairaalasta myös yksityiseltä sektorilta. Sairaanhoitopiiri pystyy niputtamaan palveluja ja hankkimaan paljon kerralla. Se pystyy asettamaan myös selkeät laatuvaatimukset ja arvioimaan palvelujen laatua. Leskinen toivoo kuntarakenneuudistuksen päättäjiltä nyt viisautta siihen, että terveydenhuollon perustasoa päästään vahvistamaan. Hän sanoo, että erikoissairaanhoito on pärjännyt kokonaisuudessa hyvin. – Kun lähdetään korjaamaan toista, ei pilata silloin toista. Jos erikoissairaanhoito ripotellaan pieniin yksiköihin, meidän käy huonosti, Leskinen sanoo.

LPY:n teesit uudelle sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle: 1. Siirrytään järjestelmäkeskeisyydestä potilaskeskeiseen ajatteluun. 2. Määritellään julkisen sektorin järjestämisvastuu. 3. Erotetaan järjestämisvastuu palvelutuotannosta julkisella sektorilla. 4. Lisätään kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. 5. Otetaan käyttöön aito monituottajamalli niin, että palveluntuottajien välinen kilpailuneutraliteetti toteutuu.

Yksityisesti

yksilöllisellä otteella PlusTerveys Oy on Suomen suurin suun terveydenhuollon palveluita tarjoava yritys. Toimitusjohtaja Eila Annala haluaa tarjota potilaille yksilöllistä hoitoa ja ammattilaisille yksilöllisen tavan työskennellä yksityisellä sektorilla.

TEKSTI Milla Majander KUVA Kalevi Ketoluoto

uonna 1978 perustettu yksityisiä terveydenhoitopalveluja tuottava PlusTerveys Oy sai alkunsa hammaslääkäritoiminnasta. Liiketoimintaa lähdettiin luomaan Ruotsissa toimivan Praktikertjänstin mallin mukaan, jossa työtä tekevät alan ammattilaiset myös omistavat yrityksen. – Yrityksen perustivat hammaslääkärit, jotka myös omistivat yrityksen. Yhtiön alkuvuosina mukana omistamassa oli myös Hammaslääkäriliitto. Omistuspohjamme on edelleen täysin suomalainen eli yhtiössä toimivat hammaslääkärit, hammasteknikot, lääkärit ja fysioterapeutit omistavat yrityksen kokonaan, PlusTerveys Oy:n toimitusjohtaja Eila Annala kertoo. Noin 80 prosenttia liikevaihdosta tulee suun terveydenhuollon palveluista ja loput lääkäri- ja fysioterapiapalveluista. Suun terveydenhuollossa PlusTerveys Oy on tällä hetkellä Suomen suurin toimija eikä terveydenhuollon toimialalla ole toista omistuspohjaltaan vastaavaa yritystä. – Koska omistajat toimivat päivittäin asiakasrajapinnassa, muodostuu heille myös selkeä näkemys siitä, miten yhtiötä tulee viedä eteenpäin, Eila Annala toteaa.

Osaksi työterveyshuoltoa? Suun terveydenhuolto on PlusTerveys Oy:n toiminnan kulmakivi. Suuhygieniasta huolehtiminen edistää suun terveyden lisäksi myös yleisterveyttä. Eila Annalan mielestä hammashuollon tulisikin olla osa lakisääteistä työterveyshuoltoa. – Työntekijöiden terveyteen tällä olisi positiivinen vaikutus ja se on tärkeintä. Työterveyshammashoito edistää työssä jaksamista ja on valtti yritysten välisessä kilpailussa työntekijöistä. Hammashoidon korvaaminen edes osaksi työterveyshuollon kautta helpottaisi myös julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoa ja lyhentäisi nykyisiä pitkiä hoitojonoja. Tätä nykyä jo useat työnantajat korvaavat työntekijöidensä hammashoitoa, vaikka se ei kuulukaan työterveyshuollon korvausten piiriin.

Suun terveydenhuolto ”olisi hyvä kokeilupaikka tilaaja-tuottajamallille.”

– Isossa mittakaavassa katsottuna tulisi miettiä, onko kuntataso oikea paikka terveydenhuollon järjestämiselle. Viisi miljoonaa suomalaista on jakaantunut epätasaisesti ympäri maantieteellisesti laajan maan. Terveyspalveluiden järjestämistä mietittäessä ensisijainen tavoite tulee olla potilaalle paras mahdollinen hoito. Siinä suurimmaksi haasteeksi nousevat vähäiset resurssit. Asiakkaan valinnanvapauden ja palvelujen hyvän saatavuuden parantamiseksi olisikin Eila Annalan mukaan eriytettävä toisistaan palveluiden järjestäminen ja tuotanto. – Suun terveydenhuolto olisi hyvä kokeilupaikka tilaajatuottajamallille. Tässä mallissa potilas saisi itse valita paikan, josta palvelun hankkii. Tämä olisi mahdollista, koska suun terveydenhuollossa palveluntuottajat ovat jakautuneet melko tasaisesti yksityisen ja julkisen sektorin kesken.

Diagnoosin viivästyminen maksaa 20 miljoonan euron sairaanhoitokorvauksen leikkauspäätös ei saa toimitusjohtaja Annalalta hyväksyntää. – En näe leikkauspäätöksessä mitään hyötyjä. Jos säästöpäätöksen takia jonkun potilaan diagnoosi viivästyy, niin säästetäänkö sillä todellisuudessa mitään, Eila Annala kuittaa. Hän myös haluaa oikaista käsityksiä yksityisen sektorin ennaltaehkäisevän työn roolista. – Yksityinen sektori tekee ennaltaehkäisevää työtä erityisesti sekä työterveydenhuollossa että suun terveydenhuollossa. Lainsäädännöllä on mahdollistettava se, että myös meillä on tilaa toimia. Valvonnasta toki täytyy pitää huolta.

Lisää työvoimaa alalle Vaikka uskoa suun terveydenhuollon toimialan tulevaisuuteen löytyykin, on Eila Annalan näkökulmasta edessä myös haasteita. Suun terveydenhuollon työntekijöiden määrä on ollut laskeva jo pitkään. – Nyt lasku vaikuttaa onneksi pysähtyneen. Toimiala on suurien haasteiden edessä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. On arvioitava, miten alaa voidaan kehittää. Hoidettavien hampaiden määrä lisääntyy tulevaisuudessa, sillä yhä useammalla meistä on omat hampaat vanhuuteen saakka, Eila Annala toteaa.

Rohkeasti kohti haasteita Eila Annalalla on ratkaisuehdotus siihen, miten terveyspalvelut pitäisi tulevaisuudessa järjestää.

Eila Annala • PlusTerveys Oy, toimitusjohtaja, KTM • Talousjohtajaksi vuonna 2000, toimitusjohtajana vuodesta 2007 • Yrityksella toimintaa noin 90 paikkakunnalla. • Täysin suomalaisen PlusTerveys Oy:n omistaa noin 350 yrityksessä työskentelevää hammaslääkäriä, lääkäriä, hammasteknikkoa ja fysioterapeuttia. 19

Terve työntekijä terveessä yrityksessä Hartioitasi kiristää ja päätäsi kivistää, olo sorvin äärellä on muuttumassa tukalaksi. Vasta silloin se tulee mieleesi – työterveyshuolto. Näin ei saisi olla, vaan toimivan työterveyshuollon pitäisi olla luonteva osa jokapäiväistä arkea, niin esimies- kuin työntekijätasollakin.

TEKSTI Nina Leppäniemi KUVAT Laura Karjalainen

LPY 2/12

orin Lääkäritalon toimitusjohtajan Heikki Kuuri-Riutan mielestä esimerkillinen työterveyshuolto koostuu ennen kaikkea asiakkaiden tarpeiden huomioon ottamisesta. – Ensin on keskusteltava asiakasyrityksen kanssa ja kartoitettava heidän yksilölliset tarpeensa. Vasta sen jälkeen voidaan alkaa tehdä suunnitelmia työterveyshuollon käytännön toteutuksesta. Palvelut on tuotettava niin, että asiakas ja koko yritys ovat tyytyväisiä. Tämän lisäksi on hienoa, jos voi yllättää vielä paremmalla palvelulla kuin mitä asiakas osaa odottaa. Porin Lääkäritalon työterveyden liiketoimintajohtaja ja työterveyslääkäri Juha Varjo on Kuuri-Riutan kanssa samoilla linjoilla. – Yrittäjän on ensin itse tehtävä ajatustyö sen suhteen, mitä työterveyspalveluilta halutaan ja odotetaan. Parhain mahdollinen lähtökohta yrityksen ja työterveyspalveluja tarjoavan toimijan yhteistyölle on tilanne, jossa työterveysasiat ovat tärkeä osa yrityksen toimintastrategiaa.

Räätälöityä työterveyshuoltoa Työterveyspalvelut ovat räätälöitävissä täysin yrityksen tarpeiden mukaisiksi. Lakisääteinen vähimmäistyöterveyshuolto pitää si-

Parhain mahdollinen lähtökohta ”yrityksen ja työterveyspalveluja tarjoavan toimijan yhteistyölle on tilanne, jossa työterveysasiat ovat tärkeä osa yrityksen toimintastrategiaa.”

sällään ennaltaehkäisyn eli työntekijän työhöntulotarkastuksen. Tämän lisäksi työntekijöillä on turvanaan myös sairaanhoitopalvelut käytännössä lähes aina. – Sitten on yrityksiä, jotka haluavat panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin laajemmin. Laaja turva kattaa ennaltaehkäisyn ja sairaanhoidon lisäksi erikoislääkäripalvelut ja erikoistutkimukset. Tällöin yhteistyö yrityksen ja palveluntarjoajan välillä on hyvin tiivistä. Työterveyshuolto myös kouluttaa esimiestahoa työntekijöidensä työhyvinvoinnin seuraamiseen. Laajan turvan ottaminen lisääntyy Suomessa jatkuvasti, Heikki Kuuri-Riutta kertoo.

Vaativa työympäristö tuo omia haasteitaan Konepajateollisuuden yritys Hollming Works on malliesimerkki yrityksestä, jossa jo itse työ ja työympäristö asettavat työterveyshuollolle omia erityisiä vaateitaan. – Olemme rakentaneet meitä parhaiten palvelevan toimintatavan eli varhaisen välittämisen mallin yhdessä työterveyshuollon kanssa, kertoo Hollming Worksin Porin toimipisteen työsuojelupäällikkö Hannu Juuti. Varhainen välittäminen tarkoittaa käytännössä sairauksien ja niiden myötä tulevien sairauspoissaolojen järjestelmällistä ennaltaehkäisyä. – Meillä työterveyshuolto toimii monella eri tavalla. On sekä työterveyshoitajan että -lääkärin antamaa palvelua sairastapauksissa, määräaikaistarkastuksia ja työhöntulotarkastuksia sekä altistumien varalta tehtyjä testauksia. Työfysioterapeutti tukee riskikartoituksia antamalla ohjeita työergonomiaan. Työsuojelutoimintaa tukevassa koulutuksessa käytämme apuna Porin Lääkäritalon työterveyspalveluja. Kuntoutukseen olemme pyrkineet lähettämään henkilöitä lähes joka vuosi. Kuntoutuksessa käyneillä on lisäksi mahdollisuus osallistua viikottaiseen jumppaan Porin Lääkäritalolla, Hannu Juuti luettelee.

Työterveyshuollossa tavoitteeksi luonteva ja tiivis yhteydenpito – Yleisesti ottaen työterveyshuollon tila Suomessa on hyvä. Palveluita on tarjolla runsaasti ja henkilöstö on hyvin koulutettua. Painopistettä on siirretty työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukemiseen. Näin mittavaa työterveyskonseptia on vaikea löytää muualta maailmalta, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton työterveyden ylilääkäri Jan Schugk.

Myös kehittämistä vaativia kohtia on Jan Schugkin mukaan työterveyshuollosta löydettävissä. – Hoitojärjestelmämme on liian sairauspoissaolopainotteinen sen sijaan, että tuettaisiin työssä jatkamista. Jonkinasteisia haasteita on myös palveluiden saatavuudessa maantieteellisesti. Työterveysyhteistyö pienyritysten kanssa ei aina toimi niin hyvin kuin sen pitäisi.

Jan Schugkin mielestä työterveyspalvelujen tuottajien odotetaan olevan hyviä kumppaneita työn, työpaikkojen ja työilmapiirin kehittämisessä terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä tukeviksi. – Työpaikan ja työterveyshuollon yhteydenpidon on oltava luontevaa ja tiivistä sekä sen on ehdottomasti tapahduttava muutenkin kuin lääkärintodistusten merkeissä. 21

Työterveyshuollon vaikuttavuutta voi tarkkailla Työterveyshuollon toimivuuden mittareita on monia. Vaikuttavuutta voidaan seurata esimerkiksi tarkkailemalla yrityksen ennenaikaisten eläkkeiden, työtapaturmien ja sairauspoissaolojen määrää sekä toteuttamalla erilaisia työhyvinvointikyselyjä. – Monet työpaikkansa työterveyshuollosta vastaavat henkilöt ovat sanoneet, että sairauspoissaolojen määrää tarkkailemalla pysyy parhaiten kärryillä siitä, missä työyhteisön työhyvinvoinnissa mennään. Työntekijöiden nenän asennosta voi kuulemma tulkita, ovatko asiat kunnossa, Juha Varjo toteaa.

Kohti alati kohenevaa työhyvinvointia Heikki Kuuri-Riutan mukaan työterveyshuolto muuttuu jatkuvasti entistä kokonaisvaltaisemmaksi. – Työhyvinvoinnin lisääminen on tulevaisuuden kehitystrendi. Niiden yritysten määrä, jotka ovat valmiita panostamaan työntekijöidensä terveyteen, kasvaa ja tulee kasvamaan tulevaisuudessakin. Juha Varjon mukaan myös työterveyshuollon vaikuttavuuteen kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota. – Laaja-alainen huolenpito sekä työntekijöistä että yrityksen tilojen turvallisuudesta ovat sellaisia työhyvinvoinnin tekijöitä, jotka enenevissä määrin integroituvat yhä selvemmin työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon tavoitteena on oltava terve työntekijä terveessä yrityksessä.

LPY 2/12

Työterveyshuolto Suomessa • Työterveyshuolto rahoitetaan keräämällä työnantajilta, työntekijöiltä ja yrittäjiltä työtulovakuutusmaksua osana sairausvakuutusmaksuja. • Vuonna 2009 työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat Kelan tilastojen mukaan 609 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Valtio osallistui kustannuksiin vain 0,3 prosentin osuudella. • Työterveyspalvelujen piiriin kuuluu lakisääteisenä ennalta ehkäisevän toiminnan palveluja, kuten esimerkiksi työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset. Lisäksi työterveyspalvelut käsittävät käytännössä usein myös sairaanhoidon palveluja.

Hyvät, pahat yksityiset kehittävät uutta Julkinen hyvä, yksityinen paha. Tältä osin vastakkainasettelun aika ei ollut ohi ainakaan kuntavaalien monissa tenteissä ja keskusteluissa.

Mietin monesti, mitä sosiaali- ja terveysalan työntekijät ajattelivat palvelujen tuottamisen eri muotojen näin rajusta ideologisoinnista. Kokevatko he, että myös sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta pannaan lokeroihin ja jaetaan hyviin ja pahoihin – ahneisiin ja hyväntekijöihin – sen mukaan, kenen palveluksessa he työnsä tekevät.

Yksityiset palveluntuottajatkin jaettiin tv-ruudussa kahteen kastiin; pienet, sympaattiset paikalliset ja suuret, kasvottomat jätit. Vahingollisinta oli se, että ihmisille annettiin vääristynyttä ja ihan väärääkin tietoa.

Palveluja käyttäessään kuntalainen harvoin miettii organisaatiorakenteita tai sitä, kuka tämänkin palvelun tuotti. Häntä kiinnostaa, että palvelu on parasta mahdollista ja tarpeen tullen saatavilla. Lisäksi on tärkeää, että kunnan talous on kestävällä pohjalla vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin ja että kaikki hyvät käytännöt otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön sen varmistamiseksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon kulut pysyvät kurissa. Tosielämässä tarvitsemme tulevaisuudessa käyttöön kaiken osaamisen: julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tekijät.

Kuntalaista ” kiinnostaa, että

palvelu on parasta mahdollista.”

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu ajassa. Saadusta palvelusta valitetaan yhä herkemmin, kokemukset jaetaan sosiaalisessa mediassa ja omien oikeuksien perään kysellään. On selvää, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa halu vaikuttaa omiin palveluihin ja halu valita vapaasti korostuvat. Terveydenhuoltolaki antaa vuoden 2014 alusta laajemman valinnanvapauden. Kunnat toivottavasti ottavat käyttöön enenevissä määrin myös palveluseteleitä. Niiden yksi hyvä puoli on, että kuntalainen voi hyvällä omallatunnolla, ilman hankintalain asettamia velvollisuuksia,

tukea paikallista hoivapalveluyrittäjää, jos niin haluaa.

Eduskunnassa on hyvin tiedossa, että kentällä odotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suuren palvelurakenneuudistuksen seuraavia askelmerkkejä. Edessä ovat megahaasteet: väestön ikääntyminen, julkisen talouden velkaantuminen, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu sekä pula tekevistä käsistä. Tarvitsemme vahvat kunnat kantamaan järjestämisvastuuta ja ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja. Tarvitsemme palvelualoitekäytännön sparraamaan kulukuria, tuomaan vaihtoehtoja ja helpottamaan uusien käytäntöjen syntymistä. Tarvitsemme toimivan julkisen sektorin ja sen rinnalle, tasavahvaksi kumppaniksi ja vaihtoehdoksi, yksityisiä palveluntuottajia.

Keräsin kansanedustajakollegani Lasse Männistön kanssa kuntavaalien alla yksiin kansiin kymmenen hyvää, innovatiivista käytäntöä sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä. Suurin osa niistä oli – ilman että se oli alkuperäinen tarkoituksemme – yksityisten palveluntuottajien käsialaa. Laastari Lähiklinikalle tai Terveyskioskiin voi kävellä sisään ilman ajanvarausta vaikka kauppareissulla, Mallu-auto taas ajelee syrjäseuduille tuomaan sairaanhoitajan palveluja kuin kauppa-auto. Megaklinikka pystyy pitämään hinnat matalina tarpeettomat potilasvaihdot ja tyhjäkäynnin minimoimalla. Doctagon on vienyt lääkäripalvelut vanhusten koteihin ja saanut terveyskeskus- ja sairaalareissut vähentymään. Hoitokoti Pikkupihassa taas on keksitty uudelleen se, minkä pitäisi olla itsestään selvää, eli asukkaiden kohtaaminen sellaisina kuin he ovat, ihmisinä.

Olisiko kaikki nämä innovaatiot pitänyt jättää keksimättä? Niin nimittäin tulevaisuudessa käy, jos emme pidä huolta, että myös yksityiset palveluntuottajat mahtuvat mukaan julkisen sektorin rinnalle tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluja luomaan ja toteuttamaan.

Sanni Grahn-Laasonen Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen.

Palveluseteli potilaan matkassa

Palvelusetelin on sanottu edistävän kansalaisten valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä. Miten palveluseteli toimii käytännössä? Tässä jutussa kerromme, miten kuvitteellinen rouva Paananen käytti palveluseteliä.

Lähtötilanne: 70-vuotias rouva Paananen on havainnut näkökykynsä heikentyneen merkittävästi. Hän päättää hakeutua oman kuntansa terveyskeskukseen.

TEKSTI Milla Majander KUVITUS Julia Hannula ASIANTUNTIJAT Toimitusjohtaja Asko Koskinen, Medilaser Oy Silmätautien erikoislääkäri Juha Lappalainen Palvelupäällikkö Jussi Kivivirta, Medilaser Oy Palvelusetelikäytännöissä voi olla eroja eri puolilla Suomea.

Lopputulos: Rouva Paanaselle tehtiin hänen tarvitsemansa leikkaus. Hän on tyytyväinen saamaansa palveluun. Leikkaus onnistui hyvin ja palvelusetelin käyttö oli vaivatonta. Nyt ei kaihi enää haittaa arkipäivän askareita. Leikkauksen ansiosta rouva Paananen pärjää kotona ilman ulkopuolista apua.

7 Kunnan kannattaa määritellä palvelusetelin arvo sellaiseksi, että palveluseteli on todellinen vaihtoehto asiakkaalle. Jos palvelusetelin arvo on kovin matala suhteessa palvelun hintaan, asiakas helposti kieltäytyy palvelusetelistä ja siirtyy kunnallisen palvelujärjestelmän hoidettavaksi.

LPY 2/12

k k 2 – 1 6

Kaihin leikannut lääkäri toimittaa rouva Paanaselle potilaskertomuksen toimenpiteestä. Palvelusetelikokonaisuus voi sisältää noin kuukauden kuluttua tapahtuvan ns. jälkitarkastuksen, jossa lääkäri varmistaa, että kaikki on kunnossa. Tämän lisäksi rouva voi oman harkintansa mukaan hakeutua silmälasitarkastukseen yksityissektorille 1–2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Palveluntuottaja raportoi tehdystä kaihileikkauksesta ja lähettää kunnalle palvelusetelin arvoisen laskun, jonka liitteenä on palveluseteli ja potilaskertomus.

Palvelusetelin arvo on aina kunnan valinta. Kunnat valvovat palvelun laatua ja hintaa sekä määrittävät muut tarpeelliseksi katsomansa edellytykset, kuten hyväksyttävän laatujärjestelmän. Lisäksi kunta sopii palveluntuottajan kanssa laskutuksesta ja potilastietojen siirrosta. Usein ne tapahtuvat sähköisesti (ns. sähköinen palveluseteli).

Kaihi

Terveyskeskuslääkäri toteaa rouvan vaivan ja antaa hänelle lähetteen silmälääkärille.

Rouva Paananen menee yksityiselle silmälääkärille, joka diagnosoi hänellä kaihin ja kertoo, että se vaatii leikkaushoitoa. Silmälääkäri kirjoittaa lähetteen paikalliseen aluesairaalaan, jonne rouva hakeutuu.

Lähete Kunta voi valita palvelusetelituottajat joko kilpailutustai hyväksymismenettelyllä. Kilpailutusmenettelyssä palvelusetelituottajiksi valitaan kilpailussa menestyneet, joiden palvelusetelihinnat ovat silloin kunnan tiedossa. Hyväksymismenettelyssä kunta hyväksyy palveluntuottajiksi kaikki valintakriteerit täyttävät toimijat.

5 Rouva Paanasen leikkauspäivä koittaa. Leikkaava lääkäri kertoo hoidon sisällön. Lääkäri tekee lopullisen hoitopäätöksen rouvaa kuultuaan ja suorittaa tarvittavan toimenpiteen. Rouva käyttää konkreettisesti oman palvelusetelinsä maksaessaan leikkauksesta. Hän maksaa toimenpiteestä vain omavastuuosuuden. Kunnan myöntämä palveluseteli kattaa loppuosan laskusta.

Vastaanotolla lääkäri kertoo, että rouva pääsee sairaalan leikkausjonoon tai hänen on mahdollista saada palveluseteli, jonka avulla hän voi valita yksityisen palveluntuottajan. Rouva Paananen haluaa hoitaa silmävaivansa nopeasti. Hän haluaa kuulla palvelusetelivaihtoehdosta.

Lääkäri antaa rouvalle listan yrityksistä, joissa palveluseteli käy maksuvälineeksi. Palveluseteli kattaa yleensä osan silmäleikkauksen kustannuksista. Loppuosa kustannuksista jää rouvan itsensä maksettavaksi. Rouva Paananen tiedostaa, että oma maksuosuus palveluseteliä käytettäessä on hieman suurempi kuin julkisen sairaalan tuottamassa palvelussa. Hän on valmis maksamaan siitä, että voi valita hoitopaikan, ajankohdan ja leikkauksen toteuttavan lääkärin. Rouva valitsee palvelusetelin. Kotona hän tutustuu saamaansa listaan ja varaa hoitoajan valitsemalleen palveluntuottajalle.

Sensori

Perheyritys uskoo

yksityiseen terveyden

Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy on pieni lääkärikeskus Kankaanpäässä. Yritys on toiminut lähes 30 vuotta. Pieni perheyritys on joustava ja ihmisläheinen ympäristö niin potilaille kuin työntekijöillekin. Aito välittäminen näkyy myös ulospäin. TEKSTI Susanna Alanen KUVA Nina Leppäniemi

Viimeisten 15 vuoden aikana yritys on muuttanut uusiin tiloihin sekä aloittanut laboratoriotoiminnan ja työterveyshuollon. Vuonna 2011 tilat remontoitiin uuteen uskoon ja oma fysioterapiatoiminta käynnistettiin kuluvana vuonna. – Olemme kasvaneet ja investoineet tasaisesti ja maltillisesti. Uskomme toimialan tulevaisuuteen, sillä ilman positiivisia odotuksia emme uskaltaisi investoida. Nyt meillä on asiakkaina kaksisataa yritystä ja yrittäjää. Lääkärikeskus vastaa 1200 henkilön työterveyshuollosta ja uusia asiakkaita tulee jatkuvasti lisää. Tavoitteemme on kasvattaa ja parantaa työterveyshuollon toimintaa edelleen ja laajentaa toki

LPY 2/12

muutakin palveluntarjontaa. Haemme jatkuvasti lisää lääkäreitä ja terapeutteja, kertoo toimitusjohtaja ja omistaja Elina Kangas. Yrityksen muita omistajia ovat perheen äiti Irmeli Elomaa sekä toinen tyttäristä, joka ei ole varsinaisessa toiminnassa mukana. – Olemme kiinnostuneita palvelusetelijärjestelmästä ja osallistumme aiheeseen liittyviin keskusteluihin alueellamme. Aika näyttää, toteutuuko palvelusetelijärjestelmä Pohjois-Satakunnassa. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että mahdollisuus siihen on olemassa. eResepti hieman mietityttää, sillä siitä aiheutuvat kustannukset pelottavat jonkin verran. Avoimin mielin seuraamme silti sitäkin asiaa.

Tiesitkö, että... työnantajat ja työntekijät rahoittavat työterveyshuollon kustannukset.

HOIDAT VAIN HIIHTÄMISEN. ME HOIDAMME LOPUT!

huoltoon Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy pähkinänkuoressa • Irmeli Elomaa aloitti yksityisvastaanoton Kankaanpäässä vuonna 1983 • nykyisellään yritys on toiminut vuodesta 1989 • perheyritys, jonka omistajia ovat Irmeli Elomaa ja tyttäret Elina Kangas sekä Annika Elomaa • toimipiste Kankaanpään keskustassa • tarjoaa lääkäri-, laboratorio-, työterveys- ja fysioterapiapalveluja • 10 lääkäriä • muita vastaanottajia 7 • työntekijöitä yhteensä 25 • vuonna 2011 liikevaihto 500 000 euroa

Uusi ajanvaraussovellus Terveystalolle Terveystalo tuo Windows 8 -käyttäjille Suomen ensimmäisen terveysalan sovelluksen, jonka avulla voi helposti varata ajan ja toimipaikan erikoisalan ja asiantuntijan mukaan sekä hallinnoida omia ajanvarauksia. Windows 8 -päätelaitteilla toimiva ajanvaraussovellus on suunniteltu loppukäyttäjää mahdollisimman hyvin palvelevaksi. – Haluamme tarjota suomalaisille terveydenhuollon asiakkaille parhaat keinot olla meihin yhteydessä. Windows-sovellukset jatkavat luontaisesti digipalvelu-

jen edelläkävijyyttämme, toteaa Terveystalon tietohallintojohtaja Tuomas Otala. Terveystalo kehittää sähköisten palvelujen avulla saatavuutta asiakkaille. Sähköisen ajanvarauksen suosio on kasvanut nopeasti ja Otalan mukaan lähes puolet Terveystalon ajanvarauksista tulee jo verkon kautta. Terveystalon Windows 8 -sovellus on ollut saatavilla eri päätelaitteille lokakuusta lähtien, jolloin Windows 8 -käyttöjärjestelmä julkaistiin kuluttajakäyttöön Suomessa.

ruka.rantasipi@restel.fi, puh. 08-85 910, www.rantasipi.fi

Sensori

Hyvä maine kantaa Jokilaaksojen Työterveys Oy on toiminut jo vuodesta 1990 tarjoten asiakasyrityksilleen työterveyspalveluja kustannustehokkaasti. Lääkäripalveluyrityksen pääpaikkana toimii Ylivieska, muut toimipisteet ovat Oulaisissa, Nivalassa, Haapavedellä, Kalajoella ja viime vuodesta lähtien Siikalatvassa. Lisäksi Jokilaaksojen Työterveys Oy ottaa potilaita vastaan liikkuvilla työpaikkavastaanotoilla muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Yrityksen liikevaihto kasvaa tänä vuonna noin kolmeen miljoonaan euroon ja vakituisia työntekijöitä on 25. Palvelujohtaja Pekka Punkeri näkee tasaisen kehittymisen taustalla yrittäjämäisen asioiden hoitamisen. – Olemme alusta saakka tavoitelleet toimeentuloa ja tasaista kasvua, emme voiton maksimointia. Meillä on erinomainen maine alueella ja sen myötä asiakaskuntamme on selvästi kasvamaan päin, toteaa Pekka Punkeri.

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMISKUMPPANISI Uskomme siihen, että tiedonhallinta on saatavissa hyvin toimivaksi ja hallittavaksi. Ota meihin yhteyttä – olemme hyviä auttamaan. Sitä mieltä ovat asiakkaammekin.

www.salivirta.fi

Tiesitkö, että... palveluseteleiden käyttäminen kunnissa on lisääntynyt. Tämä käy ilmi sähköisen Smartum-palvelusetelin käyttötilastoista.

Rauhaa päälle maan Tänä vuonna tuemme Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräystä, keräyksen tavoitteena on parantaa hädänalaisten lasten ja lapsiperheiden asemaa – turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen perusoikeuksiin.

Jokilaaksojen Työterveys Oy pähkinänkuoressa • perustettu vuonna 1990 • perheyritys • toiminta-alueena Oulun eteläinen alue • 14 työterveyshoitajaa • 5 työterveyssairaanhoitajaa • 5 työterveyslääkäriä • 1 työterveyshuollon erikoislääkäri • yli 10 000 asiakasta työelämän kaikilta toimialueilta

Terveystalo toivottaa rauhallisia juhlapyhiä sinulle ja läheisillesi.

Suomalaista terveydenhoitoa EI KAHTA SAMANLAISTA Me PlusTerveydessä tiedämme, että tässä maailmassa ei ole kahta samanlaista ihmistä, potilasta eikä lääkäriä. Me haluamme tarjota asiakkaillemme yksilöllistä hoitoa yksilöllisiin tarpeisiin, yksilöllisellä tavalla. Meiltä löydät ammattitaitoiset lääketieteen käsityöläiset, joiden työn lopputulos on aina yksilöllisesti räätälöity. Suuren ja kotimaisen terveydenhoito-organisaation edut yksilöllisten toimijoiden ammattitaitoisissa käsissä – siitä PlusTerveydessä on kyse.

• PlusTerveys on yksityisiä terveydenhoitopalveluja tuottava yritys

• Tarjoamme yksilöllisiä ja monipuolisia suun terveydenhuollon palveluja sekä lääkäri- ja fysioterapiapalveluita

• Olemme täysin suomalainen, työntekijöidemme omistama

• Toimimme valtakunnallisesti yli 80 paikkakunnalla www.plusterveys.fi Hammaslääkäri Sirkku Meriläinen-Vapola, HammasSirkku, Jyväskylä

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa, Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää

Sensori SuomiAreenalla kuultua Terveyspalvelualan yrittäjäjärjestöt järjestivät heinäkuussa Porin SuomiAreenalla paneelikeskustelutilaisuuden teemalla ”Terve tulevaisuus tehdään kunnissa”. Paneelikeskustelu tiivistyi asiantuntijoiden huoleen suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuudesta. – Jopa 70 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, joissa lääkäriin pääsyä joutuu odottamaan kaksi viikkoa. Se on aivan liian pitkä aika, huomautti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Palveluiden hyvä saatavuus nousi panelistien keskuudessa ykköstavoitteeksi. Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen kertoikin paneelissa kaupungin hyvistä palvelusetelikokemuk-

sista. Kuntien ja yksityisen sektorin roolit terveyspalvelujen järjestämisessä, tuotannossa ja rahoituksessa herättivät vilkasta keskustelua. – Tulemme tarvitsemaan yksityistä sektoria ja eri vaihtoehtoja. Monituottajamalli on tie kohti tasa-arvoista palvelumallia, joka samalla lisää valinnanvapautta, totesi Attendon yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Eveliina Huurre.

– Suomi on ainoa maa Euroopassa, jolla on tällainen järjestelmä. Kunnat ovat hoitaneet terveyspalveluiden järjestämistä aivan liian pienillä harteilla, Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve totesi. Panelistien mielestä olisi järkevintä, että asiakas voisi itse valita palvelun yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Raha kulkisi silloin asiakkaan mukana.

Aidosti yksilöllistä kuntoutusta? – Kyllä! Kangasalan Pikonlinnassa avataan 1.1.2013 uniikki, intensiivisen kuntoutuksen osasto. Pienen yksikön joustavuus ja kuntoutuksen tehokkuus tulevat olemaan omaa luokkaansa. Premius on yksityinen kuntoutuksen edelläkävijä Pirkanmaalla. Ydinosaamistamme on neurologinen, pre- ja postoperatiivinen sekä tule-kuntoutus. Avokuntoutuksen asiakkaita palvelemme klinikoillamme Tampereella ja Pikonlinnassa.

Kuntouttava työote • Ympärivuorokautinen sairaanhoito • Moniammatillinen yhteistyö

Lue lisää ja ota yhteyttä: www.premius.fi

Tiesitkö, että... 86 % kansalaisista kannattaa yksityisten palveluntuottajien hyödyntämistä terveyspalvelujen tuotannossa. Lue lisää: www.tervekunta.fi/tutkittua

Sydämellisesti

Tasapainoa kassanhallintaan Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut liiketoimintasi parhaaksi. Palvelemme Sinua ja asiakkaitasi sydämellisesti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Helsinki•Sastamala Puh. (09) 4242 3080

SuomiAreenan paneelikeskustelussa jaettiin yhteinen huoli terveyspalveluiden riittävyydestä ja laadusta.

myynti@svea.fi • www.svea.fi

Vaivattomat laboratoriopalvelut – asiakkaasi parhaaksi V Yhtyneet Medix laboratoriot on yksityinen, täyden palvelun laboratorioyritys. Juuremme ovat vahvasti suomalaisessa terveydenhuollossa ja tutkimuksessa. Luotettava toimitusketjumme on käytössäsi samoin kuin vankka asiantuntemus kaikilla laboratoriopalveluiden osa-alueilla: Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Genetiikka Kliininen kemia Kiitäm me yhteis Kliininen mikrobiologia työstä kulun eena Patologia vuonn toivot a ja amme Lähilaboratoriopalvelut r auha Jou

Ota yhteyttä! www.yml.fi | Vaihde e 09 9 52 5 561

llista lun od otust mene stystä a sekä Uudel Vuode le lle 20 13.

Sensori Ensimmäinen virtuaalinen lääkäriasema Suomeen eLääkäriasema tekee lääkäriasemalla asioinnista entistä vaivattomampaa. Asiakas saa virtuaalisesti palvelua silloin, kun hänelle itselleen sopii. Diacor terveyspalvelut Oy on avannut ensimmäisen yksityisen sähköisen lääkäriaseman Suomessa. eLääkäriasemalla vastaanottoa pitävät lääkäri, terveydenhoitaja, työfysioterapeutti sekä työterveyspsykologi. Sähköisessä palvelussa on mahdollista lähettää ja vastaanottaa viestejä, tarkastella omia laboratoriotuloksiaan ja kysyä niistä tarvittaessa lisätietoja. Virtuaalisesti voi lisäksi kirjata henkilökohtaisia terveystietojaan, täyttää päiväkirjoja, seurata mittaustuloksiaan ja asettaa muistutuksia seuraavista rokotuksista, lääkärikäynneistä ja lääkkeenotoista. – Sähköiset terveyspalvelut ovat asiakkaan käytettävissä juuri silloin, kun asiointi hänelle parhaiten sopii. Tämä on uutta ajattelua, jonka uskomme lyövän itsensä läpi erittäin nopeasti. Työnantajaasiakkailtamme palvelu säästää aikaa ja rahaa, sillä jokaisen terveys-

palveluasian hoitamiseen ei tarvita face to face -kohtaamista, toteaa Diacorin liiketoiminnan kehittämispäällikkö Tarja Lounasmeri. Asiointi virtuaalilääkäriasemalla on turvallista, sillä se tapahtuu vahvan tunnistautumisen eli verkkopankkitunnusten välityksellä. Ensimmäisessä vaiheessa eLääkäriaseman palvelut on suunnattu Diacorin työterveysasiakkaille.

Diacorin asiakkaana edistät hyvää elämää. Ortopedi Harri Heliö tuli Diacoriin 22 vuotta sitten. Diacorissa hän arvostaa ennen kaikkea työskentelyolosuhteita. Vaakakupissa painaa myös Diacorin kantama yhteiskuntavastuu. Diacor on terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä. Tarjoamme erinomaisia sairaanhoito- ja terveyspalveluja ihan jokaiselle. Diacorin maksamat osingot ohjataan yhteiskunnassa heikompaan asemaan joutuneiden ihmisten palveluiden kehittämiseen. Lue lisää osoitteessa www.diacor.fi.

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Diacorin maksamilla osingoilla se tuottaa hyvinvointia ja rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.

Sensori Turun Neurolaboratorio Oy 40 vuotta

LPY ry kiittää kuluneen vuoden yhteistyöstä.

Toivotamme hyvää joulua ja menestyksekästä vuotta 2013!

www.lpy.fi

Ensimmäinen ja edelleen toiminnassa oleva kliinisen neurofysiologian laboratorio ja lääkäriasema, Turun Neurolaboratorio, täyttää 40 vuotta. Toiminimellä Suomen Neurolaboratorio yhtiö palvelee sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon asiakkaita Lounaisessa Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Hämeessä 13:ssa eri toimipisteessä. Tavallisimmat tutkimukset ovat lihassähkötutkimus ja aivosähkötutkimus sekä unihäiriöihin ja vireystilaan liittyvät tutkimukset. Yhtiö on täysin kotimainen ja sen pääomistajia ovat vastaanottavat lääkärit ja henkilökunta. Suomen Neurolaboratoriolla on ensimmäisenä ja ainoana kliinisen neurofysiologian yksityislaboratoriona ja toisena lääkärikeskuksena Suomessa laatusertifikaatti toiminnastaan. Suomen Neurolaboratoriossa työskentelee yhdeksän kliinisen neurofysiologian erikoislääkäriä, osalla on myös unilääketieteen erityispätevyys. Yhteistyökumppaneita ovat useat alueen terveyskeskukset, aluesairaalat ja yksityiset lääkäriasemat. Yhtiön lääketieteellinen johtaja on kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Hannu Mikola ja toimitusjohtaja Riitta Hatakka.

Oma Terveys kätevästi netissä Terveystalon maksuton Oma Terveys -palvelu mahdollistaa omien terveystietojen, kuten reseptien, laboratoriotutkimusten tulosten ja vastaanottoaikojen tarkastelun internetin välityksellä. – Asiakkaamme ovat kiinnostuneita saamaan parempaa ja läpinäkyvämpää tietoa terveydestään, joten ajasta ja paikasta riippumattomalle palvelulle on olemassa selvä kysyntä, toteaa Terveystalon kaupallinen johtaja Tuomas Kahri. Oma Terveys -palvelu on suojattu SSL-suojauksella, mikä salaa tietoliikenteen siten, ettei kukaan ulkopuolinen pysty näkemään luottamuksellisia tietoja. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Sähköinen palveluvalikoima laajenee vielä kuluvan vuoden aikana. Tulevaisuudessa Oma Terveys -palveluun kootaan kaikki asiakkaan Terveystalossa asioinnista kertynyt tieto. Oma Terveys on yksi esimerkki kustannustehokkuutta lisäävistä sähköisistä ratkaisuista, joiden kehittämiselle on suomalaisessa terveydenhuollossa suuri tarve. Terveydenhuollossa sähköisiä palveluja on kehitetty muihin palvelutoimialoihin verrattuna hitaammin, ja kehitystyön edelläkävijöitä ovat usein olleet yksityiset terveyspalvelujen tarjoajat.

Lääkäripalveluja ympäri Suomen Yksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla. Yksityinen sektori tuottaa nykyisin useamman kuin joka viidennen terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin osuus on yli puolet tuotetuista palveluista. Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa yli 60 prosenttia, fysikaalisesta kuntoutuksesta 85 prosenttia ja hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia. LPY:n jäsenyritykset Aava Lääkärikeskus Aava Medimagneetti Oy Adenova Lääkärikeskus Oy Adnex Oy Appelmedi Oy Caritas Lääkärit Oy Diacor terveyspalvelut Oy Docrates Sairaala Eiran Sairaala Ergo Terveyspalvelut Oy Eurolääkärit Felicitas-Klinikka Femeda Oy Ab Gynekologi- ja Ultraäänikeskus Medisonar Oy Gyne-Praxis Oy Haapajärven Lääkäritalo Oy Hammaslääkärikeskus Aaria Oy Helsingin Yksityinen Silmäsairaala Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka HärmäMedi Oy Imatran Kliininen Laboratorio Oy Itäkeskuksen Poliklinikka Oy Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy Jokilaaksojen Työterveys Oy Jämsän Lääkärikeskus Oy Klinikka 22 Oy Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy KNF-Laboratoriot Oy Korva- ja hammaslääkärikeskus Otonhammas Oy Koskiklinikka Kouvolan Lääkäriasema Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Kuusankosken Lääkärikeskus Oy Laastari Lähiklinikka Laitilan Lääkäripalvelu Oy Laser Tilkka Oy Lääkäriasema Cantti Oy

Lääkäriasema Resetti Oy Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy Lääkärikeskus Dextra Oy Lääkärikeskus Gyneko Oy Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy Lääkärikeskus Minerva Oy Maria Magdalenan Hospitaali Ky Marskin Lääkärikeskus Oy Medilaser Oy Mediscan Oy Mehiläinen Oy NeuroMental Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Pietarsaaren Medicenter Oy Pihlajalinna Oy Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema PlusTerveys Oy Porin Lääkäritalo Oy Porvoon Lääkärikeskus Oy Promedi Oy Rauman Erikoislääkärikeskus Oy Remote Analysis Oy Röntgentutka Oy Sairaala NEO Savonlinnan Terveyspalvelu Ky Seinäjoen Lääkäritalo Silmälääkärikeskus Pupilli Suomen Neurolaboratorio Suomen Terveystalo Oy TMA-Medicus Oy Turun Gynekologikeskus Ky Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy Vantaan Lääkärikeskus Oy Vimpelin Lääkärikeskus Oy VITA Lääkäriasema Vääksyn Lääkärikeskus Wiisaudenhammas-Yhtiöt Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

Onko elämäsi ja työelämäsi tasapainossa? Vinkkejä työssä jaksamiseen: www.varma.ﬁ

Hyvää työtä.