LPY-lehti 2/2010 by Kumppania Oy

LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2010

Kunnat markkinoille? Pääomasijoittajat kehittävät terveyspalveluita Terveyspalveluseteli toimii Kuusamossa

Kumppanuudella

innovaatioita Eduskuntavaalit 2011: Puolueet vastaavat

Pääkirjoitus

Yritystoimintaa ja vientituloja terveydenhuollosta Kansainvälisen kaupan vapautuminen ja globalisaatio ovat muuttaneet merkittävästi suomalaisen yhteiskunnan toimintaympäristöä. Suomalaiset yritykset ja kansalaiset kohtaavat kansainvälisen kilpailun myös kotimarkkinoilla, halusivat tai eivät. Perinteisten vientialojen lisäksi myös muiden toimialojen tuotantoa ja sitä kautta työpaikkoja siirtyy sinne, missä tuotantokustannukset ovat edullisempia ja/tai markkinat lähellä. Devalvaatio, tuontitullit ja hintasääntely eivät ole enää keinovalikoimassa. Kansainvälinen verokilpailu kaventaa erityisesti yritysverotuksen osalta edelleen talouspolitiikan liikkumavaraa. Nyt on uudelleen arvioinnin aika – mitkä ovat Suomen kilpailukyvyn menestystekijät tulevaisuudessa?

Suomessa on jo 1990-luvun lamasta lähtien puhuttu korkean koulutuksen tason tuomasta kilpailuedusta. Tämä on tietysti totta, mutta riittääkö se, jos olemme valmiita kohtaamaan kansainvälisen kilpailun vain muutamilla teollisuuden aloilla? Ei riitä – kaikista suomalaisista työikäisistä ei saada koulutettua huippuinsinöörejä. Meidän on pystyttävä tuotteistamaan myös palvelualan osaamista. Hyvinvointiyhteiskunta on onnistunut luomaan erittäin korkeatasoista osaamista ns. hyvinvointipalvelujen aloille. Sivistys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen osaamisen tuotteistaminen ja kehittäminen vientituotteiksi mahdollistaa osaltaan näiden palvelujen edelleen kehittämisen ja rahoittamisen myös suomalaisten tarpeisiin sekä sitä kautta saavutetun hyvinvointi- ja elintason ylläpitämisen myös tulevaisuudessa. Hyödykkeiden, tuotteiden ja palvelujen, kaupallistaminen ja vienti on avoimessa markkinatalousjärjestelmässä yritysten tehtävä. Siksi onkin välttämätöntä, että Suomeen luodaan toimintaympäristö, jossa myös hyvinvointialojen yritysten on mahdollista kehittyä ja kasvaa myös palvelujen viejiksi. Tällaisen toimintaympäristön luomisen ei tarvitse horjuttaa suomalaisen hyvin-

LPY 2/10

vointiyhteiskunnan ”peruskiviä”, joita ovat hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen ja universaali saatavuus sekä näiden palvelujen verorahoitukseen perustuva rahoitus. Suomeen on luotavissa hyvinvointialojen palvelujärjestelmä, joka mahdollistaa alan yritystoiminnan kehittymisen ja niiden palvelujen hyödyntämisen sekä koti- että vientimarkkinoilla. Uskon, että ns. toimivien palvelumarkkinoiden myötä voimme entisestään parantaa hyvinvointipalvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä samalla luomme edellytykset kansainvälisessäkin kilpailussa menestyvälle palvelusektorille. Kasvavan palveluviennin kautta voimme ”kotiuttaa” valuuttaa suomalaisten hyvinvoinnin rahoittamiseen.

Suomeen voidaan luoda ” toimintaympäristö, jossa myös hyvinvointialojen yritysten on mahdollista kehittyä ja kasvaa myös palvelujen viejiksi.”

Suomalaisista terveyspalveluista kirjoitetaan melko vähän elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Tässä Lääkäripalveluyritykset ry:n jäsen- ja sidosryhmälehdessä pohditaan terveyspalvelujen nykytilaa ja tulevaisuutta hieman uudesta lähestymiskulmasta. Eduskuntavaalien 2011 jälkeisellä hallituskaudella joudutaan tekemään ratkaisuja, joilla voidaan turvata Suomen kansainvälinen kilpailukyky sekä elintaso ja hyvinvointi myös seuraavina vuosikymmeninä. Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa! Ismo Partanen Toiminnanjohtaja

Sisältö 2/10 6

Tässä numerossa: 4

Terveyspalvelusetelin tyytyväiset käyttäjät

Sähköinen resepti viivästyy

Kumppanuudella innovaatioita

Ministeri Rehulan haaste

Työterveys pidentää työuria

Sairaanhoitovakuutus on uudistettava

Vastuulliset terveyspalvelumarkkinat

Kohti avoimia palvelumarkkinoita

Kuinka puolueet näkevät terveyspalvelut?

Heikki Pälve: Opittavaa muilta

Pääomasijoittajat terästävät yritysten kilpailukykyä ja palveluita

Palvelut lähelle ihmistä

Investoinnella kasvuun

Vaihtoehtona ketjuuntuminen

16 Terveysteemat eduskuntavaalien alla.

LPY

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Pia Hirvonen, Susanna Kallama, Jussi Partanen, Juha Tanhua | Kannen kuva: iStockphoto | Muut kuvapankit: FutureImageBank

Sensori

Palveluseteli sopii hyvin tuotteistettuihin palveluihin.

Kuusamossa uskotaan:

Markkinat pitävät hinnan ja laadun kohdillaan Kuusamo otti ensimmäisenä palvelusetelin käyttöön erikoissairaanhoidon palveluihin ja palaute palvelujen käyttäjiltä on ollut myönteistä. – Vielä lyhyehkön käyttöajan jälkeen emme voi todentaa kunnan mahdollisia kustannussäästöjä, joita toisaalta on vaikea osoittaa muutenkaan. Se on varmaa, että palvelujen käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä, sillä hoidon laatu ja saatavuus ovat parantuneet, kertoo Kuusamon perusturvajohtaja Vesa Isoviita. Vesa Isoviita ei koe ongelmallisena, että kuntasektori ei voi määritellä lääkärikeskusten laatua ja hinnoittelua. – Antaa markkinoiden hoitaa kaupankäynti. Meillä ei ole määriteltynä hintakattoa, vaan periaate on, että käytämme laadukkaita palveluntuottajia. Kyllä avoimet markkinat

LPY 2/10

pitävät laadun ja hinnan kohdillaan – kuluttajat äänestävät näistä asioista jaloillaan, Vesa Isoviita toteaa.

Todelliset säästöt pitkällä aikavälillä

Kuusamo on saanut näkyvyyttä olemalla edelläkävijä.

Vesa Isoviita arvioi, että palveluseteli tuo ajan myötä myös säästöjä, mutta aikajänne voi olla pitkäkin. – Me emme tuijota pelkästään hintaa vaan kokonaisuutta. Toivomme, että asiakas toipuu hoidosta nopeammin, mahdolliset komplikaatiot vähenevät ja vältytään esimerkiksi uusintaleikkauksilta. Tällaisten asioiden vertailua ei voida tehdä suoraan oletettuun toiseen palveluvaihtoehtoon. Kunnan näkyvyys mediassa on lisääntynyt selvästi palvelusetelin myötä. – Kiinnostavuus Kuusamoa ja sen tekemiä ratkaisuja kohtaan on lisääntynyt merkittävästi.

Tiesitkö, että... jos mikään ei muutu, vuoteen 2025 mennessä tarvitaan terveydenhuoltoaloille 150 000 uutta työntekijää. Valtiontalouden tutkimuslaitos

Vielä arkistoidaan vanhalla menetelmällä

Suomeen rakennettavan Kansallisen Terveysarkiston eli KanTan ja siihen liittyvien palveluiden tulo kestää vielä. Viimeisten tietojen mukaan siirtyminen tapahtuu vuosien 2012–2015 aikana asteittain. – Alun perin kaavailemamme aikataulu oli liian kunnianhimoinen, se on myönnettävä nyt. Kuitenkin hanke on edistynyt ja valmistuu, sekin on varmaa. Ei riitä, että saamme järjestelmän valmiiksi, vaan sen testaaminen, sertifiointi ja käyttöönotto perehdytyksineen vievät vielä aikaa, toteaa neuvotteleva virkamies Annakaisa Iivari sosiaali- ja terveysministeriöstä. KanTaan kuuluvat niin potilastiedon arkisto eli eArkisto, sähköinen resepti

Valinnanvapautta ja joustavuutta Asiakkaat osaavat valita. Palvelumarkkinat kehittyvät ja toimivat, kun asiakkaalla on aidosti mahdollisuus valita, mistä hän tarvitsemansa palvelun hankkii. Palveluseteli soveltuu hyvin mm. päiväkirurgiseen toimintaan, hammashuoltoon ja fysikaaliseen kuntoutukseen. Kyseiset palvelut ovat hyvin tuotteistettuja ja niiden kunnalle aiheuttama oma keskimääräinen omakustannushinta on laskettavissa. Vaikka palvelusetelit soveltuvat varsin hyvin useisiin hyvin tuotteistettuihin terveyspalveluihin, ei niiden käyttöönotto ole edennyt toivotulla tavalla. Palvelusetelin arvon pitää olla tasolla, joka ei aiheuta hoidon piiriin päässeelle kansalaiselle kohtuutonta omavastuuosuutta. Asiakkaan omavastuuosuudelle ei kuitenkaan saa asettaa kattoa.

2. 3.

eli eResepti, kansallinen lääketietokanta kuin kansalaisten terveystietojen katselu verkossa eli eKatselu. – On selvä, että näin mittava projekti, jossa liikutellaan tällaista tietoa, vaatii aikaa ja kehittämistä ennen kuin tuotantokäyttö voidaan aloittaa. Kehitystyössä on huomioitu toteuttajien sekä käyttäjien mielipiteitä. Valitettavaa on, että käyttöönotto viivästyy, mutta kaikkien osapuolten on oltava valmiina ennen kuin päästään liikkeelle, kertoo johtaja Heikki Veinola Tiedosta. Tullessaan KanTa tuo yksityisille toimijoille uusia vaatimuksia tietoteknisiin ratkaisuihin. Se, mitä ne ovat ja millaisista kustannuksista puhutaan, jää vielä avoimeksi.

Sähköinen resepti helpottaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista Sähköinen resepti (eResepti) on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Reseptikeskukseen kerätään myös apteekkien tekemät toimitusmerkinnät. Keskus muodostaa tietokannan, joka sisältää kaikki lääkkeen määräämiseen ja toimittamiseen liittyvät tiedot. Reseptikeskukseen pääsevät vain lääkärit, hammaslääkärit, proviisorit ja farmaseutit sekä alan opiskelijat, joilla on niin sanottu ammattikortti. Potilastiedot kootaan valtakunnalliseen arkistoon Sähköinen potilastietoarkisto (eArkisto) mahdollistaa potilastietojen tallentamisen keskitetysti, tietoturvallisesti ja yhdenmukaisella tavalla valtakunnalliseen arkistoon. Potilastietoarkiston avulla potilasta hoitava ammattihenkilöstö terveydenhuollon eri yksiköissä voi välittää potilasta koskevia tietoja, jos hän antaa siihen luvan. Potilas saa aina päättää, mitä tietoja hänestä luovutetaan ja mille yksiköille. Omien tietojen katselu mahdollista netin kautta Kansalaisten kannalta uudistus merkitsee ennen kaikkea terveydenhuollon läpinäkyvyyden lisääntymistä, kun omat resepti- ja potilastiedot voi tulevaisuudessa tarkistaa internetin välityksellä. Myös hoidon laatu paranee, kun tiedot saadaan ajantasaisina käyttöön. Katseluyhteyden (eKatselu) kautta asiakas voi esimerkiksi saada yhteenvedon sähköisistä resepteistään tai tarkistaa, mihin terveydenhuollon organisaatioihin hänen tietojaan on luovutettu.

Sensori Kumppanuus avain innovatiivisiin ratkaisuihin Terveysalan palveluihin kaivataan kipeästi uusia toimintatapoja. Kumppanuus ja innovatiiviset julkiset hankinnat ovat tulevaisuutta, jota kohti tulisi työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston neuvottelevan virkamiehen Mikko Martikaisen mukaan kulkea. – Tämä on vaikea asia, joka vaatii aikaa toteutuakseen hyvin, hän toteaa. Tarve muutokselle on selkeä. Asiakkaat ovat tyytymättömiä nykyiseen tapaan järjestää julkisia palveluita. Kuluttajat ovat ennen kaikkea kiinnostuneita palvelun laadusta, saatavuudesta ja valinnanmahdollisuudesta ja he haluavat räätälöityjä ja yksilöllisiä palveluja. Väestön eläköitymisen myötä terveyspalvelujen kysyntä kasvaa ja samaan aikaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa työvoimapulaa. Innovaatio-osaston näkemys uudesta toimintatavasta muodostuu julkisen ja yksityisen

LPY 2/10

sektorin kumppanuudesta ja uusista innovaatioihin kannustavista ja ne mahdollistavista hankintakäytännöistä. – Kumppanuus on toimintamalli, jossa julkisen sektorin toimija pyrkii yhdessä yksityisten yritysten tai järjestöjen kanssa jonkin julkisen sektorin vastuulla olevan tehtävän tuottamiseen ja jakeluun. Kumppanuus perustuu yhdessä sovittuihin ja mitattavissa oleviin tavoitteisiin. Toimivan kumppanuuden edellytyksenä ovat avoimuus ja luottamus sekä molempien osapuolien mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä. Sitoutumalla pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen voidaan saada aikaan uusia innovaatioita, Mikko Martikainen kertoo.

Asenteiden on muututtava Jotta yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus tulevaisuudessa toteutuisi, tarvitaan ajan lisäksi asenteiden ja roolien muutosta. Innovaatio-osasto näkee, että julkinen toimija, valtio tai kunta, olisi jatkossa palvelumarkkinoilla nykyistä vähemmin palveluiden tuottajan roolissa ja entistä enemmän managerin roolissa. Tällöin julkisen toimijan vastuulla olisi palveluketjun ja -kokonaisuuksien hallinta sekä resurssien ja osaamisen organisointi ja kehittäminen. Asenteiden on innovaatioiden näkökulmasta muututtava. Julkisen sektorin on nähtävä yritykset kumppaneina, jotka voivat tuoda uusia toimintatapoja palveluihin. Yhdistämällä julkisen ja yksityisen sektorin osaaminen pyritään mahdollistamaan asiakkaille korkeatasoisia palveluja. Kumppanuus on tulevaisuutta, mutta matka toimivaan yhteistyöhön on vielä pitkä. – Kumppanuuden kautta voidaan hyödyntää laajasti eri toimijoiden resurssit ja osaaminen sekä näin synnyttää innovaatioita ja niiden kautta tuottavuutta. Innovaationäkökulmasta yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus on pragmaattinen kysymys, ei ideologinen, Mikko Martikainen tiivistää kumppanuuden edut.

Miksi kumppanuutta? Innovaationäkökulmasta kumppanuuden suurimmat edut tiivistyvät viiteen kohtaan.

Innovaatiotutkimuksen mukaan toimittajat ja asiakkaat ovat tärkeimpiä innovaation lähteitä. Yritystoiminnassa kumppanuus on yleistä. Samankaltaista toimintamallia tulisi hyödyntää julkisella sektorilla innovaatioiden ja tuottavuuden aikaansaamiseksi.

Iso osa palveluiden kustannuksista syntyy oman organisaation ulkopuolella toimittajaverkostoissa. Vasta hallitsemalla toimittajaverkostoa, voidaan hallita innovaatioita ja tuottavuutta.

Parhaat innovaatiot saadaan kokoamalla parhaat resurssit ja osaaminen. Kaikki tarvittava osaaminen yhteiskunnan haasteiden ratkaisemiseen ei voi olla vain yhdellä taholla.

Kuntalaiset haluavat yksilöllisempiä palveluita. Uusia räätälöityjen palveluiden innovaatioita on helpompi kehittää yhteistyössä monipuolisen toimittajajoukon kanssa kuin yksin oman organisaation kesken.

Kumppani pääsee lähelle asiakasta, jonka tavoittaminen muuten olisi vaikeaa. Kumppani voi esimerkiksi luoda luottamuksen maahanmuuttajaryhmään, jonka luottamus julkiseen sektoriin muutoin olisi heikko.

Tiesitkö, että... jopa 75 prosenttia yksityisistä terveyspalveluiden tuottajista on kasvuhaluisia.

Muualla sanottua Nykyisen monikanavarahoituksen ongelmat on tunnistettu. Vuosi 2020 tulee pian, kun kyse on mahdollisesta koko järjestelmän uudelleenarvioinnista ja toimeenpanosta. Päätöksiä terveys- ja hoivapalveluiden rahoituksesta pitää tehdä ennen kuin on viimeinen pakko. Haastan paitsi päättäjät, myös terveysalan ammattilaiset pohtimaan alan tulevaisuutta. - Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, LPY:n syysseminaarissa

Yksilölliset tutkimukset ammattitaidolla • • • • • •

magneetti röntgen luuntiheysmittaus ultraääni mammografia hampaiston ja leuan erikoistutkimukset Magneettitutkimukset puh. (03) 2506 605 Muut kuvantamistutkimukset

Dextralle uusi toimipiste Lokakuussa lääkärikeskus Dextra avaa toisen toimipisteensä Helsingin ydinkeskustaan Kampin Sähkötaloon.

puh. (03) 2506 600 Koskikeskus, 4. krs Hatanpään valtatie1, Tampere www.rontgentutka.fi

Cordiaan potilaita Karjalasta ja Kymenlaaksosta Sairaala Cordia/Savon Sydänpalvelu Oy sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiiri ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri ovat sopineet sepelvaltimoiden elektiivisistä ja kiireellisistä ohitusleikkauksista sairaala Cordiassa. Sopimus tuo Cordiaan potilaita Kotkasta ja Lappeenrannasta.

ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI Nimityksiä • Marco Hautalahti aloittaa Docrates Oy:n toimitusjohtajana 16.11.2010 alkaen. • Carita Rantanen on nimitetty Lääkäriasema Pulssi Oy:n toimitusjohtajaksi 4.10.2010. • Yrjö Närhinen nimitetty Terveystalo-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi 8.11.2010 alkaen.

Ruka elää täysillä kaikki vuodenajat ja aivan sen sydämessä sykkii monipuolinen tunturihotelli Rantasipi Rukahovi, jonka iltaelämässä tapahtuu joka ilta isänpäivästä vappuun.

2 YÖN TUNTURILOMA alk. Sis. 2 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan.

3 YÖN SKIMBALOMA alk.

110,-

234,50

Sis. 3 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen, saunan ja 3 päivälle hissiliput.

Hinnat voimassa YkkösBonus- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia 121-251,-

Kansainvälistä yhteistyötä Klinikka In-Tiimi aloitti IVF-hoidot luovutetuilla munasoluilla Espanjassa sijaitsevassa suomalais-espanjalaisessa yhteistyöklinikassaan.

VARAUKSET JA LISÄTIEDOT WWW.RANTASIPI.FI TAI 020 055 055 KATSO TAPAHTUMAT JA TÄHTIARTISTIT WWW.RANTASIPI.FI RANTASIPI RUKAHOVI Rukankyläntie 15, puh. 08-85 910 ruka.rantasipi@restel.fi

Sensori Saatavilla

työkykyinen työyhteisö Pitkittyneet sairauslomat muuttuvat liian usein työkyvyttömyyseläkkeiksi. Työterveyshuollon roolin muuttamista työurien pidentämiseksi ehdotetaan ns. Ahtelan raportissa. – Aiemmin hoitavalta lääkäriltä tuli lausunto vakuutusyhtiön lääkärille ja asian käsittely vakuutusyhtiössä lähti liikkeelle. Nyt ehdotetaan, että hoitava lääkäri edelleen vastaa sairauden hoidosta ja pitkittyneiden sairauslomien käsittely siirtyisi työterveyshuollolle, jossa mietitään esimerkiksi työnkuvan muuttamista. Työterveyshuollon toimenpiteiden jälkeen asia siirtyisi vakuutusyhtiöön, ellei työntekijälle ole löydetty jo muuta ratkaisua – näin saadaan hyödynnettyä kuntoutusmahdollisuudet nykyistä paremmin ja työntekijän yhteys työpaikkaan säilyy, kertoo ylilääkäri Jukka Kivekäs työeläkevakuutusyhtiö Varmasta. Prosessin toimivuudessa tarvitaan kaikkien osapuolten paneutumista ja yhteiskuntavastuun kantamista. – Kun asiakkaan tunteva hoitava lääkäri kuvaa asiakkaan fyysiset ja henkiset voimavarat mahdollisimman tarkoin, helpottuu työterveyshuollon arviointi työntekijän roolin muuttamisesta tai uudelleen

koulutuksen mahdollisuudesta. Päätöksenteko vakuutuskorvauksista helpottuu ja työstä poissaolo ei pitkity tarpeettomasti. Lopputulos on kaikkien kannalta parempi. Työkyvyn ylläpito ja Lääkärikeskus Irmeli Elomaa tuottaa työterveyspalveluja työurien pidentäminen Kankaanpäässä ja lähiympäristössä. ei ole yksiselitteistä vaan monien tekijöiden summaa. Jukka Kivekäs toivoo, että työterveyshuolto myisi entistä hanakammin toimivaa ja tervettä työyhteisöä kuin toimenpiteiden hintoja. – Kyllä kaikessa terveydenhuollossa ennaltaehkäisy on avainasemassa. Mitä paremmin ehkäistään tulevat sairauslomat, sitä paremmin saadaan pidennettyä työuria. Työterveyshuollon pitäisi palvella näin työnantajaa – pitää työyhteisöstä huolta, Jukka Kivekäs toteaa.

Tiesitkö, että... LPY ihmettelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS:n) suunnitelmia. HUS valmistelee kliinisiä palveluja tuottavan yksityissairaalan perustamista ja tavoittelee uusia asiakkaita, vaikka sillä on ollut jo nyt ongelmia vastata hoitotakuuvelvoitteiden toteuttamisesta.

Pellervon taloustutkimus uudistaisi sairausvakuutusta PTT:n tutkimuksen mukaan useissa terveyspalveluissa sairaanhoitovakuutuksen korvaustason nostaminen kymmenellä prosenttiyksiköllä vähentäisi kuntien terveysmenoja eli verorahoituksen tarvetta. PTT:n vastavalmistuneen raportin mukaan sairausvakuutusjärjestelmää olisi kehitettävä, jotta saavutettaisiin sairausvakuutuslain alkuperäinen tavoite – turvata kansalaiselle mahdollisuus valita yksityinen hoito. Koska hoitojen todelliset sairausvakuutuskorvaukset ovat lähes yhtäjaksoisesti laskeneet viime vuosien aikana, asiakkaiden taloudelliset kannustimet ja mahdollisuudet valita yksityisiä terveydenhuoltopalveluja ovat

heikentyneet olennaisesti. – Yksityisten palvelujen käyttö johtuu monesti siitä, ettei vastaavia terveyspalveluja ole saatavilla julkiselta sektorilta tai niiden jonotusaika on kuluttajan mielestä kohtuuttoman pitkä, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen. Tutkimuksessa arvioidaan, että sairaanhoitovakuutuskorvauksen kymmenen prosenttiyksikön nousu lisäisi yksityisten yleislääkärikäyntien määrää kuudella prosentilla ja vähentäisi julkisen perusterveydenhuollon käyntien määrää. Yksityisten erikoislääkärikäyntien keskimääräinen kuluttajahinta laskisi yhdeksän euroa. Sairaanhoitovakuu-

tuksen korvaustason kymmenen prosenttiyksikön nostaminen alentaisi yksityisten suun terveydenhuoltokäyntien keskimääräistä kuluttajahintaa yhdeksän euroa, lisäisi yksityisten suun terveydenhuollon käyntien määrää 12,5 prosentilla ja vähentäisi aikuisten julkisten suun terveydenhoitokäyntien määrää saman verran. Sairaanhoitovakuutuksen korvaustasoa ei ole korotettu 20 vuoteen ja todellinen korvaustaso on jäänyt nykyisin noin 25 prosenttiin. LPY:n teettämän tutkimuksen yhteydessä tuli myös esille tarve uudistaa ja yksinkertaistaa sairaanhoitovakuutuksen korvausperusteita.

Valistuneet kunnat ovat valppaina

LPY 2/10

Toimivilla palvelumarkkinoilla tuottajat kilpailevat asiakkaiden suosiosta samoilla pelisäännöillä.

ikeudenmukaisessa yhteiskunnassa mikään palvelutuottajataho ei saa saada perusteetonta kilpailuetua esimerkiksi lainsäädännön, vakiintuneiden käytäntöjen tai rahoitusjärjestelmän ansiosta. Näin ajattelee myös EU. Suomalainen lainsäädäntö ja sitä kautta myös kunnat ovat muutospaineiden edessä.

Edessä yhtiöittämisiä Valtiovarainministeriön asettama työryhmä on valmistellut lakiesitystä, jonka tavoitteena on päästä eroon EU-lainsäädännön vastaisista tuista silloin, kun kunta toimii kilpailluilla markkinoilla. Näitä kilpailua vääristäviä tukia ovat muun muassa konkurssisuoja ja erilaiset veroedut. – Kuntasektorilla on tärkeää määritellä, koska toimitaan kilpailutilanteessa markkinoilla ja koska tällaisesta ei ole kysymys. Tehtävä on haastava, koska kuntien tehtäväkenttä ja tapausten kirjo ovat laajoja, kommentoi kunnat ja kilpailunetraliteetti -työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu. – Lausuntokierros osoitti, että päälinjauksiltaan esitys suurelta osin vastaa tavoitetta, mutta yksityistapausten kirjossa on vielä täsmennettävää. Keskeinen sanoma on, että toimittaessa kilpailutilanteessa markkinoilla toiminta tulee yhtiöittää. Lääkäripalveluyritykset ry:n varapuheenjohtaja Kari Varkila suhtautuu yhtiöittämiseen varauksella.

– Löytyykö kunnista rohkeutta toimia radikaalisti? Vaarana on, että veronmaksajien rahoilla subventoidaan yhtiötä, jotta sen toiminta saadaan näyttämään hyvältä tai että investoinnit tehdään yhteiskunnan varoilla, jotta yhtiön toiminta olisi kannattavaa, Varkila ennakoi. LPY toivoo esityksen vielä täsmentyvän monilta osin. Lakimuutosesityksen mukaan kunnilta kiellettäisiin vain liikelaitosmuotoinen elinkeinotoiminta, mutta sallittaisiin elinkeinotoiminnan harjoittaminen ilman yritysmuotoa yhdistyksenä tai säätiönä. LPY:n lähtökohtana on, että elinkeinotoiminnan harjoittaminen ei kuulu kunnan perustehtäviin. – Työryhmän työssä erityisenä vaikeutena oli määritelmä, mitä tarkoittaa kilpailutilanne markkinoilla, kun otetaan huomioon tämä tehtävä- ja tapauskirjo. Toisaalta tapauskirjo voi jossain tapauksissa edellyttää muutakin kuin yhtiömuotoa, Valli-Lintu toteaa. LPY:n mielestä kunta voisi vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa harjoittaa elinkeinotoimintaa. – Lausuntokierroksella kävi rintamalinja hyvin selväksi. Kuntasektori haluaisi enemmän poikkeuksia ja elinkeinoelämä vähemmän, Valli-Lintu kertoo. – Erityisen vaativa hoito Suomen kokoisessa maassa ja muut vastaavat tehtävät, joille ei toimivia markkinoita tule, voivat olla poikkeustapauksia. Jos jokin palvelu voidaan tuottaa kilpailluilla, niin on vaikea nähdä sellaista tilannetta, jossa kunnalla pitäisi olla etuoikeus

Toiveissa oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus

LPY:n varapuheenjohtaja Kari Varkilan mielestä kunta hyötyy, jos se toimii markkinoilla samoilla säännöillä kuin muutkin.

Terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen ja alan palvelumarkkinoiden hyödyntäminen kansalaisten eduksi edellyttää, että eduskuntavaalien jälkeisen hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa oikeudenmukainen ja tasapuolinen toimintaympäristö kaikille toimialoille, myös terveyspalveluihin. Terveyspalvelusektorilla on useita kilpailua vääristäviä tekijöitä, jotka johtavat resurssien väärään kohdentumiseen suosimalla julkisen sektorin palvelutuotantoa yksityisen sektorin toimijoiden kustannuksella. Niitä ovat erilaiset arvonlisäverojärjestelmät (ns. piilevä alv), suoraostot sekä kuntien liikelaitosten resurssointi ja toiminta markkinoilla. 11

toimia markkinoilla. Kunta itsekin hyötyy siitä, että se toimii samoin ehdoin kuin muutkin, kommentoi Varkila.

Kunta hyötyy markkinoista Osa kunnista ja luottamushenkilöistä on huolissaan muutoksesta. LPY muistuttaa, että toimivilla markkinoilla tuottajien välinen kilpailu tehostaa toimintaa, parantaa laatua ja kannustaa uusien innovaatioiden kehittämiseen. Markkinoiden avaamisesta, kehittämisestä ja hyödyntämisestä on kunnissa saatu hyviä kokemuksia jo aiemminkin eri toimialoilta. – Kunnan etu on veromaksajien ja kansalaisten etu. Kunnan pitäisi keskittyä siihen, että palvelut tuotetaan laadukkaimmalla ja kustannustehokkaimmalla tavalla. Silloin nähdäkseni kunnan rooli on toimia tilaajana, jolloin sillä on rajoittamaton vapaus tarkastella hankintaa kriittisesti. Jos tilaaja joutuu seuraavassa hetkessä tuottajan rooliin, niin tilaajan tehtävä vaikeutuu, kommentoi LPY:n varapuheenjohtaja Kari Varkila. Kari Varkila muistuttaa, että myös yritykset joutuvat jatkuvasti miettimään, mikä on omaa ydinosaamista ja milloin

terveys- ja sosiaalipalveluiden huippuosaamista Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi ja ota yhteyttä p. 010 414 0112

www.mehilainen.fi

on järkevintä hankkia osaaminen muualta. – Joskus joutuu luopumaan osin omasta tuotannostaan, jos haluaa pitää toimintansa parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kunnilla on nyt hyvä tilaisuus ymmärtää tilaajan roolin suomat mahdollisuudet, Kari Varkila sanoo.

on nyt hyvä tilaisuus ”Kunnilla ymmärtää tilaajaroolin

suomat mahdollisuudet.”

Esitys uudelle eduskunnalle Lakiesitys ei ehdi eduskunnalle alkuperäisen aikataulusuunnitelman mukaisesti, sillä lausuntokierroksella esille noussut valvonnan järjestäminen vaatii aikaa jatkovalmisteluille. – Tarkoitus on selvittää, mikä on lakia valvova viranomainen: kilpailuvirasto vai aluehallintovirasto. Aluehallintovirastoilta löytyy halua, mutta enemmistö lausunnonantajista arvioi, että kilpailuvirasto olisi markkinatuntemuksen vuoksi parempi vaihtoehto. Asiasta pitää neuvotella, ValliLintu kertoo. Lakiesitys annetaan uudelle eduskunnalle. Tavoitteena on, että uusi laki on voimassa viimeistään 2012 alusta lukien. – Osa kunnista on jo ryhtynyt valmistautumaan tulevaan, tietää Auli Valli-Lintu.

Mikä on yrittäjän tärkein vakuutus? Uusi verkkopalvelumme kertoo yrittäjän tärkeimmät asiat osoitteessa www.varma.ﬁ.

Hyvää työtä.

Uuden rakentaja Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen on aiemman uransa aikana nähnyt teleliiketoiminnan murroksen. Diplomiinsinööri työskenteli TeliaSoneralla ja sen edeltäjillä 18 vuotta ennen alan vaihtoa. Vuonna 2005 Anni Vepsäläinen jätti yhtiön Suomen maajohtajan paikalta. – Lähdön takana oli halu tehdä vuosien jälkeen jotain aivan muuta sekä rehellisyys itselleni. Näin, että toimialalla oli edessään merkittävä saneeraus ja itse koen olevani parhaimmillani uuden rakentajana. Lyhyen sapatin jälkeen ura jatkui henkilöstömuutoksiin ja johtamiseen erikoistuneen konsultointiyritys HRM Partners Oy:n toimitusjohtajana, kunnes mahdollisuus siirtyä terveydenhuoltosektorille avautui.

– Uskon, että menestyäkseen johtajana täytyy tuntea aitoa kiinnostusta toimialaansa kohtaan. Terveyspalvelut on äärimmäisen mielenkiintoinen toimiala. Suomessa toimii alalla suuri joukko vastuullisia yrityksiä, jotka investoivat tulevaisuuteen ja ovat siten turvaamassa laadukkaiden terveyspalvelujen saatavuutta, toteaa Anni Vepsäläinen.

Kohti avoimia markkinoita Suomen haasteena on tuottaa yhä laadukkaampia terveyspalveluja nykyistä tehokkaammin. LPY:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen uskoo, että avoimet ja toimivat terveyspalvelumarkkinat ovat keino ratkaista tämä vaikea haaste.

uomalaisen terveyspalvelualan tulevaisuus näyttää Anni Vepsäläisen mukaan valoisalta. – Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Tästä kertoo myös kansainvälisten yritysten toimialaa kohtaan osoittama mielenkiinto. – Suomalaiset elävät ja tekevät työtä yhä pidempään. Me kaikki haluamme myös elää yhä terveempinä. – Tämä luo tarvetta niin ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle kuin sairaanhoidollekin. Pelkkä tuotannollinen tehokkuus ei ratkaise, koska kyseessä on aina ihminen ja ratkaisujen taustalla inhimillisyys. Haasteenamme on tuottaa yhä laadukkaampia palveluja entistä tehokkaammin. Miten onnistumme toteuttamaan tämän yhtä aikaa?

Avautuminen ratkaisee Anni Vepsäläinen ei usko, että kenelläkään on tähän haasteeseen yhtä valmista vastausta. Terveyspalvelumarkkinoiden avaaminen on yksi mahdollisuus löytää ratkaisuja. – Markkinoiden avautuminen antaa tilaa toimeliaisuudelle ja tuo alalle uusia toimijoita. Uudet toimijat tuovat mukanaan luovuutta ja innovaatioita. Koska lisääntynyt tarjonta yleensä luo parempia palveluita ja sitä kautta kysyntää, myös ihmisten halukkuus investoida terveyteensä todennäköisesti kasvaa. Valinnanvapauden ja päätösvallan antaminen palvelujen käyttäjille itselleen varmistaa, että vain parhaat palvelut menestyvät. – Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet ovat valtavat. Miksi ajattelemme, että ratkaisujen pitäisi syntyä keskusjohtoisesti? Muilla toimialoilla ollaan yhä vakuuttuneempia siitä, että onnistunut kehitystyö tehdään mahdollisimman avoimesssa toimintaympäristössä. – Terveyspalvelujen avaaminen kilpailulle ei tarkoita sääntelyn poistamista ja hyvinvointiyhteiskunnan terveyspoliittisista tavoitteista ja arvoista luopumista, Anni Vepsäläinen muistuttaa. – Se tulee tehdä viisaasti ja näkemyksellisesti. Uskon, että suotuisissa olosuhteissa terveyspalveluista voi kasvaa Suomessa toimiala, jonka ratkaisuista syntyy myös kansainvälisiä menestystarinoita.

Vielä viimeinen rohkeus Suomen terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi on jo tehty paljon hyviä esityksiä. Pelkät suunnitelmat eivät kuitenkaan riitä, vaan luodut keinot pitää ottaa käyttöön. – Lainsäädännön uudistamiseen ja palvelusetelin kehittämiseen on uhrattu valtavasti voimavaroja. Käyttöönottoa tukevia ratkaisuja on jo olemassa. Nyt kunnilta tarvitaan vielä rohkeutta ottaa palvelusetelit oikeasti käyttöön myös terveydenhuollossa. Aito palveluseteli antaa asiakkaalle vallan valita ja päättää. Erityisesti kuntatasolla on haasteena palvelujen säilyttäminen lähellä ihmistä, vaikka päätöksenteko olisikin keskitetty. – Palveluseteli voi olla ratkaisu myös tähän. Tarvitaan uskallusta kokeilla uuden lainsäädännön luomia mahdollisuuksia.

Tasavertaisesti tulevaisuuteen LPY:n puheenjohtajana Anni Vepsäläinen toivoo voivansa vaikuttaa siihen, että yksityinen terveyspalvelusektori nostetaan tasavertaiseksi osapuoleksi, kun suunnitellaan ja toteutetaan terveyspalvelujen tulevaisuutta. – Minusta on koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää, että se osaaminen ja ne resurssit, jotka yksityisellä sektorilla ovat, saadaan hyötykäyttöön. On yhtä väärin leimata julkinen terveydenhuolto tehottomaksi kuin tuomita yksityiset terveyspalveluyritykset kapitalistiseksi riistoksi. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on kaikille alan toimijoille tärkeä. – Murros on tapahtumassa. Uskon, että on parempi tehdä muutos yhdessä ennakkoon kuin pakon edessä kriisin kautta, sanoo Anni Vepsäläinen.

Mitä voidaan ”menettää, jos

asiakkaalle annetaan valta valita? ”

Eduskuntavaalit ja terveyspolitiikka

Terveyspalveluiden rooli korostuu eduskuntavaaleissa. Puolueiden n채kemyksiss채 on eroja, mutta terveyspalvelujen painoarvon nostavat kaikki korkealle.

LPY 2/10

Mikä on yksityisen palvelutuotannon rooli terveydenhuollossa? Päivi Räsänen: Yksityisellä palvelutuotannolla on tärkeä täydentävä rooli terveydenhuollossa. Se tuo valinnanvapautta palvelujen tarvitsijoille sekä joustoa julkisten palvelujen järjestämiseen. Timo Juurikkala: Yksityisellä ja myös kolmannella sektorilla on tärkeä rooli terveydenhuollossa kumppanina ja täydentävien palvelujen tuottajana. Kokonaisvastuu on kuitenkin julkisella puolella; näin kustannuskuri säilyy. Tapani Mäkinen: Kuntien oma palvelutuotanto ei ole itseisarvo. Yksityistä palvelutuotantoa tarvitaan täydentämään julkista palvelutuotantoa sekä sen rinnalle. Suurissa kunnissa, joissa on tarjontaa yksityisistä palveluista, on kuntien järkevä kilpailuttaa palveluita tai sen osia. Edellytyksenä on, että ostamisen osaamiseen panostetaan. Lähtökohta on joka tapauksessa se, että kuntalaisille pystytään järjestämään palvelut laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Ossi Sandvik: Täydentävä varsinkin erikoissairaanhoidossa ja lääkäripalveluissa Johan Johansson: Yksityisellä terveydenhuollolla on kolme eri roolia: a) täydentää julkista terveydenhuoltoa silloin, kun julkinen sektori ei pysty huolehtimaan terveydenhuoltovastuustaan ja b) antaa itse maksaville potilaille valinnanvapautta sekä c) parhaimmillaan kilpailun kautta tehostaa julkista terveydenhuoltoa. Juha Rehula: Terveydenhuollon julkinen ja yksityinen palvelutuotanto eivät ole vastakkaisia. Molemmilla on paikkansa. Kyse on kumppanuudesta, jossa yksityinen sektori täydentää julkista palvelutuotantoa. Tärkeintä on, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut kohtuullisessa ajassa ja riittävän lähellä. Yhteisessä tekemisessä on vielä paljon opittavaa. Tarvitaan osaamista ja sen parantamista puolin ja toisin esimerkiksi hankintaosaamisessa. Sopimusten on oltava riittävän yksityiskohtaisia. Ensiarvoista on, että ihmiset voivat turvallisin mielin antaa läheisensä ja itsensä hoivaaviin käsiin. Kunnilla on järjestäjinä vastuu, tapahtuipa palvelun tuottaminen kunnan omana tuotantona tai ostopalveluna. Yrjö Hakanen: Pääsääntöisesti lakisääteiset terveydenhuoltopalvelut pitäisi tarjota julkisina, valtion ja kuntien tuottamina palveluina. Yksityiset palvelut täydentävät niitä. Sirpa Puhakka: Vasemmistoliiton mielestä terveydenhuollon palvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti julkisina palveluina, jotka rahoitetaan verovaroin. Yksityisen palvelutuotannon rooli tulee olla täydentävä. Esa Suominen: Julkinen terveydenhuolto voi täydentää palveluitaan yksityisillä palveluilla, silloin kun julkisen palvelun tuottaminen ei ole järkevää tai mahdollista. Yksityisen palvelutuotannon rooli on siis täydentävä.

Miten terveyspalvelujen rahoitus tulisi järjestää? Räsänen: Rahoituksessa olisi ihanteellista etsiä malli, joka ohjaisi monikanavaisesta rahoituksesta mahdollisimman

selkeään yksikanavaiseen järjestelmään. Terveydenhuollon järjestämisvastuun yksiköitä tulee suurentaa. Juurikkala: Terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuus on purettava, jotta vältytään osaoptimoinnilta ja epätarkoituksenmukaiselta kustannusten vyöryttämiseltä toisen toimijan, esimerkiksi Kelan, vastuulle. Olemme vakavasti pohtimassa ns. ostopoolimallia, jossa niin Kelan, kuntien kuin valtionkin rahoitus koottaisiin yhteen pottiin, joka toimisi tilaaja- ja asiantuntijaorganisaationa esimerkiksi maakunta- tai erikoissairaanhoitopiiritasoisesti. Samalla perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito olisivat selkeämmin saman katon alla. Mäkinen: Terveyspalvelujen rahoitus tulee uudistaa. En kannata kansallisen terveysrahaston perustamista. Kuntien tehtävänä on palvelujen järjestäminen ja näin ollen niiden tulee olla vastuussa myös rahoituksesta. Siksi avainasemassa ovat vahvat peruskunnat. Suuremmat yksiköt varmistavat laadukkaat palvelut koko maassa. Sote-aluemallissa sote-alue järjestää perusterveydenhuollon, josta vastuussa ovat kunnat, ja erva-alueet erikoissairaanhoidon, joka on valtion vastuulla. Rahoituksen tulee liikkua näitä samoja kanavia. Palvelujen hinta kunnille määräytyy tällä hetkellä monista tekijöistä, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Valtionosuusjärjestelmää on muutettava kannustamaan kuntia hyvään taloudenpitoon. Terveyspalveluissa pitäisi myös keskittyä entistä enemmän ennaltaehkäisevään hoitoon ja terveyden edistämiseen. Sandvik: Valtion ja kuntien taakanjakoa on uudistettava niin, että rahoitusvaikeuksia olevissa kunnissa ja kuntainliitoissa turvataan yhdenvertaiset palvelut eli valtionosuuksien harkinnanvaraisuutta on lisättävä. Johansson: Sairaanhoitopiirien, tai niiden seuraajien, pitäisi vastata koko alueensa terveydenhuoltopalveluista, myös kustannuksista. Rehula: Yhtenä vaihtoehtona tulee selvittää kansallista terveysrahastoa. Eri toimijoiden osaoptimointi – eli suomeksi sanottuna toimintatapa, jossa kaikki katsovat omaa tonttiaan hahmottamatta suurta kokonaisuutta – maksaa liikaa. Rahoituksen monikanavaisuudessa on monia ongelmia. Jos keskitetyn terveysrahaston avulla voitaisiin karsia byrokratiaa ja kuluja sekä ihmisten pallottelua maksajalta toiselle, se kannattaisi toteuttaa. Hakanen: Ainakin vaativan tason erikoissairaanhoito, mahdollisesti koko erikoissairaanhoito pitäisi rahoittaa valtion budjetin kautta. Kunnilla säilyisi päävastuu perusterveydenhuollon palvelujen rahoituksesta. Jotta kuntien rahoitus koottaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmin, sen tulee perustua progressiiviseen verotukseen. Valtion

Tapani Mäkinen

Johan Johansson

Juha Rehula

• Kansallinen Kokoomus kansanedustaja ja puolueen hyvinvointiverkoston puheenjohtaja • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10

• Suomen ruotsalainen kansanpuolue puoluesihteeri • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10

• Suomen Keskusta sosiaali- ja terveysministeri • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9–10

tuloveron lisäksi kunnallisveron tulee olla progressiivinen ja myös pääomatulot tulee saattaa kunnallisveron piiriin. Puhakka: Terveydenhuollon kustannukset pitää kattaa verovaroin. Terveydenhuollon rahoituksessa tulee päästä vähintään eurooppalaiselle keskitasolle, joka tarkoittaa rahoituksen lisäämistä kolmella prosentilla jokaisena vuotena 2011–2015. Potilaiden osuutta ei tule nostaa. Suomessa potilaat maksavat poikkeuksellisen suuren osan kustannuksista itse. Kunnille on taattava riittävä rahoitus valtionosuuksina. Verovarat on käytettävä julkisen palvelujen rahoitukseen. Suominen: Hallituksen esitys on poliittinen kompromissi eikä vastaa terveydenhuollossa oleviin haasteisiin. Uudistustyötä on jatkettava. Myös rahoitus tarvitsee remontin. Vaalien jälkeen aloittavan hallituksen on selvitettävä rahoitusjärjestelmän uudistamista, kun se jatkaa terveydenhuoltolainsäädännön uusimista. Sirpaleista rahoitusta on yksinkertaistettava ja selkeytettävä sekä julkista rahoitusta lisättävä.

Soveltuuko palveluseteli terveyspalveluihin? Räsänen: Kyllä soveltuu. Palvelusetelin avulla voidaan oikein käytettynä purkaa hoitoruuhkia ja käytännössä nopeuttaa potilaan pääsyä hoitoon julkisella puolella. Parhaiten palveluseteli soveltuu selkeisiin toimenpiteisiin,

LPY 2/10

joihin on pitkät hoitojonot, kuten esimerkiksi kaihileikkauksiin tai hammashuoltoon. Juurikkala: Kyllä, mutta rajoitetusti. On syytä varoa, ettei setelin myötä synny epätasa-arvoisia ohituskaistoja. Mäkinen: Palvelusetelistä on positiivisia kokemuksia. Niiden käyttö on kuntakohtaista ja niin pitää ollakin, sillä jos ei alueella ole toimivia markkinoita, ei palvelusetelistäkään ole mitään hyötyä. Terveyspalvelujen puolella hyviä kokemuksia palvelusetelin käytöstä on muun muassa hammashoidossa. Toivon, että tulevaisuudessa terveyspalveluissa olisi entistä enemmän valinnanmahdollisuuksia niin yksilöllä kuin kunnillakin. Tarkoituksenmukaista olisi myös hyödyntää yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin olemassa olevat resurssit. Sandvik: Ainakaan nykymuotoisena ei ole toimiva. Johansson: Kyllä. Palveluseteli antaa potilaille valinnanvapautta, mutta potilaille pitäisi antaa mahdollisuus valita myös kalliimpi palveluntuottaja maksamalla isompi omavastuu potilaan niin halutessa. Palvelusetelillä ostettavan palvelun hintakatto ei saisi olla liian matala, koska hyvin matala hintakatto rajaa suuren osan palveluntuottajista pois ja silloin potilaalla ei ole todellista valinnanvapautta. Rehula: Kyllä soveltuu. Palveluseteli tarjoaa yhden välineen kunnille tarjota niin sosiaali- kuin terveyspalveluita asukkailleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Kiireelliseen tai tahdosta riippumattomaan hoitoon se ei toki sovellu. Hakanen: Palvelusetelit eivät ole oikea tapa hoitaa valtion ja kuntien vastuulla olevia lakisääteisiä terveyspalveluja. Kokemus meiltä ja muualta osoittaa, että palvelusetelit ovat omiaan lisäämään palvelujen eriarvoisuutta ja niiden avulla yksityiset yritykset keräävät ”kannattavimpia” toimintoja, mutta jättävät julkiselle puolelle raskaimmat tehtävät.

Mikä on terveyspalvelujen painoarvo lainsäädäntötyössä seuraavalla vaalikaudella? Räsänen: Pidän terveyspalvelujen painoarvoa erittäin suurena. Terveyspolitiikka ansaitsee nykyistä suuremman huomion poliittisessa päätöksenteossa. Juurikkala: Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet ovat kovat ja uudistuksia tarvitaan, jotta kustannukset eivät karkaa käsistä. Nyt homma on ollut aika hapuilevaa, ja kentällä eletään epävarmoissa tunnelmissa, kun tulevaisuuden linja on epäselvä. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipuolen raja-aidat pitää kaataa ja rahoitussysteemi uusia. Mäkinen: Terveyspalveluilla on ja tulee olemaan suuri merkitys myös lainsäädäntötyössä kahdesta syystä. Toinen on talous: suurella osalla kunnista tulee olemaan ongelmia selvitä tehtävissään, jos jatketaan entisellä mallilla eli nykyisillä palvelurakenteilla. Toinen on kansanterveys: suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole onnistunut kannustamaan kansalaisia riittävästi pitämään itse itsestään huolta.

Sandvik: Työllisyyden parantaminen ja kasvun vauhdittaminen sekä valtion talouden tasapainottaminen luovat pohjan sekä perustan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti toimiville terveyspalveluille. Johansson: Terveyspalvelut muodostavat suuren osan julkisista menoistamme, ja kun väestö vanhenee, niin nämä menot tulevat kasvamaan huomattavasti. Uudet rakenteet ja rahoitusmallit sekä panostus ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön ovat ratkaisevat tekijät tässä hankkeessa. Rehula: Terveys on todella tärkeä tekijä. Se vaikuttaa elämänlaatuun ja kansantalouteen muun muassa työkyvyn sekä suoraan sairauksiin liittyvien kustannusten kautta. Sairauksien hoidosta tulisi siirtyä nykyistä vahvemmin terveyden hoitoon, jos kustannukset halutaan todella saada haltuun. Hakanen: Se on tärkeä, koska terveyden eriarvoisuus on lisääntynyt ja tähän tarvitaan muutos. Terveyspalveluja koske-

van lainsäädännön merkitystä korostavat myös väestön ikääntyminen ja monien terveysongelmien lisääntyminen. Lisäksi tarvitaan lainsäädännön uudistamista kuntien terveyspalvelujen rahoituksen turvaamiseksi. Puhakka: Terveyspalvelujen saatavuuden ja rahoituksen sekä perusterveydenhuollon turvaaminen ovat keskeisiä terveydenhuollon kysymyksiä. Etenkin rahoitukseen liittyvät asiat nousevat esiin. Terveyserojen kasvu on taitettava, mutta sitä ei toki pystytä tekemään pelkästään terveydenhuollon keinoin. Suominen: Kyseessä on eräs tärkeimmistä kysymyksistä koko vaalikaudella, joka liittyy erittäin vahvasti yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Maahan on pikaisesti saatava terveydenhuollon oikeuspohja, joka varmistaa kustannustehokkuuden, laadunseurannan ja valvonnan, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisen ja hyvän hoidon.

Terveys ennen kaikkea Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot • laboratorio • kuvantamispalvelut • toimenpiteet • tutkimukset • työterveyshuolto • muut asiantuntijapalvelut

MA-PE 8-20 LA 9-14 SU 10-14 Käytössämme on KELA:n suorakorvausjärjestelmä. Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011 Juvanmalmin työterveysasema, Juvan teollisuuskatu 15, 02920 Espoo Klinikka 22:n työterveysasema, Bulevardi 22, 00120 HKI, puh. (09) 6811 3950

Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi

Puhakka: Vasemmistoliitto ei pidä järkevänä palvelusetelin tuomista terveydenhuoltoon. Hammashoidossa sitä voidaan käyttää täydentävänä muotona hoidon takaamisessa, mutta vain tapauskohtaisen arvioinnin jälkeen. Suominen: Kunnallisella palvelusetelillä on ollut paikkansa esimerkiksi suun terveydenhuollon ruuhkien ja jonojen purkamisessa. Palveluseteli soveltuu kuitenkin heikosti terveyspalveluihin yleisenä ratkaisuna. Palveluseteli tarkoittaa käytännössä tarvetta potilaan asiakasneuvontatoiminnalle, koska kaikki eivät voi valita hoidon tarjoajaa, eikä ihmistä tällaisessa tapauksessa voi jättää tyhjän päälle. Palveluseteli monimutkaistaa terveydenhuollon rahoitusta ja todellisuudessa nostaa kansalaisten omavastuuta terveyspalveluista.

Voisiko kaikkien palveluntuottajien asettaminen kilpailulle alttiiksi olla ratkaisu tuottavuuden nousuun? Räsänen: Uuden rahoitusmallin luomisen yhteydessä tulee huomioida niin julkiset kuin yksityiset palvelut. Valinnanvapauden tulee olla tärkeä tavoite terveydenhuoltoa kehitettäessä. Juurikkala: Potilaiden valinnanvapauden lisääminen on hyvä asia, ja siihen suuntaan ollaan varovaisesti menossakin. Kilpailu sopii osin hieman vaikeasti varsinkin vaativien palveluiden puolelle, ainakin toistaiseksi, kun tietopohja esimerkiksi hoitojen vaikuttavuudesta on osin puutteellista. Soveltuvin osin kilpailua tuottajien kesken voidaan kyllä lisätä. Mäkinen: Potilaiden valinnanvapaus ja palveluntuottajien tasa-arvoisuus ovat minunkin listallani kärkisijoilla. Palvelujen saatavuus on kuitenkin ykkössijalla. Palvelujen täydellinen avaaminen markkinoille ei tule olemaan ratkaisu niin kauan

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka • • • • • • • •

kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksen tiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, Tampere Puh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16 www.koskiklinikka.

ULAATFIOITU TI SER

Päivi Räsänen

Timo Juurikkala

• Kristillisdemokraatit puolueen puheenjohtaja ja kansanedustaja • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 10

• Vihreä liitto kansanedustaja • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9

Sirpa Puhakka • Vasemmistoliitto puolueen puoluesihteeri ja terveyspoliittisen työryhmän jäsen • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 8,5

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityisasiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liikepaikoilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen viikkosairaala, jossa on yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800

LAADU KASTA LABOR ATORIO PALVE LUA HOIDO N TUE KSI WWW.Y ML.FI

Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio. Laboratoriopalvelut kattavat kaikki merkittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet:

Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Genetiikka Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Patologia Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:n toimipaikat Nihtisillankuja 1 Vaihde 09-52561 02630 ESPOO Höyläämötie 14 00380 HELSINKI

Raumantie 1 00350 HELSINKI Albertinkatu 16 90100 OULU

Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs) 33100 TAMPERE

kuin alalla ei ole toimivia markkinoita. Järjestämisvastuun tulee aina olla kunnilla. Sandvik: Tuottavuuden mittarina on oltava palvelujen tasavertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Tällä alalla hintakilpailuttaminen on vaarallista. Kansanterveystyön vahvistamisella aina erikoissairaanhoitoa ja lääkäripalveluja myöten turvataan parhaiten kansalaisten yhdenvertaisuus. Johansson: Huolestuttavaa on, että julkinen terveydenhuolto ei pysty samaan tehokkuuteen kun yksityinen terveydenhuolto. Tätä asiaa pitäisi selvittää. Suurimmassa osassa maata ei tällä hetkellä ole mahdollista saada aikaan aitoa kilpailua erikoissairaanhoidon palvelujen tarjoajien kesken. Markkinoiden kehityksen johdosta yhteiskunnallisen ohjauksen merkitys lisääntyy. Hankintaosaamisen edellytyksiä tulee pystyä vahvistamaan ja toisaalta julkisen sektorin tulee pystyä vastaamaan työvoiman rekrytointihaasteeseen. Rehula: Valinnanvapaus on sinänsä hyvä asia, mutta viime kädessä julkisella vallalla on aina oltava vastuu palveluiden järjestämisestä lain vaatimalla tavalla.

Sairausvakuutusjärjestelmän pitäisi turvata palvelujen saatavuus ja lisätä valinnanmahdollisuuksia. Hakanen: Kilpailusta on jo saatu kokemusta. Sen perusteella ensinnäkään juuri mitään terveyspalveluja ei kyetä järjestämään aidon kilpailun pohjalta, vaan yksityisten yritysten toiminnalle on tarvittu merkittävää julkista rahoitustukea, muun muassa sairausvakuutus. Toiseksi kaikilla aloilla ei ole olemassa markkinoita ja monilla alueilla markkinoilla toimivat yritykset ovat jo alkaneet nopeasti ketjuuntua, keskittyä ja monopolisoitua. Kolmanneksi terveyspalveluissa on ensisijassa kyse ihmisten perusoikeuksista, joiden toteutumista pitää tarkastella palvelujen vaikuttavuuden ja tasa-arvoisen saatavuuden kannalta. Nykyiset tuottavuuskriteerit ovat monelta osin ristiriitaisia ja suorastaan harhaanjohtavia. Puhakka: Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ei ratkaise tuottavuutta. Monien tutkimusten mukaan yksityiset palvelut saattavat tulla julkisia palveluja kalliimmiksi kunnalle. Terveydenhuollossa on panostettava julkisten palvelujen laadun kehittämiseen, johtamiseen ja hoitoketjujen toimivuuteen. Suominen: Ihanne on, että ihmisellä on oikeus päästä jonottamatta itse valitsemalleen lääkäril-

Yrjö Hakanen

Esa Suominen

• Suomen kommunistinen puolue puolueen puheenjohtaja • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9

• SDP poliittisen osaston päällikkö • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 9

le. Suomessa tähän pyritään oloihimme ja arvoihimme sopivalla mallilla. Ensi vaalikaudella on mentävä nopeasti eteenpäin siten, että julkisessa terveydenhuollossa mahdollistetaan asiakkaalle vapaus valita hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan myös hoitava lääkäri. Terveyspalvelujen asettaminen markkinavoimien luotsattavaksi ei ole patenttiratkaisu tuottavuuden tai edes taloudellisuuden nousuun. Suomessa on paljon kokemuksia terveyspalvelujen kilpailutuksesta ja joissakin tapauksissa on käynyt jopa päinvastoin.

Sairausvakuutusjärjestelmän tarkoitus on turvata osaltaan palvelujen saatavuus ja lisätä asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Sairausvakuutuskorvauksen keskimääräinen korvausprosentti on noin 25. Onko se riittävä em. tavoitteiden toteuttamiseen? Perustelut? Räsänen: Sairausvakuutuskorvaus on niin matalalla tasolla, että se käytännössä ajaa potilaat varsin eriarvoiseen asemaan varallisuudesta riippuen. Lisäksi on huomattava, että vaikka sairausvakuutuskorvausta merkittävästi nykyisestä lisättäisiin, silti yhteiskunnan tuki yksityisen terveydenhuollon kautta toteutuville palveluille olisi selvästi pienempi julkisiin palveluihin verrattuna. Juurikkala: Sairausvakuutuksen korvauksia pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti. Keskimääräinen prosentti on ehkä suunnilleen kohdallaan, mutta kohdentumista on paikallaan tutkia ainakin vaikuttavuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmista.

Ossi Sandvik • Perussuomalaiset puoluesihteeri • terveyspalvelujen painoarvo seuraavalla vaalikaudella: 8

Mäkinen: Kelan korvaukset ovat valitettavasti jääneet jälkeen terveydenhoidon todellisista kustannuksista. Eniten Kelakorvauksia maksetaan gynekologikäynneistä ja valtaosa niistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Tästä johtuen Suomi on kärkimaita kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa. Hyvin toimivaa ja edullista järjestelmää ei pidä romuttaa. Sandvik: On riittävä. Palvelujen oikeudenmukaiseen hinnoitteluun on luotava nykyistä toimivampi järjestelmä. Sairausvakuutuskorvausjärjestelmän väärinkäyttäminen rahastuksen välineenä on lopetettava. Johansson: Sairausvakuutuskorvaus on vanhentunut ja vaatisi tarkistamista. Nykyisessä järjestelmässä on paljon epäkohtia, joita pitäisi muuttaa. Sairausvakuutuskorvauksia maksetaan potilaille, jotka menevät lääkäristä toiseen saman vaivan takia. Tämä maksaa yhteiskunnalle paljon. Vielä kalliimmaksi tulevat yksityispuolella tehdyt tutkimukset sekä kalliit hoidot, jotka myös korvataan sairasvakuutuksesta. Pitäisi määritellä tarkemmin, mitä korvataan julkisesta sairasvakuutuksesta. Realistinen taso voisi olla 30–40 %. Rehula: Suuri kysymys on, miten koko terveydenhuollon rahoitus tulisi järjestää. Siinä yhteydessä tulee tarkastella myös sairausvakuutusjärjestelmän ja Kelan osuutta osana kokonaisuutta sen sijaan, että juututaan yksittäisiin prosentteihin. Hakanen: Nykyisenkaltainen sairausvakuutusjärjestelmä syntyi

Hallitusohjelma 2007–2010, kuinka kävi? Apteekkariliiton toiminnanjohtaja Ilkka Oksala oli ennen nykyistä tehtäväänsä valtiosihteerinä valmistelemassa nykyistä hallitusohjelmaa ja sen toimeenpanoa. Nyt hän tarkkailee hallituksen työtä edunvalvonnan näkökulmasta. – Hallitus on onnistunut mielestäni erittäin hyvin, kun ottaa huomioon, millainen muutos tapahtui kesken vaalikautta. Vuonna 2007 huhtikuussa kukaan ei osannut aavistaa laman ja romahduksen rajuutta, Ilkka Oksala muistelee. Vuoden 2008 romahdus vei paljon mahdollisuuksia mukanaan. Bruttokansantuote putosi enemmän kuin koskaan rauhan aikana. Tämä toi lisää haasteita hallitusohjelman toteuttamiselle. – Uuden terveydenhuoltolain antaminen eduskunnalle on hyvä edistysaskel, joka madaltaa raja-aitoja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Palvelusetelilaki on erinomainen uudistus, jonka osalta hallituksella oli selvä tahtotila. Toivottavaa on, että kunnat ottavat palvelusetelit käyttöön myös terveyspalveluissa. Palvelusetelit luovat kunnille mahdollisuuksia ja ihmisille valinnanvapautta. Samalla asiakkaiden itsemääräämisoikeus kasvaa.

Palveluseteli vahvistaa Ilkka Oksalan mukaan asiakkaan asemaa suhteessa palveluntuottajaan. – Myös elinkeinopoliittisesti laki on erinomainen pienten ja keskisuurten yritysten kannalta, jotka eivät suuriin ulkoistuksiin pääse kiinni. Kunnilta palvelusetelin käyttöönotto vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä, sillä voi kestää vuosia, kunnes syntyy riittävästi yksityistä tarjontaa. Markkinatalous on hieno järjestelmä: jos on kysyntää, tulee myös tarjontaa. Hammaslääkärikäyntien Kelakorvausten tason nostaminen, piilevän arvolisäveron poistaminen ja julkisten tilojen tehokkaampi käyttö ovat toimenpiteitä, joita hallitusohjelman mukaan on työstetty ja osin toteutettu. – Mitä konkreettisemmin asiat linjataan, sen todennäköisemmin ne toteutetaan. Joskin piilevän arvonlisävero-ongelman poistaminen ei ole valtiovarainministeriön mukaan mahdollista toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatussa muodossa. Itse en ole asiantuntija tässä asiassa. Ilkka Oksala jäi kaipaamaan erityisesti vaikuttavuustutkimuksia, jotta päätöksenteko voisi olla rationaalista.

toisenlaisissa oloissa, joissa julkinen terveydenhuolto ei kyennyt heti vastaamaan kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin. Sittemmin sairausvakuutusjärjestelmästä on muodostunut keino ylläpitää yksityistä sektoria laajempana kuin se muuten olisi. Suunnaksi pitäisi ottaa se, että verovaroista tapahtuva yksityisen terveysbisneksen tukeminen lopetetaan asteittain. Puhakka: Terveydenhuollossa tulee panostaa ennen kaikkea julkisen terveydenhuollon laatuun ja saatavuuteen. Korvausprosentti ei vastaa kohonneita kustannuksia. Suominen: Nykytilanteessa julkinen terveydenhuolto ei kaikin osin pysty vastaamaan täysimääräisesti kansalaisten tarpeisiin.

LPY 2/10

– Euro voidaan laittaa ennaltaehkäisyyn, rokoteohjelmaan, palvelujärjestelmään tai lääkkeisiin. Eri keinojen vaikuttavuudesta tarvitaan yhtenäistä selvitystä. Nyt eri keinojen vaikuttavuuksia tutkitaan eri tahoilla erikseen. Kun kansanterveyteen halutaan vaikuttaa, pitää se tehdä yhteistyössä. Seuraavan hallituskauden suurin haaste on Ilkka Oksalan mukaan julkinen talous. – Lainanotto on ollut tarpeen, mutta seuraavalla kaudella pitää pystyä maksamaan korot ja lyhennykset samalla, kun väestön ikääntyminen kasvattaa terveysmenoja. Palvelutuotantoa on kehitettävä kustannustehokkaaksi. Edelleen tarvitaan erikokoisia sekä eri tavoin toimivia ja omistettua palvelutuotantoa. Erilaisia toimintamalleja on syytä benchmarkata ja selvittää, kuka tuottaa tehokkaimmin ja miten hyviä käytäntöjä voidaan levittää.

Tämän vuoksi korvauksilla on paikkansa. SDP:n tavoitteena on kehittää julkista palvelujärjestelmää voimakkaasti, jolloin tarve yksityisille palveluille vähenee. Kun palvelujen saatavuutta ja valinnanmahdollisuuksia lisätään julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutuskorvausten kaltaisen paikkaavan järjestelmän tarve asteittain vähenee. Korvauksissa on sama oikeudenmukaisuusongelma kuin palveluseteleissä, sillä ne asettavat runsaiden palveluiden äärellä asuvat ja varakkaat ihmiset parempaan asemaan kuin muut. Samalla nämä rahat ovat pois kaikille yhteisistä julkisista terveyspalveluista.

Opittavaa muilta Suomessa elää käsitys, että yksityinen terveydenhoito poimii vain rusinoita terveydenhoidon pullasta. Läpi puoluekentän ja asiantuntijakaartin on vahva usko, että kilpailu ei sovi terveydenhoitoon, joten julkinen tuotantomonopoli on ainoa vaihtoehto. Yksityinen terveydenhoito ei ole merkittävä palvelutuottaja, vaan se on julkista sektoria ’täydentävä’. Totta vai tarua?

Suomen Lääkäriliitto / Jukka Mykkänen

Terveydenhoito on lakisääteisesti kuntien vastuulla. Julkinen palvelu on potilaalle verovaroin kustannettu, kun taas yksityisen palveluntuottajan tulee elää potilaiden maksamista käyntipalkkioista. Potilaalle ero voi olla jopa tuhansia euroja. Yksityinen sektori ei siis voi kilpailla hinnalla. Lainsäädäntö pakottaa yksityisen sektorin hakemaan omat niche-alueensa, joilla toiminta on mahdollista. Jos yksityinen näiden reunaehtojen vallitessa kuitenkin tuottaa terveyttä ja hyvinvointia, voinee yhteiskunta olla tyytyväinen sen tuotantopanokseen.

Voiko terveydenhoidossa olla kilpailua? Tukea väitteelle kilpailun toimimattomuudesta haetaan Yhdysvalloista. Miksi mennä isoa vettä kauemmaksi, kun voisi hakea vertailua kilpailusta meidän kaltaisessa terveyspalvelujärjestelmässä lähempää?

Yksityinen ” sektori tuottaa

Ruotsissa terveydenhoidon järjestelmäuudistusten myötä kaikki lääkärit palvelevat julkista sektoria. Raha seuraa potilasta. Potilas saa valita palvelutuottajien välillä, joille korvataan palvelusta samoin perustein olipa toimija julkinen tai yksityinen. Niinpä perusterveydenhuoltoon voi syntyä uusi palvelutuottaja alueelle, jonne maakäräjäalue ei saa palvelutuotantoa toimivaksi. Jos yksittäinen lääkäri siirtyy ’julkiselta’ ’yksityiselle’, palkka pysyy samana niin kauan kuin potilasvirta pysyy samana. Lääkäri muuttuu virkamiehestä ammatinharjoittajaksi.

terveyttä ja hyvinvointia. ”

ottamaan kaikki potilaat vastaan ja hoitaa heidän komplikaationsa samaan hintaan aina kahteen vuoteen toimenpiteestä. Lääkärit on valjastettu toimimaan kansalaisten terveyden edistämiseksi eikä lainsäädäntö erityisesti tue yhtä tuottajaa. Ruotsissa siis uskotaan kilpailun olevan mahdollista terveydenhoidossa. Potilaan hoito ei ole palkanmaksajasta riippuen joko hyväksyttyä tai paheksuttavaa.

On mielipidekysymys, missä määrin yksityinen terveydenhoito Suomessa nykyään on ’täydentävää’ terveydenhoitoa. Kaksi vuotta sitten julkisessa terveydenhoidossa oli noin 7,8 miljoonaa erikoislääkärikäyntiä ja yksityisessä terveydenhoidossa noin 5 miljoonaa. Yleislääkärikäyntejäkin oli yksityisellä puolella 2,8 miljoonaa. Käytännössä silmätautien ja naistentautien avosairaanhoidosta suuri osa hoidetaan yksityisvastaanotoilla. Jo pelkästään tämän palvelutuotannon siirtäminen kuntien vastuulle räjäyttäisi terveysbudjetit. Kilpailu on pitänyt vastaanottopalkkiot säällisinä eikä julkinen palvelutuottaja ainakaan vielä ole lähtenyt yksityistä haastamaan. Suomen terveydenhuollon edullisuuden takana varmasti onkin osittain se, että potilaita ohjataan yksityissektorille, kun julkinen ei vedä, ja osittain terveydenhuollon ammattilaisten vertailumaita 15–20 prosenttia matalampi palkkataso. Pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että kilpailu voi parantaa potilaan hoidon saantia, työntekijöiden oman työn hallintaa ja työhyvinvointia kustannustehokkaasti. Meillä voisi olla sieltä opittavaa.

Myös erikoissairaanhoidossa potilas voi Ruotsissa men-

Heikki Pälve

nä yksityiselle. Kustannus on potilaalle sama, kuten myös julkinen kompensaatio tuottajalle. Tuottajan tulee sitoutua

Toiminnanjohtaja Suomen Lääkäriliitto

Terveysala kasvaa edelleen LPY:n ja Terveyspalvelualan Liiton teettämä yksityisen terveydenhoidon barometri 2010 osoittaa, että yksityiset lääkäripalveluyritykset uskovat markkinatilanteen pysyvän hyvänä lähimmän vuoden aikana. Suurin osa uskoo yrityksensä kasvumahdollisuuksiin.

rityksistä yli puolet kertoo uskovansa kasvumahdollisuuksiinsa, osa sanoo olevansa voimakkaastikin kasvuhakuisia. Usko markkinatilanteen pysymiseen samana tai hieman nykyistä parempana johtaa siihen, että myös liikevaihtojen odotetaan kasvavan. Lähitulevaisuudessa kannattavuuden uskotaan kuitenkin heikentyvän nykyisestään. Barometri toteutettiin myös viime vuonna LPY:n jäsenyrityksille, jolloin 38,5 prosenttia vastaajista uskoi suhdanne-

tilanteen parantuvan hieman. Vastaava luku oli tänä vuonna 60,5 prosenttia LPY:n jäsenyritysten keskuudessa, mikä selvästi osoittaa uskon suhdanteiden kehitykseen kääntyneen positiivisempaan suuntaan edellisvuodesta. Yksityisen terveydenhoidon barometrillä tutkittiin toimialan nykytilannetta ja tulevaisuutta sekä suhdanteiden kehittymistä. Tutkimukseen vastasivat LPY:n ja TPL:n jäsenyritykset. Vastausprosentiksi muodostui 38,5 prosenttia.

Lääkäripalveluyritykset kasvavat seuraavan viiden vuoden ajan. henkilöstön määrä

10,6

61,2

28,2

liikevaihto

7,1

27,1

pienempi

yhtä suuri

LPY 2/10

65,9 suurempi

Lainsäädäntöön halutaan vaikuttaa Tärkein edunvalvonnan painopisteistä on yksityisten lääkäripalveluyritysten mielestä terveysalan lainsäädäntöön vaikuttaminen. Sitä pitää tärkeimpänä liki 14 prosenttia. Lähes 12 prosenttia pitää palkkakustannuksiin vaikuttamista tärkeimpänä. Lähes yhtä tärkeänä pidetään julkishallinnon byrokratian vähentämistä. Myös terveydenhuoltolain valmistelemiseen halutaan vaikuttaa. LPY:n jäsenyritykset nostivat sen tärkeimpiin edunvalvonnan painopistealueisiin ja kaikista vastanneista noin 11 prosenttia piti sitä tärkeimpänä. Yritystoiminnan lainsäädäntöön sekä Kela-korvausten tasoon ja laajuuteen halutaan vaikuttaa. Nämä kohdat nousivatkin toiseksi tärkeimmiksi edunvalvonnan painopisteiksi. Kolmanneksi tärkeimmäksi tekijäksi yritykset vastasivat useimmin työlainsäädäntöön sekä julkiseen sektoriin vaikuttamisen.

Pyrimme sopeuttamaan yrityksemme toiminnan kysynnän muutoksiin.

Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen.

ACUTE 9,4

Yrityksen kasvukeinot

% 11,8

Toiminnanohjausta •

lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaan jjaa kuntoutukseen

Pyrimme säilyttämään asemamme.

58,8 Pyrimme kasvamaan mahdolisuuksien mukaan.

odotetaan ”Suhdanteiden paranevan.”

17,6 28,2 investointien arvo

% pienempi

54,1

yhtä suuri suurempi

www.acute.fi

Sensori Investointeja Suomen terveyspalveluihin Suomi ja sen terveyspalvelut hyötyvät kansainvälisistä pääomista. Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen muistuttaa, että sijoituksilla luodaan kilpailukykyä. Sijoitusten myötä muokataan yrityksiä ja niiden rakenteita tehokkaiksi. Tehokas terveydenhuolto tuottaa terveyttä ja se kasvattaa edelleen suomalaista kilpailukykyä. Myös julkinen sektori hyötyy siitä. – Mitä terveempää väestö on, sen vähemmän siitä syntyy kuluja ja sitä kautta yhteiskunta hyötyy. Sitä paitsi monissa pienissä kunnissa on täysin mahdotonta julkisin varoin ylläpitää myönteistä kehitystä alalla, joka on kompleksinen ja edellyttää korkeaa teknologiaa, sanoo Juha Tuominen. Terveystalon johtava ylilääkäri kummeksuu kriittistä keskustelua ulkomaisista sijoituksista, joita tehdään terveysalalle. Samanaikaisesti työ- ja elinkeinoministeriö kuuluttaa suureen ääneen Suomeen tehtävien ulkomaisten sijoitusten perään. – Suomi on osa Euroopan unionia eikä silloin voida rajata itseämme ulos joillakin toimialoilla. Kansainvälisillä pääomilla investoidut infrat ja rakenteet jäävät joka tapauksessa Suomeen. Pääomien ja kehityksen tuomaa arvoa ei viedä maasta pois. Se näkökanta jää usein huomioimatta. – Yritysten tavoitteena on vastata asiakkaiden ja markkinoiden tarpeisiin. Vaikka pääomasijoittajan näköpiirissä olisikin voitto yritystä myytäessä, ei

LPY 2/10

sille ole ostajia, jos yritys ei ole iskussa. Hyöty tulee Suomelle ja asiakkaille laadukkaina sekä tehokkaina hoitoina hyvällä hyötysuhteella, Juha Tuominen kertoo.

Mallia maailmalta Maailman parhaana maana Suomi on onnistunut monella mittarilla. Terveyden suhteen sijoitus on vasta 17. Esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa jopa puolet potilaista hoidetaan yksityisellä sektorilla. – Suomi on ainoa maa, jossa on terveydenhuollossa jonoja. Suomi on OECD-maiden tilastoissa alle keskiarvon. Kaikki Länsi-Euroopan maat ovat meitä edellä. Meillä on alempi keskimääräinen elinikä, suurempi sydäninfarktikuolleisuus ja huonompi astman hoitotasapaino. Olemme edellä vain aivoinfarktien liotushoidossa, lasten rokoteohjelma -myöntyvyydessä sekä seulontaohjelmissa. Muutos terveyspalvelumarkkinoilla on tulevaisuutta myös Suomessa. Lähitulevaisuutta. Muutoksessa ei ole kyse poliittisesta tahdosta, vaan se tulee ulkopäin EU:n yhteisten pelisääntöjen määrittelemänä. – Hyvinvointialan palvelusektorin avaaminen tuntuu vaikealta palalta, vaikka muuten Suomessa ollaan EU:ssa mallioppilaita. Pääomasijoittajat näkevät muutoksen ja he ovat liikkeellä.

Kohti palveluvientiä Jotta Suomi pärjää kansainvälisesti, tarvitaan riittävän suuria

ja toimivia yrityksiä. Nämä yritykset luovat työtä ja vaurautta. Suomessa ei ole riittäviä pääomia turvaamaan kaikkien kasvuyritysten tarpeita, joten kansainväliset pääomat ovat ehdottoman tärkeitä. – Jos yritykset eivät kehity, ei myöskään synny kilpailukykyä eikä vientiä. Kuten muillakin aloilla vienti

voi tapahtua kahdella tavalla: voidaan perustaa klinikoita ulkomaille tai voidaan viedä konsultointia sekä prosessien ja toimintatapojen osaamista. Jos emme ole palvelutuotannossa kilpailukykyisiä, ei ole mahdollista viedä mitään. Myös terveyspalvelualoilla voi syntyä uusia vientituotteita, uskoo Juha Tuominen.

Nuorille mielenterveyskuntoutujille...

suunnatun avopalvelu Tsempin kysyntä kasvaa hyvien tulosten siivittämänä. Hoidollisen otteen ja kuntoutuksen yhdistäminen on toiminut. Parikymmentä kuntoutujaa on saanut apua pian kaksi vuotta Oulun seudulla toimineesta Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön Tsemppi-palvelusta.

Hallittua kasvua Tuottavuus ratkaisee Hyvällä yhteistyöllä niin kotimaiset kuin ulkomaiset pääomasijoitukset auttavat myös kuntia, arvioi Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl. – Ilman kehittämishaluisia omistajia ja pääomia eivät palvelu ja palveluverkosto olisi lähelläkään nykymallia. Investoiminen ja kehittäminen koituvat suomalaisten hyödyksi. Sosiaali- ja terveyssektorin liiketoiminta on herkkä aihe, mutta nyt tarvitaan ajattelutavan muutosta. Pitää katsoa kokonaisuutta ja siihen kuuluvat kaikki sektorit. Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on ongelmistaan huolimatta Matti Bergendahlin mukaan yksi parhaiten toimivista. – Joten ei tässä mikään täydellinen revoluutio ole tarpeen, vaan enemmänkin evoluutio, jossa otetaan oppia asioista, jotka toimivat, kuten työterveydenhuollosta. Edelleenkin Suomen mallin pitää olla pitkälle verovaroin rahoitettua, mutta hyviä käytäntöjä voidaan ottaa käyttöön riippumatta siitä, voiko ja saako suomalaisia yrityksiä omistaa suomalainen vai ulkomainen pääomasijoittaja. Kysymyksenä pitäisi useammin esittää, mitä vastinetta verovaroin rahoitetulla palvelulla saa riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Bergendahlin mukaan kuntien pitäisi nyt terävöittää omaa osaamistaan järjestäjänä ja uskaltaa tehdä ennakkoluulottomia ratkaisuja, esimerkiksi kumppanuuksin ja ulkoistuksin. Suomessa on väestöön suhteutettuna liian paljon sairaanhoitopiirejä, kun tilaajaosaaminen on avainasemassa. – Liian pienet yksiköt lisäävät kustannuksia, riittävä volyymi tarvitaan, jotta hoidon laatu voidaan taata. Nyt kaivattaisiin selkeästi tilaaja-tuottajamallia ja vain riittävän suurilla ostajilla voi olla riittävän hyvää osaamista, sanoo Mehiläisen toimitusjohtaja Matti Bergendahl.

ihmistä ajatellen Michael ja Tiina Wangel perustivat Vääksyn Lääkärikeskuksen heinäkuussa 2007. Aikaisemmin julkisen terveydenhuollon puolella työskennellyt pariskunta halusi ryhtyä tekemään työtä, jota voi kehittää omista lähtökohdista. Tilaisuuteen tartuttiin, kun kohdalle osui mahdollisuus perustaa hyvinvointipalveluja tarjoava konsepti vääksyläisen hotellin yhteyteen. – Aluksi oli tarkoitus pitää pienimuotoista vastaanottotoimintaa. Yksityisten terveyspalveluiden kysyntä alueella ylitti kuitenkin odotukset ja toiminta alkoi laajentua. Kasvu on jatkunut maltillisesti koko ajan, Michael Wangel kertoo. Heinäkuussa 2010 yritys muutti uusiin, väljempiin tiloihin. Isommat tilat tulivat tarpeeseen, sillä Vääksyn Lääkärikeskus työllistää nyt vajaat 20 lääkäriä, joista noin kolmasosa on yleislääkäreitä ja loput erikoislääkäreitä.

– Tarjoamme yleis- ja erikoislääkäreiden sekä sairaanhoitajien palveluita. Lisäksi meillä on kattava valikoima tukipalveluita. Omassa laboratoriossamme voidaan tehdä useita laboratoriotutkimuksia.

Palvelua alusta loppuun Vääksyn Lääkärikeskuksen perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhuollon palvelut tulevat lähelle ihmistä. Kirjaimellisesti. Michael Wangelin mukaan palvelut ovat helposti jalkautettavissa. Onpa ultraäänitutkimusta tehty rekan perällä ja sähköttömässä metsämökissäkin. – Meillä on toiminnassamme vakaa ydinajatus. Pyrimme aina hoitamaan meille tulevat ihmiset alusta loppuun. Teemme voitavamme niin pitkälle kuin pystymme, ja huolehdimme myös jatkosta. Tähän ajattelutapaan olisi muuallakin järkevää panostaa, eikä vain siirtää ihmisiä luukulta toiselle.

Michael ja Tiina Wangel vastaavat terveyspalveluiden kysyntään kasvamalla.

Vääksyn Lääkärikeskus sijaitsee Asikkalan Vääksyssä. Yritys tarjoaa myös fysioterapiaa sekä koulutuspalveluita, esimerkiksi ensiapukursseja ja terveydenhuoltoalan yrittäjyyskoulutusta. www.vaaksynlaakarikeskus.fi

Sensori Uudet tilat

avaavat tietä kasvulle Toimitusjohtaja Heikki Kuuri-Riutta iloitsee uusista tiloista.

Aiemmin kahdessa kiinteistössä toiminut Porin Lääkäritalo sai kaikki palvelunsa saman katon alle. Vanhan toimitalon vierelle rakennettiin kokonaan uusi rakennus, ja rakennukset yhdistettiin yhtenäisiksi toimitiloiksi. Hankkeeseen investoitiin 15 miljoonaa euroa. – Laajennus antaa meille mahdollisuuden kehittää omaa toimintaamme. Vanhoissa tiloissa ei ollut laajennusmahdollisuutta eikä täten mahdollisuutta hankkia lisää toimijoita. Jokainen toimintomme saa nyt lisätilaa ja kasvumahdollisuuksia, toimitusjohtaja Heikki Kuuri-Riutta perustelee. Laajennusosa valmistui lokakuussa. Laajennusosaan siirtyvät sairaala, työterveyshuolto, fysioterapia sekä kuvantamispalvelut. – Aiemmin magneettikuvaukset tehtiin liikkuvan tutkimusyksikön avulla. Laajennuksen myötä pystyimme investoimaan lääkärikeskuksen omaan magneettikuvausyksikköön, Heikki Kuuri-Riutta sanoo. Porin Lääkäritalon tilauudistus toi kokonaisuudessaan 3300 neliötä uutta tilaa.

LPY 2/10

Porin Lääkäritalo Porin Lääkäritalo on Satakunnan suurin yksityinen lääkärikeskus, joka tuottaa terveydenhoidon palveluja monipuolisesti yksityisille henkilöille, kunnille, yrityksille ja yhteisöille. Sen perusyksiköitä ovat lääkärikeskus, sairaala, laboratorio, röntgenkeskus, työterveys, toimenpideyksikkö sekä allergiaja fysioterapiakeskus. Porin Lääkäritalolla on omaa henkilökuntaa noin 100 henkilöä ja vastaanottavia lääkäreitä ja muita ammatinharjoittajia lähes 150.

Helposti saavutettavaa terveyspalvelua ikääntyville Yksityisen sektorin vahvuutena on, että se pystyy vastaamaan ajan haasteisiin. Koskiklinikan Koskiklubi on oiva esimerkki siitä, miten palveluita kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Työelämässä ihmiset ovat tottuneet työterveydenhuollon kautta saatuihin nopeisiin ja laadukkaisiin terveyspalveluihin. – Työelämän jälkeinen muutos palvelujen saatavuudessa voi olla uhkaavaa ja pelottavaa. – Palvelu on tarkoitettu yli 55-vuotiaille työelämässä ja eläkkeellä oleville. Klubissa aloitamme opastamalla jäseniä siinä, kuinka he voivat käyttää yksityisiä palveluja. Pyrimme tekemään palveluista helposti saavutettavia. Selvennämme, mitä palvelut maksavat ja miten vakuutuksia tai muita mahdollisia rahoituskanavia voidaan hyödyntää. Klubilaiset saavat nimetyn hoitajan ja lääkärin. Kokonaisuuteen kuuluu myös yhteisöllisyyttä, terveyteen liittyviä tilaisuuksia ja koulutusta, kuvailee Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila. Kokemukset puolentoista vuoden pilottiprojektista ovat hyvät ja asiakaspalaute myönteistä. – Palveluseteli klubin lääkäripalveluiden käyttöä varten olisi monelle eläkkeelle siirtyvälle kallista läksiäislahjaa mieluisampi. Usealle on ollut yllätys, että kaikki yksityiset ratkaisut eivät ole kalliita. Moni on tottunut maksamaan enemmän autokorjaamoon tai kampaajalle, Kari Varkila toistaa palautetta. – Koskiklubi ei ole elitistinen palvelu vaan kädenojennus ihmisille, jotka haluavat huolehtia terveydestään hyvin myös eläkepäivinään, korostaa Kari Varkila.

Tiesitkö, että... LPYn päätavoitteet eduskuntavaaleissa ovat 1 Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien parantaminen. 2 Palvelutuottajien tasapuoliset toimintaedellytykset.

Hammashuolto ketjuuntuu –

tavoitteena tyytyväinen asiakas Yksityishammaslääkärit hoitavat noin puolet Suomen aikuisväestön hammashuollosta. Tuhannet hammaslääkärit toimivat vielä yksityisinä ammatinharjoittajina, mutta alalla on käynnissä murros ja asemat ketjuuntuvat. Hammashoito menee asiakkaiden luo kauppakeskuksiin ja keskeisille liikepaikoille. – Pyrimme kehittämään toimintojamme asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Olemme laajentaneet palvelukonseptiamme ajatuksella, että asiakas saa kaiken saman katon alta. Olemme myös uudistaneet odotustilamme uuden konseptimme mukaiseksi tavoitteena parantaa edelleen asiakasviihtyisyyttä. Aukioloajoissamme pyrimme noudattamaan joustavuutta, jotta asiakas saa tilanteen tullen tarvitsemansa avun, sanoo toimitusjohtaja Marina Vahtola Oral Ham-

maslääkärit Oyj:stä. Oral Hammaslääkärit on hammasterveydenhuollon palveluja tuottava yritys, joka on listattu pörssissä. Yhtiön tavoitteena on voimakas kasvu. Asemia monistetaan vauhdikkaasti ympäri maata ja ketju kehittää konseptiaan jatkuvasti. – Pyrimme kehittämään ja tuottamaan alalle uusia palvelumuotoja, mikä lisää asiakastyytyväisyyttä, kertoo Marina Vahtola. Keskusohjattu ketju tuo suuren volyymin myötä hyötyä ja tehokkuutta. Oralin asiakkaalla on mahdollisuus saada sama palvelu niin Tornion kuin pääkaupunkiseudun Oralissa. Ajanvarausjärjestelmät ovat pitkälle kehittyneet ja palveluja voidaan tuottaa monipuolisemmin hyödyntämällä erikoisosaamista ketjun eri toimipisteissä.

Monipuolinen markkinointi suunnitellaan ja tuotetaan keskusyksikössä. – Pyrimme edistämään suun ja hampaiden huoltoa. Haluamme lisätä tietoa hammashuollon merkityksestä myös yrityksille ja tarjota palveluja osana työterveydenhuoltoa. Kehitämme viestintää ja levitämme tietoutta siitä, miten tärkeää suun terveys on. Marina Vahtolan mukaan yksityisten palveluiden käyttö kasvaa tulevaisuudessa edelleen ja markkinat ovat suotuisat ketjumaiselle toiminnalle. – Yhä useampi on valmis satsaamaan suun terveyteen. Perinteisen hammashuollon lisäksi panostetaan suun hygieeniseen huoltoon sekä esteettiseen hammashuoltoon. Hampaiden valkaisu on yhä yleisempää, sanoo Marina Vahtola.

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

Tulevaisuuden työpaikkasi www.terveystalo.com

Kuinka jakselet? Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi. Tieto on tuottanut terveydenhuoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.