Lpy 2/14 by Kumppania Oy

LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 2/2014

Ministerit Huovinen ja Haglund

soten äärellä

Kunnissa ei uskota soteuudistukseen

a a v a t n Rake rovaikutusta vuo 1969 a t s e d o vu

Mitä on valinnanvapaus? / 10 Terveystiedot yksiin kansiin / 24 Kunnat markkinoilla / 33

lpy.fi

Sosiaali- ja terveysalalla koko toimintaympäristö on myllerryksen kourissa. Sote-uudistus vaikuttaa niin yksityisiin kuin julkisiinkin palvelujen tarjoajiin. Hankintalainsäädäntö muuttuu ja viranomaiset muodostavat siihen uusia linjauksia. Yrityskaupat ovat arkipäivää ja yritysten strategiat elävät. Muutoksen keskellä informaation arvo korostuu. Hoiva&Terveys on uutis- ja ajankohtaispalvelu, joka toimialaan keskittyen haluaa kertoa tärkeimmät tapahtumat kaikkialta Suomesta. Löydämme tärkeitä uutisia, jotka jäävät muilta uutisvälineiltä kertomatta, mutta seuraamme myös alan uutisoinnin muissa tiedotusvälineissä. Toimitamme viikottain kolme uutiskirjettä, joita täydentää kymmenen asiapitoisen lehden paketti vuodessa. Isompiin uutisiin reagoimme välittömästi. Sinua palvelee myös hyötytietoa tarjoava verkkopalvelu hoivajaterveys.fi. Olemme toimineet vasta vajaan vuoden, mutta lukijakuntamme on jo hyvin edustava. Yritysten ja julkisten palveluntuottajien lisäksi siihen kuuluu mm. tärkeimpiä yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä. Hoiva&Terveys on journalistisesti riippumaton julkaisu, joka tähtää mahdollisimman korkeaan laatuun. Haluamme palvella lukijoitamme ja toivomme suhteestamme virikkeellistä molemmin puolin.

-uutispalveluun kuuluu: • Sosiaali- ja terveysalan tiivis uutiskirje kolme kertaa viikossa* (ma, ke ja pe) lounasaikaan - teemme omia uutisia ja seuraamme muita medioita puolestasi - asiat oleellisuusjärjestyksessä, näet yhdellä silmäyksellä sen mitä nyt pitää tietää.

• Verkkopalvelu hoivajaterveys.fi, jossa on luettavissa tuoreet uutiset, tapahtumat, uudet yritykset, nimitykset ja aiemmin ilmestyneet artikkelit arkistosta.

• Aikakauslehti Hoiva&Terveys, joka julkaistaan 10 kertaa vuodessa - taustoittaa tapahtuneet, katsoo tulevaisuuteen. Seuraava lehti ilmestyy 20.11.

Palvelun hinta on 590 euroa/vuosi/päättäjä (+ alv). Yrityskohtaisissa ratkaisuissa ota yhteys: Markku Kiuru, p. 043 824 3033 tai markku.kiuru@bonnierbusiness.fi Tutustu, ota koekäyttöön ja tilaa palvelu osoitteesta: www.hoivajaterveys.fi

Pääkirjoitus

Rakennetaanko yhdessä? Yksityinen sektori tuottaa Suomessa noin joka nel-

Tätä kiusaamista on jatkunut lähes systemaattisesti

jännen terveyspalvelun. Aikuisten hammashuollon palveluista yksityissektori tuottaa yli puolet, työterveyspalveluista yli 60 prosenttia ja fysikaalisesta avokuntoutuksesta noin 80 prosenttia. Yritykset ja yhdistykset tuottavat laadukkaita terveyspalveluita asiakaslähtöisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti. Palveluntuottajien kirjo on monipuolinen sekä yritysten koon että omistajataustan osalta. Yksityinen sektori on elimellinen osa suomalaista terveyspalvelujärjestelmää. Ilman sitä ei järjestelmä toimisi eivätkä kansalaiset saisi tarvitsemiaan terveyspalveluita.

yli 40 vuotta, kuten tämän lehden yhdistyksemme historiasta kertovasta artikkelista voitte lukea. Ainaisesta kiusaamisesta huolimatta alan yritykset ja niiden henkilöstö ovat jaksaneet keskittyä ystävälliseen asiakaspalveluun. Asiakkaiden myönteinen palaute sekä omassa työssä onnistuminen ovat tuoneet motivaation kestää nälviminen ja perusteeton arvostelu.

Yksityisen terveyspalvelualan merkittävästä roolista huolimatta sitä on arvosteltu ja syyllistetty milloin mistäkin. Yli kymmenen vuotta jatkuneen sote-palvelujärjestelmän uudistustyön aikana arvostelu ja syyllistäminen ovat vain lisääntyneet. Yksityisen terveyspalvelualan syynä pidetään jopa sitä, että työssä olevat ovat keskimäärin terveempiä kuin työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, ja myös sitä, että sadattuhannet kansalaiset ovat viime vuosina ottaneet vapaaehtoisen terveysvakuutuksen. Edellä mainitut ovat räikeimpiä esimerkkejä. Olemme jo tottuneet syytöksiin työvoiman viemisestä julkiselta sektorilta sekä siitä, että yritykset ovat liian pieniä tai liian suuria tai niillä on väärät omistajat. Usein tuntuu siltä, että näiden syyllistäjien mielestä palvelujärjestelmämme toimisi eikä mitään sote-uudistuksia tarvittaisikaan, jos yksityistä sektoria ei olisi olemassa. Yksityisen terveyspalvelusektorin perusteeton arvostelu ja mielivaltainen syyllistäminen täyttävät mielestäni jo lähes kaikki koulu- ja työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit: vähätellään, haukutaan, työnnetään syrjään eikä oteta mukaan yhteiseen tekemiseen, esimerkiksi sote-uudistuksen valmisteluun.

Voisimmeko yhdessä ” tehdä asioita paremmin?” Hartaasti toivon, että nämä yksityisen sektorin syrjijät joskus katsoisivat peiliin ja pysähtyisivät ajattelemaan sitä, voisimmeko yhdessä tehdä asioita vielä paremmin. Voisimmeko yhdessä rakentaa Suomeen maailman parhaan sote-palvelujärjestelmän?

Yksityisen sektorin toimijat ja edustajat ovat valmiita yhteisiin talkoisiin paremman tulevaisuuden hyväksi. Toivotan Sinulle mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä LPY:n juhlalehden parissa! PS. Tänä vuonna yhdistyksemme täytti 45 vuotta. Vietimme juhlapäivää työn merkeissä.

Ismo Partanen TOIMINNANJOHTAJA

Sisältö 2/14 Tässä numerossa:

22 Heikki Kuuri-Riutta: Kaipaisin poliitikoilta rohkeutta uudistaa tämä maa. Meille käy huonosti, ellei rakenteita uudisteta.

Hoitoa yli rajojen

Ministerit Huovinen ja Haglund sote-uudistuksesta

10 11 12 14

Yrittäjäjärjestöt valinnanvapauden puolesta

22 24 26 29

Heikki Kuuri-Riutta: Asiakaskokemusta kuunneltava

30 33 34 37 43 46

Uusi sote – kunnissa loppuu usko

HYVÄstä parempaan Kela auditoi yrityksiä LPY: 45 vuotta yhteistä vaikuttamista

eArkilla sähköisen potilastiedon arkistoon Parasta mahdollista hoitoa Kolumni: Sari Sarkomaa

Kuntalaki uudistuu Omasairaalan yhden pysähdyksen taktiikka Sairausvakuutus 50 vuotta Puheenvuoro: Yrjö Närhinen Gallup: Kokemuksia valinnanvapaudesta

14 Valinnanvapauskampanja esillä SuomiAreena-tapahtumassa. Kuvassa ministeri Laura Räty (oik.) ja FYSI ry:n puheenjohtaja Tuula Mustonen.

LPY

Julkaisija: Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi, Eteläranta 10, PL 30, 00131 Helsinki | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, 040 518 5799 | Toimitus ja ulkoasu: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi Tuottaja: Milla Majander, milla.majander@kumppania.fi | Taitto: Hanna Hakala, Kukumo Creative | Tässä numerossa: Tuukka Hakala, Virpi Hautamäki, Pia Hirvonen, Jukka Mykkänen, Leena Roskala, Nelly Stenroos, Anna-Kaisa Varjus, Laura Vesa | Kannen kuva: Laura Vesa | Kuvapankki: Ingimage | Paino: Eura Print | ISSN 1799-9782

Sensori FINLAND

Suomi houkuttelee

terveysturisteja Yhä useampi ulkomaalainen matkustaa syöpähoitoihin Suomeen. Terveysmatkailijoita saapuu meille erityisesti Pohjoismaista ja Venäjältä. Potilaiden vapaata liikkuvuutta tukee nykyään EU:n potilasdirektiivi, jonka nojalla potilas saa hakea terveyspalveluita toisesta EU- tai ETA-valtiosta ja Sveitsistä.

TEKSTI Virpi Hautamäki Docrates Syöpäsairaalassa on ollut potilaita hoidettavana yli 40 maasta. Helsinkiläinen yksityissairaala on viime vuosina markkinoinut palveluitaan aktiivisesti maan rajojen ulkopuolella. Kehitys on ollut nopeaa. Ulkomaalaisten osuus hoidettavista potilaista kasvoi viime vuonna 47 prosentilla. Ulkomaalaiset asiakkaat kattavat liikevaihdosta reilun viidenneksen eli 2,1 miljoonaa euroa. – Lähimmät kilpailijamme löytyvät Saksasta. Tosin myös Venäjälle on noussut viime vuosina syöpähoitoja tarjoavia yksityisklinikoita. Pärjäämme hintakilpailussa, mutta tosiasiassa hoidon nopea saatavuus sekä ammatti- ja kielitaitoinen hoitohenkilökunta ovat seikkoja, jotka vaikuttavat palveluntar-

LPY 2/14

joajan valinnassa hintaa enemmän, Docrates Syöpäsairaalan toimitusjohtaja Siv Schalin sanoo. Docratesissa palvelua saa jopa 11 eri kielellä. Venäjän taidoilla on käyttöä entistä enemmän, sillä pelkästään venäläisten asiakkaiden tuoma liikevaihto on kasvanut 50 prosenttia kuluvan vuoden aikana.

Tyytyväinen potilas lahden takaa Ruotsalainen Lars Murman on yksi Docratesin tyytyväisistä asiakkaista. Eturauhassyöpään sairastunut Murman kieltäytyi kotimaassaan tarjotusta hoidosta, koska oli tyytymätön lääkäreiltä saamiinsa ristiriitaisiin tulkintoihin terveydentilastaan. Nopean ja tarkan diagnoosin saamiseksi Murman päätti ystävänsä vinkistä olla

yhteydessä helsinkiläiseen syöpäsairaalaan, josta järjestyikin aika magneettikuvaukseen heti kahden päivän päähän. Jo kuvantamista seuraavana päivänä Murman sai kuulla onkologin lausunnon, josta kävi ilmi syöpätyyppi ja suositeltava hoitomuoto. Hoidot veivät Murmanin Helsinkiin kahdeksaksi viikoksi. Sädehoitoon kului päivässä aikaa vain kolmisen minuuttia, joten aikaa etätyöskentelyyn jäi hyvin. Viikonloput Murman vietti kotonaan Tukholmassa. Murman toteaa, ettei tarvitse olla miljonääri matkustaakseen ulkomaille hoidettavaksi. Ruotsin valtio korvasi hänelle jälkikäteen peräti 94 prosenttia kuluista, 255 000 kruunusta, jotka aiheutuivat hoidosta ja asumisesta Suomessa lennot mukaan lukien.

Valinnanvapauden vaihteleva hinta Kukin EU-maa soveltaa potilasdirektiiviä oman kansallisen terveydenhuollon lainsäädäntönsä puitteissa. Näin ollen potilaiden saamien korvausten suuruudessa on huomattavia maakohtaisia eroja. – Ulkomaille omatoimisesti hoitoon hakeutuva suomalaispotilas maksaa ensin itse kaikki hoitokustannukset, joihin hän voi hakea Kelalta korvausta jälkikäteen. Ulkomailla tehdyistä hoidoista hyvitetään suomalaisessa järjestelmässä Kela-korvauksen suuruinen osuus. Ulkomaille hoitoon hakeutuvaa potilasta kohdellaan siis samalla tavoin kuin Suomessa muualle kuin julkisen terveydenhuollon toimintayksikköön hoitoon hakeutuvaa potilasta. Vain sellainen hoito, joka kuuluu suomalaiseen palveluvalikoimaan, korvataan, neuvotteleva virkamies Kirsi Ruuhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo. Suomessa matkakustannuksista korvataan vain matka, joka olisi tehty kotimaassa siihen lähimpään julkisen terveydenhuollon toimintayksikköön, jossa asiakas voisi saada vastaavan tutkimuksen tai hoidon.

Sensori Syksyllä lausuntokierroksella ollut sotejärjestämislakiluonnos viimeistellään parlamentaarisessa työryhmässä joulukuun alkuun mennessä. Uuden lain oli tarkoitus astua voimaan 1.1.2015 ja sote-alueet aloittaisivat toimintansa 1.1.2016. Suunnitelmien mukaan tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät aloittavat toimintansa 1.1.2017.

Sote – paremman puolesta Perustuslaki turvaa kansalaisille oikeuden riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ilman uudistuksia tämä perusoikeus on vaarassa, sanovat ministerit Susanna Huovinen ja Carl Haglund.

Suomalaiset elävät yhä pidempään ja ikäihmisten määrä kasvaa koko ajan. Tämän myötä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset väistämättä kasvavat. – Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen taustalla on huoli rapautuvista peruspalveluista sekä alueellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä. Myös palveluiden ja henkilöstön saatavuudessa on joillain alueilla ollut suuria haasteita. Uudistuksen on

”

Uudistuksessa palvelut integroidaan ja sektorikohtaiset rajat hävitetään.”

pirstoutuneita eri sektoreiden välille. Myöskään tieto ei kulje. Uudistuksessa palvelut integroidaan ja sektorikohtaiset rajat pyritään hävittämään siten, että palvelut muuttuvat nykyistä saumattomammiksi. Tällöin palveluiden käyttäjän ei tarvitsisi juosta luukulta toiselle, Huovinen sanoo.

tarkoitus korjata erityisesti näitä asioita, Susanna Huovinen lisää.

Lähipalveluiden turvaaminen

Palveluita integroidaan Alueellista yhdenvertaisuutta parantaa ministeri Huovisen mielestä suurempiin kokonaisuuksiin koottu järjestämisvastuu sekä toisaalta nykyistä vahvempi kansallinen ohjaus. Sekä peruspalveluiden vahvistamisessa että laadun ja asiakkaiden palvelupolkujen kehittämisessä puhutaan sote-uudistuksen yhteydessä palveluiden integraatiosta. – Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden käyttäjien palvelukokonaisuus on yhden johdon ja budjetin alla. Nykyisin asiakkaiden palvelukokonaisuudet voivat olla hyvinkin

Peruspalveluministeri Susanna Huovisen mukaan palveluiden tuotantotapoihin voi tulla muutoksia.

LPY 2/14

Peruspalveluiden vahvistamisen yhtenä keinona ministeri Huovinen näkee henkilöstön saatavuuden parantamisen. – Toisena keskeisenä keinona on lähipalveluiden turvaaminen ja uudistaminen. Palveluiden toteutustapoja on tärkeää tarkastella uudelleen. Tarvittavat palvelut voidaan usein toteuttaa esimerkiksi liikkuvina, sähköisinä tai kotiin tuotavina palveluina, Huovinen visioi. Lakiluonnokseen on kirjattu hyvin tiukat kriteerit siitä, minkälaisissa tilanteissa palveluita on mahdollista keskittää. Tällä on haluttu turvata lähipalvelut, Huovinen sanoo.

Hallinto suurempiin yksiköihin Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen onnistuu ministeri Huovisen mukaan asiakkaiden palvelupolkuja ja toimintakäytäntöjä kehittämällä sekä hallintoa tehostamalla.

Carl Haglund: Valinnanvapaus turvattava ”Se, että elämme yhä pidempään, on erittäin hyvä asia ja osoitus siitä, että hyvinvointivaltiomme toimii. Meidän on kuitenkin lisättävä kustannustehokkuutta, jotta

Haglundin mukaan sote-uudistuksessa olisi tärkeää turvata riittävä valinnanvapaus. Hän esittää, että mallissa olisi syytä laajentaa kansalaisten valinnanvapautta. – Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Ruotsissa on pyritty järjestämään kaikille kansalaisille valinnanvapaus sote-palveluiden osalta, Haglung huomauttaa ja jatkaa: – Parhaillaan toimii parlamentaarinen työryhmä, joka tutkii niin sanotun monikanavarahoituksen purkamisen vaihtoehtoja. Tämä työryhmä on mielestäni avainasemassa, kun tavoitellaan valinnanvapautta ja turvataan tulevaisuuden sote-palvelut. Haglund kokee, että nyt valittu sote-malli lähtee rakenteista eikä kansalaisten palvelutarpeista. – Uusi sote-malli ei tule saavuttamaan

– Sopivilla ja oikea-aikaisilla palveluilla voidaan vähentää asiakkaiden palveluntarvetta, jolloin myös palveluista syntyvät kustannukset pienenevät. Lisäksi hallinnon toiminta tehostuu, kun se kootaan nykyistä suurempiin yksiköihin, Huovinen sanoo.

tavoitettaan, jos kuvitellaan, että valtavilla julkisilla rakenteilla saavutetaan kustannustehokkaampaa ja yhdenvertaista palvelua suomalaisille, Haglund kritisoi. – Päätökset siirtyvät pois tavallisilta kuntalaisilta, eikä lähidemokratia toteudu. Varsinkin pienten kuntien asema vaikeutuu, koska käytännössä niillä ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa päätöksiin eikä kustannustasoon. Niille jää ainoastaan maksajan rooli, Haglund epäilee. Hän pitää hyvin todennäköisenä, että myös perusterveydenhuollon palveluita keskitetään yhä enemmän. – Tämä voi olla hankalaa palveluiden saavutettavuuden kannalta. On erittäin tärkeää huolehtia siitä, etteivät palvelut etäänny liikaa, vaatii Haglund.

malla yksityisiltä toimijoilta tai myöntämällä palveluiden käyttäjälle palvelusetelin. – Uudistuksessa tämä päätösvalta palveluiden tuottamistavoista säilyy nykyisen kaltaisena. Palveluita on myös mahdollista hankkia yksityiseltä sektorilta nykyiseen

Kuva: Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia

voimme turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille”, Carl Haglund toteaa.

On tärkeää huolehtia ”siitä, etteivät palvelut etäänny liikaa.”

tapaan. Yksityisesti tuotettujen palveluiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. En usko, että tuottamisvastuussa olevat kunnalliset toimijat tulisivat jatkossa tekemään nykyisestä merkittävästi poikkeavia päätöksiä, Huovinen arvioi.

Kuka tuottaa? Susanna Huovinen uskoo, että palveluiden nykyisiin tuotantotapoihin voi tulla muutoksia ja palveluita voidaan alkaa toteuttaa nykyistä enemmän esimerkiksi liikkuvina palveluina kiinteiden toimipisteiden sijasta. – Vuoden 2014 alusta alkaen ihmisillä on ollut mahdollisuus valita oma terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikkien Suomen julkisten terveysasemien ja erikoissairaanhoidon yksiköiden väliltä. On mahdollista valita myös yksityinen hoitopaikka, jolloin Kela korvaa osan kustannuksista. Vuoden 2014 alusta lähtien EU-maiden kansalaiset ovat voineet lisäksi hakea hoitoa mistä tahansa muusta EU-maasta, mikäli kyseinen hoito kuuluu kotimaassa saatavien palveluiden piiriin. Sote-uudistus mahdollistaa näiden valinnanvapauden keinojen käyttämisen jatkossakin, Huovinen kuvaa. Nykyään kunnat ja kuntayhtymät voivat päättää, tuottavatko ne palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa, hankki-

Julkinen ja yksityinen samalle viivalle Sote-palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on tuottavuuden parantaminen, jotta voidaan turvata laadukkaiden palveluiden riittävä saatavuus myös tulevaisuudessa.

LPY:n esittämät toimenpiteet 1. Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa 2. Palveluntuottajien välisen kilpailuneutraliteetin toteuttaminen 3. Asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia on lisättävä – lisää asiakas-/kysyntäohjausta palvelutuotantoon

Kaksi ensimmäistä toimenpidettä edellyttävät, että julkisissa sote-palveluissa kustannukset ovat läpinäkyviä eli kaikki palvelutuotannosta aiheutuvat kustannukset kohdistuvat palvelutuotteille. Tuotantokustannukset saadaan silloin vertailukelpoisiksi. LPY uskoo, että palveluntuottajien välinen reilu keskinäinen kilpailu ja lisääntyvä tarvelähtöinen asiakasohjaus kohdistavat tuotantoon käytettävissä olevat resurssit oikein. Tällöin luodaan edellytyksiä sote-palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamiselle.

Sensori Yrittäjäjärjestöt kampanjoivat valinnanvapauden puolesta Suomen Yrittäjien (SY) ja sen kolmen toimialajärjestön Valitse vapaasti -kampanja selvittää kansalaisten mielipiteet sote-palveluiden järjestämisestä. TEKSTI Virpi Hautamäki KUVA Anna-Kaisa Varjus Kampanja sai alkunsa tarpeesta osallistua sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistyöhön. – Koko yhteiskunnan − sekä kansalaisten että yritysten − kannalta on merkittävää, että haasteet sote-palveluiden järjestämisessä, tuottamisessa ja rahoittamisessa pystytään ratkaisemaan. Noin puolet kuntien menoista muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluista, Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama kertoo. Suomen Yrittäjissä uskotaan, että valinnanvapaus olisi paras ja nopein tapa uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että palveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus paranisivat. – Jos tämä ei onnistu, julkisen talouden kestävyysvaje jatkuu. Se aiheuttaa painetta veronkorotuksiin ja luo samalla taloudellista epävarmuutta. Veroasteen nousu heikentää aina yritystoiminnan edellytyksiä ja paikallista elinvoimaa. Kampanjan tavoite on vaikuttaa päättäjiin, mutta sillä halutaan herätellä yhtä lailla kaikkia kansalaisia uudistustarpeeseen. – Toivomme, että kampanja saa suomalaiset pohtimaan, haluaisivatko he itse päättää, kuka heitä tai heidän läheisiään hoitaa.

Kansantajuisesti kampanjoiden Kampanjassa on mukana Suomen Yrittäjien kolme toimialajärjestöä: Lääkäripalveluyritykset LPY ry, Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät Teso ry ja Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry. Yhteistyö on sujunut Kallaman mukaan hyvin. – Toimialajärjestöt tuovat mukanaan oman alansa asiantuntemusta. Yhteistyötä kuvaa mielestäni hyvin sanonta: ”Kokonai-

LPY 2/14

suus on enemmän kuin osiensa summa.” Kampanja palvelee kattavasti sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoita. Suomen Yrittäjissä on kaikkiaan kymmenen sosiaali- ja terveyspalvelualan toimialajärjestöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 2 000. Toimialajärjestöjen lisäksi SY:n jäseninä on myös lähes 5 000 sosiaali- ja terveysalan yritystä. Kampanjalla on omat nettisivut www. valitsevapaasti.fi. Sivuilla on perustietoa ja kokemuksia valinnanvapaudesta ja palvelusetelistä sekä valinnanvapausteemaa avaava mielipidekysely. Asioista on pyritty kertomaan mahdollisimman kansantajuisesti. – Kansalaiset haluavat ja osaavat valita sosiaali- ja terveyspalveluidensa tuottajan. Iso kysymys on, miksi heidän ei anneta. Miksi sote-uudistuksessa ei uskalleta hyödyntää valinnanvapautta?

Kampanjalla valtakunnallista näkyvyyttä Kampanja on ollut esillä muun muassa toukokuussa Kunnallisjohdon seminaarissa Seinäjoella, heinäkuussa Porin SuomiAreenalla ja lokakuussa Valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä Tampereella. Lisäksi mielipidekyselyä on toteutettu eri puolilla Suomea aluejärjes-

Miksi sote-uudistuksessa ”ei uskalleta hyödyntää valinnanvapautta?” töjen ja paikallisyhdistysten tilaisuuksissa. Nettikyselyyn on tähän mennessä vastannut jo yli pari tuhatta henkilöä. Kampanjointi Kansalaistorilla Porin SuomiAreenalla sai paljon näkyvyyttä. Valinnanvapauspelissä poliitikot pääsivät eläytymään roolien kautta erilaisten ihmisten asemaan ja valitsemaan kullekin sopivan palveluntuottajan sote-alan yrittäjistä. Samassa yhteydessä virisi hyvää keskustelua valinnanvapaudesta, palvelusetelistä ja sote-uudistuksesta. Leikkimieliseen peliin osallistuivat muun muassa opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru, sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty, kansanedustajat Mikael Jungner, Ilkka Kanerva, Juha Rehula ja Juha Sipilä sekä joukko terveyspalveluntuottajien edustajia. – Kampanja jatkuu aina eduskuntavaaleihin saakka ja tarkoitus on säästää paukkuja vielä sinnekin, Susanna Kallama toteaa.

HYVÄllä toimivat markkinat

HYVÄn teesit

tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen edellytyksiä. TEM on mukana kehittämässä markkinoiden laatua ja tuottavuutta, vaikkakin sosiaali- ja terveyspalveluiden kansallinen kehittämisvastuu kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle (STM). Sosiaali- ja terveysala on maamme työvoimavaltaisin ala, joten on luonnollista, että myös TEM osallistuu alan kehittämiseen. Ohjelman painopisteet ovat palvelumarkkinoiden toimivuuden edistäminen, osaavan työvoiman saannin turvaaminen sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen. HYVÄ-ohjelma panostaa myös yritysten kansainvälistymiseen ja palveluiden viennin edistämiseen. – Lainsäädäntö velvoittaa kuntia järjestämään keskeiset hyvinvointipalvelut. Tuottamistavasta kunnat päättävät itse. Yritysten ja järjestöjen tuottamien palveluiden osuus on kasvanut viime vuosina. Siitä huolimatta kuntien oma tuotanto esitetään usein pääsääntönä, jota yksityinen sektori täydentää. Tavoitteemme on, että järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja tuottajien

pääsy markkinoille olisi tasapuolista, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho.

Toimijoiden yhteistyöllä tulosta HYVÄ-ohjelman aikana tehty tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken tuottaa tuloksia ja toimintatavasta on tarkoitus juurruttaa pysyvä käytäntö. – Yhteistyöverkostoa on vahvistettu keskushallinnon tasolla. Eri ministeriöiden lisäksi HYVÄssä on mukana muun muassa edunvalvontajärjestöjä, yrityksiä, elinkeinoyhtiöitä, työmarkkinajärjestöt ja Kuntaliitto. Keskustelu eri toimijoiden kanssa on ollut äärimmäisen tärkeää varsinkin nyt, kun kunta- ja sote-järjestämislaki uudistuvat. Yhteistyöllä varmistetaan, että kilpailuneutraliteetti ja markkinoiden tasapuolisuus toteutuvat. Mielestäni Ruotsin malli, jossa kaikki toimijat ovat samalla viivalla, sopisi meille erinomaisesti, toteaa Ulla-Maija Laiho. Lue lisää www.tem.fi/hyva

1. Kootaan voimavarat yhteen. 2. Annetaan kansalaiselle valinnanvapaus. 3. Turvataan toimivat markkinat. 4. Varmistetaan aito kilpailu. 5. Tehdään kustannukset läpinäkyviksi. 6. Lisätään tuottavuutta.

HYVÄt tulokset 1. Ajantasainen ja monipuolinen tietopohja toimialasta. 2. Yhteistyörakenne ja -verkostot julkisen ja yksityisen sektorin kesken. 3. Monipuolinen vaikuttaminen alan sääntelyyn. 4. Yrityspalvelut ja -rahoitus tunnetuksi yrittäjille. 5. Hoiva-avustajat uutena henkilöstöresurssina. 6. FinlandCare-hanke: palveluvienti ja kansainvälistyminen.

Neuvontapalvelu ja ajanvaraus:

0600 550 501 www.pikkujatti.fi Pikkujätti – pienestä pitäen. Pikkujätti Itäkeskus

Pikkujätti Järvenpää

Pikkujätti Kamppi

Pikkujätti Myyrmäki

Pikkujätti Tapiola

Lankapuhelimesta 0,19 eur/min + paikallisverkkomaksu ja matkapuhelimesta 0,19 eur/min + matkapuhelumaksu.

HYVÄ on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) strateginen ohjelma, jonka

Sensori Kela aloittaa sairaanhoitokorvausten auditoinnin Auditoinnin tarkoituksena on hyvien käytäntöjen ja läpinäkyvyyden edistäminen sairaanhoitokorvausten käsittelyssä. Samalla pyritään tehostamaan Kelan ja palveluntuottajien välistä suorakorvausmenettelyä. Auditoinnin avulla Kela voi osaltaan varmistaa, että sairausvakuutusrahaston varoja käytetään tarkasti sairausvakuutuslaissa määritellyllä tavalla. Auditointien tavoitteena on entistä parempi asiakaspalvelu ja sujuva korvauskäsittely sekä yhteistyön syventäminen yksityisten palveluntuottajien kanssa. Kelalla on kokemusta muun muassa kuntoutuspalveluiden auditoinnista jo 15 vuoden ajalta. – Toivomme, että voimme auditointien avulla kasvattaa luottamusta Kelan ja yhteistyökumppaneidemme välillä sekä edistää hyvien hoitoja kirjaamiskäytäntöjen ankkuroitumista vielä tiukemmin palveluntuottajien toimintaan, toteaa Kelan terveysosaston tarkastaja Saija-Riitta Sadeoja.

Auditointi käytännössä Auditointi tehdään palveluntuottajan tiloissa yleensä yhden päivän aikana. Auditoinnin tekevä Kelan terveysosaston tarkastaja lähettää ilmoituksen auditoinnista sekä oh-

jeet valmistautumiseen noin kolme viikkoa ennen suunniteltua auditointiajankohtaa. – Auditoinnilla haastatellaan palveluntuottajan edustajia ja varmistetaan maksukertojen oikeellisuus potilasasiakirjoista. Tarkastajalla on vaitiolovelvollisuus koskien kaikkea palveluntuottajan toimintaa ja asiakastietoja, Sadeoja selventää. Palveluntuottajan Kela-yhteyshenkilön edellytetään osallistuvan auditointiin, jotta

Kelassa tehdään ”vuosittain noin 5,4

miljoonaa ratkaisua suorakorvausmenettelyllä, joka on nykyään yleisin tapa maksaa sairaanhoitokorvausta.”

siitä saadaan täysi hyöty palveluntuottajalle, terveyspalvelua saavalle asiakkaalle ja Kelalle. Lisäksi auditoinnilla tulisi olla mukana henkilö, joka käyttää päivittäin palveluntuottajan potilastietojärjestelmää. – Auditointipäivä alkaa tapaamisella, jossa palveluntuottaja esittelee toimintaansa sekä osapuolet sopivat päivän tavoitteista ja kulusta. Auditoinnilla käydään läpi palveluntuottajan laskutusprosessi ja ennalta valittu määrä potilaskäyntejä potilasasiakirjoista, Sadeoja kertoo. Auditointipäivä päättyy palaveriin, jossa tarkastaja käy keskustellen läpi havainnot sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet ja niiden aikataulun. Palveluntuottajalla on mahdollisuus kommentoida tehtyjä havaintoja jo tässä vaiheessa. Noin kolmen viikon kuluttua auditoinnista tarkastaja lähettää palveluntuottajalle raportin auditoinnista. Sen jälkeen palveluntuottajalla on puolestaan kolme viikkoa aikaa lähettää kirjallinen vastineensa auditointiraportista Kelaan.

Laki edellyttää valvontaa Kelan maksamat sairaanhoitokorvaukset maksetaan sairausvakuutusrahastosta. Sairausvakuutuksen tavoite on täydentää julkista terveydenhuoltoa ja pienentää asiakkaan kustannuksia, jotka aiheutuvat yksityisten terveyspalveluiden käyttämisestä. Kela korvaa määritellyn korvaustaksan mukaan asiakkaalle osan yksityislääkärin ja yksityishammaslääkärin palkkioista tai näiden määräyksestä annetuista hoidoista ja tutkimuksista. Suorakorvausmenettelyssä asiakas saa sairaanhoitokorvauksen jo käyntimaksua maksaessaan. Palveluntuottaja tekee asiakkaan

LPY 2/14

puolesta tilityksen Kelaan. Kelassa tehdään vuosittain noin 5,4 miljoonaa ratkaisua suorakorvausmenettelyllä. Se on nykyään yleisin tapa maksaa sairaanhoitokorvausta. Kelalla on lainsäädännössä määritelty velvollisuus valvoa toimintaansa sekä lakiin perustuva oikeus saada salassapitosäännösten estämättä käsiteltävänä olevan etuuden ratkaisemista varten välttämättömät tiedot.

PARANTAA LAATUA

HELPOTTAA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN TYÖTÄ

NOPEUTTAA TYÖSKENTELYÄ

YKSINKERTAISTAA PROSESSEJA

VÄHENTÄÄ VIRHEITÄ

ACUTE-JÄRJESTELMÄ ON helppokäyttöinen, tietoturvallinen ja toiminnallisuuksiltaan kattava. Acute-potilastietojärjestelmän kautta hoituu laskutus raportointi potilastiedon arkistointi Acutea käyttävät fysioterapia- ja kuntoutuslaitokset lääkärikeskukset sairaalat työterveyshuollot julkisorganisaatiot

VALMIUDET E-RESEPTIN JA E-ARKISTON KÄYTTÖÖNOTTOON

ACUTEA käytät suoraan internetselaimella missä ja milloin vain.

Ota yhteyttä www.acute.fi

Timo Soini peräänkuuluttaa valinnanvapautta.

Järjestelmällistä ja vaikuttavaa edunvalvontaa

Vuosina 2005–2007 LPY:n (aik. LKY:n) ensimmäisenä hallituksen puheenjohtajana toiminut Timo Soini nostaa oman toimikautensa tärkeimmiksi saavutuksiksi alan edunvalvontatyön uuden organisoitumisen sekä taustavaikuttamisen palvelusetelijärjestelmän toteuttamiseksi. – Iso asia alan toimijoille oli myös täyden korvauksen periaatteen käyttöönotto lakisääteisissä tapaturma- ja liikennevakuutuksissa vuonna 2004. Tämä uudistus asetti yksityiset palveluntuottajat lähes samalle viivalle julkisen sektorin kanssa. Julkisen terveydenhuollon hoitokustannusten kattamiseksi luovuttiin niin sanotusta laastariveromenettelystä eli tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmältä vuosittain perittävästä ja Kansaneläkelaitokselle tilitettävästä maksusta, Soini kertoo. Soinin mukaan LPY:n toiminta ei laahaa enää muiden perässä, vaan kannanotot esimerkiksi sote-uudistuksen ja potilaan valinnanvapausteeman ympärillä ovat tuoreita ja hyvin valmisteltuja. Myös tietotekniikan laajamittainen hyödyntäminen terveyspalveluissa ja niiden organisoimisessa nimenomaan asiakkaan näkökulmasta ovat asioita, joita LPY haluaa määrätietoisesti edistää. LPY on lisännyt tunnettuuttaan keskittymällä selkeästi alan yleiseen elinkeinopoliittiseen edunvalvontaan. − Voidaan sanoa, että nyt eletään eräänlaista yhdistyksen nousukautta. Toivon, että yksityisten lääkäripalveluntuottajien ääni kuullaan myös eduskuntavaaleissa, Soini sanoo. Yhdistyksen kunnianhimoinen tavoite on terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen siten, että kansalaisia pystytään palvelemaan mahdollisimman laadukkaasti hyödyntämällä aitoa valinnanvapautta. – Yksinkertaisimmillaan se toteutuisi siten, että rahan annetaan seurata potilasta, Soini summaa.

LPY 2/14

LPY

– sivustakatsojasta

aktiiviseksi vaikuttajaksi

Yksityisten terveyspalveluntuottajien edunvalvontatyö on kehittynyt merkittävästi yhdistyksen 45-vuotisen toiminnan aikana. Vaikuttamismahdollisuudet terveyspolitiikkaan ja lainsäädäntöön sekä yleisiin asenteisiin ovat parantuneet etenkin 2000-luvulla. LPY-lehden toimittaja haastatteli LPY:n pitkäaikaista aktiivia, Timo Soinia yhdistyksen historiasta.

ätä nykyä LPY on itsenäinen organisaatio, jonka toiminta keskittyy lääkäri- ja hammaslääkäripalveluita tuottavien yritysten elinkeinopoliittiseen edunvalvontatyöhön. Laajamittainen ja haasteellinen työkenttä vaatii tiivistä yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. Yhdistyksen toiminta on rakentavaa ja vaikuttavaa kanssakäymistä poliittisten päättäjien ja virkamiesten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Varsinkin päätoimisen toiminnanjohtajan palkkaamisen ansiosta yhdistys on pystynyt selvästi paremmin vaikuttamaan alan yritysten toimintaympäristön kehittämiseen ja sitä kautta yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Vaikka tulokset eivät aina ole yltäneet asetettuihin tavoitteisiin, etenkin viimeaikainen kehitys on ollut kiistattoman myönteistä. − Tilanne on merkittävästi muuttunut ajoista, jolloin LPY:n edustajia ei kutsuttu edes kuultaviksi oman toimialan asioita käsitteleviin komiteoihin tai työryhmiin, saati että yhdistyksen edustajia olisi pyydetty toimikuntien tai vastaavien jäseniksi, Timo Soini muistelee.

Oma yhdistys lääkärikeskuksille Suomalainen terveydenhuolto koki suuren murroksen 1960-luvulla erityisesti kahdesta syystä. Näistä ensimmäinen oli sairausvakuutuslain voimaantulo vuonna 1964. Lain tarkoituksena on alusta alkaen ollut mahdollistaa kansalaisille yksityisten lääkäri- sekä tutkimus- ja hoitopalveluiden käyttäminen asuin-

paikasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Kela-korvaus kattoikin alkuaikoina peräti 60 prosenttia potilaan hoitokustannuksista. Toinen merkittävä tekijä oli 1950-luvulla alkanut keskussairaalaverkoston rakentaminen. Valtion ylläpitämät lääninsairaalat lakkautettiin ja erikoissairaanhoidon palveluista ryhtyivät vastaamaan kuntainliittojen ylläpitämät keskussairaalat.

työllistää noin ”32Yksityissektori 000 alan ammattilaista.” Ensimmäinen keskussairaala valmistui vuonna 1953 Joensuuhun ja viimeinen Päijät-Hämeeseen 1971. Uudistus toi keskussairaalapaikkakunnille huomattavan määrän eri alojen erikoislääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä. Se loi näillä paikkakunnilla lääkäreiden keskuudessa tarvetta myös lisääntyvään yksityisvastaanottotoimintaan ja sitä tukevien palveluiden järjestämiseen. Lääkärit alkoivat perustaa yhteisvastaanottoyhtiöitä, joista niihin liitettyjen tukipalveluiden myötä syntyivät nykyiset lääkärikeskukset. Niitä perustettiin varsinkin 1960-luvun

loppupuolella useita kymmeniä eri paikkakunnille, isoimmille useitakin. Alkuvuosina yksityisillä lääkärikeskuksilla riitti asiakkaita jonoksi asti lääkäripalveluiden tarjonnan niukkuuden vuoksi. Vuonna 1969 yksityisten terveyspalveluntuottajien etujärjestöksi perustettiin Lääkärikeskusten yhdistys ry (LKY). Yhdistyksen keskeisinä tehtävinä olivat toimialan yleisen edunvalvonnan ohella jäsenistön kouluttaminen sekä tiedon välittäminen muun muassa alan keskeisimmistä lainsäädäntöhankkeista.

LPY perustettiin yksityisen ”terveydenhuollon edunvalvonnan tehostamiseksi, koska yksityissektori toimi pirstoutuneena useaan pieneen yhdistykseen.”

Yksityisen sektorin koko olemassaolo oli vaarassa Juhani Aho toimi LKY:n perustajajäsenenä ja hallituksessa vuodesta 1969. Hänen puheenjohtajakautensa 1983–1985 aikana puhuttivat erityisesti työterveyshuolto ja Kelan sairausvakuutuksen korvaustaksat. Tärkeä tavoite tuolloin oli auttaa lääkäreitä harjoittamaan ammattiaan samalla kun yritysten toimintaedellytyksiä pyrittiin parantamaan.

LPY matkalla vaikuttajaksi 1966–1969 ja 1976–1983

LPY 2/14

Juhani Aho Akava ry:n hallituksen jäsen 1965–1967 ja 1971–1982

– Suomen Lääkäriliitto (SLL) tuki lääkärikeskusten alkutaipaletta suosittelemalla vakuutusyhtiö Pohjolalle perustamislainojen myöntämistä niille. Myöhemmin Lääkäriliitto alkoi pitää yhdistystä työnantajaorganisaationa eikä ammatinharjoittajille vastaanottopaikkoja tarjoavien yritysten etuja ajavana yhteisönä. Verottaja myös yritti muuttaa lääkärien amma-

1971–1976 ja 1979–1981

Juhani Aho SLL:n hallituksen jäsen Juhani Aho SLL:n varapuheenjohtaja

Yhdistyksellä oli etenkin toiminnan alkuvuosina vahva side Suomen Lääkäriliittoon, joka välillisesti tuki lääkärikeskusten perustamista. Näin liitto pyrki turvaamaan jäsenilleen paremmat työskentelymahdollisuudet ja samalla takaamaan kansalaisten pääsyn lääkärin vastaanotolle mahdollisissa työtaistelutilanteissakin. LKY:n toimintaa ohjasivat varsin pitkään säännöt, joiden mukaan lääkäreiden tuli omistaa enemmistö jäsenyrityksestä. Yhdistyksen hallituksessakin selvän enemmistön piti koostua lääkäreistä.

tinharjoittajastatuksen työsuhteeksi. Verottajan esitys olisi toteutuessaan vaarantanut koko yksityissektorin olemassaolon. Tämä onnistuttiin kuitenkin yhteistyöllä verohallinnon kanssa estämään, Juhani Aho muistelee. Merkittävin saavutus aikanaan oli Ahon mukaan sairausvakuutuslaki. – Olin vahvasti mukana vuonna 1964 voimaan tulleen sairasvakuutuslain Kelan SV-korvauspuolen luomisessa Akavan edustajana. Asia oli koko yksityisen lääkärikeskustoiminnan perusta. Sairausvakuutuslain voimaan astuminen innosti minutkin aloittamaan vastaanottoni yhtenä ensimmäisistä lääkärikeskuksen perustajista Suomessa. Aho toimi Akavan talousvaliokunnas-

Samoihin aikoihin nuori taloustieteiden opiskelija Timo Soini päätyi aluksi kesätöihin ja pian kokopäiväisesti Tampereen keskussairaalan taloushallinto-osastolle. Myöhemmin hän siirtyi Tampereelle perustetun lääkärikeskuksen palvelukseen. Tampereen Lääkärikeskus Oy:n toimitusjohtajaksi Soini nimitettiin 27-vuotiaana vuonna 1973. Hän oli ensimmäisiä lääkärikeskusten kokopäivätoimisia toimitusjohtajia ja myös ensimmäisiä, jotka eivät olleet koulutukseltaan lääkäreitä. Jäätyään eläkkeelle Soini on jatkanut aktiivisesti alalla toimimalla

sa, kun häntä pyydettiin ainoana lääkärinä edustamaan Akavaa työterveyshuoltolain sisällön muokkaamisessa. – Tavoitteenani oli saada Kelan korvausten piiriin myös yksityisen sektorin palveluntuottajat. Ministeriön edustajat halusivat ”yksityiset ulos”, mutta viimeisessä neuvottelussa onnistuttiin Kelan myötävaikutuksella saamaan yksityissektori yhdeksi palveluiden tuottajatahoksi. Nykyisin työterveyshuolto onkin erittäin tärkeä toimintamuoto yksityisille lääkärikeskuksille, Aho kertoo. Yksityissektori on jatkanut vahvasti kasvu-uralla. Ahoa mietityttää muun muassa yksityisen sektorin ostopalveluiden kohtalo sote-uudistuksessa.

Juhani Aho SLL:n puheenjohtaja

on uskallusta ”Yksityisillä panostaa uusiin palvelumuotoihin.”

Häntä huolestuttaa myös se, miten ikääntyvien ihmisten tarpeet otetaan huomioon. Toisaalta yksityisen sektorin mahdollisuudet kasvavat palveluiden kysynnän lisääntymisen myötä. – Yksityinen sektori ”julkista täydentävänä” on jo vanhentunut käsite. Yksityisillä on uskallusta panostaa viimeisimpään teknologiaan ja uusiin palvelumuotoihin. Kansalaisilla on halu sijoittaa omaan terveyteensä, Aho arvioi.

1977–2009

1983–1985

1964

Sairausvakuutuslaki tuli voimaan

Timo Soini LKY/ LPY:n hallituksessa

Yksityisiä palveluita tarvitaan tulevaisuudessakin Aarne Pasanen oli LKY:n puheenjohtajana aktiivisesti mukana ajamassa yhteen lääkärikeskusten, yksityisten sairaaloiden, laboratorioiden ja kuvantamislaitosten yhdistyksiä. Yksityisillä terveyspalveluilla oli jo 1990-luvulla merkittävä ja kasvava osuus toimialalla. Avohoidon kaikista lääkärikäynneistä yksityisen sektorin osuus oli noin neljännes ja erikoislääkärikäyntien osalta hieman yli 40 prosenttia. – Kelan hallinnoimalla sairaanhoitovakuutuksella, josta asiakkaalle korvataan osa lääkärinpalkkiosta sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kuluista, on ollut merkittävä rooli yk-

sityisten palveluiden kehittämisessä. Tämä tuo potilaalle valinnanvapautta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä, lääketieteen ja kirurgian tohtori Pasanen toteaa. 1990-lukua sävyttivät Pasasen mukaan STM:n pyrkimykset sairaanhoitovakuutuksen alasajoon. Tuolloinkin puhuttiin niin sanotun monikanavaisen rahoitusjärjestelmän haitoista ja haluttiin lopettaa yksityisten palveluiden käyttäjien sairaanhoitovakuutuskorvaukset tai ainakin rajoittaa niitä. Yhdistyksen merkittävimmäksi saavutukseksi Pasanen nostaakin kyseisen alasajon estämisen sekä asiakkaiden valinnanvapauden säilyt-

jäsenenä Porin Lääkäritalo Oy:n sekä Porvoon Lääkärikeskus Oy:n hallituksissa.

1970-luvun vaaran vuodet Kansanterveyslain voimaantulo vuonna 1972 on ollut merkittävimpiä terveydenhuollon uudistuksia sotien jälkeen. Lain myötä jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollon järjestämisestä perustamalla terveyskeskus joko yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa.

Työterveyshuoltolaki tuli voimaan 1979

LPY 2/14

1992–1999 ja 2003–2004

tämisen ja edistämisen. – Toinen merkittävä puheenaihe oli terveydenhuollon kilpailutilanne. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus lisäsi kuntien mahdollisuuksia kilpailuttaa palveluntuottajia, mutta kilpailutus läh-

− Kansanterveyslain intomieliset puolustajat kehottivat yksityisiä terveyspalvelualan tuottajia varautumaan laittamaan pillit pussiin tämän kaiken kattavan uudistuksen edetessä vauhdilla myös suuriin asutuskeskuksiin, Soini muistelee. Varsinkin sosiaali- ja terveysministeriön ja silloisen lääkintöhallituksen piirissä kyseenalaistettiin tuolloin vahvasti yksityistä lääkärikeskustoimintaa. Ministeriön kansliapäällikkö kävi 1970-luvun lopulla LKY:n seminaarissa jopa kehottamassa osallistujia varautumaan yritystoiminnan lopettamiseen muu-

Aarne Pasanen LKY:n puheenjohtajana

2005–2007

Timo Soini puheenjohtajana (LKY/LPY)

ti hyvin vaivalloisesti käyntiin. Taustalla olivat sekä lainsäädännölliset seikat että kielteiset asenteet yksityissektoria kohtaan − aivan kuten nytkin soteuudistuksessa, hän pohtii. LKY toimi aktiivisesti uhkatekijöiden ja kilpailuesteiden vähentämiseksi luoden yhteyksiä valtakunnan poliitikkoihin ja kilpailuvirastoon. STM:n ajama sairaanhoitovakuutuskorvausten täydellinen alasajo saatiin estetyksi onnistuneen poliittisen vaikuttamisen avulla. – Tosin nyt sote-uudistuksen rahoituslain valmistelussa sama uhka on jälleen olemassa.

Sote-uudistus ”huolestuttaa.”

Pasasen puheenjohtajakauden loppuvaihetta sävyttivät suurten valtakunnallisten lääkärikeskusten perustaminen ja omistuspohjan laajeneminen kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Kehitys on ollut välttämätön, jotta yksityinen palvelutuotanto saadaan kasvamaan ja palveluvalikoimaa monipuolisemmaksi. – LPY:n on pidettävä huolta toimivista suhteista kilpailuviranomaisiin, yrittäjäjärjestöihin ja etenkin poliittisiin päättäjiin sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Hyvät suhteet myös Suomen Lääkäriliittoon ovat erittäin tärkeät, Pasanen linjaa. Yksityisten terveyspalveluiden rooli on viime vuosina kasvanut ja ne ovat nykyisin paremmin tunnettuja. Lääkärit ovat aikaisempaa kiinnostuneempia yksityissektorilla toimimisesta. Suurim-

taman vuoden kuluessa. Voimakkaista ideologisistakin paineista huolimatta alan yrittäjien usko liiketoimintaan ei kuitenkaan horjunut. Nähtävissä oli, että etenkin erikoislääkäripalveluille on kysyntää jatkossakin. Vapaaehtoiset sairaanhoitovakuutukset ja lakisääteinen tapaturmavakuutus hyödynsivät sekä julkista että yksityistä terveydenhuoltoa. Vuonna 1979 voimaan astuneen työterveyshuoltolain myötä asiakkaita riitti myös yksityisille lääkäriasemille, jotka lain nojalla kelpuutettiin työterveyshuolto-

maksi haasteeksi Pasanen mainitsee sote-uudistuksen käytännön toteutuksen. – Yritysten toimintaolosuhteet ja kilpailutilanne voivat ainakin uudistuksen alkuvaiheessa huonontua merkittävästi, mikäli sote-alueiden sisällä kilpailutus vähenee ja samalla luovutaan yksityisasiakkaiden sairaanhoitokorvauksista. Tästä huolimatta palveluita pitää kehittää entistä monipuolisemmiksi ja joustavammiksi. En usko, että julkinen rahoitus riittää kovin pitkään asiakkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseen. Yksityisiä palveluita tarvitaan tulevaisuudessakin ja uskon, että kilpailuttaminen tulee väistämättä lisääntymään rahoitusongelmien vuoksi. Uskon myös sairausvakuutuksen kehittämiseen olosuhteiden muutosten myötä, toteaa Pasanen toiveikkaana.

palveluiden järjestäjäksi julkisen sektorin ja yritysten omien työterveysasemien rinnalle. − Tämä oli eräänlainen taitekohta, josta alkaen yksityissektorilla oli tietyllä tavalla yhteiskunnallisesti tunnustettu rooli suomalaisessa terveydenhuollossa, Soini kertoo.

Rakennemuutos 1990-luvulla Vuosituhannen vaihteessa alkoi lääkärikeskusten ketjuuntumisilmiö pääomasijoittajien kiinnostuttua toimialasta. Sen

Leena Niemistö LPY:n puheenjohtajana 2007–2010 2005

LKY lakkautettiin, LPY perustettiin. Muut yhdistykset lakkautettiin ja LKY ry:n säännöt ja nimi muutettiin yhdistyksen jatkaessa näin LPY ry:nä. 19

aloitti 1990-luvulla talousahdinkoon ajautunut Sairaala Mehiläinen. Mehiläisen laajentaessa toimintaansa valtakunnalliseksi myös Suomen Terveystalo perusti toimipisteitä ympäri Suomea. Viime vuosikymmenellä toimialalla tehtiin varsin lyhyessä ajassa huomattava määrä yrityskauppoja. Yhdistyksen jäsenmäärän supistuessa yrityskauppojen myötä on sen jäsenkunta samalla huomattavasti monipuolistunut omistustaustaltaan. Myös hammaslääkäripalveluiden tuottajat

ovat liittyneet yhdistykseen. Kaikille yhdistyksen jäsenille on kuitenkin yhteistä se, että ne ovat selkeästi riskirahoitteisia toimijoita.

LPY perustetaan 2000-luvun alkupuolella alettiin toimialalla käydä vilkasta keskustelua siitä, miten edunvalvontatyö olisi organisoitava paremmin. Alalla toimi neljä eri yhdistystä, LKY:n lisäksi Suomen kliiniset yksityislaboratoriot ry, Suomen yksityissai-

Vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet Leena Niemistön puheenjohtajakaudella 2007−2010 puhuttivat erityisesti kilpailuneutraliteetti, julkisten terveyspalveluiden järjestämisen ja tuotannon eriyttämisen tarve sekä valinnanvapaus ja julkisten palveluiden kustannusten läpinäkyvyys. Silloin elettiin hyviä aikoja eikä finanssikriisi vielä vaikuttanut negatiivisesti yritysten toimintaan.

Niemistön puheenjohtajakaudella toteutettiin LPY:n suuri organisaatiouudistus. Uutta Lääkäripalveluyritykset ry:tä käynnistettiin urakalla. – Vuonna 2008 asetettiin mittavan strategiatyön tavoitteeksi LPY:n roolin selkeyttäminen elinkeinopoliittisena edunvalvojana. Samalla uudistettiin myös yhdistyksen tavoitteita ja toimintatapoja

LPY:n uudistus: visio, strategia ja pääpainopisteet

2008 2006

Palkattiin ensimmäinen toiminnanjohtaja 20

LPY 2/14

Ismo Partanen toiminnanjohtajaksi

2008

raaloiden yhdistys ry ja Suomen kuvantamislaitosten yhdistys ry. Näiden eri yhdistysten hallituksissa istui paljon samoja henkilöitä. Edunvalvontatyö oli oto-toimintana vääjäämättä tuloksiltaan melko rajallista. Samalla se vei edunvalvontatyöhön osallistuneilta luottamushenkilöiltä paljon aikaa ja voimavaroja. Useimmat vähänkin isommat yritykset kuuluivat jäseninä kaikkiin näihin neljään yhdistykseen ja maksoivat kullekin jäsenmaksun osittain päällekkäisistä palveluista. − Valtakunnalliset hintasuositukset ja palveluhinnastot olivat

”

Yksityissektorilla on potentiaalia huimasti jäljellä.”

vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Päivittäisen edunvalvontatyön ohessa LPY kehitti omaa järjestörakennettaan sekä uudisti ilmettään ja erityisesti yhdistyksen viestintää, Dextra Oy:n toimitusjohtaja ja Pihlajalinna Oy:n varatoimitusjohtaja Leena Niemistö muistelee. Terveyspalvelualan yritykset ovat Niemistön mukaan nykyisin saaneet paremmin ääntänsä kuuluviin ja

takavuosina pitäneet paitsi näiden jokaisen yhdistyksen olemassaolon jollakin tavoin perusteltuna, myös alan kilpailun tavallaan rajoitettuna, Soini muistelee. Vuonna 2005 edellä mainitut neljä yhdistystä sulautuivat yhdeksi edunvalvontaorganisaatioksi Lääkäripalveluyritysten yhdistys ry:ksi, sittemmin Lääkäripalveluyritykset ry:ksi (LPY). Yhdistämällä voimavarat luotiin edellytyksiä edunvalvontatyön kehittämiselle. Perustettu uusi yhdistys palkkasi ensimmäisen päätoimisen toimihenkilön, toiminnanjohtaja Sami Lukkarisen.

täten vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet. – Yksityissektorin osuus julkisen sektorin palvelutuotannosta on kasvanut noin viiteen prosenttiin, mutta potentiaalia on huimasti jäljellä, toteaa Niemistö. Merkittävimmäksi saavutukseksi puheenjohtajakaudellaan Niemistö nostaa palvelusetelilainsäädännön aktiivisen valmistelun ja sen sisältöön vaikuttamisen. Yhdistyksen haasteet ja tavoitteet ovat säilyneet tähän päivään asti pääsääntöisesti ennallaan. Niitä ovat järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen julkisella sektorilla, palveluntuottajien välisen

kilpailuneutraliteetin toteuttaminen ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksien lisääminen. Myös kannusteiden lisääminen julkiselle sektorille tehokkaimpien toimintatapojen hyödyntämiseen on yksi yhdistyksen tavoitteista. Yhdistyksen toiminnan linja saa Niemistöltä kiitosta. – Linjaukset LPY:n nykyiselle toiminnalle onnistuttiin tekemään toiminnanjohtaja Ismo Partasen ja hallituksen yhteistyöllä niin hyvin, ettei päälinjauksia ole tarvinnut juurikaan muuttaa yritysten toimintaympäristön suurista myllerryksistä huolimatta, Niemistö sanoo.

Palvelusetelilaki tuli voimaan

2013–

2009 2010–2013

Anni Vepsäläinen puheenjohtajana

Kari Varkila puheenjohtajana 21

Asiakaskokemusta kuunneltava

herkällä korvalla Tinkimätön laatu, asiakaspalautteen kuuntelu ja siihen vastaaminen ovat mahdollistaneet Porin Lääkäritalon tasaisen kasvun. TEKSTI Milla Majander KUVA Nelly Stenroos

LPY 2/14

eikki Kuuri-Riutta jätti taakseen kirurgiaan erikoistumisen ja astui Porin Lääkäritalon toimitusjohtajan saappaisiin vuonna 1986. – Suomen kirurgia ei siinä paljon menettänyt, kolmatta vuosikymmentä yritystä luotsaava Heikki Kuuri-Riutta veistelee hyväntuulisena. Ajat ovat toiset kuin tuolloin: säännöstelytaloudesta on siirrytty markkinatalouteen ja toimintaympäristö alalla on kokenut täydellisen muutoksen. 1980-luvulla julkisen sektorin terveydenhuolto vielä toimi, kunnes 2000-luvulla nyrjähtely yltyi. Porin Lääkäritalo on tietoisesti ja rohkeastikin kehittänyt ja kasvattanut toimintaansa. – Oma toimitalo valmistui vuonna 1989 ja laajennusosa 2010. Vuosituhannen vaihteessa rakensimme oman toimintajärjestelmän, jota olemme 15 vuotta systemaattisesti toteuttaneet. Jo tuolloin laatu oli kilpailukykyä tuova erottautumistekijä. Laatuun panostaminen hyvin varhaisessa vaiheessa on luonut mahdollisuuden toiminnan kehittämiselle edelleen, Kuuri-Riutta sanoo.

Aitoja valinnanmahdollisuuksia Terveyspalveluala elää muutosten tuulissa. Sote-uudistuksen toteutuksen vaikutukset toimialaan ovat vääjäämättömät. Kuuri-Riutalta uudistusesitys saa kipakkaa kritiikkiä. – Nyt ollaan rakentamassa yksi uusi organisaatiotaso eikä mikään muu muutu. Kaipaisin poliitikoilta rohkeutta uudistaa tämä maa. Meille käy huonosti, ellei rakenteita uudisteta. Yksi vaalikausi on jo yritetty uudistaa kunta- ja sote-rakenteita siinä onnistumatta. Nyt näyttää siltä, että uudistus on menossa harakoille. Tavoitteisiin pääsy edellyttää Kuuri-Riutan mukaan raha seuraa potilasta -mallia. – Potilaille pitäisi antaa aito valinnanmahdollisuus. Meillä on edelleen valloilla tsaristinen näkemys siitä, että viranomainen tietää kansalaista paremmin, minkä tahon häntä pitäisi hoitaa. Uskoisin, että suomalaiset ovat yhtä kypsiä kuin muutkin eurooppalaiset valitsemaan oman terveyspalveluntuottajansa. Tällä tavoin syntyisi aidot palvelumarkkinat, jolloin jokainen palveluntuottaja joutuisi kehittämään omaa toimintaansa. Suunnitellulla sote-mallilla julkisen puolen toimijoille ei tule mitään kannusteita uudistaa toimintaansa, Kuuri-Riutta toteaa.

Tavoitteena paras asiakaskokemus Suomessa kuvitellaan, että olisimme terveydenhuollon kärkimaa maailmassa. – Elämme harhakuvassa. Miten näin voisi olla, jos lääkäriin ei pääse viiteen viikkoon eikä erikoislääkärille kuuteen kuukauteen? Mahdollisuuksia olisi, jos ottaisimme kaikki resurssit hyötykäyttöön, Kuuri-Riutta esittää. Tulevaisuuden unelman torppaa Kuuri-Riutan mukaan asenneongelma.

Potilaille on annettava ” aito valinnanmahdollisuus.” – Yksityinen ja julkinen toimisivat ideaalisti yhteen tälläkin hetkellä esimerkiksi palveluseteleitä hyödyntämällä. On paljon asenteista kiinni, halutaanko mahdollisuuksista ottaa kaikki hyöty irti. Porin Lääkäritalo on Satakunnan suurin yksityinen lääkärikeskus, jossa asioi 70 000 työterveyshuollon asiakasta sekä 160 000 muuta vastaanotto-, laboratorio-, sairaala-, toimenpide- ja kuvantamispalveluiden asiakasta vuodessa. Suomessa toisena lääkärikeskuksena laatusertifikaatin jo vuonna 2003 saanut Lääkäritalo kasvaa ja muotoutuu pitkälti asiakaspalautteen perusteella. – Olemme rakentaneet monia eri kanavia palautteen antamista varten, koska kuuntelemme asiakaspalautetta erityisen herkällä korvalla. Näkyvä reagointi palautteeseen on ollut laajentaminen ja Rauman Erikoislääkärikeskuksen ostaminen. – Vuodesta 2006 meillä oli oma terveysasema Olkiluodossa ydinvoimalan rakennustyömaalla. Suunta Raumalle oli luonnollinen jatkumo, jolla paransimme saavutettavuutta entisestään. Vastaamalla asiakkaiden tarpeisiin kehitytään, Kuuri-Riutta toteaa. Porin Lääkäritalon toiminta kiteytyy neljään laatusanaan: asiantunteva, asiakaskeskeinen, kehittyvä ja kannattava. Avainasemassa on asiakaspalveluun panostaminen. – Tavoitteenamme on antaa asiakkaillemme toiminta-alueemme paras palvelukokemus, Kuuri-Riutta toteaa. Porin Yrittäjät valitsi syyskuussa Porin Lääkäritalo Oy:n Porin Vuoden Yritykseksi. Valinnassa painoivat muun muassa Porin Lääkäritalon vakiintunut asema yrityselämässä, pitkä 45 vuoden ikä ja kova halu kehittyä. Porin Lääkäritalo on tätä nykyä myös maakunnallinen toimija ja siten alueen merkittävä työllistäjä.

Porin Lääkäritalo • Perustettu 22 lääkärin toimesta vuonna 1969, jolloin pienempiä vastaanottoja yhdistettiin palvelukokonaisuudeksi • Työntekijöitä reilu 130 • Ammatinharjoittajia 170 • Liikevaihto 13,5 miljoonaa euroa • Satakunnan suurin yksityinen lääkärikeskus

Suomalaisten terveystiedot

yksiin kansiin Terveyspalvelualan Liitto kumppaninaan Lääkäripalveluyritykset ry on perustanut eArkki-tukiprojektin helpottamaan yksityisen sektorin liittymistä sähköisen potilastiedon arkistoon. Muut sote-alan liitot ja järjestöt sekä IT-toimittajat voivat liittyä mukaan yhteistyökumppaneina.

esäkuussa käynnistyi eArkki-projekti. Konkreettisena lähtölaukauksena oli syyskuussa palveluntuottajille ja yhteistyökumppaneille järjestetty vaikuttajafoorumi. – Potilastiedon arkiston käyttäjiksi liittyy joukko uudenlaisia toimijoita, jotka kaipaavat perustietoa Kanta-palveluista ja niiden käyttöönotosta. Käyttäjäkunta on nyt laajempi kuin sähköiseen lääkemääräysjärjestelmään liityttäessä, johtava konsultti Anja Mursu Salivirta & Partnersilta kertoo. Potilastiedon arkistoon liittyminen on yksittäisille palveluntuottajalle merkittävä muutos. Projektin tukitoimet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä viranomaisten (THL, Kela, Valvira ja VRK) kanssa. – Osallistumalla eArkki-projektiin yrityksillä on mahdollisuus säästää merkittävästi omaa työaikaa, saada täsmätietoa ja vertaistukea. Projekti tarjoaa yrityksille, edunvalvontaorganisaatioille ja kansallisille toimijoille yhteisen foorumin keskustella ja ratkaista potilastiedon arkiston käyttöönoton haasteita, selventää Mursu. Lääkärikeskukset Aava ja Orton toimivat eArkin pilottiyrityksinä. – Pilottien avulla rakennetaan suunniteltua vaiheistusta tarvittavista toimenpiteistä sähköiseen lääkemääräysjärjestelmään liittymisen jälkeen. Esiin nousseita kysymyksiä ratkotaan tai viedään ratkottavaksi kansallisille toimijoille. Projektiin osallistumisen hinta määräytyy siihen osallistuvan yrityksen terveydenhuollon liikevaihdon mukaan.

potilasrekisteristään. Potilasasiakirjat ja palvelutapahtumat kirjataan jatkossakin kunkin rekisterinpitäjän omaan tietokantaan. Potilaalla on myös oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen. – Keskitetyn potilastiedon arkiston kautta tieto on helposti ja turvallisesti jaettavissa, kun sitä tarvitaan. Tämä parantaa potilasturvallisuutta ja hoidon laatua etenkin kiireellisissä tapauksissa. Lisäksi kansalaiset voivat katsoa omia tietojaan Omakantapalvelun kautta, Anja Mursu kertoo.

Määräaika häämöttää

Laatu, turvallisuus ja helppokäyttöisyys

Yksityisille terveydenhuollon organisaatioille keskitetyn potilastiedon arkiston käyttöönotto on pakollista 1.9.2015 mennessä. Kyseinen määräaika koskee niitä terveydenhuollon ammatinharjoittajia ja palveluntuottajia, joiden potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. Suun terveydenhuollon palveluntuottajien liittyminen keskitettyyn potilastiedon arkistoon saa lisäaikaa vuoden 2016 syksyyn. Jatkossa myös ensihoidossa ja ostopalveluissa syntyvät potilasasiakirjat arkistoidaan valtakunnalliseen arkistoon.

Keskitetystä potilasarkistosta huolimatta jokainen ammatinharjoittaja ja muu terveydenhuollon palvelun antaja vastaa omasta

Lisätietoja: www.earkki.net

LPY 2/14

Rakennamme valtakunnallista yksityistä sairaalaverkostoa TAMPERE | OULU | KUOPIO | TURKU

HELSINKI Lääkäreiden vastaanotot ja tapaturmapäivystys Arkisin klo 08.00–22.00 Viikonloppuisin klo 11.00–17.00

Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2, 00300 Helsinki www.omasairaala.fi

Parasta

mahdollista hoitoa

ei ”Kuntoutumiseen ole oikotietä, mutta Heidi ei ole valmis luovuttamaan.” Ortopedi Jussi Elo tutkii, miten kuntoututuminen sääriluun osteotomiasta on lähtenyt käyntiin.

Heidi Kolunsarka on viimeisen viiden vuoden aikana tavannut lääkäreitä ja ollut operoitavana enemmän kuin yhdelle ihmiselle soisi. Hän on nähnyt, miten asiat hoituvat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. TEKSTI Virpi Hautamäki KUVAT Laura Vesa

eikkausrumba alkoi Heidin ajettua kolarin lokakuussa 2009. Hän menetti peililiukkaalla tiellä autonsa hallinnan ja päätyi ryminällä kylki edellä puuhun. Onnettomuudessa Heidi loukkasi olkapäänsä ja mursi sääriluunsa. Heidi on leikattu kahdeksan kertaa. Ensin muutaman kerran

Maksusitoumuksella yksityissairaalaan Vakuutusyhtiöt ovat suurin yksityisten terveyspalveluiden ostaja ja maksaja. Peräti 80–85 prosenttia Mehiläisessä tehdyistä ortopedisistä toimenpiteistä hoituu suoraan vakuutusyhtiön maksusitoumuksella. Kaikkien erikoisalojen asiakkaista, joille tehdään leikkaus, alle 40 prosenttia maksaa hoitokulunsa itse. – Vahvuutemme on ennen kaikkea nopea hoitoonpääsy, potilaan vaikutusmahdollisuudet oman hoitonsa järjestämisessä sekä positiivisen asiakaskokemuksen takaaminen, liiketoimintajohtaja Kai Vesterinen Mehiläisen lääkäri- ja sairaalapalveluista toteaa. Hän näkee, että julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön on tiivistyttävä. – Uskoisin, että potilaan valinnanvapaus ja toisaalta palvelun järjestämisvastuussa olevien tahojen vastuu hoitotakuun toteutumisesta siirtävät tulevaisuudessa asiakkaita entistä enemmän hoitoon yksityissairaaloihin, sanoo Vesterinen.

Seinäjoella, kunnes hänet siirrettiin vaativimpien operaatioiden mahdollistamiseksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Tampereella Heidille tehtiin ensimmäinen sääriluun osteotomia asentovirheen korjaamiseksi vuonna 2011. Nyt kolme vuotta myöhemmin Heidi kuntoutuu jälleen uuden osteotomialeikkauksen jäljiltä. Rustoon painautunut luun pää aiheutti kipua ja vaikeutti liikkumista. Tällä kertaa leikkaus oli astetta vaativampi ja vei kahden ortopedin työpanoksen. Leikkaus tehtiin Tampereen Koskisairaalassa, jossa Heidin Taysissa operoinut ortopedi Jussi Elo tätä nykyä toimii. – Vakuutusyhtiö ei laittanut hanttiin hoitopaikan vaihdolle. Liikennevakuutus on korvannut hoitokuluista suurimman osan. Tulin talokauppojen yhteydessä 2000-luvun alussa ottaneeksi paitsi kotivakuutuksen myös tapaturma- ja hoitokuluvakuutuksen. Niistä on ollut suuri apu. Olen päässyt ripeästi hoitoon yksityisklinikalle, ja lisäksi minulle on korvattu kiitettävästi tapaturmasta aiheutuneita ohimeneviä haittoja, Heidi kertoo. Heidi tietää, ettei jalasta saa koskaan täysin kivutonta eikä se tule kestämään rasitusta. Hän toivoo kuitenkin, että osteotomia toisi viidestä kymmeneen vuotta lykkäystä tekonivelleikkaukseen, joka väistämättä on edessä.

Huolenpito kantaa kotiin asti Ansionmenetysten mutkikkaat korvausmenettelyt ja viiveellä kulkeva rahaliikenne ovat aiheuttaneet Heidille päänvaivaa. Sen sijaan saamastaan hoidosta hänellä ei ole poikkipuolista sanaa sanottavana. – Luotan lääkärien ammattitaitoon. Olen aika kovapäinen tapaus enkä osaa kasvatella mielessäni pelkotiloja. Viimeisimmän leikkauksen jälkeen Heidi vietti sairaalassa kaksi yötä. Hän kehuu hoitohenkilökuntaa ystävälliseksi ja asiantuntevaksi – ja ruokaakin maittavaksi. – Kivunlievitys hoitui tehokkaasti. Oma yöhoitaja piti huolta ja oli aina saatavilla, jos minulla ilmeni jotakin kysyttävää. Kotiuduttuani minulle vielä soitettiin ja kyseltiin vointia. Lisäksi anestesialääkäri varmisti, että minulle määrätty kipulääkeannostus on riittävä.

Yksityissairaalassa palvelu oli erittäin hyvää. – Hoitohenkilökunnalla oli tarpeeksi aikaa keskittyä potilaisiin; soittokello toi hoitajan paikalle viiveettä, Heidi kehuu.

Rakkaat karvakuonot tuovat iloa arkeen ja pitävät Heidin liikkeessä.

Haaveissa paluu työelämään Vastoinkäymisistä huolimatta 31-vuotiaasta Heidistä huokuu positiivinen elämänasenne ja taistelutahto. Hän suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. – Asiat voisivat olla paljon huonomminkin. Saan olla tyytyväinen siihen, että en ole halvaantunut, saati kuollut. Koirat, ystävät ja puoliso ovat auttaneet Heidiä jaksamaan. Kolaripäivänä Heidin kyydissä matkustaneen karvakuonon hengissä selviäminen oli suuri helpotus. Ähtärin maalaismaisemissa avopuolisonsa ja kasvattikoiriensa kanssa asustava Heidi toivoo vielä palaavansa työelämään. Kolme vuotta leikkauksen jälkeen Heidi ennätti tehdä kevennettyä työviikkoa hammashoitajana puolisen vuotta, kunnes hänen oli myönnettävä, ettei kroppa kestänyt työntekoa. Kuntoutumiseen ei ole oikotietä, mutta Heidi ei ole valmis luovuttamaan. Kipinää ja tukea kuntosaliharjoitteluun tuo personal trainerina toimiva oma mies. – Treenaan kolmesti viikossa salilla sekä käyn fysioterapiassa pari kertaa viikossa. Lisäksi koirat pitävät minut liikkeessä ihan väkisinkin. Uskon, että jalka tulee vielä kestämään töihinpaluun. Olkapään kuntoutumisesta olen enemmän huolissani, Heidi kertoo. Medix_LPY_200x123_2209_HR.pdf

22.9.2014

14.02

Vaivattomat laboratoriopalvelut – asiakkaasi parhaaksi V Yhtyneet Medix laboratoriot on suomalainen, täyden palvelun laboratorioyritys. Luotettava toimitusketjumme on käytössäsi samoin kuin vankka asiantuntemus kaikilla laboratoriopalveluiden osa-alueilla: Doping-, huumausaine- ja lääkeaineanalytiikka Genetiikka Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Patologia Vieritestauspalvelut Ota yhteyttä! www.yml.fi | Vaihde 09 52 561

Tieto ja valinnanvapaus

vauhdittamaan parempia palveluita Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on vaikuttavat ja tasa-arvoiset palvelut sekä paras mahdollinen terveyshyöty. Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajat.

Tätä nykyä tietoa on aivan liian vähän. Teimme eduskunnassa

Kuva: Kimmo Levonen

viime vuonna lausuman kuntatalouden seurannan kehittämiseksi siten, että palveluiden kustannuksista on saatavilla ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot. Valmistelutyö on käynnissä Kuntatieto-ohjelman puitteissa. Samoin eduskunta edellytti aloitteestani, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on mittava tehtävä, mutta sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Valmistelutyö ei valitettavasti ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi.

Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekistereiden osalta paljon pidemmällä. Ruotsissa on käytössä laaja laaturekistereistä muodostuva kokonaisuus. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa. Ruotsi on jo vuosikymmeniä sitten eriyttänyt järjestäjän ja tuottajan roolit. Meillä Suomessa se on ehdottomasti tehtävä osana sote-uudistusta.

Suomalaiset mikro- ja ”pk-yritykset mukaan tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.”

Uudistuksessa on viisasta valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi. Palvelusetelin käyttöönotto nykyistä vahvemmin on tässä tehokas tapa. Terveydenhuollon rahoitusuudistuksessa on raha seuraa potilasta -mallista säädettävä uudella valinnanvapauslainsäädännöllä.

Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Valinnanvapaus on toteutettava niin, että siirrymme aitoon monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori toimivat samoilla pelisäännöillä. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

Ydinkysymys on, mikä lausunnolla olevassa sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa palveluita. Vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, jotta tavoite paremmista ja asiakaslähtöisistä palveluista toteutuisi – ja jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän.

Sari Sarkomaa (kok) kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Kunnissa ei uskota sote-uudistukseen Lähes jokainen kuntapäättäjä on huolissaan terveyspalveluiden heikkenemisestä eivätkä kuntapäättäjät usko esitetyn sote-uudistuksen parantavan nykyistä tilannetta. Noin 64 prosenttia kuntavaikuttajista pitää epätodennäköisenä tai erittäin epätodennäköisenä, että uudistus parantaisi oman alueen palveluita. TEKSTI Leena Roskala

nemmistö kuntapäättäjistä arvelee sote-uudistuksen lisäävän byrokratiaa ja terveydenhuollon kustannuksia eikä niinkään asiakaslähtöisyyttä ja valinnanvapautta. Uudistuksen myötä myös lähipalveluiden pelätään vähenevän. Tulokset käyvät ilmi Aula Research Oy:n toteuttamasta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin kesä–elokuussa kunnanvaltuutettujen ja kunnanjohtajien sekä ylimpien sote-virkamiesten parissa. Kyselyyn vastasi yli 1 300 kuntapäättäjää.

Rahoitus kuntapäättäjien huolena Kuntapäättäjien suurin huoli koskee rahoituksen kestävyyttä: 54 prosenttia heistä näkee nykyisen tilanteen huonona tai erittäin huonona. Tilanteeseen tyytyväisiä on vain joka kymmenes.

Unelma hyvästä hoidosta Terveyspalvelualan tuottajien järjestöt kampanjoivat palveluiden paremman saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä kansalaisten aitojen valinnanmahdollisuuksien puolesta. Teemana on Ihmisen kokoinen terveydenhuolto. Tavoitteena on, että suomalainen pääsee hoitoon, kun hän sitä tarvitsee. Nykyisin 80 prosenttia väestöstä joutuu odottamaan epätietoisuudessa hoitoon pääsyä vähintään kaksi viikkoa. ”Onko meillä siihen varaa? Uskaltaisimmeko rohkeasti uudistaa?”, kampanjassa kysytään.

LPY 2/14

Hallituksen lakiesitys eduskunnalle viimeistellään syksyn lausuntokierroksen perusteella saadun palautteen pohjalta. Lakiesitys annettaneen eduskunnan syysistuntokaudella 2014.

Joka viides kuntapäättäjä arvioi, että terveydenhuoltojärjestelmässämme on paljon kehitettävää palveluiden saatavuudessa ja sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa. Järjestelmän tuottamien palveluiden laatu sen sijaan saa heiltä kehuja. Noin 65 prosenttia heistä kokee laadun hyvänä tai jopa erinomaisena. Kuntapäättäjät odottavat sote-uudistuksen jatkovalmistelulta lähipalveluiden säilymisen turvaamista, demokratiaa päätöksenteossa, monipuolista palvelutuotantoa ja asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä. Päättäjien selkeä enemmistö suhtautuu myönteisesti malliin, jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta. He pitävät tärkeänä, että tuottajan ja järjestäjän roolit erotetaan selkeästi toisistaan. Tutkimuksen teettivät LPY, Terveyspalvelualan Liitto ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry.

Toisessakin tutkimuksessa kannatusta valinnanvapaudelle Terveyspolitiikan vaikuttajien keskuudessa keväällä tehty tutkimus osoitti, että 64 prosenttia heistä odotti valinnanvapauden lisääntyvän sote-uudistuksen myötä. Erityisesti elinkeino- ja

Valinnanvapauden hyödyt kuntapäättäjien mielestä • • • • •

kilpailun lisääntyminen johtaa laadun paranemiseen terveyspalveluiden saatavuus paranee ja hoitoon pääsy nopeutuu tehokkuus lisääntyy palvelutuotannossa kansalaisten tyytyväisyys paranee terveydenhuollon kustannukset pienenevät

eArkki-projekti Tehokas väylä potilastiedon arkistoon

LPY odottaa parannuksia LPY esittää syksyllä lausunnolla olleeseen sote-alan järjestämislakiehdotukseen useita parannuksia. Sote-alueiden järjestämissopimuksia ja niiden sisältöä ohjaavilla asetuksilla tai STM:n ohjeilla on mahdollista lisätä vaateita ja kannusteita kunnallisille palveluntuottajille tehokkaimpien tuotantoratkaisujen hyödyntämiseen. Valmisteilla olevan sote-palveluiden rahoituslainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulee lisätä kansalaisten aitoja valinnanmahdollisuuksia sekä saattaa erilaiset palveluntuottajat tuottajaroolissa samalle viivalle. Siten voidaan lisätä palveluntuottajien välistä aitoa kilpailua. LPY:n mielestä on vielä paljon tehtävää ennen kuin uusi sote-palvelurakenne on valmis ja käyttöönotettavissa vuonna 2017.

työelämän järjestöjen edustajat olivat vakuuttuneita alan kehityksen suunnasta. Samoin ajattelivat sote-alan virkamiehet ja asiantuntijat. Jopa 70 prosenttia terveysalan vaikuttajista arveli vielä keväällä, että yksityisiä terveyspalveluita hyödynnetään tulevaisuudessa nykyistä enemmän julkisten terveyspalveluiden tuotannossa. Kansanedustajille, eduskuntaryhmille, ministeriöille, puoluetoimistoille, piirijärjestöille, terveyspolitiikan virkamiehille sekä elinkeino- ja työelämän järjestöille suunnatussa, kesäkuussa julkistetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että suurin osa vastanneista suhtautuu valinnanvapausmalliin myönteisesti ja piti sen toteutumista todennäköisenä. Valinnanvapauteen nihkeimmin suhtautuvat vasemmistopuolueet. Valinnanvapauden pelätään lisäävän eriarvoisuutta ja julkisen sektorin rapautumista. Osa vastaajista ei usko kansalaisten kykyyn tehdä oikeita valintoja. Potilaiden oikeus valinnanvapauteen terveyspalveluiden käyttäjinä saa silti kannatusta kaikkien vastaajien keskuudessa. Valinnanvapauttakin myönteisemmin vaikuttajat suhtautuivat ulkopuolisten palveluntuottajien hyödyntämiseen. Myös tämän terveysalan vaikuttajien keskuudessa tehdyn tutkimuksen tilasivat LPY, Terveyspalvelualan Liitto ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry.

eArkki auttaa yksityisiä terveydenhuollon palvelunantajia siirtymään sähköiseen potilastiedon arkistoon. Säästä työaikaa ja niukkoja resursseja projektin tarjoamilla tukipalveluilla. Projektissa ovat yhteistyökumppaneina LPY:n lisäksi keskeiset yksityisen sektorin edunvalvojat sekä kansalliset Kanta-toimijat.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.earkki.net

TARKKANÄKÖISIMMÄT OVAT MEILLÄ JO KÄYNEET. Eirasta saat kaikki palvelut silmillesi: kaihi- ja linssileikkaukset, silmälaserleikkaukset ja silmäluomileikkaukset sekä silmälääkärin vastaanotot ja silmätutkimukset. Turvallisesti ja joustavasti.

TÄYDEN PALVELUN EIRA: • • • • • •

gastrokirurgia plastiikkakirurgia verisuonikirurgia lihavuusleikkaukset ortopedia silmäkirurgia

• • • • • •

gynekologia urologia vuodeosasto työterveyshuolto laboratorio ja röntgen fysioterapia

Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. Ajanvaraus 09 1620 570. www.eiransairaala.fi

Lähtökohtana

päätöksenteon vahvistaminen Kunnan roolia markkinoilla pyritään selkeyttämään kuntalain uudistuksen yhteydessä. Uudessa laissa säädetään siitä, miten EU:n kilpailulainsäädäntö pitää ottaa kunnan toiminnassa huomioon.

udessa kuntalaissa ohjataan noudattamaan jo voimassaolevia EU-valtiontuki- ja hankintasäännöksiä. Valtiovarainministeriön kuntakehitysyksikön päällikkö, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu toteaa myös, että rajoitussäännöksissä määritellään kuntien elinkeinotoimintaan liittyvää riskinottoa ja pyritään estämään mahdollinen epäterve kilpailu. Kuntien toiminnan suuntautuessa entistä enemmän avoimille markkinoille on ollut tarvetta selkeyttää kilpailunetraliteettiin liittyviä kysymyksiä. – Esimerkiksi esitetyt takausrajoitukset selkeyttävät pelisääntöjä ja tervehdyttävät kilpailua, sanoo Auli Valli-Lintu. Lakiin ehdotetaan myös uusia järjestämis- ja tuottamisvastuun määrittelyä koskevia säännöksiä. Kuntalain uudistuksen lähtökohtana on kunnan toiminnan suunnittelun eli strategisen päätöksenteon vahvistaminen.

Tästä konkreettisena ehdotuksena on kuntalain luonnoksessa esitetty velvoite laatia kuntastrategia. Uuden kuntalain keskeinen sisältö on katsoa kunnan toimintaa kokonaisuutena, kiinnittää huomiota kuntatalouden tasapainoon sekä pitkäjänteiseen johtamiseen. Laki on pitkälti mahdollistava ja kuntien erilaisuuden huomioon ottava. Kuntalain ja palveluiden järjestämisen näkökulmasta tärkeintä on toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys. – Kuntien toiminnassa olennaista on julkisuusperiaatteen noudattaminen, joten päätösten ja asiakirjojen julkisuus on keskeistä. Julkisuus liittyy myös kuntalaisten oikeuteen valvoa veroeurojen käyttöä. Avoimuus lisää luottamusta päätöksenteon tasapuolisuuteen sekä kuntalaisten että esimerkiksi julkisissa hankinnoissa tarjouskilpailuun osallistuneiden näkökulmasta, toteaa Auli Valli-Lintu.

Kuntalakiluonnoksen linjauksia: • Kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palveluntuottajalta. Palvelusetelin käytöstä säädetään erikseen. • Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palveluiden järjestäminen ja

tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. • Kunnan toimiessa kilpailutilanteessa markkinoilla sen on eriytettävä tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyk-

sen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). • Kunnan toimiessa lain määrittelemissä tapauksissa kilpailutilanteessa markkinoilla sen on hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti. • Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi kilpailulain perusteella puuttua kunnan, kuntayhtymän tai niiden määräysvaltaan kuuluvan yhteisön harjoittamaan kilpailulain vastaiseen menettelyyn tai toiminnan rakenteeseen. 33

Yksilöllistä hoitoa

yhden pysähdyksen taktiikalla Vakuutusyhtiöt toimivat nykyisin yhä harvempien, tarkkaan valikoitujen kumppaneiden kanssa. Pohjola Vakuutus Oy vei ajattelun astetta pidemmälle ja avasi viime vuonna oman sairaalan Helsingin Pikku Huopalahteen. TEKSTI Virpi Hautamäki KUVA Jukka Mykkänen

masairaalan liiketoimintaidea on asiakasystävällinen. Kaiken keskiössä on mahdollisimman positiivinen asiakaskokemus. – Tavoitteenamme on, että asiakas vaikuttuu ympäristöstään ja saamastaan palvelusta heti sisään astuessaan. Toivomme, että hän toteaa käynnin jälkeen yksikantaan ”Wau!”, Omasairaala Oy:n toimitusjohtaja Harri Aho kertoo. Kaikki perustuu siihen, että hoitoketju on mahdollisimman lyhyt. Työikäiset pyritään kuntouttamaan nopeasti takaisin työelämään, mutta yhtä lailla pidetään tärkeänä terveen lapsuuden ja vanhuuden turvaamista. – Suomalaista terveydenhuoltoa vaivaa raskas prosessirakenne, jossa asiakas on unohdettu jo vuosia sitten. Me haluamme toimia toisin, sanoo Aho.

LPY 2/14

Diagnoosi, hoito ja korvauspäätös pikavauhdilla Omasairaalassa asiakas tapaa samalla käynnillä lääkärin ja saa vakuutusyhtiöltä korvauspäätöksen. – Eräskin jalkansa sunnuntaina loukannut jääkiekkoilija saapui vastaanotollemme kahdeksalta maanantaiaamuna ja jo yhdeksään mennessä hän oli valmis lähtemään kotiin. Tunnissa hän kävi lääkärin tutkittavana, röntgenissä, sai lääkärin lausunnon, kipsin jalkaansa sekä korvauspäätöksen saamastaan hoidosta, Aho havainnollistaa. Omasairaalassa hoitoa saa myös ilman ajanvarausta. Tapaturmapäivystys palvelee paitsi arkisin pitkälle iltaan, myös viikonloppuisin. Samaten kuvantamispalvelut ovat käytössä viikon jokaisena päivänä.

Hoivamestari palveluksessasi Omasairaalan omistaa Pohjola Vakuutus Oy. Jos asiakas tulee Omasairaalaan vakuutusasiakkaana, häntä autetaan hoitamaan korvausasiat paikan päällä vakuutusyhtiöstä riippumatta. Välitön korvauskäsittely on mahdollista kuitenkin vain Pohjola Vakuutuksen asiakkaille, joita asiakaskunnasta on tätä nykyä reilu 80 prosenttia. Heitä palvelevat Omasairaalan tiloissa työskentelevät korvauskäsittelijät arkisin iltakymmeneen asti. Hoivamestarit tuntevat myös muiden suomalaisten vakuutusyhtiöiden käytännöt ja auttavat asiakasta tarvittavien kaavakkeiden täyttämisessä. – Hyvissä ravintoloissa on hovimestareita. Meillä Omasairaalassa hoivamestarit ottavat asiakkaat vastaan. He ovat asiakaspalvelijoita ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka opastavat asiakasta koko vastaanottokäynnin ajan.

Kaikille avoin sairaala Omasairaalan tavoitteena ei ole voiton, vaan hyvien hoitotulosten maksimoiminen. – Teemme paljon myös maksuttomia operaatioita hoitaaksemme asiakkaita, joiden kohdalla terveysvakuutuksen maksukatto on tullut täyteen, Aho kertoo. Pohjola Vakuutuksen asiakkaat eivät ole velvoitettuja käyttämään Omasairaalan palveluita. – Potilaalla on vapaus valita terveyspalvelun tuottaja ja häntä hoitava lääkäri. Näkemykseni on, että valintaan vaikuttaa ennen kaikkea se, millaista palvelua asiakas toivoo saavansa vastineeksi rahoilleen.

Omasairaala • Pohjola Vakuutus Oy:n omistama päiväkirurgisiin toimenpiteisiin erikoistunut ortopedinen yksityissairaala • Aloitti toimintansa Helsingissä alkuvuodesta 2013 • Reilu 80 prosenttia asiakkaista Pohjola Vakuutuksen asiakkaita • Avoin myös muiden vakuutusyhtiöiden asiakkaille sekä itse maksaville asiakkaille • Vuosi 2013: noin 20 000 asiakaskäyntiä ja 1 300 leikkausta • Arvio vuodelle 2014: 45 000 asiakaskäyntiä ja 2 600 leikkausta • Työllistää noin 100 henkilöä • Avasi kesällä oman hammasklinikan ja laajensi syksyllä korva- ja kurkkutauteihin

Harri Aho kokee, että yksityissektori näyttää prosessitehokkuudessaan mallia julkiselle sektorille. – Kansainvälisesti tarkasteltuna olemme Suomessa tosin monelta osin kaukana kehittyneimmistä terveyspalvelumalleista. Kilpailu on tervetullutta ja väistämätöntä suomalaiseen järjestelmään, sanoo Aho.

OP rakentaa Suomeen uuden sairaalaverkoston Pohjola-nimellä OP Ryhmä perustaa neljä uutta yksityissairaalaa Suomeen: Tampereelle, Ouluun, Kuopioon ja Turkuun. Samalla se laajentaa toimintaansa uusille erikoisaloille ja työterveyteen. Valtakunnallista sairaalaverkostoa rakennetaan Pohjola-nimellä. OP Ryhmä laajeni terveys- ja hyvinvointimarkkinoille vuoden 2013 alusta käynnistämällä Helsingissä täysin omistamansa ortopediaan erikoistuneen Omasairaalan. – Olemme suomalainen toimija ja osuustoiminnallinen yritys. Päätös terveys- ja hyvinvointiliiketoiminnan laajentamisesta sopii hyvin perustehtäväämme, jonka ytimessä korostuu asiakkaittemme sekä talouden että hyvinvoinnin edistäminen, toteaa OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen.

keskimäärin 300 euroa. Omasairaalan palvelukonseptissa hoitoketju on mahdollisimman lyhyt. Siitä hyötyvät paitsi potilas itse myös työnantajat, vakuutusyhtiöt ja koko yhteiskunta muun muassa työn parempana tuottavuutena ja pidempinä työurina. – Tärkeintä on saada ihmiset mahdollisimman nopeasti terveiksi ja takaisin töihin. Vahinkovakuuttajana OP Ryhmä haluaa huolehtia asiakkaittensa terveydestä ja hyvinvoinnista, toteaa Omasairaala Oy:n toimitusjohtaja Harri Aho.

Hoitoketjujen tiivistäminen kaikkien etu

Uusi nimi

Terveydenhuollon hoitoketjuissa merkittävin kustannus aiheutuu ansionmenetyskorvauksista: yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yritykselle

Omasairaalan nimi muuttuu Pohjola Terveys Oy:ksi. Uusi nimi otetaan käyttöön syksyllä 2015 ja tavaramerkiksi tulee Pohjolan karhuntassu.

Tärkeintä on saada ”ihmiset mahdollisimman nopeasti terveiksi ja takaisin töihin.”

– Pohjolan menestyksekkään ja tunnetun brändin hyödyntäminen terveys- ja hyvinvointiliiketoiminnassa on luonteva jatkumo tarinalle, jossa Pohjola on jo yli sadan vuoden ajan keskittynyt asiakkaittensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Pohjola Terveys -brändi on ihmisläheinen, luotettava ja ilmentää vakaata suomalaisuutta, kuvaa pääjohtaja Karhinen.

DIACOR TEKEE HYVÄÄ Diacorin historia juontaa juurensa Diakonissalaitokseen, jonka everstinna Aurora Karamzin perusti vuonna 1867. Kaikki alkoi vaatimattomasta, kahdeksanpaikkaisesta sairaalasta. Sen tarkoituksena oli auttaa nälänhädästä ja kulkutaudeista kärsiviä kaupunkilaisia. Diacorin pääomistaja, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, auttaa yhä yhteiskuntamme heikompiin osiin joutuneita Diacorin osinkojen avulla. Ihmisarvo ja tahto tehdä hyvää ovat edelleen työmme perusta.

VARAAAIKA AIKADIACOR.FI DIACOR.FI TAI 775 0800 VARAA TAI 0909 775 0800

LÄHELLÄSI.

Kansanvakuutus 50 vuotta E

nnen sairausvakuutuslakia moni suomalainen joutui kunnallisen köyhäinhoidon tai huoltoavun varaan. Sairausvakuutuksen aikaansaaminen vaati lähes 50 vuoden valmistelun. Alussa sen tehtävänä oli antaa sairastuneille taloudellista turvaa. Edelleen sairausvakuutus korvaa sairaudesta, raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuvia kustannuksia. Sillä korvataan myös työtulovakuutuksen kautta sairauden aiheuttamia ansionmenetyksiä. Sairausvakuutus sisältää sairaanhoito-, päiväraha- ja äitiysvakuutuksen. Vakuutuksella korvataan hoitojen lisäksi sairauksien ennaltaehkäisyä ja kuntoutusta. Sairaanhoitovakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki Suomessa asuvat henkilöt.

Omavastuuosuuksien kasvu järjestelmän uhkana Sairausvakuutuslain myötä potilas sai oikeuden valita lääkärinsä. Vakuutetulla on oikeus mennä haluamansa lääkärin tutkimukseen ja hoitoon. Sairausvakuutus tasoitti eri alueiden ja väestöryhmien eriarvoisuutta. Se on madaltanut kynnystä terveyspalveluiden hyödyntämisessä ja siirtänyt terveyspalveluita avohoidon suuntaan. Lain mukaan lääkärinpalkkioista korvattiin aluksi 60 prosenttia hyväksyttyjen taksojen mukaisista hinnoista. Lääkkeiden hinnoista korvaus kattoi puolet ja laboratoriomak-

suista 75 prosenttia sovitun markkamäärän ylittävältä osalta. Vuoden 1989 jälkeen sairausvakuutuksen korvausten tasoa ei ole korotettu. Viime vuosina korvaustasoa on laskettu merkittävästi. Vielä 1990-luvun alussa sairausvakuutus korvasi noin puolet hyväksytyistä kustannuksista. Nykyään sairausvakuutus korvaa vain noin 20−30 prosenttia hoidon kustannuksista. Omavastuuosuuksien merkittävä kasvu on heikentänyt kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia terveyspalveluiden hankkimisessa.

Sairausvakuutus tänään Sairausvakuutus rahoitetaan suurimmaksi osaksi palkansaajien, yrittäjien ja työnantajien maksamista maksuista. Vajaa neljännes siitä katetaan verovaroin. Vuonna 2013 lähes 1,2 miljoonaa suomalaista sai sairausvakuutuslain perusteella korvauksia yksityisten terveyspalveluntuottajien perimistä hoidon tai tutkimuksen kustannuksista. Kaikkiaan korvausten piirissä oli yli 5 miljoonaa hoito- tai tutkimustoimenpidettä. Ensi vuodesta alkaen ollaan leikkaamassa suun terveydenhoidon sairausvakuutuskorvauksia 20 miljoonalla eurolla.

Valinnanmahdollisuuksia LPY:n puheenjohtaja Kari Varkila haluaisi sairausvakuutusjärjestelmää muutettavan tukemaan vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Samalla hän esittää nykyisen korvaustason merkittävää korottamista järjestelmän alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi. − Kansalaisilta kerätään rahaa sairausvakuutusmaksuina sillä lupauksella, että maksujen turvin he voivat käyttää yksityisiä terveyspalveluita. Nykyiselläkin sairausvakuutuskorvauksella on merkityksensä, vaikka korvauksen reaalinen taso on vuosien saatossa jatkuvasti laskenut. Sairausvakuutus luo osaltaan valinnanmahdollisuuksia. Korvauksen merkitys korostuu erityisesti pienempituloisilla, kertoo Varkila.

Maksut 2008

Kelan korvaus 2008

Maksut 2013

Kelan korvaus 2013

Laboratoriotutkimus

34,70

10,18

39,52

7,38

Radiologiset tutkimukset

122,03

46,27

110,33

27,88

Sairaanhoitotoimenpiteet

21,22

6,30

26,34

7,42

Erikoislääkärikäynti

80,42

20,11

102,03

22,24

Lähteet Heikki Niemelä: Yhteisvastuuta ja valinnanvapautta. Sairausvakuutus 50 vuotta Kelan tilastot, www.kela.fi

Sensori Laser Tilkka osaksi Pihlajalinnaa Laser Tilkka Oy siirtyi kesäkuussa osaksi Pihlajalinna-konsernia. Yhtiön kaikki osakkeet siirtyivät Pihlajalinna Oy:n omistukseen. Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. TEKSTI Pia Hirvonen Laser Tilkka Oy:n palvelutarjonta täydentää Dextran ja Pihlajalinnan sairaalapalveluita ja laajentaa erikoislääkäri-, toimenpide- ja leikkaustarjontaa. – Laser Tilkan siirtyminen Pihlajalinna-konserniin tukee tavoitteitamme kasvaa Helsingin seudun johtavaksi yksityisten sairaalapalveluiden tuottajaksi. Yhtiö on lasertoimenpiteiden edelläkävijä erityisesti ihon laserhoidossa, suonikohjuhoidoissa, silmäluomitoimenpiteissä sekä silmäkirurgiassa. Se on vahva toimija myös plastiikkakirurgiassa, syöpäleikkauksissa ja sisäkorvaleikkauksissa. Nämä täydentävät erinomaisesti Dextran vahvaa asemaa ortopedisissä ja käsikirurgisissa leikkauksissa. Pystymme entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin

palvelemaan asiakkaitamme, kertoo Pihlajalinna Oy:n varatoimitusjohtaja ja Dextra Oy:n toimitusjohtaja Leena Niemistö. Laser Tilkka Oy:n toimitusjohtaja Tom Schöder uskoo, että yhdistyminen avaa uusia mahdollisuuksia. Valtakunnallisuus luo hyvät edellytykset voimakkaalle kasvulle. Schöderin mukaan Pihlajalinnan ja Dextran toimintaperiaatteet sopivat hyvin yhteen Laser Tilkan arvomaailman kanssa. Laser Tilkka Oy jatkaa entisissä tiloissa omana yhtiönään. Tom ja Ola Schöder jatkavat toiminnan kehittämistä yhdessä Pihlajalinna-konsernin asiantuntijoiden kanssa. Pihlajalinna-konserniin ovat siirtyneet vuoden 2014 aikana muun muassa Imatran Kliininen Laboratorio Oy, Pietarsaaren Medicenter Oy, Insta Innovation Oy, Mathilda-Koti ry ja Tampereen Hammashoito Oy.

Pihlajalinna-konserni • Perustettu 2001 • Toimipisteitä 31 • Toimitusjohtaja Mikko Wirén • Henkilöstö 1 500 henkilöä ja ammatinharjoittajat • Liikevaihtoarvio 2014: 130 miljoonaa euroa • Omistajat: yhtiön henkilö kunta, Keskinäinen Vakuu tusyhtiö LähiTapiola ja Sentica Partners Oy:n hallinnoima rahasto

Mikko Wirén on vuoden kasvuyrittäjä Pihlajalinnan perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Wirén voitti kansainvälisen Entrepreneur of the Year -kasvuyrittäjäkilpailun Suomessa. Mikko Wirén on vuodesta 2001 toiminut paremman hoidon puolesta luomalla innovatiivisia uusia tapoja tarjota terveydenhuollon palveluita. Pihlajalinnan perustamisesta lähtien Mikko Wirén on ollut luomassa parempia hoitokäytäntöjä ja hoidon vaikuttavuutta suomalaiseen terveydenhuoltoon. Pihlajalinna on alansa edelläkävijä, joka luo uusia tapoja tarjota terveydenhuollon palveluita. Pihlajalinnan toiminta perustuu jatkuvaan uudistumiseen – sii-

LPY 2/14

hen, miten asioita tehdään aina paremmin ja samalla koko yhteiskuntaa uudistaen.   Mikko Wirén edustaa tuomariston mukaan yrittäjyyden parhaita puolia: menestyvän liiketoiminnan kautta hän luo työpaikkoja ja samalla kehittää yrityksensä palveluilla uudenlaisia ratkaisuja tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kilpailun voittajan valitsi täysin kilpailun järjestäjästä riippumaton tuomaristo, jonka 11 jäsentä edustavat suomalaisen talouselämän parasta osaamista monipuolisesti akatemian edustajista pääomasijoittajiin ja yrittäjistä hallitusammattilaisiin. Tänä vuonna

tuomaristossa istui myös kaksinkertainen F1-maailmanmestari Mika Häkkinen.   Kesäkuussa 2015 Mikko Wirén vie oman yrittäjätarinansa kan-

sainvälisen yleisön ja tuomariston eteen edustaessaan Suomea kansainvälisessä World Entrepreneur of the Year -kilpailussa Monte Carlossa kesäkuussa 2015.

Diacor vakuutusyhtiön osaomistukseen LähiTapiolan Vahinko- ja Henkivakuutusyhtiö osti kesäkuussa 12,5 prosenttia Diacor terveyspalvelut Oy:n osakepääomasta. Diacorin koko osakekanta oli aiemmin Helsingin Diakonissa laitoksen säätiön omistuksessa. – Yrityskaupalla säätiö sai vapautetuksi pääomia ja kykenee paremmin reagoimaan investointitarpeisiin. Haluamme varmistaa, että Diacor voi jatkossakin toimia vahvana kotimaisena vaihtoehtona yksityisillä terveyspalvelumarkkinoilla, Helsingin Diakonissalaitoksen johtaja Olli Holmström kommentoi. LähiTapiolan intressinä on olla jatkossa entistä merkittävämpi toimija terveyden ja hyvinvoinnin alalla.

– LähiTapiolan ja terveyspalveluntuottajien yhteistyöstä ja sen lisäämisestä hyötyvät molemmat osapuolet: me palveluiden hankkijana hoitoketjun tehostumisena ja palveluntuottajat asiakkuuden tiivistymisenä, sijoitusjohtaja Juha Malm LähiTapiolasta sanoo. Yleisesti ottaen Holmström näkee, ettei vakuutusyhtiöiden ja terveyspalveluntuottajien välinen yhteistyö ole oikotie onneen. – Mikäli sillä voidaan säästää kustannuksissa ja lisätä vaikuttavuutta asiakaslähtöisyyden, ihmisarvoisen hoidon ja kohtaamisen kärsimättä, sitä kannattaa kuitenkin kehittää, Holmström toteaa.

SUOMALAINEN + YKSILÖLLINEN Tarjoamme yksilöllisistä tarpeista lähtevää hoitoa lähellä sinua, Suomen suurimman hammaslääkäriverkoston asiantuntemuksella. PlusTerveydessä hoidetaan ihmistä ja palvellaan asiakasta. Tervetuloa hakemaan syy hymyyn!

VARAA AIKA HELPOSTI NETISTÄ!

Sensori Uusi malli työelämäpalveluiden kehittämiseen Lääkäriasema Eloni ja Romana Management ovat ryhtyneet yhteistyöhön paremman työelämän puolesta. Eloni sekä organisaatioiden ja inhimillisten resurssien kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto Romana tarjoavat yhdessä yrityksille ja työpaikoille kokonaisvaltaisen työelämän kehitysmallin. Se kattaa palvelut rekrytoinnista kuntoutukseen sisältäen työterveyshuollon, työhyvinvointipalvelut, työyhteisö- ja johtamistaitojen kehittämisen sekä yhteistyön työeläkeyhtiöiden kanssa. – Turussa ei ole toista toimijaa, joka pystyy näin laajasti tarjoamaan organisaatioiden kehittämiseen sekä yksilön ja työyhteisön tervehdyttämiseen tarvittavat työkalut samalta luukulta, toteaa Elonin toimitusjohtaja Timo Talvio.

Työyhteisön hyvinvointi keskiöön Työterveyshuollon kautta tuleva työntekijöi-

den ja työyhteisöjen tuntemus on kehittämistyön keskiössä. Terve yksilö, toimiva työyhteisö, innostava työ, taitava johtaminen ja tehokas organisointi ovat ne osa-alueet, joille työssä viihtyminen perustuu. Näihin Eloni ja Romana Minna ja Timo Talvio sekä Seppo Romana ryhtyvät yhdessä tarjoavat ratkaisuja. tarjoamaan työkaluja työssä jaksamiseen. – Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on se, että Suomessa on Euroopan parhaat työpaiTähän meillä on tarjota tehokkaita ratkaisukat vuonna 2020 ja työntekijät ovat nykyistä ja, Romana Managementin toimitusjohtaja pidempään työelämässä. Samaan aikaan Seppo Romana perustelee päätöstä lähteä suomalaisilla työpaikoilla kärsitään huonosta rakentamaan täysin uudenlaista työelämämaljohtamisesta ja kehnoista työyhteisötaidoista. lia lääkäriaseman kanssa.

Suomen Yrittäjät: Tehdään hyvä sote yhdessä

2. 1. Monituottajamallin hyödyntäminen ja kehittäminen johtavat parempiin ja yksilöllisesti saatavilla oleviin lähipalveluihin.

Kun hankintoihin määritellään velvollisuus kehittää palvelumarkkinoita, tuottajien välinen reilu kilpailu mahdollistaa palvelutuotannon kustannustehokkuuden sekä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamisen.

3. Verorahoitus pitää käyttää tehokkaasti. Sote-palveluiden järjestäjillä pitää olla lakiin kirjattu velvollisuus löytää tehokkaimmat menetelmät palvelutuotannon järjestämiseen ja toteuttamiseen. Vain siten sote-palveluihin tarkoitetut verovarat tulevat käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti kansalaisten hyödyksi.

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMISKUMPPANISI Uskomme siihen, että tiedonhallinta on saatavissa hyvin toimivaksi ja hallittavaksi. Ota meihin yhteyttä – olemme hyviä auttamaan. Sitä mieltä ovat asiakkaammekin.

www.salivirta.fi

Sensori PlusTerveys ja Fennia yhteistyöhön

hammastapaturmapotilaiden hoidossa PlusTerveys Oy on solminut yhteistyösopimuksen Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian kanssa hammastapaturmapotilaiden hoidosta. – Fennialta puuttui kumppani, joka on erikoistunut hammasvammojen hoitoon. PlusTerveyden maine laadukkaana, valtakunnallisena palveluntuottajana vakuutti meidät yhteistyökumppanin valinnassa. Nyt voimme tarjota asiakkaillemme hammasvammojenkin osalta sujuvaa ja laadukasta palvelua, Fennian vastaava lakimies Elina Holmas sanoo. PlusTerveys antaa Fennian asiakkaille hoitoonpääsylupauksen, jossa hammastapaturmapotilas pääsee hoitoon 1−2 vuorokauden kuluessa yhteydenotosta asian kiireellisyyden mukaan, ellei asiak-

kaan kanssa sovita toisin. Ensimmäisen hoitokäynnin jälkeen PlusTerveys välittää suoraan asiakkaan puolesta hoitosuunnitelman ja tarvittavat lausunnot Fenniaan. Asiakas saa nopeaa ja hyvää hoitoa, eikä hänen ei tarvitse huolehtia hammaslääkärin ja vakuutusyhtiön kommunikoinnista. – Fennia on PlusTerveyden pitkäaikainen vakuutusyhtiökumppani ja uuden sopimuksen kautta voimme syventää entisestään yhteistyötämme, PlusTerveys Oy:n toimitusjohtaja Eila Annala sanoo. PlusTerveys on Suomen suurin yksityinen suun terveydenhuollon palveluntuottaja ja samalla yksi maan suurimmista terveyspalveluita tuottavista yrityksistä.

PARASTA PALVELUA PORVOOSSA BÄSTA BETJÄNING I BORGÅ

PORVOON LÄÄKÄRIKESKUKSESSA SINUA PALVELEE NOIN SATA KOKENUTTA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTA MONIPUOLISET JA KORKEALAATUISET PALVELUMME • • • • •

Yleis- ja erikoislääkäripalvelut Laaja-alaiset toimenpiteet ja tutkimukset Mahalaukun ja paksusuolen tähystykset Monipuolinen laboratoriotoiminta Päiväkirurgiset leikkaukset

• • • •

Työterveyshuoltopalvelut Fysioterpiapalvelut Kuulotutkimus- ja kuntoutuspalvelut Senioriklubi

PORVOON LÄÄKÄRIKESKUS Näsin koulukatu 2, 06100 Porvoo Näse skolgatan 2, 06100 Porgå Varaa aikasi NETISSÄ tai soita 019 5211 500 Uudistimme kotisivumme, käy tutustumassa:

WWW.PORVOONLAAKARIKESKUS.FI

Sote: Unelmia vai kauhukuvia? Kuluva vuosi on muokannut monessakin suhteessa terveydenhuollon kenttää uusiksi – tai ainakin vahvasti muuttanut premissejä, joilla katsomme tulevaisuuteen.

Suomi on tilanteessa, jossa se joutuu miettimään paikkaansa toisaalta oman identiteettinsä kautta, toisaalta osana Eurooppaa ja globaalia yhteisöä. Hyvinvointimme on rakentunut monella tapaa sodanjälkeisen jälleenrakentamisen ja tasa-arvoisuuden teesien päälle. Olemme nousseet maaksi, jossa koulutus, vanhusten- ja terveydenhuolto sekä toimiva infrastruktuuri ovat itseisarvo. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa väestön demografinen rakenne sekä huoltosuhde ovat muuttuneet radikaalisti ja täysin toisenlaiseen tilanteeseen luotujen rakenteiden kantokyky on tullut tiensä päähän. Olemme yksi maailman nopeimmin ikääntyviä kansoja. Vuonna 2009 meillä oli jokaista sataa työikäistä kohden 50 huollettavaa, vuonna 2030 heitä on jo 73!

Teknologinen kehitys näyttää olevan voima, joka globaalisti ravistelee yhteiskunnallisia ja talouden rakenteita. Maailma kutistuu ennennäkemättömällä tavalla: ystävämme maailman toiselta puolelta ovat taskussamme koko ajan ja palvelut ovat käytettävissä 24/7 ”pilves-

sä”. Ajan ja paikan fyysisen merkityksen on korvannut nopea saavutettavuus.

päättää. Ja juuri tämä tuntuu olevan sote-uudistuksessa kadoksissa.

Teknologisen muutoksen suurimpa-

Kauhukuva on siis muutettavissa

na ajurina on yksilö – kansalainen – kuluttaja – potilas. Teknologia on voimaannuttanut kansalaisen yli järjestelmän, mutta onko järjestelmämme kykenevä käsittelemään tätä vallan uusjakoa ja luottamaan, että yksilö kykenee tekemään valintoja? Uskallan haastaa, että se pieni kivi terveydenhuollonkin kengässä on kansalainen, joka osaa vaatia, hakea tietoa ja vaihtaa lääkärinsä − tavalla, jota emme ole ennen kohdanneet. Tähän muutokseen meidän tulisi kyetä vastaamaan yksilö- eikä järjestelmälähtöisesti. Olen käynyt paljon keskusteluita ympäri Suomea ja väitän, että suomalainen vain haluaa itselleen ja lähipiirilleen pääsyn laadukkaisiin terveydenhuollon palveluihin järjestelmästä ja tuottajasta riippumatta, tavalla, joka vastaa hänen tarpeitaan ja elämäntapojaan.

unelmaksi, jos otamme askeleen kohti verovaroin järjestettyä oikeudenmukaista ja laadukasta terveydenhuoltoa, jonne yksilö pääsee ja johon meillä yhteiskuntana on varaa.

vuoro

Puheen

Uskallammeko antaa vallan kansalaiselle?

Sote-uudistus voi parhaimmillaan olla askel asiakaskeskeiseen terveydenhuoltoon, jossa osaava ja leveäharteinen ostaja hankkii palvelut monimuotoista tuottajakenttää hyödyntäen ja käyttää valintakriteerinä laatua ja kustannustehokkuutta. Kaupan päälle saisimme kestävän pohjan innovaatioille ja investoinneille. Kaiken keskiössä pitää olla aito tahto ja uskallus antaa kansalaisen aidosti

” Kaiken keskiössä pitää olla aito tahto ja

uskallus antaa kansalaisen aidosti päättää.”

Yrjö Närhinen | Kirjoittaja on Terveystalon toimitusjohtaja. 43

Sensori Medix-palkinto Elina Ikosen tutkimusryhmälle

Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyvät

Helsingin yliopisto on luovuttanut 20 000 euron suuruisen Medix-palkinnon professori Elina Ikosen johtamalle tutkimusryhmälle. Professori Ikosen tutkimusryhmä on yhteistyökumppaneidensa kanssa löytänyt mekanismin, jolla LDL-kolesteroli siirtyy solun sisältä takaisin solukalvolle. Merkittävää on, että tutkimusryhmä huomasi kolesterolin ohjautuvan erityisesti sellaisille kalvoalueille, jotka säätelevät solujen kiinnittymistä alustaansa ja solujen liikkumista. Tutkijat havaitsivat, että LDL-kolesteroli auttoi

Mehiläinen ja Mediverkko, kaksi merkittävää suomalaista terveys- ja sosiaalipalveluyritystä, ovat sopineet yhdistymisestään. Mediverkon nykyisestä johdosta ja osakkaista tulee uuden yhtiön omistajia Tritonin ja KKR:n hallinnoimien rahastojen ja Mehiläisen johdon rinnalle. Yhdistymisellä ei ole vaikutusta henkilöstön työsopimuksiin eikä asiakassopimuksiin. Uuden yhtiön toimitusjohtajaksi tulee Mediverkon perustajaosakas ja nykyinen toimitusjohtaja JanneOlli Järvenpää. Kauppa vaatii toteutuakseen kilpailuviranomaisten hyväksyn-

soluja liikkumaan nopeammin. Ilmiö auttaa ymmärtämään perusmekanismeja, joilla kolesteroli voi vaikuttaa solujen liikkumiseen esimerkiksi haavan paranemisen tai syöpäsolujen leviämisen yhteydessä. Tutkimustyöstä tehty artikkeli julkaistiin arvostetussa Developmental Cell -lehdessä. Palkinnon lahjoittaja on Oy Medix Ab, jonka omistavat Minervasäätiö, Folkhälsanin Tutkimussäätiö ja Liv och Hälsa r.f. Medix-palkinto biotieteitä varten on myönnetty vuodesta 1988 alkaen.

Bonusta jopa 5 %.

nän. Yhdistymisen odotetaan tapahtuvan tammikuun 2015 loppuun mennessä.

Uuden yhtiön avainlukuja • Liikevaihto 2013 noin 366 miljoonaa euroa, liikevoitto noin 38 miljoonaa euroa. • Yhtiöt investoivat vuonna 2013 Suomeen noin 17 miljoonaa euroa. • Yli 100 omaa terveydenhuollon ja hoivan toimintayksikköä eri puolilla Suomea, toimintaa 30:ssa suurimmassa kaupungissa. • Tarjoaa työtä 9 000:lle terveydenhuolto- ja hoiva-alan ammattilaiselle.

Porvoon Lääkärikeskus palkittiin Yrityspalkinnolla Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön Yrityspalkinnon voitti tänä vuonna Porvoon Lääkärikeskus Oy Borgå Läkarcentral Ab. Porvoon Lääkärikeskus sai kiitosta toiminnan selkeän kasvun hakemisesta, minkä ansiosta yritys on myös merkittävä työllistäjä. Kasvun ansiosta yrityksen kehitysnäkymät ovat myönteiset ja kannattavuus on hyvä. Lisäksi se on investoinut merkittävästi uusiin toimitiloihinsa. Porvoon Lääkärikeskuksen työterveystiimi tervehtii.

Tiesitkö, että valtaosa terveyspalveluyrityksistä on pk-yrityksiä?

Haluaisitko itse pÄÄttÄÄ, kuka sinua Hoitaa? kyselymme mukaan

96%

suomalaisista haluaisi hyödyntää valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

94%

vastaajista olisi valmis käyttämään palveluseteliä.

Lähde: www.valitsevapaasti.fi -sivuston kysely.

Mitä mieltä sinä olet? Kerro mielipiteesi.

www.valitsevapaasti.fi

Gallup Miten ymmärrät

valinnanvapauden terveydenhuollossa? Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajista 60 prosenttia pitää todennäköisenä, että julkisessa perusterveydenhuollossa siirrytään malliin, jossa kansalainen saa valita itselleen sopivimman palveluntuottajan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien joukosta. Otimme selvää, miten pääkaupunkiseudulla valinnanvapaus ymmärretään ja miten sitä käytetään. TEKSTI JA KUVAT Milla Majander

Laura Kolinen, Helsinki

Riitta Suokko, Helsinki

Valinnanvapaus tarkoittaa, että voin hakeutua hoitoon julkiselle tai yksityiselle sektorille. Itse käytän yksityisiä lääkäripalveluita, koska minulla on vakuutus ja palvelu on kokemuksen mukaan nopeampaa. Jotta valitsisin julkisen terveydenhuollon, täytyisi nopeasta hoitoon pääsystä olla varmuus. Nyt minusta tuntuu, että varmuutta ei ole.

Saan päättää, mitä terveysasemaa käytän. Hienoa olisi, jos saisin itse päättää kenen lääkärin vastaanotolle haluan terveysasemallani mennä. Käyttäisin yksityistä terveydenhuoltoa, jos Kela-korvaukset olisivat suuremmat. Siinä tapauksessa voisin mennä suoraan erikoislääkärille ilman julkisen sektorin terveyskeskuslääkärin arviota. Mielestäni valinnanvapautta on niin kauan, kun itsellä rahaa riittää.

Miikka Rintala, Espoo

Tapani Kojonsaari, Helsinki

Valinnanvapaus on sitä, että menen aina suoraan parhaaksi katsomalleni lääkärille. Minulla ei ole aikaa käydä monella eri vastaanotolla. Kannatan yksityisiä lääkäripalveluita, koska haluan parasta palvelua. Oma ja lasten vakuutukset mahdollistavat yksityisten lääkäripalveluiden käytön.

Vaihtoehdot kuuluvat hyvinvointiyhteiskuntaan – jokainen voi valita sen näköisiä ja oloisia terveyspalveluita kuin itse tarvitsee. Käytän itse työterveyshuoltoa, koska voin sen valita. Jos en olisi oikeutettu työterveyshuoltoon, valitsisin terveyspalveluni tuottajan kulloisenkin tilanteen mukaan.

LPY 2/14

Lääkäripalveluja

ympäri Suomen

Yksityisiä lääkäripalveluita tarjoavia yrityksiä on ympäri maata. Monipuolinen palvelutarjonta on lähellä ja saatavilla. Yksityinen sektori tuottaa nykyisin noin joka neljännen terveyspalvelun. Monilla terveyspalvelualoilla yksityisen sektorin osuus on yli puolet palvelutuotannosta.

Esimerkiksi työterveyspalveluista yksityinen sektori tuottaa yli 60 prosenttia, fysikaalisesta avokuntoutuksesta noin 80 prosenttia ja aikuisten hammashuollon palveluista yli 50 prosenttia. LPY:n jäsenyritykset Aava Lääkärikeskus Aava Medimagneetti Oy Adenova Lääkärikeskus Oy Caritas Lääkärit Oy Diacor terveyspalvelut Oy Docrates Sairaala Eiran Sairaala Eurolääkärit Femeda Oy Ab Lääkärikeskus Medisonar Haapajärven Lääkäritalo Oy Hammaslääkäriasema Aaria Oy Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka HärmäMedi Oy Imatran Kliininen Laboratorio Oy Itäkeskuksen Poliklinikka Oy Jämsän Lääkärikeskus Oy KNF-Laboratoriot Oy Korva- ja hammaslääkärikeskus Otonhammas Oy Koskiklinikka Kouvolan Lääkäriasema Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Laastari Lähiklinikka Laitilan Lääkäripalvelu Oy Laser Tilkka Oy Lääkäriasema Cantti Oy Lääkäriasema Eloni Oy

Dextra Pihlajalinna Lääkäriasema – Läkarstation Mediriina Lääkäriasema Resetti Oy Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy Lääkärikeskus Gyneko Oy Lääkärikeskus Minerva Oy Maria Magdalenan Hospitaali Ky Medilaser Oy Medimar Ab Mehiläinen Oy Omasairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Pihlajalinna Oy Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema PlusTerveys Oy Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy Porin Lääkäritalo Oy Porvoon Lääkärikeskus Oy Promedi Oy Remote Analysis Oy Röntgentutka Oy Sairaala NEO Savonlinnan Terveyspalvelu Ky Seinäjoen Lääkäritalo Silmälääkärikeskus Pupilli Suomen Neurolaboratorio Suomen Terveystalo Oy

TMA-Medicus Oy Turun Gynekologikeskus Ky Unilabs Mediscan Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy VITA Lääkäriasema Vääksyn Lääkärikeskus Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

lpy.fi TerveyTTä edistämässä.

KOsKisairaala

TyöTerVeyspalVeluT

lääKäriKesKus

Gyne-praxis Oy

Terveyttä yli 45 vuotta! Koskiklinikka on yli 45 vuotta Tampereella kotimaisin omistajavoimin toiminut lääkärikeskus. Omistajia ovat noin 75 lääkäriä ja Diacor Terveyspalvelut Oy. Tampereella erikoislääkäripalveluiden markkinajohtajana toimiva koko perheen lääkärikeskus on myös luotettava ja arvostettu julkisen sektorin palveluseteli- ja kaikkien vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani. Vuodesta 2013 lähtien lääkärikeskus on toiminut myös Jyväskylässä. Koskiklinikka kuuluu valtakunnalliseen työterveyshuollon Hyvän terveyden verkostoon.

koskiklinikka

koskiklinikka.fi