LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2013
eResepti tulee –
oletko valmis?
Potilasdirektiivistä kompromissi Kunnat tukehtuvat tehtäviinsä
Sote-uudistus puhuttaa Rajoja kuntien
elinkeinotoiminnalle
huippuammattilaisten
arvoisia
Tarjoamme monipuolisia ja korkeatasoisia terveyspalveluja yli 150 toimipaikassa noin 60 paikkakunnalla kautta Suomen. Panostamme erityisesti asiakastyytyväisyyteen: haluamme onnistua jokaisessa lähes 4 miljoonassa vuotuisessa asiakaskohtaamisessa. Investoimme suomalaisten terveyspalveluihin Viimeisten neljän vuoden aikana Terveystalon omistaja on investoinut yli 400 miljoonaa euroa suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseen, mm. perustamalla uusia toimipaikkoja, kehittämällä henkilöstöä ja lääketieteellisiä sekä muita palveluita, kuten verkkoajanvarausta ja valtakunnallista potilastietojärjestelmää. Asiakkaamme ovat huippuammattilaisten ja -palvelun arvoisia.
*Asiakaspalvelu avoinna ma–pe 7–21, la–su ja arkipyhät 9–20. Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min
Asiakkaamme ovat
VARAA AIKA terveystalo.com p. 030 6000*
Kaikki mitä terveyteesi tarvitset
Pääkirjoitus
Roolit selkeiksi sote-uudistuksessa Sosiaali- ja terveysalan palvelurakenneuudistusta valmistellaan jo kolmatta vaalikautta. Tavoitteena on toimintoja tehostamalla turvata näiden tärkeiden palveluiden saatavuus ja hyvä laatu myös tulevaisuudessa. Sote-palvelurakenteen uudistaminen on yksi nykyisen hallituksen tärkeimmistä tavoitteista.
Julkisen sektorin palveluiden järjestämisvastuun eriyttäminen niiden tuotannosta on mielestäni sotepalvelurakenneuudistuksen merkittävin yksittäinen asia. Tämä eriyttäminen pitää toteuttaa, toimii järjestämisvastuullisena tahona sitten sote-piiri, vastuukunta tai peruskunta.
Julkisen sektorin järjestämisvastuulla on sotepalveluiden saatavuuden turvaaminen ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen. Järjestämisvastuun toteuttamista ohjaavat vaaleilla valitut luottamushenkilöt. He tekevät päätöksiä ja linjauksia siitä, mitä palveluita yhteiskunta järjestää ja missä laajuudessa sekä siitä, kenellä on oikeus kyseisiä palveluita saada ja millä ehdoilla. Nämä päätökset ovat arvovalintoja, joita ei voi ulkoistaa. Arvovalintojen käytännön toteuttamisesta vastaavat järjestämisvastuussa olevien organisaatioiden virkamiehet ja työntekijät.
Järjestämisvastuusta eriytetyt julkisen sektorin tuo-
esimerkiksi jonossa oleva potilas voi näyttäytyä säästönä tai voi syntyä tarve tuottaa palveluita omana työnä vertailematta kustannuksia muualta saatavilla olevien palveluiden kanssa. Palvelutuotannon kustannuksia voi myös sekoittua viranomaistehtävien kustannuksiin tai päinvastoin. Tällöin omien tuotantokustannusten vertaileminen muiden tuottajien hintoihin on mahdotonta.
Järjestämisvastuun eriyttäminen palvelutuotannosta selkeyttää eri toimijoiden rooleja ja vastuita. Samalla se mahdollistaa aidon kilpailutilanteen luomisen erilaisten palveluntuottajien välille. Kilpailun myötä palvelutuotanto tehostuu sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
myötä palvelu”Kilpailun tuotanto tehostuu.” Eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttäminen on toteutettava siitä riippumatta, mikä sote-palvelurakennemalli lopulta valitaan. Jos roolien selkeyttämistä ei toteuteta, muodostuu rakenneuudistukselle asetettujen hyvien tavoitteiden saavuttaminen vaikeaksi – jopa mahdottomaksi.
tantoyksiköt toimivat palveluiden tuottajina samalla tavalla kuin muutkin alan palveluntuottajat. Näiden tuotantoyksiköiden, esimerkiksi terveyskeskusten, toimintaa johtavat ja ohjaavat palvelutoiminnasta ja omistajaohjauksesta vastaavat johtokunnat tai hallitukset. Yksiköiden operatiivinen johto vastaa palvelutuotannon organisoinnista.
Toivotan Sinulle mielenkiintoisia ja ajatuksia herättä-
Nykyinen tilanne, jossa julkisella sektorilla järjestä-
kehittämisideoita viime lehdestä toteuttamassamme lukijatutkimuksessa. Lämmin kiitos kaikille lukijatutkimukseen vastanneille!
misvastuussa oleva taho myös tuottaa kyseiset palvelut, saattaa synnyttää vääränlaisia kannusteita. Tällöin
viä lukuhetkiä LPY-lehden parissa!
Ismo Partanen TOIMINNANJOHTAJA
PS. LPY-lehden toimitus sai hyvää palautetta sekä
3
Haluatko helppokäyttöisen ja monipuolisen potilastietojärjestelmän? Haluatko asiantuntevaa ja miellyttävää palvelua asiakkaana? Haluatko sähköisen lääkemääräyksen nopeasti käyttöön organisaatiossasi?
Ratkaisu on Acute-potilastietojärjestelmä
Suome n ainut selaink äyttöin en eResep ti!
• Lääkärikeskuksille ja työterveyshuoltoon • Saas-palveluna eli käyttö internet-selaimella pilvestä ilman suuria
alkuinvestointeja laitteistoihin tai lisensseihin, ei asennuksia työasemiin
• Kätevästi kuukausimaksulla • Vaivattomasti ja nopeasti käyttöönotettavissa Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme www.acute.fi Puh. 03 3395 0910 myynti@acute.fi
Sisältö 2/13 Tässä numerossa:
26 Jyväskylässä palvelusetelimalli toimii.
6
Potilasdirektiivistä kompromissi
8
Rajoja kuntien elinkeinotoiminnalle
10
Onko ilmaista palvelua?
12
Susanna Huovinen: Sote-uudistus
18
Antti Aho: Perheyrityksen näkökulma
20
SY: Kunnat tukehtuvat tehtäviinsä
23
Kolumni: Uudistamalla menestystarina
24
Valitsenko yksityisen vai julkisen?
26
Palveluseteleillä hyvän kierteeseen
29
Puheenvuoro: Anni Vepsäläinen
30
Caritas panostaa kotilääkäripalveluihin
32
eRespa apuna eResepti-liittymisessä
34
Gallup: Onko sinulla terveysvakuutus?
18 30
LPY
Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Milla Majander 044 774 0445, tässä numerossa: Kreetta Haaslahti, Julia Hannula, Virpi Hautamäki, Pia Hirvonen, Hanna-Kaisa Hämäläinen, Hanna Jokiniemi, Susanna Kallama, Hanna Poropudas, Leena Roskala | Kannen kuva: Hanna Jokiniemi | Kuvapankki: Ingimage | Paino: Eura Print | ISSN 1799-9782
5
Sensori Viidennestä mallista ratkaisu? EU:n potilasdirektiivin soveltamisessa Suomessa ollaan päätymässä kompromissiin. Perustellusti voidaan epäillä, täyttääkö jatkovalmistelussa oleva ns. viides malli kustannusten korvaamisesta direktiivin vaatimukset. Tehdyllä ratkaisulla todennäköisesti vain ostetaan aikaa suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän uudistamiselle.
TEKSTI Susanna Kallama KUVITUS Julia Hannula Kesällä lausuntokierroksella ollut ns. viides malli kustannusten korvaamisesta kansalaiselle pyrkii tasapainoilemaan EU:n potilasdirektiivin perustarkoituksen eli potilaan valinnanvapauden lisäämisen ja Suomessa käytössä olevan monikanavaisen rahoitusmallin välillä. Ratkaisuksi esitetään korvauksen sitomista hoitoon hakeutumisen perusteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriö näkee valitun korvausmallin parantavan potilaan oikeuksien toteutumista, koska ulkomailla korvaus määräytyisi jatkossa samoin kuin kotimaassakin. Kiireellinen hoito toteutetaan Suomessa ensisijaisesti julkisessa terveydenhuollossa, joten samanlainen korvaus ulkomailla annetusta kiireellisestä hoidosta on perusteltu. Kun potilas hakeutuu omatoimisesti hoitoon muualle kuin Suomen julkiselle sektorille, korvataan Kelan sairausvakuutuksen korvausperusteiden mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. – On positiivista, että aikaisemmin esitetystä aivan mahdottomasta omavastuuosuus-
6
LPY 2/13
mallista luovuttiin. Toisaalta ei valittu viides mallikaan ole kestävä ratkaisu. Nyt vain ostetaan aikaa suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän uudistamiselle, vaikka uudistamisella olisi jo kiire, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. Myös sosiaali- ja terveysministeriö pitää todennäköisenä, että Suomen valitsema kustannusten korvausmalli jossain vaiheessa riitautetaan ja viedään EU-tuomioistuimen käsittelyyn. Tuomioistuin ei ole aiemmin arvioinut Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ulkomailla aiheutuneiden hoitokustannusten korvaamisen osalta. Riitautuksen voi tehdä esimerkiksi potilas, joka katsoo, että korvauksen määrä on liian alhainen eikä vastaa Suomessa maksettavaa korvausta.
Paras anti keskustelusta EU:n potilasdirektiivin soveltamiseen liittyvää lainsäädäntöä on valmisteltu jo vuoden 2011 keväästä lähtien. – Valmisteluprosessi on ollut ajallisesti pitkä, mutta kaikki aika on ollut tarpeen. Minusta
tämä on ollut kaikille osapuolille merkittävä oppimisprosessi. Asiaan liittyvä kansallinen ja kansainvälinen lainsäädäntö on monimutkainen kokonaisuus, jonka ymmärtäminen on vienyt aikansa. Toisaalta uuden lainsäädännön sisältö on laaja ja kattaa myös alueita, joista meillä ei aiemmin ole ollut säännöksiä. Siksikin yhteinen keskustelu on ollut erinomaisen tärkeää, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Noora Heinonen. Direktiivin positiivisia vaikutuksia on myös se, että tietotarve Suomen julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palvelutar-
jonnasta lisääntyy. Julkisen sektorin on jatkossa nykyistä paremmin tuotteistettava ja hinnoiteltava palvelunsa. LPY esitti valmistelun aikana kustannusten korvausmalliksi ns. palvelusetelimallia. Tämä malli ei kuitenkaan saanut riittävää kannatusta. – LPY:n esittämän palvelusetelimallin käyttöönotto edellyttäisi kansallisen lainsäädännön muuttamista, toteaa Heinonen. EU:n potilasdirektiivin soveltamiseen liittyvän lainsäädännön valmistelu jatkuu tiiviinä koko syksyn. Tarkoitus on, että laki astuu voimaan vuoden 2014 alusta.
Julkisen sektorin on ”tuotteistettava ja hinnoiteltava palvelunsa paremmin.”
Laadukkaat fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut suomalaisten yritysten verkostolta
Terveydenhuollon organisaatio, etsitkö työterveyshuoltoon tai fysioterapiahoidon ja kuntoutuksen jatkoksi hyvää yhteistyökumppania, jolla on valtakunnallinen palveluverkosto?
On todennäköistä, ”että Suomen valitsema
korvauskäytäntö riitautetaan ja viedään EU-tuomioistuimen käsittelyyn.”
Suomalaisten fysioterapiayritysten muodostamaan Fysi Partners -verkostoon kuuluu yli 180 tasokasta fysioterapia- ja kun kuntoutusalan yritystä eri puolelta Suomea. Yrityksillä on AVI:n toimilupa ja yhteensä lähes 1000 fysioterapeuttia palveluksessaan. Päätoimipaikat löytyvät osoitteesta www.fysipartners.fi/Hoitopaikat Osalla yrityksistä on useampia toimipaikkoja.
”Viides malli” • kaksi erilaista korvausmallia • korvaus määräytyy sen mukaan, joutuuko potilas EU-/ETA-maassa oleskelunsa aikana yllättäen lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon vai hakeutuuko hän oma-aloitteisesti hoitoon ulkomaille
Lääketieteellisesti välttämätön hoito • korvaus kustannuksista hoitoa antavan valtion lainsäädännön tai Suomen julkisen terveyden- huollon omavastuuosuusmallin mukaan • korvauksen kustannuksista vastaa valtio, eli potilasta kohdellaan korvausten osalta samoin kuin Suomen julkisessa terveydenhuollossa
Potilas hakeutuu hoitoon oma-aloitteisesti • korvaus kustannuksista julkisen sairaus vakuutuksen mukaisesti eli Kela-korvaus • kustannuksista vastaa Kelan sairausvakuutus rahasto, eli potilasta kohdellaan samoin kuin hänen hakeutuessaan Suomessa yksityisen terveydenhuollon asiakkaaksi
Ota yhteyttä ja kysy lisää! Fysi Partners Finland Oy on valtakunnallinen verkostoyritys, jolta voit ostaa laadukkaat fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut keskitetysti ”yhdellä laskulla” valitsemiltasi paikkakunnilta tai koko maasta – sopimuksen mukaan. Aino Sainio toimitusjohtaja puh. +358 400 784515 aino.sainio@fysipartners.fi
Fysi Partners Finland Oy Nuijamiestentie 5 B 00400 Helsinki www.fysipartners.fi
Sensori Lainsäädännöllä rajoja
kuntien elinkeinotoiminnalle Syyskuussa voimaan astunut kuntalain muutos rajoittaa kuntien elinkeinotoimintaa. Lakimuutos on askel parempaan suuntaan, vaikka lakiin jääneet porsaanreiät voivat edelleen vääristää kilpailua. Kilpailuvääristymistä kärsii viime kädessä veronmaksaja.
Eduskunta hyväksyi kesällä kuntalain muutoksen, jossa määriteltiin rajoja kuntien elinkeinotoiminnalle. Lain mukaan kuntien on jatkossa yhtiöitettävä liiketoimintansa avoimilla markkinoilla toimiessaan. Lakiin jääneistä lukuisista poikkeuksista johtuen tavoiteltu tasapuolisuus kuntien ja yksityisten yritysten välillä ei täysin toteudu. – On myös epäselvää, onko tuore laki EU-säädösten mukainen, sanoo asianajaja Mika Pohjonen Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:stä.
Kaikille samat pelisäännöt Palveluntuottajien tasapuoliset toiminta- ja kilpailuedellytykset koituisivat kuluttajien ja veronmaksajien hyödyksi. – Kaikille olisi parasta se, että markkinat olisivat avoimet ja pelisäännöt kaikille samat. Lakimuutos on askel oikeaan suuntaan, mutta suurempi kysymys ratkeaa vasta kilpailuoikeuden kautta: mitkä ostot ovat sallittuja kilpailuttamatta ja mitkä eivät. Kun kunta saa ostaa omistamaltaan yksiköltä kilpailuttamatta, se voi sotkea markkinoita ja toi-
mia hintahäirikkönä, sanoo Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimitusjohtaja Jouni Pohjonen. Kilpailuneutraliteetti on yksi avainasioista, kun julkisia palveluita halutaan uudistaa tarvelähtöisesti.
Kilpailuviraston toimivalta laajenee Kuntalain muutosta täydentää samanaikaisesti hyväksytty kilpailulain muutos, jolla Kilpailuviraston toimivaltaa laajennettiin koskemaan kuntien elinkeinotoi-
minnan valvontaa. Tämän lakimuutoksen myötä Kilpailuvirasto jatkossa valvoo ja voi tarvittaessa puuttua myös kuntien kilpailua vääristävään elinkeinotoimintaan. Molemmat lakimuutokset astuivat voimaan syksyllä ja kuntien on yhtiöitettävä avoimilla markkinoilla toimivat liikelaitoksensa vuoden 2014 loppuun mennessä.
Valvira: Toimintatietojen ilmoittamista selkeytetään Vuonna 1991 voimaan tullut laki yksityisestä terveydenhuollosta kaipaa kipeästi kokonaisuudistusta. Tämä on kirjattu tavoitteeksi myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Uudistuksen valmistelu on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana. – Pienten yritysten rinnalle on tullut isoja valtakunnallisia toimijoita. Yritysten tuottamat terveyspalvelut ovat lisääntyneet, monipuolistuneet ja pirstoutuneet. Niitä viedään myös entistä laajemmassa mittakaavassa kotiin asiakkaan luo, Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta -osaston ryhmäpäällikkö Eine Oinas-Soudunsaari Valvirasta
8
LPY 2/13
listaa terveydenhuollon kentällä tapahtuneita muutoksia.
Haasteena toimintatietojen hallinta Valvira on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta toimintatietojen ilmoittamisen osalta. Lakimuutosesityksellä tähdätään muun muassa siihen, että itsenäiset ammatinharjoittajat vapautettaisiin toimintakertomuksen antamisen velvoitteesta. – Toimintakertomuksen asiasisältöä on syytä täsmentää siten, ettei se jätä sijaa virheellisille
tulkinnoille. Tulevaisuudessa on tavoitteena kerätä vain sellaista tietoa, joka on merkityksellistä viranomaisvalvonnan ja tilastoinnin kannalta, Oinas-Soudunsaari painottaa. Lupahallinto on osa etukäteisvalvontaa potilasturvallisuuden takaamiseksi. Lupamenettelyt kaipaavat kuitenkin yksinkertaistamista, minkä tiedostaen Valvira on ryhtynyt kehittämään sähköistä lupa-asiointia.
– On korkea aika uudistaa yksityistä terveydenhuoltoa käsittelevä lainsäädäntö. Voimassa oleva lainsäädäntö on auttamattomasti vanhentunut, koska alan toimintaympäristö ja yritysten toimintatavat sekä yritysrakenne ovat muuttuneet merkittävästi tällä vuosituhannella. On hienoa, että myös viranomaiset ovat tiedostaneet tämän uudistamistarpeen, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.
Lupamenettelyt kaipaavat ”yksinkertaistamista. ”
Tietoturvallisuus osaksi johtamisjärjestelmää Laadun, ympäristönäkökohtien ja työturvallisuuden hallinta on tärkeä osa organisaation johtamisjärjestelmää. ISO- ja OHSAS-standardien mukaisia johtamisjärjestelmiä on perinteisesti hyödynnetty terveyspalvelualalla. Nyt mukaan on tullut ISO 27001 -standardin mukainen tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä, jolle on suuri kysyntä tietoturvan saumatonta toteutumista edellyttävällä terveysalalla. – Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmällä varmistetaan oman toiminnan laadukkuus. On tärkeää pitää huoli siitä, että omat tietoturva-asiat ovat kunnossa, jotta voidaan taata tietosuojan ja -turvan toteutuminen asiakkaille heidän henkilökohtaisia tietojaan ylläpidettäessä, selventää standardien mukaisia johtamisjärjestelmiä tuottavan Atao Oy:n toimitusjohtaja Ville Mäki.
– Umbrella tarjoaa luotettavuutta tietoturvallisuuteen, tietää Atao Oy:n toimitusjohtaja Ville Mäki.
Hallintasovellus tuo johtamisjärjestelmään sekä tehoa että määrämuotoisuutta. Ataon kehittämä Umbrella-sovellus koostuu moduuleista, joilla yritystoiminnan eri osa-alueita voidaan hallita yhdestä paikasta. Sovellus on jo käytössä useissa lääkärikeskuksissa, ja erityisesti sen henkilöstöhallintoon liittyvä moduuli on vastannut alan tarpeeseen. – Henkilöstöhallintomoduulin avulla voidaan keskitetysti seurata ja ennakoida esimerkiksi pätevyyksien päättymistä, ylläpitää koulutusrekisteriä ja suunnitella koulutuksia. Jokaiselle työntekijälle luodaan järjestelmässä oma henkilökortti, jolle hänen tietonsa tallennetaan – esimerkiksi tieto siitä, että Valviran todentama lääkäri on todella lääkäri, Mäki kertoo Umbrellan tarjoamista toiminnan laatua ja luotettavuutta lisäävistä mahdollisuuksista.
Täydellinen rekrytointi! Kuinka tavoitat oikean kohderyhmän? Miten motivoit parhaita ehdokkaita hakemaan työpaikkaa? Kuinka arvioit luotettavasti näiden soveltuvuutta tehtävään? Ja miten onnistut vielä ylläpitämään valittujen motivaation työskennellä organisaatiosi hyväksi? Terveydenhuollossa arvostetaan koulutusta ja ammattipätevyyttä. Samoin on rekrytointialallakin. Meillä on onnistumiseen tarvittava koulutus, osaaminen ja välineet. Referenssimme ovat vakuuttavat. Haemme suorahaun avulla parhaita ehdokkaita, arvioimme luotettavin psykologisin menetelmin ehdokkaiden soveltuvuutta ja seuraamme valittujen työmenestystä sekä viihtymistä. Toimitusjohtaja Juhani Konu, KTM, PsM, kertoo mielellään lisää palveluistamme, puhelin 0207 961731. Katso myös www.intersearch.fi
“Linssileikkaus on helppo kokemus ja sen tuoma apu iän aiheuttamaan lähinäön alenemiseen merkittävä. Olen tosi tyytyväinen!” Petri Oksman silmäkirurgi ja Ironman -kilpailija
Sensori Onko ilmaista palvelua olemassa? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista julkisella sektorilla perittävät maksut perustuvat lakiin ja asetukseen. Lainsäädännöllä määrätyt asiakasmaksut ovat enimmäismaksuja, joita ei saa ylittää. Kunnat tai kuntayhtymät voivat myös päättää, ettei maksuja joltain osin peritä lainkaan. Näin päätti esimerkiksi Helsingin kaupunki terveyskeskusmaksujen osalta viime vuonna.
EROON SILMÄLASEISTA uusimmalla tekniikalla - myös ikänäöstä! Silmäleikkaus on helppo ja nopea tapa korjata näkö kuntoon; kokea loma ja arki kirkkaasti uusin silmin. Vaivaapa silmiäsi sitten taittovirhe tai ikänäkö, Medilaserin palveluista löydät apua helpompaan elämään. Tarjonnassa mm.: Ikänäön korjaa
Medilaser LINSSILEIKKAUS Ensimmäisenä Suomessa Tampereen ja Turun klinikoillamme uusi käänteentekevä menetelmä
Medilaser SMILE
TEKSTI Pia Hirvonen Helsingin kaupunki menettää terveyskeskusmaksuja noin 2,5 miljoonaa euroa, kun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kokonaisbudjetti on lähes 2,2 miljardia euroa. Asiakas on aikaisemmin maksanut käynnistään 13,80 euroa, joka on peritty korkeintaan kolmesta käynnistä vuodessa. – Terveyskeskusmaksujen osuus sote-budjetista on vähäinen ja uskomme, että saamme sen katetuksi muilla keinoin. Halusimme maksun poistamisella suitsia terveyserojen kasvua. Se on ollut kaupunkimme strategisena tavoitteena viime vuosina, mutta emme ole siinä onnistuneet. Työterveyshuollon piiriin kuuluvat saavat peruspalvelut maksutta. Haluamme varmistaa, että myös ne ihmiset, jotka palvelua eniten tarvitsevat, saavat sitä taloudellisesta asemastaan riippumatta, toteaa Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maija Anttila.
Joku maksaa aina
PALVELEMME VALTAKUNNALLISESTI www.medilaser.fi
Työterveyshuollon piiriin kuuluvien peruspalveluiden käyttäminen on työntekijöille maksutonta. Ilmaisia palveluita ei kuitenkaan ole. Työterveyspalveluiden
rahoittamiseen osallistuvat sekä työntekijät että työnantajat. Kahdenkymmenen minuutin terveyskeskuskäynti maksaa noin 50–70 euroa kaikkine kuluineen. – Kustannus on aina selittämistä. Pitää muistaa, että kaikki kustannukset voidaan ja pitää jyvittää kokonaiskäyntihintaan tai esimerkiksi minuuttitaksaan. Julkisella puolella kustannukset jaetaan eri hallintokuntiin, joten kokonaishinta koostuu monista osista, toteaa Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen. LPY:ssä toivotaan, että kustannukset kohdennettaisiin vielä tehokkaammin, jotta hintavertailu yksityisen ja julkisen palvelun välillä voitaisiin tehdä oikeilla hinta-argumenteilla. Kuntaliiton tekemän kustannusselvityksen mukaan suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset pysyivät vuonna 2012 edellisvuoden tasolla. Nimelliset kustannukset kasvoivat noin 3,5 prosenttia. – Kun kustannusten kasvussa otetaan huomioon palkkojen sekä hintojen kehitys, niin kustannusten todellinen kasvu oli viime vuonna vain 0,1 prosenttia, toteaa Myllärinen.
Esimerkki asiakkaan maksuosuuksista Asiakas
TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI Kunta Kokonaiskustannukset 70 €, asiakkaan osuus 13,80 €, kunnan osuus loput kokonaiskustannuksista (esimerkkitapauksessa 56,20 €).
Kela
YKSITYISLÄÄKÄRI Asiakas
Asiakkaan maksuosuus noin 75 %, Kela-korvauksen osuus noin 25 %.
Kustannukset on ”kohdennettava julkisella
sektorilla selkeästi, jotta hintavertailut ovat mahdollisia.”
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen muistuttaa, etteivät palvelut synny tyhjästä.
Pidän erittäin tärkeänä, että kuntalaisten arjessa ”tarvitsemat lähipalvelut varmistetaan riippumatta
siitä, miten toiminta organisoidaan ja hallinnoidaan.”
12
LPY 2/13
Ministeri tunnistaa
sote-uudistuksen haasteet Peruspalveluministeri Susanna Huovinen tietää, että valmistelussa olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toimeenpano tulee olemaan työlästä. Aikataulu on kireä sekä lainsäädännön valmistelussa että sen jälkeisessä toimeenpanossa. Haasteita lisää sairaanhoitopiirien ja muiden nykyisten kuntayhtymien purkaminen. TEKSTI Susanna Kallama KUVA Hanna Leppänen/SK KUVITUS Hanna Jokiniemi
U
skon, että on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen tahtotila varmistaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta riippumatta, toteaa ministeri Susanna Huovinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu kootaan nykyistä harvemmille tahoille. – Tällä hetkellä järjestäjätahoja on noin kaksisataa. Uudistuksen jälkeen puhutaan 60–70 tahosta, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä selkeyttää tilannetta myös kuntalaisten näkökulmasta ja ehkäisee sitä, että palveluita tarvitseva henkilö putoaisi organisaatioiden välisiin ”mustiin aukkoihin”, sanoo ministeri Huovinen. Ministeri uskoo kokonaisuuden selkeytymisen parantavan myös julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveyssektorin yhteistyön edellytyksiä. – Jatkossa mahdollisia sopimuskumppaneita julkisella sektorilla on monissa tapauksissa aiempaa vähemmän ja niiden hankintaosaaminen on nykyistä parempaa.
Huoli lähipalveluiden saatavuudesta Monissa kunnissa uudistuksen pelätään kaventavan kunnan päätösvaltaa. Suurta huolta aiheuttaa uhka siitä, että vastuun siirtyessä kauemmaksi myös palvelut siirtyvät mukana. – On totta, että tästä on olemassa huonoja esimerkkejä. Pidän erittäin tärkeänä, että kuntalaisten arjessa tarvitsemat lähipalvelut varmistetaan riippumatta siitä, miten toiminta organisoidaan
ja hallinnoidaan. Vastuukuntamalli ei saa johtaa siihen, että kaikki palvelut pitää hakea vastuukunnasta. Tämä varmistetaan muun muassa siten, että palveluiden toteuttamisesta päättävät yhdessä vastuukunnan ja alueen muiden kuntien edustajat. Vastuukuntamallin etuna on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kytkeytyminen kuntien muuhun päätöksentekoon ja toimintaan. Vastuukunnan muuta organisaatiota voidaan hyödyntää helposti esimerkiksi tukipalveluiden järjestämisessä. – Vastuukuntamallia koskevaa sääntelyä kehitetään niin, että se ottaa huomioon perustuslain asettamat reunaehdot, kertoo ministeri.
Rahoitus tukee tehokkuutta Pyrkimys yhdenvertaisuuteen näkyy myös valitussa rahoitusmallissa. Tulevaisuudessa julkisen sektorin sote-palvelut rahoitetaan pääsääntöisesti ikärakenteella ja sairastavuudella painotetulla kapitaatiomallilla. Kapitaatiomallin vahvuus kuntien kannalta on kustannusten ennakoitavuus ja hallittavuus. Lisäksi se luo palveluiden järjestämisestä vastuussa olevalle toimijalle kannustimen pyrkiä tehokkaaseen ja taloudelliseen palveluiden toteuttamiseen. – Keskeistä on joka tilanteessa muistaa, että palvelut eivät synny tyhjästä. Aina tarvitaan taho, joka vastaa siitä, että rahoitus ja palvelut sekä niiden tuottamiseen tarvittava henkilöstö ja infrastruktuuri ovat olemassa, muistuttaa ministeri.
13
Koko Suomen sote Hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus jakaa kunnat kolmeen eri luokkaan. Maakuntien keskuskaupunkien ja pienten kuntien rooli sosiaalija terveyspalveluiden järjestäjänä on jo selkeä. Keskisuurille kunnille on vielä tarjolla vaihtoehtoja. TEKSTI Susanna Kallama Kesäkuun lopussa julkaistu sosiaalija terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportti linjaa tulevaisuuden kuntaluokat. Jatkossa asukasluku määrittelee kunnan vaihtoehdot järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnan arvioitavaksi jää, mihin luokkaan se haluaa tai voi kuulua ja minkä roolin palveluiden järjestäjänä se ottaa. Kunnilla on jatkossakin rahoitusvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisistä palveluista. Uudistuksen jälkeenkin sote-palveluiden järjestämisvastuu on kunnilla,
mutta tulevaisuudessa järjestämisvastuun laajuus määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Järjestämisvastuuseen ei kuulu velvollisuutta itse tuottaa kaikkia palveluita.
Tavoitteena yhtenäiset alueet Uudistuksen tavoitteena on koota järjestämisvastuu riittävän isoille ja yhtenäisille alueille. Valmistelussa on päätetty, että työssäkäyntialueella on yksi sote-alue ja että maakunnan keskuskunta on tulevaisuudessa myös sote-alueensa vastuukunta.Hallitusohjelman mukaisesti uudistuksella pyritään myös selkeyttämään sote-palveluiden
järjestämis- ja tuottamisvastuuta. Väliraportissa linjataan myös, että jos sote-alueella ei ole lainkaan johonkin järjestämisvastuun piiriin kuuluvaan tehtävään liittyvää palvelutuotantoa, pitää näitä palveluita hankkia ensi sijassa toiselta sotealueelta. Omaa palvelutuotantoa voi täydentää ostopalveluilla ja palvelusetelillä vain, jos sote-alueella on myös omaa palvelutuotantoa. Tämän linjauksen tarkoituksena on välttää tilanteet, joissa sote-alue ulkoistaisi palveluiden tuotannon kokonaan tai hyvin suurelta osin yksityisten palveluntuottajien tehtäväksi.
LPY:n odotukset sote-rakenneuudistukselle:
1. Siirrytään järjestelmäkeskeisyydestä potilaskeskeiseen ajatteluun. 2. Määritellään selkeästi julkisen sektorin järjestämisvastuu. 3. Eriytetään julkisella sektorilla palveluiden järjestämisvastuu niiden tuotannosta. 4. Lisätään kansalaisten valinnanmahdollisuuksia terveyspalveluiden käyttämisessä. 5. Otetaan käyttöön aito monituottajamalli niin,
että palveluntuottajien yhdenvertainen asema toteutuu.
14
LPY 2/13
Asko Koskinen, toimitusjohtaja, Medilaser Oy ”Vaikka olen urani aikana toiminut lähes 30 vuotta kunnan virkamiehenä näköalapaikoilla, on vaikea saada kiinni sote-uudistuksesta. Luulen, että sote-uudistus on seurausta siitä, että ratkaisua nykyistä suurempien ja samalla vahvempien peruskuntien muodostamiseksi ei ole löytynyt. Sote-alueesta on haettu ratkaisua tähän. Entisenä kuntatalousihmisenä minua askarruttaa erityisesti se, miten sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät puretaan. Keskussairaalan arvo kunnalle tulee olemaan lähinnä golfosakkeen luokkaa. On paljon mukavampaa vain ostaa palveluita ilman investointeihin liittyvää kustannusja rahoitusvastuuta. Yksityisen terveydenhuollon näkökulmasta on hyvä, että sosiaali- ja terveyspalveluissa siirrytään suurempiin kokonaisuuksiin. Suuremmat kokonaisuudet parantavat kuntien mahdollisuuk-
Jyrki Peltomaa, kaupunginjohtaja, Huittinen ”Hallituksen linjaus 20 000–50 000 asukkaan kunnan oikeudesta järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalveluita asukkailleen on kaupunkimme näkökulmasta merkittävä. Huittisten asukasluku on nyt 10 600 ja tavoitteemme on saada alueellamme kuntaliitoksin muodostetuksi uusi yli 20 000 asukkaan kaupunki, joka saisi mainittujen tärkeiden lähipalveluiden järjestämisvastuun. Maakunnan tasolla en näe järkeväksi pilkkoa nykyistä maakunnallista sairaanhoitopiiriä kahteen sote-alueeseen. Paras puoli uudistuksessa ja sen tavoitteissa on pyrkimys saada sote-palvelut isompien yksikköjen vastuulle. Näin kuntalaisten pääsy esimerkiksi lääkärille ei olisi riippuvainen yksittäisen kunnan kantokyvystä nykyiseen tapaan. Tämä edesauttaisi yhdenvertaisuuden toteutumista kansalaisten keskuudessa.”
sia saada kilpailuttamalla palveluita edullisemmin kuin nykyisessä kunta- ja palvelurakenteessa. Uskon, että sote-alueet ja niiden vastuukunnat syntyvät. Se, miten nykyisten sairaanhoitopiirien ja erva-alueiden suhteet määritellään, voi olla tällä aikataululla haasteellisempi tehtävä. Parasta uudistuksessa ovat isommat kokonaisuudet ja monituottajamalli. Yksityinen palvelutuotanto ei ole uhka vaan mahdollisuus sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Samalla on syytä korostaa, että yksityiseltä terveyspalvelualalta se edellyttää markkinoiden kehittämistä ja tarjonnan laajentamista.”
Miten uudistus etenee? Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän loppuraportti valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hallituksen tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalla keväällä. Lain tultua voimaan valtioneuvosto määrittelee asetuksella tulevat sote-alueet ja perustason alueet sekä niiden vastuukunnat. Määrittely perustuu lakiin kirjoitettaviin kriteereihin sekä osittain kuntien kuulemiseen. Tavoitteena on, että asetus asiasta annetaan syksyn 2014 aikana.
15
Kari Koski, kaupunginjohtaja, Rauma ”Hallituksen sote-linjausten lähtökohdat ovat oikeat ja perustellut. Kansalaisten tasa-arvo palveluiden saatavuuden ja laadun osalta ei todellakaan tässä maassa toteudu. Raumalla, noin 40 000 asukkaan kaupungissa, arveluttavat tiukat asukaslukurajat. Uudistuksessa pitäisi ottaa huomioon se, että alueet ja niiden palveluvarustus ovat erilaisia. Tällä hetkellä käytävässä keskustelussa minua häiritsee se, että usein kannanotot muodostetaan nykypäivän tilanteen mukaan, vaikka hallituksen sote-linjaukset tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen. Myös se häiritsee, että puhumme lähes pelkästään terveydenhuollosta emmekä oikeastaan lainkaan sosiaalipalveluiden tulevaisuudesta. Sosiaalipalveluissa eriarvoisuutta on vielä enemmän eikä kansalaisten tasa-arvo toteudu. Rauman tavoite on, että Satakuntaan muodostuu kaksi toimivaa sote-aluetta eli Porin ja Rau-
man alueet. Käymme jatkuvasti myönteisessä hengessä yhteistyöneuvotteluja naapurikuntien kanssa. Uskon, että pystymme järjestämään alueelle jopa nykyistä paremmat ja pitkällä aikavälillä jopa kustannustehokkaammat palvelut. On erittäin tärkeää, että sote- ja kuntarakenneuudistuksesta keskustellaan tosissaan, mutta jottain pitäis myös tehrä. Välillä epäilen, että uudistuksen vauhti on liian hidas. Olen vakuuttunut siitä, että vain riittävän suuret yksiköt pystyvät tulevaisuudessa tuottamaan suomalaisille tasaarvoisesti laadukkaat sote-palvelut. Palveluita tuottavan yksikön pitää olla riittävän kokoinen, jotta se onnistuu palkkaamaan pysyvää ja ammattitaitoista henkilöstöä.”
Juha Tuominen, johtava ylilääkäri, Terveystalo Oy ”Hallituksen sote-linjaukset kuvastavat tavoitetta saada ratkaistuksi terveydenhuollon saatavuus- ja kustannushaasteet. Valitettavasti en usko, että nyt tehdyt linjaukset merkittävästi parantavat kustannustehokkuutta saati hoidon saatavuutta. Epäilen, että sote-palveluiden tulevaisuutta muovaa eniten kuntarakenteen muutos. Vaikka sairaanhoitopiiri nimenä loppunee, sen pohjana oleva kuntayhtymärakenne säilynee. Vastuukuntamalli terveyspalveluiden järjestäjänä ei toteutune. Hoidon vapaa valinta lisääntyy hitaasti mutta varmasti. Julkiset toimijat alkavat pienessä mitassa
kilpailla keskenään, ja se muuttaa ihmisten tapaa ajatella terveydenhuollosta keskieurooppalaiseen suuntaan. On tärkeää, että vihdoin on alettu puhua terveydenhuollosta, sen saatavuudesta ja kustannustehokkuudesta, jopa potilaiden valinnanvapaudesta. Kaikki tämä johtanee viime kädessä potilaiden kannalta parempaan, vaikka nyt tilanne näyttääkin haasteelliselta.”
Tällä hetkellä käytävässä keskustelussa minua häiritsee se, että ”usein kannanotot muodostetaan nykypäivän tilanteen mukaan,
vaikka hallituksen sote-linjaukset tähtäävät pitkälle tulevaisuuteen.” – Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski 16
LPY 2/13
Kari Varkila, toimitusjohtaja, Koskiklinikka Oy ”Sote-uudistuksen valmisteluprosessi on ollut hallitsematon. Sitä ovat ohjanneet poliittiset näkemykset ja kiivas yhteiskunnallinen valtataistelu. Valitettavasti terveydenhoitojärjestelmä lienee uudistuksen jälkeenkin yhtä tehoton kuin nykyisin. Tänäänkin lääkärit ja muu henkilökunta tekevät työnsä hyvin mutta toimivat järjestelmässä ja ympäristössä, joka on heille ja potilaille huono. Parempaan päästään vain, jos hyväksytään se, että palveluiden tuotannossa on hyödynnettävä kilpailua. Kilpailuympäristössä palveluita ja toimintaa on pakko kehittää potilasasiakkaan ja maksajan ehdoilla. Onneksi lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty.”
Smartum Palveluseteli Sähköinen ja helppokäyttöinen ratkaisu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen
Terttu Nordman, perusturvajohtaja, Pori ”Porin kaupunki ei ole vielä päättänyt kantaansa sote-uudistukseen. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitykseen keväällä 2012 antamassaan lausunnossa kaupunginvaltuustomme on todennut, että kunta- ja palvelurakenteen uudistamistarve on välttämätön kuntatalouden ja demografian muutospaineen vuoksi kiireellisessä aikataulussa. Lisäksi näemme, että sosiaali- ja terveydenhuollon erilliselle palvelurakenneselvitykselle on olemassa merkittävä tarve. Nykyiset yhteistoimintarakenteet ovat monimutkaisia ja palvelurakennetta koskevat uudistukset etenevät liian hitaasti. Palveluverkon seudullinen tarkastelu ja uudistaminen törmää usein kuntarajoihin. Johtamisen näkökulmasta vahva peruskunta ja yksi järjestäjätaho on selkeä malli.”
www.palveluseteli.fi
Sosiaalinen hyväksyttävyys
on ansaittava joka päivä Lääkärikeskus Aava Oy:n toimitusjohtaja Antti Aho luottaa virheitä pelkäämättömään asenteeseen ja rohkeuteen investoida. Perheyrityksen kasvun merkittäväksi terveydenhuollon toimijaksi on mahdollistanut myös riittävän pitkälle asetettu tavoite. TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVA Mikaela Löfroth
18
LPY 2/13
L
ääkärikeskus Aava Oy on suomalainen 1960-luvulla perustettu perheyritys, joka on kasvanut viiden hengen yrityksestä yli tuhat ihmistä työllistäväksi yhtymäksi. Pitkälle on tultu siitä, kun joukko HYKS:n korvaklinikan korva- ja apulaislääkäreitä aloitti yhteisen vastaanottotoiminnan. Tänään Lääkärikeskus Aava käsittää useita lääkärikeskuksia Uudellamaalla sekä oman alansa huippuosaamista edustavia, erikoistuneita klinikoita. Useat tytärja osakkuusyritykset mukaan lukien yhtymä tarjoaa terveys- ja hyvinvointipalveluita elämänkaaren jokaiseen vaiheeseen. – Usein sanotaan, että perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta, ja näin mekin ajattelemme. Yritykset ovat meillä vain lainassa seuraavalta sukupolvelta, ja niistä on pidettävä hyvää huolta pitkällä tähtäimellä, valottaa toimitusjohtaja Antti Aho. Lääkärikeskus Aavan toimintaa määrittäviä tärkeitä arvoja ovat suomalaisuus ja ehdoton henkilökunnan, lääkärien ja muiden asiantuntijoiden arvostaminen. – He luovat tämänkaltaisen yhtiön sielun, tiivistää Aho.
Tietoista riskinottoa vastuullisesti Tie yhdeksi Suomen suurimmista yksityisistä terveyspalveluiden tarjoajista ei ole ollut mutkaton, mutta tietyt periaatteet ovat johdattaneet kulkua kautta vuosien. Rohkeus investoida on ollut yksi tällainen. – 50 vuoden aikana olemme kasvaneet merkittäväksi terveydenhuollon toimijaksi Suomessa. Tähän ajanjaksoon mahtuu hyviä aikoja, mutta myös useampia talouden lama-aikoja. Ilman tietoisia riskejä ei niistä olisi selvitty. Isäni, yrityksen perustaja Juhani Aho opetti aikoinaan, että virheitä tulee eikä niitä pidä pelätä, mutta pitkällä tähtäimellä 51 prosenttia päätöksistä pitää olla oikeita, Aho kertoo. Vastuullisuudesta todistavat laatusertifikaatit kaikissa yhtymän toimipisteissä, Avainlippu-alkuperämerkki sekä kestävän kehityksen periaatteita noudattava ympäristöpolitiikka.
Uskoa tulevaan Lääkärikeskus Aavassa katsotaan luottavaisin mielin yksityisen terveydenhuollon tulevaisuuteen samalla tiedostaen esimerkiksi alati kiristyvän kilpailun tuomat haasteet. – Yhteiskunnallisesti ajatellen ja potilaankin kannalta suurin haaste tulee varmasti olemaan potilaan valinnanvapauden kasvattaminen hoitopaikkaa valittaessa, Aho miettii. Kehittämistyötä Aavassa on viime vuosina tehty erityisesti työterveyshuollon palveluiden parissa. – Olemme panostaneet viimeisen kolmen vuoden aikana voimakkaasti yhteistyölähtöisen työterveyskonseptin luomiseen. Sen tiimoilta koko työterveyshenkilöstömme on läpikäynyt laajan Aava Työterveys Akatemian. Uudet toimipisteet palvelevat työterveyshuollon asiakkaita Turussa ja Tampereella. – Satsauksia on tehty myös jo ennestään vahvalla erikoislääkärisektorilla. Pääkaupunkiseudun palvelutarjonta on laajentunut uusien klinikoiden myötä muun muassa gastroenterologian, naistentautien, endokrinologian ja mbo-diabeteksen osalta. Suurimmat investoinnit kohdistuvat pääkaupunkiseudun toimi-
”Yritykset ovat meillä lainassa
seuraavalta sukupolvelta. Niistä on pidettävä hyvää huolta.” pisteverkoston laajentamiseen ja uudistamiseen, kertoo Aho. Terveys- ja hyvinvointialalla menestymisellä on omat edellytyksensä. – Osaamisen ja laadun merkitystä ei voi liiaksi korostaa, ja erityisesti terveyspalveluissa sosiaalinen hyväksyttävyys on ansaittava jokaisena päivänä.
Erilaisten toimialojen yhteenliittymä Lääkärikeskus Aava on osa Aho Groupia, johon kuuluvat myös Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy sekä Rukan ja Pyhän hiihtokeskukset. Erilaisilta toimialoilta löytyy muitakin yhtymäkohtia kuin sama omistaja. – Kaikki ovat palvelutoimialoja, ja suurimpia asiakasryhmiä ovat laatutietoiset kotimaiset kuluttajat ja yritykset. Iso kasvupotentiaali kansainvälisillä markkinoilla, erityisesti Venäjällä, on myös yhdistävä tekijä, sanoo Aho. Antti Aho itse tuli taloon vuonna 1998 ensin erilaisiin kehitystehtäviin ja siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2000. Hallituksen puheenjohtajan titteliä hän kantoi vuodet 2006–2012, kunnes viime vuonna veri veti takaisin operatiiviseen johtoon. Tärkeimmäksi harrastuksekseen Aho nimeää perheensä, johon kuuluu vaimo sekä 9- ja 12-vuotiaat pojat. – Nautin työstäni, mutta välillä on hyvä irrottautua, jollei vaikka irrotellakin. Perheen yhteisiä harrastuksia ovat laskettelu Rukalla ja Pyhällä sekä tennis, missä vain liikummekin. Useimmiten nautimme vapaa-ajasta matkustellen ja aina niin, että jompikumpi harrastus on mahdollista yhdistää matkaan.
Lääkärikeskus Aava Oy pähkinänkuoressa • kotimainen perheyhtiö, yksi Suomen suurimpia yksityisiä lääkärikeskusketjuja • toimipisteet Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Tampereella, Tuusulassa, Turussa ja Vantaalla • erikoislääkäri- ja työterveyshuoltopalveluiden lisäksi lukuisia erikoisklinikoita • päättyneen tilikauden liikevaihto noin 47 miljoonaa euroa 19
Kuka
vapauttaisi kunnat?
Kunnat tukehtuvat teht채viins채. Kaikki haluavat muutosta, mutta miten solmu avataan? Ja kuka uskaltaa aloittaa muutoksen? TEKSTI Susanna Kallama KUVITUS Julia Hannula
20
LPY 2/13
S
uomen Yrittäjät esitti keväällä kuntien tehtävien vähentämistä kolmanneksella. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan esityksen tavoite oli ennen kaikkea avata keskustelu aiheesta. – Keskustelun myötä tuli selväksi, että lähes kaikkien mielestä kunnilla on liikaa tehtäviä. Kunnat ja myös valtion virkamiehet tuskailevat tilanteen kanssa. – Olemme saaneet paljon palautetta eri tahoilta. Kunnissa on kyllästytty siihen, että usein lähes kaikki aika ja energia kuluu lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden täyttämiseen. Aikaa kunnan kehittämiselle ei jää eikä tulevaisuuden elinvoimasta pystytä enää huolehtimaan. Ongelma on merkittävä myös yritysten kannalta. – Jos kunta ei pysty huolehtimaan alueen elinvoimaisuudesta, ei yrityksillä ole mahdollisuuksia menestyä. Ilman menestyviä yrityksiä ei ole työpaikkoja, ilman työtä ei ole hyvinvointia. On syntynyt oravanpyörä, joka uhkaa koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Kujala painottaa, että tilanne on aidosti vakava. – Nyt olisi vihdoin aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin tilanteen korjaamiseksi, Kujala toteaa.
Viranomaistehtäviä valtiolle Anssi Kujala ehdottaa, että kuntien tilaa helpotettaisiin siirtämällä eräitä viranomaistehtäviä valtiolle. – Tämä saattaisi tuoda säästöjä tehokkuuden muodossa, mutta ennen kaikkea näin annettaisiin kunnille tilaa hengittää, arvioi Kujala. Viranomaisluonteisten tehtävien keskittäminen loisi myös tasapuolisuutta. – Tällä hetkellä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla kuntien tulkinnat eri normeista vaihtelevat. Käytäntö, joka on sallittu yhtäällä, ei toimi toisaalla. Kansalaiset ja yritykset ovat eriarvoisessa asemassa. Tehtävien siirtäminen valtiolle voisi auttaa myös tämän ongelman osalta, pohdiskelee Kujala. Osasta kuntien nykyisiä lakisääteisiä tehtäviä pitäisi yksinkertaisesti luopua kokonaan. – Mitä enemmän toimintaa säännellään, sitä huonommin yrityksillä menee, Kujala kiteyttää.
Lakisääteiset tehtävät ja ” velvoitteet huomioon ottaen
on perusteltua kysyä, onko kunnilla itsehallintoa.”
Järjestäminen ja tuottaminen erotettava Merkittävä askel kuntien taakan keventämiseen olisi Kujalan mukaan järjestämis- ja tuottamisvastuun erottaminen. – Tästä on kirjaus hallitusohjelmassakin, mutta käytännön toimet ovat vaatimattomia. Usein kunnat automaattisesti kuvittelevat, että lakisääteiset tehtävät on myös tuotettava itse. Tästäkin syystä kuntien tehtävien karsiminen olisi perusteltua. Sosiaali- ja terveyspalvelusektorilla Kujala näkee keskeisimmäksi keinoksi yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön tiivistämisen. – Julkisen sektorin resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Suomessa on erittäin osaava yksityinen sosiaali- ja terveyspalvelusektori. Se on otettava mukaan tuottamaan palveluita nykyistä huomattavasti laajemmin, esittää Kujala. Perinteisen ostopalvelun rinnalla Suomen Yrittäjät korostaa palvelusetelin tarjoamia mahdollisuuksia. – Ostopalveluissa on vaara, että ajaudutaan julkisesta monopolista yksityiseen monopoliin. Palvelusetelin kautta syntyy palveluiden tuotantoon varmemmin toimiva monituottajamalli, väittää Kujala.
Ulkoistamisen vaikeus Vastausta kysymykseen, voiko kunta ostaa kaikkien järjestämisvastuullaan olevien palveluiden tuotannon, Kujala miettii pitkään. – Kaikkien palveluiden ostamisesta ulkopuoliselta toimijalta tulisi voida ainakin keskustella. Kujala pahoittelee sitä, että keskustelu ja itse ulkoistaminen kohtaavat usein ideologista vastustusta eivätkä perustu faktapohjaiseen arvioon siitä, mikä olisi kuntalaisten kannalta paras ratkaisu.
Tehtävä ja velvoite – mitä ja miten? Kunnilla on nykyisin lähes 600 lakisääteistä tehtävää. Tehtävien määrä on kasvanut nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vuodesta 1990 vuoteen 2012 kuntien tehtävien määrä on kaksinkertaistunut.
Tehtäviä on jokaisella hallinnonalalla. Eniten niitä on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Tehtävien lisäksi kunnilla on lähes tuhat velvoitetta. Velvoitteilla säännellään sitä, miten kuntien tulee
lakisääteinen tehtävänsä hoitaa: esimerkiksi henkilöstömäärää, henkilöstön kelpoisuusehtoja ja palveluiden saatavuuden määräaikaa sekä toimintoja koskevien suunnitelmien tekemistä. 21
En usko, että ministeriöt ”pystyvät karsimaan tehtäviä.
Toivottavasti ministeriöt osoittavat, että olen väärässä.”
itsekin kokevat vertailtavuuden tärkeäksi, väittää Kujala. Nykyisin kuntien kustannuslaskenta ei mahdollista tuotekohtaista hinnoittelua. Tähän on kiinnitetty huomiota myös hallitusohjelmassa. – Mutta kovin vähän on tapahtunut. Minusta valtiovarainministeriön ja erityisesti kuntaministerin tulisi edistää kuntien kustannuslaskennan kehittämistä voimakkaasti. Näin valtio antaisi kunnille konkreettisen työkalun talouden haasteiden voittamiseen.
Kuka uskaltaa karsia? – Poliitikot eivät huomaa, että kuntalaiset ovat useiden tutkimusten mukaan olleet jo pitkään sitä mieltä, että palvelun tuottajalla ei ole merkitystä. Tärkeintä on, että palveluiden saatavuus ja laatu ovat hyviä. Kuntalaiset ansaitsisivat vapauden valita, sanoo Kujala.
Kustannuslaskenta kunniaan Anssi Kujala toivoo, että ensi vuoden alussa voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivi sysää oikeanlaista kehitystä liikkeelle terveyspalveluiden alalla. – Kun potilaiden valinnanvapaus ja liikkuvuus lisääntyvät, syntyy kilpailua myös julkisen tuotannon sisälle. Julkisen tuottajan on tällöin pakko tietää palvelunsa tuotantohinnat. Kunnat
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan mielestä Suomessa pitäisi puhua myös siitä, minkä palvelun tulee olla julkisesti järjestettyä ja minkä ei. – Lisäksi meidän pitäisi uskaltaa miettiä, ovatko kaikki subjektiiviset oikeudet aidosti tarpeen. Seuraava askel tiellä kuntien tehtävien vähentämiseksi on hallitusohjelmassa ministeriöiltä vaadittu toimintaohjelma, jonka tulee valmistua lokakuun loppuun mennessä. Kujala odottaa ohjelmia kiinnostuksella, mutta pessimistisenä. – En usko, että ministeriöt pystyvät karsimaan itse määrittelemiään tehtäviä tai velvoitteita. Syynä on vahva rakkaus omaan toimialaan. Toivottavasti ministeriöt osoittavat, että olen väärässä.
Eroon silmälasEista uusimmalla smilE-tEkniikalla Nykyaikainen laserilla suoritettava taittovoimaleikkaus on turvallinen, nopea ja kivuton. Uuden ReLEx SMILE-tekniikan avulla laserleikkaus tehdään ilman sarveiskalvolle muodostettavaa läppää. Kattavassa esitutkimuksessa selvitämme monista vaihtoehdoistamme parhaimman leikkausmenetelmän juuri sinun silmillesi. Eirassa on tehty silmäkirurgiaa jo 13 vuotta, ja silmäkirurgi Harri Koskelalla on yli 30 000 leikkauksen kokemus. silmälaser- tai linssileikkauksen esitutkimus (arvo 201 €) veloituksetta 9.10.2013 asti. Varaa aika esitutkimukseen puh. (09) 1620 570 tai netissä www.eiransairaala.fi, jossa voit myös pyytää lääkärin maksuttoman arvion leikkauksesta ja tutustua Eiran terveystilin osamaksuvaihtoehtoihin.
Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. Ajanvaraus (09) 1620 570.
Uudistamalla menestystarina? Maamme sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee kokonaisuudistuksen, jonka näköala on vähintään 2020-luvulla. Kansallisten tavoitteiden asettaminen on välttämätöntä. Hallinnon lisäksi myös rahoitusmalli on uudistettava samanaikaisesti. Pirstaleisuudesta ja vastuunottamattomuudesta on päästävä ihmisen hyvinvoinnin kannalta olennaisesti nykytilannetta parempaan ratkaisuun. Aidosti rakenteisiin menevä uudelleen arviointi on siten välttämätön toteuttaa.
Nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet luotiin 1970-luvun alussa. Kansanterveyslakia säädettäessä asetettiin kansalliset tavoitteet. Silloin luotiin aikansa maailman parhaat käytännöt ja toimintatavat. Tuon ajan päätökset ovat olleet menestystarina, jota vieläkin ihaillaan ja arvostetaan.
Huoltosuhteen muutos, kansalaisten vaatimustason kasvaminen,
Sote-alojen kehittämistyö on saatava uudelle tasolle. Palveluket-
lääketieteen nopea kehitys sekä ennen kaikkea paineet henkilöstön saatavuudesta ja käytettävissä olevien eurojen riittävyydestä tekevät uudistamistarpeen välttämättömäksi. Myös paineet EU:sta ovat omiaan vauhdittamaan uudistamistyötä. Järjestelmäuudistuksen lähtökohtana on oltava kansalaisten palvelujen turvaaminen kaikkialla maassamme: ihmisten tarpeiden on oltava uudistustyön keskiössä.
jujen kuntoon saattaminen, henkilöstön työnjaon parantaminen ja tietotekniikan nykyistä merkittävästi parempi hyödyntäminen ovat esimerkkejä, jotka lisäävät hoidon ja hoivan laatua. Näin saadaan lisäresursseja kaikkein tärkeimpään eli ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Raha seuraa potilasta -periaatteen toteutuminen tulee asettaa tavoitteeksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokainen voi tehdä määräaikaisen valinnan perusterveydenhuollon siitä yksiköstä, josta tarvitsemansa palvelut hakee.
Ihmisten ”tarpeiden
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-
on oltava uudistustyön keskiössä.”
tämiseen ja rahoitukseen on tehtävä kokonaisuudistus samanaikaisesti. Uudistus on toteutettava kotikunta–maakuntamallilla pääsääntöisesti nykyisiin sairaanhoitopiireihin tukeutuen. Perustana on silloin kuntien välinen yhteistyö kuntayhtymämallin pohjalta. Palvelujen järjestämis- ja ohjausvastuu on keskitettävä maakunnille.
Yksikanavainen rahoitusmalli on tulevaisuutta. Rahoituksen koordinoinnista vastaa silloin maakunta. Käytössä olevilla euroilla tulee olla kannustava vaikutus niin meidän jokaisen oman terveyden ylläpitämiseen kuin palveluiden tuottajankin toimintaan.
Maakunnalle kootaan varat nykyisistä kuntien valtionosuuksista, kuntaosuudesta ja siitä osasta nykyisiä sairausvakuutuskorvauksia, jotka muodostuvat lääkärinpalkkioista, tukipalvelujen palkkioista sekä matkakorvauksista.
Maakuntamallissa järjestäjä- ja tuottajavastuu erotetaan toisis-
Yksikään esitetty sote-rakennemalli tai tehty ehdotus ei ole täy-
taan. Järjestämisvastuun ollessa maakunnalla palvelujen tuottajina voivat toimia julkisen ja yksityisen sektorin yksiköt. Palveluja on oltava saatavilla paikallisesti, maakunnallisesti ja kansallisesti. Uudistuksen yhteydessä on säädettävä lähipalvelulaki, jossa määritellään niin palvelujen ajalliseen saatavuuteen kuin laatuunkin liittyvät kriteerit. Maakuntamallissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu yhdistetään. Sote-alojen perustason ja erityistason palvelut toteutetaan nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä.
dellinen. Varmaa kuitenkin on se, että nykytilanne johtaa hallitsemattomaan kaaokseen: uudistaminen on siis välttämätön. Suomalainen sote-sektori on ollut menestys. Miksi emme osaisi luoda myös tulevaisuuden menestystarinaa?
Juha Rehula Kirjoittaja on Suomen Keskustapuolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.
23
Yksityinen vai julkinen? Lapsi on kipeä. Tarvitaan lääkäriä. Lapsensa terveydestä huolestunut vanhempi tarvitsee apua ja miettii, mistä sitä hakisi. Millaiset asiat painavat vaakakupissa terveyspalvelun tarjoajan valintaa pohdittaessa, kun tärkein motiivi on saada lapsi terveeksi?
TEKSTI Milla Majander KUVITUS Hanna Jokiniemi ASIANTUNTIJAT Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka ja lastentautien erikoislääkäri Maarit Peippo
K
uumeiset, nuhaiset ja yskivät lapset ovat suuri lapsipotilaitten lääkärivastaanotoille tuleva ryhmä. Hallituksen sote-kompurointi on kuitenkin osoittanut, etteivät potilaan oikeudet ja valinnanmahdollisuudet ole olleet keskeisiä prioriteetteja päätöksenteossa. Yksityiselle sektorille hakeudutaan lasten kanssa monista syistä – mutta millaisista?
Vakuutukset
VAKUU T
US
• Kansalainen tekee pääosin rationaalisia päätöksiä eli ajattelee omaa kokonaisetuaan: vaikka Kela-korvauksen jälkeenkin yksityiseltä yritykseltä hankittu terveyspalvelu maksaa hänelle huomattavasti enemmän kuin mikä on vastaavan palvelun asiakasmaksu julkisella sektorilla, valitsee hän joustavan yksityisen palveluntuottajan. • Kela-korvauksen jälkeistä omarahoitusosuutta voi pienentää hankkimalla terveysvakuutuksen.
24
LPY 2/13
Aika • Ajanvarauksen voi yksityissektorilla päivystysaikaan tehdä netin kautta valmiiksi. Näin voi välttyä aamuisesta jonotuksesta julkisen puolen ajanvaraukseen, jossa yleensä on tarjolla vain rajallinen määrä vastaanottoaikoja. • Yksityissektori joustaa kysynnän mukaan. Yksityissektorin ajanvarausjärjestelmät on rakennettu palvelemaan potilasta tehokkaasti. • Ei odottamista sairaan lapsen kanssa. • Palveluiden joustava saatavuus on tärkeää, mikä tarkoittaa asiakkaalle työajan säästöä.
Yksityinen palvelu ”valitaan useimmiten
sen saatavuuden ja joustavuuden vuoksi.”
Kokonaistaloudellisuus • Kelan tilastojen mukaan lastenlääkärien perimä keskimääräinen palkkio (20 min) oli 77 euroa vuonna 2012. Tästä potilas saa Kela-korvauksena noin viidenneksen, eli potilaalle jää maksettavaksi noin 61 euroa. Ottaen huomioon lääkärin palkkiostaan maksaman marginaaliveroprosentin mukaisen veron, käynti yksityisellä lastenlääkärillä ei maksa yhteiskunnalle mitään.
Ammattitaito • Mahdollisuus päästä lastentauteihin erikoistuneelle lääkärille. • Turvallisuuden tunne, kun tietää saavansa nopeasti asiantuntevaa apua. • Vastaanotolla on mahdollisuus tehdä tarvittaessa nopeasti olennaiset tilannetta selvittävät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, ja päästä riittävän tarkkaan diagnoosiin niiden perusteella. • ”Tavallinen flunssapotilas” pitää sisällään laajan kirjon tauteja ja haasteita. Esimerkiksi pienillä lapsilla hengitystieinfektioissa tavallisten hengitysvaikeuksien arviointi voi olla kokemattomalle ongelmallista. • Myös tavallisen välikorvatulehduksen luotettava arviointi vaatii usein paljon kokemusta. • Lastenlääkäri huomaa merkit: milloin pitää tarttua laajemmin tilanteeseen tai milloin lapsen kohdalla on kyseessä jokin diagnostiikkaa vaativa muu perusVAKUUTUS sairaus.
Kun otetaan huomioon lääkärin ”palkkiostaan maksama vero,
VAKUUTUS
Palvelukokonaisuus • Yksityisissä lääkärikeskuksissa toimii merkittävä joukko kokeneita yleislääkäreitä tai yleislääketieteen erikoislääkäreitä. • Palvelutuotanto on joustavaa. • Myös palvelukokonaisuuden rakentaminen niin, että mahdollisimman moni asia voidaan hoitaa yhdellä käynnillä, on merkittävä etu. Lääkärin valinnanmahdollisuudella on monelle iso merkitys, samoin kuin sillä, että käynti- ja hoitoajankohtiin voi itse vaikuttaa. Myös mahdollisuutta päästä tarvittaessa suoraan erikoislääkärin vastaanotolle pidetään tärkeänä.
Mikä sava-korvaus? Sairausvakuutuskorvaus on vakuutuskorvaus, jonka rahoittamiseen jokainen tulonsaaja osallistuu. Sava-järjestelmä on julkisen talouden näkökulmasta kustannustehokas ja lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia.
Oma kokemus • Hyvien kokemusten perusteella tullaan uudestaan. • Uuteen käyntiin vaikuttavat jo rakentuneet hyvät potilaslääkärisuhteet.
käynti yksityisellä lääkärillä ei maksa yhteiskunnalle mitään.”
25
Palveluseteleillä hyvän kierteeseen
Aito mahdollisuus valita tarvitsemansa palvelun tuottaja on keskeinen argumentti palvelusetelimallin puolesta. LPY kannattaa palveluseteliä terveydenhuollon kustannusten korvausmallina. Palvelusetelimalli myös toteuttaisi EU:n potilasdirektiivin tavoitteet.
TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen
26
LPY 2/13
L
PY:n esittämässä palvelusetelimallissa kunnille ja kuntayhtymille säädettäisiin lailla velvollisuus tarjota yhtenä vaihtoehtona palveluseteliä aina, kun hoidon tarve on lääketieteellisin perustein todettu. Velvoite koskisi erikoissairaanhoidon palveluita ja vaativia hammashoitoja. Palvelusetelin käyttö terveyskeskuslääkärin vastaanotoilla on viime aikoina laajentunut. Hyvinkäällä seteleillä on korvattu omalääkäriaikoja ja hyviä kokemuksia on saatu myös Tampereella ja Jyväskylässä. – Kun palveluseteli vuonna 2004 otettiin ensimmäisen kerran käyttöön, saatiin keskussairaalan jonot puretuksi nopeasti. Viranhaltijat olivat aktiivisia ja suhtautuivat asiaan ennakkoluulottomasti: koko palveluketju analysoitiin ja palveluohjaus kehittyi merkittävästi. Vuositason säästö oli 1,5 miljoonaa euroa. Positiivinen kierre sai alkunsa. Myönteisille palvelusetelikokemuksille on saatu jatkoa, toteaa Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen.
Kilpailu pysyy aitona Palveluseteli on Jyväskylässä käytössä erittäin laajasti. – Erityisen hyvää palautetta ja tuloksia on saatu perheneuvolan toiminnasta. Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö on tehostunut palvelusetelijärjestelmän ansiosta, ja tänä vuonna laitossijoitusten määrä on pudonnut viime vuodesta 11:llä. Toki siihen palvelusetelin lisäksi vaikuttaa moni muukin asia. Aktiivisen henkilökunnan myötä palveluohjaus on toiminut perheneuvolassa hyvin; avun saa nyt nopeasti. Sekä omat että ostopalvelut ovat korkealaatuisia. Lasten sijoituksia ja huostaanottoja pystytään ennaltaehkäisemään ja hoitamaan entistä tehokkaammin, kertoo Utriainen. Vuoden verran palveluseteliä on hyödynnetty alle 10-vuo-
Olemme huomanneet, ”että kun yrittäjiltä vaaditaan
korkeaa laatua, samalla kunnan oma tekeminen paranee.” tiaan lapsen infektiosairauksien kiireellisessä hoidossa. Erinomainen asiakaspalaute kumpuaa joustavuuden lisääntymisestä ja palvelutarjonnan täydentymisestä, kun yksityiseltä sektorilta saa myös ilta- ja viikonloppuaikoja. – Palvelusetelikäytäntö pitää kilpailun aitona ja hinta-laatutason hyvänä. Kaupungin omakustannushinnat ovat julkista tietoa, ja balanssi säilyy, kun markkinoilla toimivat yrittäjät pystyvät vertaamaan omaa hinnoitteluaan niihin, Utriainen selventää.
Dynamiikan mallia muista Pohjoismaista Suomessa julkinen sektori ei toimi siltä odotetulla tavalla. Utriainen peräänkuuluttaakin muissa Pohjoismaissa toteutuvaa dynaamisuutta. – Yhteiskunnan korvaamissa palveluissa valinnanvapaus on paljon suurempi esimerkiksi Ruotsissa. Norjassa ammatinharjoittajat tuottavat terveyskeskuspalvelut täysin ja Tanskassakin lähes täysin. Tuotannollinen tehokkuus näyttää olevan eri luokkaa, kun palvelun tuottajana on yksityinen taho. Julkisella sektorilla tie tällaiseen dynaamisempaan tekemiseen syntyisi kannustusjärjestelmiä kehittämällä, Utriainen arvioi.
Hammashuolto terveyspalveluiden seteliykkönen Mitä sitoutuneemmin, suunnitelmallisemmin ja vuorovaikutteisemmin kunta palveluita palvelusetelillä järjestää, sitä toimivampaa on yhteistyö alueen tuottajien kanssa. Käyttäjäkunnan valinnanvapauteen perustuva malli sitouttaa myös heidät itsensä hoitoon ja omaan hyvinvointiinsa. – Kuntayhteistyökokemuksiemme perusteella toimivan palvelusetelimallin kannalta avainasemassa ovat
palveluntuottajien jatkuva, avoin hakumenettely, tuottajien vapaa hinnoittelu sekä suunnitelmallinen ja sitoutunut palvelusetelin käyttö, kertoo Smartum Oy:n palveluseteliasiantuntija Varpu Valkeinen. Smartumin palveluseteli on tämän vuoden huhtikuussa ollut käytössä 33 kunnassa ympäri Suomen. Seteleistä 76 prosenttia on käytetty sosiaalipalveluihin ja 24 prosenttia terveyspalveluihin. Kuntien hyväksy-
miä Smartum-palveluseteleitä vastaanottavia terveyspalvelutuottajia oli 72. Smartumin palvelusetelien käyttökohteista yleisin oli viime syksynä kotihoito 47 prosentin osuudella ja toiseksi yleisin omaishoito 29 prosentin osuudella. Suun terveydenhuoltoon palveluseteleitä on käytetty 21 prosenttia sekä perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja psykososiaalisiin palveluihin kuhunkin yksi prosentti. 27
Aktiivisen henkilökunnan myötä palveluohjaus on ” toiminut hyvin, avun saa nyt nopeasti. Olemme pystyneet
ennaltaehkäisemään ja hoitamaan entistä tehokkaammin.”
Kroonisten sairauksien hoidossa pitäisi Suomessa löytää pitkäaikaisen hoitosuhteen synnyttävä ratkaisu. – Ruotsin mallissa raha seuraa asiakasta. Samoin Norjassa ja Tanskassa kustannusten korvausmalli turvaa pitkäaikaisen omalääkärisuhteen, olipa palveluntuottaja julkinen tai yksityinen taho, vertailee Utriainen.
Hyvän kierteessä Kritiikin palvelusetelistä eriarvoistavana, hyväosaisia suosivana välineenä Pekka Utriainen tyrmää maalaisjärjellä. – Kaikissa toimintamalleissa on epäkohtansa. Jos palvelusetelimalli ei olisi toimiva, niin en uskoisi asiakkaiden sitä käyttävän. Esimerkiksi Jyväskylässä oma päivähoito toimii hyvin, ja silti joka viides valitsee palvelusetelin. Asiakkaat osaavat suunnata kysynnän siihen, mikä on järkevää, arvioi Utriainen.
Jatkuva seuranta on toki tarpeen niin hintatason kuin tekemisen laadunkin osalta. Jyväskylässä tämä on johtanut hyvän kierteeseen. – Yksityisten palveluntuottajien laatuongelmat ovat olleet hyvin marginaalisia. Lisäksi olemme huomanneet, että kun yrittäjiltä vaaditaan korkeaa laatua, paranee samalla myös kunnan oma tekeminen. Mitään epätasa-arvoa ei ole ollut havaittavissa, kun omavastuuosuudet on pidetty järkevällä tasolla. Utriainen katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti. Aika näyttää, mihin suuntaan se vie. Palvelusetelimalli on käytössä ja kehittyy koko ajan. Parhaimmillaan se on hyvä väline, joka tasaa palvelukysyntähuippujen aiheuttamaa painetta kunnan omassa tuotannossa, lisää asiakkaiden valinnanvapautta ja edistää yritystoimintaa.
Suomalaista terveydenhoitoa EI KAHTA SAMANLAISTA Me PlusTerveydessä tiedämme, että tässä maailmassa ei ole kahta samanlaista ihmistä, potilasta eikä lääkäriä. Me haluamme tarjota asiakkaillemme yksilöllistä hoitoa yksilöllisiin tarpeisiin, yksilöllisellä tavalla. Meiltä löydät ammattitaitoiset lääketieteen käsityöläiset, joiden työn lopputulos on aina yksilöllisesti räätälöity. Suuren ja kotimaisen terveydenhoito-organisaation edut yksilöllisten toimijoiden ammattitaitoisissa käsissä – siitä PlusTerveydessä on kyse.
• PlusTerveys on yksityisiä terveydenhoitopalveluja tuottava yritys
• Tarjoamme yksilöllisiä ja monipuolisia suun terveydenhuollon palveluja sekä lääkäri- ja fysioterapiapalveluita
• Olemme täysin suomalainen, työntekijöidemme omistama
• Toimimme valtakunnallisesti yli 80 paikkakunnalla www.plusterveys.fi Hammaslääkäri Sirkku Meriläinen-Vapola, HammasSirkku, Jyväskylä
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa, Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää
Sensori
Puheista tekoihin
vuoro
Puheen
suomalaisen terveydenhuollon kehittämisessä? Kolmen vuoden urakka LPY:n halli-
Otan esimerkiksi palvelusetelin, jota
tuksen puheenjohtajana on takanapäin. Uudet voimat jatkavat LPY:n pitkäjänteistä työtä, jossa toki itsekin olen mukana hallituksen jäsenen roolissa. Lomakauden jälkeen omat ajatukseni ovat päässeet seestymään, ja on jonkinasteisen perinnön jättämisen aika.
koskeva lainsäädäntö tuli voimaan pitkän valmistelun jälkeen hieman ennen puheenjohtajakauteni alkua elokuussa 2009. Tästä on kulunut nyt neljä vuotta! Terveyspalveluissa toteutuneiden palvelusetelihankkeiden lista on edelleen säälittävän lyhyt. Vuoden 2012 syksyllä sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluseteleistä vain kaksi prosenttia myönnettiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluissa. Tässä asiassa sosiaalipalvelut näyttävät rohkeasti mallia terveydenhuollolle.
Kulunut puheenjohtajakausi on ollut vaativa ja vauhdikas. Asia, joka on yllättänyt minut eniten, on vahva vastakkainasettelu julkisten ja yksityisten terveyspalveluiden välillä. Välillä on tuntunut siltä, että olemme istuneet syytettyjen penkillä terveyserojen kasvattamisesta tai suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan murentamisesta haastettuna.
Samanaikaisesti terveydenhuollon kokonaismenot Suomessa ovat tällä hetkellä vuosittain noin 17 miljardia euroa. Väestön ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje uhkaa nostaa tätä summaa merkittävästi. EU:n potilasdirektiivi haastaa meitä uudistumaan ja avaa ikkunat ulkomaailmaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon välttämätön rakenneuudistus junnaa paikoillaan emmekä pysty hyödyntämään täysimääräisesti edes jo tehtyjä uudistuksia.
jäsenyrityskenttämme tuomaa tehokkuutta ja asiakassuuntautuneisuutta, jota Suomi juuri tässä tilanteessa tarvitsee. Jatketaan sinnikkäästi työtämme suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi!
Palvelusetelin laaja käyttöönotto on ensimmäinen askel kohti ihmisten todellista valinnanvapautta. Muita tärkeitä steppejä suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perusteelliseksi uudistamiseksi ovat järjestämis- ja tuotantovastuun erottaminen, ”raha seuraa potilasta” -periaatteen käyttöönotto sekä avoimien ja läpinäkyvien laatukriteerien ja -mittareiden käyttöönotto.
Alan yrityksissä olevan kapasiteetin, osaamisen ja näkemysten hyödyntäminen on vielä kovin vähäistä. Tarjoamme suomalaiseen terveydenhuollon maailmaan
”Palvelusetelin laaja käyttöönotto
on ensimmäinen askel kohti ihmisten todellista valinnanvapautta.”
Anni Vepsäläinen | Kirjoittaja toimi LPY ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2010–2013 29
Sensori Caritas uskoo kotilääkäripalveluihin Vuosi sitten toimintansa aloittaneen oululaisen Caritas Lääkärit Oy:n pääomistajana toimii paikallinen, vanhusten ja vammaisten kotona asumista tukeva Caritas-Säätiö. TEKSTI Virpi Hautamäki KUVA Hanna Poropudas – Tavoitteenamme on kehittää toimintaamme yleishyödyllisestä näkökulmasta. Taloudellinen tulos käytetään Oulun seudun hyväksi. Yksityisenä lääkäriasemana erotumme eduksemme palveluiden hinnoittelun ansiosta, johtajalääkäri Markku
Pirinen Caritas Lääkärit Oy:stä kertoo. Kotilääkäripalvelut ovat osoittautuneet menestystarinaksi pääkaupunkiseudulla. Pirisellä on vahva luottamus siihen, että myös oululaiset ja lähiseudun asukkaat oppivat ajan myötä
käyttämään kotilääkäripalvelua. – Kohderyhmänä ovat erityisesti vanhukset ja vammaiset, mutta myös lapsiperheet. Lääkärin kutsuminen kotikäynnille on usein vaivattomampaa kuin sairaan lapsen kuljettaminen lääkärin luo, sanoo Pirinen.
Valtakunnallisten työterveyspalveluiden kehittäjä Caritas Lääkärit Oy:n työterveyspalveluissa ylittyi loppukesästä tuhannen asiakkaan rajapyykki. – Teemme yhteistyötä Hyvän terveyden verkoston kanssa, johon kuuluu yksityisiä lääkäriasemia kaikkialla Suomessa. Pystymme verkoston
kautta palvelemaan yrityksiä, joilla on työntekijöitä useilla eri paikkakunnilla, Pirinen kertoo. Ensi vuoden alusta lääkärikeskus saa käyttöönsä tarpeitaan paremmin vastaavat 600 neliön toimitilat Caritas-Säätiön ylläpitämän Palvelukoti Kannelkodin siirtyessä uusiin tiloihin. Kannelkodin yläkertaan remontoidaan saman verran neliöitä 30–40-paikkaista geriatrista kuntoutumissairaalaa varten. – Toistaiseksi emme ole katsoneet aiheelliseksi tuottaa operatiivista hoitoa. Yhtiön painopiste on laadukkaissa yleis- ja erikoislääkäripalveluissa, työterveyshuollossa ja kotilääkäritoiminnassa, kuvaa Pirinen.
Caritas Lääkärit Oy • pääomistaja oululainen Caritas-Säätiö • muut omistajat: Kauppias Kaarlo Meri- kosken Säätiö, Oulun Kauppaseuran Säätiö, Diacor terveyspalvelut Oy • henkilökunta: kaksi kokopäivätoimista lääkäriä, 20–30 ammatinharjoittajaa • ostopalveluna sairaanhoitajan, fysio terapeutin, toimintaterapeutin ja psyko- login palvelut
30
LPY 2/13
Varkilasta LPY:n puheenjohtaja Lääkäripalveluyritykset ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kesällä LKT Kari Varkila. Varapuheenjohtajana aloitti PlusTerveys Oy:n toimitusjohtaja, KTM Eila Annala. Aikaisemmin LPY:n hallituksen varapuheenjohtajana toiminut Varkila on tamperelaisen Koskiklinikan toimitusjohtaja. Uusi puheenjohtaja haluaa tulevalla kaudellaan parantaa sidosryhmien toimialatuntemusta, kasvattaa edunvalvontatyöhön liittyvää asiantuntijatoimintaa ja nostaa esiin yritysvastuuteemoja. – Lääkäripalveluyrityksissä on valtavasti terveydenhuollon osaamista, jota yhteiskunta ei hyödynnä
tarpeeksi. Suomalainen terveydenhuolto on kohtaamassa niin suuria haasteita, että niiden voittamiseksi on otettava käyttöön kaikki voimavarat, Varkila toteaa.
Parempi palveluseteli Yksi lääke terveydenhuollon haasteisiin on palveluseteli, jonka käyttöönottoa Varkila aikoo edistää. – Lääkäripalvelut ovat korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatoimintaa, jonka hyödyntämisessä palveluseteli on sekä palveluiden järjestäjän että potilaan kannalta parempi kuin perinteinen kankea ja määrämuotoinen hankintakilpailutus.
Eila Annala
Kari Varkila
Hoffmanco International Oy osaksi Terveystaloa
Panostus henkilöstön terveyteen lisää tuottavuutta
Terveystalo on ostanut työkykyjohtamisen asiantuntijaorganisaation Hoffmanco International Oy:n. Yrityskauppa tuo Terveystalolle työkykyjohtamisen konsultointi- ja järjestelmäosaamista ja vahvistaa Terveystalon asemaa Suomen johtavana työterveyspalveluiden tuottajana sekä sähköisten terveyspalveluiden edelläkävijänä. – Terveystalon tavoitteena on jatkuvasti seurata ja mitata niin terveydenhuollon lääketieteellistä kuin taloudellistakin vaikuttavuutta. Siksi Hoffmancon tuotteet, kuten
Henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin panostaminen on syytä muistaa, kun yritykset etsivät keinoja tuloksensa parantamiseen. – Useat kansainväliset tutkimukset ovat todistaneet, miten erilaiset terveydenedistämisohjelmat näkyvät yrityksen tuloksessa jo muutamassa vuodessa. Useat tutkijat ovat arvioineet henkilöstön hyvinvointia kohentavien toimien vaikutuksia. Toimet kannattavat useimmiten, kertoo taloustutkija Emile Tompa Kanadasta. Uusimmat taloudelliset arvioinnit osoittavat, että suurimmat säästöt yhteiskunnalle saavute-
Sirius-ohjausjärjestelmä, ovat erinomainen lisä Terveystalon Työtulevaisuus-palveluvalikoimaan, toteaa Terveystalon liiketoimintajohtaja Pasi Papunen. Kaupan myötä Hoffmanco Oy:stä tulee osa Suomen suurinta ja monipuolisinta terveyspalveluyritystä, jolla on erinomaiset mahdollisuudet ja kyky investoida työkykyjohtamiseen sekä sähköisten työkalujen kehittämiseen. – Terveystalo on meille tuttu kumppani ja siksi luonteva uusi omistaja liiketoiminnallemme, toteaa toimitusjohtaja Lasse Parvinen Hoffmancosta.
taan nuorten mielenterveyttä parantavista toimista. Tällöin lasketaan ennenaikaisen eläköitymisen ja menetettyjen työvuosien aiheuttamia kustannuksia. − Taloudellinen lähestymistapa muuttaa terveyspolitiikan painopistettä. Yhteiskunnan kannalta taloudelliset näkökohdat painottavat nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä. Terveydenedistämistoimia tarvitaan hyvinvointimme ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn varmistamiseksi, sanoo Suomessa työpaikkojen kehittämistoimien taloudellisia vaikutuksia arvioinut professori Guy Ahonen.
31
Sensori
1 Käynnistys 2 Suunnittelu 3 Valmistautuminen
eRespa-hankkeen kautta
kohti sähköistä reseptiä Kouvolassa Kouvolan Lääkäriasema hakeutui osallistujaksi eRespa-projektiin saatuaan siitä tiedon LPY:ltä. LPY:n hyvä tiedottaminen hankkeesta auttoi tekemään päätöksen mukaan lähtemisestä. – Koska sähköiseen reseptiin on kuitenkin siirryttävä, oli helppo päätös liittyä
eRespan myötä ”eReseptiin siirtymisen valmistautuminen on jäsentynyt ja konkretisoitunut.”
myös eRespaan. Resurssimme ovat rajalliset ja teemme tällaiset projektit muun työn ohessa, joten apu oli tarpeen, kertoo työterveyshoitaja, laatupäällikkö Sari Reiju Kouvolan Lääkäriasemalta.
32
LPY 2/13
eRespan myötä eReseptiin siirtymisen valmistautuminen on jäsentynyt ja konkretisoitunut. Projektin aikataulutukseen, asiaa koskevan laajan materiaalin läpikäyntiin sekä priorisointiin on saatu eRespasta apua. Myös hankkeen toimivat ja paljon tietoa sisältävät nettisivut saavat Reijulta kiitosta. – Kokemusten vaihto muiden palveluntuottajien kanssa on lisääntynyt ja heiltä on saatu hyviä vinkkejä. Koulutuksen sisältö on ollut laadukasta ja tiedottaminen muun muassa koulutustilaisuuksista hyvää. eRespan myötä sähköiseen lääkemää-
räykseen siirtyminen liikahti toden teolla eteenpäin Kouvolan Lääkäriasemalla. – Meillä on aloitettu varmennekorttien hankinta, henkilöstön koulutuksesta on keskusteltu ja alustavasti sovittu sen järjestelyistä. Myös auditointivaatimusten dokumentointi on hyvässä vauhdissa, kertoo Kouvolan Lääkäriasemalla projektia vetämään valittu Reiju. eRespa tukiprojektina saa Reijulta myönteistä palautetta. – eRespa on ollut meille ensiarvoisen tärkeä niin tiedonjakajana kuin projektin käynnistäjänäkin.
eRespa on yksityisen sektorin eReseptin käyttöönottoa helpottamaan perustettu hanke. Hankkeen tavoitteena on auttaa yrityksiä ja ammatinharjoittajia eResepti-järjestelmään liittymisessä ja sähköisten lääkemääräysten käyttöönotossa. Hanke tarjoaa osallistujille oikea-aikaista tietoa siitä, mitä milloinkin pitää tehdä.
Terveydenhuollon uudistukset puhuttavat syysseminaarissa Terveyspalvelualan syysseminaari järjestetään Kirkkonummella kokous- ja kongressihotelli Majvikissa 28.–29. lokakuuta. Keskustelun ytimessä ovat terveydenhuollon tulevaisuus sekä asiakkaan valinnanvapaus kehityksen ohjaajana. Seminaarin puhujina ovat muun muassa entinen pääministeri Esko Aho, valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas sosiaali- ja terveysministeriöstä, toimitusjoh-
taja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:sta ja johtaja Matti Apunen Elinkeinoelämän Valtuuskunnasta. Seminaarin yhteydessä järjestetään terveyspalvelualan henkilöstöhallinnon työmarkkinailtapäivä sekä Terveyspalvelualan Liiton liittokokous. Lisätietoja seminaarista ja ilmoittautumistiedot löytyvät tervekunta.fi/syysseminaari -sivuilta.
Tiesitkö, että... yritykset tuottavat Suomessa useamman kuin
joka viidennen terveyspalvelun.
TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMISKUMPPANISI Uskomme siihen, että tiedonhallinta on saatavissa hyvin toimivaksi ja hallittavaksi. Ota meihin yhteyttä – olemme hyviä auttamaan. Sitä mieltä ovat asiakkaammekin.
www.salivirta.fi
Gallup
Terveysvakuutukset yleistyvät Vakuutusasiakkaiden määrä yksityisissä terveyspalveluyrityksissä kasvaa jatkuvasti. Yhä useammalla suomalaisella on terveysvakuutus lisäturvana sairastumisen tai tapaturman varalta. Yleisimpiä terveysvakuutuksia ovat lapsille otetut vakuutukset ja harrastuksiin tai työhön liittyvät tapaturmavakuutukset. Toimittajamme kävi Turun Terveystalolla kysymässä asiakkailta, onko heillä terveysvakuutus ja millaisena turvana he vakuutusta pitävät.
TEKSTI JA KUVAT Pia Hirvonen
34
Pihla Luomala, Sauvo
Leena Koikkalainen, Turku
Kyllä on. Perheessämme on neljä lasta. Kaikille on otettu vakuutus varmuuden vuoksi. Vakuutuksen piiriin kuuluvia palveluita käytämme normaalien sairauksien, kuten korvakipujen, kuumeilun ja flunssan yhteydessä. Vakuutus on ollut tarpeellinen ja hyödyllinen. Käymme enimmäkseen yksityisellä vastaanotolla. Vakuutusmaksut tulevat pitkällä aikavälillä takaisin. Vakuutus takaa meille nopean hoidon.
Ei ole. Olen ollut hyvin terve eikä vakuutuksen ottaminen ole ollut olennaista. En ole tarvinnut vakuutusta ja minulle ovat riittäneet terveyskeskuksen palvelut. Olen ollut julkisiin palveluihin tyytyväinen.
Rolf Rosendahl, Turku
Erja Lahnalammi, Lieto
En ole ottanut vakuutusta, koska työnantajan kautta on aina ollut saatavissa hyvät terveydenhuoltopalvelut. Työterveyshuolto on hoidettu yksityisen yrityksen kautta. Sillä on iso merkitys ainakin minulle. Työterveyshuollon kautta saamme nopeasti apua ja hyvää palvelua. Ehkä eläkepäiviä varten vakuutus olisi syytä ottaa.
Lapselle otettiin vakuutus jo ennen hänen syntymäänsä. Itselläni ei vakuutusta ole. Lapsen kohdalla vakuutus on ollut äärimmäisen hyödyllinen. Tyttäremme on kärsinyt allergiasta ja korvatulehduksista, joten olemme saaneet apua sekä hoitoa nopeasti yksityisen kautta. Suosittelen vakuutusta kaikille.
LPY 2/13
Lääkäripalveluja ympäri Suomen Yksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla. Yksityinen sektori tuottaa nykyisin useamman kuin joka viidennen terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin osuus on yli puolet tuotetuista palveluista. Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa yli 60 prosenttia, fysikaalisesta kuntoutuksesta noin 80 prosenttia ja aikuisten hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia.
LPY:n jäsenyritykset Aava Lääkärikeskus Aava Medimagneetti Oy Adenova Lääkärikeskus Oy Appelmedi Oy Caritas Lääkärit Oy Diacor terveyspalvelut Oy Docrates Sairaala Eiran Sairaala Eurolääkärit Femeda Oy Ab Gynekologi- ja Ultraäänikeskus Medisonar Oy Gyne-Praxis Oy Haapajärven Lääkäritalo Oy Hammaslääkäriasema Aaria Oy Helsingin Yksityinen Silmäsairaala Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka HärmäMedi Oy Imatran Kliininen Laboratorio Oy Itäkeskuksen Poliklinikka Oy Jokilaaksojen Työterveys Oy Jämsän Lääkärikeskus Oy Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy Klinikka 22 Oy KNF-Laboratoriot Oy Korva- ja hammaslääkärikeskus Otonhammas Oy Koskiklinikka Kouvolan Lääkäriasema Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Kuusankosken Lääkärikeskus Oy Laastari Lähiklinikka Laitilan Lääkäripalvelu Oy Laser Tilkka Oy Lääkäriasema Cantti Oy
Lääkäriasema Resetti Oy Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy Lääkärikeskus Dextra Oy Lääkärikeskus Gyneko Oy Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Oy Lääkärikeskus Minerva Oy Maria Magdalenan Hospitaali Ky Medilaser Oy Mediscan Oy Mehiläinen Oy NeuroMental Oy Omasairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Pihlajalinna Oy Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema PlusTerveys Oy Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy Porin Lääkäritalo Oy Porvoon Lääkärikeskus Oy Promedi Oy Rauman Erikoislääkärikeskus Oy Remote Analysis Oy Röntgentutka Oy Sairaala NEO Savonlinnan Terveyspalvelu Ky Seinäjoen Lääkäritalo Silmälääkärikeskus Pupilli Suomen Neurolaboratorio Suomen Terveystalo Oy TMA-Medicus Oy Turun Gynekologikeskus Ky Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy Vimpelin Lääkärikeskus Oy VITA Lääkäriasema Vääksyn Lääkärikeskus Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy
Suomalainen liikkuu. Kotimainen hoitaa.
Tutustu OMADEXTRA -palveluun.
Dextra Urheilu- ja tapaturmaklinikka
Tapaturmapäivystys 7–24 joka päivä Munkkivuoressa.
Vamma tai tapaturma vaatii oikeaa ja nopeaa hoitoa. Asiantuntijamme ohjaavat aktiivisen liikkujan asianmukaisiin tutkimuksiin, hoitoon ja kuntoutukseen. Näin taataan paras lopputulos. Varaa aika www.dextra.fi tai 09-5601 6111. Dextra Urheilu- ja tapaturmaklinikan tiimissä Suomen huiput, tutustu www.dextra.fi
Helsinki: Munkkivuori, Raumantie 1 Kamppi, Kampinkuja 2