Nuorten Satakunta | Ajatuskirja yhteistyöhön

Page 1

Nuorten Satakunta Ajatuskirja yhteistyรถhรถn


Sihteeristö ja valmistelutyöhön osallistuneet tahot 2013 Sihteeristö Erik Häggman Varsinais-Suomen ELY-keskus Riitta Hirsikoski Oppi-Apaja II -hanke, Sataedu Tia Kemppainen Koulutuksen kehittäminen ja koordinointi -hanke, Satakuntaliitto Veli-Matti Vuori Sataedu Asiantuntijat Tom Tarvainen Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy Antti Pelto-Huikko Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy Pasi Kumpulainen SAMK Kokemusasiantuntemus Nuorten kuulemistilaisuus 10.10.2013 Porissa Satakunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen foorumi 17.9.2013 Porissa Ohjaustoimijoiden miniseminaari Kokemäellä 21.8.2013 Lasten ja nuorten hyvinvointitiedon indikaattorityöryhmä, kokouksia vuoden 2013 aikana Koordinaattorit Maakunnallinen koordinaatio, Verkostot voimavaraksi -hanke: Riitta Hirsikoski, riitta.hirsikoski@sataedu.fi Etsivä nuorisotyö: Marko Järvenpää, marko.jarvenpaa@kankaanpaa.fi Nuorten työpajatoiminta: Auli Frondelius, auli.frondelius@pori.fi


Lukijalle Tämän ajatuskirjan taustalla on tavoite Nuorten Satakunnasta. Maakunnasta, jossa nuorten on hyvä elää ja rakentaa tulevaisuutta: käydä koulut, harrastaa, löytää työ, perustaa ehkä perhe. Suurella osalla nuorista menee mukavasti, mutta silti kaikki ei ole hyvin. Liian moni jää yksin. Erilaiset mielenterveyden ongelmat vaivaavat. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta on tullut hätkähdyttävällä tavalla totta.

alvelua, p ä ä v y h u Oon saan tulee tunne, että us on... mutta josk e päästä musta ero kiir niillä on

Nuorten Satakunnan rakentamisessa meidän aikuisten on toimittava enemmän joukkueena. On löydettävä yhteisiä sektori- ja organisaatiorajat ylittäviä ratkaisuja ja yhteisiä palvelutapahtumia nuorten arjen haasteisiin vastaamiseksi. Satakuntaan on syntymässä uudet rakenteet yhteisen työn tehostamiseksi. Vuosittainen lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi, nuorten elinoloja laaja-alaisesti tarkasteleva koordinaatioryhmä, yhteistyötä tukevat koordinaattorit sekä toiminnan tukena oleva sihteeristö esitellään kirjassa lyhyesti. Ajatuskirjaan on koottu ajankohtaista nuorisotietoa. Sivuilla on myös tilaa omille näkemyksillesi, ideoillesi ja kysymyksillesi. Kirjaa niitä ylös ja tuo ne keskusteluun mukaan!


4

...tykkä än palvelusta sellasesta , jossa asi ak lähestytä än ihmise asta nä eikä minään työväline enä.

Lasten ja nuorten hyväksi Satakuntaan ollaan luomassa maakunnallista lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatiorakennetta. Se muodostuu kolmesta tasosta 1. lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä ja operatiivinen sihteeristö 2. lasten ja nuorten hyvinvointia koskeva tiedontuotanto ja julkaisutoiminta 3. maakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi Tavoitteena on lasten ja nuorten asioissa tarvittava voimien yhdistäminen, kokonaisvaltaisempi työskentelyote ja vastavuoroinen asiantuntijuus. Päättäjien ja ammattilaisten yhteistyölle järjestetään tulevina vuosina enemmän yhteistä aikaa. Uudenlaisessa yhteistyössä käsitellään lapsiin ja nuoriin liittyvää tietoa. Yhteisesti tulkitun tiedon pohjalta voidaan sopia kärkitoimenpiteistä koko maakunnan lasten ja nuorten hyväksi.

Osa I kohti yhteistä työtä


5 Yhteistyön ja koordinoinnin uudet rakenteet Lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä • Kokoaa tietoja lasten ja nuorten elinoloista. • Julkaisee vuosittain tiedot lasten ja nuorten elinoloista Satakunnassa. • Kokoaa ajankohtaista tutkimustietoa ja edistää maakunnallista tutkimusta. • Linjaa palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämistä. • Organisoi vuosittaisen lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumin, jossa esitellään lasten ja nuorten elinoloja, trendejä sekä maakunnallisia lapsi- ja nuorisopolitiikan painopisteitä. • Edistää lasten ja nuorten osallistumista.

Lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi • Avoin foorumi lasten ja nuorten kanssa toimiville sekä nuorten edustajille. • Tunnistaa ja tunnustaa lasten ja nuorten parissa esiintyviä trendejä ja ilmiöitä. • Keskustelee lapsi- ja nuorisopolitiikan prioriteeteista. • Tekee aloitteita. Sihteeristö 2013 • Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto, Sataedu ja verkostojen koordinaattorit. • Laajenee käsiteltävien teemojen mukaan. • Kokoaa sovitut indikaattorit, tekee alustavat selvitykset ja valmistelut, kutsuu koolle koordinaatioryhmän ja foorumin, osallistuu toiminnan suunnitteluun.

Osa I kohti yhteistä työtä


6

Monialaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot Kunnissa on järjestäydytty monialaisesti seuraamaan lasten ja nuorten tilannetta sekä palvelujärjestelmän toimivuutta. Verkostojen tiedontuotantoa koordinoimalla saadaan sekä paikalliseen että maakunnalliseen päätöksentekoon ajantasaista tietoa ja näkemyksiä.

Toisen asteen tukipalvelut yhdellä pysähdyksellä, Satakunnassa. • • •

Osa II yhteisen työn eväät

Opiskelijapalvelut ja tukipalvelut esillä samanaikaisesti ja rinnakkain Palvelut kurottavat ihmiseen päin, ei ihminen palveluihin päin Nuorelle tieto reiteistä eteenpäin


7

kysytään i] ä t i m n i n jota eentulotuk m i o t Eka lähetä [ , ä t i i os se ei r y. Jos on y t n ä ja sitten j ä k k ittely ly vaikeaa. asian käs n o n i i n , issä ruoka väh

Vuosittain koottava nuorten elinoloraportti Satakuntalaisten nuorten elinoloraportti antaa tietoa nuorten kokemasta hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmämme toimivuudesta. Raportti koostuu seitsemästä nuorten arkeen ja hyvinvointiin pureutuvasta teemasta, joita ovat terveys, turvallisuus, koulunkäynti ja opiskelu, perhe, kaverit ja vapaa-aika, työllisyys ja toimeentulo, etsivä nuorisotyö sekä työpajatoiminta. Jokaiseen teemaan on kerätty keskeisiä tilastotietoja, joko kunnittain tai koko maakuntaa kuvaavalla tasolla. Raportin toivotaan herättävän laaja-alaista, erilaiset hallinto- ja sektorirajat ylittävää keskustelua nuorten elämästä. Lisäksi sen toivotaan kannustavan toimenpiteisiin sekä tarjoavan välineitä tiedolla johtamiseen.

Osa II yhteisen työn eväät


8

Pidempään päivään hyppääminen saattaa olla joillekin kova asia. Pajan tarkoitus on, että katsotaan henkilökohtaisesti.

Oppilaitosten ja työpajojen välinen puitesopimus Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja nuorten työpajoilla on sopimus yhteistyöstä. Sopimuksellisuus mahdollistaa yhteisen kehittämistyön ja uudenlaisten palveluiden toteuttamisen. Sopimus tarkistetaan vuosittain.

Nuorisotakuu Nuorisotakuussa on kaksi painopistettä. Ensiksi on huolehdittava siitä, että palveluverkosto toimii nuorisotakuun piiriin tulevien uusien nuorten osalta. Toiseksi on huolehdittava siitä, että ilman toisen asteen tutkintoa vailla olevat nuoret saavat tarvitsemansa palvelut. Nuorisotakuun tulee näyttäytyä nuorelle eri hallinnonalojen muodostamana selkeänä kokonaisuutena (Lähde: Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 -raportti).

Osa II yhteisen työn eväät


9

lin ja sitten o a t s a j a p ö in ty ääkin ...puhutti äästä pajalla. Se j np ät sinne jo 2 viiko et työpajalla ja jä ä ol siihen, ett aa työtä. s ä k t e i s k 2-3 vuode

Pajalla katsotaan laaja-alaisesti ja kokeillaan rajoja. Se on hyvä. Kokeillaan mikä on se ammatti.

Työpajoilla olevat nuoret (2012)

Eura

Eurajoki

Harjavalta

Huittinen

Kankaanpää

Kokemäki

Merikarvia

Nakkila

Pori

Rauma

Säkylä

5

14

53

39

90

8

5

9

135

182

15

Työpajajakson jälkeinen sijoittuminen (sis. kaikki ikäluokat, 2012)

Erotettu työpajalta

Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutus)

Keskeyttänyt työpajajakson

Muualle (armeija, äitiysvapaa tms.)

Työttömäksi

3

26

54

78

91

Työelämään Koulutukseen

92

146

Ei Edelleen tietoa työpajalla

157

261

Yht.

908

Osa II yhteisen työn eväät


Nuorisotakuun toteutuminen Satakunnassa (1–9/2013)

Alle 25-vuotiaat

Tammi

Helmi

Maalis Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Saanut itse työtä

162

146

124

Saanut työtä palkkatuella (sanssikortti)

44

33

48

- joista aloittanut oppisopimuksella

10

9

Aloittanut työvoimakoulutuksen

40

Aloittanut valmennuksen

12

Aloittanut työkokeilun

170

Syys KESKIARVO

185

227

212

120

165

189

170

67

56

82

42

67

85

58

2

7

2

6

5

5

17

7

94

54

55

58

12

5

39

105

51

41

39

90

18

84

0

28

38

39

150

159

173

145

130

79

134

181

147

Aloittanut kuntouttavan työtoiminnan

28

27

31

29

41

28

20

46

67

35

Työttömille tehty suunnitelma

703

486

507

431

353

607

290

467

523

485

Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (lkm)

193

164

162

234

103

116

127

128

232

162

Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (%)

29,2

28,9

25,2

22,9

18,0

18,0

20,6

22,2

19,8

22,8

Työttömänä (lom. ml) kk:n lopussa

1808

1678

1551

1409

1224

1660

1751 1522

1452

1562

Palveluissa yhteensä kk:n lopussa

745

867

878

975

1004

1005

842

862

977

906

* Työvoimakoulutuksessa

192

219

208

222

213

197

170

167

208

200

* Valmennuksessa

0

22

26

42

21

44

11

20

28

24

* Työllistettynä/työharjoittelussa

307

275

253

283

307

341

328

324

342

307

* Kokeilussa

172

258

278

295

303

251

185

200

224

241

* Muissa palveluissa

74

93

113

133

160

172

148

151

175

135

** Aktivointiaste

29,2

34,1

36,1

40,9

45,1

37,7

32,5

36,2

40,2

36,9

Osa II yhteisen työn eväät

Tiedot toimistopohjaisia.

10

* Työvoimakoulutuksessa-rivi sisältää kaikki työvoimakoulutuksessa olevat ml. ryhmät * Valmennuksessa-rivi sisältää työnhakuja uravalmennuksessa olevat * Työllistettynä/työharj.-rivi sisältää kaikki työllistämislajit ml. palkkatuet, starttirahat ja valtiolle työllistetyt * Kokeilussa-rivi sisältää työ- ja koulutuskokeiluissa olevat * Muissa palveluissa -rivi sisältää vuorotteluvapaapaikkaan työllistetyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ja omaehtoisessa opiskelussa olevat ** Aktivointiaste = palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden osuus palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ja työttömien työnhakijoiden summasta


Tammi

Helmi

Maalis

Huhti

Touko

Kesä

Heinä

Elo

Saanut itse työtä

112

102

112

125

126

Saanut työtä palkkatuella (sanssikortti)

27

19

20

37

31

Syys KESKIARVO

133

85

164

113

119

41

20

36

38

30

- joista aloittanut oppisopimuksella

4

5

3

1

0

4

0

4

4

3

Aloittanut työvoimakoulutuksen

51

54

43

40

39

14

3

34

77

39

Aloittanut valmennuksen

5

8

15

15

8

13

0

4

6

8

Aloittanut työkokeilun

39

52

40

51

37

38

22

37

57

41

Aloittanut kuntouttavan työtoiminnan

23

20

21

28

17

11

14

32

23

21 217

Työttömille tehty suunnitelma

337

236

258

221

168

215

100

198

218

Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (lkm)

172

136

142

161

100

95

100

123

144

130

Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (%)

43,5

42,6

44,1

35,2

31,4

30,2

31,3

37,5

29,4

36,1

Virta yli 3 kk:n työttöm., vastavalmist. (lkm)

8

8

18

15

4

12

10

14

28

13

Virta yli 3 kk:n työttöm., vastavalmist. (%)

22,9

42,1

48,6

29,4

14,3

30

30,3

37,8

36,8

32,5

Työttömänä (lom. ml) kk:n lopussa

1261

1243

1197

1077

1012

1154

1246

1020

1055

1141

Palveluissa yhteensä kk:n lopussa

726

756

770

826

815

762

678

747

836

768

* Työvoimakoulutuksessa

219

226

234

238

229

202

176

181

220

214

* Valmennuksessa

4

3

6

5

4

7

1

2

2

4

* Työllistettynä/työharjoittelussa

148

129

128

149

171

185

187

202

201

167

* Kokeilussa

38

70

69

85

72

64

45

52

71

63

* Muissa palveluissa

317

328

333

349

339

304

269

310

342

321

Aktivointiaste

36,5

37,8

39,1

43,4

44,6

39,8

35,2

42,3

44,2

40,3

11

Tiedot toimistopohjaisia.

25–29-vuotiaat

Osa II yhteisen työn eväät


12

ja. liinputoa ä v n a a v nyt on Syrjäyty itään paikkaa. nm Ei ole vaa

Kauheen vähän on negatiivista sanottavaa nuorten palveluista, jos vaan ottaa selvää. Kaikki ei ole semmosia, että osaa ottaa selvää.

Mitä nuorillemme kuuluu? Yleistäen voidaan todeta, että terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi kokee joka viides maakunnan nuori. Ammattiopistoissa opiskelevat kokevat yleensä terveydentilansa huonommaksi kuin peruskoululaiset. Läheisen ystävän puutteesta kertoo joka kymmenes nuori. Vanhemmuuden puutteen kokemuksia on lähes joka viidennellä peruskoululaisella. Ammatillisissa oppilaitoksissa kokemukset näyttävät lisääntyvän. Vuonna 2012 Satakunnassa oli yli 500 16–29-vuotiasta nuorta työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveydellisistä syistä.

osa III katsaus nuorten elämään


13

Nuorisoetsivä on saanu meillä päin kehuja. Hoitaa asiat ja auttaa. Etsivän nuorisotyön asiakkaat ja heistä vain peruskoulun varassa olevat (2012)

Eura

Harjavalta

Huittinen

Kankaanpää

Kokemäki

Luvia

Nakkila

Pori

Rauma

Kaikki

53

18

19

38

18

4

25

147

107

Vain peruskoulu

40

13

15

29

16

3

21

127

98

Etsivän nuorisotyön asiakkaiden sijoittuminen Satakunnassa (2012)

Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä yhteensä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt kokonaan yhteistyöstä

Eura

Harjavalta

Huittinen

Kankaanpää

Kokemäki

Luvia

Nakkila

Pori

Rauma

53

18

19

38

18

4

25

147

107

41

17

14

25

14

3

21

134

88

11

1

4

7

4

1

3

10

17

1

0

1

6

0

0

1

3

2

osa III katsaus nuorten elämään


14

valmistua ä i k k ä i Pitäis mutta jos ä, , ä t i ö t a öit ja saad ä ei saa t i k k ä u u valmist kemusta. o k ö y t o kun ei o

Ei kaikki pääse kou lu vaikka o lisi halun un, nu. Ammatti kouluun pää mutta ei s iitä eteen see, päin.

Kannustaen opintielle Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) tarjoaa koulutusta vailla oleville 20–29-vuotiaille mahdollisuuden suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Myös osatutkinto on mahdollista suorittaa. Koulutus voidaan toteuttaa oppilaitoksissa tai työelämän kanssa yhteistyössä, oppisopimuksella. Satakunnan alueella ammatilliset oppilaitokset WinNova ja Sataedu osallistuvat hankkeeseen tarjoamalla koulutuspaikkoja ja -neuvontaa nuorille. NAO:n kautta on 21.1.2013–20.9.2013 opiskelun aloittanut 42 nuorta. Heistä 27 oli suomenkielisiä. Aloittaneista töissä käyviä oli yhdeksän ja alle vuoden työttömänä olleita oli 10. Yli vuoden työttömänä tai työvoiman ulkopuolella aloittaneista oli 23 nuorta. Kaksi kolmasosaa aloittaneista on satakuntalaisia nuoria.

osa III katsaus nuorten elämään


15–24-vuotiaat nuorisotyöttömät (9/2013)

KUNTA työttömät 15–24-vuotiaita

arvio: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret

%

Kunta

2012 01:00,5

1:01 01:01,2 01:01,5

Eura

44

1300

3,38

Eura

45

68

90

99

113

Eurajoki

15

603

2,49

Eurajoki

14

21

28

31

35

Harjavalta

39

709

5,50

Harjavalta

39

59

78

86

98

Honkajoki

17

192

8,85

Honkajoki

11

17

22

24

28

Huittinen

39

1165

3,35

Huittinen

47

71

94

103

118

Jämijärvi

10

211

4,74

Jämijärvi

6

9

12

13

15

Kankaanpää

77

1319

5,84

Kankaanpää

77

116

154

169

193

Karvia

13

214

6,07

Karvia

10

15

20

22

25

Kokemäki

52

836

6,22

Kokemäki

41

62

82

90

103

Köyliö

6

299

2,01

Köyliö

9

14

18

20

23

Lavia

12

178

6,74

Lavia

10

15

20

22

25

Luvia

14

283

4,95

Luvia

13

20

26

29

33

Merikarvia

12

259

4,63

Merikarvia

10

15

20

22

25

Nakkila

31

613

5,06

Nakkila

29

44

58

64

73

Pomarkku

6

212

2,83

Pomarkku

16

24

32

35

40

Pori

734

10332

7,10

Pori

708

1062

1416

1558

1770

Rauma

206

4668

4,41

Rauma

211

317

422

464

528

Siikainen

9

136

6,62

Siikainen

7

11

14

15

18

Säkylä

20

472

4,24

Säkylä

16

24

32

35

40

Ulvila

87

1313

6,63

Ulvila

69

104

138

152

173

15

Arvioidut ulkopuoliset nuoret -arvo perustuu arvioon koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista 17–24-vuotiaista nuorista. Laskelmien pohjalla on tilastot kuntien keskimääräisestä työttömien nuorten määrästä vuonna 2012. Arviona laskelmissa on, että ulkopuolella olevien osuus on 1,5 nuorta jokaista työtöntä nuorta kohden. Kaava on esim. Euran osalta (45*1,5)+45.

osa III katsaus nuorten elämään


Peruskoulun päättäneiden nuorten pääasiallinen toiminta (2011)

Yht.

Työlliset Työttömät

Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/Siviilipalvelu Muu tai tuntematon

Satakunta

2675

0

2

2

2545

0

126

Eura

166

0

0

0

164

0

2

Eurajoki

80

0

0

0

76

0

4

Harjavalta

93

0

1

1

84

0

7

Honkajoki

25

0

0

0

25

0

Jämijärvi

25

0

0

0

25

0

Kankaanpää

143

0

1

0

129

0

Karvia

28

0

0

0

28

0

Köyliö

41

0

0

0

40

0

1 2

13

Luvia

34

0

0

0

32

0

Merikarvia

34

0

0

0

34

0

Nakkila

78

0

0

0

77

0

Pomarkku

27

0

0

0

27

0

Pori

883

0

0

0

832

0

51 25

Rauma

437

0

0

0

412

0

Siikainen

16

0

0

0

16

0

Säkylä

50

0

0

0

50

0

1

Huittinen

121

0

0

0

119

0

2

Kokemäki

94

0

0

0

87

0

7

Ulvila

195

0

0

0

187

0

8

Lavia

55

0

0

1

53

0

1

osa III katsaus nuorten elämään


Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet Satakunnassa (2010–2012)

Aloitusvuosi

Aloittaneet

Keskeyttäneet lv. 2010–2011

lv. 2011–2012

lv. 2012–2013

Yhteensä

v. 2010

2111

156

233

109

498

v. 2011

2299

0

197

221

418

v. 2012

2135

0

0

215

215

Yht.

17

1131

KOULUKIUSATTUNA VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA, % VASTAAJISTA (2011)

Peruskoulu

Ammattiopisto

Lukio

Eura

10,6

Eurajoki

7,5

7,4

Harjavalta

11,5

Huittinen

14,8

Kankaanpää

8,1

4,6

Kokemäki

8,4

8,4

Köyliö

18,2

Luvia

8,3

Nakkila

9,1

0

Pori

8

3,8

1,8

Rauma

9,7

8,4

1,1

Ulvila

12,9

4

osa III katsaus nuorten elämään


18

Pitäis lähettää joku selvitys tietys ajas, mutt a ei saa tietoo tai apukysym yksiä millanen selvitys. Sitten tulee tieto, että tää ei riitä ja työk käri syyttää.. .

ta ökohtais i l i k n e h e Nuoren miuksia l a v a j a t tilannet uomioida. ih riittäväst Nuori ei tunne kuuluvansa ryhmään.

10 syytä opintojen keskeyttämiseen nuorten näkökulmasta

(Temagruppen Unga i arbetslivet, Ruotsi; 10 orsaker till avhopp, 2013) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.

osa III katsaus nuorten elämään

Koulukiusaaminen, sosiaalinen ulkopuolisuus Pedagogisen tuen puute Aikuiset, jotka eivät välitä Huono kohtelu koulussa Puutteellinen pedagoginen tuki pitkän poissaolon jälkeen Tarve enemmän käytäntöä ja vähemmän teoriaa Rauhaton kouluympäristö Väärä valinta Neuropsykiatrisia ongelmia, joita ei huomattu koulutuksen alussa Huonot kotiolot


19

Ensimmäisessä koordinaatioryhmän kokouksessa 11.12.2013 on esillä uusi yhteistyörakenne. Kokouksessa tarkastellaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuutta sekä nuorisotakuun toteutumista. Koordinaatioryhmä sopii yhteisen työn tavoitteista ja määrittelee jatkotoimenpiteitä.

Seuraava tapaaminen on keväällä 2014. Teemana on lasten ja nuorten hyvinvointi Satakunnassa. Aineistona muun muassa kouluterveyskyselyn tiedot. Yhdessä työstetyt toimenpide-ehdotukset vuodelle 2014: 1.

2.

3.

Osa iv seuraavat askeleet


Oppi-Apaja II


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.