LPY 1/2014 by Kumppania Oy

LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2014

Susanna Huovinen:

Lapsilisien leikkaus kova paikka

Laatua

Sotesta syntyi

sovinto

hankintoihin

t u l e v l a p s y e v r Te aista lähellä jok

Historiallinen mahdollisuus / 3 LPY-lehteä 10 numeroa / 9 Sähköinen lääkemääräys / 24

lpy.fi

BBF uutiset

Epävarmuus on sietämätöntä, mutta jokainen johtaja joutuu elämään sen keskellä. Harvemmin epävarmuus yltää kuitenkaan niihin mittasuhteisiin kuin nyt sosiaali- ja terveysalalla. Varmaa on oikeastaan vain se, että koko järjestelmä on jollakin tavalla muuttumassa.

3.14

Informaatio auttaa valmistautumaan tulevaisuuteen. Me tarjoamme sitä uudessa Hoiva&Terveys uutis- ja ajankohtaispalvelussa, johon kuuluu kolmesti viikossa julkaistava uutiskirje ja kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti. Isompiin uutisiin reagoimme luonnollisesti välittömästi. Sinua palvelee myös hyötytietoa tarjoava verkkopalvelu .

ttää s edelly Menestyista tahtoa asijoittajalle tulee enistsim ll aam a. pääom ä erityisos kansa luaa, että amerikkalaetsiseii läälleket kimuksen ieteellist tahtoa tut kioha n hän i yhteistä isestä jo Mikko Al eleen Suomi, ku riittäväst n löytym mi ejä tahdo ksena on asta löytyy mäiseksi n, jos ma ittämiseksi. Merkk , jonka tarkoitu käydä vai jektia n keh Niin voi systeemi ämään pro ovaatiotoimintaa. vet eko ä n än lise kes kansal itys- ja inn ittiin viime keh , val usio on. Alk an tutkim terveysal kehittää 8 Sivut 7–

pilotoi Diacor vellusta uutta so parhaillaan

a pittava a olisi o SuomellPohjoismaista muista

aa Health Diacor test huollossa työterveys nmäen Puzzlea. lli Lähtee akt-i Se on Ne isiä emä, ihm tek in tiim ut16–17 ellus. Siv voiva sov

nologia Uusi tek a mullista huoltoa en terveyd 15 Sivut 14–

professo o, sanoo ydellä on illuusi Teemu Aalto Työterve ote i maisuus a on erino professor Pohjo-is on vahv denhuoll tatoimen t jälkeen muista vey ken ter las n ata ja ise ny n nn Sivu 9 Suomala uram.oHä osin on jää omio pitäisi suu Va lta i ne kk ri (h.c.)Er jestelmää, joka mo amisen sijaan hu utt 3 jär arvioivat oilla maku eihin.Sivut 10–1 et odeosast tel yrityksänn yt maista. Vu en ja palvelukort Uudet Oy on ker kse -a talven aik JM Tieto kuntoutu veydelle Hoiva&Ter t uudet yritykset. -u pari ku etu n ust vai per na massa 18–19 t olla voi on syn-ty ä ut iny Siv mä eht rhä on stoja. Kä audesta alkanut kii on vap än a an dä jok ta, 6 iden valinn tulkinnoista käy ala Coxas ä. ut 5– istSiv sen Laki potila ivelsaira tta jo nyt sta Tekon nhoitopiire business.fi kautta, mu ksi tamperelaise muistakin sairaa @bonnier business.fi aspalvelu rki ita @bonnier öposti asiak aspalvelu yynti nyt esime houkutella potila 8810 Sähk Sähköposti asiak Ilmoitusm siness.fi yessä lin 030 422 sti kson päätt u Puhe puhelin 030422 8810 ise bonnierbu alvel iiv kasp yy laskutusja asiakaspalvelu akt lvelu Asia Asiakaspa tilaus päätt öposti lin

vap

n Valinna

ussa

ajat ha auden r

Puhe 0 Helsinki Inter 37, 0013 business.fi orenkatu Korkeavu aspalvelu@bonnier 4099 Sähköposti asiak Forum Oy 040 595 lin 0400 Business 5115 Sähköposti Puhelin om Puhe Bonnier ni Mäkinen 3033 Frank Sjöbl (09) 278 Julkaisija taja Tapa kustantaja 043 824 8810 Faxi puhelin ava 030 422 t.fi Päätoimit s.fi Myynti .bbfuutise sines Vasta ierbusiness.fi net www inen@bonnierbu bonn lom@ tapani.mak öposti frank.sjob Sähk 478 450

Tilaukset Irtisanottu ineistot 278 5115 itusa Faxi (09) 3033Ilmo .ﬁ 043 824 puhelin ajaterveys www.hoiv Sivusto

sähk

Kirjoitamme poliittisen toimintaympäristön muutoksista, uusista liiketoimintamalleista, uusista yrityksistä ja alan vaikuttajista. Olemme journalistiselta linjaltamme riippumaton ja pyrimme mahdollisimman korkeatasoiseen tiedonvälitykseen. Haluamme palvella lukijoitamme ja toivomme suhteestamme virikkeellistä molemmin puolin.

Päätoimittaja Tapani Mäkinen on toimittanut talousuutisia vuodesta 1986 alkaen Kauppalehdessä, vetänyt MTV3:n Talousuutisia sekä toiminut päätoimittajana Nykypäivässä ja Verkkouutisissa.

palveluun kuuluu: • Sosiaali- ja terveysalan tiivis uutiskirje kolme kertaa viikossa (ma, ke ja pe) lounasaikaan - teemme omia uutisia ja seuraamme muita medioita puolestasi - asiat oleelisuusjärjestyksessä , näet yhdellä silmäyksellä sen mitä nyt pitää tietää. • Verkkopalvelu hoivajaterveys.fi, jossa on luettavissa tuoreet uutiset, tapahtumat, uudet yritykset, nimitykset ja aiemmin ilmestyneet artikkelit arkistosta. • Aikakauslehti Hoiva&Terveys, joka julkaistaan 10 kertaa vuodessa - taustoittaa tapahtuneet, katsoo tulevaisuuteen. Palvelun hinta on 590 euroa/vuosi/päättäjä (+ alv). Yrityskohtaisissa ratkaisuissa ota yhteys: Markku Kiuru, p. 043 824 3033 tai . Tutustu, ota koekäyttöön ja tilaa palvelu osoitteesta: www.hoivajatervys.fi/Tilaaminen

Pääkirjoitus

Historiallinen mahdollisuus Sunnuntaina 23.3.2014 hallitus- ja oppositiopuolueiden puheenjohtajat julkaisivat näyttävästi yhteisen näkemyksensä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelurakenteesta (sote-rakenne). Sen mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu siirretään vuoden 2017 alkuun mennessä perustettaville viidelle kuntayhtymälle eli sote-alueelle.

Julkaistu ratkaisu on monella tapaa historiallinen. Nyt tiedetään tavoitetila siitä, kuinka sote-palveluiden järjestämisvastuu tulevaisuudessa organisoidaan. Uusi hallintomalli mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation sekä vahvistaa merkittävästi järjestämisvastuussa olevien tahojen edellytyksiä kantaa vastuunsa.

Sote-palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa alan palveluiden saatavuutta ja turvata se myös tulevaisuudessa ikärakenteen muuttuessa ja palvelukysynnän väistämättä lisääntyessä. Tavoitteen saavuttamiseksi on pystyttävä tehostamaan hallintoa, muun muassa turhaa byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä purkamalla, sekä erityisesti parantamaan palvelutuotannon tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla prosesseja ja niiden ohjausta sekä lisäämällä palveluntuottajien välistä kilpailua ja tuotannon asiakasohjausta eli asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia.

Uusi sote-palveluiden järjestämismalli luo paljon mahdollisuuksia – ja ne pitää nyt hyödyntää. Aivan keskeistä palvelujärjestelmän uudistustyössä on sotepalveluiden järjestämisvastuun eriyttäminen palvelutuotannosta. Silloin voidaan luoda erilaisille palveluntuottajille yhteneväinen toimintaympäristö, jossa ne kilpailevat asiakkaiden suosiosta laadulla, hinnoilla ja vaikuttavuudella. Kansalaisten aitojen valinnanmahdollisuuksien lisääminen toimii yhtenä merkittävänä muutosvoimana. Tällöin palveluiden tarvitsijat ohjaa-

vat osaltaan tuotantoa ja kirittävät palveluntuottajia entistä parempiin suorituksiin.

Sote-palveluiden järjestämisen hallintorakenteesta päättäminen on ensimmäinen ja merkittävä askel koko palvelujärjestelmän uudistamistyössä. Paljon on

sote-palveluiden ”Uusijärjestämismalli luo

paljon mahdollisuuksia – ja ne pitää nyt hyödyntää.” kuitenkin vielä tehtävä ja monesta asiasta päätettävä ennen kuin uusi uljas palvelujärjestelmä on valmis ja käyttöönotettavissa.

Eduskunnassa edustettujen puolueiden kesken on sovittu, että sote-rakenneuudistusta määrittelevän järjestämislain valmistelu jatkuu virkamiesvalmistelulla parlamentaarisen työryhmän ohjauksessa. Valmistelutyölle on asetettu erittäin tiukka aikataulu. Tavoitteena on, että lakiesitys voidaan lähettää lausunnolle jo tänä kesänä. Toivottavasti hyvää mahdollisuutta rakentaa toimiva ja uudistustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen pystyvä palvelujärjestelmä ei hukata kompastumalla liian tiukkaan aikatauluun. Toivotan Sinulle mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden uuden numeron parissa! PS. Tänä vuonna yhdistyksemme täyttää 45 vuotta. Työmme terveyspalveluiden kehittämiseksi jatkuu!

Ismo Partanen TOIMINNANJOHTAJA

Lääkäripalveluita 50v.

Dextra hoitaa. Ammattitaidolla ja laadukkaasti. Suomalainen lääkärikeskus Dextra aloitti toimintansa vuonna 1964. Viidessäkymmenessä vuodessa olemme hoitaneet lukemattoman määrän ihmisiä. Se, että he ovat tulleet toistekin, on osoitus luottamuksesta. Se, että he ovat tuoneet lapsensakin, on osoitus valtavasta luottamuksesta. Kiitos.

Osa Pihlajalinna-konsernia

www.dextra.fi

Sisältö 1/14 Tässä numerossa:

18 Medilaserin toimitusjohtaja Asko Koskinen toivoo terveydenhuoltoon laajaa verkottumista.

LPY

Hyvän terveyden verkostossa on vetovoimaa.

Nopea apu työterveyshuollosta

LPY-lehden viisi vuotta

SY: Laatua hankintoihin

Uusi sote: Mahdollisuus vai uhka?

Asko Koskinen: Menestyksen avaimet

Apua vakuutuksen turvin

Kolumni: Susanna Huovinen

Sähköinen lääkemääräys sai jatkoaikaa

Aava muutti Kamppiin

Puheenvuoro: Eila Annala

Castrén vuoden korvalääkäri

Potilasgallup: Miten valitset hammaslääkärin?

Julkaisija: Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi, Eteläranta 10, PL 30, 00131 Helsinki | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, 040 518 5799 | Toimitus ja ulkoasu: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi Tuottaja: Milla Majander, milla.majander@kumppania.fi | Taittaja: Hanna Hakala, hanna.hakala@kumppania.fi Tässä numerossa: Kreetta Haaslahti, Julia Hannula, Virpi Hautamäki, Nina Leppäniemi, Leena Roskala, Laura Vesa Kannen kuva: Nelly Stenroos | Kuvapankki: Ingimage | Paino: Eura Print | ISSN 1799-9782

Sensori Ortopedi Juha Kukkonen tutkii Juhoville Tokolan olkapäätä. Työssä kipeytynyt olkapää ei lopulta vaatinut leikkaushoitoa vaan kipuoiretta lievitettiin kortisonipuudutepistoksella.

Nopea apu työterveyshuollon vahvuus Työtapaturman sattuessa välitön yhteydenotto omaan työterveyshuoltoon takaa nopean avun. Lääkärin lähetteellä eri alojen asiantuntijat arvioivat vammojen hoidon ilman turhia odotteluja. TEKSTI JA KUVA Milla Majander Työntekijän kannalta paras mahdollinen tilanne on silloin, kun työterveyspalveluntuottajalla ja yrityksellä on yhteinen näkemys toimintatavoista sekä niiden välillä on säännöllistä yhteydenpitoa. Työtapaturman sattuessa työterveyshuollosta saa välittömän avun. – Potilaalle tehdään nopea hoidon arvio ja tarvittavat tutkimukset sekä pyydetään tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatio, kuvailee työterveyslääkäri Jussi Eskola palveluprosessia. Nopean hoidon arvion lisäksi tiivis yhteistyö työterveyslääkäreiden ja erikoislääkärei-

LPY 1/14

den välillä on asiakkaiden edun mukaista. – On tärkeää, että näemme toisiamme tietojen päivityksen merkeissä, emmekä ainoastaan saa tietoa potilaiden kautta. Hoitokäytännöt muuttuvat tutkimusten myötä myös tapaturmavammojen osalta ja tehtävämme on pitää paitsi omaa, myös työterveyslääkäreiden ammattitaitoa ajan tasalla, kertoo ortopedi Juha Kukkonen.

Terveeksi yhteistyöllä Suurin osa työtapaturmista kohdistuu tuki- ja liikuntaelimiin. Toisaalta tuki- ja liikuntaelimistön vaivat voivat olla seurausta rasituksesta ja ikääntymiseen liittyvistä muu-

toksista. Kukkosen mukaan kuntoutuksella ja fysioterapialla on nykyään merkittävä rooli tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidossa. – Työtapaturmista voi aiheutua akuuttia leikkaushoitoa vaativia vammoja. Lisäksi on olemassa työstä aiheutuvia rasitusperäisiä vaivoja, joiden ensisijainen hoito on yleensä jokin muu kuin leikkaus, Juha Kukkonen sanoo. Ortopedi Kukkosen vastaanotolla käyneen Juhoville Tokolan olkapää kipeytyi raskaan kuorman painosta kesken työtehtävän. – Kivun pahentuessa menin välittömästi työterveyshuoltoon. Hoito on ollut tarkkaa ja työterveyshuolto on palvellut hienosti, kuten aiemmillakin kerroilla, Juhoville Tokola sanoo. Työterveyshuollon kautta Tokola sai lähetteen Kukkoselle, joka diagnosoi oireen olkapään nivelen vaivaksi. Leikkaushoitoa ei onneksi tarvittu. Kukkosen mukaan tämä on tyypillinen esimerkki fyysisesti raskaan työn aiheuttamasta pitkäkestoisesta vaivasta. – Tällaisessa tapauksessa työterveyslääkärin rooli korostuu. Silloin lääkäri arvioi työkyvyn ja käy potilaan kanssa läpi, ovatko esimerkiksi tilapäiset muutokset työnkuvassa mahdollisia, Kukkonen toteaa.

ja työterveyshuollon välillä pyritään ” Yhteistyötä työnantajan kehittämään kumppanuudeksi.”

Työterveyshuollosta luonnollinen osa yrityksen arkea Työterveyshuoltoa halutaan kehittää yhä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. – Yhteistyötä työnantajan ja työterveyshuollon välillä pyritään kehittämään kumppanuudeksi. Säännöllisen yhteydenpidon lisäksi yrityksiä motivoidaan olemaan herkästi meihin päin yhteydessä. Varhaisen tuen malli työkyvyn ongelmissa edellyttää aktiivisuutta myös esimiestasolla, kertoo työterveyslääkäri Jussi Eskola.

Työnantajat eivät Eskolan mukaan välttämättä osaa aina tarpeeksi hyvin hyödyntää työterveyshuollon asiantuntijuutta työpaikan terveysriskien vähentämisessä. – Työpaikkaselvitysten, terveystarkastusten, terveyskyselyjen ja miksei jokaisen sairausvastaanottokäynninkin yhteydessä ja avulla voimme antaa eväitä siihen, miten työnantajat ja työntekijät pystyvät edistämään työhyvinvointiaan.

Sairauspoissaolojen seuranta yhteistyössä työnantajan kanssa kuuluu varhaisen tuen malliin ja työterveyshuolto voi myös antaa esimiehille tukea työkykyongelmien hallinnassa. Ennaltaehkäiseviä toimia työkyvyn säilyttämisessä ovat muun muassa eri asiantuntijoiden, kuten työfysioterapeuttien ja työpsykologien toiminta sekä käynnit ja toimenpiteet työpaikoilla.

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMISKUMPPANISI Uskomme siihen, että tiedonhallinta on saatavissa hyvin toimivaksi ja hallittavaksi. Ota meihin yhteyttä – olemme hyviä auttamaan. Sitä mieltä ovat asiakkaammekin.

www.salivirta.fi

Sensori

Vaativat hoidot

maailman kärkeä Suomessa Suomalaiset lääkäripalveluyritykset pystyvät tarjoamaan laadukkaita hoitoja turvallisessa ympäristössä kohtuullisin kustannuksin.

TEKSTI Leena Roskala Maailmanluokan terveysosaaminen kiinnostaa asiakkaita Suomen rajojen ulkopuolella. – Suomalaiset pärjäävät erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Hoitotulokset ovat maailman huippua. Vahvuudet ovat vaativissa hoidoissa, kuten syöpähoidoissa, lasten sydänleikkauksissa, vaativassa neurokirurgiassa ja ortopedisissä toimenpiteissä, työ- ja

elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho kertoo FinlandCare -hankkeesta. Terveyspalveluita tehdään ministeriön, hankkeen sekä Finpron myötä tutuksi venäläisille vakuutusyhtiöille, yksityisklinikoille ja medioille. – Venäjän kasvava ylempi keskiluokka on se kohderyhmä, jolle palveluita tarjotaan. Pietarista on lyhyt matka Suomeen. Myös kustannukset ovat kohtuullisia, kun niitä verrataan esimerkiksi tunnettuihin terveysmatkailumaihin, kuten Saksaan ja Israeliin, sanoo Ulla-Maija Laiho. Viimeiset pari vuotta alan yritykset ovat panostaneet merkittävästi kielitaitoisiin lääkäreihin, sairaanhoitajiin ja asiakaspalveluosaami-

seen. Kielitaitoa ei voi palveluviennin ja terveysturismin kannalta korostaa liikaa. Kyse on myös potilasturvallisuudesta. – Kielitaidon lisäksi keskeistä on asiakasymmärrys. Venäläinen asiakas on vaativa mutta myös valmis maksamaan nopeasta ja hyvästä hoidosta. Varsinaisen hoitoprosessin ohella hänelle on oltava tarjolla kokonainen palvelupaketti, johon kuuluu myös omaisten majoitus. Maksajana on joko vakuutusyhtiö tai työnantaja tai sitten asiakas käyttää omaa rahaansa. – Yritykset ovat tehneet hyvää työtä. Ulkomaalaisten potilaiden on hyvä tulla tänne, Ulla-Maija Laiho kiittelee.

Pikkujätti Itäkeskus

Itäkatu 7, 2. krs, Kauppakeskus Itis, Helsinki

Pikkujätti Järvenpää

Mannilantie 44 A, 3. krs, Järvenpää

Pikkujätti Kamppi

Annankatu 32, 2. krs, Helsinki

Pikkujätti Myyrmäki

Iskoskuja, 3 C, 3.krs, Kauppakeskus Myyrmanni, Vantaa

Pikkujätti Tapiola

Länsituulentie 1 A, 2. krs, Espoo

LPY-lehden viisi vuotta ”Suomalaisista terveyspalveluista kirjoitetaan melko vähän elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Tässä Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsen- ja sidosryhmälehdessä pohditaan terveyspalveluiden nykytilaa ja tulevaisuutta uudesta lähestymiskulmasta,” kirjoitti LPY:n toiminnanjohtaja ja lehden päätoimittaja Ismo Partanen ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa keväällä 2010. Lehti on nostanut esiin mielenkiintoisia näkökulmia ja keskustelua herättäviä ajatuksia.

”Miksi ajattelemme, ett ä ratkaisujen pitäisi syntyä keskusjoh toisesti? Muilla toimialoilla ollaan yhä vak uuttuneempia siitä, että onnistunut kehitystyö tehdään mahdollisimm an avoimessa toimintaympäristössä.” – Anni Vepsäläinen puheen johtajuuskautensa alussa, syksyllä 2010.

ä olemme ää on se, ett invalmisteäv tt ki er m ja ”Uutta asioihin la työstä ikuttamaan päässeet va imerkki hyvästä yhteis Es a. ss ee .” ih lu te luva elilain valmis nsa on palveluset htajuuskaute jo en he pu tö is m ie – Leena N ällä 2010. lopulla, kevä

ämisjärjest n e id isis elu ttää to ltopalv enhuo uu tulisi eriy ät palvelut d y e v r t s ”Te äisiv llisesti ja amisva järjest ja tuott äin kunnat ä, mistä edu udistuku taan. N ivat ne sielt avat. Kunta asiaan is a a s t ä s ti h o s ä t n ja ise reutua ukyky kilpail itäisi nyt pu s p ikesku sessa .” Lääkär 12. n lä o il s o y v 0 tä n, Por , keväällä 2 Castré ja – Kirsti imitusjohta o Oy:n t

”Kun aloitimme, Kela korvasi lääkärinpalkkioista 60 prosenttia. Tällä hetkellä korvauksen taso on noin 25 prosenttia. Se on johtanut siihen, että terveydenhoito on eriarvoistumassa. Ennen yksityinen terveydenhoito oli mahdollista köyhällekin, enää ei juurikaan.” – Sakari Alhopuro, Lääkäriasema Pulssi Oy:n perustaja, keväällä 2011. ”Terveyspalveluiden järjestämistä mietittäessä ensisijainen tavoite tulee olla potilaalle paras mahdollinen hoito. Siinä suurimmaksi haasteeksi nousevat vähäiset resurssit.” – Eila Annala, PlusTerveys Oy:n toimitusjohtaja, syksyllä 2012.

”Yhteisk u nalta su nnallisesti ajate u ll laan vali rin haaste tulee en ja potilaank in kannnanvap varmasti kaa valitt a o aessa.” uden kasvattam lemaan potiinen hoit – Antti A opaikh toimitus o, Lääkärikesku s Aava O johtaja, syksyllä y:n 2013.

idän ”Veronmaksajina me eille ad rrik ba a ust pitäisi no sektorilta vaatimaan julkiselta okkuutta tulosvastuuta ja teh ttämiseskäy e mm verorahoje tämisjes jär sä. Palveluiden , mutta ille nn ku u ulu ku tuu vas esti im avo ää pit n ne tuottami kilpailuttaa.” – Matti Bergendahl, tusMehiläinen Oy:n toimi . 11 20 lä johtaja, syksyl

Kaikki lehdet pääset lukemaan sivulta www.lpy.fi/ lpy_aineisto pankki

”Sen lisäk si ja yhtymil , että julkisen sekto lä ri jatkuvasti on valta-asema, o n yhtiöillä sallistuva aktiivisesti tn tarjouskil muiden e pa rva-alueid e avoimille iluihin sekä myös en nii m netta vää arkkinoille. Tällöin n sanotuille ristää mo k il pailutilan ni asia. Ju laboratori lkis o verokohte illa on muuan mua en sektorin ssa erilais lusta johtu est via kustan – Jouni Po nusetuja.” a h Laboratori jonen, Yhtyneet Me o d keväällä 2 t Oy:n toimitusjohta ix 013. ja,

”Potilasdirektiivin voimaan astuminen on selvä merkki siitä, että potilaille tarjotaan mahdollisuus halutessaan hakeutua hoitoon EU:n alueen sisällä. Uskon, että tämä tuo lisää asiakkaita myös meille.” – Siv Schalin, Docrates Oy:n toimitusjohtaja, joulukuussa 2013.

”Olisi jo kaisilt aika siirty a ä syä se puolilta ait pois vasta kt a o a ja h s ia s ja tuo ttavim ia, että parh yväkpäästä paan t aasee kisen än, kun yks ulokseen n rajapin ityisen lisimm n an laa assa on ma ja juljaa ve – Asko rkottu hdolmista.” Oy:n t Koskinen, M o 2014. imitusjohta edilaser ja, kev äällä

Sensori Suomen Yrittäjien Antti Neimala toivoo julkisen sektorin ostoosaamiseen kehitystä.

Laatua hankintoihin Millaista on julkisen sektorin osto-osaaminen? Miten osataan hyödyntää esimerkiksi lainsäädäntöä? Nyt pitäisi siirtyä pois menettelykeskeisistä

hokkaammin mukaan hankintoihin, markkinat eivät pääse keskittymään yhdelle tai muutamalle tarjoajalle, jolloin riskinä on hintatason nousu ja laadun laskeminen. Hankintalain uudistukseen ja hallitusohjelmaan perustuen on paineita kynnysarvojen nostamiseen. Sote-palveluiden EUkynnysarvoksi on päätetty 750 000 euroa, mutta kansallinen kynnysarvo on vielä auki. Nykyisessä laissa se on 100 000 euroa. – Valmistelutyössä kynnysarvoihin ei ole vielä menty, mutta edustamamme lähtökohta on, että kynnysarvoja ei nostettaisi, jotta kilpailuttaminen olisi pääsääntönä aina. Uskomme, että muussa tapauksessa isot kilpailutetut toimijat saavat hoitaakseen myös ne pienemmät hankinnat kilpailuttamatta. Uusi EU-direktiivi sisältää tavoitepykälän, että hankinnat on jaettava pienempiin osiin. Jakamattomuus vaatii erikseen perustelut. – Tämä periaatteellinen velvollisuus on erinomainen uudistus. Se pitäisi säätää koskemaan myös kansallisia hankintoja, siis niitä, jotka jäävät arvoltaan alle direktiivin kynnysarvojen.

hankinnoista ja nostaa asiakas keskiöön, sanoo Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala.

Hankintalaki uudistuu

TEKSTI Leena Roskala KUVA Suomen Yrittäjät Uusi hankintalaki on lainsäätäjillä valmistelussa. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala muistuttaa, että uudistus ei vielä itsessään johda siihen, että hankintamenettelyn laatu paranee. – Suurin kehittämisen tarve on osto-osaamisessa. Vuoropuhelu yritysten ja julkisen sektorin välillä on erittäin tärkeää, Antti Neimala toteaa.

Asiakas keskiöön Hankintalain uudistuksen valmistelu on vielä alussa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ostamisen osalta uudistuvan kansallisen lainsäädännön pitää myös noudattaa avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisuuden ja suhteellisuuden periaatteita. – Sote-palveluiden tarkemmat kilpailutusmallit ovat vielä pöydällä. Ostot tulisi nähdä mahdollisimman normaaleina hankintoina, joissa tärkeintä on, että palvelut saadaan asiakkaille tehokkaasti ja laadukkaasti. Koska osaava kilpailuttaminen

LPY 1/14

tuottaa parhaan mahdollisen lopputuloksen, ei pitäisi luoda kovin poikkeuksellisia menettelyjä hankintoihin, jotka kohdistuvat palveluihin. Jo ennen lakiuudistusta kuntien on syytä valmistella omat palvelustrategiansa ja tehdä niiden mukaisia päätöksiä palveluiden ostamisesta. Suomen Yrittäjät ja LPY peräänkuuluttavat asiakasvalintaan perustuvia ratkaisuja. – Palveluseteli on yksi hyvä tapa toteuttaa palveluita kuntalaisille ja kansalaisille. Kun asiakkaat saavat määritellä palveluntuottajan, niin asiakaslähtöisyys ja markkinoiden toimivuus varmistuvat.

Kilpailu huolehtii markkinoista Toimiviin markkinoihin kuuluu olennaisena osana kilpailu. – Kilpailutuksen ansiosta laadusta huolehditaan ja kustannus-laatusuhde säilyy optimaalisena. Kun myös lähipalvelun tarjoajat ja pienetkin toimijat pääsevät te-

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen taustalla ovat vuoden alussa uudistuneet EU:n julkisia hankintoja koskevat direktiivit. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyä ja parantaa pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Uudistuksen myötä työllisyyteen, terveyteen ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvät tekijät on tarkoitus ottaa hankinnoissa nykyistä paremmin huomioon. Kansalliset kynnysarvot tulevat lainvalmistelussa tarkasteluun. Uudistus tuo mukanaan myös valvontamekanismin. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2016 alussa.

Haluatko helppokäyttöisen ja monipuolisen potilastietojärjestelmän? Haluatko asiantuntevaa ja miellyttävää palvelua asiakkaana? Haluatko sähköisen lääkemääräyksen nopeasti käyttöön organisaatiossasi?

Ratkaisu on Acute-potilastietojärjestelmä

Suome n ainut selaink äyttöin en eResep ti!

• Lääkärikeskuksille ja työterveyshuoltoon • Saas-palveluna eli käyttö internet-selaimella pilvestä ilman suuria

alkuinvestointeja laitteistoihin tai lisensseihin, ei asennuksia työasemiin

• Kätevästi kuukausimaksulla • Vaivattomasti ja nopeasti käyttöönotettavissa Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme www.acute.fi Puh. 03 3395 0910 myynti@acute.fi

Ihminen tekee työtä ihmiselle. Se on terveydenhuollon ydin nyt ja aina. Uuden sotemallin alla on mahdollisuus luoda palvelukokonaisuus, jossa palvelut ovat oikeissa paikoissa, tarvittaessa myös lähellä, tiivistää LPY:n puheenjohtaja Kari Varkila. TEKSTI Leena Roskala KUVITUS Julia Hannula

aaliskuun lopulla syntynyt sote-ratkaisu mahdollistaa sen, että kaikkia resursseja ja osaamista, jota Suomessa on, voidaan hyödyntää asiakkaiden parhaaksi. Edellytys tälle on, että järjestäjän ja tuottajan roolit eriytetään toisistaan. – Kun sekä yksityiset että julkiset tuottavat palveluita, saadaan palvelut lähelle ja nopeasti sinne, missä tarve on, sanoo Kari Varkila. Sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen uudistuksen tarkoitus on purkaa hallintoa ja vähentää palveluiden tarpeetonta päällekkäisyyttä. Päämääränä ovat toimivat palvelumarkkinat, joissa asiakas saa valita eikä häntä pompotella.

LPY 1/14

Eroon pirstaleisuudesta Kari Varkilan mukaan uudistuksen myötä pystytään toimimaan kustannustehokkaasti, kun oikeat asiat sijoittuvat oikeisiin paikkoihin. – Yksinkertaisten ja usein tarvittavien palveluiden pitää olla lähellä. Vaatimusten kasvaessa palvelut on syytä koota ja keskittää. Kun lähipalveluiden tuottajat voivat olla myös pieniä ja joustavia, palveluiden saatavuus paranee. Vaativassa hoidossa voidaan erikoistua ja luoda huippuluokan prosessit. Tällöin kyseiset hoitotapahtumat toteutetaan laadukkaasti ja tehokkaasti, mikä mahdollistaa sen, että potilaita pystytään hoitamaan enemmän ja nopeammin, Kari Varkila visioi.

Jos uudistus halutaan hoitaa hyvin, on edessä radikaaleja muutoksia. – Sitä mitä nyt on jossain, ei välttämättä ole tarjolla jatkossa. Tarpeet säilyvät, ne eivät poistu. Niihin vastataan, mutta uudessa kuosissa, josta syntyy asiakkaalle hyvä palvelu. Nyt on tehty selkeä ja rohkea avaus, Kari Varkila kiittää.

Uutta ajattelua ja tekemistä odotetaan kaikilta Jatkossa viisi kuntayhtymäpohjaista sosiaali- ja terveysaluetta (sote-alue) vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä Suomessa. Perus- ja erityistason palveluiden yhdistämisen odotetaan yhdenmukaistavan palveluita asuinpaikasta riippumatta. Suomalaisten hyvinvointi- ja terveyseroja halutaan näin kaventaa. Palveluiden saatavuuden kannalta merkittävää on se, miten järjestämisvastuussa olevat sote-alueet ohjaavat

Kolme askelta kohti ratkaisua 1. Palveluiden, järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen 2. Palveluntuottajien tasapuoliset toimintaedellytykset 3. Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääminen

palvelutuotantoa ja hyödyntävät tehokkaasti käytettävissä olevia tuotantoresursseja sekä miten lähipalveluiden saatavuus turvataan. Kari Varkilan mukaan tulevaisuudessakin pienin yksikkö voi olla yhden lääkärin tai hoitajan vastaanotto. Tärkeää on, että tuottajapinnassa voidaan katse kohdistaa asiakkaaseen, kun järjestämisen taakka siirtyy tuottajilta viidelle järjestäjälle. – Sekä yksityisten että julkisten palveluntuottajien on uudistuttava ja siirryttävä pois mukavuusalueiltaan. Heti uudistuksen julkistamisen jälkeen eräät omia reviirejään puolustavat toimijat ovat korottaneet ääntään, mutta vain omia etuja varjelemalla ei asioita viedä eteenpäin. Kokonaisuus vaatii kaikilta paljon eikä siihen kukaan tällaisenaan ole valmis, Kari Varkila sanoo. Uudistuksen myötä sote-alueet ovat riittävän suuria järjestämään kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut perustasosta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Kun palvelutuotannossa varmistetaan yhtenäiset palveluketjut, voidaan asiakkaan tarpeeseen vastata heti sekä vähentää kalliita ja vaativia hoitoja. Suuri väestöpohja tuo sote-alueille vankemmat hartiat palveluiden järjestämiseksi ja rahoittamiseksi. Palveluiden pitää säilyä jatkossakin lähellä ihmisiä, mutta hallinto ja organisaatio voidaan koota viiteen yksikköön. Haasteena on, että suuruus tuo mukanaan kankeaa byrokratiaa sinne, missä sitä ei tarvita. Ei saa luoda turhia rakenteita tai tarpeettomia vaatimuksia, jotka pienten tuottajien kannalta ovat hankalia. – Uudistuksen etenemiseen pitää ottaa koko yhteiskunnan osaaminen mukaan. Julkinen talous ei kestä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä enää nykyisellä mallilla. Lisää rahaa ei tule, ja siksi on ajateltava uudella tavalla. On ratkaistava, miten saadaan samalla tai vähemmällä rahalla tehdyksi enemmän. Yksityinen lääkäripalveluala on valmis osallistumaan hyvän tulevaisuuden toteuttamiseen, toteaa Kari Varkila. Hallituspuolueet sopivat maaliskuussa yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta. Uudistus valmistellaan pääosin virkatyönä, asiantuntijoita apuna käyttäen. Hallituksen esityksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.

LPY 1/14

omia etuja varjelemalla ” Vain ei asioita viedä eteenpäin.”

Katse asiakkaaseen, korostaa Kari Varkila. Julkinen talous ei kestä enää nykyistä mallia.

Miten mahdollisuus voidaan myös hukata? Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus nostaa Suomi muun Euroopan tasolle ja jopa ohi, mitä tulee kansalaisten terveyspalveluihin. Jos uudesta järjestelmästä rakennetaan julkisen sektorin monopoliasemaan pohjautuva suljettu järjestelmä, ei sote-uudistukselle asetettuja hyviä tavoitteita saavuteta. Silloin todennäköisesti päädytään jopa nykyistä huonompaan lopputulokseen niin kustannustehokkuuden kuin palveluiden saatavuudenkin osalta. Todellisena uhkana on myös eriarvoisuuden lisääntyminen, koska hyväosaiset pärjäävät ilman julkista perusterveydenhuoltoa, jonka saatavuudessa ovat nykyisen järjestelmän suurimmat ongelmat. Jatkovalmistelussa tulee huolellisesti selvittää muun muassa lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen, sote-alueiden hallinto ja omistajaohjaus, demokratian toimivuus, julkisten tuotantolaitosten omistus ja henkilöstön asema sekä tuotannon kilpailuttaminen ja hankintapolitiikka. Ismo Partanen LPY:n toiminnanjohtaja

DIACORIN TULOKSELLA TEHDÄÄN HYVÄÄ HUOMISTA Diacor on yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Maksamillamme osingoilla autamme syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja vanhuksia sekä muita heikompiin osiin ajautuneita ihmisiä. Asiakkaanamme olet mukana edistämässä hyvää elämää.

DIACOR.FI

Diacorin omistaa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö.

LÄHELLÄSI.

SYDÄNONGELMISTA SELVINNYT

TESTAA TERVEYTESI! mehilainen.fi/ aikuisenterveys Elämänkokemus suojaa meitä paljolta, muttei silti kaikelta. Jos tunnet tarvitsevasi sydäntautilääkärin apua – tai haluat muuten varmistaa terveydentilasi – käänny Mehiläisen puoleen. Asiantuntevat yleisja erikoislääkärimme varmistavat, että saat parhaan avun kaikissa tilanteissa. Tutustu monipuoliseen osaamiseemme ja varaa oma aikasi osoitteesta mehilainen.fi/aikuisenterveys. Tervetuloa.

Lääkärikeskusten osuus työterveyshuollosta kasvussa

Kelan työterveyshuollon korvaukset työnantajille vuonna 2011 yhteensä

303 milj. euroa 6

Vuonna 2011 jo joka toinen työntekijä sai pääasialliset työterveyspalvelunsa yksityisistä lääkärikeskuksista.

ksityiset lääkärikeskukset ovat viime vuosina kasvattaneet merkittävästi osuuttaan työterveyshuollon palveluista. Vuonna 2011 työterveyshuollon piirissä oli 1,8 miljoonaa työntekijää, joista 930 000 sai pääasialliset työterveyspalvelunsa lääkärikeskuksista. Tiedot käyvät ilmi Kansaneläkelaitoksen helmikuussa julkaisemasta tilastokatsauksesta. Vuonna 2011 työterveyshuollon kustannukset olivat 684 miljoonaa euroa, josta Kela korvasi työnantajille

303 miljoonaa euroa. Korvauksista 134 miljoonaa euroa aiheutui lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta ja 169 miljoonaa euroa sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta. Vuonna 2011 työpaikkaselvityksiin käytettiin 450 000 tuntia. Työterveyshuollossa tehtiin 1,1 miljoonaa terveystarkastusta ja 5,4 miljoonaa sairaanhoitokäyntiä. Terveyskeskuksissa painotus on terveystarkastuksissa ja lääkärikeskuksiin tehdään enemmän sairaanhoitokäyntejä.

169

milj. €

128 Sairaanhoito Ehkäisevä työterveyshuolto (korvaus 60 %) Ehkäisevä työterveyshuolto (korvaus 50 %)

Yli 15 vuotta edistyksellistä silmäkirurgiaa ja ensiluokkaista asiakaspalvelua Medilaser Oy on Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Tarjoamme silmäkirurgisia ratkaisuja lähes kaikkiin näkemisen ongelmiin - myös ikänäköön sekä suuriin miinuksiin.

NÄET KYLLÄ ERON.

Laserleikkaus - Linssileikkaus - Kaihileikkaus

Tutustu palveluihimme www.medilaser.fi

Rohkeus ja avoimuus

ovat menestyksen

avaimia

Medilaser Oy:n toimitusjohtaja Asko Koskinen katselee palvelurakenneuudistusta kahdesta näkökulmasta. Näkemys on silti selkeä, ja niitä on vain yksi. Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyöllä. TEKSTI Nina Leppäniemi KUVA Laura Vesa

LPY 1/14

Olisi jo aika siirtyä pois ” vastakkaisilta puolilta aitaa.”

aativaan silmäkirurgiaan keskittynyt Medilaser Oy on oiva esimerkki kasvuyrittäjyydestä, jollaista Suomi tänä päivänä tarvitsee. Tämän menestystarinan alkuun saattaminen ei tarvinnut onnistuakseen muuta kuin kaksi nuorta lääkäriä, jotka olivat valmiita riskeeraamaan kaiken liikeideansa vuoksi. Viisitoista vuotta myöhemmin taittovirhe- ja kaihileikkauksiin keskittynyt Medilaser on erityisalansa suurin edustaja Suomessa. – Suomessa on edelleen runsaasti pieniä, kasvuhaluttomia, ammatinharjoittajien voimalla pyöriviä terveyspalvelualan yrityksiä. Yksi merkittävimmistä syistä tähän on varmasti se, että liiketoiminnan laajentaminen vaatii rohkeutta laittaa kaikki rahat kasvun rahoitukseen, Medilaserin toimitusjohtaja Asko Koskinen sanoo. Rohkeutta on tarvittu myös Asko Koskisen urapolulla. Hyppy Tampereen kaupungin sivistyspalveluiden palvelutuotannon johtajan virasta pienen silmäkirurgisen klinikan toimitusjohtajaksi vaati luottamusta omaan tekemiseen. – Siihenastisen työurani olin tehnyt julkisella sektorilla erilaisissa johtamistehtävissä. Tunsin tulleeni sillä saralla urani huipulle. Medilaserille minut pestattiin luomaan kasvua. Selkeään johtamistehtävään oli mielekästä tarttua, kertoo hallintotieteiden maisteri Asko Koskinen. Vuosi oli tuolloin 2008 ja Medilaser käsitti reilun parinkymmenen hengen työyhteisön. Sittemmin yritys on kasvanut nelinkertaiseksi ja uusia toimipisteitä on avattu jopa kahden klinikan vuosivauhtia.

Yhteistyö on kaikkien etu Yritystoiminnan laajetessa ympäri Suomea yksi asia on ja pysyy. – Laadusta ei tingitä. Medilaserin tärkein tavoite on taata mahdollisimman nopeasti ja joustavasti erinomaista hoitoa ja asiakaspalvelua, Asko Koskinen linjaa. – Pyrimme parantamaan asiakkaiden elämänlaatua tuottamalla korkealaatuisia palveluita tapauskohtaisesti parhaiten soveltuvaa teknologiaa apuna käyttäen. Tavoite saavutetaan muutaman perusperiaatteen avulla. – Säännöllisesti toteutettavat ulkoinen ja sisäinen auditointi pitävät huolen laajan laatujärjestelmämme toimivuudesta ja toteutumisesta käytännössä. Asiakaslähtöinen palvelumme on saanut paljon kiitosta. Puolet asiakkaistamme tulee klinikalle tuttaviensa suosituksen perusteella, toimitusjohtaja kertoo. Yhtenä tärkeimpänä valttikorttina Asko Koskinen pitää sitä, että työpaikalla kaikki tekevät kaikkea. – Paras taloudellinen tuottavuus ja asiakastyytyväisyys taataan sillä, että kaikki työntekijät osallistuvat tiimin jäseninä aktiivisesti klinikan työhön.

Palveluseteli osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi Sote-palvelurakenneuudistuksesta Asko Koskisella on vahva näkemys, jota puoltaa nykyisen työn ohella pitkä työkokemus kunnallispolitiikan parissa. – Olen vankan kunnallisen itsehallinnon ja isompien kuntakokonaisuuksien kannalla. Lisäksi voisi miettiä, tarvitseeko terveys- ja sosiaalipalveluiden olla aivan niin tiukasti sidoksissa keskenään kuin sote-uudistuksessa on kaavailtu. Asiakkaan etua ajatellen Asko Koskinen pitää palveluseteliä parhaana mahdollisena toimintamallina. Medilaserin ja HUSin välinen seteliyhteistyö on jo osoittautunut molempia osapuolia hyvin palvelevaksi ratkaisuksi.

Epäluuloisuus yhteistyön esteenä Vain noin viidennes Medilaserin liikevaihdosta tulee muualta kuin yksityisiltä asiakkailta. – Muutama sopimus palvelutuotannosta on kuntien kanssa solmittu. Pystyisimme kuitenkin tekemään paljon enemmänkin. Siinä missä julkisen sektorin yksikkö voi enimmillään tehdä kymmenkunta kaihileikkausta päivässä, me voimme jopa tuplata määrän. Asko Koskisen mukaan suurin este yhteistyölle on asennetasolla. – Olisi jo aika siirtyä pois vastakkaisilta puolilta aitaa ja hyväksyä se tosiasia, että parhaaseen ja tuottavimpaan tulokseen päästään, kun yksityisen ja julkisen rajapinnassa on mahdollisimman laajaa verkottumista. Keskusteluyhteyden avaaminen on yhteistyössä vaikeinta, sanoo Asko Koskinen.

Medilaser Oy • • • • • •

Yksityinen silmäkirurgiaan erikoistunut klinikka Perustettu vuonna 1998 Toimitusjohtaja Asko Koskinen Toimipisteet: Kuopio, Tampere, Jyväskylä, Lahti, Seinäjoki, Turku, Hämeenlinna, Pori, Kotka, Helsinki, Vantaa ja Espoo Työntekijöitä yhteensä noin sata Liikevaihto vuonna 2013 oli 13,5 miljoonaa euroa

”Arvostamme

nopeaa pääsyä lastenlääkärille”

Aleksi Salo on tyytyväinen kolmevuotias. Korvatulehdusten takia yksityisen lääkäriaseman lastenlääkäri on kuitenkin tullut pikkupojalle tutuksi.

LPY 1/14

Terveys on etusijalla, kun kahden lapsen isä valitsee terveyspalvelun tuottajaa. Yksityinen vaihtoehto sisältää erikoislääkärin palvelut ja on asiakkaalle sujuvin. TEKSTI Milla Majander KUVAT Nelly Stenroos

eli-Matti Salon perheelle oman paikkakunnan yksityinen lääkäriasema on käynyt tutuksi. Kuusi- ja kolmevuotiaat lapset ovat onneksi säästyneet tapaturmilta, mutta tavallisimmilta lastentaudeilta ei ole vältytty. Käyntejä lastentautien erikoislääkäreiden vastaanotoilla on puoltanut molempien lasten terveysvakuutus. – Ensimmäistä lasta odottaessa kallista vakuutusta pohdittiin. Lopulta päätöstä tuki kuulemamme kokemus vastasyn-

Vakuutuksella valinnanmahdollisuuksia Sairauskuluvakuutusten suosio on kasvusuuntainen kaikissa ikäryhmissä ja ennuste povaa niiden yleistymistä edelleen. Vanhemmat haluavat taata lapsilleen nopean hoitoonpääsyn vakuutuksen turvin. – Vakuutuksen ottajalla on vapaus valita tietty lääkäri ja hoitopaikka. Erikoislääkäritasoiseen hoitoon voi varata ajan juuri silloin, kun itselle sopii ilman, että siitä aiheutuu olennaista taloudellista lisätaakkaa, kertoo tuotepäällikkö Sirppa Nieminen Fenniasta. Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan vuonna 2012 noin 35 prosentilla suomalaisista lapsista oli sairauskuluvakuutus. Yleisiä lapsuusiän sairauksia ovat nykyisin esimerkiksi astma, atooppinen iho ja ruokaaineallergiat. – Jos lapselle on otettu vakuutus ennen syntymää ja hänellä todetaan jokin yleissairaus, kattaa vakuutus sairauden hoitoon liittyviä kuluja, Sirppa Nieminen toteaa.

tyneen pitkää hoitojaksoa vaatineesta vammasta. Mielessä kävivät oman lapsen mahdolliset sairaudet lapsuusaikana ja tapaturmat nuoruudessa, jolloin vakuutuksen merkitys korostuu. Toisen lapsen kohdalla päätös oli jo helppo, VeliMatti Salo kertoo. Salo itse työskentelee julkisella sektorilla sairaalassa, ja koko perhe käyttää kunnan neuvolapalvelua ja hammashuoltoa. Oman sairaanhoitopiirin keskussairaalassa on käyty muun muassa nuoremman lapsen silmätutkimuksissa. – Eivät yksityinen ja julkinen terveyspalvelu sulje toisiaan pois. Äkillisessä mutta ei-akuuttia hoitoa vaativassa sairaustapauksessa käytämme kuitenkin aina yksityistä lääkäripalvelua, jotta saamme lapsemme nopeasti erikoislääkärille. Vakavammassa sairaus- tai tapaturmatapauksessa kääntyisin heti paikallisen keskussairaalan puoleen.

Sujuvuus tuo säästöä Lasten sairastaminen huolestuttaa ja aiheuttaa paljon uudelleenjärjestelyä arjessa. Oikea hoito ja lääkitys täytyy löytyä nopeasti. – Aikaa säästyy, kun ajan voi varata netissä, ja lääkärin vastaanotto järjestyy nopeasti. Kun lapsi saa avun oikea-

Kun lapsi saa avun oikea” aikaisesti, vanhempienkin on helpompi aikatauluttaa työnsä.”

tuo turvaa ”ja Vakuutus mielenrauhaa.” aikaisesti, vanhempienkin on helpompi aikatauluttaa työnsä, Veli-Matti Salo perustelee. – Meillä Suomessa on erittäin hyvä ja osaava julkinen sairaanhoito. Päivystyksessä jonottaminen sairaan lapsen kanssa on kuitenkin erittäin raskasta mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja odotteluun voi joutua varaamaan paljonkin aikaa, Salo jatkaa. Lapsia useimmiten jännittää mennä lääkäriin. Positiiviset kokemukset lääkärissä käynnistä ovat eritoten lapselle äärimmäisen tärkeitä. – Mielestäni on tärkeää, että lääkärin kasvot ovat lapselle tutut. Sellaista liukuhihnatunnetta ei käynnistä saa jäädä. Olemme olleet tyytyväisiä käyttämäämme yksityiseen lääkäriasemaan, lastenlääkäreistä huokuu aito välittäminen ja kutsumus. Lapsemme tosin taitavat muistaa parhaiten kivan leikkipaikan odotusaulassa, Salo naurahtaa.

ILMOITUS

SMARTUM PALVELUSETELI

– SUOMEN ENSIMMÄINEN SÄHKÖINEN PALVELUSETELI

martum Palveluseteli on sähköinen ratkaisu kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelitoiminnan järjestämiseen. Smartum Palveluseteli on käytössä valtakunnallisesti yli 40 kunnassa ja palveluntuottajia verkostossa on yli 400. Smartum Oy:n palveluseteliyhteistyö kuntien ja palvelun-

tuottajien kanssa ulottuu vuoteen 2008. Smartum halusi tarjota kustannustehokkaan ja kevyen kokonaisratkaisun kuntien palvelusetelitoimintaan. Vuonna 2009 Smartum toi kumppanikuntiensa käyttöön palveluseteli.ﬁ-portaalin joka tarjoaa lakisäänteisen internet-pohjaisen luettelon palvelusetelipalveluntuottajista. Vuoden 2010 alussa kokonaan

sähköinen Smartum Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä. Nyt Smartum Palveluseteliä terveyspalveluissa käyttäviä kuntia ovat muun muassa Tampere, Kuusamo ja Jyväskylä. Myös kuntayhtymät, kuten YläSavon SOTE, ovat valinneet helppokäyttöisen ja kevyen palveluseteliratkaisun.

SMARTUM PALVELUSETELI

järjestelmiin. Smartum Palvelunallisia ketjujakin. seteli on internet-pohjainen j Sopii kaikkiin terveyspalveluihin palvelu. suun terveydenhuollosta yleisj Käytössä valtakunnallisesti yli lääkärin vastaanottokäynteihin. j Kustannustehokas eikä vaadi 40 kunnassa joiden alueella raskaita kilpailutuksia kunnalj Hoitaa maksuliikenteen kunasuu yli miljoona ihmistä. ta: Vuosikustannukset kunnalle nan, palveluseteliasiakkaan j Seteleitä jaettu jo yli 50 000 jäävät alle kilpailutusrajan. ja palveluntuottajien välillä kappaletta. j Nopea käyttöönotto: Ei vaadi poistaen kunnan laskutuksen. j Verkostossa yli 400 palvelunpitkää hanketta vaan voidaan tuottajaa, joukossa niin paikalli- j Kevyt ja järjestelmäriippumaton ottaa käyttöön kuukaudessa ratkaisu: Ei suuria investointeja sia pienyrityksiä kuin valtakun-

Smartum onnittelee 45-vuotiasta LPY:tä!

riippuen kunnan palvelusetelituotteistuksesta.

WWW.PALVELUSETELI.FI

Puhetta lapsista Eduskunnassa käytiin värikäs ja vilkas välikysymyskeskustelu. Oppositio tivasi ymmärrettävästi lapsilisäpäätöksen taustoja ja perusteluja. Päätös ei ollut hallitukselle helppo, sillä sosiaali- ja terveysministeriön menoja on yritetty viimeiseen asti suojata.

Nyt kuitenkin julkisen talouden velkaantuminen edellytti myös STM:n pääluokan tarkastelua. Lapsilisä valikoitui kohteeksi, koska sen potti on vuosittaisessa budjetissa noin 1,5 miljardia euroa. Kovin monia muita kohteita, joilla olisi saavutettu satojen miljoonien säästöt, ei ollut löydettävissä.

Kukaan ei leikkaa lapsilisää huvikseen. Tämä on vakava ratkaisu, jossa yritetään vastuullisesti katsoa yli vuosien ja vaalikausien. Näin tehdään, jotta lapsemme ja lastenlapsemme eivät joutuisi kantamaan meidän vanhempien kasaamaa, kasvavaa velkataakkaa. Jouduimme punnitsemaan etuuksien ja peruspalvelujen välillä, sekä tasapainoilemaan säästöjen ja veronkorotusten kanssa.

Eduskuntakeskustelussa liian vähälle jäi palvelujen pohdinta. Keskustelussa viitattiin useasti 1990-luvun laman opetuk-

Lapsilisää on pidetty ” koskemattomana asiana, koska

haluamme tukea kaikkia lapsia ja jokaista perhettä. Silti on uskallettava kysyä: onko meillä oikeus istahtaa lastemme ja lastenlastemme reppuselkään taloudellisessa mielessä?” siin. Olen samaa mieltä: opiksi voi ja pitää ottaa tuosta ajasta. Tuolloin puututtiin paitsi etuuksiin myös palveluihin. Perheet jätettiin liian usein kamppailemaan tiukassa talous- ja työllisyystilanteessa ilman kunnollista palvelujen tukiverkkoa. Tätä laskua maksamme yhä.

köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tässä poikkihallinnollisessa työssä on toteutettu jo 23 hanketta, vielä työn alla on toistakymmentä tavoitetta. Perusturvaa on korotettu, lastensuojelua uudistettu ja toimeentulotukea kehitetty. Hallitus tuo eduskuntaan vielä ainakin sosiaalihuoltolain ja asumistukilain muutokset. Molemmissa pääpaino tulee olemaan nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten ja perheiden tilanteessa sekä palvelujen parantamisessa.

Silti ymmärrän, että lapsilisäpäätös koetaan epäoikeudenmukaisena, epäreiluna ja kohtuuttomana. Lapsilisää on pidetty koskemattomana asiana, koska haluamme tukea kaikkia lapsia ja jokaista perhettä. Silti on uskallettava kysyä: onko meillä oikeus istahtaa lastemme ja lastenlastemme reppuselkään taloudellisessa mielessä? Miten pienenevät ikäluokat selviävät kasvasta velkataakasta? Kun neuvola, varhaiskasvatus, perusopetus, oppilas- ja opiskelijahuolto, lastensuojelu ja sosiaalihuolto toimivat, saamme tasa-arvoisemmat lähtökohdat tähän yhteiskuntaan ja aiempaa varhaisemmin ja monipuolisemman tuen kaikille sitä tarvitseville. Näistäkö olisi pitänyt säästää?

Usein kuulee sanottavan, ettei hallitus ole tehnyt oikein mitään oikeudenmukaisuuden puolesta. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallituksen keskeinen painopistealue on koko kauden ajan ollut

Susanna Huovinen Peruspalveluministeri

Kansalliset tietokannat tulevat

Sähköinen lääkemääräys

Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto sai jatkoaikaa. Kanta-palveluiden seuraava vaihe on sähköiseen potilasarkistoon liittyminen, jonka pitäisi toteutua yksityisellä sektorilla 1.9.2015 mennessä.

Sähköinen resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Se tallennetaan keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Potilas voi silloin hakea reseptilääkkeensä mistä tahansa apteekista. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto etenee vauhdilla yksityisellä sektorilla.

duskunta hyväksyi maaliskuussa lait, joiden mukaan sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton siirtymäaikaa pidennetään yksityisellä sektorilla 1.1.2015 asti. Yksittäiset lääkärit ja pienet lääkäriasemat, joiden vuotuinen reseptimäärä on alle 5000 kappaletta, saavat siirtymäaikaa vuoden 2016 loppuun asti. Laki velvoittaa Kelan toteuttamaan selain- ja mobiilipohjaisen sähköisen lääkemääräyksen käyttöliittymäpalvelun vuoden 2017 alkuun mennessä. Kanta-palveluiden seuraava vaihe on sähköiseen potilasarkistoon liittyminen. Kansalliseen potilastiedon arkistoon liittyminen ja sen käyttöönotto on huomattavasti haastavampi prosessi kuin sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto.

Jokainen tutustua o voi terveystietomiin Omakanta ihin .fi palvelussa .

Vaivattomat laboratoriopalvelut – asiakkaasi parhaaksi V Yhtyneet Medix laboratoriot on suomalainen, täyden palvelun laboratorioyritys. Luotettava toimitusketjumme on käytössäsi samoin kuin vankka asiantuntemus kaikilla laboratoriopalveluiden osa-alueilla: Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Genetiikka Kliininen kemia MediP OC Kliininen mikrobiologia Ensim m Patologia äi Suom senä Vieritestauspalvelut e ssa: vierit estau ksen akkre Ota yhteyttä! ditoin ti! www.yml.fi | Vaihd Vaihde e 09 9 52 5 561

eRespa toimi yritysten tukena eRespa-hanke tarjosi yksityisille palveluntuottajille tukea sähköisen reseptin käyttöönotossa. Hankkeen myötä pystyttiin helpottamaan yksityisen sektorin palveluntuottajien liittymistä kansalliseen Reseptikeskukseen sekä tarjoamaan apua sähköisen lääkemääräysjärjestelmän käyttöönotossa. Niin sanotun yhteisliittymismallin valmistelu ja hyväksyminen toteutuneessa muodossa ei olisi ollut mahdollista ilman eRespa-hanketta. Hanke päättyi huhtikuussa, mutta yksityisen sektorin toimijoille tarjotaan konsultaatio- ja koulutusapua hankkeen jälkeenkin.

eArkki-projekti suunnitteilla LPY ja Terveyspalvelualan Liitto ovat suunnitelleet yksityisen sektorin toimijoille suunnattua koulutus- ja viestintäprojektia (eArkki-projekti), joka tukisi alan toimijoiden liittymistä sähköisen potilastiedon arkiston käyttäjiksi. LPY:n toiveena on, että alan yritykset osallistuisivat projektin toimintaan jo alusta lähtien. LPY tiedottaa eArkki-projektin valmistelusta ja toteuttamisesta kotisivuillaan www.lpy.fi.

Potilastiedon arkisto Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti. Arkiston kautta potilastiedot ovat potilaan luvalla käytettävissä niissä terveydenhuollon toimintayksiköissä, jotka niitä potilaan hoidossa tarvitsevat. Omakanta.fisivusto tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden tarkastella omia potilastietojaan vaivattomasti, ajasta ja paikasta riippumatta. LPY on tukemassa jäsentensä potilastiedon arkiston käyttöönottoa. Seuraa tiedotusta! www.kanta.fi

Suomalaista terveydenhoitoa EI KAHTA SAMANLAISTA Me PlusTerveydessä tiedämme, että tässä maailmassa ei ole kahta samanlaista ihmistä, potilasta eikä lääkäriä. Me haluamme tarjota asiakkaillemme yksilöllistä hoitoa yksilöllisiin tarpeisiin, yksilöllisellä tavalla. Meiltä löydät ammattitaitoiset lääketieteen käsityöläiset, joiden työn lopputulos on aina yksilöllisesti räätälöity. Suuren ja kotimaisen terveydenhoito-organisaation edut yksilöllisten toimijoiden ammattitaitoisissa käsissä – siitä PlusTerveydessä on kyse.

• PlusTerveys on yksityisiä terveydenhoitopalveluja tuottava yritys

• Tarjoamme yksilöllisiä ja monipuolisia suun terveydenhuollon palveluja sekä lääkäri- ja fysioterapiapalveluita

• Olemme täysin suomalainen, työntekijöidemme omistama

• Toimimme valtakunnallisesti yli 110 paikkakunnalla www.plusterveys.fi Hammaslääkäri Sirkku Meriläinen-Vapola, HammasSirkku, Jyväskylä

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa, Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää

Sensori

Aava keskitti toimintojaan

Aava Kamppi, Helsinki

Vastaanoton palvelupäällikkö Päivi Sotkas ja tiimipäällikkö Arja Salo iloitsevat viihtyisästä työympäristöstään.

LPY 1/14

Henna Aaltonen

• Aloitti toimintansa 3.3.2014. • Tilat: 12 kerrosta ja yli 6000 m2. • Kattavat yleislääkäripalvelut yksityis- ja yritysasiakkaille. • Samoissa tiloissa Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätin kanssa. • Kahdeksan erikoisklinikkaa. • Viiden leikkaussalin sairaalayksikkö. • Hoitohenkilökuntaa noin 100, lääkäreitä lähes 250.

Aava Kamppi, yksi Suomen suurimmista lääkärikeskus-sairaaloista, aloitti toimintansa uusissa tiloissa maaliskuun alussa. Kyseessä on Lääkärikeskus Aavan 50-vuotisen historian suurin rakennushanke. TEKSTI Virpi Hautamäki Aivan Helsingin keskustassa Kampin kauppakeskuksen vieressä sijaitsevassa Aava Kampissa on yli 6 000 neliötä vastaanotto-, diagnostiikka- ja leikkaustiloja. Uusi täyden palvelun lääkärikeskussairaala palvelee sekä yritys- että yksityisasiakkaita yksilöllisesti ja joustavasti. Asiakas voi hoitaa lähes kaikki lääkärikäynnit, tutkimukset ja myös päiväkirurgiset toimenpiteet samassa paikassa. – Pidämme tärkeänä sitä, että palvelu on sujuvaa ja asiakkaat kokevat, että meitä on helppo lähestyä. Tilojen viihtyisyyteen on panostettu. Toivomme, että tarkkaan harkitut sisustusratkaisut tukevat asiakkaan palvelukokemusta positiivisesti, kehitysjohtaja Minna Hoffström Lääkärikeskus Aavasta kertoo. Aava Sairaalan erikoisosaamista ovat ortopedinen päiväkirurgia, neurokirurgia, käsikirurgia, endoskopia ja ihotautien kirurgiset toimenpiteet. Aava Kampissa on uudet toimitilat myös samaan konserniin kuuluvalle Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasemalle. Yhdessä Aava Kamppi ja Pikkujätti hoitavat asiakkaat vauvasta vaariin.

Tyytyväisiä asiakkaita ulkomailta asti Aava Bulevardin gynekologiset palvelut ovat myös siirtyneet uusiin tiloihin Kamppiin. Uusi erikoisklinikka Naisten Aava tarjoaa asiantuntevaa palvelua naisen jokaiseen elämänvaiheeseen. Klinikalla työskentelee lähes 50 gynekologia. Aava Kampissa asiakkaita palvelevat myös muut Aavan erikoisklinikat: Gastrolääkärit, Raskausklinikka, Matkailuklinikka, MBO- ja Diabetesklinikka, Nuorten Naisten Aava ja Orto-Lääkärit. – Lääkärit ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin, jossa he kaikki, eri alojen asiantuntijat, toimivat saman katon alla. Tämä mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön ja palvelee sitä kautta paremmin myös asiakkaita, Hoffström sanoo. Endokrinologisia ongelmia, kuten kilpirauhas-, lisämunuais- ja aivolisäkkeen sairauksia hoitavan Endokrinologian klinikan huippuasiantuntijoiden vastaanotolle tullaan ulkomaita myöden.

Kampin suunnittelussa ”on Aava kiinnitetty erityistä huomiota asiakkaan palvelukokemukseen.”

Sensori Acute FDS Oy ruotsalaisomistukseen

Smartum on Suomen ravistavin yritys LPY:n yhteistyökumppani, liikunta-, kulttuuri- ja palveluseteleitä tarjoava Smartum on valittu Suomen ravistavimmaksi yritykseksi. Palkinnon jakoi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Helsingissä 1.4.2014. Ravistajat-ohjelmassa etsittiin omaa toimialaansa ja suomalaisten arkea eniten ravistaneita yrityksiä. Palkintoraadin mukaan Smartum on osoittanut poikkeuksellista kykyä uudistua ja reagoida nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön.

Ravistajayritysten toimintaa arvioitiin sekä talouskunnon että asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Smartum on vuonna 1995 perustettu suomalainen perheyritys. Yritys kehitti ensimmäisenä työhyvinvointia tukevat Liikuntasetelin ja Kulttuurisetelin. Smartumin asiakkaina on yli 12 000 työnantajaa, joiden palveluksessa on noin miljoona työntekijää. Smartum Palveluseteli puolestaan palvelee kymmeniä kuntia.

Vitec Software Group on ostanut suomalaisen ohjelmistoyhtiö Acute FDS Oy:n osakekannan. Acute on potilastietojärjestelmätoimittaja ja samalla Suomen suurimpia SaaSohjelmistotoimittajia. Acuten kuluvan tilikauden liikevaihto on noin 5,9 miljoonaa euroa ja sopimustulojen osuus liikevaihdosta 75 prosenttia. Acute on liikevaihdoltaan Suomen kolmanneksi suurin potilastietojärjestelmätoimittaja, jonka ohjelmistoja käytetään usealla terveydenhuoltosektorilla. Vitec Software Group Ab on Tukholman pörssissä noteerattu ohjelmistoyhtiö, jonka liikevaihto on noin 44 miljoonaa euroa ja jossa työskentelee yli 300 ammattilaista.

potilaan valinnanvapautta? Yksityissektori on merkittävä palveluntuottaja suun terveydenhuollossa. Hammaslääkäreistä 44 % työskentelee yksityisellä sektorilla joko pää- tai sivutoimisesti. Yksityishammaslääkäreiden työllisyyskyselyn mukaan (Hammaslääkärilehti 8/2013) enemmistöllä on töitä sopivasti (75 %) tai liikaa (17 %). Potilaspulaa on vain harvoilla hammaslääkäreillä. Samanaikaisesti terveyskeskuksissa työskentelevistä hammaslääkäreistä vain 35 % kokee, että hoitojärjestelyt mahdollistavat potilaiden hyvän hoidon. Tärkein syy tähän on se, että potilaita on liikaa.

Sote-keskustelussa on noussut silloin tällöin esiin, että suun terveydenhuolto pitäisi jättää uudistuksen ulkopuolelle, koska se toimii eri tavalla kuin muu terveydenhuolto. Erilaisuus tulee siitä, että suuri osa aikuisväestöstä hoidetaan yksityisellä sektorilla ja tämä toimii. Suun terveydenhuollossa asiakkainamme ei ole vain hyvin toimeentuleva vähemmistö vaan tavalliset ihmiset eri ikäryhmistä ja varallisuusluokista. Hoito yksityissektorilla sisältää sekä perusterveydenhuoltoon luettavan hoidon että erikoishammaslääkärin hoidon. Pitkillä ja hyvillä asiakassuhteilla on tutkitusti saatu positiivisia tuloksia aikaan.

Yksityissektorin merkittävän roolin on mahdollistanut kaksi asiaa: aikuisväestö on tottunut siihen, että suun terveydenhuollosta joutuu itse maksamaan, ja suun terveydenhuollossa Kela-korvaukset ovat olleet asiakkaille kohtuulliset. Se on antanut pienem-

mälläkin tulotasolla olevalle asiakkaalle valinnanmahdollisuuden. Julkisuudessa Kela-korvaus tulkitaan usein tueksi yksityissektorin yrityksille, koska suorakorvausmenettelyä käyttävät yritykset hakevat korvauksen asiakkaidensa puolesta. Todellisuudessa Kela-korvaus on pienempituloisille mitä suuremmassa määrin tuki, joka mahdollistaa myös heille aidon valinnanvapauden. Suurempi julkinen tuki mahdollistaisi vielä nykyistä pienempituloisille aidon vaihtoehdon hakea hoitoa yksityissektorilta ja samalla se tasaisi sektoreiden välistä työnjakoa. Tämä on kuitenkin vain haave, kun suun terveydenhuollon Kelakorvauksiin suunnitellaan 20 miljoonan euron leikkauksia.

vuoro

Suun terveydenhuolto pilotoimaan

Puheen

testata potilaan aitoa valinnanvapautta. Annettaisiin rahan seurata potilasta. Iso osa potilaista tuntee jo valmiiksi eri vaihtoehtoja. Hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen on varmasti saatavissa kohtuudella valtakunnalliset mittarit. Samoin hoitohenkilöstö on jo jakautunut aika lailla tasan julkisen ja yksityisen sektorin kesken.

Yksityissektoria syytetään usein ”vastuuttomasta kermankuorinnasta”. Kun suun terveydenhuollossa, jossa asiakaskunta on monimuotoista ja tyytyväistä, näin ei ole käynyt, miksi muussa tervey denhuollossa niin kävisi? Näkemykseni mukaan tervey denhuollon ammattilaiset toimivat ammattietiikkansa mukaisesti sektorista riippumatta. Jos joku toimii toisin, ei se johdu sektorista, vaan henkilöstä itsestään.

Suun terveydenhuollon erilaisuutta voisi hyödyntää koko terveydenhuollon rahoitusta uudistettaessa. Se on sopivan kokoinen valtakunnallinen sektori, jossa voitaisiin

”Pitkillä ja hyvillä asiakassuhteilla on

tutkitusti saatu positiivisia tuloksia aikaan.” Eila Annala | Kirjoittaja on LPY ry:n varapuheenjohtaja ja PlusTerveys Oy:n toimitusjohtaja. 29

Sensori CapManilta ostotarjous Oralista

Diacor Suomen luotettavin yritys

Pääomasijoitusyhtiö CapManin hallinnoimat rahastot ovat tehneet huhtikuussa ostotarjouksen kaikista Oral Hammaslääkärit Oyj:n osakkeista. CapManin tavoitteena on olla Oralissa kasvuhakuinen suomalainen strateginen omistaja, joka aktiivisesti kehittää yhtiötä yhdessä toimivan johdon ja Oralissa työskentelevien hammashuollon ammattilaisten kanssa. Yhtiö näkee mahdollisuuksia tukea Oralin kasvua kehittämällä muun muassa suuhygienistipalveluita sekä muuta tuote- ja palveluvalikoimaa. Suun ja hampaiden terveyspal-

Tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset kuluttajat luottavat yrityksistä eniten Diacoriin. – Tämä on meille hieno uutinen, josta osaamme olla kiitollisia ja ylpeitä. Julkaistu tutkimus osoittaa erinomaisen asiakaspalvelun nimeen vannomisen kantaneen hedelmää. On myös iloista nähdä, että asemamme osana Diakonissalaitoksen yhteiskunnallista konsernia ohjaa ihmisten käyttäytymistä yhä voimakkaammin. Samalla kun asiakkaat arvostavat luotettavuutta, osaamista ja palvelua, he tiedostavat

veluiden yksityiset markkinat ovat kasvaneet viime vuosina keskimäärin noin 7 prosenttia vuodessa. CapMan arvioi suun ja hampaiden terveyspalveluiden yksityisten markkinoiden kasvavan ajanjaksona 2014–2019 keskimäärin noin 5 prosenttia vuodessa. Yksityisen sektorin kasvuvauhti johtuu sekä julkisen terveydenhuollon vaikeuksista vastata palveluiden määrälliseen tarpeeseen että vaativien hoitojen kysynnän kasvusta. Oral Hammaslääkärit Oyj:n liikevaihto oli viime vuonna 58 miljoonaa euroa. Toimipisteitä on 30.

vastuullisen yritystoiminnan merkityksen, Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen toteaa. Asiakasmarkkinointiliiton ja Avauksen tekemään Asiakkuusindeksi 2013 -tutkimukseen vastasi yli 2 000 kuluttajaa. Vastaaminen perustui vastaajan omakohtaiseen kokemukseen yrityksestä.

Kamppiin on syntynyt uusi Aava, sinua varten. Täyden palvelun Lääkärikeskus Aava on 50-vuotias suomalainen perheyhtiö, jonka asiantuntijat edustavat lähes kaikkia lääketieteen erikoisaloja. Aava on yksi Suomen suurimpia yksityisiä lääkärikeskusketjuja. Suuruus ei kuitenkaan ole meille tärkeintä. Sinä olet. Palvelumme onkin tutkitusti erinomaista. Meille on kuulemma kiva tulla uudestaan. Se on hienoa kuulla, olemmehan täällä sinua varten. Perheemme uusin tulokas on syntynyt Kamppiin. Uudesta Aava Kampista löydät mm. yleisja erikoislääkäripalvelut, työterveyshuolto-, laboratorio-, kuvantamis- ja sairaalapalvelut. Myös Aava Kamppi on suunniteltu sinun tarpeitasi kuunnellen, siksi toivommekin, että tulet paikan päälle katsomaan perheemme pienokaista – joka tosin on kasvanut jo melko suureksi.

Lääkärikeskus Aava Kamppi Annankatu 32, 00100 Helsinki

Ajan saa aina: aava.fi Asiakaspalvelu puh. 010 380 3838

Castrén on vuoden korvalääkäri Vuosittaisilla ORL-päivillä vuoden korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäriksi valittiin Porvoon Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Kirsti Castrén. – Olin äärimmäisen ilahtunut valinnasta. Erityiseltä kunnia tuntuu siksikin, että valinnan ovat tehneet alalla toimivat kollegat, Castrén toteaa. Valinta osui tänä vuonna ensimmäistä kertaa paitsi yksityisen sektorin toimijaan myös naislääkäriin.

– Olen valtavan ylpeä saavutuksesta, usein ei uralla näin tule huomioiduksi. Koen, että kollegat arvostavat yksityislääkärien toimintaa ja koko yksityistä terveyspalvelualaa, mikä on todella hienoa. Castrén toimii LPY ry:n hallituksessa. Hallinnollisilta tehtäviltä on edelleen aikaa myös lääkärin vastaanotolle. – Potilaskohtaamiset ovat työpäivien suola.

Tiesitkö, että vuonna 2011 palkansaajista

86 % oli työterveyshuollon piirissä?

Bonusta jopa 5 %.

TYÖTERVEYS

Sensori

Hyvän terveyden verkostossa on Hesburger valitsi työterveyskumppanikseen Lääkäriasema Elonin. Hesburgerin perustajan Heikki Salmelan mukaan päätökseen vaikutti myös Elonin kuuluminen kotimaisten lääkäriasemien perustamaan Hyvän terveyden verkostoon.

Jenni Virta

Hyvän terveyden verkoston korkealaatuisia palveluita on saatavilla ympäri Suomea.

LPY 1/14

Suomen suurin pikaruokaravintolaketju Hesburger ja Lääkäriasema Eloni ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä Hesburgerin henkilökunta 13 paikkakunnalla siirtyy käyttämään Elonin ja sen kumppanuusverkoston työterveyspalveluita. Kokonaisuudessaan sopimus koskee noin 1 600 Hesburgerin työntekijää, joiden työterveyspalveluita koordinoi Eloni. – Valitsimme Elonin, koska näemme, että tukemalla paikallista yritystoimintaa tuemme myös oman seudun työllisyyttä ja hyvinvointia. Päätökseen vaikutti myös Elonin kuuluminen kotimaisten lääkäriasemien perustamaan Hyvän terveyden verkostoon. Verkoston yrityksillä on toimintaa 15 paikkakunnalla, mikä kattaa ison osan Hesburgerin toiminta-alueesta, toteaa Salmela-yhtiöiden toimitusjohtaja ja Hesburgerin perustaja Heikki Salmela. Hesburgerissa vastuullisuusajattelu kattaa henkilökunnan terveydestä huolehtimisen, yhteiskuntavastuun, ympäristöystävällisyyden sekä laatu- ja turvallisuusasiat. Hesburger luottaa Elonissa nopean ja laadukkaan henkilökohtaisen hoidon saamiseen. Hesburgerin ja Elonin yhteistyön tavoitteena on ylläpitää ja edistää Hesburgerin henkilöstön työkykyä ja terveyttä. Sopimuksen mukaisesti Elonin hoitajat ja lääkärit seuraavat poissaoloja, kartoittavat työkykyriskejä ja antavat asiantuntemuksensa ratkaisujen löytämiseen yhteistyössä työnantajan kanssa. – Elonille on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja siten tukea kotialueemme työllistymistä. On ollut ilo huomata, että myös monet Elonin asiakasyritykset kokevat paikallisuuden ja kasvollisen yrittäjyyden positiivisena, toteaa Lääkäriasema Elonin toimitusjohtaja Timo Talvio.

HALUAISITKO ITSE PÄÄTTÄÄ, KUKA SINUA TAI LÄHEISIÄ HOITAA?

vetovoimaa Hesburgerin ja Elonin yhteistyön ”tavoitteena on ylläpitää ja edistää Hesburgerin henkilöstön työkykyä ja terveyttä.”

Kerro mielipiteesi.

Hyvän terveyden verkosto Hyvän terveyden verkosto on suomalaisten yksityisten lääkäriasemien muodostama verkosto. Se tarjoaa korkealaatuisia työterveyspalveluita myös yrityksille, joilla on työntekijöitä eri puolilla Suomea. Verkostossa laaja-alainen palvelukehitysosaaminen yhdistyy paikalliseen osaamiseen ja asiakastuntemukseen. Tätä nykyä verkostossa on noin 20 lääkäriasemaa ympäri maata. www.hyvanterveydenverkosto.fi • Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi: Diacor terveyspalvelut Oy • Hämeenlinna: Linnan Klinikka • Heinola: Lääkäriasema Syke • Joensuu: Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy • Kouvola: Kouvolan Lääkäriasema ky • Kuopio: Itä-Suomen Lääkäritalo, IteLasaretti Oy • Lahti: Lääkäriasema Syke • Mikkeli: Lääkäriasema Ikioma Oy • Oulu: Caritas Lääkärit Oy • Pori: Porin Lääkäritalo Oy • Porvoo: Porvoon Lääkärikeskus Oy • Rauma: Porin Lääkäritalo, Rauman työterveysasema • Salo: Salon Lääkintälaboratorio Oy, Sallab • Seinäjoki: Seinäjoen Lääkäritalo • Tampere: Koskiklinikka • Turku: Lääkäriasema Eloni Oy • Vaasa: Promedi Oy Ab

WWW.VALITSEVAPAASTI.FI

Gallup Hyvä palvelu ja hinta vaikuttavat hammaslääkärivalintaan Asiakas arvostaa suun terveydenhuollossa pitkäaikaista hoitosuhdetta. Hammaslääkärille pääsyssä on Suomessa suuria alueellisia eroja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Aikuisten hammashuoltoon on esitetty jopa säästöjä. Toisaalta hammashuollon liittäminen osaksi työterveyshuoltoa palvelisi ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja edistäisi siten suomalaisten suun terveyttä. Otimme selvää, missä satakuntalaiset huolehtivat suunsa terveydestä. TEKSTI Virpi Hautamäki KUVAT Milla Majander

Ritva Salminen, Pori

Seija Kangas, Pori

Olen monta kymmentä vuotta hoidattanut hampaani yksityisellä hammaslääkäriasemalla Porissa. Hakeuduin aikoinani yksityiselle vastanotolle asiakkaaksi vähän kuin sattumalta, kun tarvitsin hoitoa akuuttiin vaivaan. Olen ollut palveluun tyytyväinen enkä vaihtaisi pois. Minulla on sellainen tuntuma, että julkisella puolella on pitkät hoitojonot.

Siirryin yksityiseltä hammaslääkäriasemalta julkiselle puolelle kymmenisen vuotta sitten. Ratkaisevana tekijänä oli hinta. Käynnissä on parhaillaan osaproteesisuunnitelma, joka on edennyt sujuvasti. Kunta-alan ammattiliiton sairauskassa tukee hammashoitoja sadallaparilla vuodessa. Olisi toki hienoa, jos hammashuolto kuuluisi kokonaan työterveyshuollon piiriin.

Arto Korkeaoja, Pori

Jaana Tuomela, Ulvila

Olen käynyt samalla hammaslääkärillä julkisella puolella jo pidemmän aikaa. Purukalustoni on tullut hänelle tutuksi. Seuraava vastaanottokäynti sovitaan aina edellisellä kerralla. Ajan saa tavallisesti neljän kuukauden päähän. Särkyyn avun saa nopeasti. Kun perjantaisen hampaanpoiston jälkeen särky jatkui viikonloppuna, sain ajan vastaanotolle heti maanantaina.

Käyn tarkistuttamassa hampaani vuosittain julkisen sektorin hammaslääkärillä. Se on ollut hyvä ja totuttu tapa, enkä ole ajatellut vaihtavani hammaslääkäriä. Lisäksi haluan kannattaa oman kotikunnan peruspalveluja. Itse hoidan hampaitani säännöllisesti, mutta kaikki eivät niin tee. Siksi hammashoidon liittäminen työterveyshuollon yhteyteen olisi hyvä ajatus ja edistäisi monella hyvää suun terveyttä.

LPY 1/14

Lääkäripalveluja ympäri Suomen Yksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla. Yksityinen sektori tuottaa nykyisin useamman kuin joka neljännen terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin osuus on yli puolet tuotetuista palveluista. Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa noin 70 prosenttia, fysikaalisesta kuntoutuksesta noin 80 prosenttia ja aikuisten hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia.

LPY:n jäsenyritykset Aava Lääkärikeskus Aava Medimagneetti Oy Adenova Lääkärikeskus Oy Caritas Lääkärit Oy Diacor terveyspalvelut Oy Docrates Sairaala Eiran Sairaala Eurolääkärit Femeda Oy Ab Gynekologi- ja Ultraäänikeskus Medisonar Oy

Haapajärven Lääkäritalo Oy Hammaslääkäriasema Aaria Oy Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka HärmäMedi Oy Imatran Kliininen Laboratorio Oy Itäkeskuksen Poliklinikka Oy Jämsän Lääkärikeskus Oy

Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy KNF-Laboratoriot Oy Korva- ja hammaslääkärikeskus Otonhammas Oy Koskiklinikka Kouvolan Lääkäriasema Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Laastari Lähiklinikka Laitilan Lääkäripalvelu Oy Laser Tilkka Oy Lääkäriasema Cantti Oy Lääkäriasema Eloni Oy

Lääkäriasema – Läkarstation Mediriina Lääkäriasema Resetti Oy Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy Lääkärikeskus Dextra Oy Lääkärikeskus Gyneko Oy Lääkärikeskus Minerva Oy Maria Magdalenan Hospitaali Ky Medilaser Oy Medimar Ab Mehiläinen Oy NeuroMental Oy Omasairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Pihlajalinna Oy Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema PlusTerveys Oy Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy Porin Lääkäritalo Oy Porvoon Lääkärikeskus Oy Promedi Oy Remote Analysis Oy Röntgentutka Oy Sairaala NEO Savonlinnan Terveyspalvelu Ky Seinäjoen Lääkäritalo Silmälääkärikeskus Pupilli Suomen Neurolaboratorio Suomen Terveystalo Oy TMA-Medicus Oy Turun Gynekologikeskus Ky Unilabs Mediscan Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy VITA Lääkäriasema Vääksyn Lääkärikeskus Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

KOsKisairaala

TyöTerVeyspalVeluT

lääKäriKesKus

Gyne-praxis Oy

Terveyttä yli 45 vuotta! Koskiklinikka on yli 45 vuotta Tampereella kotimaisin omistajavoimin toiminut lääkärikeskus. Omistajia ovat noin 75 lääkäriä ja Diacor Terveyspalvelut Oy. Tampereella erikoislääkäripalveluiden markkinajohtajana toimiva koko perheen lääkärikeskus on myös luotettava ja arvostettu julkisen sektorin palveluseteli- ja kaikkien vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani. Vuodesta 2013 lähtien lääkärikeskus on toiminut myös Jyväskylässä. Koskiklinikka kuuluu valtakunnalliseen työterveyshuollon Hyvän terveyden verkostoon.

koskiklinikka

koskiklinikka.fi