SEKES ry
Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 2/2012
Äkilliset rakennemuutokset vaativat yhteistä skarppausta TEMin INKAohjelma lisää vetovoimaa
a l l i o i t a a v no
In
kasvua ja kilpailukykyä
Ylä-Savossa on hyvä yritysilmasto. Uudistuminen ja kehitystyö ovat yrityksen arkipäivää.
Innolukio kutsuu brainstormaamaan Innolukio on lukioiden, yritys- ja yliopistomaailman yhteinen kohtauspaikka, jonka tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja. Mukana on tällä hetkellä 320 lukiota. Mukaan mahtuu vielä!
Innolukio on oppimisympäristö, jonka tarkoitus on kannustaa lukiolaisia luovuuteen ja toisinajatteluun sekä kehittää heidän ongelmanratkaisutaitoaan.
Innovoivia videopuheenvuoroja ja viikkotehtäviä Innolukion verkkosivuilla on inspiraatiopuheenvuoroja; videoita, joilla eri alojen huippuosaajat johdattavat katsojia innovaation maailmaan ja mahdollisuuteen ajatella uudella tavalla. Inspiraatioympäristöön kuuluvat myös viikoittain annettavat uudet ideointitehtävät, joilla lukiolaiset pääsevät harjoittelemaan luovuutta helposti käytännössä. Näiden viikkotehtävien antajia ovat muun muassa maan hallitus, Aalto-yliopisto, Microsoft Oy ja Vanhustyön keskusliitto.
Innolukio-ideakilpailu motivoi Oppimisympäristön toinen osa on kaikille lukiolaisille avoin Innolukio-kilpailu. Siinä yritykset ja yhteisöt antavat lukiolaisten ratkaistavaksi aitoja tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa tuotekehitykseen, yrittäjyyteen, hyvinvointiin ja ympäristöön. Lukiolaiset saavat tehtävien ratkaisuun ohjausta ja palautetta alan ammattilaisilta jo kilpailun aikana. Osa tehtävistä on alueellisia. Niissä yhteistyökumppani kutsuu tehtävästä kiinnostuneet lukiolaiset vierailuille saamaan lisätietoa ja ohjausta. Kilpailuaika päättyy 14.12.2012. Parhaimmat kilpailutyöt palkitaan yhteensä noin 30 000 euron arvoisilla palkintostipendeillä ja tuotepalkinnoilla Innolukion palkintogaalassa tammikuussa 2013. Lisäksi yritykset antavat parhaille nuorille kesätyöpaikkoja.
Innolukio Nostaa lukion vetovoimaa ja arvostusta. Integroi lukion ympäröivään yhteiskuntaan. Auttaa lukioita verkottumaan entistä paremmin keskeisiin sidosryhmiin. Toimii lukion kehittämisen katalyyttinä. Tarjoaa julkaisualustan tehdylle työlle. Edistää tietotekniikan hyödyntämistä lukioissa.
Mikä Innolukio? Innolukiokonseptia on pilotoitu Ylivieskassa parin vuoden ajan. Hanke on kehitetty Ylivieskan lukiossa Opetushallituksen johtamassa kehittäjäyhteisössä, johon kuuluvat muun muassa OAJ, Kuntaliitto, TEM, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Taloudellinen tiedotustoimisto ry, Nuori yrittäjyys ry, Suomen lukiolaisten liitto, Teknologiateollisuus ry, Nokia Oyj ja Microsoft Oy.
Lisätietoja: www.innolukio.fi Ari Ervasti, matemaattisten aineiden lehtori, Innolukion projektipäällikkö, Ylivieskan lukio ari.ervasti@ylivieska.fi, puh. 044 429 4437
2 Muutos
Mitä haluaisit antaa 100 000 lukiolaiselle tehtäväksi? Ensi keväänä lukioissa järjestetään erilaisia tapahtumia. Uusi Innolukio-kilpailu järjestetään syyslukukaudella 2013. Hankkeeseen otetaan näitä varten mukaan uusia yhteistyökumppaneita. Myös seudullisella kehittämisorganisaatioilla on paljon annettavaa lukiolaisten omien liikeideoiden kehittämisessä. Lähde mukaan!
Pääkirjoitus
Kilpailusta rohkeasti kumppanuuteen Alati kasvavilla, globaaleilla markkinoilla on mahdotonta pärjätä yksin. Kilpailun kovuus asettaa suuria vaatimuksia, ja yhtenä niistä on kyetä erottumaan joukosta. Pitää yksinkertaisesti uskaltaa tehdä eri lailla ja olla rohkea. Esimerkkinä rohkeudesta ja erinomaisesta erottuvuudesta on kesän 2012 Vaasan seudun energialähettiläskampanja, joka paitsi saavutti erinomaisia tuloksia myös loi uusia, tiiviitä kumppanuussuhteita niin seudun sisällä kuin ulkopuolellakin. Onnistumisten jälkeen ei silti saa jäädä tuleen makaamaan, vaan aina pitää uudistua. Luovuudelle ja innovatiivisuudelle on syytä antaa aikaa ja kunnon kasvualusta, jotta uudistuminen olisi mahdollista.
Globaalissa kilpailussa menestyviä toimialoja pitää tunnistaa ja vahvistaa Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Kilpailussa korostuu viestinnän ja yhteistyön merkitys: kaikessa viestinnässä pitää olla sama, yhteinen tavoite ja myös viestin tulee olla sama. Luottamus kumppaneihin on avainasemassa. Paitsi seudullisten toimijoiden välillä yhteistyö on tarpeen myös eri seutujen välillä. Eri seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli seutujen välisenä siltojen
luojina lujittaa tätä yhteistyötä ja luo myös uusia, tehokkaita toimintamalleja. Kaupunkiseutujen työn alla olevien kasvusopimusten puitteissa toivotaan ministeriöidenkin välisen keskustelun ja yhteistyön lisääntyvän.
Strateginen verkottuminen on ainoastaan viisasta, sillä isommilla kokonaisuuksilla ja kuvioilla on suuremmat mahdollisuudet menestyä kilpailussa. Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi pitää tunnistaa ja vahvistaa globaalissa kilpailussa menestymisen edellytykset omaavia toimialoja ja vahvuuksia. Cleantech-ala ja sen ratkaisut erityisesti bioenergiaan, puhtaisiin prosesseihin ja energiatehokkuuteen liittyen ovat jo varsin vahvassa nousussa, mutta lisää tarvitaan.
Jotta pystymme jatkossa vastaamaan kasvavaan palveluntuotannon tarpeeseen, tarvitsemme nyt älykkäitä ja joustavia julkisia hankintoja. Hyvinvointipalveluiden tuottamisessa mukavasti tervetulleeksi toivotetut palvelusetelit tuovat niin asiakkaille kuin yrittäjillekin aivan uudet markkinat. Hankintojen yritysvaikutukset seuduille ovat kiistattomat, ja ne lisääntyvät eksponentiaalisesti, kunhan kumppanuusajattelu saadaan aidosti käytäntöön.
Pekka Haapanen hallituksen puheenjohtaja, SEKES ry toimitusjohtaja, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK
Muutos 2/12 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, www.sekes.fi Toinen linja 14, 00530 Helsinki, puh. (09) 771 2335, fax (09) 771 2569 Päätoimittaja: Yrjö Westling, yrjo.westling@sekes.fi Toimitus: Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, www.kumppania.fi, Susanna Alanen, puh. 044 589 6234, susanna.alanen@kumppania.fi, kannen kuva: iStockphoto, muut kuvapankit: Dreamstime. ISSN 1798-0941
Ylä-Savossa
on vahva
elinkeinopolitiikka Kaukana yliopistokeskittymistä sijaitseva seutukunta ponnistaa pitkälle. Alueen aktiiviset yritykset, kunnat ja oppilaitokset sekä toimijoiden välinen tiivis yhteistyö ovat omiaan auttamaan hiljattain päivitetyn elinkeinostrategian toteutuksessa. Kasvulle on täällä loistavat edellytykset! Susanna Alanen Kuva Juha Halonen
Ylä-Savon elinkeinopolitiikan toimivuudesta kielii muun muassa se, että alue toipui vuoden 2008 talouden notkahduksesta nopeasti. Viennin kasvu oli jopa niin huimaa, että se yltää jo nyt taantumaa edeltävän tason yli. Vahvasta elinkeinopolitiikasta kertoo myös se, että seudulle syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän yritysilmastotutkimuksen mukaan Ylä-Savo on Suomen seitsemänneksi paras alue yrittäjälle. – Alueen yritykset ovat saaneet poikkeuksellisen paljon Tekes-rahoitusta. Yrittäjät ovat virkeitä ja aktiivisia, meillä on suuria teknologiateollisuuden yrityksiä ja niiden rinnalla vahva pienyritystoiminta. Yrityskanta kasvaa jatkuvasti. Kehittämisyhtiöllä on noin 800 asiakasta vuosittain. Nämä kaikki kertovat suotuisasta yritysilmastosta. Täällä on hyvä yrittää, kertoo YläSavon Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Petri Pietikäinen.
Toimiva ja potentiaalinen yritysverkosto on kaikkien etu. Kunnat yhdessä tukevat verkostoa ja ovat mukana osaamisen vahvistamisessa. Hyvä verkosto houkuttelee uusia yrityksiä. 4 Muutos
Teknologiateollisuuden ja maidontuotannon kasvualuetta Seudulla toimii laaja teknologiateollisuuden yritysverkosto, jota elinkeinostrategian mukaisesti jatkuvasti myös kehitetään. Yritysverkoston yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa. Valtaosa menee vientiin. – Ajatusmalli, jossa kehittämisyhtiö toimii vain tietyllä maantieteellisellä alueella, ei tuota tulosta. Kehitysyhtiön tulee toimia yli kuntarajojen tukien yritysverkostoa. Tämä edellyttää kuntien välistä tiivistä yhteistyötä, jossa julkiset toimijat ja yritykset vievät kehitystä yhdessä eteenpäin. Toimiva ja potentiaalinen yritysverkosto on kaikkien etu. Kunnat yhdessä voivat tukea verkostoa ja olla mukana osaamisen vahvistamisessa. Näin syntyy verkosto, joka imee toimijoita ja uusia yrityksiä. Näin on tapahtunut Ylä-Savossa. Yritysten kasvu varmistuu ja verkostoon kuuluminen luo uskottavuutta myös rahoittajien silmissä, Petri Pietikäinen sanoo. Toinen kasvualue on maidontuotanto. Maidontuotannon keskittyminen jatkuu suosien Ylä-Savoa. Noin 100 kilometrin säteellä Ylä-Savosta tuotetaan vuonna 2020 lähes puolet Suomen maidontuotannosta. Maitotilat ovat investoineet viimeisen 10 vuoden aikana uuteen tuotantoteknologiaan 200 miljoonaa euroa. Valio on investoinut hiljattain noin 80 miljoonaa euroa maidonjalostukseen. Maidontuotannon keskittyminen on myös jalostavan teollisuuden etu.
Vahva vientiteollisuus Ylä-Savon seutukunta nousi viennin notkahduksesta nopeammin kuin mikään muu seutu Suomessa. Alueen vientiteollisuus on erittäin kilpailukykyinen ja pystyy hyödyntämään markkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Tekes hankkeet Ylä-Savon Kehitys Oy koordinoi kolmea Tekesin yritysryhmähanketta. Hankkeet ovat Suomen suurimpia, ja niiden yhteenlaskettu budjetti on noin 10 miljoonaa euroa. Ylä-Savon Kehitys Oy on Suomessa ainoa kehittämisyhtiö, joka hallinnoi Tekesin yritysryhmähankkeita. Esimerkiksi GloInt-projektilla kehitetään tuotteiden älykkyyttä ja tavoitellaan uusilla ratkaisuilla ekotehokuutta, edel-
läkävijyyttä sekä globaalia kilpailukykyä. Hanke on yksi kärkihankkeista, joilla suomalaisia teknologiateollisuuden tuotteita viedään maailmalle. Tekes on rahoituspäätöksessään arvioinut, että GloInt-projektin vaikutus kilpailuetua tuovan osaamisen kehittymiseen on merkittävä. Myös projektin vaikutus yritysten ja tutkimuslaitosten muodostaman yhteistyöverkoston laajenemiseen ja vahvistumiseen on
suuri. Hankkeen vaikutuksen arvioidaan olevan korkeimmillaan vuonna 2015, jolloin hankkeen synnyttämä tai säilyttävä liikevaihto on 90 miljoonaa euroa ja hanke myötävaikuttaa 500 henkilötyövuoteen. Työpaikat ovat uusia. Pohjois-Savon alueella on yritysryhmähankkeiden lisäksi käynnissä noin 30 yrityskohtaista Tekes-hanketta, joissa YläSavon Kehitys Oy on mukana.
Lapinlahden Koneistus Oy hyödyntää Tekes-rahoitusta oman toimintansa kehittämisessä. Yrityksen toimitusjohtaja Erkki Litmanen (oik.) esittelee Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimitusjohtajalle Petri Pietikäiselle yrityksen toimintaa. – Nopea reipastuminen ja kasvu johtuvat ainakin viennin monipuolisesta rakenteesta. Meiltä viedään monia eri tuotteita: kaiuttimia, metsä- ja kaivoskoneita sekä esimerkiksi ambulansseja, Petri Pietikäinen kertoo. Vientituotteiden monipuolisuus luo vakautta. Myös alueen puunjalostus on vahvoilla. – Puunjalostuksessa on uusia innovaatioita, joita viedään maailmalle. Lisäksi viennin kohdemaat sijoittuvat maantieteellisesti
laajalle alueelle. Meiltä viedään esimerkiksi Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan, Pohjois-Afrikkaan, arabimaihin, Venäjälle sekä Japaniin ja Kiinaan. Meillä on myös muutama konevalmistuksen yritys, joka toimii maailman markkinoilla johtavalla sijalla, hän lisää. Kaikessa on taustalla alueen yritysten vahva halu yrittää. – Yrityksissä on uskomattoman paljon osaamista ja globaalia näkemystä, markkinaosaamista sekä jatkuvaa tuotekehitystä. Ilman näitä yritys ei pärjää viennissä.
Muutos 5
Pakko olla nopea Nopeutta ja ketteryyttä tarvitaan, kun yritys lakkauttaa paikallisen tehtaansa. Äkillisen rakennemuutosten hoitomallilla joukkoirtisanomiset pyritään muuttamaan mahdollisuuksiksi.
Kirsi Riipinen Kuva Dreamstime
Johtaja Anssi Paasivirralle isot yt-neuvottelujen ryppäät eivät ole uutta. Nykyään hän vetää työ- ja elinkeinoministeriössä rakennemuutokseen reagointi -työryhmää, ja laman iskiessä 1990-luvulla hän toimi työministeriön työllisyysosaston päällikkönä. – Irtisanomisilmoituksia tuli silloin kuin putkessa. Venäjän markkinat romahtivat, pankkeja kaatui ja niiden mukana meni paljon terveitä yrityksiä. Sellaiseen kierteeseen emme ole tällä kertaa joutumassa, sillä pankeilla ei ole hätää, yritysten taseet ovat kunnossa ja EU pitää korot alhaalla, hän kertoo. Työttömyysluvut olivat tuolloin hurjat, sillä ne kohosivat viisinkertaisiksi. Nyt työttömyys on noussut vain lievästi. Koska tilanteen tausta on toinen, myös mahdollisuudet selvitä isoista irtisanomisista pienimmin vaurioin ovat paremmat. Anssi Paasivirta muistuttaa, että nykyisessä rakennemuutoksessa isossa osassa ovat korkeasti koulutetut ihmiset. Heidän osaamisensa on mahdollista muuntaa uudeksi kasvuksi.
Ihmisiä ei päästetä epätoivoon Rakennemuutoksia on ollut aiemmin, eivätkä nyt päällä olevat jää viimeisiksi. Samanaikainen taloudellinen taantuma tekee nykyiset rakennemuutokset haasteelliseksi. Anssi Paasivirta on harmikseen huomannut, että kun suuret pörssiyritykset ilmoittavat isoja irtisanomislukuja, moni tulee perässä ikään kuin samassa imussa – kun kerran muutkin jakavat potkuja. Valtio käynnisti alueellisten rakennemuutosten hoitamiseen uudenlaisen mallin vuonna 2006, kun UPM ilmoitti sulkevansa Voikkaan paperitehtaan.
6 Muutos
– Vielä tuossa vaiheessa toiminnan muotoja haettiin. Nykyään tiedämme, miten tärkeää on reagoida tilanteeseen ennakoivasti, mieluiten jo ennen yt-neuvotteluiden käynnistymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun iso yhtiö on irtisanomassa jopa satoja ihmisiä tai sulkemassa kokonaista tuotantolaitosta, porttien sisälle mennään yhdessä hakemaan ratkaisuja paikalliseen tilanteeseen. Yrityksen kanssa neuvotellaan toimista ja koulutusjärjestelmistä. – On tärkeää reagoida välittömästi, ennen kuin ihmiset vajoavat epätoivon kierteeseen. Emme odota, että työttömyyden kasvu näkyy tilastoissa.
Eräyrittäjiä ja muonittajia Esimerkiksi Nokia Siemens Networksin kanssa paikallinen rakennemuutoksen hoitamisen ryhmä aloitti neuvottelut marraskuussa, vaikka tieto irtisanomisista julkistettiin vasta helmikuussa. Tuossa ajassa ehdittiin saada toimintasuunnitelmat kuntoon ja hakea ihmisille vaihtoehtoja. Varuskuntien lakkautuksissa ja supistuksissa tilanne on poikkeuksellinen. – Valtio tekee itselleen kiusaa, Anssi Paasivirta muotoilee. Rakennemuutoksen toimintamallia sovelletaan silti näillekin paikkakunnille, ja mahdollisuuksia on myös näissä tapauksissa. Osalla työnsä menettävistä on huippuluokan johtamis- tai tekninen koulutus, joka on muunnettavissa muuhun työelämään. – Kontiolahdella käydessäni luettelin ihmisille, kuinka paljon heissä on potentiaalia. Maastossa liikkumisen huippuosaamista on mahdollista hyödyntää yrityselämässä, sama-
Rakennemuutosmalli 1. Palvelut työpaikkansa menettäville ihmisille: Muutosturvapalveluyksikkö toimii yrityksen sisällä Irtisanottaville henkilökohtaiset urasuunnitelmat Koulutusmahdollisuus kaikille halukkaille. 2. Elinkeinopoliittiset toimet: Etsitään Suomesta ja ulkomaita yrityksiä, jotka tarjoavat korvaavia työpaikkoja Yrittäjyys: aloittaville yrityksille starttirahaa ja lainaa Infrastruktuuri-investonnit.
Ripeä reagointi on äärimmäisen tärkeää. Onnistumisen kannalta elinkeinoyhtiöiden rooli on ratkaiseva.
ten taitoa ruokkia isoja joukkoja. Aistin kyllä, että yrittämisen mahdollisuudet eivät kaikkia innostaneet.
Oppia onnistujista Osa isoista irtisanomisista on saatu hoidettua hienosti. Työpaikkoja on syntynyt paikkakunnalle jopa enemmän kuin ihmiset ovat alun perin menettäneet. Sitten on tapauksia, joissa ei ole käynyt yhtä hyvin. Esimerkiksi Salon tilanne on edelleen vaikea. Rakennemuutos on niin valtava, ettei paikkakunnalta löydy kaikille korvaavaa työtä, vaikka väkeä kuinka kouluttaisi. Mikä sitten yhdistää onnistuneita alueita ja tilanteita? Voisivatko muut ottaa niistä oppia? – Reagoinnin ripeys on äärimmäisen tärkeää, ja se edellyttää erittäin hyvää toimivaa paikallista mallia. Onnistumisen kannalta kuntien elinkeinoyhtiöiden rooli on ratkaiseva. Tilannetta auttaa myös esimerkiksi se, kun irtisanova yritys sitoutuu vahvasti muutosturva- ja elinkeinopoliittisiin toimiin, Anssi Paasivirta sanoo. Tuen kohteet on myös mietittävä huolella. Euroja käytetään ainoastaan aidosti kilpailukykyiseen toimintaan. Vanhoja ra-
kenteita ei kannata tekohengittää. Hyviä kokemuksia on lukuisilta paikkakunnilta, esimerkkeinä Joensuu, Kajaani, Hamina ja Oulu. Lupaavia uusia yrityksiä on syntynyt monia. Myös Protomo-yrityshautomosta on saatu hyviä tuloksia. Anssi Paasivirta levittäisi mallia muuallekin koulutetun työvoiman alueille.
Kaikkien yhteinen hiili Tärkeä osa rakennemuutosten hallintaa on ihmisten uudelleen koulutus. Rakennemuutoksesta aiheutuvia ongelmia ei ratkota kouluttamalla ihmisiä vain koulutuksen vuoksi. Ensin selvitetään, millaista osaamista uusissa yrityksissä tarvitaan, ja koulutus suunnitellaan sen mukaan. Nokia-klusterista irtisanotuista on koulutettu esimerkiksi tietoturva-alan kaipaamaa väkeä. Kun kyseessä on ihmisten tulevaisuus, koulutusten tai yleisimminkin ratkaisujen hakeminen ei voi mennä missään vaiheessa valtataisteluksi siitä, kuka sanoo viimeisen sanansa. Paasivirta korostaa, että pelisääntöjen on oltava selvät ja tilannetta on johdettava ammattitaitoisesti. Yhteen hiileen puhaltaminen on silloin täyttä totta eikä kliseinen slogan.
Muutos 7
Bisnes
kehittyy arjessa Uusi tuoteidea voi syntyä vaikka kotitöitä tehdessä. Vavesaaren Tilan yrittäjälle, maatilan emännälle ja neljän lapsen äidille Taina Laitiselle uusien tuotteiden kehittäminen on osa tavallista arkea.
Tiina Toivakka Kuvat Tomi Aho, Tiina Toivakka
8 Muutos
Taina Laitisen yrittäjäura luomutuotteiden valmistajana ja myyjänä sai alkunsa vähitellen. Varsinainen yritystoiminta käynnistyi kolme vuotta sitten omalla kotitilalla, 17 kilometrin päässä Kangasniemeltä. Tuotevalikoiman vähitellen kasvaessa ja toiminnan laajentuessa tuli tarve etsiä isommat tilat ja rauhoittaa koti valmistus- ja myyntityöltä. Vavesaaren Tilan tuotevalikoimiin ovat alusta alkaen kuuluneet luomumyslit ja oman tilan marjat. Merkittävä laajennus valikoimiin saatiin, kun yrittäjä pari vuotta sitten osti rautalampelaisen luomutilan valikoimineen, koneineen ja resepteineen. – Oli pakko löytää isommat tilat, ja ne löytyivätkin Kangasniemen keskustasta. Siirryimme tänne viime vuoden syyskuussa. Tuotantotilojen lisäksi rakennuksessa on pieni myymälä ja toimistotilat.
Laaja valikoima kotimaisia tuotteita Vavesaaren Tilan tuotevalikoimaan kuuluu tällä hetkellä noin 40 tuotetta. Alkuperäisten myslien ja hiutaleiden rinnalla valmistetaan marmeladeja, makeisia, yrttiteetä ja mehuja. Kesäisin kaupassa on tarjolla oman tilan marjoja, sesonkituotteista suosittuja ovat jouluglögi ja marja-aikaan erilaiset marjamehut. – Luomutuotteita valikoimistamme on reilu puolet, ja loputkin pyritään tekemään niin pitkälti kotimaisista ja luomuraaka-aineista kuin mahdollista, Taina Laitinen kertoo. – Tuotteen on oltava sekä hyvän makuinen että näyttävän näköinen. Marmeladeissa ja makeisissa maku tulee suomalaisista marjoista, sokeria käytämme vain vähän, hän lisää. Vavesaaren Tilan tuotteita myydään oman tilakaupan lisäksi monissa pienissä luomu- ja lähiruokakaupoissa. Myös isoimmat kaupan ketjut ovat ottaneet joitakin tuotteita valikoimiinsa.
Taina Laitinen on kasvattanut yritystään vähitellen. Tuotteita uudistetaan ja uusia tuotteita tuodaan markkinoille säännöllisin väliajoin.
Uusia tuotteita ei suunnitella palavereissa, vaan kehitystyötä tehdään keskellä arkea.
Innovaatio on tekemistä Yrityksissä kehitettyjen innovaatioiden todeksi tekeminen on yksi Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n tärkeimpiä tehtäviä. Toimialajohtaja Päivi Karhunen muistuttaa, että innovaatiot syntyvät yleensä tekemällä, ei niinkään suunnittelemalla. – Innovaatiota pidetään helposti jonakin juhlallisena toimenpiteenä. Kysymys on kuitenkin yrityksessä tehtävästä arkipäiväisestä toiminnasta tai muutoksesta toiminnassa. Asioita ryhdytään tekemään uudella tavalla tai aletaan tehdä kokonaan uusia asioita, hän selventää. Yrityksessä innovaatio ei koskaan synny pakottamalla eikä ulkopuolisen tekemänä, vaan halun on lähdettävä yrityksen sisältä. – Yrityksen on autettava itse itseään ja muutoksen on lähdettävä yrityksen omista tarpeista. Miset Oy tukee yritysten innovaatiotekemistä monin eri tavoin. – Autamme yrityksiä havaitsemaan toimintaympäristön muutoksia, tunnistamaan omia mahdollisuuksiaan ja muuttamaan ne liiketoiminnaksi tai kustannustehokkaammiksi työtavoiksi. Menemme siinä työssä mahdollisimman lähelle yrityksen käytännön tekemistä, Päivi Karhunen sanoo. Miset tarjoaa erilaista asiantuntijaosaamista, ja tukea annetaan esimerkiksi kansainvälistymiseen ja sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. Tukea annetaan silloin kun yritys sitä tarvitsee. – Annamme täsmäapua, joka oikeasti helpottaa yrityksen omia ponnisteluja. Vavesaaren tilaa Päivi Karhunen pitää hyvänä esimerkkinä arkisten innovaatioiden onnistumisista. – Vavesaarella innovaatioiden tekeminen on oikeasti arkipäiväistä, siellä tehdään erilaisia pienempiä ja isompia innovaatioita lähes päivittäin. Misetin kanssa vavesaarelaiset ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa rohkeasti tehdyt uudistukset ovat alkaneet kantaa hedelmää. – Olemme pystyneet auttamaan yritystä sen tekemässä kehitystyössä, mutta suurimman työn on tehnyt yritys itse. Misetillä on vuosittain meneillään 12–15 erilaista yritysten kehittämishanketta, joihin kuhunkin osallistuu 10–30 yritystä hankkeen sisällöstä riippuen. Muutos 9
Innovaatiota pidetään helposti juhlallisena toimenpiteenä, vaikka kysymys on yrityksen arkipäiväisestä toiminnasta. Asioita ryhdytään tekemään uudella tavalla tai aletaan tehdä kokonaan uusia asioita.
– Kysyntä on melko vakaata, pikkuhiljaa tuotteet ovat tulleet tutuiksi ja niitä osataan jo kysyä. Vahvuutemme ovat korkealaatuiset tuotteet, jotka on pakattu kauniisti.
Uudet ideat ajatuksesta käytäntöön Uusien tuotteiden kehittäminen ja valmiiden tuotteiden jalostaminen on perustyötä, jota Taina Laitinenkin kertoo tekevänsä kaiken aikaa muiden toimien ohella. Vavesaaressa ei istuta suunnittelupalavereissa iltaisin, vaan uudet reseptit syntyvät keskellä arkea. – Parhaiten ideat syntyvät hyvin levänneenä ja vaikka siivotessa, hän naurahtaa. Myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan ja mahdollisuuksien mukaan myös toteutetaan. – Haluamme kuitenkin säilyttää omaleimaisuutemme emmekä kopioi muiden ideoita. Turha tehdä sellaista, minkä joku muu jo osaa tehdä. Vähintään kerran kolmessa vuodessa markkinoille on tuotava ihan uusi tuote, mutta siinä välissäkin kehitetään ja
10 Muutos
kokeillaan uusia reseptejä. – Uuden tuotteen kohdalla pitää aina miettiä myös kannattavuutta. Jos tuote havaitaan liian kalliiksi valmistaa tai kysyntää ei ole tarpeeksi, pitää pystyä myös tekemään lopettamispäätös ajoissa. Uusia ideoita kysytään paitsi tuotekehittelyssä myös pakkausten suunnittelussa. Vavesaaren Tilan tuotteet pakataan näyttäviin ja helposti avattaviin pakkauksiin. – Monesti niiden asioiden yhdistäminen ei ole ihan helppoa, varsinkin kun pakkaus pitää pystyä kasaamaan nopeasti. Esimerkkinä Taina Laitinen mainitsee äskettäin uudistetun marmeladipakkauksen. Pakkauksessa on näyttävä kaikki lainsäädännön edellyttämät luomu- ja muut merkinnät, sen on oltava väriltään houkutteleva ja mahdollisimman yksinkertainen kasata ja avata. – Arkipäivän innovointia parhaimmillaan, Taina Laitinen sanoo ja nauraa. Tutustu: www.vavesaarentila.fi
Keskittäminen kasvattaa
kilpailukykyä
Yrityspalvelujen keskittäminen toimii isoimmilla kaupunkiseuduilla. Myös Porissa kolme toimijaa fuusioituivat tarjotakseen yrityksille parempaa palvelua ja kohottaakseen koko seudun kilpailukykyä. Milla Majander Kuva Laura Karjalainen
Prizztech Oy, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy
laitettiin yhteen ja toiminta on koko maakunnan
giakeskusten ja kehittämisyhtiöiden innovaatioita
POSEK ja aloittavien yritysten neuvontapalveluja tarjoava Yrityspalvelu Enter muodostivat yhteisen kokonaisuuden viime keväänä. Kolmen organisaation fuusio luo edellytykset yhä paremmalle ja tiiviimmälle asiakkaiden palvelulle. – Fuusion taustalla on vankka näkemys siitä, että yrityspalvelujen keskittäminen takaa asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden sekä palvelutoiminnan kansallisen ja alueiden keskinäisen kilpailukyvyn, toteaa Prizztech Oy:n toimitusjohtaja Risto Liljeroos. Fuusion syntyyn ei ollut vain yhtä syytä. Suomessa on paljon eri seutukuntia ja jokaisella on oma kasvutarinansa. Organisoituminen ei ole itseisarvo vaan palvelut pitää määritellä asiakaslähtöisiksi. – Jos toiminta pirstaloituu, se heikentää omalta osaltaan alueellisten hankkeiden vaikuttavuutta ja näyttäytyy valtiovallalle niin, ettei alueellisia yhteistyökumppaneita olisi.
laajuista. Hän tulkitsee niin sanotun Porin mallin isompien kaupunkien kehitystrendiksi. – Kaikilla kunnilla on opittavaa ja kuntien pitää tiedostaa oma vastuunsa elinkeinopolitiikan toteuttajana.
edistävää toimintaa. Innovaatiot eli hyödynnetyt osaamislähtöiset kilpailuedut näkyvät Prizztechissä muun muassa aluevaikuttavuutta vahvistavana yrityshautomotoimintana. – Meillä on jatkuvan hautomotoiminnan lisäksi paljon palvelutoimintaa ja perusrahoitteista projektityyppistä toimintaa. Yritystoiminnan kehittäminen ja kilpailukyvyn parantaminen edellyttää innovaatiotoiminnan tukemista. Prizztech vahvistaa Satakunnan yritysten kilpailukykyä muuttuvissa liiketoimintaympäristöissä myös tukemalla yritysten innovaatiotoiminnan johtamista, Risto Liljeroos toteaa. Yhteistyön kannalta olennaista on, miten asiakasrajapintaa on hoidettu ja miten hyvin alueella tunnetaan yrityksen liiketoiminta ja asiakkaat. – Yritysten ääntä pitää kuunnella aina asiakkaan kautta. Koko organisaation perusta on, että asiakkaan ääni tulee kuulluksi.
Innovaatioilla kehitystä Alueelliset lähtökohdat, toimijoiden roolit ja yhteistyön muodostaminen määrittelevät teknolo-
Merkittävää alueyhteistyötä Toimiva kehityssuunta Uusi yhtiö on kansallisestikin merkittävä kokonaisuus, josta yrittäjäksi aikovat ja yritykset saavat monipuoliset ja laadukkaat palvelut toimintansa kehittämisen tueksi. Kansallisesti elinkeinopolitiikan toteutus ja yrityskehittäminen ovat pääosin siirtyneet kehittämisyhtiöille. Risto Liljeroosin mukaan Satakunnan kehityssuunta, jossa palvelut keskitetään yhdelle organisaatiolle, on kansallisella tasolla pilottivaiheessa. Elinkeinopolitiikan hoitamiseen hän luettelee eri polkuja. – Kankaanpäässä toimiva Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus perustaa toimintansa kumppanuuteen ja he hoitavat asiakasrajapinnan itse. Käytäntö toimii Kankaanpään kaltaisella kaupunkiseudulla. Toinen polku on Rauman malli, jossa elinkeinoyhtiö purettiin ja elinkeinotoiminnot palautettiin takaisin kunnalle. Kolmas polku on Porin malli, jossa kolmen organisaation toiminnot
Kuntien pitää tiedostaa oma vastuunsa elinkeinopolitiikan toteuttajana.
Suuri osa Prizztechin hallinnoimista hankkeista ulottuu koko maakuntaan. Prizztech Oy:n alueellinen yhteistyö Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n kanssa sisältää maakunnallista hanke-, kehittämis- ja ohjelmatoimintaa, joita on toteutettu hyvässä yhteistyössä. Kankaanpääläisten paikallistuntemus helpottaa yhteistyötä ja toisaalta Prizztechin hallinnollinen läsnäolo synnyttää ymmärryksen, ettei kaikkea tarvitse tehdä ihan itse. – Tämä on luontainen tapa toimia. Kunnat kokevat olevansa paikallisia kehittäjiä, kun ohjausfunktio on toimiva. Jatkossa maakuntaa koskeva hankkeiden valmistelu saattaa kuitenkin kohdata haasteita hankkeen kuntapanostusten päätöksenteon hajautumisen vuoksi. Toivomme, että maakunnan yrityksillä on tulevaisuudessakin mahdollisuus osallistua yhteisiin hankkeisiin, Risto Liljeroos toteaa.
Innovaatioprofessori:
”Lisää älyllisen
ristipölytyksen areenoita!”
Käytäntölähtöisten innovaatioiden parissa työskentelevä tekniikan tohtori Vesa Harmaakorpi on luova persoona, joka ei vapaa-ajallaankaan aina välttämättä voi olla ajattelematta työasioita. Nina Leppäniemi Kuva Vesa Laitinen
– Aivot eivät lepää koskaan. Saatan vaikkapa halkoja hakatessani tai lumitöitä tehdessäni havahtua suunnittelemasta jälleen uusia tapoja viedä innovaatioiden ilosanomaa eteenpäin. Työskentelen innovaatiopromoottorina, jonka tehtävänä on innovaatioiden kehittämisen sijasta saada muut tahot innostumaan innovaatioiden mahdollisuuksista ja niiden kehittämisestä. Vesa Harmaakorpi työskentelee Lappeenrannan teknillisen yliopiston innovaatiojärjestelmän professorina Lahdessa, jossa yliopistolla on erillinen, käytäntölähtöiseen innovaatioiden edistämiseen profiloitunut yksikkö.
olisi mahdollisimman hedelmällistä kehittyä, Vesa Harmaakorpi kertoo. Innovaatio on hieno sana, joka tuntuu pitävän sisällään monimutkaisia ajatusprosesseja vaativia polkuja. Vesa Harmaakorpi uskookin, että moni innovaatio jää keksimättä tai toteuttamatta juuri siksi, että innovaatiot koetaan utopistiseksi, kehitysorganisaatioille kuuluvaksi henkiseksi pääomaksi. – Minä aina sanon, että jokaisella olisi työpaikallaan oltava kaksi tehtävää: tehdä tuotetta ja samalla miettiä, kuinka se voitaisiin tehdä vielä paremmin. Mystifioinnista huolimatta innovaatioissa on yksinkertaisesti kyse käytäntöön otetuista uudistuksista. Pelkkä ajatus tai idea ei vielä ole innovaatio, mutta kun ajatus tuodaan osaksi käytäntöä, uusi innovaatio on syntynyt. Valitettavasti useiden työpaikkojen toimintakulttuuri ei innovaatioiden syntyä tue. Innovaatioiden tarve ilmenee yleisimmin siellä, jossa erilaiset ympäristöt tai toimintatavat kohtaavat. – Erilaisten ihmisten, osaamisen, ammattiryhmien ja toimintatapojen välille muodostuu siiloutumista, joka estää tiedonvälittymistä ja jalostumista. Erilaisia toimintatapoja kehittämällä näiden rajojen yli voidaan kuitenkin päästä. Esimerkiksi teatterinkeinoja voidaan käyttää hyödyksi siiloutumisen vähentämiseksi, Vesa Harmaakorpi neuvoo.
Mikä on innovaatio? Innovaatioiden tuottaminen ja niiden tuottamisympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Toisin kuin usein ajatellaan, suurin osa toimivista innovaatioista tuotetaan tutkimusympäristöjen ulkopuolella, lähempänä käytäntöä. – Innovaatiot syntyvät siellä, missä uudet rajapinnat kohtaavat. Kun erilaiset ihmiset ja erilainen osaaminen yhdistyvät, uutta innovaatiopotentiaalia syntyy. Innovaatioiden syntyä ei voi kuitenkaan ennustaa tai pakottaa. Tehtäväni innovaatiopromoottorina on kuitenkin jatkuvasti pyrkiä luomaan ja kehittelemään sellaisia tilanteita ja ympäristöjä, joissa uusien innovaatioiden
12 Muutos
Mistä syntyy innovaatio? Innovaatioiden merkitys yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta on korvaamaton. –Ilman innovaatioita meille käy köpelösti. Niiden avulla Suomi pysyy elinkelpoisena. Länsimaista elintasoa pidetään yllä hyvillä, uusilla innovaatioilla, Vesa Harmaakorpi toteaa. Jotta innovaatioita syntyisi on ensinnäkin luovuttava tiukoista ennakkoluuloista ja luovuutta haittaavista asenteista. Ilman innovatiivista yhteistyötä ei seudullisessa kehittymisessäkään onnistuta.
Länsimaista elintasoa pidetään yllä hyvillä, uusilla innovaatioilla. Niiden synnyttämiseksi on ensimmäiseksi luovuttava ennakkoluuloista. – Lähtökohtaisesti onnistuneen ja innovatiivisen ympäristön luominen edellyttää yhteistyötä. Eri osaamista yhdistellen ja asiakas innovaatioprosessiin mukaan ottaen päästään jo hyvään vauhtiin. Yhteistyön avulla saadaan samalla poistettua epäluulot asiakkaiden ja yritysten väliltä, Vesa Harmaakorpi tietää. Seudullisessa kehittämistyössä innovaatioiden edistämiseksi on olemassa monia keinoja. Vesa Harmaakorven mukaan alueet pysyvät hengissä, kun innovaatioiden määrää ja ennen kaikkea vaikuttavuutta lisätään. – Seudullista kehittämisyhteistyötä voisi verrata urheilukilpailujen järjestämiseen. Kilpailun järjestäjät eivät itse urheile, vaan heidän tehtävänään on varmistaa, että kilpailijoilla on parhaat mahdolliset edellytykset hyvien tulosten aikaansaamiseksi. Tämä vaatii kehitysyhtiöltä sellaisten tilaisuuksien järjestämistä, joiden tarttumapinnan kautta innovaatioita voi sattumalta syntyä. Tarkoitan tilanteita, joissa erilainen osaaminen kohtaa. Näillä älyllisen ristipölytyksen areenoilla on valtavasti innovaatiopotentiaalia.
Muutos 13
Innovatiiviset Kaupungit – vetovoima vaatii kaupunkien ja valtion yhteistä panosta! Menestyminen globaalissa innovaatiokilpailussa edellyttää toimivia innovaatioympäristöjä. Työ- ja elinkeinoministeriön Innovatiiviset Kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Susanna Alanen Kuva Dreamstime
INKA-ohjelma on kokonaan uudentyyppinen malli innovaatiopolitiikkaan. Mukaan halutaan suurimmat kaupunkiseudut, joissa on tällä hetkellä eniten kehittämispotentiaalia ja voimavaroja. Seudut haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tavoitteena on synnyttää osaamislähtöistä liiketoimintaa hyödyntäen uudenlaisia kehitysympäristöjä valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyönä. Näin suuret kaupunkiseudut haastetaan hyödyntämään kasvupotentiaaliaan kansantalouden vetureina!
Suurissa seuduissa on potentiaalia Ohjelmalla pyritään toteuttamaan isoja pilotti- ja kehittämishankkeita paikallisesti sekä rakentamaan paikallisilla toimilla entistä parempia toimintaedellytyksiä innovaatiotoimijoiden ankkuroitumiselle suomalaisiin keskittymiin. TEM odottaa ohjelmaan uuden tyyppisiä ja paikallisesti omaleimaisia sisältöjä. – Toivomme kansainvälisesti näkyviä, merkittäviä uusia hankekokonaisuuksia. Suuret kaupunkiseudut ovat ohjelmasta kiinnostuneita – osa jopa innoissaan. Esimerkiksi infrastruktuurihankkeiden hyödyntäminen kehitys- ja testausympäristöinä kiinnostaa kaupunkiseutuja. Haluamme haastaa suuret seudut mukaan talkoisiin. Yhdessä voimme luoda nykyistä paremmat
Yhdessä voimme luoda nykyistä paremmat edellytykset uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi. 14 Muutos
edellytykset uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, sanoo Mika Pikkarainen työ- ja elinkeinoministeriöstä. INKA-ohjelma on selkeästi kansallisen innovaatiopolitiikan malli, sen lähtökohta ei ole aluepoliittinen. – Siksi pidämmekin riman korkealla. Ohjelma on silti paikallislähtöinen, sillä toimenpiteitä miettivät paikalliset toimijat: korkeakoulut, kehitysyhtiöt, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä ja julkiset rahoittajat.
Seudut valitaan kilpailulla Parhaat ohjelmaesitykset valitaan kilpailun perusteella. Mukaan valitaan enintään 12 kaupunkiseutua. Kilpailu toteutetaan kaksivaiheisena: alustavasti aiehaku toteutetaan helmikuuhun 2013 mennessä ja varsinainen haku myöhemmin ensi vuonna. INKAohjelman valmistelu sovitetaan yhteen suurimpien kaupunkien ja valtion väliseen kasvusopimusmenettelyyn. Kaupunkiseudut valmistelevat esitykset yhteistyössä koko seudun keskeisten toimijoiden kanssa. Eri osapuolilta edellytetään pitkäjänteistä sitoutumista ohjelmaan. Paikallinen toteuttajataho vastaa ohjelman hallinnoinnista ja luo tarkoituksenmukaiset yhteistyöfoorumit eri osapuolien välille koko ohjelman ajaksi. Kaupunkiseutukohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan paikallisten kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta ja sovitetaan yhteen kansallisten linjausten kanssa. Ohjelman perusrahoitus jakautuu tasan valtion ja kaupunkiseutujen kesken. Ohjelman rahoitusta voidaan käyttää muun muassa suurten hankekokonaisuuksien valmisteluun.
Kaupunkiseuduilla tehdään pitkäjänteistä työtä Lahden seudulla on jo pitkään valmisteltu kasvusopimusta. Lahden kaupunki vastaa koko kasvusopimusvalmistelusta ja sen koordinoinnista. Lahden seudulla on myös tukialuestatus äkillisen rakennemuutoksen johdosta. INKA-ohjelman valmistelusta vastaa Tiede- ja yritypuisto Oy.
Tätä seuduilta odotetaan Kaupunkiseuduille tulee luoda omaleimaisia, paikalliseen vahvaan osaamiseen perustuvia avoimen innovaatiotoiminnan kehitysalustoja. Kehitysalustat muodostuvat toimivista yhteisöistä ja fyysisistä ympäristöistä, jotka tuovat yhteen kehittäjiä, käyttäjiä, opiskelijoita, tutkijoita ja yrityksiä. Vahvat kehitysalustat houkuttelevat osaajia myös muualta. Toiminta on luonteeltaan kansainvälistä. Yhteisöllisyyteen kuuluu rajoja rikkova toimintaympäristö. Lisäksi toiminnassa tulee olla vahva kysyntä- ja käyttäjälähtöinen kokeilukynnystä madaltava ulottuvuus. Kehitysympäristöt toimivat ideoiden jalostamoina ja parhaimmillaan ne luovat uusia arvoverkostoja palveluiden ja tuotteiden ympärille. Erityisesti tarvitaan yrityksiä tai kehittäjäyhteisöjä, jotka kykenevät integroimaan laajasti eri tyyppistä osaamista. Puuttuva osaaminen on pystyttävä hakemaan kansallisen tai kansainvälisen verkottumisen avulla. Investointikohteiden valinta edellyttää kaupunkiseudun strategisten painopisteiden ja kansallisen TKI-politiikan tavoitteiden yhteen sovittamista. Edelläkävijä- ja referenssimarkkinoita voidaan kehittää myös useamman kaupunkiseudun eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Edelläkävijämarkkinoita edistävät toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamiseen.
– Lahden kaupunkiseudulla sekä kasvusopimuksen että INKAohjelman valmistelu perustuu seudulliseen kilpailustrategiaan ja osaamispohjaisen kasvun hakemiseen. Alueen vahvat kärjet ovat ympäristöosaaminen, muotoiluosaaminen ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, kertoo Lahden kaupungin kehittämispalveluiden strategiapäällikkö Santtu Von Bruun. Lahden ydinkaupunkiseudun kunnat ovat ryhtyneet tiivistämään elinkeinopoliittista yhteistyötään. Nykyisten neljän elinkeino-organisaation tilalle tulee kaksi toimijaa. Toinen kattaa koko maakunnan ja keskittyy alueen markkinointiin. Varsinainen elinkeinoyhtiö, jonka omistajiksi tulevat Lahti, Orimattila, Nastola ja Hollola, keskittyy elinkeinorakenteen uudistamiseen, osaamispohjaiseen yritystoiminnan kehittämiseen, teknologiakeskustoimintaan, kansainvälistymiseen ja innovaatiotoimintaan. Uusi yhtiömalli mahdollistaa aiempaa vahvemman elinkeinopolitiikan ja strategi-
sen kehittämisen. Samat kunnat ovat mukana kasvusopimuksen sekä tukialuestatuksen ja INKAn toimenpiteiden valmistelussa. – Kansallisesti suurin huolenaihe on mielestäni se, että varsin vaatimattomia panostuksia ohjataan innovaatiotoimintaan ja alueellisen kilpailukyvyn kehittämiseen. Jos verrataan kilpaileviin maihin, ovat panostukset aivan eri luokkaa. INKA-ohjelma on kuitenkin sisällöllisesti ja rakenteellisesti hyvin tehty ja erittäin mielenkiintoinen. Se poikkeaa aiemmista innovaatioohjelmista, siihen valitaan vähemmän alueita ja on hyvä, että se tunnistaa myös käytännönläheiset innovaatiot ja kansainvälistymisen. Ongelma ei meillä ole niinkään tutkimuksessa vaan siinä, kuinka synnytetään kaupallistettuja innovaatioita ja luodaan bisnestä, Santtu Von Bruun visioi. INKA-ohjelmaa valmistelleen työryhmän koko esitys on luettavissa osoitteessa www.tem.fi/inka
Muutos 15
4
Elinkeinopolitiikan
moottorit
33
24
Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta.
1
32 12
Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen.
19
3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18.
Business Oulu CONCORDIA Oy, Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Cursor Oy, Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö Elinkeinoyhtiö InLike Oy Finnvera Oyj Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö JYKES Oy Jämsek Oy Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy Kainuun Etu Oy Kaustisen seutukunta Kehittämiskeskus Oy Häme Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy Kehittämisyhtiö Keulink Oy Kehittämisyhtiö Witas Oy Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
www.sekes.fi
28 17
11
15
35
37
39
23
29
36
46
25
16
18
34
10
31
Pidetään yhteyttä! 1. 2.
43
13
40
Palveluksessanne
omalla seudulla
26
2
22 7
41
19. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK 20. Kouvolan Innovation Oy Kinno 21. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 22. Mikkelin Seudun Elinkeinoyhtiö Miset Oy 23. MW Kehitys Oy 24. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 25. Navitas Kehitys Oy 26. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 27. NOVAGO Yrityskehitys Oy 28. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES 29. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy 30. POSINTRA Oy 31. Prizztech Oy 32. Raahen Seudun Yrityspalvelut 33. Rovaniemen Kehitys Oy 34. Savonlinnan seudun kuntayhtymä / Yrityspalvelut 35. Seinäjoen seudun elinkeinokeskus
45
36. 37. 38. 39. 40. 41. 42. 43. 44. 45. 46.
14
6
44
21
42
20 3
27
30
38 5
Sisä-Savon seutuyhtymä SSYP Kehitys Oy Suomen Kuntaliitto Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Wirma Lappeenranta Oy Ylä-Savon Kehitys Oy Yrityskolmio Yrityssalo Oy Ääneseudun Kehitys Oy
Tutustu SEKESiin ja toimintaamme
www.sekes.fi