LPY 3/2013 by Kumppania Oy

LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 3/2013

Yrittäjiltä 10 ehdotusta kuntien uudistamiseksi

THL:

FinlandCare viennin edistäjänä

Potilaan ympärille suunniteltu sairaala

Valinnanvapaus muutosvoimana

LPY tukemaan

Lastensairaalaa

• ortopedia • käsikirurgia • neurokirurgia • verisuonikirurgia • vatsaelinkirurgia • plastiikkakirurgia • lastenkirurgia • urologia • gynekologia • korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet • 70 kirurgia • 4 leikkaussalia • 11-paikkainen heräämö

KOSKISAIRAALA Koskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikoisaloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon. Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta.

KOSKISAIRAALA KOSKISAIRAALA Koskikeskus • 3. krs Hatanpään valtatie 1 • 33100 Tampere • puh. + 358 3 2506 506 • koskisairaala@koskiklinikka.fi • www.koskiklinikka.fi

Pääkirjoitus

Tehottomuuden suosiminen moraalitonta Hallitus sopi elokuun budjettiriihen päätteeksi rakennepoliittisesta ohjelmasta. Sen tavoitteena on talouden kasvuedellytysten vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen. Keinoiksi hallitus löysi jo ennestään tutut julkisen palvelutuotannon tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen sekä kuntien tehtävien karsiminen. Hallitus siis pääsi yksimielisyyteen tavoitteista ja jopa käyttöönotettavasta keinovalikoimasta. Valitettavasti rakenneohjelman toteuttamiseen liittyvä julkinen keskustelu on painottunut lähes pelkästään leikkauslistoihin ja niiden tarpeellisuudesta käytävään väittelyyn. Tuottavuuden parantaminen nykyistä toimintaa tehostamalla on jäänyt tehtävien karsintalistojen jalkoihin. Toki kuntien tehtävien kriittistä arviointia ja tehtävien karsimistakin tarvitaan, jotta asetetut kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.

Rakennepoliittisen ohjelman toteuttamiseen liittyvä valmistelutyö ja julkinen keskustelu aiheesta antavat ymmärtää, että kuntien nykyinen palvelutuotanto toimii optimaalisella teholla. Varsin yleisesti on tiedossa ja siitä on tutkittuakin tietoa, että kuntien palvelutuotannossa on paljonkin tehostamisen varaa. Kuntien välillä ja jopa niiden sisällä on suuria eroja samojen palveluiden tuottavuudessa. Esimerkiksi Espoossa kahden verrokkiterveyskeskuksen lääkärikäynnin kustannuksissa havaittiin 40 prosentin ero. Kunnan itsensä pyörittämässä terveyskeskuksessa yhden lääkärikäynnin kustannukset olivat 100 euroa ja yksityisen toimijan pyörittämässä vastaavassa terveyskeskuksessa 60 euroa. Ero on valtava. Päättäjillä pitäisi jo kellojen soida: Mistä ero johtuu? Kuinka laajasti tulos on yleistettävissä koko maahan?

Kuntien palvelutuotannon kustannusten laskeminen ja julkistaminen on kirjattu kahden viimeisimmän hallituksen tavoitteisiin. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty kovin vähän – tuskin mitään. Mikä oman palvelutuotannon kustannusten laskemisessa on niin vaikeaa? Kunnilla on Suomessa erittäin laaja hyvinvointipalvelui-

den järjestämisvastuu. Ne voivat toteuttaa sitä omana työnään tai hankkia palveluita muilta toimijoilta, myös yksityiseltä sektorilta. Tarkoituksenmukainen ostopalveluiden toteuttaminen tai palveluseteleiden hinnoitte-

kuntien oman ”Mikä palvelutuotannon

kustannusten laskemisessa on niin vaikeaa?”

lu on vaikeaa, jos ei tiedetä omia vertailukelpoisia tuotantokustannuksia. Miten tiedetään, että ostopalvelu on kannattava ratkaisu tai miten hinnoitellaan palvelusetelin arvo, jos ei tunneta oman tuotannon kustannuksia?

Pelkästään kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuutta parantamalla on saavutettavissa satojen miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt. Tämä edellyttää sitä, että arvioidaan ja uudistetaan oman tuotannon prosessit, keskitytään olennaisen tekemiseen, karsitaan päällekkäisiä toimintoja, virtaviivaistetaan hallintoa sekä otetaan asiakkaan tarpeet toiminnan keskiöön. Jos kunnan oma palvelutuotanto on kalliimpaa kuin muualta hankittu, tulee silloin kyseisen palvelu ostaa siltä, joka sen tehokkaimmin tuottaa. On eettisestikin väärin – suorastaan moraalitonta – tuhlata yhteisiä verovaroja tehottomaan tuotantokoneiston osaan.

Toivon Sinulle mielenkiintoisia lukuhetkiä LPY-lehden parissa!

Ismo Partanen TOIMINNANJOHTAJA

Haluatko helppokäyttöisen ja monipuolisen potilastietojärjestelmän? Haluatko asiantuntevaa ja miellyttävää palvelua asiakkaana? Haluatko sähköisen lääkemääräyksen nopeasti käyttöön organisaatiossasi?

Ratkaisu on Acute-potilastietojärjestelmä

Suome n ainut selaink äyttöin en eResep ti!

• Lääkärikeskuksille ja työterveyshuoltoon • Saas-palveluna eli käyttö internet-selaimella pilvestä ilman suuria

alkuinvestointeja laitteistoihin tai lisensseihin, ei asennuksia työasemiin

• Kätevästi kuukausimaksulla • Vaivattomasti ja nopeasti käyttöönotettavissa Ota yhteyttä, palvelemme mielellämme www.acute.fi Puh. 03 3395 0910 myynti@acute.fi

Sisältö 3/13 Tässä numerossa:

6 Senioreille yksityinen lääkäriasema on vaivaton ratkaisu.

Senioreille sujuvuutta yksityisellä

Sote-uudistuksen aikataulu

Venäläisiä terveysturisteja Suomeen

THL: Jonottamatta hoitoon

Siv Schalin: Kansainvälistä palvelukulttuuriosaamista

Suun terveydenhuollon tilannekuva

Kolumni: Sote-akrobatia ei ole sirkusta

Terveyspalveluyrityksiä kattavasti Suomessa

Huippuosaamista Laser Tilkassa

Puheenvuoro: LPY:n pj. Kari Varkila

TEM: Yrityksissä potentiaalia

Toimivat työterveyspalvelut

Gallup: Tunnetko palvelusetelin?

18 32

LPY

Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, www.lpy.fi | Päätoimittaja: Ismo Partanen, ismo.partanen@lpy.fi, Mäkelänkatu 2 A, 00500 Helsinki, puh. 040 518 5799 | Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, www.kumppania.fi, info@kumppania.fi, tuottaja: Milla Majander 044 774 0445, tässä numerossa: Kreetta Haaslahti, Tuukka Hakala, Julia Hannula, Virpi Hautamäki, Hanna Jokiniemi, Susanna Kallama, Kalevi Ketoluoto, Leena Roskala, Mervi Varonen | Kannen kuva: Hanna Jokiniemi | Kuvapankki: Ingimage | Paino: Eura Print | ISSN 1799-9782

Sensori

Laboratoriohoitaja Justiina Meriläinen ja Toivo Lagus kohtaavat kuukausittain verikokeiden merkeissä. – Ja aina meillä on hauskaa, Toivo Lagus toteaa tyytyväisenä saamaansa palveluun.

Sujuvaa palvelua senioreille Vaivattomuus ja suora kontakti erikoislääkäriin ovat ikäihmisten mielestä yksityisten terveyspalveluiden valtit.

TEKSTI JA KUVA Milla Majander

Toivo Lagus on ollut yksityisten lääkäripalveluiden asiakas läpi elämänsä. Nyt 88-vuotiaana eläkepäiviä viettävä ylilääkäri käy kuukausittain tutun hoitajan luona Koskiklinikalla ja on tyytyväinen palveluiden sujuvuuteen. – On ensiarvoisen tärkeää meille jokaiselle saada apu heti, kun tulee sairaaksi, Toivo Lagus toteaa.

LPY 3/13

Laguksen mielestä yksityisten terveyspalveluiden tuottajien hintoja pelätään eikä suoraa kontaktia erikoislääkäriin osata ajatella ja arvottaa tarpeeksi korkealle. Mitä tutummaksi tullaan, sen paremmin lääkäri pystyy hoitamaan asiakkaan terveyttä kokonaisvaltaisesti ja jopa ennaltaehkäisevästi. – Lääkärin ja asiakkaan ensitapaaminen on merkittävä hoitosuhteen jatkon kannalta. Itse olen seurannut hyviä lääkäreitä ja jäänyt mielelläni heidän asiakkaakseen,

60-luvulta asti Koskiklinikan asiakkaana ollut Lagus toteaa.

Yksilöllistä palvelua arvostetaan Koskiklinikka tarjoaa palvelumallia, jossa asiakkaalla on omalääkäri, omahoitaja ja suora puhelinnumero, johon voi soittaa kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa. Senioreille suunnatulla Koskiklubilla on nykyisin kysyntää nuoremmankin väestön keskuudessa. Henkilökohtaista palvelua

Yli 90 prosenttia tyytyväisiä yksityiseen Asiakastyytyväisyyksiä mittaavan HappyOrNotin tutkimuksen mukaan yksityisestä lääkärikeskuksesta poistutaan tyytyväisempinä kuin julkiselta terveysasemalta. 500 000 asiakaspalautteen joukosta jopa 93 prosenttia oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamaansa

palveluun. HappyOrNotin aluejohtaja Erno Syvälahden mukaan terveysasemien auloissa hymynaama-automaateilla annetut palautteet tiivistävät asiakkaan kokemuksen. Lähde: Helsingin Sanomat 19.10.2013

tutummaksi tullaan, ”sen Mitä paremmin lääkäri pystyy

hoitamaan asiakkaan terveyttä kokonaisvaltaisesti ja jopa ennaltaehkäisevästi.”

arvostetaan entistä enemmän eikä suosio yllätä klubin vastuuhoitajaa. – Haluamme tarjota yksilöllistä terveydenhoitoa. Tutulle ammattilaiselle uskalletaan puhua ja vastaavasti ohjaus alan erikoislääkäreille helpottuu, kertoo Koskiklubin vastuuhoitaja Marika Vihervaara. Jäsenille järjestetään

terveysaiheisia luentoja ja tutustumisvierailuja lääkäriaseman tiloihin. Säännöllisesti laboratoriokokeissa käyvä Lagus on yksi Koskiklubin viidestäsadasta jäsenestä. Hänellä on lompakossaan jäsenkortti, josta omahoitaja Marika Vihervaaran numeron voi aina löytää. – Ja aina asiat sujuvat, Lagus naurahtaa iloisena.

Täydellinen rekrytointi! Kuinka tavoitat oikean kohderyhmän? Miten motivoit parhaita ehdokkaita hakemaan työpaikkaa? Kuinka arvioit luotettavasti näiden soveltuvuutta tehtävään? Ja miten onnistut vielä ylläpitämään valittujen motivaation työskennellä organisaatiosi hyväksi? Terveydenhuollossa arvostetaan koulutusta ja ammattipätevyyttä. Samoin on rekrytointialallakin. Meillä on onnistumiseen tarvittava koulutus, osaaminen ja välineet. Referenssimme ovat vakuuttavat. Haemme suorahaun avulla parhaita ehdokkaita, arvioimme luotettavin psykologisin menetelmin ehdokkaiden soveltuvuutta ja seuraamme valittujen työmenestystä sekä viihtymistä. Toimitusjohtaja Juhani Konu, KTM, PsM, kertoo mielellään lisää palveluistamme, puhelin 0207 961731. Katso myös www.intersearch.fi

Sensori Sote-uudistus etenee? Hallituksen kunnianhimoinen tavoite uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki etenee virallisten kannanottojen mukaan aikataulussa. Sivuääniä kuuluu eri puolilta ja aika näyttää, milloin valmista tulee.

331 lausuntoa 11.10.2013

yhteenveto lausunnoista

luonnos lausunnoille kuntiin alkuvuosi

työryhmän esitys sotejärjestämislaiksi valmistuu joulukuu

hallituksen esitys uudeksi sotejärjestämislaiksi eduskuntaan

kuntarakennelain edellyttämät kuntajakoselvitykset ja niihin liittyvät päätökset kunnista tehty

2015–2017

1.7.2014

uusi sotejärjestämislaki voimaan

huhtikuu

marraskuu

uudet kunnat syntyvät uudet sote-alueet aloittavat 1.1.2017

1.1.2015

Sote-alueen kriteerit

50 %

3/4

2/3

42%

riittävän selkeät

kaipaa tarkennusta

alle 20 000 asukkaan kunnista haluaa kuulua suoraan sote-alueeseen

haluaa antaa erityisvastuualueille sitovaa päätösvaltaa

pitää aikataulua sopivana

Mehiläinen ja Terveystalo julkaisivat verojalanjälkensä Mehiläinen ja Terveystalo ovat julkaisseet maksamansa verot ja veronluonteiset maksut verovuodelta 2012. Yhtiöiden suomalaiselle yhteiskunnalle maksamat verot olivat yhteensä yli 110 miljoonaa euroa. Verojalanjälki kertoo, kuinka paljon yrityksen toiminnasta kertyy yhteiskunnalle verotuloja. Välittömien ja välillisten verojen

lisäksi verojalanjälkiraporteissa on avattu henkilöstöön liittyvät veroluonteiset maksut ja työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset.

Työllistämisen vaikutus verotuloihin merkittävä

yritysten välillinen vaikutus valtion verotuloihin on merkittävä. Suurin osa yritysten verojalanjäljestä syntyy työllistämisen kautta, kun yritykset maksavat henkilöstöön liittyviä veroluonteisia työnantajamaksuja ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä.

Terveystalo ja Mehiläinen työllistävät yhteensä lähes 12 500 ammattilaista. Työllistämisen kautta

Arvonlisävero rasittaa terveysalan yrityksiä

Yhtiöiden yhteiskunnalle ”maksamat verot olivat yli 110 miljoonaa euroa.” 8

LPY 3/13

Myös arvonlisävero on terveysalalla merkittävä tekijä, sillä yksityisillä terveyspalveluyrityksillä ei ole arvonlisäveron vähennysoikeutta. Terveystalon ja Mehiläisen arvonlisäverorasitus viime vuonna oli yhteensä yli 25

miljoonaa euroa. Tuloverojen osuus kaikesta verokertymästä jää pieneksi. Sama tilanne on myös kiinteistöveron ja varainsiirtoveron osalta.

Kolme vaihtoehtoa sote-palveluiden järjestämiseen metropolialueella Metropolialueen koko sosiaali- ja terveydenhuolto olisi optimaalisinta antaa yhden yhteisen ylikunnallisen järjestäjän tehtäväksi. Näin ehdottaa sotepalvelurakenneuudistusta metropolialueella pohtinut jaosto loppuraportissaan. Jaoston mukaan yksi yhteinen järjestämisvastuualue mahdollistaisi palveluiden kattavan integraation, estäisi tehokkaimmin asuinalueiden erilaistumista ja kuntien välistä eriytymistä sekä antaisi mahdollisuuksia yksinkertaistaa toiminnan rahoitusta. Merkittävä ja suuri uudistus etenisi vaiheittain. Muina vaihtoehtoina metropolijaosto esittää kahta eri mallia. Muutos nykytilaan olisi kaikkein vähäisin, jos erityispalveluiden järjestämisvastuu olisi uudella sote-erityispalveluiden järjestäjällä. Erona nykytilaan olisivat nykyistä

selkeämmät omistussuhteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden yhdistäminen samaan organisaatioon. Perustason palvelut jäisivät lähtökohtaisesti ennalleen.

Edellytyksenä järjestämissopimus Kunta-/sote-aluekohtaisen järjestämisen mallissa kaikki järjestämisvastuu olisi peruskunnalla. Muodostettava ylikunnallinen organisaatio huolehtisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden tuotannosta. Malli vahvistaisi kuntakohtaista omistajaohjausta ja tukisi yhtenäisten sote-palveluketjujen muodostamista. Koska järjestämisvastuu erityispalveluista jakautuisi nykyistä pienemmille järjestäjille, HYKS/HUS:n sairaalayksiköiden pilkkoutumisen ja kilpavarustelun estäminen edellyttäisivät vahvaa järjestämissopimusta. Käytännössä kaikki vaihtoehdot tarkoit-

tavat, että jatkossakin HUS:n ja erityishuoltopiirien nykyisiä tehtäviä vastaavat palvelut olisi järjestettävä yhteisvastuullisesti metropolialueella ja laajemmin koko HUS:n 24 kunnan alueella. Uudistuksen toimeenpano metropolialueella edellyttää joitakin erityissäädöksiä.

Oma ratkaisu alueen erityispiirteiden takia Hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen metropolialueella selvitetään erikseen. Sote-rakenteiden muodostumisen yleissäännöt eivät sellaisinaan sovellu metropolialueelle. Samalla tiiviillä työssäkäyntialueella asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, väestö liikkuu ja käyttää palveluita jo nyt paljon yli kuntarajojen ja HUS:n sairaalayksiköiden hyväksi havaittu työnjako ylittää nykyisten sairaanhoitoalueiden rajat. Kuulemisten perusteella omistajakunnat ovat yksimielisiä HYKS/HUS:n säilyttämisestä yhtenäisenä sairaalana. Myös alueen väestön tarvitsemista sosiaalihuollon erityispalveluista on perusteltua huolehtia nykyistä selkeämmin yhdessä.

Mikä metropolialue? Metropolialueella tarkoitetaan neljäätoista vapaaehtoisen yhteistyön piirissä olevaa kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Pornainen, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä, Kerava ja Sipoo. Työssäkäyntialueena metropolialue ulottuu tätäkin laajemmalle.

Flunssapäiviä kertyy lähes jokaiselle Lähes jokainen suomalainen sairastaa flunssan vuosittain. Terveystalon puolelle miljoonalle työterveysasiakkaalle pelkästään flunssat aiheuttivat vuonna 2012 yli 380 000 sairauspoissaolopäivää. Yrityksille ja yhteiskunnalle ne aiheuttivat yli 130 miljoonan euron kustan-

nukset. Flunssan aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä on suuntaa antava, koska lyhyisiin poissaoloihin riittää usein työntekijän oma ilmoitus. Koko yhteiskunnan tasolla yleisimpien sairauspoissaolojen suorien kustannusten voidaan arvioida nousevan 1,7 miljardiin euroon.

Työhyvinvoinnista lisätietoa Jo yli 150 suomalaisyritystä raportoi yritysvastuustaan. Määrä kasvaa samalla, kun vastuullisen liiketoiminnan painoarvo yhteiskunnassa kasvaa. Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen arvioi, että yhä useammat suomalaisyritykset tulevat hyvin pian raportoimaan henkilöstönsä työhyvinvoinnin tilasta nykyistä huolellisemmin.

– Nykytrendit vastuuraportoinnissa liittyvät lähinnä verojalanjälkeen, tasa-arvoon sekä koko toimitusketjun kattavaan vastuullisuuteen. Itse lisään listaan työhyvinvoinnin. Monessa yrityksessä HR-asioihin käytetään hallitustasolla aikaa varsin vähän, vaikka samaan aikaan ihmisten tiedetään olevan yrityksen tärkein resurssi, Vepsäläinen toteaa.

Sensori

FinlandCare: Venäläisten terveysturistien määrä on kasvussa TEKSTI Virpi Hautamäki KUVITUS Hanna Jokiniemi FinlandCare-ohjelma tekee suomalaista lääketieteellistä huippuosaamista ja teknologiaa hyödyntävät hoidot tunnetuiksi ja halutuiksi kansainvälisillä markkinoilla. – Ohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaisten terveyspalveluyritysten kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla ja avata niille vientikanavia, FinladCareohjelmajohtaja Pirkko Autio kertoo. Venäjä on suomalaisen terveysturismin tärkein markkina-alue. Korkeista kustannuksista huolimatta monet venäläiset käyttävät ulkomaisia klinikoita. Vuonna 2011 hieman yli 100 000 venäläistä matkusti ulkomaille hakemaan hoitoa. – Venäläiset ovat valmiita maksamaan hoidon laadusta ja palvelun tasosta. Suomessa venäläisiä hoidetaan eniten Helsingissä Docrates Syöpäsairaalassa sekä Sairaala Ortonissa, joka on tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut ortopedinen sairaala. Potilaat saavat tietoa tarjottavista terveyspalveluista venäjänkielisen www.finlandcare.ru -sivuston kautta. He voivat olla suoraan yhteydessä klinikoihin tai käyttää paikallisten operaattoreiden palveluita käytännön järjestelyihin.

Lapsettomuus- ja hammashoidot kiinnostavat Kilpailu kiristyy Venäjän markkinoilla. Monet maat, erityisesti Saksa, Israel ja Sveitsi, ovat jo pitkään panostaneet markkinointiin ja tarjonneet palveluitaan venäläisille terveysmatkailijoille. – Suomalaiset terveyspalveluiden tuottajat ovat tehneet viime vuosina paljon

LPY 3/13

työtä houkutellakseen venäläisiä terveysturisteja. Muun muassa esitemateriaalia ja nettisivuja on käännetty venäjäksi sekä avustavaa venäjänkielistä henkilöstöä on lisätty, Pirkko Autio kertoo. Suomen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tutkimuksen mukaan Pietarissa haastatelluista klinikoiden asiakkaista 72 prosenttia ja Suomessa matkailleista venäläisistä 38 prosenttia on joko käyttänyt tai halukas käyttämään terveydenhoitopalveluita ulkomailla. Eniten venäläisiä kiinnostavat diagnosointi, lapsettomuus- ja synnytyshoidot sekä hammashoito. Ulkomaille hakeuduttaisiin mielellään myös syöpä- ja sydänhoitoihin, ortopedisiin toimenpiteisiin sekä kuntoutukseen.

FinlandCare-ohjelma • Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2011 käynnistämä ohjelma hoitoja hoivapalvelu- alan yritysten kansainvälistymi- sen ja viennin edistämiseksi • vuodesta 2012 toteutuksesta on vastannut Finpro • TEM:n ja ohjelmaan osallistuvien yritysten rahoittama • mukana yli 30 terveyspalvelu yritystä

Kymmenen keinoa kuntien tuottavuuden parantamiseksi Jos kuntien tuottavuus ei parane, veroprosentteja ja palvelumaksuja on pakko korottaa. Nämä heikentävät kansalaisten ostovoimaa ja syövät yritysten kykyä työllistää ja investoida. Kuntien tuottavuus on heikentynyt koko 2000-luvun. Tuottavuus on saatava paranemaan, jos Suomessa halutaan säilyttää hyvät julkiset palvelut myös tulevaisuudessa. Yksityisellä sektorilla kilpailutilanne ja markkinaehtoisuus kasvattavat tuottavuutta. – Jos julkisen sektorin tuottavuutta halutaan parantaa, pitää omaksua yksityisen sektorin lainalaisuudet ja toimintatavat, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala esittää.

Suomen Yrittäjien mukaan tarvitaan toimivat palvelumarkkinat eli tervettä kilpailua palveluiden tuottamisessa. – Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu kunnille, mutta kuntien ei kannata tuottaa läheskään niin paljon palveluita kuin ne nyt tekevät, Kujala sanoo.

Kunnille oikeita kannusteita Anssi Kujalan mukaan lait ohjaavat kuntia tuottamaan palvelut itse ja unohtamaan vastuun markkinoiden toimivuudesta, palveluiden laadusta ja kustannustehokkuudesta.

Suomen Yrittäjien esitykset kuntien tuottavuuden parantamiseksi: 1. Kunnille annetut tehtävät arvioitava uudestaan – tehtävien vähentäminen voi lisätä yksityistä tarjontaa 2. Järjestäminen ja tuottaminen erilleen – julkinen ja yksityinen kumppaneiksi 3. Palvelustrategia pakolliseksi 4. Kuntien oman tuotannon kustannukset avattava 5. Ulkoistaminen tehostaa palveluita – kunnalla vastuu markkinoiden toimivuudesta 6. Mitoitusvaatimuksia ja normeja kevennettävä 7. Julkisen sektorin luovuttava liiketoiminnasta 8. Rahoitusjärjestelmä kannustavaksi 9. Koulutuksen sisältöjä ja laatua pidettävä yllä alueellisella yhteistyöllä 10. Luotettavuutta yritysvaikutusten arviointiin Lisätiedot ja perustelut löytyvät asiakirjasta Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta (www.yrittajat.fi/kunta).

Kela avaa yhteyspisteen Rajat ylittävän terveydenhuollon kansallisen yhteyspisteen toiminta käynnistyy 1.1.2014. Yhteyspiste tarjoaa verkossa ja puhelinpalveluna tietoa

hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen. Yhteyspisteen verkkosivut on avattu osoitteessa www.kela.fi/yhteyspiste.

– Jos halutaan toteuttaa hallituksen rakennepoliittisessa linjauksessa asetetut säästötavoitteet ja tehtävien karsinta, tarvitaan täydellinen ajattelutavan muutos, hän sanoo.  – Tärkeintä on saada kuntien tuottamien palveluiden kustannukset ja laatu läpinäkyviksi ja vertailukelpoisiksi muiden palvelutuotantomuotojen kanssa. Kuntien kustannuslaskennan parantaminen antaa perusteita arvioida ulkoistamisen kannattavuutta. Kuntien on myös oltava strategisesti virkeinä. – Mitään ei tapahdu käytännössä, elleivät kunnat tee sitä itse. Vaikka ohjausjärjestelmätkin kaipaavat uudistuksia, tärkein toimija on aina kunta itse, sanoo Kujala.

Mikä? Suomen Yrittäjät julkaisi jo huhtikuussa 2013 keskustelunavaukseksi raportin Kunnilla liikaa tehtäviä — mitä pois? Siinä esitettiin, että kolmannes kuntien 535 lakisääteisestä tehtävästä pitäisi arvioida uudelleen. Keskustelunavaus löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi/kunta. Lokakuussa julkistettu Oikein mitoitetut tehtävät, tehokkuutta ja kustannustietoisuutta on jatkoa sille.

Tiesitkö, että... Suomessa hoidetaan työterveyshuollon kautta lähes

Tukholman asukasmäärää vastaavan väestön perusterveyshuolto. 11

Lä ei äkä pä ril ä s le e.

Jonotusajat ovat liian pitkät. Terv e ei toyskesk imi. us

s pau a v . n nna teudu i l a V ei to

Hoit o on e on pää s p arvo ätasa- y ista.

K ohjaansall us p inen uutt uu. Enit saa en tarv vat vähitsevat iten .

n a ossa. tti i e ite aiko s a p Kaprissä vää

On pakko uudistua: annetaan asiakkaan

VALITA

Terveydenhuoltomme ongelmat ovat suuria ja merkittäviä, mutta ratkaisu on yksinkertainen. Annetaan asiakkaan valita, esittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. TEKSTI Susanna Kallama KUVITUS Hanna Jokiniemi

erustelut sille, että Suomessa tarvitaan sosiaali- ja terveyden huollon uudistus ovat kaikille tuttuja. Kukaan ei kiistä uudistuksen tarvetta. Eroavaisuuksia on ainoastaan siinä, miten ja milloin uudistus tulisi tehdä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esitti oman näkemyksensä perusterveydenhuollon ongelmien syistä ja toimenpide-ehdotuksen niiden ratkaisemiseksi julkaisemassaan Jonottamatta hoitoon -keskustelualoitteessa.

Ongelmana terveyspalveluiden saatavuus Suomalaisten tyytyväisyys terveydenhuoltoon on viime vuosina heikentynyt. Ongelmia on erityisesti palveluiden saatavuudessa, mutta myös laadussa. Terveyskeskukset eivät toimi ja suomalaiset

LPY 3/13

eivät pääse lääkäriin. THL nostaa esiin ongelmana myös sen, että työterveyshuollon piiriin kuuluvat saavat palvelut ilman asiakasmaksuja, mikä aiheuttaa THL:n mielestä eriarvoisuutta.

Integraatio ja ohjaus puuttuvat THL:n raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että terveydenhuollon kustannukset kasvavat kestämättömällä tavalla. Syynä tähän THL pitää erityisesti sitä, että peruspalvelut eivät kykene hoitamaan niille kuuluvia tehtäviä. Kun perusterveydenhuollossa on ongelmia, ne joudutaan ratkaisemaan erikoissairaanhoidossa ja kustannukset kasvavat. Koska hyvinvointiongelmiin ei päästä käsiksi ajoissa, ne vaikeutuvat ja vaativat kalliimpia toimenpiteitä.

muutosvoima suomalaisen terveydenhuollon ” Vahvin uudistamisessa on asiakkaan valinnanvapaus.” THL analysoi tämän johtuvan palvelujärjestelmämme rakenteellisista ongelmista sekä ohjauksen puutteesta. Sote-järjestelmämme on eri kehitysvaiheiden kautta jakautunut erillisiin, itsenäisiin osiin eikä toimintaa ole onnistuttu sovittamaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä koskee niin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluidenkin yhteistyötä. THL korostaa, että eriytyminen ulottuu samassa organisaatiossakin oleviin ammattiryhmiin aina johtamisjärjestelmää myöten. THL pitää merkittävänä terveydenhuoltojärjestelmän kehitykseen vaikuttaneena tekijänä Sosiaali- ja terveyshallituksen lakkauttamista. THL:n mukaan tämä johti siihen, että kansallinen ohjausjärjestelmä menetettiin.

Syynä monikanavainen rahoitus? Ongelmien taustalla vaikuttavista tekijöistä THL nostaa korostetusti esiin monikanavaisen rahoitusjärjestelmän. THL:n mukaan monikanavainen rahoitusjärjestelmä ilmenee niin, että kunnat maksavat tällä hetkellä erikoissairaanhoidosta eri periaatteiden mukaan kuin perusterveydenhuollosta. Samanaikaisesti työterveyshuoltoa rahoitetaan täysin irrallaan kunnallisesta palvelujärjestelmästä. Tämä on THL:n mielestä johtanut siihen, että erikoissairaanhoito ja työterveyshuolto ovat kasvaneet ja kehittyneet nopeammin kuin perusterveydenhuolto. Raportissa todetaan myös yksityisten terveysvakuutusten lisääntyvän nykyisin merkittävästi. Täten uhkana on, että muodostuu muusta terveydenhuollosta irrallaan toimiva osa, joka entisestään kärjistää erillisten rahoituskanavien luomia ongelmia.

Monopoli ei toimi Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Suomessa asuvien perusoikeuksia ja perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan riittävät palvelut kaikille. Julkinen sektori on tulkinnut järjestämisvastuunsa niin, että sen pitää myös tuottaa kyseiset palvelut. Näitä palveluja ovat tuottaneet joko kunnat tai niiden omistamat kuntayhtymät. Niille on siten muodostunut alueellinen monopoli. THL:n mielestä monopoli ei toimi. Kilpailun puuttuessa palveluiden saatavuutta on voitu rajoittaa. Uusi terveydenhuoltolaki mahdollistaa osittain potilaiden valinnanvapauden. Koska palveluntuottajien kannustimet puuttuvat, potilailla ei aidosti ole valinnanvapautta.

Kaikki voimavarat käyttöön Ensimmäisenä ja tärkeimpänä keinona terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi THL esittää, että julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palveluiden tuottajiksi hyväksytään yhtenäisin kritee-

Valinnanvapaus

Palveluiden saatavuus paranee, koska perusterveydenhuoltoon saadaan lisää toimijoita.

Terveydenhuollon kustannukset nousevat, koska ”piikki on auki”.

LPY: Palveluiden saatavuus paranee varmasti. Reilu kilpailu pitää huolen kustannuksista.

Palveluiden monipuolisuus lisääntyy, koska perusterveydenhuoltoon saadaan uusia ja erilaisia toimijoita.

Sosioekonominen epätasa-arvo lisääntyy, koska palveluntuottajat suosivat hyvinvoivia alueita.

LPY: Palvelut paranevat ja monipuolistuvat. Ruotsissa sosioekonominen epätasa-arvo ei ole lisääntynyt.

Palveluiden laatu paranee, koska potilaat voivat ”äänestää jaloillaan” laadukkaita palveluita.

Alueellinen epätasa-arvo lisääntyy, koska palveluntuottajat välttävät harvaanasuttuja alueita.

LPY: Laatuun kannattaa panostaa ja laatu paranee. Palvelutarve houkuttelee tuottajia, alueellinen epätasa-arvo ennemminkin vähenee kuin kasvaa nykyisestä.

Palveluiden asiakaslähtöisyys lisääntyy, koska palvelurakenne joutuu sopeutumaan potilaiden toiveisiin.

Kansalaiset ja etenkään ”heikot ryhmät” eivät pysty täysin hyödyntämään valinnanvapautta tiedonpuutteen takia.

LPY: Puolueetonta vertailutietoa tarvitaan. ”Heikkojen ryhmien” ohjausta tarvitaan myös. Sillä parannettaisiin todennäköisesti vaikuttavuutta.

LPY:n näkemys: Erinomaisesti toimivan työterveydenhuollon sairaanhoidon ajaminen alas ei ole mistään näkökulmasta perusteltua. Miksi muuttaa ensimmäisenä sitä terveydenhuollon osaa, joka toimii? Vasta sitten kun Suomessa on laadukkaat ja saatavuudeltaan hyvät perus terveydenhuollon palvelut, voidaan työterveyshuollon sairaanhoidon laajuutta muuttaa.

rein julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kun palveluntuottajat kilpailevat asiakkaista, palveluiden saatavuus ja laatu paranevat sekä jonot lyhenevät. Jotta eri palveluntuottajien välinen kilpailu olisi reilua, pitää tuottajien valintakriteerit määritellä selkeästi. THL korostaa palvelupakettien merkitystä. Niiden määrittely on toteutettava niin, että potilasta hyödyttävä eritasoisten palveluiden yhdistäminen on mahdollista. Samalla on varmistettava, että myös pienet toimijat pääsevät mukaan palveluntuottajien joukkoon. Valmiita esityksiä THL:llä ei palvelupaketteihin vielä ole. Raportti ehdottaakin, että sopivat paketit etsitään paikallisin kokeiluin.

Rahoitusta sairausvakuutuksesta THL arvioi, että pitkällä tähtäimellä palveluntuottajien välinen kilpailu laskee kokonaiskustannuksia, kun suomalaiset saavat oikeanlaista palvelua ajoissa. Alkuvaiheessa kustannukset todennäköisesti nousevat ja siksi THL esittää, että kuntia ja kuntayhtymiä ei voi jättää kustannusten kanssa yksin. Siirtymävaiheessa tarvitaan kansallisen tason rahoitusjärjestelyjä. THL suuntaisikin sairausvakuutusrahoitusta korvamerkittynä palveluiden järjestäjille, jotka ohjaisivat rahat perusterveydenhuollon tuottajille. Alkuvaiheessa tarvittavan lisärahoituksen THL keräisi palkansaajilta ylimääräisenä sairausvakuutusmaksuna.

kontaktivastuuta voitaisiin siirtää nykyistä enemmän hoitajalle. Näin lääkäriresursseja vapautettaisiin uusien ajanvaraus- ja päivystyspotilaiden hoitoon sekä diagnostiikkaan ja muuhun lääkärin ammattitaitoa edellyttävään toimintaan.

Työterveyshuollon huomio ennaltaehkäisyyn Työterveyshuollon painopisteen THL siirtäisi vahvasti ennaltaehkäisevään ja työelämää kehittävään toimintaan. Jos työterveyshuollon rooli sairauksien hoidossa pienenisi, lääkäriresursseja vapautuisi perusterveydenhuollon palvelutuotantoon. Tämän muutoksen THL toteuttaisi nostamalla ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja pienentämällä sairaanhoidon korvauskattoa ja -prosenttia. THL toteaa, että vaikka esitetyt työterveyshuollon toimenpiteet vaikuttaisivatkin merkittävästi nykyisen järjestelmän toimintaperiaatteisiin, ei muutos potilaan kannalta välttämättä olisi suuri. Potilas voisi valita perusterveydenhuoltoon kuulu vien sairaanhoitopalveluiden tuottajaksi saman tahon, jolta hän saa myös ennaltaehkäisevät työterveyshuollon palvelut. Palveluntuottajat saisivat korvaukset eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä työhön ja työkykyyn liittyvä toiminta vai muu perusterveydenhuollon palvelu.

Vahvat järjestäjät Valinnanvapaus on tärkein THL näkee, että vahvin muutosvoima suomalaisen terveydenhuollon uudistamisessa on asiakkaan valinnanvapaus. Valinnanvapaus johtaa toivottuun muutokseen silloin, kun raha seuraa potilasta. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajat saavat etukäteen sovitun, osin kiinteän korvauksen potilaan tekemän hoitopaikkavalinnan mukaisesti. Asiakas voi samalla maksulla hakeutua haluamaansa hoitopaikkaan riippumatta siitä, mikä taho tuottaa kyseisen palvelun. Lisäksi potilaalla pitää olla oikeus vaihtaa hoitopaikkaa riittävän usein. Hoitopaikka puolestaan ei voi kieltäytyä vastaanottamasta potilasta.

Työnjakoa uudistettava THL kiinnittää huomiota myös siihen, että perusterveydenhuollossa ammattikuntien välinen työnjako tai yhteistyö ei tällä hetkellä toimi. Raportissa ehdotetaankin, että hoitohenkilökunnan, yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden toimenkuvia kehitetään kokonaisuutena. Johtoajatuksena on painottaa hoitohenkilökunnan toimenkuvissa potilaan tukemista ja hoidon seurantaa. Kokonaisvastuu hoidosta jäisi aina lääkärille, mutta

LPY 3/13

Nykyisin yksittäisen keskikokoisenkaan kunnan edellytykset vastata palveluiden tasapainoisesta kokonaiskehityksestä eivät yksinkertaisesti riitä. THL:n mukaan tarvitaan vahvat järjestäjätahot sovittamaan yhteen yksityinen ja julkinen palvelutuotanto sekä poistamaan tarpeettoman jyrkkä jako perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden väliltä. Ihanteellinen määrä Suomessa olisi THL:n mukaan 12–15 järjestäjätahoa. Jos järjestäjätahoja on enemmän, tarvitaan THL:n mielestä vahvasti ohjaava kansallinen MasterPlanohjelma. THL uskoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon laaja lainsäädäntöuudistus luo pohjan palvelujärjestelmän kehittämiselle. Lisäksi kehitys edellyttää kansallisia linjauksia, teknisiä määrittelyjä, seurantaa, laadun valvontaa ja raportointia. Terveydenhuollon reformi on käynnistynyt ja THL on ottanut siinä aktiivisen roolin. Lähde: Marina Erhola, Pia Maria Jonsson, Markku Pekurinen, Juha Teperi: Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perus terveydenhuollon vahvistamiseksi

eResepti herättää

kysymyksiä ja tunteita Sähköinen lääkemääräys tulee pakolliseksi yksityiseen terveydenhuoltoon 1. huhtikuuta 2014 alkaen. Se vaatii palveluntuottajalta isoja muutoksia tietojärjestelmiin ja tietoliikenteeseen. TEKSTI Virpi Hautamäki

Mikä on eResepti? eResepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti. Se tallennetaan keskitettyyn tietokantaan, jota hallinnoi ja ylläpitää Kela. Valtakunnallisen Reseptikeskuksen tietokanta sisältää kaikki sähköiset lääkemääräykset ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät.

Mitä hyötyä eReseptistä on? Terveyspalvelutuottajan ylläpitämän potilastietojärjestelmän kautta sähköinen lääkemääräys lähetetään Reseptikeskukseen. Siellä resepti on aina tallessa eikä sitä voi väärentää. Potilas voi hakea lääkkeensä mistä tahansa apteekista. Kokonaislääkityk-

sen hallinta helpottuu, kun potilaan reseptitiedot ovat saatavissa keskitetysti yhdestä paikasta.

Kenellä on pääsy Reseptikeskuksen tietoihin? Reseptikeskuksen tiedot ovat potilaan luvalla kaikkien tähän järjestelmään liittyneiden terveydenhuollon toimintayksiköiden ja apteekkien saatavilla. Lisäksi potilas voi tarkastella omia reseptitietojaan Omakanta-nettipalvelun kautta. Palveluun pääsee kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla kanta.fi-sivujen kautta. Lähde: www.kanta.fi

Kevennetty liittymismalli? Selainpohjaisesta eResepti-palvelusta toivotaan ratkaisua pienille terveysalan toimijoille, joilla ei ole käytössä eReseptin välittämiseen vaadittavaa potilastietojärjestelmää tai jotka tuottavat vähän reseptejä. Lainsäädännön valmistelussa on esillä selain- ja mobiilipohjaisen käyttöliittymän toteuttaminen. Virallisia päätöksiä ei asiasta ole vielä tehty.

Jäitkö kaipaamaan lisätietoja? • Kanta-palveluihin liittyminen: www.kanta.fi • Varmennuspalveluiden käyttö: www.fineid.fi • Ohjausta ja tukea liittymisvalmisteluihin: www.erespa.net

LPY 3/13

Tarjoamme nopean pääsyn myös yleislääkärille ja tarvittaviin laboratorio- ja röntgentutkimuksiin sekä fysioterapiaan. Työterveyshuoltomme palvelee asiakkaittemme työntekijöitä joustavasti ja toimii yhteistyössä työnantajan tukena henkilöstön työkykyä ja terveyttä koskevissa asioissa. VE TER YST

UST A

I• IL

TA VA A R A H O

Esteettisesti viehättävä ja historiallinen miljöö, lämmin ilmapiiri sekä ystävällinen henkilökunta tarjoavat potilaille ainutlaatuisen hoitokokemuksen.

JOU

Asikkalassa, Päijät-Hämeessä, vuodesta 2007 toimineella Vääksyn Lääkärikeskuksella on kaikki tarvittavat valmiudet sähköisen reseptin käyttöönottoa varten. Potilastietojärjestelmä, tietoliikenneratkaisut ja sähköiset kortinlukijat tukevat siirtymistä uudelle aikakaudelle, mutta eReseptin käyttöönottokustannukset hirvittävät. Liittyminen Reseptikeskukseen edellyttää potilastietojärjestelmän ylläpitäjältä kalliita investointeja. – Uusi ultraäänilaite maksaa ajan myötä itsensä takaisin, mutta eReseptin käyttöönotto ei tuo meille mitään taloudellista hyötyä. Maksamme kalliisti jokaisesta potilastietojärjestelmän käyttäjätunnuksesta – myös niiden toimijoiden osalta, joilla ei ole reseptin määräämisoikeutta. Näitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat, fysioterapeutit, psykologit ja vastaanottovirkailijat, vastaava lääkäri Michael Wangel Vääksyn Lääkärikeskuksesta havainnollistaa. Se, että lääkemääräykset säilyvät keskitetysti samassa paikassa, on Wangelinkin mielestä hieno asia. Kritiikki kohdistuu pikemminkin siihen, kuinka pieni asia sähköiseen reseptiin siirtyminen lopulta on hoidollisesta näkökulmasta. – Olemme laskeneet, että valtakunnalliseen Reseptikeskukseen liittyminen maksaisi meille veroineen yli 60 000 euroa seuraavan viiden vuoden aikana. Seuraavasta vaiheesta, Kanta-arkistoon liittymisestä, aiheutuvia kustannuksia ei ole kukaan tähän mennessä osannut tarkalleen kertoa. Nykyinen järjestelmätoimittajamme on myöntänyt, että ne tulevat olemaan huomattavasti suuremmat kuin eReseptin osalta, Wangel kertoo.

Eiran sairaala ja lääkäriasema on moderni, kotimaisessa omistuksessa oleva ja monipuolinen täyden palvelun talo. Erityisesti Eira tunnetaan kaikki alat kattavista erikoislääkäripalveluista sekä kirurgiasta mm. silmäkirurgian, gastrologian, urologian, gynekologian, lihavuusleikkausten, ortopedian ja plastiikkakirurgian alueilla. Vuodeosastomme tarjoaa kattavia palveluita silloin kun tarvitaan sairaalahoitoa, hoivaa, saattohoitoa, kuntoutusta tai alkoholikatkaisuhoitoa.

• EIR A

Kallis uudistus pienille lääkäriyrityksille

YKSILÖLLISEN PALVELUN LÄÄKÄRIASEMA JA MONIPUOLINEN SAIRAALA

www.eiransairaala.fi Ajanvaraus 09 1620 570 Vaihde 09 162 01.

Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki

Potilaan ympärille suunniteltu sairaala

Suomalaisten terveyspalveluiden viennissä kansainvälisille markkinoille on selkeän toimintamallin mentävä aukko. Toimitusjohtaja Siv Schalin haluaa Docrates Syöpäsairaalan olevan edelläkävijänä, kun Suomeen rakennetaan entistä parempaa palvelukulttuuria. TEKSTI Milla Majander KUVA Kalevi Ketoluoto

LPY 3/13

ocrates Syöpäsairaalan synty pohjautuu ajatukseen, jonka mukaan syöpää pitäisi hoitaa kokonaisvaltaisemmin ja potilaslähtöisemmin. Yrityksen toimitusjohtaja Siv Schalin kuvailee Docratesin arvoja ja toimintaperiaatteita ihmisläheisiksi. – Pyrkimyksenämme on olla ihmisenä ihmisen rinnalla. Tarjoamme kokonaisvaltaista ja viiveetöntä syövän hoitoa. Koko sairaala ja sen toiminta on rakentunut potilaiden tarpeiden ympärille. Diagnosoinnin on tapahduttava heti, jotta oikean hoidon voi aloittaa viipymättä, Siv Schalin toteaa sairaalan perusajatuksesta. Docrates on noussut muutamassa vuodessa Suomen suurimmaksi terveydenhuoltopalveluiden vientiyritykseksi. Yritys on myös osallistunut julkiseen keskusteluun syövän hoidosta. Kasvun ja kansainvälistymisen työkalut ovat visusti yrityksen käsissä. – Hoito ja sen vahvistaminen on tärkeintä, jotta voisimme hoitomielessä toimia edelläkävijöinä. On tärkeää oppia uutta, palkata osaavaa ja kokenutta väkeä sekä laajentaa palveluosaamista. Ihmisten tarpeet vaihtelevat, ja on huomionarvoista ymmärtää ne.

Suomen brändi maailmalle Siv Schalinin työkokemus on vahvasti kansainvälistä. 17 vuotta terveysteknologian johtotehtävissä on tutustuttanut ekonomin sairaalatoimintaan. – Docratesissa on huippuosaamista yhdistettynä palveluliiketoimintaan. Se kiinnostaa, Siv Schalin sanoo. Suomalaisen terveydenhuollon viennissä Schalin näkee aukon selkeälle toimintamallille. Docrates Syöpäsairaala lähti viime vuonna mukaan Finpron FinlandCare-projektiin, jonka tavoitteena on tehdä suomalaiset lääketieteellistä huippuosaamista ja teknologiaa hyödyntävät hoidot tunnetuiksi ja halutuiksi Venäjällä. Vahvan viennin toimintamallin avulla väylä kansainvälisille markkinoille laventuisi. Schalinin mukaan Suomen terveydenhuollon osaaminen on vientialana varteenotettava. – Suomea ei vielä tunneta terveydenhoitomaana kuten Sveitsi, Englanti tai Saksa. Projektin avulla on tärkeää alkaa luoda uutta brändiä Suomelle vahvana terveydenhoidon osaamisen maana. Mahdollisuuksia on, sillä tarjoamamme palvelu on korkeatasoista. Heikkoutena on asiakaspalvelun ja kliinisen hoidon yhdistäminen. Sitä Suomessa tarvittaisiin nykyistä enemmän – tätä tulisi entisestään vahvistaa, Siv Schalin toteaa. Hän uskoo, että Suomella on tulevaisuudessa paljon annettavaa terveyspalveluiden tarjoajana. – Kalliiden maiden on oltava mukana tarjoamassa erikoisosaamista.

Potilas on ykkönen Schalinin mielestä Suomen terveydenhuolto on tähän mennessä liian helposti tyytynyt vain omien potilaiden hoitamiseen. Potilasdirektiivin myötä maailma ja asenteet ovat kuitenkin muuttumassa.

Hoidamme aina potilasta niin ” kuin hän olisi meidän ensimmäinen, viimeinen ja ainoa potilaamme.” – Potilasdirektiivin voimaan astuminen on selvä merkki siitä, että potilaille tarjotaan mahdollisuus halutessaan hakeutua hoitoon EU:n alueen sisällä. Uskon, että tämä tuo lisää asiakkaita myös meille. Docrates Syöpäsairaalassa on tähän mennessä hoidettu potilaita yli 35 eri maasta. Asiakkaat useista Euroopan maista, Pohjois-Amerikasta ja jopa Australiasta ovat löytäneet Docrates Syöpäsairaalan palvelut. Docratesilla on myös oma kuuden hengen Venäjä-tiimi, sillä itänaapurista saapuu paljon asiakkaita. – Ensimmäiset ulkomaalaiset asiakkaamme saimme lähetystöjen kautta jo vuonna 2007. On olemassa harvinaisia syöpiä ja niiden hoitoja ei kaikkialla ole saatavilla. Osaamisemme on löydetty ja löydetään netin avulla, eikä vaikeiden sairauksien kohdalla epäröidä lähteä maailman ääriin parantumisen toivossa, Siv Schalin kertoo. Viennin lisäämiseksi ei tosin riitä pelkkä hyvä hoito. – Tarvitaan kokemusta siitä, mitä kautta osaamista voidaan markkinoida. Meillä on tässä opittavaa, koska Suomessa ei ole vastaavaa palvelukulttuuriosaamista kuin esimerkiksi Saksassa. Uskon, että tässä onnistutaan. Viennin toimintamallin rakentuminen vie kuitenkin oman aikansa. Docratesissa on vahvaa kliinistä osaamista, yksilöityjä hoitoja ja nopeaa reagointikykyä. Potilaan ykkösasema näkyy yrityksen arvoissa. – Tapaamme sanoa, että hoidamme aina potilasta niin kuin hän olisi meidän ensimmäinen, viimeinen ja ainoa potilaamme.

Docrates Syöpäsairaala Oy • • • • •

Sijaitsee Helsingissä Perustettu vuonna 2006, kokonaisvaltaista syövänhoitoa vuodesta 2009 Perustajat Timo Joensuu, Harri Puurunen ja Pekka Aalto Potilaita yli 35 maasta Liikevaihto 9 miljoonaa vuonna 2012, vahvaa kasvua vuonna 2013 19

Säästöuhasta kauhukuvia Suun terveydenhuollon palvelutarve lisääntyy tulevaisuudessa. Nyt on aika kehittää tulevaisuuden haasteisiin vastaavaa palvelujärjestelmää. Muutoksen keskiössä ovat palveluiden järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen, tuottajien toimintaedellytysten yhdenvertaistaminen ja potilaan valinnanvapaus.

LPY 3/13

TEKSTI Milla Majander

uun terveydenhuollon tilanne Suomessa on tällä hetkellä epävarma niin potilaan kuin hammaslääkärinkin näkökulmasta. – Sote-uudistuksen valmistelutilanne on epäselvä. Isompien paikkakuntien terveyskeskukset ovat ruuhkautuneet, yksityiseltä sektorilta löytyy jonkin verran vapaata kapasiteettia. Haja-asutusalueilla ei tahdo saada hammaslääkäreitä virkoihin ja yksityisen sektorin tarjonta on aika vähäistä. Isoissa kaupungeissa potilas pääsee helposti halutessaan yksityiselle hammaslääkärille, mutta harvaan asutuilla alueilla hammaslääkäreitä ei ole tarpeeksi, kertoo PlusTerveys Oy:n lääketieteellinen johtaja Pirkko Grönroos. Suun terveydenhuollon pääsy lakisääteisesti samanarvoiseen asemaan muun terveydenhuollon kanssa 2000-luvun alussa oli Grönroosin mukaan suuri edistysaskel oikeaan suuntaan. Hoitoon hakeutuminen lisääntyi, koska Kela-korvaus tuli mahdolliseksi kaikille. Samalla jokainen sai oikeuden päästä hoitoon terveyskeskuksiin. Uudistuksen seuraukset eivät tosin olleet pelkästään positiivisia. – Yhteiskunnan tuki on edelleen erisuuruinen riippuen siitä, onko palveluntuottaja julkinen vai yksityinen sektori. Esimerkiksi proteettisista hoidoista yhteiskunnan tukea saa vain julkisella sektorilla, Grönroos toteaa.

Tukea THL:n ehdotukselle Toimiala on suurien haasteiden edessä jo senkin takia, että vanhenemme yhä useammin omat ham-

Palvelusetelillä on lyhennetty jonoja Palvelusetelillä kunta voi ohjata potilaita yksityisten palveluiden pariin. Palveluseteli voi olla käytössä ruuhkahuippujen tasaamisessa, akuutin hammaslääkäripulan paikkaamisessa tai sitä voidaan käyttää jatkuvasti oman julkisen palvelutuotannon täydentäjänä. – Kokemuksemme mukaan osa palveluseteliasiakkaista jää yksityisten palveluiden pariin myös jatkossa, kun hyvä hoitosuhde on palvelusetelihoidon yhteydessä luotu, kertoo Smartumin palveluseteliasiantuntija Sanna Lipasti. Kunnat hankkivat usein yksityisiä palveluita joka tapauksessa ostopalvelusopimuksilla, kun niiden oma palvelutuotanto ei riitä. Palveluseteliä käytettäessä ei tarvita raskaita kilpailutusprosesseja eikä kunnan tarvitse sitoutua tiettyihin ostomääriin. Palvelusetelillä asiakkaat myös jakautuvat usealle yritykselle, kun asiakas saa itse valita palveluntuottajan. Lipastin mukaan suun terveydenhuollon palveluseteli on yleisin kaikista terveydenhuollon palveluseteleistä. Palveluseteleillä on onnistuttu merkittävästi lyhentämään hoitojonoja eri puolilla Suomea.

paat suussa. Järjestelmän kehittämistä tarvitaan. Takapakkia ei ole varaa ottaa, vaan suun terveydenhuolto on pidettävä osana kokonaisterveydenhuoltoa. Ajatus siitä, että säästösyistä poistettaisiin aikuisten hammashoito julkisen vallan järjestämisvastuun piiristä, aiheuttaisi Grönroosin mielestä totaalisen sekaannuksen. – Puolet aikuisväestöstä hoidetaan tällä hetkellä terveyskeskuksissa. Säästö johtaisi julkisen hammashuollon alasajoon, jolloin miljoona aikuista siirtyisi yksityisten palveluiden piiriin. Kapasiteetti

”Yhteiskunnan subvention tulisi kulkea potilaan mukana.”

ei riittäisi kahden miljoonan potilaan hoitoon, jolloin hoitoon pääsystä syntyisi ongelma. Samalla potilaiden omavastuuosuus nousisi Kela-korvausten jäädessä pois. Tämä johtaisi siihen, että ihmiset eivät hoitaisi hampaitaan, mistä seuraisi muun muassa infektioita, Grönroos kuvailee mahdollisen säästöpäätöksen vaikutuksia. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä on suurin este järkevän palvelujärjestelmän kehittämiselle. THL:n ehdotus järjestelmän malliksi saa Grönroosilta kannatusta. – Yhteiskunnan subvention tulisi kulkea potilaan mukana. Samat kansalliset säännöt ja yhdenvertaiset toimintaedellytykset kaikille, palveluiden järjestäjän ja tuottajan eriyttäminen sekä potilaan valinnanvapaus – tällaista järjestelmää kohti pitäisi mennä.

Hammashoito osaksi työterveyshuoltoa Yksi askel matkalla kohti toimivampaa järjestelmää olisi suun terveydenhuollon liittäminen osaksi työterveyshuoltoa, ainakin ennaltaehkäisevän hoidon osalta. – Näin julkiselta sektorilta vapautuisi kapasiteettia muuhun hoitoon, jolloin siellä pystyttäisiin palvelemaan paremmin niitä asiakkaita, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Palveluseteli on Grönroosin mielestä hyvä apu ruuhkahuippujen purkuun, mutta sen soveltuminen kokonaishoitoon on haastavaa. – Suun terveydenhuollon luonteelle on ominaista pyrkiä pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen. Palveluseteli soveltuu paremmin yksittäisiin hoitoihin,

terveydenhuollon luonteelle ”Suun on ominaista pyrkiä pitkäaikaiseen hoitosuhteeseen.”

kuten viisaudenhampaiden poistoon. Palveluseteleillä ei voida pitkäaikaisesti hoitaa vallitsevaa epätasapainoa hoitoon pääsyn ja hoidon tarjonnan suhteen. Grönroosin mukaan unelmien suun terveydenhuolto toimisi saumattomasti yhteistyössä koko muun terveydenhuollon kanssa siten, että potilas saisi kaikki terveyteensä liittyvät palvelut saman katon alta. Se edellyttäisi potilaan näkökulmasta erilaisten ja eritasoisten palveluiden tuottamista mieluiten samassa yksikössä. – Lisäisin tiimityötä eri terveydenhuollon ammattilaisten välillä ja toivon, että suun terveydenhuollon resursseja saataisiin lisää myös muihin erikoistason palveluihin. Palveluntuottajille tämänkaltainen toiminta toisi uusia haasteita, mutta uskon, että se tuntuisi motivoivalta tavalta tehdä työtä, esittää Grönroos. Myös suun terveydenhuollon ammattilaiset odottavat sote-uudistuksen toteuttamista.

ILMOITUS

SMARTUM PALVELUSETELI

– SÄHKÖISEN PALVELUSETELIN EDELLÄKÄVIJÄ

martum Oy:n palveluseteliyhteistyö kuntien ja palveluntuottajien kanssa ulottuu vuoteen 2008. Smartum halusi tarjota kustannustehokkaan ja kevyen kokonaisratkaisun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelitoimintaan. Smartumilla on vuosien kokemus maksuliikenneoperaattorina toimimisesta. Yritys kehitti 1990-luvulla Liikuntasetelin, jonka avulla työnantaja pystyy tukemaan työntekijänsä yksilöllistä liikuntaharrastusta. Innovaatio sitoi yhteen rahoittajan (työnantaja), edunsaajan (työntekijä) sekä palveluntuottajan (liikuntaharrasteita tarjoavat yritykset). Smartum hoitaa maksuliikenteen näiden kolmen välillä. Sama ratkaisu on sovellettavissa myös palveluseteliin.

Smartum kehitti markkinoiden ensimmäisen sähköisen palvelusetelin. Vuonna 2009 Smartum toi kumppanikuntiensa käyttöön palveluseteli.ﬁ-portaalin joka tarjoaa lakisäänteisen internet-pohjaisen luettelon palvelusetelipalveluntuottajista. Vuoden 2010 alussa kokonaan sähköinen Smartum Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä. Nyt Smartum Palveluseteli on käytössä yli 30 kunnassa, joiden alueella asuu yli miljoona ihmistä. Yli 350 sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuottajaa vastaanottaa Smartum Palveluseteliä. Smartum Palveluseteliä terveyspalveluissa käyttäviä kuntia ovat muun muassa Tampere, Kuusamo ja Jyväskylä. Myös kuntayhtymät, kuten Ylä-Savon SOTE, ovat valinneet helppokäyttöisen ja kevyen palveluseteliratkaisun.

WWW.PALVELUSETELI.FI

SMARTUM PALVELUSETELI – MARKKINOIDEN ENSIMMÄINEN SÄHKÖINEN PALVELUSETELI j Käytössä yli 30 kunnassa joiden alueella asuu yli miljoona ihmistä j Verkostossa yli 350 palveluntuottajaa, joukossa niin paikallisia pienyrityksiä kuin valtakunnallisia ketjujakin j Seteleitä jaettu jo lähes 40 000 kappaletta j Sopii kaikkiin terveyspalveluihin suun terveydenhuollosta yleislääkärin vastaanottokäynteihin j Hoitaa maksuliikenteen kunnan, palveluseteliasiakkaan ja palveluntuottajien välillä poistaen kunnan laskutuksen j Kustannustehokas eikä vaadi raskaita kilpailutuksia kunnalta: Vuosikustannukset kunnalle jäävät alle kilpailutusrajan j Kevyt ja järjestelmäriippumaton ratkaisu: Ei suuria investointeja järjestelmiin. Smartum Palveluseteli on internet-pohjainen palvelu. j Nopea käyttöönotto: Ei vaadi pitkää hanketta vaan voidaan ottaa käyttöön kuukaudessa riippuen kunnan palvelusetelituotteistuksesta.

Sat sapienti sote! Poliitikoista ei kuulemma voi tehdä satiiria. Me teemme sen itse. Epäilen, että sote-uudistus on vain vahvistanut tätä käsitystä kansan keskuudessa. Sote-akrobatia uhkaa korvata Sariolan Tivolin. Sirkus on mukavaa, mutta sote-uudistus on liian arvokas asia sirkusteltavaksi. Sat sapienti eli kylliksi viisaalle, sanoivat jo entiset roomalaiset. Mistä sitten kiikastaa, kun poliittisen pintakuohun kuorimisen jälkeen näyttää siltä, että perusasioista vallitsee laaja yksimielisyys? Sote-ongelman ytimessä on kuntauudistus. Yritys tehdä soteuudistuksesta kuntauudistuksen kiilapoika oli ja on virhe. Huonosta esimerkistä käy kevään kehysriihessä sote-rakenteeseen kuntauudistuksen edistämiseksi mukaan ympätyt 20 000–50 000 asukkaan kunnat. Edistyksen sijasta ne vain lisäävät sekamelskaa ja hallintohimmeleitä. En jeesustele, kun sanon, että varoitin tästä jo hallitusneuvotteluissa ja varoitan edelleenkin. Muodollisesti hallituksen ja keskustaopposition suurin ja lähes ainoa ero on kiista järjestäjästä: vastuukunta vai maakunta? Sote-Orpoissa sopimamme vastuukunnan hallintomallin jälkeen merkittävin ero on niiden nimessä. Sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta kyseenalaisti vastuukuntamallin, olen pitänyt annettuna, ettei sillä ole tulevaisuutta. Saman todistivat lähes yksituumaiset kuntien lausunnot. Tätä luettaessa toivottavasti koko hallitus on päätynyt samaan lopputulokseen. Aikaa ei enää ole hukattavaksi.

valinta ”Vapaa mahdollistaa

Jos vastuukuntamalli ei

terveydenhuollon markkinat ja kilpailun.”

käy perustuslaillisista ja maakuntamalli poliittisista syistä, niin entäpä jos palattaisiin hallitusohjelman alkuperäiselle linjalle ja tehtäisiin erva-malli. Yliopistosairaaloiden ympärille rakentuvat ”miljoona-alueet” vastaisivat järjestämisestä nykyisten sairaanhoitopiirien hallintomallilla, mutta ilman äänivaltaleikkuria. Nimeksi sopisi vastuukuntayhtymä. Samassa yhteydessä käynnistettäisiin rakenneriihessä vihjaillen sovittu rahoitusmallin uudistus. Siihen puolestaan liittyy kiinteästi THL:n esitys ”Jonottamatta hoitoon”. Esityksen olennaisimman ja puhutuimman ytimen muodostavat potilaan vapaa valinta julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja potilasta seuraava raha.

Minulle potilasta seuraava raha ei ole ollut eikä ole nytkään suuri ongelma. Esitin THL:n mallin kaltaista rakennelmaa jo viisi vuotta sitten. Julkisen sektorin tulee vastata suomalaisen terveydenhuol-

lon järjestämisestä ja valtaosin myös sen tuottamisesta. Yksityisiä terveyspalveluita tarvitaan täydentämään julkisia. En näe erityistä estettä sille, että potilas itse valitsisi palveluntuottajansa. Mutta ei siirtyminen vapaaseen valintaan ihan strömsöläisittäin käy. Sote-uudistuksen rakenneratkaisut on toteutettava ennen sitä. Samoin on varmistettava verolainsäädäntöä uudistamalla, että vapaan valinnan tuottamat yksityisten yritysten voitot verotetaan Suomessa.

Vapaa valinta mahdollistaa terveydenhuollon markkinat ja kilpailun. Markkinoiden optimaalinen toiminta kuitenkin edellyttää kuluttajan eli potilaan riittävää tietoa palveluista. Sen turvaaminen ei lääketieteessä ole aivan yksinkertaista. Siksi on pidettävä huoli, etteivät ns. haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät jää palveluista syrjään. Ja sama koskee kyllä pieniä tuottajiakin.

Ratkaisevaa on siirtymävaihe. Kilpailu potilaista ei voi alkaa ennen kuin sekä julkisilla että yksityisillä palveluntuottajilla on yhdenvertaiset kilpailun edellytykset. Kerman kuorinta ja rahastus eivät voi olla sallittuja. Näistä aineksista voisi leipoa kohtuullisen sote-kakun.

Erkki Virtanen kansanedustaja (vas) sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

15 000 terveyspalveluyritystä Vaikka terveyspalvelualalla on viime vuosina tapahtunut keskittymistä, Suomessa toimii edelleen runsaasti pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä sekä yli 8 000 osa-aikaista alan ammatinharjoittajaa. Toimipisteet ovat sijoittuneet kattavasti eri puolelle Suomea.

Lääkäriasema- ja yksityislääkäritoiminnassa 13–14 suurimman yrityksen markkinaosuus on 50–60 prosenttia riippuen siitä, lasketaanko mukaan järjestömuotoinen palvelutuotanto vai ei.

TERVEYSPALVELUA TUOTTAVAT YRITYKSET

14 979 15 742 30 600 3,7 yritystä ja

TYÖLLISYYDEN JAKAUTUMINEN

80%

yrityksistä työllistää alle 2 henkilötyövuotta

26%

yksinyrittäjien osuus työllisyydestä ja liikevaihdosta

50%

pk-yritysten osuus työllisyydestä ja liikevaihdosta

25%

suuryritysten osuus työllisyydestä ja liikevaihdosta

toimipaikkaa

työllistivät yhteensä

Alan liikevaihto

henkilöä

miljardia euroa

Lähde: Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri YTR, 2011

SUURIMMAT KASVAJAT VUONNA 2012 Eniten liikevaihtoaan ja henkilöstöään prosen tuaalisesti kasvattaneet, vähintään sata henkilöä työllistäneet terveyspalveluyritykset kasvun mukaan suuruusjärjestyksessä Lähde: PRH:n kaupparekisteri

Liikevaihdon mukaan:

Henkilöstön mukaan:

Fimlab Laboratoriot Oy Mehiläinen Oy Pihlajalinna Oy Suomen Terveystalo Oy Med Group Ensihoitopalvelut Oy Vetrea Terveys Oy Oulun Seudun kuntoutussairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Diacor terveyspalvelut Oy

Mehiläinen Oy Vetrea Terveys Oy Med Group Ensihoitopalvelut Oy Kaunialan Sairaala Oy Oral Hammaslääkärit Oyj Fimlab Laboratoriot Oy Diacor terveyspalvelut Oy TAYS Sydänkeskus Oy Kyyhkylä Oy

Sensori

Huipputekniikkaa ja osaamista Tilkassa Kotimainen toimija uskoo joustavaan ja innovatiiviseen toimintaan. Kirurgiaan erikoistunut Laser Tilkka on useilla erikoisaloilla yksityisellä sektorilla yksi johtavista toimijoista. Sairaalassa tehdään sekä suuria vaativia leikkauksia että nopeita päiväkirurgisia toimenpiteitä. Laser Tilkassa toimii jo yli 40 erikoislääkäriä, jotka ovat alansa huippuosaajia ja hyödyntävät uusimpia leikkausmenetelmiä ja hoitomuotoja. Palveluvalikoimaan kuuluu leikkaustoiminnan lisäksi erilaisia ihon laserhoitoja, esteettisiä pientoimenpiteitä sekä suonikohjujen vaahtoruiskutus- ja laserhoitoja. – Halusin perustaa yksityisen sairaalan,

joka on sitoutunut investoimaan uuteen tekniikkaan ja pystyy näin toimimaan kirurgian edelläkävijänä. Tarjoamme esimerkiksi tällä hetkellä ainoana sairaalana Suomessa kaihipotilaille mahdollisuuden veitsettömään laserkaihileikkaukseen, Laser Tilkan ylilääkäri Tom Schröder valottaa. Helsingissä sijaitsevasta kulttuurihistoriallisesta sotilassairaala Tilkasta muotoutui mittavien peruskorjauksien myötä moderni yksityissairaa-

Laser Tilkka pähkinänkuoressa: • perustettu tammikuussa 2009 • toimipiste Helsingin Mannerheimintiellä • toimitusjohtaja, ylilääkäri Tom Schröder • henkilökuntaa 35 ja ammatinharjoittajalääkäreitä 43 • liikevaihto vuonna 2012 yli 6 miljoonaa euroa

LPY 3/13

la. Toimivuuden kannalta on ihanteellista, että tilat on alun perin suunniteltu leikkaussali- ja sairaalakäyttöön. – Vuodesta 2009 olemme laajentaneet toimintaa merkittävästi ja käytössämme on jo entisestä sotilassairaalasta lähes 2500 neliömetriä. Laajat toimitilat tarjoavat meille mahdollisuuden laajentaa palvelutarjontamme entisestään ja edelleen kehittää toimintaamme, toteaa Tom Schröder.

Kirurgiaan erikoistuneessa Laser Tilkassa tehdään sekä suuria ja vaativia leikkauksia että nopeita päiväkirurgisia toimenpiteitä.

Uusi omistaja Terveystalolle Terveystalon pääomistajuus siirtyy pohjoismaiselle pääomasijoitusyhtiö EQT VI:lle, ja samassa yhteydessä Terveystalon omistuspohjaa laajennetaan. – Terveystalon johto halusi löytää yhtiölle laajan omistuspohjan, jossa on mukana suomalaisia sijoittajia, joilla on halu ja mahdollisuus kehittää suomalaista terveydenhuoltoa. Uskomme, että Terveystalon tulee olla entistä vahvemmin osa suomalaisen hyvinvointivaltion murrosta sekä huomisen läpinäkyvää ja laatupohjaista terveydenhuoltoa, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo.

Uuden omistajan myötä Terveystalo ankkuroituu entistä enemmän juurilleen. Osaomistajiksi tulee sekä Terveystalon toimiva johto, ja lisäksi EQT VI tutkii mahdollisuuksia laajentaa entuudestaan suomalaista omistusta yhtiössä. Terveystalo on käynyt läpi merkittävän muutosohjelman, joka on käsittänyt palveluverkoston ja palvelutarjonnan laajentamisen. Terveystalo on noussut alansa markkinajohtajaksi Suomessa. Omistajanvaihdos vaatii toteutuakseen vielä Euroopan kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Honkaniementie 7 Vääksy (03) 874 180 www.vaaksynlaakarikeskus.fi

Terveydenhuollon potilaan valinnanvapaus laajenee vuoden 2014 alussa. Jokaisella kansalaisella on mahdollisuus valita erikois sairaanhoidon hoitopaikka mistä tahansa suomalaisesta julkisesta sairaalasta.

Oral vahvistuu Kuopiossa Oral Hammaslääkärit Oyj vahvistaa Kuopion talousalueen erikoishammaslääkäripalveluitaan ostamalla erikoishammaslääkäripalveluja tarjoavan Sari Vuorenmiehen liiketoiminnan. Kariologiaan erikoistunut EHL

Sari Vuorimies jatkaa potilastyötään Oralissa. Hammaslääkäriketjun laajentaminen on osa Oralin strategiaa, jonka mukaisesti Oral hakee kasvua erityisesti suurista kaupungeista ja kasvukeskuksista.

Sensori Oral yhteistyöhön Helsingin yliopiston kanssa Oral Hammaslääkärit Oyj on allekirjoittanut sopimuksen erikoishammaslääkäreiden koulutuksesta Helsingin yliopiston kanssa.

LPY järjestää yksityisen sektorin

suurseminaarin Vierumäellä 8.–9.5.2014. Merkitsethän kalenteriin!

Diacorille lääkäriasema Kannelmäkeen Diacorin pääkaupunkiseudun 14. ja Helsingin kahdeksas lääkäriasema avasi ovensa lokakuussa Kannelmäessä. Kauppakeskus Kaaren 3. kerroksessa sijaitseva yksikkö tarjoaa yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottopalveluiden sekä röntgen- ja laboratoriotutkimusten ohella myös fysioterapia- ja rokotuspalvelut sekä työterveyspalvelut. Lääkäriasema toimii osoitteessa Kantelettarentie 1. Uudella asemalla on panostettu voimakkaasti lastenlääkäritoimintaan. Kannelmäessä toimii useampi lastentautien erikoislääkäri sekä muun muassa lastenkardiologi ja lastenneurologi. Diacor Kannelmäestä tullee Diacor Ison Omenan tai Diacor Leppävaaran kaltainen kauppakeskusyksikkö, jossa työterveysasiakkaiden lisäksi käy paljon yksityisasiakkaita. – Erityisen ilahduttavaa ja jopa poikkeuksellista on, että lääkärit ovat olleet hyvin kiinnostuneita Kannelmäestä. Ensimmäistä kertaa vuosikausiin voimme sanoa, että uusi lääkäriasema käynnistyy täydellä lääkärimiehityksellä, sanoo lääkäriaseman päällikkö Sanna Himberg.

LPY 3/13

Koulutuspaikkasopimus mahdollistaa erikoistuvien hammaslääkäreiden koulutukseen kuuluvan yliopistosairaala- ja terveyskeskuspalvelun ohella yhdeksän kuukauden mittaisen ohjatun hoitoharjoittelujakson Oralin palveluksessa. Allekirjoitettu sopimus koskee kliinistä hammashoitoa, painotusalueena kariesoppi ja juurihoito. Oral monipuolistaa erikoishammaslääkärikoulutusta yliopiston ja julkisen terveydenhuollon koulutuspaikkojen kumppanina sekä vastaa hoitopalveluiden kysyntää koskeviin muutoksiin väestön ikääntyessä. Hoidetut hampaat ja toimiva purenta ovat merkityksellisiä sekä yleisterveyden ylläpidon että elämänlaadun kannalta. – Osallistumalla erikoishammaslääkärikoulutukseen voimme vaikuttaa tulevien erikoishammaslääkäreiden osaamistasoon hoidontarpeen muutoksia vastaavalla taval-

la. Kysymys on siten investoinnista tuleviin haasteisiin suun terveyden ylläpidossa ja suusairauksien hoidossa, kertoo Oral Hammaslääkärit Oyj:n tutkimus- ja kehitysjohtaja, professori Tuomas Waltimo. – Yliopiston kannalta yhteistyö Oralin kanssa helpottaa erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestämistä sekä määrällisesti että laadullisesti hoidontarvetta vastaavalla tavalla. Kysymys on siten merkittävän kouluttajapotentiaalin tarkoituksenmukaisesta hyödyntämisestä, toteaa professori Jukka H. Meurman Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta. Erikoishammaslääkäreiden koulutuspaikkasopimus vahvistaa Oralin yhteiskunnallista roolia suun ja hampaiden terveyden ylläpitämisessä sekä suusairauksien hoidossa Suomessa. Erikoistuvien hammaslääkäreiden koulutus aloitetaan Oralissa keväällä 2014.

Ilmoittamalla tässä lehdessä me haluamme olla mukana tukemassa Uuden Lastensairaalan rakentamista.

KOSKISAIRAALA

Honkaniementie 7 Vääksy (03) 874 180 www.vaaksynlaakarikeskus.fi

Tuntemattomuus, tietämättömyys, totuus

SoTe-keskustelun tiimoilla olen jatkanut pohdiskelua siitä, miksi yksityinen lääkäripalveluala tunnetaan niin huonosti, ja miksi toimialaamme liittyvistä faktoista tiedetään niin vähän. Tietämättömyys näkyy selvimmin sidosryhmissämme, mutta on sitä hämmästyttävän paljon omissakin joukoissa. Sidosryhmiemme tietämättömyys näkyy median ja poliitikkojen kommenteissa, mutta pahimmillaan myös nihkeästi toimivassa lainsäädännössä ja viranomaiskäytännöissä. Sen olemme tänäkin syksynä havainneet.

Selityksen omien joukkojen huolettomuudelle olen hakenut siitä, mitä lääkäripalveluyrityksen johtamisen veteraani, edeltäjäni Timo Soini, totesi nelisen vuotta sitten minua perehdyttäessään: ”Onhan se myönnettävä, että oli aikakausi, jolloin riitti, että muisti aamulla avata ovet ja illalla taas ne sulkea.” Silloin ei tarvittu terveydenhuollon toimialan tuntemusta eikä asiakasymmärrystä. Riitti, että lääkärit hoitivat potilaansa ja onnistumisen taso määriteltiin itse. Valitettavasti monien mielestä näin on edelleen.

Tietämättömyyden valtamerelle saavumme, kun alamme tarkastella asioita, jotka liittyvät alan yrityksiin ja niiden toimintaan. Ei löydy luotettavia tietokantoja, joista kiistatta näkisi millainen alan yritysrakenne on. Ei kattavia taustatietoja yrityksistä tai niiden omistajuudesta. Ei ajantasaisia tilinpäätöstietoja, ei toimintavolyymejä, ei markkinaosuuksia. Sidos-

ryhmissä luullaan, että työterveydessä tehdään hurjia voittoja ja että yleensäkin yrityksissä tahkotaan rahaa, koska pääomasijoittajat maksavat niistä niin paljon. Väitteemme kovasta kilpailusta, matalista katteista ja kustannustehokkuudesta kiirivät kuuroille korville.

Esimerkki tietämyksen vähäisyydestä on keskustelu monikanavarahoituksesta. Kuinka moni oikeastaan tietää mistä silloin pitäisi puhua? Ei suinkaan median tapaan lääkärikäynteihin tai tutkimukseen ja hoitoon liittyvistä nykyisin varsin pienistä sava (Kela)-korvauksista, vaan siitä kuinka ja keneltä terveydenhuollon rahoitus kerätään ja mitkä tahot päättävät mihin raha käytetään. Monikanavaisuus näkyy siinä, että Suomessa terveydenhuollon rahoitus kerätään kansalaisilta ja yrityksiltä ainakin kuudella eri verotus-, vakuutus- ja suoraostotavalla. Rahoituksen käytöstä päätetään ristiin rastiin viiden julkisen ja yksityisen tahon toimesta. Lopulta rahoitusta kohdennetaan pääasiassa viidelle taholle. Kanavaviidakko jatkuu, kun puhutaan seurausten maksajasta.

vuoro

Puheen

Järjestönä yritämme kouluttaa ja valistaa jäseniämme. Puheenjohtajana esitän kolme nöyrää toivomusta: 1) Osallistukaa sankoin joukoin järjestämiimme seminaareihin 2) Opiskelkaa itsenäisesti aina kun mahdollista. Tietoa löytyy pienellä etsimisen vaivalla 3) Puhukaa itse vain faktojen pohjalta. Silloinkin, kun tuntuu että lennokkaalla tarinalla voisi saada itselle jonkun pikavoiton.

LPY:n hallitus on useasti joutunut harmittelemaan sitä, kuinka vaikeaa on tehdä edunvalvontaa ympäristössä, jossa vallitsevat vahvat ennakkoluulot ja asenteet. Olemme keskustelleet siitä, mitä asian hyväksi pitäisi tehdä.

”Esimerkki tietämyksen vähäisyydestä

on keskustelu monikanavarahoituksesta.” Kari Varkila | Kirjoittaja on LPY ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Koskiklinikan toimitusjohtaja 29

Sensori TEM:n raportti: Yrityksissä potentiaalia Työ- ja elinkeinoministeriön julkistaman raportin mukaan halpaa hintaa arvostetaan julkisissa hankinnoissa asiakaslähtöisyyttä ja innovatiivisuutta enemmän. Nykyiset hankintamenettelyt eivät tue uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa terveyspalveluissa. Halvin hinta on ratkaisevin kriteeri palveluntuottajan valinnassa. Julkisen sektorin hankintayksiköillä on parannettavaa yleisessä hankintaosaamisessa, tarjouspyyntöjen laadinnassa sekä ehdokkaiden ja tarjoajien yleisessä arvioinnissa. Laadullisia kilpailutekijöitä ei oteta oikealla tavalla ja riittävästi huomioon. Palveluntuottajan valinnassa asiakas lähtöisyydellä ja joustavuudella ei ole pal-

jon painoarvoa, vaikka kysymys olisi asiakkaille tarkoitetuista lopputuotepalveluista. Hinnan painoarvo on usein huomattava, vaikka valintakriteerinä onkin kokonaistaloudellinen edullisuus. Julkisten hankintayksikköjen käyttämät hankintamenettelyt eivät näytä kehittävän palveluiden laatua, tuottavuutta tai markkinoiden monipuolisuutta. Hankintamenettelyjen tulisi tukea paremmin uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkisrahoitteisessa palvelutuotannos-

sa olisi tärkeää parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä laajentaa asiakkaan valinnanvapautta. Vuonna 2011 kuntien terveydenhuollon palvelukysynnän laskennallinen arvo oli noin 9,14 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostot yksityisiltä palveluntuottajilta olivat vain 500 miljoonaa euroa vuonna 2011. Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön 30.9.2013 julkistamasta tutkija Pekka Lithin raportista ”Julkiset hankinnat ja toiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa”.

Aava laajentaa Turussa ja avaa Kamppiin Lääkärikeskus Aava tarjoaa entistä parempia palvelukokemuksia uusissa ja uudistuneissa toimitiloissaan. Työterveys- ja yleislääkäripalveluja tarjoava Lääkärikeskus Aava Turku on muuttanut marraskuussa 2013 isompiin toimitiloihin. Uudet toimitilat valmistuvat NEO-talon yhteyteen lähelle Kupittaan juna-asemaa. – Käytössämme ovat tulevaisuudessa kaksi kertaa nykyisen kokoiset tilat. Saamme myös selkeämmin oman odotustilan ja toimenpidehuoneen sekä uudet vastaanottotilat, kertoo Lääkärikeskus Aava Turun yksikönjohtaja Susan Martin.

Toimivat tilat ”parantavat

palvelumme laatua entisestään.” 30

LPY 3/13

Asiakas saa uusista toimitiloista samat työterveyshuollon palvelut kuin ennenkin. Laboratoriopalvelut jatkavat nykyisissä tiloissa samassa kiinteistössä. – Asiakkaiden on entistä selkeämpi asioida tulevassa yksikössämme. Uskon, että toimivat tilat parantavat palvelumme laatua entisestään, Martin sanoo. Aava Turku on valmistautunut laajennukseen kasvulla. – Olemme lisänneet henkilömääräämme kahdestatoista kahteenkymmeneen kahden viime vuoden aikana. Meillä on nyt riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jotta voimme kasvattaa myös asiakaskuntaamme ja säilyttää palvelumme laadun ja saatavuuden nykyisille ja uusille asiakkaille, Martin kertoo.

Kaikki Kampin katon alta Lääkärikeskus Aava myös avaa uuden lääkärikeskuksen ja sairaalan Helsingin ydinkeskus-

taan, Kamppiin, keväällä 2014. Aava Kamppi tulee olemaan täyden palvelun lääkäriasema, joka palvelee sekä yritys- että yksityisasiakkaita yksilöllisellä ja joustavalla palvelulla. – Aava Kamppi tarjoaa yrityksellenne monipuoliset ja yhteistyötä korostavat työterveyshuollon palvelut sekä erittäin laajat erikoislääkäri- ja sairaalapalvelut. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä entistä laajempi päiväkirurginen toiminta, toteaa Lääkärikeskus Aavan varatoimitusjohtaja Timo Tavaila. Kokonaisuuden suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan palvelukokemukseen. Aavan asiakkaiden on jatkossa mahdollisuus saada lähes kaikki palvelut saman katon alta, Aava Kampista, jonka arvioitu aukeamisajankohta on maaliskuun alussa. Samoihin tiloihin valmistuvat uudet toimitilat myös lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätille.

Tärkeintä ei ole kuoret vaan mitä olemme sisältä

Turkulaisessa Sairaala Neossa aloittaa yhdeksän lastenlääkärin vastaanotto ja samalla sairaalan henkilöstömäärä nousee lähes sataan.

Siksi Svea Parhaan tuloksen takaa periaatteellinen ja ystävällinen perintäpalvelu – sen avain on motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Kun tähän yhdistetään alan paras online-palvelu on paketti valmis. Asukaslähtöistä perintää kunnille Potilaslähtöistä perintää sairaanhoitoon Ystävällisesti ja tehokkaasti

Mallisopimukset jäsenyritysten käyttöön Lääkärikeskuksissa toimivien ammatinharjoittajien ja yritysten liittyminen Reseptikeskuksen palveluiden käyttäjäksi yhdessä kyseisen lääkärikeskusyrityksen kanssa edellyttää liittyvien tahojen keskinäistä sopimusta vastuiden ja velvoitteiden jaosta. LPY, Suomen Lääkäriliitto (SLL) ja Suomen Hammaslääkäriliitto (SHLL)

ovat viranomaisten kanssa valmistelleet mallisopimuksen. Hyväksymällä sen ammatinharjoittajien liittyminen Reseptikeskukseen yhdessä lääkärikeskusyrityksen kanssa onnistuu. LPY on valmistellut vastaavan sopimusmallin lääkärikeskuksissa toimiville yrityksille. Sopimusmallit löytyvät LPY:n sivuilta lpy.fi

Otamme ystävällisyyden vakavasti www.svea.fi 09 4242 3080 myynti@svea.fi

Sensori Onni on toimivat työterveyspalvelut Porin Lääkäritalon hoitohenkilökunta on tullut Pia Hirvoselle tutuksi. Työterveyshoitaja Titta Vaitiniemi ja työterveyslääkäri Jonne Willman eivät turhia jäykistele: vaivat hoidetaan asiallisesti, muttei kasvottomasti. TEKSTI Virpi Hautamäki KUVA Julia Hannula Viestintä- ja mainostoimisto Kumppaniassa asiakkuuspäällikkönä toimivan Pian työ ei ole merkittävän tapaturma-altista tai fyysisesti raskasta, mutta se ei vähennä toimivan työterveyshuollon merkitystä. – Loukkasin polveni työmatkalla loppuvuodesta 2011. Kyseessä oli aiemmin operoitu polvi. Ristisiteet repesivät, raudat irtosivat ja ruuvit painuivat sääriluuhun kiinni. Se teki todella kipeää, Pia kertoo. Pia sai nopean avun työterveyshuollon kautta. Hoitosuunnitelma varmistui tähystyksen myötä ja Pialla oli edessään kaksi polvileikkausta. – Sain pitkän sairausloman maaliskuusta

syyskuun loppuun. Olihan se kova paikka. Toisaalta toipuminen oli sen verran voimia vievää, että työntekoon olisi ollut mahdotonta keskittyä, Pia muistelee tuntemuksiaan. Yrittäjätaustaisen luottamustoimiaktiivin oli vaikea pysyä aloillaan. Tilannetta helpotti hieman alan kirjallisuus, johon oli kerrankin ruhtinaallisesti aikaa uppoutua.

Ihminen kohdataan ihmisenä Terveysalan ammattilaisilta saa paljon tärkeää tietoa oman terveytensä hoitamiseen, mutta oppimista tapahtuu myös toiseen suuntaan. Pian kokemuksia uudenlaisesta kuulokojeesta, kuuloimplantista, on mielen-

kiinnolla kuultu myös työterveyshuollossa. Kuulo, jos mikä, on keskeistä työkyvyn kannalta. Ikävästi uudelleen oireilemaan alkanut refluksitauti on vienyt Pian Jonne Willmanin vastaanotolle viime aikoina. – Vaivani otetaan vakavasti. Pääsen tarvittaviin tutkimuksiin ja saan asiantuntevaa ohjeistusta. Jonne jaksaa joka kerta muistuttaa minua oikeanlaisen ruokavalion ja lääkehoidon tärkeydestä – ja seuraamuksista, joita taudin hoitamatta jättäminen aiheuttaa. Ongelmia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti elämäntilanteesta ja elintavoista käsin, Pia kiittelee.

Reitti työterveyslääkäri Jonne Willmanin vastaanotolle Porin Lääkäritaloon on Pia Hirvoselle tuttu. Jonnen kanssa on helppo asioida.

Pia Hirvonen • asiakkuuspäällikkö, viestintä konsultti • syntynyt Tampereella 1970 • asuu Jämijärvellä, käy töissä Porissa • perheeseen kuuluu mies ja kaksi lasta sekä koira • harrastaa luonnossa samoilua, marjastusta ja sienestystä • motto: Suurin osa kolotuksista ja kivistyksistä johtuu siitä, miten elät.

LPY 3/13

Palkinto velvoittaa Aktiivinen toiminta yksityisen terveydenhuoltoalan puolestapuhujana toi Lääkäripalveluyritykset ry:lle vuoden 2012 toimialajärjestöpalkinnon.

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMISKUMPPANISI Uskomme siihen, että tiedonhallinta on saatavissa hyvin toimivaksi ja hallittavaksi. Ota meihin yhteyttä – olemme hyviä auttamaan. Sitä mieltä ovat asiakkaammekin.

www.salivirta.fi

Gallup

Palvelusetelit kiinnostavat Jyväskylä on palvelusetelitoiminnan kärkikaupunki. Palveluntuottajia on yli kaksisataa ja kuntalaisten käytössä on 12 erilaista seteliä, joilla ostetaan eniten lasten päivähoidon ja suun terveydenhuollon palveluita. Palveluseteleiden tuottamien säästöjen kannustamana Jyväskylän kaupunki aikoo lisätä niiden käyttöä. Ensi vuonna esimerkiksi setelirahoitteisten palvelutalopaikkojen määrä aiotaan kaksinkertaistaa. Otimme selvää, kuinka hyvin palvelusetelit tunnetaan Jyväskylässä. TEKSTI JA KUVAT Mervi Varonen

Saara Minkkinen, Jyväskylä

Ari Jäntti, Höytiä

Palveluseteleistä oli puhetta neuvolassa. Minulla on puolivuotias tyttö ja neuvolatäti otti esiin mahdollisuuden setelien käyttöön, mutta sen enempää en tiedä, koska emme ole niitä käyttäneet. Kyse oli kotona tarvittavasta avusta, kuten lastenhoidosta ja siivouksesta. Jäi sellainen kuva, että seteleissä on taloudellisia ehtoja emmekä olisi niihin oikeutettuja, ja tuskin niitä tarvitsemmekaan.

Tunnen käytäntöä huonosti. Kunnallinen hammaslääkäri kertoi lyhyesti, kuinka palveluseteli toimii, mutta sen kummemmin ei asiaa ole avattu. Käytin seteliä juuri ensimmäistä kertaa yksityiseen hammashoitoon. Jonkin hinnaston mukaan minulta veloitettiin oma osuus. Yhden kerran perusteella en pysty kokemuksesta paljoa sanomaan. Voisin käyttää seteliä jatkossakin, kunhan perehdyn asiaan paremmin.

Aino Löppönen, Jyväskylä

Pekka Ahlqvist, Jyskä

Kuulen siitä paljon puhuttavan. Ihmisiä kiinnostaa, kuinka se toimii. Siitä on epävarmuutta, miten setelien kanssa pärjää tulevaisuudessa, varsinkin ikäihmiset, joiden on hankala ajaa asioitaan itse. Omia kokemuksia ei vielä ole. Asun aviomieheni kanssa ja jos tulee tarvetta, niin jostainhan sitä apua pitää saada. On hyvä, että apua saa kotiinkin, kunhan hinta ei nouse liian kalliiksi.

Sen verran tiedän, että palveluseteleitä on ollut käytössä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Olen ollut niitä palveluita joskus tuottamassakin. Itse en ole seteleitä käyttänyt, mutta osaisin kyllä tehdä niin. Todennäköisesti tulen joskus käyttämäänkin. Ilmeisesti, kun julkinen terveydenhuolto vähän tökkii, niin seteleiden kanssa menen yksityiselle puolelle.

LPY 3/13

LPY ry kiittää kuluneen vuoden yhteistyöstä! Toivotamme hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2014! LPY ry lahjoittaa tänä vuonna joulumuistamisiin varatut rahat Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen tukiyhdistykselle. uusilastensairaala2017.fi

Aava Lääkärikeskus • Aava Medimagneetti Oy • Adenova Lääkärikeskus Oy • Appelmedi Oy • Bulevardin klinikka Oy • Caritas Lääkärit Oy • Diacor terveyspalvelut Oy • Docrates Sairaala • Eiran Sairaala • Eurolääkärit • Femeda Oy Ab • Gynekologi- ja Ultraäänikeskus Medisonar Oy • Haapajärven Lääkäritalo Oy • Hammaslääkäriasema Aaria Oy • Helsingin Yksityinen Silmäsairaala • Hämeenlinnan Lääkäriasema Oy Linnan Klinikka • HärmäMedi Oy • Imatran Kliininen Laboratorio Oy • Itäkeskuksen Poliklinikka Oy • Jämsän Lääkärikeskus Oy • Klaukkalan Erikoislääkärikeskus Oy • KNF-Laboratoriot Oy • Korva- ja hammaslääkärikeskus Otonhammas Oy • Koskiklinikka • Kouvolan Lääkäriasema • Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy • Laastari Lähiklinikka • Laitilan Lääkäripalvelu Oy • Laser Tilkka Oy • Lääkäriasema Cantti Oy • Lääkäriasema – Läkarstation Mediriina • Lääkäriasema Resetti Oy • Lääkärikeskus Aava Orto-Lääkärit Oy • Lääkärikeskus Dextra Oy • Lääkärikeskus Gyneko Oy • Lääkärikeskus Minerva Oy • Maria Magdalenan Hospitaali Ky • Medilaser Oy • Medimar Ab • Mehiläinen Oy • NeuroMental Oy • Omasairaala Oy • Oral Hammaslääkärit Oyj • Pihlajalinna Oy • Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema • PlusTerveys Oy • Pohjois-Karjalan Terveyspalvelut Oy • Porin Lääkäritalo Oy • Porvoon Lääkärikeskus Oy • Promedi Oy • Remote Analysis Oy • Röntgentutka Oy • Sairaala NEO • Savonlinnan Terveyspalvelu Ky • Seinäjoen Lääkäritalo • Silmälääkärikeskus Pupilli • Suomen Neurolaboratorio • Suomen Terveystalo Oy • TMA-Medicus Oy • Turun Gynekologikeskus Ky • Unilabs Mediscan • Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy • VITA Lääkäriasema • Vääksyn Lääkärikeskus • Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy

Tiedä oma tilanteesi.

Kotimainen Dextra pitää huolta terveydestäsi

Maksuton verkkopalvelu.

Lääkärikeskus Dextra on osa Pihlajalinnakonsernia, jonka yksityiset lääkärikeskukset ja sairaalat toimivat jatkossa Dextra-nimellä. Palveluksessasi on 21 Dextraa Helsingistä Leville. Varaa aika www.dextra.fi tai 030 6060.*) LÄÄKÄRIKESKUKSET Akaa, Helsinki, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jyväskylä, Kangasala, Kankaanpää, Lappeenranta, Levi, Mänttä-Vilppula, Nokia, Pieksämäki, Tampere, Ylöjärvi SAIRAALAT Helsinki, Tampere HAMMASKLINIKAT Helsinki, Tampere.

Osa Pihlajalinna-konsernia

Puhelun hinta: lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min., matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min.