LPY-lehti 2/2011 by Kumppania Oy

LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2011

Kuka hyötyy Kela-korvauksista? Ministeri Risikko kannustaa yhteistyöhön Yksityis-HUS – erikoista elinkeinopolitiikkaa Palveluseteleistä hyviä kokemuksia

Turvataan terveyspalvelut

Hallitusohjelma

asiantuntijoiden puntarissa

Kuinka jakselet? Autamme hoitamaan sinunkin terveyttäsi. Tieto on tuottanut terveydenhuoltoa tukevia it-ratkaisuja jo 40 vuotta. Helpotamme muutenkin myös jokapäiväistä elämää koko Suomessa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.

Pääkirjoitus

Ratkaistaan haasteet yhdessä Kansainvälinen talous- ja rahoituskriisi heijastusvaikutuksineen aiheuttaa vähintäänkin riittävästi haasteita alkaneelle hallituskaudelle. Juhannuksen alla kirjoitettu hallitusohjelma hyväksyttiin epävarmoissa olosuhteissa. Kenelläkään ei ollut selkeää näkemystä siitä, mitä kansainvälisessä taloudessa lähivuosina tapahtuu. Asioista oli kuitenkin sovittava ja toimeen tartuttava. Hallitusohjelman tavoitteet hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja julkisen talouden vakauttamiseksi ovat laajasti hyväksyttyjä. Keinoista ja toimenpiteistä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vallitsee hyvinkin erilaisia näkemyksiä. Parlamentaariseen demokratiaan kuuluu, että hallitus esittää omat keinonsa ja toteuttaa ohjelmansa mukaiset toimenpiteet.

Hallitusohjelma sisältää kaksi suurta lainsäädäntökokonaisuutta, joilla on merkittävä vaikutus suomalaiseen terveyspalvelujärjestelmään. Toinen niistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa käsittelevä lainsäädäntö ja toinen kunta- ja palvelurakenteita ohjaava lainsäädäntö. Näiden isojen kokonaisuuksien valmistelussa riittää töitä. Lääkäripalveluyritykset ry, LPY, on aina tuonut avoimesti esille omat näkemyksensä suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämisestä. Missiomme on toimivien terveyspalvelumarkkinoiden luominen Suomeen. Me uskomme, että siten voidaan turvata laadukkaiden terveyspalvelujen riittävä ja oikeudenmukainen saatavuus sekä paras vaikuttavuus.

mukaisuus. Niin sanottu monituottajamalli, jossa tuottajat kilpailevat asiakkaiden luottamuksesta, taas varmistaa palvelutuotannon tehokkuuden ja resurssien oikean kohdentumisen sekä kannustaa toimijoita laadun kehittämiseen.

Valmisteltaessa päätöksiä, joilla on vaikutusta kaikkien suomalaisten elämään pitkälle tulevaisuuteen, on tärkeää kuulla ja hyödyntää alan kaikkien toimijoiden asiantuntemusta ja kokemusta. Kyseisten päätösten vaikutusarviot on myös syytä tehdä huolellisesti. Tässä lehdessä käsitellään laajasti suomalaisen terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen haasteita ja tavoitteita sekä keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskusteluun osallistuvat

Kaikkien toimijoiden ” asiantuntemus ja kokemus

kannattaa hyödyntää. ”

muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sekä LPY:n hallituksen jäsen, Pohjoismaiden suurimman yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelukonserni Ambea Ab:n toimitusjohtaja Matti Bergendahl. Yhteistyön merkitys ja avoimuus sekä rohkeus tehdä päätöksiä ja tarttua työhön korostuvat kaikkien puheenvuoroissa.

Myös LPY pitää näitä asioita tärkeinä. Haluamme olla mukana tässä keskustelussa sekä terveyspalvelualaa koskevien päätösten valmistelussa. Olemme valmiita rakentavaan yhteistyöhön.

Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa lakisääteisten terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu sataprosenttisesti julkiselle sektorille, Suomessa lähinnä kunnille. Veroihin ja lakisääteisiin vakuutuksiin pääosin perustuvalla terveydenhuollon rahoitusjärjestelmällä turvataan oikeuden-

Toivotan Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa. Ismo Partanen Toiminnanjohtaja

www.pulssi.fi

Kaikki palvelut saman katon alta. Pulssista. • Lääkäripalvelut • Laboratoriopalvelut • Kuvantamispalvelut

• Sairaalapalvelut • Työterveyspalvelut

Tutustu palveluihimme osoitteessa www.pulssi.fi Vaihde p. (02) 26 161

Lääkäriasema Pulssi • Humalistonkatu 9–11 • Turku P-halliin ajo Rauhankadulta

Sisältö 2/11 Tässä numerossa:

12 Kataisen hallitusohjelma puntarissa.

LPY

Jyväskylän kokemuksia palveluseteleistä

Ensihoidon kustannukset nousevat

eResepti yleistyy vauhdilla.

Tietojärjestelmiä kannattaa hyödyntää

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma: Kunnat odottavat kunnon uudistuksia

Näköalapaikalla: Matti Bergendahl

Ministeri Risikko tulkitsee hallitusohjelmaa

Miksi HUS haluaa markkinoille?

Uusi näkemys elinkeinopolitiikkaan

Kuka hyötyy Kela-korvauksista?

Yhteistyö vapauttaa julkisen sektorin resursseja

Hyvinvointikeskus Kamppiin

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Leena Roskala 040 508 1100, tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Virpi Hautamäki, Pia Hirvonen, Susanna Kallama, Nina Toivola | Kannen kuva: ScandinavianStockPhoto | Muut kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, iStockPhoto | ISSN 1799-9782

Sensori Palveluseteli yleistyy - hitaasti Vasta sata kuntaa hyödyntää sosiaali- ja terveyspalveluseteleitä ja vain sata kuntaa suunnittelee sitä, vaikka hyviä kokemuksia on runsaasti. Jyväskylän kaupungissa palveluseteli on ollut arkea jo vuosia. Sitran toteuttaman palveluseteliselvityksen tuloksista ilmenee, että palvelusetelin käyttö on tulossa hiljalleen tutuksi. Perinteisesti kunnat käyttävät palveluseteleitä omaishoidossa, kotipalvelussa ja tukipalveluissa. Nyt myös palveluasuminen ja terveyspalvelut ovat tulossa palvelusetelin käyttökohteiksi. Palveluseteleiden hyödyntäminen on kuitenkin edelleen vaihtelevaa ja vieläkin on suuri joukko kuntia, joilla palveluseteleitä ei ole käytössä lainkaan, vaikka laki palvelusetelistä on ollut voimassa jo yli kaksi vuotta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusetelit ovat käytössä hieman yli sadalla kunnalla. Satakaksikymmentä kuntaa joko suunnittelee niiden käyttöönottoa tai käytön laajentamista. Terveyspalveluissa palveluseteleiden hyödyntäminen on vähäisempää ja edennyt vielä hitaammin. Suomen 336 kunnasta vain noin kolmekymmentä käyttää palveluseteliä perusterveyden-

huollossa. Erikoissairaanhoidossa palveluseteleitä käyttää alle kymmenen sekä hammashoidossa ja kuntoutuksessa alle viisi kuntaa.

Kunnilla hyviä kokemuksia Kunnat, jotka hyödyntävät palvelusetelijärjestelmää, ovat saaneet positiivista palautetta sekä käyttäjiltä että palveluja tuottavilta yrityksiltä. Jyväskylän kaupungilla sosiaalipalvelujen palveluseteli on ollut käytössä vuodesta 2004 – siis huomattavasti ennen nykyisen lain voimaantuloa. – Aluksi lähdimme kokeilemaan palveluseteleitä pienimuotoisesti sosiaalipalveluissa, mutta positiivisten kokemusten myötä niiden käyttö on laajentunut. Mielestäni palvelusetelin tärkein hyöty on sen asiakkaalle tarjoama valinnanvapaus. Asiakas löytää palveluntuottajat sähköisestä rekisteristä, voi tutustua niihin rauhassa ja valita itselleen sopivan palvelun, kertoo Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Hedelmällistä yhteistyötä Smartum Oy on tehnyt yhteistyötä Jyväskylän kaupungin kanssa vuodesta 2008. Samalla kun kaupunki on lisännyt palvelusetelin käyttöä, on huolehdittu siitä, että palvelusetelin hallinnointimalli pysyy linjakkaana ja kustannustehokkaana. Erityisesti palvelusetelin käytettävyys eri ikäryhmissä on ollut tärkeä asia. Jyväskylän kaupungin palveluseteliasiakkaiden

LPY 2/11

ikähaitari on 1–101-vuotta. – Kuntien luottamushenkilöillä ja virkamiehillä on yhteinen näkemys kasvavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeesta. Miten haasteisiin vastataan nyt ja tulevaisuudessa, on ydinkysymys, johon on etsittävä uskottavia ja kestäviä ratkaisuja. Kunnilla ja seuduilla, joissa on paneuduttu turvaamaan palvelut kuntalaisten

hyväksi, on löydetty hedelmällistä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Usein palveluseteli on haluttu malli palvelujen saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Palvelusetelijärjestelmällä on myös mahdollista kehittää sosiaali- ja terveysalojen palvelumarkkinoita, sanoo Smartum Oy:n palveluseteliasiantuntija Mareena Löfgren.

Tiesitkö, että... STM:n Muutosjohtamisen tuki -hankkeessa selvisi, että sosiaali- ja terveydenhuollon onnistunut toiminnallinen uudistaminen edellyttää avoimuutta, vuorovaikutusta ja viestintää. aiheuttavat yli 50 prosenttia kuntien menoista, joten toiminnan kustannustehokkuus on kunnille tärkeää. – Palvelusetelin myötä tulee ikään kuin itsestään paljon myönteisiä ilmiöitä: asiakkaiden jonotusajat lyhenevät, seteli edesauttaa pienyritysten pärjäämistä markkinoilla ja innostaa synnyttämään uutta liiketoimintaa, ehkäisee monopolien syntymistä sekä vähentää kunnan omaa investointitarvetta. Kaiken kaikkiaan kustannustehokkuus paranee sekä yksityisellä että kunnallisella sektorilla, toteaa Pekka Utriainen tyytyväisenä. Jyväskylän kokemuksen mukaan uudet palvelujen järjestämistavat parantavat myös asiakastyytyväisyyttä. – Ja tyytyväinen kuntalainen on kunnan paras markkinointivaltti, tiivistää Pekka Utriainen.

Joustavasti hoitoon Jyväskyläläisellä Jarmo Pylkkäsellä on hyviä kokemuksia palvelusetelin käytöstä terveyspalveluissa. Kun miehen katkennut etuhammas vaati nopeaa hoitoa, hän hakeutui kunnallisen hoidon piiriin ja kuuli palvelusetelistä. – Hyödynsin palveluseteliä yksityisessä hammaslääkärissä. Aika hoitoon järjestyi nopeasti. Hammas juurihoidettiin ja kruunutettiin. Hoidon yhteydessä hammaslääkäri löysi hampaastani ison reiän, joka vaati myös hoitoa. Tämäkin hoito järjestyi joustavasti palvelusetelin avulla. Kaikki hoitui todella kätevästi ja hammaskalusto saatiin kuntoon. Jatkossa käyn säännöllisissä tarkistuksissa ja varmasti hyödynnän palveluseteliä aina, kun se on mahdollista, kertoo Jarmo Pylkkänen.

Palveluseteli pähkinänkuoressa Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan vastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluseteli on kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen hoidon piiriin kuuluvalle asiakkaalle myöntämä sitoumus, jolla hän voi korvata osan palvelusta aiheutuneista kustannuksista. Kunta määrittelee ennalta palvelusetelin arvon ja asiakas päättää, hyödyntääkö hän sitä vai ei. Palvelusetelin käyttäjällä on vapaus valita palvelun tuottaja hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta.

Näe elämä uusin silmin

laser-, kaihi- ja linssileikkauksella! Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli 60 000 tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin.

aika Varaa me altam klinik dilaser.fi .me www

ESPOO • HELSINKI / EIRAN SAIRAALA • HÄMEENLINNA • JYVÄSKYLÄ • KOTKA • KUOPIO • LAHTI • PORI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TURKU • VANTAA

Sensori Uusi terveydenhuoltolaki nostaa ensihoidon kustannuksia Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta. Tavoitteena on parantaa ensihoidon koordinaatiota, palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kehittää ja tehostaa toimintaa. Suomen Sairaankuljetusliitto SSK ry teetti selvityksen siitä, miten lakimuutos vaikuttaa ensihoidon kustannuksiin. – Uuden lain mukaan sairaanhoitopiirit tuottavat palvelun joko itse, tekevät sen yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa tai ostavat yksityisiltä palveluntuottajilta. Valitettavasti näyttää siltä, että kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa saavat sairaanhoitopiireiltä suurimman kannatuksen, kertoo SSK ry:n puheenjohtaja Teuvo Kontio. Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlundin mukaan sairaanhoitopiireille keskitetty ensihoitopalvelujen järjestämisvastuu on sinänsä perusteltu ja kannatettava uudistus, mutta lakiin kirjattu mahdollisuus suosia sairaanhoitopiirin

Kela-korvaus jo taksissa Kelan uusi matkakustannusten suorakorvausjärjestelmä on käytössä jo useiden sairaanhoitopiirien alueella. Suorakorvausjärjestelmä tarkoittaa sitä, että asiakas saa Kela-korttinsa esittämällä matkakorvauksen heti taksissa. – Asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta, eikä hänen tarvitse hakea korvausta Kelalta jälkikäteen. Lisäksi järjestelmä vähentää taksiyrittäjien paperityötä, kertoo Kelan sairaanhoitokorvausryhmän pääsuunnittelija Anne Giss. Tällä hetkellä matkakustannusten suorakorvausjärjestelmä on käytössä Keski-Suomessa,

LPY 2/11

Pohjois-Savossa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vuoden loppuun mennessä mukaan tulee kolme uutta sairaanhoitopiiriä ja vuonna 2013 järjestelmän pitäisi olla käytössä koko maassa. – Sairaanhoitopiireissä on käytössä yksi keskitetty puhelinnumero, josta matkat tilataan. Tilaukset välitetään asiakasta lähinnä olevalle vapaalle taksille. Taksikeskus voi myös yhdistää samasta suunnasta tulevien asiakkaiden matkoja. Asiakkaalla on kuitenkin mahdollisuus pyytää oman kotikuntansa taksia, Anne Giss korostaa.

omaa tuotantoa ja yhteistyötä pelastuslaitosten kanssa johtaa ensihoitokustannusten merkittävään kasvuun. SSK ry:n teettämän selvityksen mukaan on arvioitu, että kunnille tulevat lisäkustannukset olisivat yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset aiheutuvat lain vaatimista valmiusajoista sekä julkisen sektorin oman palvelutuotannon lisäämisestä.

Ensihoidon saatavuus heikkenee – Kustannusten nousun myötä on vaarana, että palveluja karsitaan sieltä, missä suoritteita on niukasti. Alle kymmenen tuhannen asukkaan kunnat sekä isojen kaupunkien reuna-alueet ovat todennäköisesti suurimpia kärsijöitä. Sieltä palvelut näivettyvät, kun massa-alueiden palveluja tehostetaan, Teuvo Kontio toteaa. Selvitysraportti luettavissa kokonaisuudessaan SSK ry:n kotisivuilta: www.sairaankuljetusliitto.fi

Tiesitkö, että... sairaanhoitovakuutuksen korvaustaksoja korotettiin viimeksi vuonna 1989.

eResepti käyttöön vuonna 2013? eResepti on sähköinen lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti sekä tallentaa sen Kansaneläkelaitoksen ylläpitämään tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Sähköinen resepti tekee paperireseptin turhaksi ja mahdollistaa asiakkaalle lääkkeen hankkimisen mistä tahansa apteekista. Järjestelmällä parannetaan lääketurvallisuutta ja se helpottaa lääkkeiden käytön tilastointia ja seurantaa. Sähköinen resepti on käytössä kaikissa apteekeissa 1.4.2012 mennessä. Julkinen terveydenhuolto on sitoutunut ottamaan sen käyttöönsä

huhtikuuhun 2013 mennessä ja yksityinen sektori vuotta myöhemmin. Vuonna 2010 Kelan korvaamia reseptejä kirjoitettiin 39,9 miljoonaa kappaletta. Tämän vuoden syyskuun puolivälissä eReseptejä oli kirjoitettu jo 137 000 kappaletta Turussa ja Kotkassa sekä Itä-Savon ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueilla. Tämän jälkeen kokeilualue laajeni 210 000 asukkaalla, kun eResepti otettiin käyttöön myös PäijätHämeen terveydenhuollossa ja apteekeissa. Marraskuussa mukaan liittyy Kanta-Hämeen alue. eReseptin käyttöönotto laajenee nyt ripeään tahtiin.

Muualla sanottua ”Suomessa toteutuu tällä hetkellä pahimmillaan oikeus hoitojonoon, ei oikeus hoitoon. On kaikkien suomalaisten etu, että terveydenhuoltojärjestelmäämme kehitetään nykyistä asiakaslähtöisempään suuntaan ja siten varmistetaan laadukkaiden ja tehokkaiden palvelujen saatavuus sekä potilaan valinnanvapaus.” toimitusjohtaja Yrjö Närhinen, Suomen Terveystalo

T I E D O S TA M E N E S T Y S

Sensori Tietojärjestelmät ovat terveydenhuollon voimavara Tietojärjestelmätoimittajat kehittävät entistä käyttäjäystävällisempiä sovelluksia, jotka vapauttavat terveydenhoitohenkilökunnan palvelemaan asiakkaita. Asiakas kokee tietojärjestelmäsovellusten tuoman hyödyn etenkin yksityisen terveydenhuollon puolella. Vastaanottoajan varaaminen halutulle lääkärille käy helposti lääkäriaseman nettisivuilla. – Erilaiset itsepalveluratkaisut ja tekstiviestien hyödyntäminen monella tapaa ovat varsinkin yksityisellä puolella jo tätä päivää. Itsekin ilmoittaudun lääkäriasemalla aina itseilmoittautumispisteellä, Tieto Oyj:n johtaja Heikki Veinola kertoo. Hyvä esimerkki tämän päivän tietojärjestelmäsovelluksesta on

omahoitopalvelu eli eräänlainen henkilökohtainen terveyssivusto. Sivuston kautta voi olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan, lukea laboratoriotulokset, kirjata kotimittauksia sekä ylläpitää ravinto- ja liikuntapäiväkirjaa. – Omahoitopalvelu on osoittautunut hyväksi työkaluksi erityisesti diabeteksen seurantaan ja hoitoon. Myös terveyskeskuspäivystyksen jonotuspalvelu on yleistymässä. – Asiakas voi odottaa vastaanottoaikaa kotonaan virtuaalijonossa ja tekstiviestikutsun

saatuaan saapua päivystykseen. Palvelu on suorassa yhteydessä ajanvarausjärjestelmään.

Yhteensopimattomuus iso myytti Aluetietojärjestelmät, sähköisesti organisaatiosta toiseen matkaavat lähetteet sekä sähköiset laboratorio- ja kuvantamistulokset ovat jo hyvin yleisiä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on jo lähes koko alueen kattava potilastietojärjestelmä. Yksityissektorilla on jopa koko valtakunnan laajuisia järjestelmiä.

huolenpitoa 360° Mehiläinen-konserni on tunnetuin ja arvostetuin yksityinen terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tuottaja Suomessa. Valtakunnallinen palveluverkostomme tarjoaa monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut yksityis-, yritys- ja kunta-asiakkaille.

tutustu laajaan palvelutarjontaamme osoitteessa www.mehilainen.fi ja ota yhteyttä p. 010 414 0112

www.mehilainen.fi

– Suomessa on käytössä kourallinen keskeisiä terveyspalveluille suunnattuja tietojärjestelmiä, jotka toimivat hyvin ja turvallisesti. Toki olemassa on pieniä erityislaatuisia sovellusalueita, joita ei välttämättä kannatakaan integroida, Veinola täsmentää. Käyttöönotto on yksi tietojärjestelmähankkeiden tärkeimmistä osa-alueista. Prosessien uudistaminen ja uuden oppiminen voi olla haastavaa, jos käyttöönottokoulutus on jäänyt puutteelliseksi. – Huoli hoitohenkilökunnan

Tiesitkö, että...

Kunnan rooli on tulevaisuudessa entistä enemmän resurssien organisoijana ja managerina, joka huolehtii palvelukokonaisuuksien toimivuudesta.

neuvotteleva virkamies Mikko Martikainen, Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto asiakasdokumentointiin käyttämän ajan lisääntymisestä tulee ottaa tosissaan. Tietojärjestelmien on tarkoitus helpottaa työtä eikä päinvastoin.

Tilastoitu tieto käyttöön

Esimerkiksi työterveyshuolto voi kerätä työnantajalle tärkeää tilastotietoa henkilökunnan hyvinvoinnista ja tyypillisimmistä työperäisistä terveysongelmista jo nykyisin käytössä olevilla sovelluksilla.

Kosketusnäyttö- ja puheentunnistustekniikka tekee tuloaan osaksi tutkimus-, hoitoja dokumentointityötä. Jo nyt on olemassa sovelluksia, jotka muuttavat lääkärin sanelun suoraan kirjoitettuun muotoon. Kosketusnäytölliset käyttöliittymät ovat nekin kohta saatavilla. Myös dokumentoitujen asiakastietojen hyödyntäminen erilaisten raporttien muodossa tulee Veinolan mukaan lisääntymään.

Lukijatutkimus – osallistu ja voita LPY-lehti selvittää syksyn aikana lukijoidensa mielipiteitä lehdestä. Haluamme lukijoiden palautteen avulla kehittää lehteämme edelleen. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan viisi kappaletta LPY:n piknik-reppuja. Reppu sisältää teräksisen termospullon ja retkiastiat kahdelle.

Vastaaminen kestää muutaman minuutin – palautteesi on arvokas. Osallistu kyselyyn osoitteessa www.lpy.fi.

Laboratoriopalveluita tarjoava johtava suomalainen keskuslaboratorio. Laboratoriopalvelumme kattavat kaikki merkittävimmät kliinisen laboratorioalan osa-alueet: Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Kliininen genetiikka Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia UUTUUS! Patologia Vierianalytiikkapalvelut MediPOC-järjestelmällä

VAI LABOR VATTOMAT A – ASIA TORIOPALVE KKAAS L I PARH UT AAKSI WWW.Y ML.FI

Toimipaikat Nihtisillankuja 1 Vaihde (09) 52 561 02630 ESPOO

Raumantie 1 00350 HELSINKI

Albertinkatu 16 90100 OULU

Höyläämötie 14 00380 HELSINKI

Sumeliuksenkatu 18 B (2.krs) 33100 TAMPERE

Kuntaliitto:

Tavoitteena aito uudistus Hallituksen tavoitteena on toteuttaa kuntalain kokonaisuudistus sekä uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva lainsäädäntö. Kuntakentällä uudistuksilta odotetaan paljon.

allitus haluaa edistää palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa. Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo, että järjestämis-, rahoitus- ja koordinointivastuu säilytetään edelleen kunnilla. Kunnat voivat hyödyntää palvelujen tuotannossa erilaisia palveluntuottajia ja tuotantotapoja. – Eri alueilla voidaan käyttää erilaisia ratkaisuja. Markkinoita voidaan hyödyntää silloin, kun ne toimivat järkevästi. Jotta yhteistyötä pystytään hyödyntämään, täytyy kunnalla olla hyvä markkinaymmärrys. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma arvioi, että kunnissa voisi olla nykyistä parempi käsitys palveluiden kustannuksista. – Kuntaliitossa olemmekin esittäneet kunnille toiveita, että asiakkaalle kerrotaan hänen käyttämänsä palvelun tuottamisesta aiheutuneet kustannukset. Tämä lisäisi kustannustietoisuutta ja parantaisi julkisten palveluiden arvostusta. Kunnilla on merkittävä rooli palvelumarkkinoiden kehittämisessä. Tämä edellyttää kunnalta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. – Kunnan olisi hyvä kartoittaa markkinatilanne ja hankkia kokemuksia ostopalveluista myös terveyspalvelujen osalta. Toisaalta niissäkin tapauksissa, joissa ulkoistetaan paljon, täytyy pitää tietty osaaminen toiminnasta itsellä, jotta kokonaisuus on luonteva. Hallitus aikoo selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä. Mikä on kunnan asema palvelumarkkinoilla? – Tähän on vaikea antaa yleispätevää ohjetta. Markkinoille lähtö edellyttää kuitenkin osaamista. Oma käsitykseni on, että synnyttämällä luovan jännitteen julkisen ja yksityisen sektorin välille pystytään oman toiminnan ohella hyödyntämään

LPY 2/11

Tavoitteet ohjaamaan ratkaisuja Kuinka löydämme keinot tuottaa suomalaisten odotusten mukaisia terveyspalveluita nostamatta enää verorasitusta? LPY:n varapuheenjohtaja, Koskiklinikan toimitusjohtaja Kari Varkila arvioi, että parhaiten keinot löytyvät tavoitteiden kautta. Kysytään ensin, mitkä ovat suurimmat haasteet. Ne löytyvät tällä hetkellä koko kuntataloudesta. – Kaikkia palveluita ei voida kaikkialla tuottaa. Jos meillä olisi rajattomasti rahaa, osaajia ja työvoimaa, toiminta onnistuisi hyvin pienissäkin kantimissa. Mutta väestömäärältään pienenä ja pinta-alaltaan laajana maana meidän on hyväksyttävä, että näin ei ole. Pyrkimykset kasvattaa yksiköitä oikeissa kohdissa ovat ymmärrettäviä. Sitä kautta tulee kaikille säästöjä, hän sanoo. Palveluita ei voida tuottaa liian keskitetysti, sillä se ei ole tasapuolista. Toisaalta liian hajautettu tuotanto ei enää ole riittävän hyvää. Mutta mitä muuta voimme tehdä kuin rakentaa suuria yksiköitä? – On tärkeää, että rakenteet ja toiminta ovat joustavia. Terveydenhuollossa monituottajamalli ja asiakkaan riittävä vapausaste johtavat siihen, että laadukkain ja kustannustehokkain vaihtoehto tulee valituksi, Kari Varkila sanoo. Kun ratkaisuja tehdään, on otettava huomioon laatu, kustannukset ja asiakkaan näkökulma. – Oikea vastaus löytyy, kun asiaa pohditaan näiden edellytysten pohjalta. Hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys tehostaa kuntatalouden kustannuslaskentaa. Kari Varkila toivoo, että tavoite toteutetaan myös terveydenhuollossa. – Tarvitsemme keinoja, joilla eri osapuolet pystyvät tekemään luotettavia vertailuja. Usein väitetään, että julkisen terveydenhuollon kustannukset ja kustannusrakenne ovat tiedossa. Valitettavasti näin ei ole edes kokonaiskustannusten osalta. Julkisen sektorin terveydenhuollon kokonaiskustannukset

rahoitetaan osin tai kokonaan muilta momenteilta. Kun vertailukelpoista aineistoa ei ole saatavilla, ei pystytä vastaamaan, missä yksikössä palvelu olisi paras tuottaa. Tällöin ei tiedetä, kannattaako tuottaa palvelut omana työnä vai ostaa ulkoa. Pelisäännöt tarvitaan Uusi hallitus haluaa selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä. Kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markkinoilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeinotoiminnalle halutaan määrittää selkeät raamit. – Periaatteessa en pidä lainkaan mahdottomana sitä, että julkinen sektori olisi osakkaana yhtiöissä, jotka toimivat kilpailevilla markkinoilla. Se kuitenkin edellyttää kilpailuneutraliteetin toteutumista. On voitava vedenpitävästi osoittaa, ettei näillä yhtiöillä ole verorahoin aikaansaatuja kilpailuetuja muihin markkinoilla toimiviin nähden. Tällä hetkellä läpinäkyvyyden edellytys ei täyty. Valitettavana esimerkkinä voidaan pitää HUS:n yksityissairaalasuunnitelmaa, jossa markkinoille pyrkivä sairaanhoitopiirin yhtiö nauttii merkittävistä kilpailueduista. On turha luoda monimutkaisia rakennelmia, jotka aiheuttavat kilpailuvääristymiä ja estävät tehokkaasti palvelumarkkinoiden kehittämisen. Perusteet julkisen sektorin toimijan siirtymiselle avoimille markkinoille eivät ole kovin vahvoja, toteaa Kari Varkila. 13

kolmatta sektoria. Näin saavutetaan parempi palvelukokonaisuus. Tällöin syntyy enemmän vaihtoehtoja sekä vertailumahdollisuus oman ja ulkopuolisen toiminnan välille. Samalla saamme aikaan uusia toimintatapoja. Tämä edellyttää ostoosaamista, markkinatuntemusta ja palveluiden tuotteistamista.

Rahoitus läpinäkyväksi Uudella hallituksella on halu vähentää monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmia. Tavoitteena on lisätä rahoituksen läpinäkyvyyttä ja parantaa sen vaikuttavuutta. Rahoituksen läpinäkyvyys on etu kuntasektorinkin näkökulmasta. Kunnat koordinoivat verorahoitusta, joka muodostaa terveydenhuollon rahoituksesta valtaosan. – Kuntasektorilla haluamme, että verorahoitus kohdentuu kuntalaisten käyttöön oikeudenmukaisesti. Toivon, että nykyisen hallituksen aikana todella syntyisi enemmän koordinaatiota terveydenhuollon rahoituskanavien suhteen. Ainakin tieto asiakkaista voisi keskittyä yhteen paikkaan. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman mielestä eri hyvinvointipalvelujen asiakkuudet täytyy saada nykyistä kokonaisvaltaisemmin hallintaan. – Tämä antaisi kenties myös mahdollisuuden hyödyntää luontevammin palvelusetelijärjestelmiä. Uskon, että pit-

källä aikavälillä syntyisi mielenkiintoinen tapa etsiä uusia ratkaisuja palvelutuotantojärjestelmään.

Kokonaisuudistuksella on merkitystä Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen on kuntalain kokonaisuudistuksen keskiössä. Kuntaliiton toimitusjohtaja haluaa, että terveydenhuolto on osa kuntauudistuksen kokonaisuutta. – Suurin haaste lienee se, kuinka pystytään varmistamaan maltillinen kustannuskehitys. Meille tärkeitä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattomat hoitoketjut. Toivon, että keskustelut lähtevät liikkeelle olemassa olevien tehtävien uudelleen arvioinnista. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma arvioi, että uusi hallitus jatkaa edellisen linjoilla kannustaen kuntia lisäämään valinnanva-

Kun haluat luotettavan kumppanin sosiaali- ja terveydenhuollon auditointeihin ja laadunhallinnan koulutuksiin – Qualitor Oy • laadunhallintajärjestelmien sertifiointi (ISO 9001:2008, ISO 14001) • SHQS-laatuohjelma • sädeturva-auditoinnit • patologian laatutunnus • kliinisen tutkijan henkilösertifiointi • laadunhallinnan koulutus. Syksyn 2011 ja kevään 2012 koulutuksia SHQS - Sisäisten auditoijien koulutus (SAKO 45) SHQS - Menetelmäkoulutus (MEKO 31) Sisäinen auditointi – aktiivinen kehittämisväline (ISO 9001 –standardi) SHQS -Sisäisten auditoijien täydennyskoulutus (SAKOTK 15) Sisäinen auditointi – aktiivinen kehittämisväline (ISO 9001 –standardi) Laadunhallinnan perusteet

Labquality Group

Ratamestarinkatu 11 A, 00520 HELSINKI p. (09) 8566 8260, f. (09) 8566 8280 www.qualitor.fi, info@qualitor.fi

pe 14.10 ja pe 18.11.

Kuopio

pe 4.11. ja pe 2.12.

Oulu

ke 9.11. ja to 15.12.

Turku

pe 11.11.

Helsinki

to 26.1. ja to 15.3.2012

Rovaniemi

pe 10.2.2012, Helsinki Labquality-päivien yhteydessä

Lisätietoja sekä maksuton Qualitor-lehti osoitteessa www.qualitor.fi. Kysy myös organisaatiokohtaisia valmennuksia!

pautta ja kuntarajat ylittävää palvelutuotantoa. – Tärkeää mielestäni on, että kokonaisuus toimii siten, ettei ratkaisuja tehdä sektorikohtaisesti, vaan että päätökset tehdään kokonaisvaltaisesti, hän sanoo. Mäki-Lohiluoma toivoo hallitukselta entistä enemmän satsausta sosiaali- ja terveyspuoleen. – Terveydenhuollon kustannusten kehitys on jo sellainen, että meidän pitää pystyä tekemään asioita uudella tavalla. Samalla tavalla jatkamalla henkilöstö- ja talousresurssit eivät tule riittämään. Hallitusohjelmaan on mielestäni kirjattu aika vähän sellaisia elementtejä, jotka mahdollistavat asiakkaiden palvelemisen uudella tavalla. Palvelujen tuotantojärjestelmää pitää pystyä uudistamaan ja antamaan kunnille nykyistä enemmän vapausasteita.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma haluaa, että terveydenhuolto on osa kuntauudistuksen kokonaisuutta.

Terveydenhuollon kustannusten ”kehitys pakottaa tekemään asioita uudella tavalla. ”

100 % ASIAKKAISTAMME SUOSITTELEE MEITÄ Haluamme olla mukana tuomassa laadukkaita terveydenhuoltopalveluita jokaisen ulottuville. Laastari Lähiklinikka turvaa nopean hoitoon pääsyn ja tarjoaa edullisia lähipalveluita kuntalaisille.

Hoitoon ilman ajanvarausta arkisin 10 - 20, viikonloppuisin 12 -18 Kerava, Citymarket, Nikonkatu 1, Lahti, Kauppakeskus Trio, Aleksanterinkatu 18, Helsinki, Tapuli Apteekki, Ajurinaukio 5 www.laastari.ﬁ

Matti Bergendahl on toiminut Ambea Ab:n toimitusjohtajana vuodesta 2010 ja Ambean tytäryhtiö Mehiläinen-konsernin toimitusjohtajana 2005–2011. Hän on myös EK:n Terveyspalvelualan Liiton hallituksen puheenjohtaja sekä Palvelualat ry:n ja Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) hallituksen jäsen. Matti Bergendahl on lääketieteen tohtori, dosentti, lastentautien erikoislääkäri ja MBA.

Paraskin terveydenhuolto voi oppia lisää Matti Bergendahlin toivomuslistalla on kuntien hankintaosaamisen parantaminen ja terveydenhuollon työn arvostuksen lisääminen. Mitä muuta listalta löytyy?

uomessa usein unohdetaan, että meillä on yksi maailman parhaiten toimivista terveydenhuollon järjestelmistä. Järjestelmää tulisi mieluummin kehittää evoluution kuin revoluution kautta. En näe suurta tarvetta muokata toimintaa rahoituksen tai järjestämisvastuiden, mutta kylläkin palvelutuotannon pohjalta, toteaa Matti Bergendahl. Pohjoismaiden suurimman yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelukonserni Ambea Ab:n toimitusjohtaja ja sen tytäryhtiön Mehiläinen-konsernin hallituksen puheenjohtajan mielipide pohjautuu pitkään ja monipuoliseen kokemukseen alalta.

Oppia Ruotsista? Pohjoismaisen Ambea-konsernin toimitusjohtajana Matti Bergendahlilla on näköalapaikka myös Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmään. Hän toivoo suomalaisten ottavan mallia Ruotsissa hyviksi havaituista käytännöistä. – Vaikka ruotsalaiset koetaan usein kilpailijoiksi kentällä kuin kentällä, kannattaisi meidän silti ottaa oppia heiltä. Suomenkin terveydenhuoltojärjestelmässä tilaaja- ja tuottajaroolit kannattaa selkeästi erottaa toisistaan. Kuntiin ja kuntayhtymiin tarvitaan hankintaosaamista, jossa hankintapäätös perustuu siihen, kuka on paras palvelun laadussa, tuotantotehokkuudessa, nopeudessa ja hinnassa. Ruotsissa tässä ollaan selvästi meitä edistyksellisempiä. Hän muistuttaa, että sosiaalipalveluissa yksityisen sektorin osuus on sekä Ruotsissa että Suomessa noin kolmannes. Suomen terveyspalvelumarkkinoilla yksityisten osuus on 3–4 prosenttia, Ruotsissa merkittävästi suurempi. – Miksi näin? Syynä lienee se, että Suomessa kunnat eivät juurikaan hanki palveluita yksityisiltä eivätkä sairaanhoitopiirit näe tarvetta kilpailuttamiseen. Veronmaksajina meidän pitäisi nousta barrikadeille vaatimaan julkiselta sektorilta tulosvastuuta ja tehokkuutta verorahojemme käyttämisessä. Palveluiden järjestämisvastuu kuuluu kunnille, mutta tuottaminen pitää avoimesti kilpailuttaa. On tutkittu, että esimerkiksi vanhustenhuollossa ja perusterveydenhuollossa ulkoistaminen parantaa sekä asiakastyytyväisyyttä että henkilöstön työhyvinvointia ja -motivaatiota samalla kun toiminta tehostuu ja palvelu on edullisempaa. Meidän kannattaisi omaksua positiivinen ja oppiva suhtautuminen palveluiden ulkoistamiseen. Ulkoistaminen ei ole yksityistämistä.

muuttaminen Suomessa käytännössä edellyttää ja tarkoittaa.

Palvelutyön arvostusta on lisättävä Suomella on 7–10 vuoden kuluttua kyseenalainen kunnia olla Japanin jälkeen maailman toiseksi iäkkäin kansa. Jo nykyisellään kuntien käyttömenoista vähintään puolet on sosiaali- ja terveyspuolen menoja. – Veroja ei voida jatkuvasti nostaa, joten tarvitsemme raikkaita uusia tuulia sekä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. On yhdessä mietittävä, miten tulevaisuuden hoiva- ja hoitosektoreiden tarpeet tyydytetään. Mielestäni ensisijainen lääke on terveydenhuollon työn arvostuksen lisääminen. Ellei näiden palveluammattien arvostusta saada nostettua, uhkaa meitä varmasti tekijöiden loppuminen.

ei voida jatkuvasti ” Veroja nostaa – tarvitsemme

raikkaita uusia tuulia sekä yhteistyötä.”

Suomalaisen järjestelmän rikkauksia Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä toimii yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä. – Valopilkkuja on monta. Sairausvakuutus- eli Kela-korvausjärjestelmä on kustannustehokas varsinkin julkisen talouden näkökulmasta. Suomalainen työterveyshuolto on erittäin toimiva ja tehokas työssä olevien terveydenhuoltojärjestelmä. Usein unohtuu, että työterveyshuolto on täysin työntekijöiden ja työnantajien rahoittama. Suomessa lääkärit saavat työskennellä samanaikaisesti yksityisellä ja julkisella sektorilla, jolloin lääkäriresurssit ovat tehokkaassa käytössä ja auttavat julkisen terveydenhuollon kehittymistä.

Asiakasvalintainen malli

Hallitukselta odotetaan selkeitä päätöksiä

Yhtenä kehittämiskohteena Matti Bergendahl nostaa esiin asiakasvalintaisen mallin, jossa asiakas saa halutessaan vaihtaa terveyskeskusta vaikka päivittäin. Ruotsissa perusterveydenhuolto muuttui asiakkaan valintaan perustuvaksi vuoden 2010 alusta. Malli on tulossa Suomeen vuonna 2013. – Asiakkaan tehdessä valintaa hänen saamallaan palvelulla on suuri merkitys. Terveyskeskuksia täytyisi jo tässä vaiheessa ryhtyä kouluttamaan palvelumentaliteetin uudistamiseen. En ole lainkaan varma, onko laajemmin mietitty sitä, mitä mallin

Matti Bergendahl odottaa Kataisen hallitukselta suuria päätöksiä. – Tällä vaalikaudella pitää ratkaista, miten hyvinvointipalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus pystytään turvaamaan tulevaisuuden haasteissa. Nyt tarvitaan isoja linjauksia työvoiman saatavuuden ja terveydenhuollon palvelutuotannon kuntoon saattamiseksi. Kansalaisten tyytyväisyys pitää toteutua. Päätöksenteko vaatii sekä reippaita vetoja että kaikki toimijat saman pöydän ääreen.

Ministeri Risikko korostaa yhteistyön merkitystä Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko uskoo yksityisen ja kolmannen sektorin osuuden olevan tulevaisuudessakin noin neljännes tarjottavista sosiaali- ja terveyspalveluista.

osiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeet lisääntyvät jatkuvasti. Yksityistä terveydenhoitoa tarvitaan jatkossakin täydentämään julkisen sektorin palvelutuotantoa. – Roolituksen osalta on mietittävä todella tarkkaan, kuka tekee ja mitä tekee, sanoo ministeri Risikko.

Ministeri Paula Risikko haluaa kiittää LPY:tä aktiivisen kumppanuuden rakentamisessa. – Tässä yhteistyössä ei näy vastakkainasettelua. LPY on sitoutunut moniin toimiin yhdenvertaisten palveluiden luomiseksi ja alan palveluiden kehittämiseksi. Vain yhteistyöllä onnistutaan.

LPY 2/11

Potilaan paras tärkeintä Yhteistyön puolestapuhujana ministeri Risikko perusti jo peruspalveluministerinä toimiessaan STM:n yhteyteen yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta jatkaa toimintaansa ja sen puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Vesa Rantahalvari. Neuvottelukunnan tehtävänä on pohtia, miten julkinen ja yksityinen terveydenhoito voivat yhdessä valmistautua tulevaisuuden haasteisiin. LPY:n edustajana neuvottelukunnassa ovat puheenjohtaja Anni Vepsäläinen ja toiminnanjohtaja Ismo Partanen. – Jotta kumppanuus ja yhdessä tekeminen näiden asioiden tiimoilta toteutuu, tarvitaan pöydän ääreen asiantuntemusta niin

julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Näen tärkeänä nimenomaan sen, että julkinen ja yksityinen sektori ovat toistensa kumppaneita – eivät vastinpareja. Ministeri Risikko painottaa, että yksityinen terveydenhuolto ei ole, eikä saa olla mikään peikko. – On yleisesti tiedossa, että tulemme vastaisuudessakin tarvitsemaan yksityisiä palveluntarjoajia täydentämään julkisen sektorin tarjontaa. On järkevämpää toimia rinta rinnan kuin nokitella, kumpi on parempi ja tarpeellisempi. Molempia tarvitaan, turha tästä asiasta on kiistellä. Mitä paremman kumppanuuden pystymme yhdessä rakentamaan, sitä enemmän potilas yhteistyöstä hyötyy. Potilasta ei kiinnosta, kuka hänen käyttämänsä terveyspalvelut on tuottanut, kunhan hän saa hyvää hoitoa. Ja hyvästä hoidosta meidän on huolehdittava. Onhan jo perustuslaillinen oikeus, että meillä on yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa. Suomi on pinta-alaltaan iso maa ja palvelutarpeet vaihtelevat alueittain. Tämä tuo haasteita perustuslain velvoitteen täyttämiseksi. Ratkaisu lain kirjaimen noudattamiseen löytyy yhteistyöstä eri toimijoiden kesken.

Tavoitteena läpinäkyvyys Ministeri Risikko on käynnistämässä useita uudistuksia omalla hallinnonalallaan. Näistä tärkein on terveyspalvelujen rahoitus-, järjestämis-, valvonta- ja kehittämisvastuun selkeyttäminen osana kuntauudistusta. Myös Kela-korvausten läpinäkyvyyden lisääminen kuuluu ministerin tavoitteisiin. – Yksityisten terveyspalvelujen käytöstä maksetaan Kelakorvaus. Tavoitteena on, että palveluita järjestävän tahon eli kunnan vastuuhenkilö tietää, kuinka paljon rahaa kunnalla on käytössä ja mistä raha tulee. Monikanavarahoitusta pidetään valitettavan usein hankalana ja sen taakse piiloudutaan. Kaikkia ongelmia ei voida kuitenkaan monikanavarahoituksen syyksi laittaa. Monikanavarahoituksella on hyvät puolensa tässä yhteiskunnassa – ja hyvinhän Suomi näyttää monikanavarahoituksella selvinneen. Näkisin, että kunnilla tulee olla nykyistä parempi kustannustietoisuus ja kokonaiskustannusten hallinta. Terävöittämistä kaivataan myös kuntien ostoosaamisessa ja palveluiden tuotteistamisessa.

Kuntiin lisää osaamista ja päätöksentekokykyä

Kela-korvausten ”puuttuminen voisi pahimmillaan nostaa kynnystä varhaiseen hoitoon hakeutumiseen. ”

Kuntien ja kuntaomisteisten toimijoiden elinkeinotoiminta on lisääntynyt viime vuosina. Ministeri Risikon mukaan yksityisen terveydenhuollon osuus tuotannosta säilynee ennallaan, prosenttiosuuden vaihdellessa eri puolilla maata. Kuntien tilanteet ja tarpeet vaihtelevat. Valtiovalta ei voi määritellä, miten kukin kunta toimii. – Suomessa kunnat ovat itsenäisiä, joten nyt ja jatkossa päätökset tehdään kunnissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu säilyy edelleen kunnilla. Hallituksen tavoitteena ovat entistä vahvemmat peruskunnat, joilla on kapasiteettia järjestää tarvittavat palvelut. Tämä vaatii kunnilta päätöksentekokykyä.

Kohti toimivia ratkaisuja Hallitusohjelma sisältää useita kirjauksia, jotka tukevat LPY:n tavoitetta ja näkemyksiä toimivien terveyspalvelumarkkinoiden luomisesta – tai ne voidaan ainakin sellaisiksi tulkita. LPY:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen pitää positiivisena, että suomalaista terveydenhoitoa kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin tiiviissä yhteistyössä. Aito yhteistyö mahdollistaa toimivien ratkaisujen löytämisen. Yksityisen terveydenhuollon rooli yhteiskunnassa on merkittävä. Siksi on tärkeää, että myös yksityisiä palveluntuottajia edustavat tahot pääsevät mukaan jo asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. – Olennaista on, miltä osin nykyjärjestelmää uudistetaan ja miten. Palvelustrategian laatimisella kuntia velvoitetaan kehittämään kokonaisuuksia pitkäjänteisesti, kommentoi Anni Vepsäläinen hallitusohjelmaa yksityisten terveyspalveluiden näkökulmasta. LPY:n tavoitteena on olla mukana lainsäädännön valmistelutyössä sen alkumetreiltä lähtien ja tuoda selkeästi esille omat ratkaisuehdotuksensa tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. 20

LPY 2/11

Hallitusohjelma 2011–2015 Plussat Palveluiden tuotanto- ja järjestämisvastuun eriyttäminen on hyvä ja selkeä. Mahdollinen kuntapalveluiden avaaminen lisää yhteis työmahdollisuuksia yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välille. Palveluseteli on hyvä esimerkki. On jo aika hyödyntää laajamittaisesti ne investoinnit ja se työ, jota on palvelusetelin kehittämiseksi tehty. Näin kansalaisille annetaan oikeasti valinnanvapautta. Hallitusohjelmassa korostuvat tavoitteet kilpailu neutraliteetin ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Hallitus aikoo selkeyttää julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan pelisääntöjä ja määritellä selkeät raamit kuntien, kuntayhtymien, kuntien liikelaitosten ja muiden kuntien omistamien toimintayksiköiden harjoittamalle ja markkinoilla yritysten kanssa kilpailevalle elinkeino toiminnalle. Työterveyshuollon kehittämiseen on sitouduttu. Miinukset Rahoitus- ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteen- sovittamiseen liittyvä kirjaus on tulkinnanvarainen ja jopa epäselvä. Myös hankintalakiin liittyvät kirjaukset ovat tulkinnan- varaisia. Piilevään arvonlisäveroon liittyviin ongelmiin hallitusohjelma ei ota kantaa. Hallitusohjelma sisältää paljon hyviä pyrkimyksiä ja tavoitteita, mutta ei uskottavia keinoja niiden saavuttamiseksi.

Kuntien tehtävä on varmistaa palveluiden saatavuus. Niillä on vapaus päättää, millä tavoin se tehdään. Lähtötilanteet ja tulevaisuuden haasteet vaihtelevat kunnittain. Kehityssuunta tulee varmasti olemaan erilainen eri alueilla. – Viime kaudella voimaan astunut kotikuntalaki saattaa tuoda oman lisänsä haasteisiin. Jos jokin kunta koetaan niin valtavan ihanaksi, että kaikki ryntäävät sinne asumaan, niin tuohan se halutulle kunnalle haasteita tarvittavien palveluiden järjestämiseksi.

Sairausvakuutuskorvaukset eivät siirry kunnille Vaalien alla julkistettu sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän esitys rahoitusmallista, jossa sairausvakuutusjärjestelmän korvaukset siirrettäisiin kunnille, saa ministeri

On mietittävä tarkkaan, ”kuka tekee ja mitä tekee. ”

Risikolta täystyrmäyksen. – Sellaista ei tehdä. Tällä hetkellä kunnat eivät missään nimessä pystyisi järjestämään niitä palveluja, joita Kela-korvauksia saaneet asiakkaat ovat yksityisellä puolella käyttäneet. Jos koko tämä valtava joukko ihmisiä siirtyisi yhdellä kertaa julkisen terveydenhuollon piiriin, olisi soppa valmis. Tällä hetkellä sairausvakuutusjärjestelmän kautta korvataan yksityisten terveyspalveluiden käytöstä 73 miljoonaa euroa. Sillä rahasummalla ei mitenkään pystytä tuottamaan samoja palveluja julkisessa terveydenhuollossa. Ministeri Risikko nostaa esiin kolme käytännön esimerkkiä. – Julkisella sektorilla gynekologille ei pääse, ellei sinulla ole tähän erikoisalaan liittyvää sairautta. Valitettavasti tällä hetkellä julkinen terveydenhuolto ei pysty tarjoamaan kyseisen erikoisalan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluja. Silmä- ja hammaslääkäripalvelujen osalta tilanne on pitkälti samankaltainen. Kela-korvausten puuttuminen voi pahimmillaan nostaa kynnystä varhaiseen hoitoon hakeutumiseen. Tällöin potilaan tilanne vain pahenee. Vaikka Kela-korvauksen tasoa ei ole pystytty nostamaan, joillekin korvaukset ovat kuitenkin suuri apu ja keino saada heidät hakeutumaan ajoissa tarvitsemaansa hoitoon.

Terveystalossa paikkoja osaajille Terveystalo on yksi Suomen johtavista terveyspalveluyrityksistä. Tarjoamme monipuolisia terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja tutkimuspalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Asiakkaitamme ovat yksityishenkilöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt sekä julkinen sektori. Terveystalossa työskentelee 2 800 työntekijän lisäksi yli 2 300 itsenäistä ammatinharjoittajaa. Tutustu meihin tarkemmin osoitteessa: www.terveystalo.com.

Erikoista elinkeinopolitiikkaa

Miksi HUS markkinoille? Helsingin ja Uudenmaan kuntien omistama sairaanhoitopiiri on perustamassa verorahojen turvin toimivaa yksityissairaalaa, joka aikoo kilpailla markkinoilla muiden yritysten kanssa. – Kilpailu kuuluu yritystoiminnan luonteeseen. Se on merkittävä yritysten toimintaa ja markkinoita kehittävä voima. Mutta epäterve kilpailu on myrkkyä markkinoiden toimivuudelle, toteaa LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

US:n suunnittelema yhtiö hyödyntäisi verorahoituksella hankittuja sairaanhoitopiirin resursseja täysimääräisesti kilpaillessaan alan yksityisten yritysten kanssa. Tällainen epäterve kilpailu aiheuttaa vaikeuksia liike-elämän pelisäännöillä toimiville ja yhteiskunnalliset velvoitteensa suorittaville yrityksille. Lääkäripalveluyritykset ry:n mielestä suunnitelmat eivät toteuta sairaanhoitopiirin omistajakuntien elinkeinopoliittisia strategioita ja niissä asetettuja tavoitteita yritysten toimintaympäristön sekä palvelumarkkinoiden kehittämisestä. Suunnitelmat eivät myöskään ole linjassa hallitusohjelman kanssa. – Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus haluaa kehittää suomalaisia palvelumarkkinoita, selkeyttää yksityisen ja julkisen sektorin välistä työnjakoa ja turvata siten laadukkaiden hyvinvointipalvelujen saatavuuden myös tulevaisuudessa. Valitettavasti käytännön toimet kunnissa eivät tue hallituksen tavoitteiden toteutumista, huomauttaa Ismo Partanen.

arvonlisäveroja. Kunnallisen markkinahäirikön perustamiselle ei löydy asiallisia toiminnallisia eikä taloudellisia perusteluita. – Kuntien strategioissa korostetut ja kuntapäättäjien juhlapuheissa toistetut näkemykset yritysten toimintaympäristön ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä sekä yritysten kasvun edistämisestä jäävät HUS:n suunnitelmien myötä sanahelinäksi, väittää Partanen.

Kunnallisen markkinahäirikön ”perustamiselle ei löydy asiallisia perusteluita. ”

Reilu kilpailu kunniaan Yksityinen sektori tuottaa laadukkaita terveyspalveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Yksityisen sektorin myötä asiakkaille on syntynyt vaihtoehtoja. Reilu kilpailu tehostaa toimintaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Yksityinen terveyspalveluala tuottaa yli 20 prosenttia Suomen terveyspalveluista. Työterveydenhuollossa, hammashoidossa ja fysikaalisessa kuntoutuksessa yksityisen sektorin tuotanto-osuus on jopa yli 50 prosenttia. Terveyspalveluyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna yli 2,5 miljardia euroa ja ne työllistivät yli 22 000 työntekijää. Uudellamaalla toimivat terveyspalveluyritykset tuottivat viime vuonna yli kolmanneksen koko Suomen yksityissektorin palvelutuotannosta. Yritykset maksavat henkilöstön palkat sivukuluineen, veroa tuloksestaan sekä kiinteistöveroa. Lisäksi niiden kautta tuloutuu hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi merkittävästi niin sanottua piilevää arvonlisäveroa. Terveyspalvelujen myynti on arvonlisäverotonta eivätkä yritykset siten voi vähentää esimerkiksi kone- ja laitehankintoihinsa sisältyviä

LPY 2/11

Taustalla Helsingin ja Uudenmaan kuntien yhdessä omistama sairaanhoitopiiri HUS suunnittelee yksityissairaalan perustamista tytäryhtiökseen. Yhtiön on tarkoitus toimia HUS:n tiloissa ja hyödyntää palvelutuotannossaan sairaanhoitopiirin tila-, laite ja henkilöstöresursseja. Yksityissairaalan asiakaskunta muodostuu vakuutusyhtiöistä, ulkomaisista asiakkaista, palveluseteliasiakkaista, yksityisasiakkaista ja muiden sairaanhoitopiirien asiakkaista. Myös HUS itse aikoo hankkia palveluja yksityissairaalaltaan.

HUS:n suunnitelma kummastuttaa

Viisas yrittäjä varautuu. Ja vaurastuu. Menestyvä ja kaukaa viisas yrittäjä varautuu kaikkeen. Ja käyttää asiantuntijaa, joka muuttaa varautumisen vaurastumiseksi. Mandatum Life on rahan ja hengen asiantuntija. Kumppani, joka auttaa yrittäjää menestymään niin hyvinä kuin huonoina aikoina. www.mandatumlife.fi

MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ

1. Kuuluuko yritystoiminta kuntien omistaman sairaanhoitopiirin toimialaan? 2. Saavatko kunnat kilpailla verovaroin yksityisten yritysten kanssa avoimilla markkinoilla? 3. Suunniteltu yhtiö aikoo toimia pääsääntöisesti ns. virka-ajan ulkopuolella. Mikä on virka-aika 24/7 päivystävässä yliopistollisessa keskussairaalassa? 4. EU on toistuvasti huomauttanut Suomea julkisen sektorin elinkeinotoiminnan aiheuttamista kilpailuvääristymistä. Miksi HUS:lla on kiire perustaa yhtiö, jonka tosiasiallisena tarkoituksena on harjoittaa elinkeinotoimintaa ja osallistua kilpailijana avoimille markkinoille?

Täyden palvelun lääkäriasemat ja moderni sairaala Diacor tarjoaa ensiluokkaisia terveyspalveluja pääkaupunkiseudulla. Yksityisasiakkaillemme tarjoamme kattavat lääkäri- ja tutkimuspalvelut ja vastaamme lisäksi yli 100 000 ihmisen työterveyshuollosta. Yli 600 lääkäriämme takaavat sen, että tarjolla on aina parasta mahdollista hoitoa.

Lääkäriasemamme palvelevat sinua pääkaupunkiseudun keskeisimmillä liikepaikoilla. Ketjuumme kuuluu myös moderni päiväkirurginen sairaala, jossa on yöpymismahdollisuus.

Lue lisää osoitteesta www.diacor.fi

Erikoislääkäripalveluiden huippuklinikka • • • • • • • •

kattava erikoislääkärikirjo, 34 erikoisalaa ja yli 200 lääkäriä erikoislääkäripalvelut nopeasti ja jonottamatta kertakonsultaatio tai konsultaatiopaketti nopea palaute tutkimuksesta ja hoidosta polikliiniset tutkimukset ja toimenpiteet maksusitoumuksella laajat kuvantamis- ja laboratoritutkimusmahdollisuudet kliinisfysiologiset tutkimukset nopeasti päiväkirurgiset toimenpiteet Koskisairaalassa

Asiakkaan hyvän palvelukokemuksen tiennäyttäjä

Hatanpään valtatie 1, Koskikeskus, Tampere Puh. (03) 2506 506 • ma - pe 8 - 19 • la - su 10 - 16 www.koskiklinikka.

ULAATFIOITU TI SER

Elinkeinopolitiikassa riittää töitä Suomen Yrittäjien keskeinen strateginen painopiste on paikallisen elinkeinovaikuttamisen vahvistaminen. Haluamme kuntien tekevän tehokkaampaa ja aidosti yrittäjälähtöisempää elinkeinopolitiikkaa. Vaikuttajaverkostomme, paikallisyhdistys jokaisessa suomalaisessa kunnassa sekä yli 1000 yrittäjävaltuutettua, antavat erinomaiset edellytykset. Tavoitteemme on vahvistaa verkostoa vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Tärkeä kunnallisen elinkeinopolitiikan kysymys liittyy siihen, mitkä asiat mielletään kunnalliseksi elinkeinopolitiikaksi. Klassinen elinkeinopolitiikka infrastruktuuri- ja maankäyttöpainotuksineen on tärkeää, mutta elinkeinopolitiikan käsitteen tulisi pitää sisällään myös tätä laajempia asiakokonaisuuksia. Kuinka kunta hoitaa tavara- ja palveluhankintojaan, missä määrin kunta toimii itse eri muodoissa markkinoilla ja kuinka joustavasti kunta pystyy kokonaisuudessaan palvelutarjontansa tulevaisuudessa järjestämään? Nämä ovat keskeisiä kunnalliseen elinkeinopolitiikkaan tänä päivänä lukeutuvia kysymyksiä.

Yritysten kanssa ” kilpaileva kunnallinen

toiminta on huonoa elinkeinopolitiikkaa.”

Mikäli kunnat aikovat taata nykyisenkaltaiset hyvinvointipalvelut, nyt on siirryttävä kiihtyvällä vauhdilla yhteistyöhön erityisesti yritysten kanssa. Kuntasektori ei yksin pysty tuottamaan tarvittavia palveluita. Kuntien mahdollisuudet lisätä merkittävästi omaa palvelutuotantoaan ovat rajalliset jo pelkästään henkilöstönäkökulmasta: noin kolmannes henkilöstöstä siirtyy lähivuosina eläkkeelle. Ikääntymisestä johtuva luonnollinen rakennemuutos tarjoaa kunnille ainutlaatuisen mahdollisuuden palvelutuotannon tapojen hallittuun muuttamiseen.

Kuva: Sini Pennanen

Elinkeinopoliittisesti painava kysymys on kunnallisten toimijoiden markkinoilla olo. Onko olemassa kestäviä perusteita sille, että kunta verorahoitteisena ja vahvan lakisääteisen kysyntäaseman omaavana toimijana operoi markkinarajapinnassa yksityisten yritysten kanssa kilpaillen? Yksiselitteinen vastaus on ”ei”. Yritysten kanssa markkinoilla kilpaileva kunnallinen toiminta on huonoa elinkeinopolitiikkaa. Hyvä tai oikeammin sanottuna huono esimerkki julkisen sektorin markkinoilla touhuamisesta on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUS:n aikomus perustaa verorahoituksen turvin toimiva yksityissairaala. Uusi toimija kilpailisi riskirahoitteisen yksityisen sektorin kanssa avoimilla terveyspalvelumarkkinoille. Suomen Yrittäjät ei hyväksy suunnitelmaa ja on kirjelmöinyt asiasta yhdessä aluejärjestöjen kanssa sairaanhoitopiirin omistajakunnille jo keväällä. Oikea linjaus ei ole, että julkinen sektori vähentäisi yrityksiltä ostettavia hyvinvointipalveluita tai lisäisi omaa tuotantoaan. Järkevä ratkaisu – tai oikea signaali vastuullisille yrittäjille – ei voi olla markkinoiden ja kilpailun supistaminen entisestään. Suomen Yrittäjät sai Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjauksen julkisen sektorin elinkeinotoiminnan pelisääntöjen määrittämisestä. Nyt lainsäädännöllistä raamia esimerkiksi kuntien osakeyhtiöiden toiminnan rajoittamiseksi ei ole. Hallituskaudella tähän on ohjelman mukaisesti tultava muutos. Hallitusohjelmassa kuntia ”pakotetaan” laatimaan palvelustrategia. Ei pitäisi olla kyse pakosta. Jokaisella kunnalla pitää olla palvelustrategia, jossa linjataan, mitä palveluja kunta tuottaa itse, mitä tuotetaan yhdessä muiden kuntien kanssa sekä miten ja mitä yritysten tuottamia palveluita ostetaan.

Tämä edellyttää kuntien palvelujen tuotteistamista ja kustannustenlaskujärjestelmän kehittämistä. Julkisesti tuotettujen palvelujen kustannukset on saatava vertailukelpoisiksi yritysten tuottamien palvelujen kustannusten kanssa. Tuolloin myös päätökset tuottamistavoista tehdään oikealta pohjalta.

Anssi Kujala varatoimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry

Ketkä saavat sairaanhoi Vuonna 2010 Kela maksoi sairaanhoitokorvauksia

Miten sairausvakuutus rahoitetaan?

4,2 miljoonalle henkilölle yhteensä 1 742 miljoonaa euroa.

airaanhoitokorvauksia maksetaan esimerkiksi lääkekustannuksista, lääkärinpalkkioista, hammashoidosta ja matkakuluista. Eniten sairaanhoitokorvauksia saivat vanhimmat ikäryhmät. Suurimmat korvaukset maksettiin 80–84-vuotiaille, keskimäärin 825 euroa kullekin saajalle. Sairaanhoitokorvauksista suurin osa maksettiin lääke- ja matkakustannusten korvauksina. Lääkärinpalkkiokorvaukset olivat 4,2 prosenttia ja tutkimus- ja hoitokustannusten korvaukset 4,1 prosenttia sairaanhoitokorvauksista. Terveydenhuollon ongelmissa kyse on ensisijaisesti rakenteellisista ongelmista ja rahoituspohjan riittämättömyydestä. Yksityiseen sairauskuluvakuutukseen ei kaikilla ole varaa, mutta Kelan sairausvakuutus sen sijaan korvaa kaikille varallisuudesta riippumatta. Sairaanhoitovakuutusjärjestelmää kehittämällä yksityinen terveydenhuolto voisi nykyistä paremmin tukea julkista terveydenhuoltoa. Jälkeenjäänyttä korvaustasoa tulisi merkittävästi nostaa ja korvausperusteita yksinkertaistaa.

LPY 2/11

12%

työnantajan sairausvakuutusmaksu

korkotuottoja ja muita korvauksia

valtion rahoitus vähimmäismääräisistä päivärahoista ja osa yrittäjien työterveyshuollosta

palkansaajien, yrittäjien ja etuudensaajien sairaanhoitomaksu

palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksu

valtion sairaanhoitovakuutus

34%

25%

Hoidon korvauksista hyötyy potilas Lääkärinpalkkiot

1,6

miljoonaa henkilöä

Hammashoito

1 miljoonaa henkilöä

Tutkimus ja hoito

miljoonaa henkilöä

Se, joka väittää ”sairaanhoitovakuutus-

korvausta yritystueksi, ei tunne yritystukia.”

- Ismo Partanen, Lääkäripalveluyritykset ry

Lääkkeet

3,7

miljoonaa henkilöä Matkat

0,7

miljoonaa henkilöä

tokorvauksia? Korvausten jakautuminen

Toiminnanohjausta •

250

lääkärikeskukseen • sairaalaan • työterveyshuoltoo n • fysioterapiaan jjaa kuntoutukseen

miljoonaa euroa Matkat

Lääkärinpalkkiot

1225 miljoonaa

ACUTE

miljoonaa euroa

Lääkkeet

euroa

Tutkimus ja hoito

Hammashoito

120

miljoonaa euroa

Työterveyden kustannusten rahoittajat vakuutettu eli Kela-kortin haltija

27%

% työnantaja

73%

www.acute.fi

Sensori Erikoisaloilla on tilaa yhteistyölle Yksityiset klinikat tuottavat suurimman osan lapsettomuushoidoista Suomessa. Felicitasklinikan toimitusjohtaja Henri Kurunmäki painottaa, että julkisen sektorin olisi aika havahtua siihen, että myös yksityiseltä puolelta on mahdollista saada laadukasta lapsettomuushoitoa kilpailukykyiseen hintaan. – Yhteistyö vapauttaisi julkisen sektorin resursseja muihin toimintoihin ja niiden kehittämiseen. Toivon julkisilta päättäjiltä rohkeutta ja halua lähteä yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Tällä alalla myös kustannus-hyötyanalyysin tekeminen on helppoa.

Monipuolinen palvelukenttä Felicitas-klinikka tarjoaa kaikkia toimiviksi todettuja lapsettomuustutkimuksia ja -hoitoja. Nykyaikainen lapsettomuuden hoito vaatii

Felicitas-klinikka • Perustettu 1990, laajentui Lappeenrantaan 1999. • Vuosittain yli 1 500 lapsettomuushoitoa • Henkilökuntaa 35 • Helsingissä samoissa tiloissa toimii miesten tutkimuksiin ja hoitoihin erikoistunut Lääkäriasema Mies sekä vuonna 1957 perustettu miehen hedelmällisyyttä ja miehestä johtuvan lapsettomuuden syitä tutkiva erikoisalan laboratorio Bulevardin Androloginen Laboratorio.

LPY 2/11

huipputiimin, jossa on mukana viimeisin tieto niin lapsettomuuden hoidosta, ravitsemustieteestä, pari- ja perheterapiasta kuin raskauden seurannastakin. – Seuraamme jatkuvasti, mitä maailmalla tapahtuu, jotta voimme ottaa käyttöön potilasta hyödyttävät uudet tutkimus- ja hoitomenetelmät. Ala kehittyy koko ajan, kertoo Henri Kurunmäki. Viime aikojen läpimurtoja tutkimus- ja kehityspuolella on ollut siittiöiden dna:n pilkkoutumistestin kehittäminen. – Otimme sen pari vuotta sitten käyttöön ensimmäisinä Suomessa. Testin avulla on pystytty ratkaisemaan sellaisiakin tapauksia, joissa lapsettomuudelle ei ole aiemmin löytynyt mitään selitystä. Suomessa lapsettomuushoidot ovat korkealaatuisia ja turvallisia. Koeputkihe-

delmöitys ja siitä johdetut menetelmät ovat tuloksekkaimpia ja eniten käytettyjä lapsettomuushoitoja. Suomi on ollut edelläkävijä muun muassa yhden alkion siirrossa. Solujen ja alkioiden viljelymenetelmät ovat niin hyviä, että on mahdollista valita siirtoon oikea alkio. Tällöin yksi alkio riittää eikä synny monisikiöisen raskauden riskiä. Helsingissä ja Lappeenrannassa toimivalla lapsettomuushoitoihin erikoistuneella yksityisellä Felicitas-klinikalla yli 80 prosenttia siirroista on yhden alkion siirtoja. – Olemme aina pitäneet raskaustulokset julkisina, jotta pariskunnat näkevät hoitojen onnistumismahdollisuuden jo harkintavaiheessa. On hienoa, että pystymme tarjoamaan potilaille hyvää ja tuloksekasta palvelua, sanoo Felicitas-klinikan toimitusjohtaja Henri Kurunmäki.

Tiesitkö, että... LPY:n syysseminaari pidetään 3.–4.11.2011 Hotelli Haikon Kartanossa. Seminaarin keskiössä on terveydenhuollon tulevaisuus.

Sydämellisesti

Medix-palkinto kasvaimia hillitsevästä menetelmästä Helsingin yliopisto luovutti 20 000 euron suuruisen Medix-palkinnon akatemiaprofessori Kari Alitalon johtamalle tutkimusryhmälle. Ryhmä on kehittänyt vasta-aineen, joka estää kahden samanlaisen kasvutekijäreseptorin yhdistymisen. Sen seurauksena kasvainten verisuonitus tyrehtyy ja kasvain joko pienenee tai häviää. Palkinnon lahjoittaja on Oy Medix Ab. Medix-yhtiöihin kuuluvat johtava yksityinen kliininen keskuslaboratorio Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy, lääkäriasema Oy Femeda Ab sekä maailmanlaajuisesti monoklonaalisia vasta-aineita ja diagnostisia testejä vievä Oy Medix Biochemica Ab.

Tasapainoa kassanhallintaan Ulkoistamalla saataviesi hallinnoinnin Svealle säästät hallinnointikustannuksissa, nopeutat kassan kiertoa ja pienennät luottotappioriskiä. Tarjoamme joustavat ja tehokkaat ratkaisut liiketoimintasi parhaaksi. Palvelemme Sinua ja asiakkaitasi sydämellisesti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Helsinki•Sastamala Puh. (09) 4242 3080

myynti@svea.fi • www.svea.fi

Oral laajeni Oral Hammaslääkärit Oyj osti joensuulaisen Teräskulman Hammaslääkäriasema Oy:n. Yritys siirtyi osaksi Oral Hammaslääkärit -konsernia syyskuun alussa. Oralin mukaan tavoitteena on vahvistaa erityisesti erikoishammaslääkäripalveluiden tarjontaa. Teräskulman Hammaslääkäriaseman omistaja, hammaslääkäri Sari Lomu kertoo jatkavansa työtään hammaslääkärinä myös aseman siirtyessä osaksi Oral-ketjua. – Yrityskaupan tavoitteena on saada lisää kapasiteettia potilastyöhön. Oral tarjoaa hammaslääkäreidemme työhön hyvän taustatuen, jonka avulla voimme hoitaa entistä useampia potilaita sekä tarjota heille aiempaakin kattavampia erikoishammaslääkäripalveluita, sanoo Sari Lomu.

ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI Ruka elää täysillä kaikki vuodenajat ja aivan sen sydämessä sykkii monipuolinen tunturihotelli Rantasipi Rukahovi, jonka iltaelämässä tapahtuu joka ilta isänpäivästä vappuun.

TALVEN LOMAYÖT alk.

89,-

/huone Sis. majoituksen 2 hengen standard-huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. Talven parhaat hinnat saatavilla nyt www.hotellimaailma.fi.

3 YÖN SKIMBALOMA alk.

234,50

Sis. 3 yötä/henkilö/2 hengen standard-huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen, saunan ja 3 päivän hissiliput.

/hlö

Hinnat voimassa YkkösBonus- ja K-Plussa-korteilla, ilman korttia 121-256,-

VARAUKSET JA LISÄTIEDOT WWW.RANTASIPI.FI TAI 020 055 055 KATSO TAPAHTUMAT JA TÄHTIARTISTIT WWW.RANTASIPI.FI RANTASIPI RUKAHOVI Rukankyläntie 15, puh. 08-85 910 ruka.rantasipi@restel.fi

Sensori Hyvinvointikeskus Kamppiin Lääkärikeskus-konserni rakentaa Helsingin ydinkeskustaan Kamppiin Suomen suurimman yksityisen terveyden ja hyvinvoinnin keskuksen. Sairaala valmistuu vuonna 2012 ja lääkärivastaanotot ja tukipalvelut aloittavat toimintansa vuonna 2013. – Keskus tulee valmistuttuaan työllistämään yli 200 lääkäriä. Se rakennetaan peruskorjattavaan 7-kerroksiseen rakennukseen

ja tilaa on paljon. Vaikka on kyse suuresta keskuksesta, tullaan kerrokset ja palvelut räätälöimään siten, että sopiva pienuuden tunne sekä yksilöllinen ja sujuva palvelu säilyvät. Niitä asiakkaamme arvostavat, kertoo Lääkärikeskus-Yhtymän toimitusjohtaja Tero Silvola. Kampin huipuksi nimetty 5000 neliön suuruinen keskus tarjoaa muun muassa erikois-

lääkäri- ja työterveyspalveluita, huipputason ortopedisen leikkausosaston, uusinta teknologiaa hyödyntävät diagnostiikkapalvelut, lasten ja nuorten sairaalan sekä modernin lääketieteen tutkimuskeskuksen. Konseptisuunnittelu valmistuu vuoden loppuun mennessä. Keskuksen kaikki palvelut ravintolapalveluista lähtien konseptoidaan liittymään läheisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Kampin uuden sairaalan ja lääkärikeskuksen suunnittelussa tärkeintä on asiakkaan kokemus. Tavoitteena on saada suuri tila tuntumaan henkilökohtaiselta ja helposti lähestyttävältä. Suunnitelman on tehnyt arkkitehtitoimisto HuttunenPakkanen-Lipasti.

Tiesitkö, että... Lääkärikeskus Dextralle on myönnetty Suomen terveydenhuoltoalan ensimmäinen, kansainvälinen Investors In People -sertifikaatti. IIP-sertifikaatti on merkki hyvästä johtamisesta ja siitä, että henkilöstöön panostetaan ja heitä kuunnellaan.

Kuntoutus osaksi työterveyttä Työterveystoimija Diacor sekä maan suurimpiin työikäisten kuntoutuspalvelujen tuottajiin kuuluvat Siuntion Hyvinvointikeskus ja Kuntoutuskeskus Petrea ovat yhdistäneet voimiaan työterveydenhuollon kehittämiseksi. – Kuntoutuksen ja työterveyspalvelujen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Uudessa toimintamallissa kuntoutuspalvelut on integroitu Diacorin työterveyspalveluihin, kertoo Diacorin työhyvinvointipalvelujen päällikkö Susan Kallio. Aiemmin kuntoutus ja työterveyshuolto ovat toimineet erillään, mikä on vaikeuttanut kuntoutuksen vaikuttavuuden seurantaa. – Kuntoutuksen näkökulmasta toiminta on tuloksellista vasta, kun työterveyspalvelut ja kuntoutus integroituvat yhdeksi kokonaisuudeksi, jota työterveys koordinoi, sanoo Siuntion Hyvinvoin-

PUH. 019 5211 500 PIISPANKATU 22, 06100 PORVOO

tikeskuksen työhyvinvointi- ja kuntoutuspalvelujen johtaja Marjut Rantanen. Työnantajat voivat saada palvelut keskitetysti yhdeltä toimijalta ja he pystyvät reagoimaan henkilökuntansa työkykyongelmiin nopeasti ja oikeaaikaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 25 000 suomalaista eli lähes 100 ihmistä jokaista työpäivää kohden. Kustannukset näistä lasketaan kymmenissä miljoonissa euroissa. Kaksi kolmesta työkyvyttömyyseläkkeestä johtuu mielenterveys- tai tuki- ja liikuntaelinongelmista. – Yhteistyömallimme toiminnan pääpaino onkin tuki- ja liikuntaelinsekä mielenterveysongelmista johtuvien työkykyriskien hallinnassa, sanoo Marjut Rantanen.

TEL. 019 5211 500 BISKOPSGATAN 22, 06100 BORGÅ