LPY-lehti 1/2011 by Kumppania Oy

LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2011

Onko kuntien paikka markkinoilla? HUS:n suunnitelmat hämmästyttävät Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö

Vastuulliset

terveyspalvelumarkkinat Eduskuntavaalit 2011: Puoluejohtajat vastaavat

Kuinka jakselet? Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi. Tieto on tuottanut terveydenhuoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.

Pääkirjoitus

Terveydenhuollon Robin Hood -ilmiö Keskustelu ja kirjoittelu Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä on ollut viime aikoina kiitettävän vilkasta, mutta harmillisen yksipuolista. Valitettavinta on ollut se, että aiheesta kirjoitetaan kovin usein virheellisiin tietoihin ja asenteellisiin ”musta tuntuu”-näkemyksiin pohjautuen. Yksityistä terveydenhuoltoa on kritisoitu milloin mistäkin. Välillä tuntuu siltä, että Suomen terveydenhuollossa olisi kaikki hyvin ja kansalaiset olisivat terveitä, jos meillä ei olisi yksityistä terveydenhuoltoa. Yksityinen terveydenhuolto aiheuttaa eriarvoisuutta, harjoittaa kermankuorintaa, on syyllinen julkisen sektorin henkilöstöongelmiin, yksityinen terveyspalvelu on kallista, alan yksityiset yritykset investoivat liikaa ja tarjoavat ylimääräisiä palveluja sekä nauttivat yhteiskunnan tukea. Joidenkin mielestä yksityinen terveydenhuoltosektori on syyllinen jopa terveydenhuollon sähköistämisen ongelmiinkin.

tä Kela-korvattavista taksoista 12,5 prosenttia. Vastaavasti julkisen sektorin terveyspalvelun valinneen kansalaisen palvelujen käyttöä tuetaan yli 90-prosenttisesti verorahoituksella.

Vuonna 2009 lääkärinpalkkioista sekä tutkimuksista ja hoidoista maksetut sairaanhoitovakuutuskorvaukset olivat yhteensä 145 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus oli siis 77,5 miljoonaa euroa. Samana vuonna vastaavista terveyspalveluista kertyi valtiolle ns. piilevää arvonlisäveroa 124,6 miljoonaa euroa. Yksityinen lääkäripalveluyritystoiminta on siis jo tältä osin julkistalouden näkökulmasta lähes 50 miljoonan euron nettomaksaja. Yksityisen sektorin palveluntuottajat maksavat myös kiinteistöveroa sijaintikuntiinsa

Sairaanhoito” vakuutuksella tuetaan

asiakasta - ei yritystä. ”

Kaikkiin edellä mainittuihin väitteisiin on helppo esittää tilastoihin ja faktatietoihin perustuvia vastaväitteitä, joilla voidaan todistaa kyseiset väittämät vääriksi. Tilanpuutteen vuoksi en voi tässä pääkirjoituksessa kaikkia virheellisiä väitteitä korjata.

Yksityiset terveyspalveluyritykset eivät saa yritystukea sairaanhoitovakuutuksen muodossa. Sairaanhoitovakuutuksella tuetaan asiakasta, jos hän syystä tai toisesta valitsee yksityisen palveluntuottajan. Lainsäädännöllä on siis haluttu tarjota kansalaisille mahdollisuus valita eri tuottajien joukosta hänelle parhaiten soveltuva palvelu. Sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu yli 20 vuoteen. Tämä on johtanut siihen, että yksityisen palvelun valitsevan omavastuuosuus on nykyisin keskimäärin 75 prosenttia. Jäljelle jäävän 25 prosenttia rahoittavat puoliksi vakuutetut eli sairausvakuutusmaksujen maksajat ja valtio. Verorahoitteisen tuen osuus on siis hyväksytyis-

sekä tuloksestaan veroa, jota tuloutuu sekä kunnille että valtiolle. Yksityiset lääkäripalveluyritykset rahoittavat siten julkisen sektorin toimintaa, josta suuren osan muodostavat sosiaalija terveyspalvelut.

Usein väitetään, että yksityisiä terveyspalveluja käyttävät vain varakkaat ihmiset. Jos näin olisi, voitaisiin perustellusti väittää, että yksityisessä terveydenhuollossa on kyse nykypäivän Robin Hood -ilmiöstä: lääkäripalveluyritykset ottavat rikkailta ja jakavat köyhille - valtiolle ja kunnille! Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa! Ismo Partanen Toiminnanjohtaja

www.pulssi.fi

Kaikki palvelut saman katon alta. Pulssista. • Lääkäripalvelut • Laboratoriopalvelut • Kuvantamispalvelut

• Sairaalapalvelut • Työterveyspalvelut

Tutustu palveluihimme osoitteessa www.pulssi.fi Vaihde p. (02) 26 161

Lääkäriasema Pulssi • Humalistonkatu 9–11 • Turku P-halliin ajo Rauhankadulta

Sisältö 1/11 26

Mitä terveydestä hallitusohjelmaan? Puolueet vastaavat.

LPY

Tässä numerossa: 6

Erilaiset alv-käytännöt vääristävät kilpailua

Kustannukset läpinäkyviksi

LPY vastustaa HYKSin Oy:n perustamista

Sairaanhoitovakuutus korvaa vähemmän kuin ennen

Kunnat markkinoilla - miksi?

Arvojen mies: Sakari Alhopuro

Tavoitteena vastuulliset terveyspalvelumarkkinat

Kari Varkila haluaa luvan innovoida

Eläkeikä kaipaa lisää joustoa, ei nostoa

Puoluejohtajat tentissä

Laboratorioalan edelläkävijä palvelee sekä yksityistä että julkista sektoria

Työterveys on yrityksen etu

Stubb: Terveydenhuollosta vientivaltti

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Susanna Kallama | Kannen kuva: Dreamstime | Muut kuvapankit: FutureImageBank

Sensori

Mitä enemmän investointeja, sitä suurempi on arvonlisäveron aiheuttama kilpailuvääristymä.

Erilaiset alv-käytännöt syrjivät yksityistä sektoria Koska terveyspalveluiden arvonlisäverokanta on nolla, eivät alan yritykset voi vähentää palvelujen tuottamiseen käytettyjen hyödykkeiden sisältämiä arvonlisäveroja myyntihintoihin sisältyvästä arvonlisäverosta. Tämä aiheuttaa alalle niin sanottua piilevää arvonlisäveroa.

Alv-järjestelmä tasapuoliseksi Markkinoilla toimivat kunnalliset palveluntuottajat ovat erilaisessa asemassa, koska kunnallinen palveluntuottaja voi saada palautuksen omiin hankintoihinsa sisältyvästä arvonlisäverosta. Palautusmenettely koskee kuntia ja kuntayhtymiä sekä niiden liikelaitoksia. LPY vaati asian korjaamista jo viime vaalien alla. Hallitusohjelmaan kirjattiinkin, että piilevästä arvonlisäverosta sekä arvonlisäverojärjestelmien erilaisuudesta aiheutuvat kilpailuvääristymät selvitetään. Selvitykset jäivät kuitenkin tekemättä. LPY tilasi yhdessä Terveyspalvelualan Liiton ja Helsingin kauppakamarin kanssa sosiaalija terveydenhuollon piilevää arvonlisäveroa koskevan selvityksen vuonna

LPY 1/11

2008. Selvitys on nyt päivitetty vuoden 2009 toteutuneilla luvuilla.

Suurempi kuin sava-korvaukset Selvityksen mukaan piilevä arvonlisävero on vajaat kahdeksan prosenttia sosiaalija terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta. Toimialakohtaiset erot ovat suuria, sillä piilevää arvonlisäveroa kertyy paljon mittavia investointeja vaativilla toimialoilla. Osuus oli korkein laboratorio- ja kuvantamispalveluissa, sairaaloissa, hammaslääkäripalveluissa sekä asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa, kuten lasten ja nuorten laitoshuollossa. Rahamääräisesti sosiaalija terveysalan yritysten piilevä arvonlisävero oli 310 miljoonaa euroa vuonna 2009. Arvio piilevästä arvonlisäverosta ei sisällä järjestöjen toimintaa. Järjestöillä on suuri merkitys etenkin sosiaalihuollossa. Jos järjestöjen osuus piilevästä arvonlisäverosta on samaa luokkaa kuin niiden osuus palvelutuotannosta, nousee koko yksityisen sektorin laskennallisen piilevän arvonlisäveron määrä 460 miljoonaan euroon.

Tiesitkö, että...

kunnalla on lakisääteinen vastuu järjestää tiettyjä sosiaalija terveyspalveluita ja useita vaihtoehtoja tuottaa ne.

Yksityisen sektorin piilevä arvonlisävero yli 300 miljoonaa Toimiala

Kohdeyrityksiä, lkm

Liikevaihto, milj. euroa

Piilevä alv, milj. euroa

Piilevä alv/ liikevaihto, %

Terveyspalvelut

14 696

2 995,6

237,0

7,9

• laboratoriopalvelut

60,7

7,6

12,5

• kuvantamispalvelut

31,9

3,5

11,1

• sairaalapalvelut

315

177,3

15,2

8,6

• hammaslääkärit

1 857

538,9

43,3

8,0

• lääkäriasemat

4 990

1 254,8

98,3

7,8

• fysioterapiapalvelut

2 550

227,0

11,5

5,1

• sairaankuljetus

185

119,5

9,1

7,6

• muut terveyspalvelut

4 681

585,5

48,5

8,3

Sosiaalipalvelut

3 158

1 105,6

74,8

6,8

• asumisen sisältävät palvelut

980

751,2

53,4

7,1

• avohuollon palvelut

2 178

354,4

21,4

6,0

Yhteensä

17 854

4 101,2

311,8

7,6

Lähde: Piilevän arvonlisäveron laskennallinen osuus sosiaalija terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta toimialoittain 2009 (Lähde: Verohallinnon ja PRH:n tilastot; Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith).

Sujuvampia hoitopolkuja Keskeisimpien työkyvyttömyyttä aiheuttavien sairauksien hoidossa tarvitaan sujuvampia hoitopolkuja. Hoidon, kuntoutuksen ja työhön paluun tukitoimien viiveitä on saatava lyhenemään, ilmenee työterveyshuoltotyöryhmän loppuraportista. Työryhmän tehtävänä oli laatia työterveyshuollon kehittämistä, työterveyshuollon valtakunnallista kattavuutta ja työkyvyttömyysprosessia koskevia ehdotuksia. Työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi työryhmä ehdottaa, että pientyöpaikkojen ja yrittäjien mahdollisuuksia hankkia joustavasti työterveyshuollon palveluja tulisi lisätä. Työryhmä ehdottaa työterveyshuollon

koulutuksen kehittämiseksi toimenpiteitä, joilla turvataan työterveyshuollon henkilöstön riittävyys ja osaaminen. Toiminta- ja työkyvyn arvioinnin osaamista tulee vahvistaa terveydenhuollon peruskoulutuksessa. Raportti luovutettiin maaliskuun alussa toimeksiantajana toimineelle peruspalveluministeri Paula Risikolle ja pääministeri Mari Kiviniemelle. Kolmikantaisen työterveyshuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimi valtiosihteeri Vesa Rantahalvari. Ryhmän työ oli jatkoa johtaja Jukka Ahtelan työelämäryhmälle, jonka toimenpide-ehdotuksia valmistelemaan perustettiin keväällä 2010 kolme työryhmää.

Sensori LAADU KASTA LABOR ATORIO PALVE LUA HOIDO N TUE KSI WWW.Y ML.FI

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

Muualla sanottua Pystyäksemme kehittämään suomalaista terveydenhuoltoa potilaan parhaaksi tarvitsemme siihen kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten hyvää ja rakentavaa yhteistyötä. – Suomen Lääkäriliiton puheenjohtaja Timo Kaukonen, Lääkäripäivien avajaispuhe

Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio. Laboratoriopalvelut kattavat kaikki merkittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet:

Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Genetiikka Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Patologia Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimipaikat Nihtisillankuja 1 Vaihde 09-52561 02630 ESPOO Höyläämötie 14 00380 HELSINKI

Raumantie 1 00350 HELSINKI Albertinkatu 16 90100 OULU

Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs) 33100 TAMPERE

Läpinäkyvät kustannukset takaavat reilun pelin Perinteisen toimintamallin mukaan kuntapalvelut on pyritty tuottamaan kuntien omana toimintana. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi palvelurakenteita tulee kuitenkin uudistaa. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan välttämättä julkisen rinnalle. On tärkeää, että palvelujen erilaisten tuotantotapojen vertailu perustuu todenmukaisiin laskelmiin. Näin myös lopputulos vastaa todellisuutta. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että kuntapalvelujen kustannus-

ten läpinäkyvyyttä lisätään. Yksityisen sektorin osallistuminen kunnan palvelutuotantoon lisää läpinäkyvyyttä. Julkiselle sektorille aiheutuvia kustannuksia laskettaessa ei aina osata ottaa huomioon kaikkia todellisia kuluja, joita tietyn palvelun tuottamisesta syntyy. Esimerkiksi erilaisia ”piilokuluja”, kuten vuokria, voi jäädä laskelmista pois tai tuotannossa tarvittavalle pääomalle ei lasketa edes kohtuullista tuottoa. Elinkeinoelämän Keskusliitto

Tiesitkö, että... myös yrittäjäjärjestöt ovat huolissaan kuntien elinkeinotoiminnan leviämisestä jatkuvasti uusille toimialoille.

Reilu kilpailu kunniaan Miksi LPY vastustaa?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) suunnittelee yksityissairaalan perustamista. Tämän yksityissairaalan alustava liiketoimintasuunnitelma oli HUS:n hallituksen käsittelyssä helmikuussa 2011. Hallitus päätti jatkaa asian valmistelua. Suunnitelmaa ainutlaatuisesta yksityissairaalasta perustellaan julkisten investointien tehokkaammalla käytöllä ja avainhenkilöstön sitouttamisella sairaanhoitopiiriin. Molemmat sinänsä hyvät ja kannatettavat tavoitteet ovat saavutettavissa helpommalla ja riskittömällä tavalla. Sairaanhoitopiiri voisi suorittaa osan palveluhankinnoistaan niin, että kilpailutuksen voittanut yritys olisi velvollinen tuottamaan kyseiset palvelut HUS:n tiloissa ja laitteilla. Henkilöstön sitouttamiseen on käytettävissä erilaisia henkilöstöpolitiikan keinoja työilmapiirin parantamisesta sekä työaikajärjestelyistä suorite- ja tavoitepalkkioihin.

HUS lisää byrokratiaa Perustamalla yrityksen, joka osallistuu avoimille markkinoille verorahoituksen turvin, HUS aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja vaarantaa oman perustehtävänsä toteuttamista. Kyseisen yksityissairaalan liiketoimintasuunnitelmasta selviää, että sen toimintaan liittyvät kustannukset eivät kohdistu

täysimääräisesti perustettavalle yhtiölle. On hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, erottaa toisistaan suunnitellun yksityissairaalan ja sairaanhoitopiirin omaan toimintaan liittyvät kulut. Näiden kulujen erillään pitäminen aiheuttaisi merkittäviä lisäinvestointeja muun muassa tietojärjestelmiin ja hallintoon. Yksityiskäytön vakuuttaminen sekä vuokra-, henkilöstö- ja materiaalikustannusten oikea kohdentaminen on erittäin haastavaa ja kasvattaa hallinnollisia kustannuksia.

Verorahat tukevat alihinnoittelua HUS:n suunnitelman ilmeisenä vaarana on, että yksityissairaalalle muodostuu perusteettomia etuja jo markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden. Nämä kilpailuedut mahdollistavat alihinnoittelun, jota käytännössä tuetaan verovaroin. Perusteettomat kilpailuedut johtavat tuotantoresurssien väärään kohdentumiseen ja suosivat tehottomuutta. HUS:n omistajakuntien ja veronmaksajien etu ei voi olla se, että verorahoitteinen sairaanhoitopiiri laajentaa toimintaansa yksityiselle sektorille ja vääristää kilpailua. Sairaanhoitopiirin on syytä keskittyä oman perustehtävänsä toteuttamiseen sekä jättää yritystoiminta ja kilpailu markkinoilla toimivien yritysten tehtäväksi.

Yhtiö aiheuttaa kilpailuvääristymiä, koska pääomistaja HUSkuntayhtymä voi tarjota yhtiölleen perusteettomia etuja muihin yrityksiin nähden. Vaikka HYKSin Oy maksaisi kaikki käyttökulut täyskorvausperiaatteella, jää sille käytännössä muun muassa konkurssisuoja ja muita paremmat mahdollisuudet saada rahoitusta.

HYKSin Oy:n toiminta voi jopa heikentää sairaanhoitopiirin hoitotakuun toteuttamista. Yritys tavoittelee HUS:n toimitiloihin asiakkaita, jotka eivät kuulu hoitotakuun piiriin: ulkomaiset asiakkaat ja monet yksityisasiakasryhmät. Päiväkirurgiapotilaiden vuodepaikoista on jo nyt pulaa.

HYKSin Oy aiheuttaa eriarvoisuutta henkilöstön keskuudessa. Vain murto-osalle HUS:n henkilöstöstä tarjotaan mahdollisuus lisäansioihin HYKSin Oy:ssä.

Sensori Uudelta lainsäädännöltä odotetaan paljon Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän loppuraporttia sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta odotetaan maaliskuun lopussa. Loppuraportissa on tarkoitus esitellä malli, jolla Suomen sosiaalija terveydenhuollon heikkoudet ja uhat voitetaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä muodostuu kolmesta osasta: järjestämisvastuu, tuotanto ja rahoitus. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisvastuuseen liittyy verorahoituksen merkittävä osuus. Julkiselle sektorille kuuluvat poliittiset arvovalinnat siitä, mitä sosiaalija terveyspolitiikalla tavoitellaan, sekä päätökset siitä, miten ja mihin palveluihin verorahoitusta kohdennetaan. – Palvelujen tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta. Silloin palvelujen tuottajat, sekä julkiset että yksityiset, kilpailevat asiakkaista palveluillaan, niiden hinnalla, laadulla ja saatavuudella. Ideaalitilanteessa rahoitus kulkee asiakkaan mukana ja siten

asiakkuus ohjaa palvelujen tuotantoa. Jos järjestämisvastuussa olevalla organisaatiolla, jonka rahoitus on turvattu verotusoikeudella, on myös omaa ei-eriytettyä tuotantoa, ei synny kannusteita arvioida tehtyjen tuotantoratkaisujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta samalla tavalla kuin aidossa kilpailutilanteessa, sanoo LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. STM:n työryhmän tehtävänä on turvata mallissaan kestävä sosiaalija terveydenhuolto kuntarakenneratkaisuista riippumatta. LPY:n mielestä on erittäin tärkeää, että palvelujen järjestämisvas-

tuussa oleva julkinen sektori mahdollistaa erilaiset tuotantotavat ja hyödyntää niitä järjestämisvastuuta toteuttaessaan. – Tavoitteina pitää olla yhdenvertaisuus, asiakaskeskeisyys, vaikuttavuus, kustannustehokkuus sekä alan vetovoimaisuuden säilyttäminen. Kokonaan toinen asia on, mitä näillä kulloinkin tarkoitetaan ja miten kunkin termin merkitystä korostetaan. Sisältyykö esimerkiksi asiakaskeskeisyyteen asiakkaiden aitojen valintamahdollisuuksien kehittäminen ja turvaaminen? LPY totesi työryhmän väliraportista antamassaan lausunnossa, että työryhmän on tärkeää löytää omassa valmistelutyössään yhteinen näkemys siitä, mihin uudistuksilla ja kehittämistyöllä pyritään. Lääkäripalveluyritykset ry haluaa jatkossakin olla mukana sosiaalija terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja rahoitusta koskevassa lainvalmistelutyössä.

€

Järjestelmämme ”muodostuu kolmesta

osasta: järjestämisvastuu, tuotanto ja rahoitus. Tuotanto täytyy erottaa järjestämisvastuusta.” 10

LPY 1/11

Tiesitkö, että... hoitojonot näkyvät aiheutuneina menoina ja työkyvyttömyyseläkkeinä sekä työntekijöille menetettyinä palkkoina.

Uudistuksia kaivataan Hallituksen on tehtävä rakenteelliset uudistukset, joiden tavoitteena on julkisen talouden tuottavuuden ja kestävyyden merkittävä lisääminen määrittelemällä aikaisempaa selkeämmin valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen suhde terveydenhoito- ja vanhuspalveluissa. Tämä mahdollistaa uusien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta hyödyntävien rahoitusmallien kehittämisen. Kansalaisille on nykyistä huomattavasti selkeämmin kerrottava, milloin ja millaisiin julkisiin palveluihin he ovat oikeutettuja. Finanssialan Keskusliiton tavoitteet hallituskaudelle

Sava-korvauksessa selkeä korotuspaine Sairausvakuutuskorvauksiin käytettävä raha koostuu puoliksi valtion osuudesta ja puoliksi verotulojen sairausvakuutusmaksuista. Ylivoimaisesti suurin osa sairausvakuutuskorvauksista kuluu Kelakorvattaviin lääkkeisiin. – Toiseksi eniten korvataan matkakustannuksia. Vasta sen jälkeen tulevat hammaslääkäreiden ja lääkäreiden palkkiot sekä lääkäreiden määräämät tutkimukset ja hoidot, kertoo Kelan Terveysosaston osastopäällikkö Elise Kivimäki.

Kunta ja kuntalainen hyötyvät Elise Kivimäki korostaa, että sairausvakuutuskorvaus on kansalaisille tärkeä asia. Se säästää myös kunnan rahoja. – Korvaus edesauttaa yksittäisen ihmisen valinnanvapautta ja hoitoon pääsyn helppoutta. Julkisella sektorilla puolestaan säästyy rahaa ja aikaa, kun yksityinen hoitaa osan käynneistä. Myös jonot lyhenevät, Elise Kivimäki sanoo. On väärin luulla, että sairausva-

Kallis yksityinen? Hyvin usein esitetään väite, että yksityinen terveydenhuolto on kallista. Tämä harhaanjohtava mielikuva saattaa johtua siitä, että käyttäessään julkisen sektorin terveyspalveluja asiakas näkee laskussaan vain omavastuuosuutensa. Käyttäessään vastaavaa yksityistä palvelua, hän näkee laskun kokonaissumman. Oikean hintatietoisuuden lisäämiseksi julkisella sektorilla tulisikin ilmoittaa asiakkaalle kyseisen palvelun tuotantokustannushinta ja ilmoittaa samalla, mikä osa laskusta kustannetaan verovaroin. Samalla palvelujen käyttäjä havaitsisi, mitä verorahoituksella saa.

kuutuskorvaus houkuttelisi lääkäreitä yksityiselle puolelle. – Lääkärinpalkkioihin kuluva osa koko korvauspotista on niin pieni, ettei yksityislääkäreiden määrä sen vuoksi kasva.

Mihin suuntaan? Sairausvakuutuskorvauksen tulevaisuus näyttää vielä tässä vaiheessa avoimelta. – Keskustelua terveydenhuoltojärjestelmän uusista rahoitusmalleista käydään kiivaana. Näkemyksiä ja mielipiteitä on monia. Vielä ei voida sanoa, muuttuuko sairausvakuutuskorvausjärjestelmä suuntaan tai toiseen, Elise Kivimäki toteaa. Uudistustarve on kuitenkin olemassa. Koska sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu yli 20 vuoteen, on omavastuuosuus noussut jo 75 prosenttiin. – Potilaan omavastuuosuus on korkea. Korvaustaso on jäänyt valitettavan paljon jälkeen kehityksessä ja tähän pitäisi saada muutos, Elise Kivimäki pohtii.

Sairausvakuutuskorvaukset vuonna 2009 Lääkkeet Matkakustannukset Hammaslääkärin palkkiot Lääkärin palkkiot Tutkimukset ja hoidot YHTEENSÄ

1 200 230 125 74 71 1 700

miljoonaa euroa miljoonaa euroa miljoonaa euroa miljoonaa euroa miljoonaa euroa miljoonaa euroa

Kunnat markkinoille - miksi? Kunnat harjoittavat liiketoimintaa terveyspalvelumarkkinoilla enenevässä määräin. Kuntien omistamien liikelaitosten ja yritysten erityisasema liiketoiminnan harjoittajana aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja häiritsee avointen markkinoiden kehittymistä. Mikä on kunnan rooli kasvavilla terveyspalvelumarkkinoilla?

LPY 1/11

iikelaitosten yhtiöittämisen taustalla on hyviä tavoitteita: hakea tehokkuutta julkiseen hallintoon, kohdistaa kulut oikein, käyttää tehokkaammin verovaroja. Nyt on kuitenkin ajauduttu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin toimijat työntyvät samoille markkinoille yksityisten yritysten kanssa. Kilpailutilanne ei ole reilu. Julkisomisteisella toimijalla on etuinaan muuan muassa ns. konkurssisuoja ja erilainen arvonlisäverojärjestelmä. Viime kädessä tilanteesta kärsii kuntalainen. – Kun kilpailu ei toimi oikein, kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii. Kuntien vastuulla on palveluiden järjestäminen kuntalaisen kannalta järkevällä tavalla, muistuttaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. – Ihanteellinen tilanne on sellainen, jossa kunnan oma palvelutuotanto on tehokasta ja markkinoita hyödynnetään kilpailuttamalla ja käyttämällä palveluseteleitä. Hinta- ja laatusuhteeltaan paras taho tuottakoon palvelun. Kuntalaisen hoitoon pääsy on nopeaa ja helppoa. Potilaan valinnanmahdollisuuksia pitää ilman muuta parantaa, Medilaser Oy:n toimitusjohtaja Asko Koskinen sanoo.

Lakia on muutettava Nykyinen kehityssuunta on huono ja sitä on muutettava. – Yksi keino on lisätä kunnan tai kuntayhtymän hankintaosaamista. Tämä toteutuu, jos kunnan hankinnoista vastaavalla päättäjällä on lakiin perustuva velvollisuus kehittää markkinoita. Lainsäädäntöä on uudistettava tältä osin seuraavalla hallituskaudella, ehdottaa Jussi Järventaus. Hän huomauttaa, että palvelusetelilaki oli askel parempaan suuntaan. Viime aikoina on kuitenkin otettu taas askelta taaksepäin. – Palvelusetelilainsäädäntöä on pystytty hyödyntämään hyvin. Vastaavanlaista kehittämistä on suotavaa nähdä muillakin osa-alueilla. Palvelusetelijärjestelmiä tulee edelleen kehittää ja niiden käyttöä laajentaa. Kuntayhtymien tai liikelaitosten toimintaa on säädeltävä tehokkaammin. – Oikeudenmukaista olisi muuttaa kuntien omistamat liikelaitokset osakeyhtiöiksi, joita koskisivat samat kilpailusäännöt kuin muutakin markkinoilla toimivaa yritystoimintaa. Näillä osakeyhtiöillä ei saa olla ylimääräisiä kilpailuetuja, Asko Koskinen esittää. Nykyiset yhtiöittämissuunnitelmat eivät tuo kilpailuneutraliteetin eivätkä ainakaan kuntalaisen kannalta oikeaa ratkaisua. – Kun ajatus liikelaitoksen yhtiöittämisestä herää, on syytä viheltää peli hetkeksi poikki ja selvittää järjestelmäl-

Kun kilpailu ei toimi oikein, ”kustannukset nousevat, palveluiden laatu ja saatavuus heikkenevät sekä toiminnan tehokkuus kärsii.”

Vastakkainasettelusta päästävä eroon Kunnan ensisijainen tehtävä on palvelujen järjestäminen. Kunnan perustehtäviin kuuluu myös luoda elinkeinoelämälle edellytyksiä. Näiden kahden tehtävän on oltava sopusoinnussa, sanoo Kuntaliiton sosiaalija terveystoimialan johtaja Jussi Merikallio. Yksinkertaistamalla ja yleistämällä luodaan helposti turhaa vastakkainasettelua yksityisen ja julkisen sektorin välille. – Kilpailuvääristymät eivät tietenkään ole suotavia, eikä pitäisi luoda rakenteita, jotka mahdollistavat vääristymiä. Terveyspalvelumarkkinat on kuitenkin niin moniosainen alue, ettei sitä voi käsitteellisesti ajatella. Siten yksiselitteisen mallin luominen on mahdotonta. Meillä on aloja, joilla kunnan omistama yhtiö voi toimia horjuttamatta markkinoiden balanssia ja joissa kysymys kilpailuneutraliteetista on varsin rajallinen. Tällainen alue

on esimerkiksi päivystyksen toiminta. Toki on olemassa myös alueita, joilla kilpailuneutraliteetin säilyttämisessä on oltava erityisen tarkkana, Merikallio toteaa. Terveyspalveluiden kenttä on kompleksinen eikä kuntien omien yhtiöiden perustaminen välttämättä aina horjuta kilpailuneutraliteettia. Kuntayhtiö voi mennä alueelle, jossa muuta kilpailua ei ole. Silloin yhtiöittämispeikko on turha pelko. – Pitääkö vastakkainasettelua olla? Mielestäni sitä pitäisi kaikin keinoin häivyttää. Kunta on instituutio, jolle ei ole väliä, tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen puoli. Kunnan ainoa intressi on, että väestö saa parhaat mahdolliset palvelut, Jussi Merikallio huomauttaa. Hänen mielestään palveluseteli ja onnistuneet ulkoistamiset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että julkinen ja yksityinen puoli voivat toimia yhteistyössä. 13

”

Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla.” Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Asko Koskinen Medilaser Oy

lisesti, onko tarpeelle jo olemassa yksityisiä markkinoita, Jussi Järventaus sanoo.

Katsottava ikkunasta ulos Asko Koskinen on katsellut terveyspalvelumarkkinoita molemmilta puolilta. – Kuntapuolella ajattelu valitettavan usein pyörii lukujen ympärillä eikä aina muisteta katsoa ikkunasta ulos, mitä ulkopuolella oikeastaan tapahtuu, hän toteaa. Kunnan tärkeä tehtävä on järjestää terveyspalvelut ilman, että sen toiminta häiritsee markkinoita. Kunnan täytyy keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. – Palveluiden kilpailuttamisen lisääminen, Kela-korvauksen tason nosto, palvelusetelin käytön lisääminen ja kilpailuneutraliteetin säilyttäminen ovat keinoja terveen markkinatilanteen saavuttamiseen. Myös rahoitusrakennetta pitäisi arvioida uudelleen, aprikoi Asko Koskinen. – Terveet markkinat ovat kunnankin etu. Toimijoiden välinen terve kilpailu vaikuttaa positiivisesti palveluiden laatuun ja saatavuuteen sekä kustannustehokkuuteen. Kun palveluntarjoajia tulee lisää, myös palvelutarjonta

Avaimet käteen -palveluseteliratkaisu

Smartum palveluseteli on yksinkertainen ja kustannustehokas ratkaisu. Sähköinen palveluseteli on läpinäkyvä, seurattava ja hallinnollisesti helppo asiakkaille, e, kunnille ja palveluntuottajille. Tyytyväisiä kumppanikuntia on n yli 20. Smartum palveluseteliä vastaanottaa 150 sosiaalija terveysalan palveluntuottajaa ympäri Suomen. Tutustu palveluseteliin: www.palveluseteli.fi

palveluseteli Smartum_LPYlehti_ilmoitus_03-2011.indd 1

10.3.2011 10:41:43

laajenee. Kunta ja kuntalainen hyötyvät vaikutuksista. Edellytyksenä on kuitenkin toimivat markkinat ilman monopoleja, Jussi Järventaus painottaa.

Kipupisteet löytyvät avoimella keskustelulla.

Yksityisen ja julkisen vuoropuhelu tarpeen Ongelmiin on tartuttava yhdessä. Tällä hetkellä vallitsee kiusallista ja turhaa vastakkainasettelua julkisen ja yksityisen sektorin välillä. – Yksityisen ja julkisen sektorin täytyy pyrkiä avoimeen ja reiluun pelisääntökeskusteluun. Nyt on kerta kaikkiaan löydettävä se järkevä keskusteluyhteys, joka vie oikeasti asioita eteenpäin, Asko Koskinen painottaa. Pitkään kunnan virkamiehenä talousarvioita tehnyt Asko Koskinen tietää mistä puhuu. – Tiedän, että jokaisen kunnan- tai kaupunginjohtajan suurimpana huolena on ajatus, kuinka saada rahat riittämään ja kuntalaisten palvelut säilymään. Jostain on löydyttävä foorumi, jossa palveluntarjoajat päätyvät yhteistyöhön päättäjien kanssa. Oma kokemukseni on, että kuntasektorin avautuminen on hyvin rajallista. Eivätkö päättäjiä kiinnosta yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet, hän pohtii.

terveys- ja sosiaalipalveluiden huippuosaamista Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaalija terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi ja ota yhteyttä p. 010 414 0112

www.mehilainen.fi

Tärkeintä on auttaa Ihmisten auttaminen on kaikkein tärkeintä, sanoo lääkintöneuvos Sakari Alhopuro. Perheen kokemukset Thaimaan tsunamissa muistuttivat jälleen kerran elämän tärkeimmistä arvoista.

yvän palvelun yksinkertaisin kaava löytyy vuorisaarnasta uskonnollisuudesta riippumatta. Tehkää siten, miten toivotte ihmisten tekevän teille. Pulssissa olemme halunneet kouluttaa henkilökunnan niin, että he toimivat asiakkaiden kanssa samoin kuin kyseessä olisi oma äiti tai isä, veli tai sisko. Sakari Alhopuro on turkulaisen Lääkäriasema Pulssin perustaja. Hän uskoo, että esimiesten tärkeä tehtävä on auttaa alaisiaan kasvamaan lähimmäisen rakkauteen. Sydämellisyys näkyy yhtiön logon lisäksi arvoissa: sydämellisyys on palvelua, joka on parhaimmillaan lämmintä, välittävää, aitoa, ystävällistä, kohteliasta ja empaattista sekä potilasta kunnioittavaa. – Liika kiire tai ahneus voi vahingoittaa paitsi lääkäriasemaa myös koko yksityistä sektoria. Pitää muistaa, että ihmiset ovat tulleet hakemaan apua. Tulevaisuudessa eettiset ja moraaliset kysymykset korostuvat Sakari Alhopuron arvion mukaan entisestään. – Yritysten kannattaa katsoa peiliin ja korjata, jos on jotain korjattavaa. Mielestäni yrityksen on tärkeää olla hyvä kansalainen kaupungissa ja tuntea yhteiskuntavastuunsa, sanoo Sakari Alhopuro. Yrityksen arvoja ovat paitsi sydämellisyys, myös potilaskeskeisyys, uusin tieto, taito ja tekniikka, luottamus, suunnitelmallisuus ja innostus työssä.

Hyvä kaupunkikansalainen Pulssin panos hyvänä kaupunkikansalaisena näkyy paitsi työpaikkoina ja verotuloina, myös kulttuurin tukemisena. Lisäksi yritys lahjoitti yhteistyössä Rakennusliike Hartelan kanssa Turun kaupungille Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi 222 kirsikkapuuta kaunistamaan Aurajoen vartta. – Älä kysy, mitä yhteiskunta voisi tehdä sinulle, vaan mitä sinä voisit tehdä yhteiskunnalle. Tämä on mielestäni tärkeä johtamisoppi, Sakari Alhopuro siteeraa presidentti Kennedyä.

Hyvä yritys on hyvä ” kansalainen kaupungissa. ” myötä alalle päätettiin luoda mainonnan ja markkinoinnin ohjeet. Pääsin mukaan muovaamaan niitä ja vaikuttamaan alan käytäntöihin. Tänä päivänä kaikki toimijat alalla markkinoivat.

Huoli eriarvoistumisesta Vuosien saatossa yksityinen terveyssektori ja Lääkäriasema Pulssi ovat muuttuneet. Potilasmäärät ovat lähes samoja, mutta toiminta on monipuolistunut. Potilasmäärien kasvua on jarruttanut Sakari Alhopuron mukaan ministeriön nuiva suhtautuminen alan kehitykseen. – Sairauskuluvakuutusten rooli on nykyään tärkeämpi kuin Kelan korvaus. Kun aloitimme, Kela korvasi lääkäripalkkioista 60 prosenttia. Tällä hetkellä korvauksen taso on noin 25 prosenttia. Se on johtanut siihen, että terveydenhoito on eriarvoistumassa. Ennen yksityinen terveydenhoito oli mahdollista köyhällekin, enää ei juurikaan, Sakari Alhopuro harmittelee. Monipuolisuudesta kertoo se, että yrityksessä työskentelee noin 250 lääkäriä ja lisäksi muuta henkilökuntaa noin 300 henkeä. Potilaskäyntejä on vuosittain 190 000. – Ennen toiminta oli pääasiassa yleislääkäritasoista, nyt enimmäkseen erikoislääkäritasoista. Nykyään yksityissektorilla tehdään enemmän myös leikkauksia. Kehittyneet ja kalliit tutkimuslaitteet mahdollistavat huippudiagnostiikan ja hyvät hoidot, Sakari Alhopuro päättää. Pulssi on nykyään Turun suurin yksityinen lääkäriasema. Sen liikevaihto 27 miljoonaa euroa.

Kokemuksella ja näkemyksellä Sakari Alhopuro on yksityisen terveydenhoidon pioneerejä. Hän on nähnyt alan murrokset ja ollut muovaamassa alaa ja sen käytäntöjä. – Luulin, että toiminta olisi ollut helpompaa, mutta tämä on ollut yhtä sotaa ja taistelua. Ala on äärimmäisen konservatiivinen eikä edelläkävijänä ole ollut helppo olla. Lääkäriasema Pulssi aloitti ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa mainonnan. Investoinnit kalliisiin laitteisiin olivat alkusysäyksenä markkinoinnin tarpeelle. – Vaikka terveydenhoito on palvelu muiden joukossa, sen mainostaminen ärsytti monia. Media, viranomaiset ja Lääkäriliitto olivat kimpussa ja syntyneen keskustelun

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro • Lääkäriasema Pulssin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja 1973–2007 • Lääketieteen lisensiaatti 1973 • Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1978 • Valtakunnallinen Yrittäjäpalkinto 1991, alueellinen ”Entrepreneur of the Year” palkinto 2009 • Meksikon kunniakonsuli 17

Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat Suomalainen hy

vinvointijärjes telmä yksityisen että julkisen sektor in toimijoita. Avainasemassa on yhteistyö. tarvitsee sekä

ääkäripalveluyritykset ry on jäsenyritystensä edunvalvontajärjestö. Siksi eduskuntavaaleilta odotetaan paljon. Yhdistyksen puheenjohtaja, Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen heittää puolueille, kansanedustajaehdokkaille sekä äänestäjille yhteisen haasteen. – Toiveeni on, että keskusteluissa pidetään mielessä tosiasiat ja yritetään hakea kestäviä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja syyllistymättä liikoihin lupauksiin. Nyt on tärkeää yhdistää voimia eikä sortua vastakkainasetteluun, sillä sekä

LPY 1/11

julkinen että yksityinen sektori ovat vastuullisia toimijoita – ja molempia tarvitaan. Terveydenhuolto on toimialana suomalaisen hyvinvointivaltion ytimessä. Lääkäripalveluyritykset haluavat olla mukana rakentamassa hyvinvoivaa Suomea. Vastuullisuus näkyy lääkäripalveluita tarjoavissa yrityksissä hyvänä ja pitkäjänteisenä liiketoimintana. – Vastuullisuus on kannattavaa yritystoimintaa ja asiantuntevaa palvelua. Se näkyy erinomaisena asiakaspalveluna, investointeina, toiminnan kehittämisenä, työpaikkoina ja

verojen maksamisena, luettelee Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen. Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsenet ovat yksityisiä terveyspalveluita tarjoavia yrityksiä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Yhdistyksessä uskotaan, että tulevaisuuden mittavat haasteet palvelurakenteen uudistamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat ratkaistavissa palvelumarkkinoita kehittämällä. – Yksityinen sektori voi yhdessä julkisen sektorin kanssa kestävällä ja vastuullisella toiminnalla kehittää kansantalouden kestävyysvajeeseen ratkaisuja, jotka sekä turvaavat että parantavat palveluiden laatua ja saatavuutta, arvioi Anni Vepsäläinen.

”kesKansantaloude

tävy n tarvita ysvajeeseen a turvaa n ratkaisuja m kehittä aan ja palvelu mään saatav iden laatua j uutta.” a

Järjestäminen ja tuotanto erikseen Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon toimijoiden yhteistyötä edistää parhaiten palveluiden järjestämisvastuun ja tuottamisen eriyttäminen. Lainsäädäntö jo käytännössä erottaa nämä toisistaan, mutta kuntien käytännöt eivät vielä niin tee. – Eriyttäminen on ydinasia, johon pitää tarttua nopeasti. Jos sama taho järjestää ja tuottaa palvelut, niin eteen tulee tilanteita, joissa palveluiden järjestäjä ei tuottajan ominaisuudessa voi toimia tilanteen mukaan aidon kriittisesti. Tämä systeemipäätös pitää saada kunnissa läpi, jotta voimme aidosti oppia toinen toisiltamme. Julkisen ja yksityisen sektorin hyvään yhteistyöhön ja työnjakoon on jo käytössä toimivia työvälineitä, kuten palvelusetelit ja sairaanhoitovakuutus. – Terveydenhuollon palveluseteleitä hyödyntävien hank-

voi s a k a i s Kun a pakottaa e än valita, s at kehittämä .” tuottaj idensa laatua palvelu

”

keiden lista on vielä kovin lyhyt. Palvelusetelien käytön lisääminen ja aivan uudenlaisten tuotantotapojen hyödyntäminen on mahdollista koko Suomen mittakaavassa. Suunnitelmia on paljon, toivottavasti niitä rohjetaan viedä käytäntöön.

Asiakas voittaa aina Anni Vepsäläinen korostaa, että sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on vakuutus suomalaisille. Kela-osuus ei ole yritystuki, vaan se on vakuutuskorvaus asiakkaalle. – Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Sen hyvät perusperiaatteet kannattaa pitää mielessä: tarkoitus on tarjota valinnanmahdollisuuksia. Korvauksia on täsmennetty viimeksi vuonna 1989, joten järjestelmä ei ole siten enää ajan tasalla. Kun asiakas voi valita, se pakottaa kaikki tuottajat kehittämään palveluidensa laatua. Lopputuloksena asiakas voittaa aina. Hyvään asiakaspalveluun liittyy aina olennaisesti myös palvelujen saatavuus. Sujuvat palveluketjut ja nopea hoitoonpääsy ovat tärkeitä. Palveluiden on oltava lähellä ihmistä. – Muutoksia kannattaa tehdä vahvuuksille. Olen sitä mieltä, että työterveydenhuollosta voi ottaa oppia myös perusterveydenhuollon kehittämisessä. Työterveydenhuollon maksajina toimivat työntekijät ja työantajat, joiden maksut Kela ohjaa työantajien valitsemille palveluntarjoajille.

Parempia palveluita kaikille Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien kehittäminen on vastaus asiakastarpeisiin. – Ihmiset ovat todella valveutuneita terveysasioissa. He haluavat panostaa omaan hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Minun on vaikea ymmärtää kriittisiä mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, että ihmiset haluavat valita palvelujen tuottajan ja käyttää varojaan omaan terveyteensä.

LPY:n vaalitavoitteet vuoden 2011 eduskuntavaaleihin

Annetaan asiakkaalle oikeasti mahdollisuus valita

Asiakkaat osaavat valita. Palvelumarkkinat kehittyvät ja toimivat, kun asiakkaalla on aidosti mahdollisuus valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii. Keinot: Sairaanhoitovakuutuksen korvaustason nostaminen ja palveluseteleiden hyödyntäminen. LPY esittää: Sairausvakuutusjärjestelmän kokonaisuudistus ja korvaustason nostaminen on otettava seuraavan hallituksen työlistalle samassa yhteydessä, kun tehdään päätöksiä terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi. Valtio kannustaa hallitusohjelmassaan kuntia palvelusetelijärjestelmien kehittämiseen ja hyödyntämiseen myös terveyspalveluissa.

Sydämellisesti

Tasapainoa kassanhallintaan Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut liiketoimintasi parhaaksi. Palvelemme Sinua ja asiakkaitasi sydämellisesti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Helsinki•Sastamala Puh. (09) 4242 3080

myynti@svea.fi • www.svea.fi

Turvataan kaikille palveluntuottajille tasapuoliset toimintaedellytykset

Toimivilla palvelumarkkinoilla tuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla pelisäännöillä. Tasaarvoisessa yhteiskunnassa mikään palveluntuottajataho ei saa perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi lainsäädännön, vakiintuneiden käytäntöjen tai rahoitusjärjestelmän ansiosta. Toimivilla markkinoilla tuottajien välinen kilpailu tehostaa toimintaa, parantaa laatua ja kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen. Markkinoiden avaamisessa, kehittämisessä ja hyödyntämisessä saavutetuista tuloksista on Suomessakin hyviä kokemuksia muun muassa tele- ja energialiiketoiminnan aloilta. Keinot: Julkisella sektorilla erotetaan toisistaan palvelujen järjestämisvastuu ja tuotanto sekä poistetaan kilpailua vääristävät tekijät. LPY esittää: Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja alan palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kansalaisten eduksi edellyttää, että hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen toimintaympäristö kaikille toimialoille, myös terveyspalveluihin.

Vastuullisessa ja toimivassa terveyspalvelujärjestelmässä julkisen sektorin rooli sosiaalisen oikeudenmukaisuuden turvaajana korostuu. Myös yksityisten palveluiden kehittäminen on kaikkien etu, sillä tehokkaampi hoitoon pääsy parantaa tasa-arvoa myös niiden osalta, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua käyttää omaa rahaa omaan terveyteensä. – Kun palveluita ja niiden saatavuutta kehitetään, myös julkinen sektori voi paremmin, nopeammin ja tehokkaammin palvella asiakkaitaan.

”oikJeulkisen sektorin

ude roo turvaaj nmukaisuude li n ana kor ostuu.”

Yhteiset pelisäännöt Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä on Anni Vepsäläisen mukaan paljon kehitettävää. Meillä on paljon keinoja pitää tuotantokustannukset kurissa sekä lisätä palveluiden saatavuutta ja laatua. – Elinkeinopolitiikan perusperiaatteiden kunnioittaminen on tärkeää kaikilla toimialoilla, myös terveyspalveluissa. Yhteiskunnan on turvattava kaikille tuottajille mahdollisuus toimia samoista lähtökohdista ja välttyä palvelumarkkinoiden toimivuutta häiritseviltä kilpailuvääristymiltä. Reilu kilpailu toteutuu vain silloin, kun kaikki palveluntuottajat - julkiset ja yksityiset - toimivat samoilla pelisään-

nöillä. Lainsäädäntö, verotusjärjestelmä, toimilupakäytännöt ja yritystuet eivät saa suosia mitään tuottajaa toisten kustannuksella. – Selkeät yhteiset pelisäännöt ja niiden noudattaminen estävät kilpailun vääristymisen ja mahdollistavat alan aidon kehittämisen, Anni Vepsäläinen toteaa.

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka • • • • • • • •

kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksen tiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, Tampere Puh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16 www.koskiklinikka.

ULAATFIOITU TI SER

Uskalla, yritä, erehdy ja opi

Terveydenhuollon on notkistuttava Suomessa keskustellaan terveyspalveluista määrällisesti paljon, mutta pinnallisesti. Erityisesti yksityissektorin näkemykset rajataan pois keskustelusta varsin nopeasti ja jopa määrätietoisesti. Miksi?

ääkäripalveluyritykset ry:n varapuheenjohtaja Kari Varkila kertoo oivaltaneensa innovaatioiden merkityksen asuessaan Kaliforniassa parikymmentä vuotta sitten. – Piilaaksossa innovaatiomyönteinen ilmapiiri oli käsinkosketeltava. Ihmisiä kannustettiin ajattelemaan uudella tavalla. Uusia avauksia janottiin. Minulle syntyi vahva luottamus ihmisen jatkuvaan kykyyn luoda uutta. Kari Varkila uskoo, että innovaatioita syntyy, kun niille luodaan puitteet. – Yhteiskunnan johtajien tehtävä on raivata maastoa ja antaa tietä uusille ajatuksille. Suomea vaivaa rohkeuden puute uusien ratkaisujen etsimisessä. Meillä keskustelu on kangistunutta ja rajoittunutta. Ideat ammutaan alas ennen kuin niitä on edes kokeiltu, pelkistää Kari Varkila.

Osaamista on, mutta järjestelmä laahaa Erityisen leimallista keskustelun rajallisuus on terveyspalvelujen osalta. Alan koulutus ja osaaminen ovat Suomessa korkealla tasolla, mutta järjestelmän ja toiminnan kehittäminen on urautunut vanhaan kehykseen. – Väitän, että nykyjärjestelmä pystyy hoitamaan tehtävänsä vain, koska siinä työskentelevien henkilöiden panos ja ammattitaito ovat vahvaa. Toimintaa on kehitettävä radikaalisti ja jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan, pitää ovet avata keskustelulle, ajatuksille ja innovaatioille. – Terveydenhuolto on perin konservatiivinen ala. Tähän asti uudistumisvaateet on torjuttu toteamalla asioiden olevan hyvin. Toivon, että viimeistään nyt kaikki alan asiantuntijat, niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta, otetaan mukaan miettimään ratkaisuja, sanoo Kari Varkila.

Innovaatiomoottoreita Tutkimustuloksiin nojaten tiedetään, että uudet keksinnöt

LPY 1/11

syntyvät yleensä pienissä organisaatioissa. – Suomessakin tämä on tunnustettu tosiasia oikeastaan kaikilla muilla aloilla, mutta ei terveydenhuollossa. Kuitenkin yksityisten terveyspalvelujen tuottajista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Omistajat ovat yrittäjiksi ryhtyneitä asiantuntijoita. Nämä yritykset olisivat terveydenhuoltojärjestelmällemme loistavia kehityspajoja. Suuremmat yksityiset ketjut taas voisivat kehittää massatason toimintaprosesseja. – Arvioni on, että yksityisen sektorin toimijat pystyisivät viemään toimialaa eteenpäin erityisesti erikoistumisessa, asiakaspalvelun kehittämisessä ja resurssien järkevässä kohdentamisessa. Mallia pitäisi ottaa myös ulkomailta. – En tarkoita, että kansainvälisiä käytäntöjä pitäisi suoraan omaksua meille, mutta pidän tärkeänä, että niitä avoimesti arvioidaan ja tarvittaessa kokeillaan.

Pois byrokratiasta Terveydenhuollon tehtävä on ehkäistä sairauksia ja hoitaa sairaita. Isoissa organisaatioissa perustehtävän rinnalle väistämättä syntyy aikaa vievää byrokratiaa. – Tämä ei ole suomalainen, vaan kiistaton, kansainvälinen ilmiö. Ruotsissa on kirjoitettu aiheesta kirjakin. Tutkijat pystyivät osoittamaan, että suursairaala toimii ja työllistää itsensä helposti ilman ainuttakaan potilasta. Yksityisellä sektorilla byrokratiaa ei pääse muodostumaan yhtä helposti. – Tosiasia on, että julkinen sektori ei voi päästä tehokkuudessa samalle tasolle kuin yksityinen. Tämä johtuu siitä, että julkinen valta ei voi välttää byrokratiaa kokonaan. Yksityisellä sektorilla samaa toiminnallista pakkoa synnyttää byrokratiaa ei ole. Lisäksi kilpailu karsii byrokratiaa tehokkaasti.

Voimakas asiakas on ”paras motivaatio.” – Yksityiset toimijat voisivat toimia julkisen sektorin jatkuvana sparraajana. Onko kaikki byrokratia tarpeen ja pakollista?

Asiakas on muutoksen katalysaattori Innovaatioiden synnystä on helppo puhua, mutta miten niitä todellisuudessa saadaan syntymään? – Ehdottomasti paras kannustin on mahdollisuus hyödyntää innovaatioita. Tarvitaan toimivat markkinat sekä asiakkaita, jotka kysyvät ja vaativat. Asiakas saa prosessin liikkeelle. Liian usein terveydenhuollossa ihmistä käsitellään edelleen vain potilaana, järjestelmän hoidettavana olevana objektina. Kehityksen avain on asiakkuuden ja asiakkaan valinnanvapauden tunnustamisessa. – Meidän pitää antaa asiakkaan ilmaista tyytymättömyytensä ja tyytyväisyytensä. Voimakas asiakas on kehityksen paras motivaattori, toteaa Kari Varkila.

Kansainvälinen metsäihminen Kari Varkila toimii tamperelaisen Koskiklinikka Oy:n toimitusjohtajana. – Olen peruskoulutukseltani ja sielultani lääkäri, mutta yritysjohtajana olen kokeneempi kuin lääkärinä. Väittelin aikoinaan tohtoriksi immunologiasta ja erikoistuin sitten lääkärinä kliiniseen mikrobiologiaan. Ensimmäisen uran Kari Varkila ehti tehdä yliopistomaailmassa, opettajana sekä tutkijana. 1990-luvun puolivälissä alkoi ura kotimaisen lääketeollisuuden johtotehtävissä ja vuosituhannen vaihteessa tuli tilaisuus suorittaa MBAtutkinto Sveitsin Lausannessa sijaitsevassa IMD:ssä. Sen jälkeen ura jatkui kansainvälisessä lääketeollisuudessa. – Uran aiemmissa vaiheissa olen tietoisesti hakeutunut kansainvälisiin tehtäviin ja se on opettanut paljon. Avarakatseisuus ja avoimuus ovat minulle tärkeitä arvoja. Vapaa-aikaansa Kari Varkila viettää mieluusti luonnossa. Suunnistukseen hän hurahti pari vuotta sitten. – Luonto asettaa johtajan arvot oikeaan järjestykseen ja suunnistus opettaa nöyryyttä. 23

Työeläkkeet turvassa Kuva: Arto Wiikari

Keskustelu työeläkevarojen riittävyydestä ja eläkkeiden turvaamisesta on vellonut Suomessa jo pitkään ajoittain kiivaanakin. Työuria halutaan pidentää alusta, keskeltä ja lopusta. Työeläkevakuutusmaksut eivät saisi nousta paljoa, eikä elinaikakerroin leikata eläkkeitä liikaa. Toisaalta vakuutetaan tavoitteiden yhteneväisyyttä ja toisaalta taas mielipiteet ovat ristiriitaisia. Työeläkevarojen riittävyydestä ja vakuutusmaksujen suuruudesta keskusteltaessa on huomio viime aikoina keskittynyt työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuteen ja sijoitustuottoihin. Yhtiöiden vakavaraisuudesta on voimassa sitä parantava tilapäinen laki, joka säädettiin vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena. Laki säädettiin lähinnä estämään tilannetta, jossa työeläkeyhtiöiden olisi tarvinnut vakavaraisuussyistä myydä pikavauhtia ja tappiolla omistamansa pörssiosakkeet. Poikkeuslain varmistusluonne näkyy eläkeyhtiöiden tilanteesta hyvin, sillä kaikki yhtiöt olisivat selvinneet vakavaraisuusvaatimuksista myös ilman lain säätämistä. Taloudellisen nousun maltillisuudesta huolimatta ovat eläkeyhtiöt sittemmin kahdessa vuodessa onnistuneet nostamaan vakavaraisuutensa suhteessa vastuuvelkaan noin kaksinkertaiseksi, eli finanssikriisin vakavaraisuudelle aiheuttama kuoppa on korjattu.

Keskustelua sijoitustuotoista ruokkii myös luonnollisesti vuonna 2008 alkanut finanssikriisi sekä toisaalta väestörakenteen muutoksen aiheuttama työeläkevakuutusmaksujen korotuspaine. Valitsemalla vertailuvuodet sopivasti kymmeneksi viime vuodeksi saadaan työeläkeyhtiöiden sijoitusten reaalituottoarvot näyttämään riittämättömiltä, kun kestävän kehityksen rajana on muutamana viime vuotena pidetty noin neljän prosentin tuottoja. Näihin vuosiin mahtuu kuitenkin kolme historiallisen huonoa pörssivuotta. Ottamalla mukaan vain parikin vuotta lisää eli vuosiväli 1999–2010 nousee useimpien eläkeyhtiöiden sijoitusten reaalituotto tuohon toivottuun noin neljään prosenttiin tai ainakin lähelle sitä, vaikka huonot 24

LPY 1/11

vuodet ovatkin edelleen mukana. Kaiken lisäksi on muistettava, ettei tuo neljä prosenttia ole mikään maaginen raja, jonka alle jääminen merkitsisi työeläkkeiden vaarantumista. Sen saavuttaminen vain keventää työeläkevakuutusmaksujen nousupainetta.

Työurien pidentämiskeskustelu on saanut jo tautologisia piirteitä. Olisi hyvä muistaa, että isot laivat kääntyvät hitaasti eikä noin 40 vuoden tähtäimellä toimiva järjestelmä oikene ”sormia napsauttamalla”. Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on 2000-luvulla noussut vajaasta 59 vuodesta yli 60 vuoteen. Merkittävää korjaantumista on siis jo tapahtunut, vaikka väliin mahtui jo mainittu finanssikriisikin. Haluan heittää tässä työurakeskusteluun muutaman henkilökohtaisen näkemyksen:

”

Minusta oikea joustava eläkeikä olisi 63–70 vuotta.”

Puhuttaessa työurien

pidentämisestä alusta tarkoitetaan useimmiten suomalaisten pitkiä opiskeluaikoja. Tässä pitää kuitenkin muistaa, että suurin osa pidentyneestä opiskelusta johtuu työssä käymisestä opiskelun ohessa. Nämä ihmiset siis ovat jo työelämässä! Ansiotaso on tietysti matalampi kuin loppututkinnon suorittaneella, mutta työura on jo alkanut.

Jos tähän halutaan korjausta, pitää opiskelun taloudellista tukemista parantaa niin, ettei oheistyöskentely ole opiskelijalle taloudellinen välttämättömyys. Tämä puolestaan pitää tehdä ilman opiskelun suorituspaineiden kasvattamista sellaisiksi, että mielenterveyshäiriöt eivät lisää työkyvyttömyystapauksia. Muuten taloudellinen tulos on täsmälleen päinvastainen kuin toivottiin.

Opiskelun nopeuttamista pohdittaessa on myös muistettava, että vastavalmistunut henkilö ilman työkokemusta ei ole mikään työmarkkinoiden kultakimpale. Rekrytoija useimmiten suorastaan vaatii työkokemusta!

ACUTE

Työurien pidentämistä lopusta eli vanhuuseläkeiän korottamista pohdittaessa on hyvä huomata, että 63–68 vuoden joustava eläkeikä on toiminut hyvin. Se on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että eläkkeellesiirtymisikä on noussut. Kun tosiasiallinen eläkkeellesiirtymisikä on edelleen vuosia teoreettisen rajan alapuolella, on turha tuijottaa vain tuohon teoreettiseen rajaan. Sen siirtäminen esimerkiksi 65 vuoden ikään ei välttämättä vaikuta toivottuun suuntaan.

Aika moni yli 60-vuotias tuntee ”kremppaa” siellä täällä. Kun tällaisella henkilöllä on nyt pari–kolme vuotta vanhuuseläkeikään eikä työkyvyttömyyseläkettä saa noin vain, hän sinnittelee vielä muutaman vuoden työelämässä. Jos edessä olisi työtä vielä noin neljä vuotta, saattaisi työkyvyttömyyseläkkeen houkuttavuus nousta vastustamattomaksi.

Toiminnanohjausta •

lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaan jjaa kuntoutukseen

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lakisääteisen vanhuuseläkeiän alarajan nostamisen 65 vuoteen sijasta huomattavasti tehokkaampaa olisi yläikärajan nostaminen 70 vuoteen, jolloin ikärajat olisivat siis 63–70 vuotta. Näin, jos et jaksa, voisit siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 63-vuotiaana, mutta vähänkin hyväkuntoisemmalle eläkkeellelähtö jo tuolloin olisi psykologisesti luovuttamista, kun aikaa olisi vielä seitsemän vuotta eteenpäin. Jotta tämä muutos ei aiheuttaisi kohtuutonta lisärasitusta eläkejärjestelmälle, voitaisiin 63 vuotta täyttäneen eläkevakuutetun superkarttumaa pudottaa 4,5:stä 3,5 prosenttiin. Houkute säilyisi silti.

Yksi viime vuoden kevään julkisen eläkekeskustelun yllättävimpiä elementtejä oli elinaikakertoimen aiheuttaman eläkkeiden liiallisen leikkaantumisen pohdinta. Sisältämänsä asiavirheen lisäksi se soti koko muun keskustelun tavoitteita vastaan. Elinaikakerroin on työurien pidentämisessä ”kepin roolissa”, kun superkarttuma on se porkkana. Vanha viisaus on, että molempia tarvitaan. Vastoin harhakäsitystä elinaikakerroin ei pienennä eläkkeitä. Elinaikakerroin määräytyy eliniän kasvun mukaisesti. Jos elät pidempään kuin sinua edeltäneet ikäluokat, nautit eläkettä pidemmän aikaa. Silloin samansuuruinen eläketurvasi täytyy venyttää kestämään pidempään, jolloin kuukausieläke kyllä pienenee. Jos käytät osan edeltäjiäsi pidemmästä eliniästä työskentelyyn, saat kompensoitua pienentyneen kuukausieläkkeen. Reilu peli, eikö niin?

Jussi Peltonen Markkinointipäällikkö Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

www.acute.fi

Puoluejohtajat vastasivat kysy Minkä terveyspalveluiden tuotantoon liittyvän ajatuksen kirjoittaisit seuraavaan hallitusohjelmaan?

Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit

Jutta Urpilainen, Sosiaalidemokraatit

”Terveyspalvelut tulee järjestää koko maan kattavina julkisina peruspalveluina, joita yksityiset palvelut täydentävät. Terveydenhuollon hajanaista rahoitusjärjestelmää tulee uudistaa niin, että se kannustaa entistä kustannustehokkaampaan hoitoon. Tehottomuutta ja turhia kustannuksia aiheuttavien terveydenhoidon erillisten rahoituskanavien yhteistoimintaa tulee kehittää. Palvelujen tuottamisessa on löydettävä ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja kumppanuutta kuntien, yhteisöjen ja yksityisen sektorin välillä. Kristillisdemokraatit pitävät terveydenhuollon tärkeimpinä tavoitteina väestön sairastavuuserojen pienentämistä ja elintavoista aiheutuvien terveysongelmien vähentämistä terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta lisäämällä. Terveydenhuollon resurssit tulee kohdentaa hoidon vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden kannalta oikein. Sen sijaan että terveysmenot kasvaisivat 2–3 miljardilla eurolla, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ohjelmalla tämä summa voidaan saada kirityksi umpeen ja väestön parantuva terveys näkyy myös työkyvyssä ja työn tuloksissa.” – Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit ”Kunnan roolin palvelujen järjestäjänä tulee jatkossakin olla yksiselitteisesti tunnustettu ja vahva. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkimalla palvelut kolmannelta sektorilta tai yrityksiltä. Palveluiden tuottamisen lähtökohta on kuntien oma palvelutuotanto, jota on edelleen kehitettävä.” – Jutta Urpilainen, Sosiaalidemokraatit

Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

LPY 1/11

”Terveyseroja kavennetaan ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen ongelmat poistetaan säätämällä pikaisesti laki terveydenhuollon rakenteista ja rahoituksesta. Laissa säädetään, että rahoitus tulee vain yhdestä kanavasta eli verorahoituksena. Kunnat järjestävät ja pääosin myös tuottavat terveyspalvelut riittävästi resursoituina niin, että kaikille suomalaisille pystytään tasaarvoisesti tarjoamaan laadukkaita ja edullisia terveyspalveluita. Erityisesti turvataan perusterveydenhuollon voimavarat, samalla kun sen asiakasmaksut poistetaan.” – Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto

mykseen: ”Terveyspalveluiden tulevaisuuden osalta on tärkeää, että vastuu kokonaisuudesta pidetään julkisen sektorin käsissä. Järjestämisvastuun ja rahoituksen on oltava samalla organisaatiolla. Olennainen kysymys ei ole se, kuka palvelut tuottaa, vaan se, että kullakin alueella löydetään paras mahdollinen tapa tuottaa laadukkaita palveluita eri tahojen yhteistyönä. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä on hyödynnettävä nykyistä paremmin kansalaisten valinnanvapauden toteutumiseksi. Kiireellisin yksittäinen asia on palvelurakenteen selkeyttäminen ja hallinnon yksinkertaistaminen. Kansalaisten kannalta moniportainen hallinto heikentää palvelujen sujuvuutta ja kokonaisvaltaista hoitoa. Nykyisestä nelitasoisesta järjestelmästä (kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja erityisvastuualueet) on päästävä kaksitasoiseen hallintoon. Yhteistyötä terveyspalveluissa on lisättävä. Se tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto on saatava pelaamaan yhteen. Terveyttä edistetään tekemällä terveellisempien elämäntapojen valitsemisesta helpompaa ja houkuttelevampaa.” – Jyrki Katainen, Kokoomus

Jyrki Katainen, Kokoomus

Anni Sinnemäki, Vihreät

Mari Kiviniemi, Keskusta

”Haluan hallitusohjelmaan ainakin kirjauksen, että tavoitteena on terveyserojen kaventaminen muun muassa alkoholipolitiikalla ja ennaltaehkäisyä tehostamalla. Sairauksien ennaltaehkäisyä tulee edistää myös terveydenhuoltosektorin ulkopuolella esimerkiksi arkiliikuntaa suosivan hyvän yhdyskuntarakenteen avulla, ruokavalion muutoksilla tai liikuntaa lisäämällä. Lisäksi tavoitteena on hyvinvointipalvelujen rahoituksen monikanavaisuuden purkaminen kokoamalla rahoitus yhteen. Näin kannuste ns. osaoptimointiin asiakkaiden kustannuksella vähenee. – Anni Sinnemäki, Vihreät

Timo Soini, Perussuomalaiset

”Kaikille suomalaisille on koko maassa taattava laadukkaat ja saatavilla olevat terveyspalvelut. Tässä onnistutaan parhaiten, kun rakennamme palvelujen tuotannossa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta.” – Mari Kiviniemi, Keskusta ”Erikoissairaanhoidon siirtäminen valtiolle.” – Timo Soini, Perussuomalaiset

Stefan Wallin Ruotsalainen kansanpuolue

”Terveydenhuollon palvelujen tuottamisvastuu on julkisella vallalla. Yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut ovat tärkeä kokonaisuus, joka täydentää julkisia palveluja.” – Stefan Wallin, Ruotsalainen kansanpuolue

Sensori

Laboratoriopalveluiden pioneeri Laboratorioalan pitkäaikaiset toimijat Yhtyneet Laboratoriot Oy sekä Medix Laboratoriot Oy yhdistyivät syksyllä 2009. Tällöin molempien toiminta siirtyi yhdistyneeseen kokoonpanoon. Tänään Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy eli YML on Suomen johtava yksityinen keskuslaboratorio. – Asiakkaitamme ovat yksityisen ja julkisen sektorin terveydenhuollon toimijat. Yksityisistä toimijoista merkittävä osa toimii yhteistyössä kanssamme. Julkiselle sektorille tarjoamme usein palveluita erikoisemmissa kuten genetiikan tai lääkeaine- ja dopinganalytiikan tarpeissa, kertoo toimitusjohtaja Jouni Pohjonen.

Valtteina palvelut, tehokkuus ja laatu YML pystyy tarjoamaan asiakkailleen täyden palveluvalikoiman, mikä onkin yksi sen tärkeimpiä kilpailuvaltteja. – Olemme iso talo, joten palveluvalikoi-

LPY 1/11

ma on laaja. Meillä on hyvin toimiva koko maan kattava näyte- ja tietologistiikka, johon asiakkaan on helppo liittyä. Toimintamme on hiottu ja palvelumme ovat kilpailukykyisiä suuren volyymin ja laajuuden ansiosta. Olemme tehokkaita ja asiantuntevia laboratorioalan usealla eri osa-alueella,

Jouni Pohjonen sanoo. YML kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja, joiden tavoitteena on tehostaa laboratoriotoimintaa sekä varmistaa tai parantaa siihen liittyvää laatua. Hyvä esimerkki tällaisesta kehitystyöstä on integroitu vieritestaus. – Kehittämämme ratkaisu tehostaa lähilaboratorion toimintaa vähentäen tietojen kirjaustarvetta ja nopeuttaen testitulosten siirtymistä potilastietojärjestelmään ja parantaa samalla laatua, kun vieritestauksessa käytettäviä laitteita ja niiden tuloksia voidaan valvoa tietoverkon yli.

Kilpailuvääristymiin on puututtava Terveydenhuollon tarve kasvaa koko ajan. Tästä aiheutuu kustannuspaineita ja tarve tehostaa toimintaa jatkuvasti. Terveydenhuoltoalaa on viime aikoina leimannut selkeä keskittymisbuumi. Samat trendit

Tiesitkö että...

sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole nostettu yli 20 vuoteen. Korvaustaso on nykyisin enää 25 prosenttia, kun tavoitetaso oli 60 prosenttia.

heijastuvat myös laboratorioalalle. – Julkisen sektorin laboratoriotoiminta on keskittymässä yliopistollisten sairaaloiden laboratorioiden ympärille liikelaitoksiin. Näistä osa muuttunee osakeyhtiöiksi. Tarve tukipalveluiden tarjoajista on olemassa ja myös meidän alamme on siten jatkuvasti hienoisessa kasvussa, Jouni Pohjonen sanoo. Hän painottaa, että tasapuoliset kilpailuedellytykset ovat tärkeä tavoite terveydenhuoltoalalle. Tähän asiaan on löydettävä ratkaisu seuraavalla hallituskaudella. – Sairaanhoitopiirien laboratorioiden halu toimia kilpailluilla markkinoilla on selvästi lisääntynyt. Tähän trendiin liittyy ilmeinen riski kilpailun vääristymisestä johtuen muun muassa veroeduista ja konkurssiuhan puuttumisesta sekä kustannusten oikean kohdistamisen vaikeudesta, Pohjonen sanoo.

Yhtyneet Medix Laboratoriot lyhyesti • Henkilöstöä Suomessa 220, Virossa 14. • Liikevaihto vuonna 2010 Suomessa 26 miljoonaa euroa, Virossa miljoona euroa. • Toimii Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Tallinnassa. • Palveluita ovat näytteenotto, kliininen kemia, mikrobiologia, patologia, genetiikka, huumausaine-, lääkeaine- ja dopinganalytiikka sekä Tallinnassa lapsettomuushoidot ja genetiikka.

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityisasiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liikepaikoilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen sairaala, jossa on yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Sensori Hyvä työpaikka

Työkyky on

yrityksen etu Toimiva työterveyshuolto on muutakin kuin sairauden hoitamista. Se on ennaltaehkäisevää ja työkykyä tukevaa. Yara Suomen ja Diacor terveyspalvelut Oy:n hedelmällinen ja kiinteä yhteistyö on toiminut seitsemän vuotta.

– Työterveyslääkärit ovat ammattitaitoisia ja hoitosuhteet pitkiä. Työntekijät saavat asiantuntevaa apua terveyskysymyksiinsä ja työkyvyn säilyttämistä edistetään. Hoitoonpääsy on helppoa ja nopeaa, kiittelee HR Business Partner Sari Mäkelä Yarasta.

Varhainen puuttuminen Varhaisen tuen malli tuo apua työnantajalle. Esimiehen on hankala yksin löytää ratkaisua havaittuihin ongelmiin, esimerkiksi työntekijän uupumukseen. – Varhaisen puuttumisen malliin liittyvään kolmikantakeskusteluun osallistuvat työntekijä, HR:n edustaja sekä työterveyden edustaja. Terveyden asiantuntija tuo painoarvoa esimiehen sanomalle, mikä on iso apu, jos työntekijä ei itse tunnista väsymystään, Sari Mäkelä sanoo. Sari Mäkelä on Yaran HR Business Partner. Hyvä työterveysyhteistyö on tuonut tulosta.

Työterveys korostuu muutoksessa Yhteistyö Diacorin kanssa alkoi, kun Kemira Growhow Oyj irtautui Kemirasta vuonna 2004. Kun yhtiö integroitui Yaraan, oli työterveys muutosprosessissa mukana. Yara International ASA on globaali kemianalan yritys, joka valmistaa ja markkinoi muun muassa kivennäislannoitteita, typpipohjaisia kemikaaleja teollisuuskäyttöön sekä ympäristönsuojeluun käytettäviä tuotteita. Yara Suomi Oy on sen tytäryhtiö.

LPY 1/11

Miten hyvä toimii? Toimiva työterveyshuolto on yrityksen etu. Se vähentää sairauspoissaoloja, ylläpitää työkykyä ja näin pidentää työuria. – Hyvän työterveyshuollon on oltava oikea-aikaista, laadukasta ja yksilön haasteisiin paneutuvaa. Sen on toimittava yhteistyössä esimiestason kanssa. Se toimii työssä ja työpisteissä. Työterveydenhuolto ei pelkästään hoida sairauksia, vaan ennaltaehkäisee niitä, luettelee Sari Mäkelä toimivan työterveyshuollon kriteereitä. – Meidän yhteistyössämme kriteerit ovat täyttyneet, tyytyväinen asiakas kertoo. Työterveyshuollon tavoitteet asetetaan yhdessä palveluntarjoajan ja asiakasyrityksen välillä, ja niiden eteen tehdään yhdessä töitä. Tavoitteet asetetaan ainakin kerran vuodessa, sillä yrityksissä tilanteet ja haasteet muuttuvat usein nopeastikin. – Tavoitteet asetetaan aina asiakasyrityksen lähtökohdista. Meillä on palveluntarjoajana paljon annettavaa sekä työkaluja työkyvyn ja -hyvinvoinnin edistämiseen. Tuloksia syntyy vain yhteistyöllä, sanoo Diacorin työterveyshuollon vastaava lääkäri Sami Riekki.

Diacor terveyspalvelut Oy menestyi Suomen Parhaat työpaikat -kilpailussa. Diacor sijoittui sarjassaan kolmanneksi.

Uutta Kouvolassa AMedi on jatkossa Mehiläinen Kouvola. AMedin Myllykosken sivutoimipiste eriytyy Mehiläisestä ja on KMedi, Suomen Medispesialistien lääkäripalvelu.

Laser Tilkan toiminta kasvussa Laser Tilkka laajentaa merkittävästi toimintaansa, kun se ottaa käyttöönsä entisen sotilassairaalan neljä leikkaussalia ja yhdeksän potilaan heräämön sekä potilashuoneita niitä potilaita varten, jotka leikkauksen jälkeen tarvitsevat sairaalahoitoa. Sairaalan tilat on täysin uudistettu vastaamaan nykyaikaisen kirurgian tarpeita. Toimivuuden kannalta on ihanteellista, että tilat on alun perin suunniteltu leikkaussali- ja sairaalakäyttöön. Laser Tilkka avasi viime keväänä ensimmäisenä Suomessa ja Pohjoismaissa yksityisen rintasyöpään ja melanooman erikoistuneen kirurgisen hoitoyksikön, Helsinki Breast and Melanoma Centerin, joka tarjoaa vähintään yliopistosairaalatasoista hoitoa. Uuden keskuksen hoitotiimiin kuuluvat alansa parhaat osaajat.

Tiesitkö, että... Kela korvaa matkakuluja moninkertaisesti enemmän kuin lääkärinpalkkioita.

Stubb:

Terveydenhuollosta vientivaltti Uusi ortopediaan keskittynyt Sairaala NEO vihittiin maaliskuussa käyttöön Turun Kupittaalla. Sairaala NEO:n vihkivät käyttöön sairaalan johtava lääkäri Jussi Rantanen, NEO:n kirurgitiimin jäsen professori Sakari Orava sekä ulkoministeri Alexander Stubb. Avajaistilaisuudessa puhunut ulkoministeri uskoo suomalaisen terveydenhuollon osaamisen mahdollisuuksiin suomalaisena vientivalttina.    – Olemme vientiriippuvainen maa. Ihan samalla tavalla kuin koulutuksesta, myös terveydenhuollosta voimme rakentaa vientivalttia. Jorma Ollilan vetämä brändityöryhmä ehdotti, että Suomesta pitäisi rakentaa ongelmien ratkaisija: olemme maailman toimivin yhteiskun-

ta. Tähän brändiin sopii hienosti, että meillä on korkeatasoista lääketieteellistä osaamista, jota markkinoidaan myös muualla, ulkoministeri Alexander Stubb totesi avajaistilaisuudessa.    – Toimintamallillamme on vahvoja edellytyksiä laajeta tulevaisuudessa myös kansainvälisesti: suuri osa Eurooppaa ja varsinkin sen itäiset osat ovat päiväkirurgian kehityksessä noin 10–15 vuotta Suomea jäljessä. Suomalaisella ortopedialla on myös erinomainen maine ulkomailla. Meillä ei ole infektioongelmia, hoitoprosessimme tunnetaan tehokkaina ja teknologiamme on maailman edistyneimpien joukossa, Sairaala NEO:n johtava lääkäri Jussi Rantanen sanoo.

Acuten tietojärjestelmä voittoon KL-Kuntahankinnat Oy, Kuntaliiton omistama yhteishankintayksikkö, kilpailutti kuntien puolesta työterveysyksiköiden päätietojärjestelmän. Voittaja oli suomalaisen Acuten toimittama Acute Työterveys -tietojärjestelmä. Sopimus on viisivuotinen, viiden vuoden optiolla. Acute on suomalainen terveydenhuollon tietojärjestelmäyhtiö, joka toimittaa toiminnanohjaus- ja potilashallintojärjestelmiä sekä näitä tukevia ohjelmistoja terveydenhuollon organisaatioille. Acute Työterveys on osa Acute-tietojärjestelmää. Järjestelmää toimitetaan pääsääntöisesti SaaS-mallilla, jolloin asiakas käyttää järjestelmää Internet-selaimella ja toimittajan vastuulle jää järjestelmän käyttöpalveluiden tarjoaminen omasta pilvestään. Valinta päätietojärjestelmäksi tukee tavoitteita yhdenmukaistaa kuntien ICTratkaisuja sekä parantaa tehokkuutta. – Tämä puitesopimus nostaa markkinaosuuttamme kuntasektorin työterveyshuolloissa huomattavasti. Toivon sydämestäni, että uudet asiakkaamme pitävät järjestelmästämme ja toimintatavastamme, iloitsee Acuten toimitusjohtaja Ilari Laaksonen.