Nuorten Satakunta Ajatuskirja yhteistyรถhรถn
Sihteeristö ja valmistelutyöhön osallistuneet tahot 2013 Sihteeristö Erik Häggman Varsinais-Suomen ELY-keskus Riitta Hirsikoski Oppi-Apaja II -hanke, Sataedu Tia Kemppainen Koulutuksen kehittäminen ja koordinointi -hanke, Satakuntaliitto Veli-Matti Vuori Sataedu Asiantuntijat Tom Tarvainen Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy Antti Pelto-Huikko Tutkimus ja Kehitys Ajatustalo Oy Pasi Kumpulainen SAMK Kokemusasiantuntemus Nuorten kuulemistilaisuus 10.10.2013 Porissa Satakunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen foorumi 17.9.2013 Porissa Ohjaustoimijoiden miniseminaari Kokemäellä 21.8.2013 Lasten ja nuorten hyvinvointitiedon indikaattorityöryhmä, kokouksia vuoden 2013 aikana Koordinaattorit Maakunnallinen koordinaatio, Verkostot voimavaraksi -hanke: Riitta Hirsikoski, riitta.hirsikoski@sataedu.fi Etsivä nuorisotyö: Marko Järvenpää, marko.jarvenpaa@kankaanpaa.fi Nuorten työpajatoiminta: Auli Frondelius, auli.frondelius@pori.fi
Lukijalle Tämän ajatuskirjan taustalla on tavoite Nuorten Satakunnasta. Maakunnasta, jossa nuorten on hyvä elää ja rakentaa tulevaisuutta: käydä koulut, harrastaa, löytää työ, perustaa ehkä perhe. Suurella osalla nuorista menee mukavasti, mutta silti kaikki ei ole hyvin. Liian moni jää yksin. Erilaiset mielenterveyden ongelmat vaivaavat. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuudesta on tullut hätkähdyttävällä tavalla totta.
alvelua, p ä ä v y h u Oon saan tulee tunne, että us on... mutta josk e päästä musta ero kiir niillä on
Nuorten Satakunnan rakentamisessa meidän aikuisten on toimittava enemmän joukkueena. On löydettävä yhteisiä sektori- ja organisaatiorajat ylittäviä ratkaisuja ja yhteisiä palvelutapahtumia nuorten arjen haasteisiin vastaamiseksi. Satakuntaan on syntymässä uudet rakenteet yhteisen työn tehostamiseksi. Vuosittainen lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi, nuorten elinoloja laaja-alaisesti tarkasteleva koordinaatioryhmä, yhteistyötä tukevat koordinaattorit sekä toiminnan tukena oleva sihteeristö esitellään kirjassa lyhyesti. Ajatuskirjaan on koottu ajankohtaista nuorisotietoa. Sivuilla on myös tilaa omille näkemyksillesi, ideoillesi ja kysymyksillesi. Kirjaa niitä ylös ja tuo ne keskusteluun mukaan!
4
...tykkä än palvelusta sellasesta , jossa asi ak lähestytä än ihmise asta nä eikä minään työväline enä.
Lasten ja nuorten hyväksi Satakuntaan ollaan luomassa maakunnallista lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatiorakennetta. Se muodostuu kolmesta tasosta 1. lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä ja operatiivinen sihteeristö 2. lasten ja nuorten hyvinvointia koskeva tiedontuotanto ja julkaisutoiminta 3. maakunnallinen lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi Tavoitteena on lasten ja nuorten asioissa tarvittava voimien yhdistäminen, kokonaisvaltaisempi työskentelyote ja vastavuoroinen asiantuntijuus. Päättäjien ja ammattilaisten yhteistyölle järjestetään tulevina vuosina enemmän yhteistä aikaa. Uudenlaisessa yhteistyössä käsitellään lapsiin ja nuoriin liittyvää tietoa. Yhteisesti tulkitun tiedon pohjalta voidaan sopia kärkitoimenpiteistä koko maakunnan lasten ja nuorten hyväksi.
Osa I kohti yhteistä työtä
5 Yhteistyön ja koordinoinnin uudet rakenteet Lapsi- ja nuorisopolitiikan koordinaatioryhmä • Kokoaa tietoja lasten ja nuorten elinoloista. • Julkaisee vuosittain tiedot lasten ja nuorten elinoloista Satakunnassa. • Kokoaa ajankohtaista tutkimustietoa ja edistää maakunnallista tutkimusta. • Linjaa palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämistä. • Organisoi vuosittaisen lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumin, jossa esitellään lasten ja nuorten elinoloja, trendejä sekä maakunnallisia lapsi- ja nuorisopolitiikan painopisteitä. • Edistää lasten ja nuorten osallistumista.
Lapsi- ja nuorisopolitiikan foorumi • Avoin foorumi lasten ja nuorten kanssa toimiville sekä nuorten edustajille. • Tunnistaa ja tunnustaa lasten ja nuorten parissa esiintyviä trendejä ja ilmiöitä. • Keskustelee lapsi- ja nuorisopolitiikan prioriteeteista. • Tekee aloitteita. Sihteeristö 2013 • Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto, Sataedu ja verkostojen koordinaattorit. • Laajenee käsiteltävien teemojen mukaan. • Kokoaa sovitut indikaattorit, tekee alustavat selvitykset ja valmistelut, kutsuu koolle koordinaatioryhmän ja foorumin, osallistuu toiminnan suunnitteluun.
Osa I kohti yhteistä työtä
6
Monialaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot Kunnissa on järjestäydytty monialaisesti seuraamaan lasten ja nuorten tilannetta sekä palvelujärjestelmän toimivuutta. Verkostojen tiedontuotantoa koordinoimalla saadaan sekä paikalliseen että maakunnalliseen päätöksentekoon ajantasaista tietoa ja näkemyksiä.
Toisen asteen tukipalvelut yhdellä pysähdyksellä, Satakunnassa. • • •
Osa II yhteisen työn eväät
Opiskelijapalvelut ja tukipalvelut esillä samanaikaisesti ja rinnakkain Palvelut kurottavat ihmiseen päin, ei ihminen palveluihin päin Nuorelle tieto reiteistä eteenpäin
7
kysytään i] ä t i m n i n jota eentulotuk m i o t Eka lähetä [ , ä t i i os se ei r y. Jos on y t n ä ja sitten j ä k k ittely ly vaikeaa. asian käs n o n i i n , issä ruoka väh
Vuosittain koottava nuorten elinoloraportti Satakuntalaisten nuorten elinoloraportti antaa tietoa nuorten kokemasta hyvinvoinnista sekä palvelujärjestelmämme toimivuudesta. Raportti koostuu seitsemästä nuorten arkeen ja hyvinvointiin pureutuvasta teemasta, joita ovat terveys, turvallisuus, koulunkäynti ja opiskelu, perhe, kaverit ja vapaa-aika, työllisyys ja toimeentulo, etsivä nuorisotyö sekä työpajatoiminta. Jokaiseen teemaan on kerätty keskeisiä tilastotietoja, joko kunnittain tai koko maakuntaa kuvaavalla tasolla. Raportin toivotaan herättävän laaja-alaista, erilaiset hallinto- ja sektorirajat ylittävää keskustelua nuorten elämästä. Lisäksi sen toivotaan kannustavan toimenpiteisiin sekä tarjoavan välineitä tiedolla johtamiseen.
Osa II yhteisen työn eväät
8
Pidempään päivään hyppääminen saattaa olla joillekin kova asia. Pajan tarkoitus on, että katsotaan henkilökohtaisesti.
Oppilaitosten ja työpajojen välinen puitesopimus Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja nuorten työpajoilla on sopimus yhteistyöstä. Sopimuksellisuus mahdollistaa yhteisen kehittämistyön ja uudenlaisten palveluiden toteuttamisen. Sopimus tarkistetaan vuosittain.
Nuorisotakuu Nuorisotakuussa on kaksi painopistettä. Ensiksi on huolehdittava siitä, että palveluverkosto toimii nuorisotakuun piiriin tulevien uusien nuorten osalta. Toiseksi on huolehdittava siitä, että ilman toisen asteen tutkintoa vailla olevat nuoret saavat tarvitsemansa palvelut. Nuorisotakuun tulee näyttäytyä nuorelle eri hallinnonalojen muodostamana selkeänä kokonaisuutena (Lähde: Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 -raportti).
Osa II yhteisen työn eväät
9
lin ja sitten o a t s a j a p ö in ty ääkin ...puhutti äästä pajalla. Se j np ät sinne jo 2 viiko et työpajalla ja jä ä ol siihen, ett aa työtä. s ä k t e i s k 2-3 vuode
Pajalla katsotaan laaja-alaisesti ja kokeillaan rajoja. Se on hyvä. Kokeillaan mikä on se ammatti.
Työpajoilla olevat nuoret (2012)
Eura
Eurajoki
Harjavalta
Huittinen
Kankaanpää
Kokemäki
Merikarvia
Nakkila
Pori
Rauma
Säkylä
5
14
53
39
90
8
5
9
135
182
15
Työpajajakson jälkeinen sijoittuminen (sis. kaikki ikäluokat, 2012)
Erotettu työpajalta
Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen (esim. päihdekuntoutus)
Keskeyttänyt työpajajakson
Muualle (armeija, äitiysvapaa tms.)
Työttömäksi
3
26
54
78
91
Työelämään Koulutukseen
92
146
Ei Edelleen tietoa työpajalla
157
261
Yht.
908
Osa II yhteisen työn eväät
Nuorisotakuun toteutuminen Satakunnassa (1–9/2013)
Alle 25-vuotiaat
Tammi
Helmi
Maalis Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Saanut itse työtä
162
146
124
Saanut työtä palkkatuella (sanssikortti)
44
33
48
- joista aloittanut oppisopimuksella
10
9
Aloittanut työvoimakoulutuksen
40
Aloittanut valmennuksen
12
Aloittanut työkokeilun
170
Syys KESKIARVO
185
227
212
120
165
189
170
67
56
82
42
67
85
58
2
7
2
6
5
5
17
7
94
54
55
58
12
5
39
105
51
41
39
90
18
84
0
28
38
39
150
159
173
145
130
79
134
181
147
Aloittanut kuntouttavan työtoiminnan
28
27
31
29
41
28
20
46
67
35
Työttömille tehty suunnitelma
703
486
507
431
353
607
290
467
523
485
Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (lkm)
193
164
162
234
103
116
127
128
232
162
Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (%)
29,2
28,9
25,2
22,9
18,0
18,0
20,6
22,2
19,8
22,8
Työttömänä (lom. ml) kk:n lopussa
1808
1678
1551
1409
1224
1660
1751 1522
1452
1562
Palveluissa yhteensä kk:n lopussa
745
867
878
975
1004
1005
842
862
977
906
* Työvoimakoulutuksessa
192
219
208
222
213
197
170
167
208
200
* Valmennuksessa
0
22
26
42
21
44
11
20
28
24
* Työllistettynä/työharjoittelussa
307
275
253
283
307
341
328
324
342
307
* Kokeilussa
172
258
278
295
303
251
185
200
224
241
* Muissa palveluissa
74
93
113
133
160
172
148
151
175
135
** Aktivointiaste
29,2
34,1
36,1
40,9
45,1
37,7
32,5
36,2
40,2
36,9
Osa II yhteisen työn eväät
Tiedot toimistopohjaisia.
10
* Työvoimakoulutuksessa-rivi sisältää kaikki työvoimakoulutuksessa olevat ml. ryhmät * Valmennuksessa-rivi sisältää työnhakuja uravalmennuksessa olevat * Työllistettynä/työharj.-rivi sisältää kaikki työllistämislajit ml. palkkatuet, starttirahat ja valtiolle työllistetyt * Kokeilussa-rivi sisältää työ- ja koulutuskokeiluissa olevat * Muissa palveluissa -rivi sisältää vuorotteluvapaapaikkaan työllistetyt, kuntouttavassa työtoiminnassa olevat ja omaehtoisessa opiskelussa olevat ** Aktivointiaste = palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden osuus palveluissa yhteensä laskentapäivänä olleiden ja työttömien työnhakijoiden summasta
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Saanut itse työtä
112
102
112
125
126
Saanut työtä palkkatuella (sanssikortti)
27
19
20
37
31
Syys KESKIARVO
133
85
164
113
119
41
20
36
38
30
- joista aloittanut oppisopimuksella
4
5
3
1
0
4
0
4
4
3
Aloittanut työvoimakoulutuksen
51
54
43
40
39
14
3
34
77
39
Aloittanut valmennuksen
5
8
15
15
8
13
0
4
6
8
Aloittanut työkokeilun
39
52
40
51
37
38
22
37
57
41
Aloittanut kuntouttavan työtoiminnan
23
20
21
28
17
11
14
32
23
21 217
Työttömille tehty suunnitelma
337
236
258
221
168
215
100
198
218
Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (lkm)
172
136
142
161
100
95
100
123
144
130
Virta yli 3 kk:n työttömyyteen (%)
43,5
42,6
44,1
35,2
31,4
30,2
31,3
37,5
29,4
36,1
Virta yli 3 kk:n työttöm., vastavalmist. (lkm)
8
8
18
15
4
12
10
14
28
13
Virta yli 3 kk:n työttöm., vastavalmist. (%)
22,9
42,1
48,6
29,4
14,3
30
30,3
37,8
36,8
32,5
Työttömänä (lom. ml) kk:n lopussa
1261
1243
1197
1077
1012
1154
1246
1020
1055
1141
Palveluissa yhteensä kk:n lopussa
726
756
770
826
815
762
678
747
836
768
* Työvoimakoulutuksessa
219
226
234
238
229
202
176
181
220
214
* Valmennuksessa
4
3
6
5
4
7
1
2
2
4
* Työllistettynä/työharjoittelussa
148
129
128
149
171
185
187
202
201
167
* Kokeilussa
38
70
69
85
72
64
45
52
71
63
* Muissa palveluissa
317
328
333
349
339
304
269
310
342
321
Aktivointiaste
36,5
37,8
39,1
43,4
44,6
39,8
35,2
42,3
44,2
40,3
11
Tiedot toimistopohjaisia.
25–29-vuotiaat
Osa II yhteisen työn eväät
12
ja. liinputoa ä v n a a v nyt on Syrjäyty itään paikkaa. nm Ei ole vaa
Kauheen vähän on negatiivista sanottavaa nuorten palveluista, jos vaan ottaa selvää. Kaikki ei ole semmosia, että osaa ottaa selvää.
Mitä nuorillemme kuuluu? Yleistäen voidaan todeta, että terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi kokee joka viides maakunnan nuori. Ammattiopistoissa opiskelevat kokevat yleensä terveydentilansa huonommaksi kuin peruskoululaiset. Läheisen ystävän puutteesta kertoo joka kymmenes nuori. Vanhemmuuden puutteen kokemuksia on lähes joka viidennellä peruskoululaisella. Ammatillisissa oppilaitoksissa kokemukset näyttävät lisääntyvän. Vuonna 2012 Satakunnassa oli yli 500 16–29-vuotiasta nuorta työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveydellisistä syistä.
osa III katsaus nuorten elämään
13
Nuorisoetsivä on saanu meillä päin kehuja. Hoitaa asiat ja auttaa. Etsivän nuorisotyön asiakkaat ja heistä vain peruskoulun varassa olevat (2012)
Eura
Harjavalta
Huittinen
Kankaanpää
Kokemäki
Luvia
Nakkila
Pori
Rauma
Kaikki
53
18
19
38
18
4
25
147
107
Vain peruskoulu
40
13
15
29
16
3
21
127
98
Etsivän nuorisotyön asiakkaiden sijoittuminen Satakunnassa (2012)
Tavoitetut nuoret Toimenpiteissä yhteensä Ei vielä toimenpiteitä Kieltäytynyt kokonaan yhteistyöstä
Eura
Harjavalta
Huittinen
Kankaanpää
Kokemäki
Luvia
Nakkila
Pori
Rauma
53
18
19
38
18
4
25
147
107
41
17
14
25
14
3
21
134
88
11
1
4
7
4
1
3
10
17
1
0
1
6
0
0
1
3
2
osa III katsaus nuorten elämään
14
valmistua ä i k k ä i Pitäis mutta jos ä, , ä t i ö t a öit ja saad ä ei saa t i k k ä u u valmist kemusta. o k ö y t o kun ei o
Ei kaikki pääse kou lu vaikka o lisi halun un, nu. Ammatti kouluun pää mutta ei s iitä eteen see, päin.
Kannustaen opintielle Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) tarjoaa koulutusta vailla oleville 20–29-vuotiaille mahdollisuuden suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Myös osatutkinto on mahdollista suorittaa. Koulutus voidaan toteuttaa oppilaitoksissa tai työelämän kanssa yhteistyössä, oppisopimuksella. Satakunnan alueella ammatilliset oppilaitokset WinNova ja Sataedu osallistuvat hankkeeseen tarjoamalla koulutuspaikkoja ja -neuvontaa nuorille. NAO:n kautta on 21.1.2013–20.9.2013 opiskelun aloittanut 42 nuorta. Heistä 27 oli suomenkielisiä. Aloittaneista töissä käyviä oli yhdeksän ja alle vuoden työttömänä olleita oli 10. Yli vuoden työttömänä tai työvoiman ulkopuolella aloittaneista oli 23 nuorta. Kaksi kolmasosaa aloittaneista on satakuntalaisia nuoria.
osa III katsaus nuorten elämään
15–24-vuotiaat nuorisotyöttömät (9/2013)
KUNTA työttömät 15–24-vuotiaita
arvio: Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret
%
Kunta
2012 01:00,5
1:01 01:01,2 01:01,5
Eura
44
1300
3,38
Eura
45
68
90
99
113
Eurajoki
15
603
2,49
Eurajoki
14
21
28
31
35
Harjavalta
39
709
5,50
Harjavalta
39
59
78
86
98
Honkajoki
17
192
8,85
Honkajoki
11
17
22
24
28
Huittinen
39
1165
3,35
Huittinen
47
71
94
103
118
Jämijärvi
10
211
4,74
Jämijärvi
6
9
12
13
15
Kankaanpää
77
1319
5,84
Kankaanpää
77
116
154
169
193
Karvia
13
214
6,07
Karvia
10
15
20
22
25
Kokemäki
52
836
6,22
Kokemäki
41
62
82
90
103
Köyliö
6
299
2,01
Köyliö
9
14
18
20
23
Lavia
12
178
6,74
Lavia
10
15
20
22
25
Luvia
14
283
4,95
Luvia
13
20
26
29
33
Merikarvia
12
259
4,63
Merikarvia
10
15
20
22
25
Nakkila
31
613
5,06
Nakkila
29
44
58
64
73
Pomarkku
6
212
2,83
Pomarkku
16
24
32
35
40
Pori
734
10332
7,10
Pori
708
1062
1416
1558
1770
Rauma
206
4668
4,41
Rauma
211
317
422
464
528
Siikainen
9
136
6,62
Siikainen
7
11
14
15
18
Säkylä
20
472
4,24
Säkylä
16
24
32
35
40
Ulvila
87
1313
6,63
Ulvila
69
104
138
152
173
15
Arvioidut ulkopuoliset nuoret -arvo perustuu arvioon koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista 17–24-vuotiaista nuorista. Laskelmien pohjalla on tilastot kuntien keskimääräisestä työttömien nuorten määrästä vuonna 2012. Arviona laskelmissa on, että ulkopuolella olevien osuus on 1,5 nuorta jokaista työtöntä nuorta kohden. Kaava on esim. Euran osalta (45*1,5)+45.
osa III katsaus nuorten elämään
Peruskoulun päättäneiden nuorten pääasiallinen toiminta (2011)
Yht.
Työlliset Työttömät
Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmiehet/Siviilipalvelu Muu tai tuntematon
Satakunta
2675
0
2
2
2545
0
126
Eura
166
0
0
0
164
0
2
Eurajoki
80
0
0
0
76
0
4
Harjavalta
93
0
1
1
84
0
7
Honkajoki
25
0
0
0
25
0
Jämijärvi
25
0
0
0
25
0
Kankaanpää
143
0
1
0
129
0
Karvia
28
0
0
0
28
0
Köyliö
41
0
0
0
40
0
1 2
13
Luvia
34
0
0
0
32
0
Merikarvia
34
0
0
0
34
0
Nakkila
78
0
0
0
77
0
Pomarkku
27
0
0
0
27
0
Pori
883
0
0
0
832
0
51 25
Rauma
437
0
0
0
412
0
Siikainen
16
0
0
0
16
0
Säkylä
50
0
0
0
50
0
1
Huittinen
121
0
0
0
119
0
2
Kokemäki
94
0
0
0
87
0
7
Ulvila
195
0
0
0
187
0
8
Lavia
55
0
0
1
53
0
1
osa III katsaus nuorten elämään
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet Satakunnassa (2010–2012)
Aloitusvuosi
Aloittaneet
Keskeyttäneet lv. 2010–2011
lv. 2011–2012
lv. 2012–2013
Yhteensä
v. 2010
2111
156
233
109
498
v. 2011
2299
0
197
221
418
v. 2012
2135
0
0
215
215
Yht.
17
1131
KOULUKIUSATTUNA VÄHINTÄÄN KERRAN VIIKOSSA, % VASTAAJISTA (2011)
Peruskoulu
Ammattiopisto
Lukio
Eura
10,6
Eurajoki
7,5
7,4
Harjavalta
11,5
Huittinen
14,8
Kankaanpää
8,1
4,6
Kokemäki
8,4
8,4
Köyliö
18,2
Luvia
8,3
Nakkila
9,1
0
Pori
8
3,8
1,8
Rauma
9,7
8,4
1,1
Ulvila
12,9
4
osa III katsaus nuorten elämään
18
Pitäis lähettää joku selvitys tietys ajas, mutt a ei saa tietoo tai apukysym yksiä millanen selvitys. Sitten tulee tieto, että tää ei riitä ja työk käri syyttää.. .
ta ökohtais i l i k n e h e Nuoren miuksia l a v a j a t tilannet uomioida. ih riittäväst Nuori ei tunne kuuluvansa ryhmään.
10 syytä opintojen keskeyttämiseen nuorten näkökulmasta
(Temagruppen Unga i arbetslivet, Ruotsi; 10 orsaker till avhopp, 2013) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
osa III katsaus nuorten elämään
Koulukiusaaminen, sosiaalinen ulkopuolisuus Pedagogisen tuen puute Aikuiset, jotka eivät välitä Huono kohtelu koulussa Puutteellinen pedagoginen tuki pitkän poissaolon jälkeen Tarve enemmän käytäntöä ja vähemmän teoriaa Rauhaton kouluympäristö Väärä valinta Neuropsykiatrisia ongelmia, joita ei huomattu koulutuksen alussa Huonot kotiolot
19
Ensimmäisessä koordinaatioryhmän kokouksessa 11.12.2013 on esillä uusi yhteistyörakenne. Kokouksessa tarkastellaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuutta sekä nuorisotakuun toteutumista. Koordinaatioryhmä sopii yhteisen työn tavoitteista ja määrittelee jatkotoimenpiteitä.
Seuraava tapaaminen on keväällä 2014. Teemana on lasten ja nuorten hyvinvointi Satakunnassa. Aineistona muun muassa kouluterveyskyselyn tiedot. Yhdessä työstetyt toimenpide-ehdotukset vuodelle 2014: 1.
2.
3.
Osa iv seuraavat askeleet
Oppi-Apaja II