Satakieli 1/2015

1 /2 0 1 5

PSKK:N SIDOSRYHMÄLEHTI

Elinkeinostrategia: Innostava visio syntyy yhdessä Digitalisaatio on mahdollisuus kivijalkakaupoille

Ravintorengas vie

mäntyä maailmalle

Voitto Vuori: Luonto on työ ja harrastus

Elinkeinostrategia tukee yritysten

toimintaa ja kasvua Kankaanpäätä, Jämijärveä, Karviaa ja Siikaista vuosina 2015–2020 koskevan elinkeinostrategian laatimisprosessi on parhaillaan käynnissä Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksessa. Strategian tarkoi­ tuksena on nostaa esiin alueen yritysten kilpailukykyiset edellytyk­ set toimia kansainvälisten toimijoiden kanssa ja parantaa niitä tapo­ja, joiden avulla yritykset voivat toimia mahdollisimman hyvin.

– Tarkoituksemme on tunnistaa ja tunnustaa ne realiteetit, joita alueellamme on. Vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat päivitettyämme voimme avoimin silmin etsiä uusia mahdolli­suuksia seutumme elinvoiman edistämiseksi ja säilyttämiseksi, kuvailee Pohj­ois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Marko Rajamäki.

YHTEINEN PÄÄMÄÄRÄ Strategisen asiakirjan ohella elinkeinostrategia toimii myös työ­ väli­neenä, joka ohjaa Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen ja omistajakuntien operatiivista toimintaa elinkeinotyössä.

– Elinvoiman tavoittelu on kehittämisyhtiön ja sen omistaja­kun­ ti­en yhteinen tehtävä. Projektin päämääränä on tuottaa PohjoisSatakunnan elinkeinoelämän toimijoiden ja päättäjien yhteinen näkemys alueen elinkeinojen kehittämisen suunnasta, tiivistää elinkeinostrategian konsultti Kimmo Kivinen Capful Oy:stä.

NYT ON AIKA PUHUA ÄÄNEEN Tulevaisuudenkuvaa maalaamaan ja tavoitteita muodostamaan valjas­tetaan Kehittämiskeskuksen lisäksi laajasti alueen toimijoita.

Yritysten, koulutusorganisaatioiden ja muiden julkisten organisaatioiden yhteisellä panoksella on suuri merkitys.

– Vahvasti osallistavaa toimintatapaa lähdetään toteuttamaan alusta asti. Järjestämme kevään aikana kaksi ideointityöpajaa. Kutsut­tujen lisäksi kaikki, joilla on vahva halu sitoutua alueen kehitystyöhön,

ovat tervetulleita osallistumaan ja jakamaan ideoitaan myös vaikka sähköpostitse, Rajamäki kannustaa.

Epäkohtia on turha märehtiä, jos ei ole valmis tekemään mitään asioi­den parantamiseksi ja kehittämiseksi.

– Nyt, jos koskaan, on aivan loistava tilaisuus hypätä mukaan eteenpäin menevään junaan, jonka määränpäänä on alueen elin­ keinoelämän parempi huominen. Kaikki ideat ansaitsevat tulla kuulluiksi, Kivinen rohkaisee.

Laatimisprosessi viedään kokonaisuudessaan läpi kevään 2015 aikan­a. Uusi elinkeinostrategia valmistuu kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kerro ideasi tai kysy lisää: Marko Rajamäki, puh. 040 717 7578, marko.rajamaki@pskk.fi Kimmo Kivinen, puh. 050 540 9446, kimmo.kivinen@capful.fi

KEHITYSTÄ JA VUOROVAIKUTTEISUUTTA Kehittämisen painopisteet muotoutuvat strategiatyön lomassa. Se, mitä erityisesti tullaan tavoittelemaan, kirkastuu käytännön kautta.

– Tärkeitä tavoitteita tulevan elinkeinostrategian kannalta on luoda alueen elinkeinoelämälle innostava ja toteutettavissa oleva visio, johon voidaan sitoutua laajasti. Lisäksi on tärkeää sitouttaa alueen toimijoita nostamaan elinkeinoelämä uudelle tasolle, Rajamäki luonnehtii.

Myös vuorovaikutteisuuden lisääminen on Rajamäen mukaan yksi tärkeimmistä tavoitteista.

– Tarkoituksemme on synnyttää uutta, yhteistä keskustelua, rajoja ylittävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta, joka kehittää koko alueen strategista näkemystä.

Satakieli on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n sidosryhmälehti.

Lehden toteuttamisessa ovat mukana myös Prizztech Oy, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria Satakunta ja Finnvera Oyj. Päätoimittaja Marko Rajamäki • Toimitusneuvosto Marko Rajamäki, Jaana Koivisto, Juha Vanhapaasto, Matti Arkko ja Pia Hirvonen • Toimitus Kumppania Oy, Pia Hirvonen, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, puh. 050 534 2795, pia.hirvonen@kumppania.fi • Taitto AD4NA, Anne Hakala • Avustajat Nina Leppäniemi, Leena Roskala ja Milla Majander • Kuvapankki Alajärven tila, Shutterstock, Adobe CC Market • Painopaikka Euraprint Oy • ISSN 1795-6234

2 Satakieli

Verkkoja laskemassa tulevaisuuden vesille Saamme tavan takaa lukea ja kuulla erikois- ja kivijalkakaupan haasteista verkkokaupan ja päivittäistavarakaupan suuryksiköiden, hypermarkettien puristuksessa. Ilmiön todenperäisyyttä ei liene syytä epäillä – näkyväthän vaikutukset meidänkin seutukunnassamme tyhjinä liiketiloina. Tilanne ei kuitenkaan koske vain meitä – samaa painia käyvät suuretkin kaupungit, maakuntien keskuskaupungit ja suuretkin vähittäiskauppaketjut. Kerrotaan, että ilmiö on aivan sama myös Keski-Euroopassa.

Digitaalisuus on johdattanut vähittäiskaupan murroksen äärelle.

Kaupan suuryksiköt ovat eturintamassa ottaneet uutta teknolo­ giaa käyttöön omia prosesseja tehostaakseen ja keskusliikkeet ovat osin kasvattaneet yksikkökokoaan kilpailussa pärjätäkseen. Verkko­ kaupan rintamalinjalla uutisointi on ollut suurelta osin hehkutusta verkossa ostamisen helppoudesta; siitä, miten bisnes siirtyy verkkokauppaan ja verkkokauppa kasvaa. Kyllähän se kasvaakin. TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton viimeisimmän verkkokauppatilaston mukaan suomalaiset ostivat tavaroita, palve­ luja ja sisältöjä verkosta vuonna 2014 yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Verkkokaupasta tavaroiden osuus oli 4,7 mrd, palveluiden 5,7 mrd ja sisältöjen osuus – edeltäviin verrattuna varsin pieneltä vaikuttava 0,14 mrd euroa. Verkosta ostetaan yhä enemmän erityisesti vähittäiskaupan tuotteita. Edellä mainitusta 4,7 mrd potista vähittäiskaupan tuotteiden osuus vuonna 2014 oli 3,6 mrd, siis 77 prosenttia verkossa tapahtuneesta koko tavarakaupasta. Kasvua edellisvuodesta kerrotaan kertyneen seitsemän prosenttia.

Sisältö 1/15

Kivetöntä ei ole ollut verkkokaupankaan tie. Osalla suuristakin vähit­täiskauppatuotteiden verkkokaupoista kannattavuus on ollut heikkoa tai tappiollista. Keskeinen syy tähän lienee asiakas­ palautusten suuri osuus verkkokaupassa ja siten kasvaneet logis­ tiset kustannukset. Hurjin kuulemani uutinen on, että ”isolla kirkolla” muodin pintaliitäjien kerrotaan tilaavan juhlavaatteensa verkkokaupasta, jota ”sovitetaan” juhlan ajan ja seuraavana päivänä palautetaan takaisin verkkokauppaan. Verkkokaupat keksinevät tähänkin lääkkeen – nyt hyötyjiksi eturintamassa ovat ehtineet puunjalostusteollisuus pakkauskartongin kulutuksen ja kuljetusala kappaletavarakuljetusten kasvun kautta.

Uskon, että synteesi kivijalka- ja verkkokaupan välillä syntyy ennen pitkää. Ostamisesta tulee hybridiä – tulevaisuuden kivijalka­ kauppaan mennään kokemaan elämystä, jonka perusteella tai lisänä hankitaan (tai 3D-tulostetaan) fyysinen tuote. Tai kivijalkakauppa palvelee verkkokaupan showroomina, jossa asiakas hyvän ja asiantuntevan asiakaspalvelun kera voi sovittaa mallituotteita.

Illuusio asiakkaan toivomasta värimaailmasta voidaan toteuttaa esimerkiksi heijastamalla sävy mallikenkään. Itse tuote lopullisessa kuosissaan tilataan verkon kautta joko liikkeessä käynnin yhteydessä tai kotoa hyvissä jälkifiiliksissä. Kauppa käy ja verkkokauppa maksaa uuden ajan kivijalkakaupalle komissiota.

Marko Rajamäki toimitusjohtaja

TA R K I S TA T I E TO S I : W W W. S ATA K A N TA . F I

4 8 10 12

Ostamisesta tulee hybridiä – tulevaisuuden kivijalka­kauppaan mennään kokemaan elämystä, jonka perusteella tai lisänä hankitaan fyysinen tuote.

Männyn maku suussa maailman markkinoille.

Vuori – mies osa luontoa ja luontomatkailua.

Digitalisaatio on mahdollisuus myös kivijalkakaupoille.

Yritysrahoituksiin tuli parannusta, Palveluja manageroidaan, Apua kasvuun ja kilpailukykyyn, Tekesistä myös lainaa, Yrittäjäkoulutus tehostaa toimintaa.

Satakieli lähetetään kaikille Pohjois-Satakunnan yrityksille, joiden yhteystiedot löytyvät Satakanta-yritysrekisteristä. Tarkista, ovatko yrityksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa www.satakanta.fi.

Voit lisätä yrityksesi tiedot maksutta yrityshakemisto Satakantaan, mikäli niitä ei vielä hakemistosta löydy. Yritystietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä tiedot kenttiin ja painamalla tilaapainiketta osoitteessa www.satakanta.fi. Lisätietoja Satakannasta saat myös Prizztech Oy:stä numerosta (02) 62 62 62.

Jos yhteystietosi eivät kuulu Satakantaan, voit tilata lehden ilmaiseksi ilmoittamalla osoitetietosi sähköpostitse Anneli Hakolalle osoitteeseen anneli.hakola@pskk.fi.

REKO-lähiruokapiiri perustettiin Kankaanpäähän viim­e joulukuussa.

Suosio on kasvanut, ja lähellä tuotettua ruokaa ostetaan entistä enemmän suoraan tuotta­jilta.

Tilaa sähköinen uutiskirje osoitteesta info@pskk.fi.

Kirjoita viestiin yrityksen/yhteisön nimi ja paikkakunta sekä sähköpostiosoite, johon haluat uutiskirjeen.

Satakieli 33

Ravintorengas Oy:ssä iloitaan oman tuotteen menestymisestä.

Kuvassa Tuija ja Sanna Herttua.

Männyn maku suussa

maailman

markkinoille Ravintorengas Oy on aikoinaan palkittu Siikaisten Sisupussi -palkinnolla. Sen yrityksen tarina todella ansaitsee.

Karin Havupuu-uutejuomaa nautitaan kehon hyvinvoinniksi ympäri Suomea – ja jopa maailmaa.

4 Satakieli

Ravintorengas Oy työllistää perheen lisäksi seitsemän työntekijää.

Teksti ja kuvat Milla Majander

E

kologisuus ja luomu-ideologia ovat tätä päivää. Ihmi­set ovat kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja haluavat entistä tarkemmin tietää, millaista ravintoa syövät. Tämä on onni siikaislaiselle Ravintorengas Oy:lle. Karin Havupuu-uutejuoma on elinvoimainen tuote, ollut jo viimeiset neljäkymmentä vuotta. Yrityksen omistajat, Tuija ja Kari Herttua miettivät olleensa aikaansa edellä tullessaan 70-luvulla markkinoille tuotteensa kanssa.

– Olimme kaksikymmentä vuotta aikaamme edellä. Kotimaisuuden arvostaminen ja omasta itsestä huolehtiminen ovat arvoja, jotka ovat nostaneet päätään vasta myöhemmin, Herttuat tuumaavat.

IDEA KANSANPARANNUKSESTA Ylistarosta kotoisin oleva Kari ja siikaislainen Tuija tapasivat toisensa Helsingissä 70-luvulla. Molemmat olivat tahoillaan vieraalla töissä, mutta jo tuolloin Karilla oli idea tuotteestaan. Kari Herttua oli perinyt kiinnostuksen kansanparannukseen äidiltään. Luonno­n parannuskeinot kiehtoivat niin paljon, että hän ajoi ympäri Suome­a tavatakseen vanhan kansan parantajia ja kuunnellakseen sekä omaksuakseen heidän oppejaan.

”Matka uutejuomaksi – puusta lasiin – kestää viisi työpäivää.”

– Muutimme lopulta Hämeenlinnan kautta Siikaisiin ja asetuimme kotitilalleni. Äitini oli aina ollut kiinnostunut luonnonhoidoista ja toteutti oppejaan muun muassa omilla hauteilla ja voiteilla. Äidillä synkkasi Karin kanssa ja heistä tulikin hyvä aisapari, Tuija Herttua muistelee.

Oman firman ”järkeily” alkoi pikkuhiljaa, ja ensimmäiset erät havupuu-uutejuomaa valmistettiin pihapiirin pirtissä.

TULOKSIA SINNIKKYYDELLÄ Yrittäminen voi olla raadollista. Sen Herttuat ovat saaneet vuosikymmenten saatossa tuntea. Elintarvikelainsäädäntö ja lääkintö­ hallitus eivät ole olleet Herttuoiden harjoittaman elinkeinon puolella, ja pahimmillaan tie on vienyt poliisikuulusteluihin.

Satakieli 5

– Tämä tekeminen ja yrityksen pyörittäminen ovat vaatineet sitke­yttä, sisua ja sinnikkyyttä. Tieto tuotteen hyvistä vaikutuksista ja asiakkailta saadut positiiviset palautteet ovat kannatelleet läpi hyvin­kin vaikeiden aikojen, Tuija Herttua toteaa.

Markkinat ovat heilahdelleet. Välillä myynti on romahtanut ja yritystoiminta on pidetty hengissä talkoovoimin. Viranomaisten ristiriitainen suhtautuminen tuotteeseen on lyönyt toistuvasti kapu­loita yritystoiminnan rattaisiin. Käännekohta tapahtui viimein vuonna 1995. Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistot tutkivat Kari Herttuan toimeksiannosta havupuu-uutejuoman antioksidantti- ja flavonoidipitoisuuksia. Kun tutkimustulokset julkistettiin, avautui liiketoiminnalle uusi sivu.

– Tulokset olivat hyvät ja tuote sai vihdoin tunnustuksen yliopistotasolta. Yhteenvedossa havupuu-uutejuoma todetaan erittäin tehokkaaksi antioksidantiksi. Professori Kalevi Pihlaja totesi, että juoman sisältämät antioksidantit ja flavonoidit ovat hyväksi muun muassa iholle, Kari Herttua toteaa.

Piripintaan täytetty pullo pitää pirteänä.

Yhteistyöllä sujuu. Uusi tuotantohalli on valmistumassa.

6 Satakieli

Liikevaihto alkoi jälleen kohota ja työtä alettiin tehdä täydellä teholla.

VIRKEYTTÄ NUUTUNEELLE KEHOLLE Havupuu-uutejuoma auttaa yleiseen hyvinvointiin. Se virkeyttää, tervehdyttää ja antaa voimaa.

– Luonnossa ja luonnonmukaisuudessa on ihmisen terveys, muistuttaa idean isä Kari Herttua.

Raaka-aine tehdään itse. Ei ole yhdentekevää, millaisesta puusta juoma tehdään.

Raaka-aineeksi, josta uute valmistetaan, puu muuttuu noin kolmessa työpäivässä.

Prosessi on tarkkaan valvottu ja puuta käsitellään elintarvikkeena.

– Tietyt männyt kaadetaan tietyiltä metsäpalstoilta. Ravintorenkaalla on nimetyt puunkaatajat, joiden työvälineiden ketjuöljynä virtaa rypsistä valmistettua tuotetta.

Kaadettu nuori mänty tuodaan tehtaalle, jossa se kuoritaan, kuori kuivatetaan ja jauhetaan.

Tuija iloitsee, että joka päivälle riittää työtä ja puuhaa.

RAVINTORENGAS OY • Perustettu 1976 • Tehdas Siikaisten Hirvijärven kylässä • Tuotetta myydään kaikissa Suomen luontaistuotekaupoissa ja hyvin varustetuissa päivittäistavarakaupoissa.

Jälleenmyyjien määrä kasvussa • Henkilökunta 10 • Liikevaihto 1,5 miljoonaa euroa • Motto: Voi huomenna paremmin kuin tänään

Kari Herttuan päässä visio syntyi jo 40 vuotta sitten.

KASVUA KOHTI Kesällä 2014 Ravintorengas Oy oli jälleen ison kysymyksen äärellä: laajennetaanko toimintaa vai ei? Tuotteen kasvaneesta kysynnästä löytyi vastaus – laajennetaan. Nyt tontille on valmistumassa uusi 360 neliön tuotantohalli vuonna 1977 valmistuneen tuotantorakennuksen lisäksi. Ravintorengas Oy työllistää Herttuoiden lisäksi yhteensä seitsemän henkilöä, mikä on Siikaisten kokoisessa pitäjässä työllistämisasteeltaan hyvä.

– Myös kunta luottaa ja uskoo meihin. Siitä on osoituksena katuvalojen asentaminen ja viemärilinjan perustaminen alueelle.

Tuija Herttua kehuu sitoutunutta ja omistautunutta henkilökuntaa ja muistelee aikoja, jolloin on joutunut murehtia, onko enää työtä, mitä heille tarjota.

– Nyt on onneksi jälleen aika, että tiedetään, miksi herätyskello aamulla soittaa, hän sanoo.

Mukana yrityksen pyörittämisessä on myös jälkipolvi. Sanna Herttua on hallituksen jäsen ja työskentelee myynnin ja markkinoinnin parissa.

– Kasvuympäristö on antanut eväät yrittäjyyteen. Meillä on aina tehty töitä, lapsesta asti. Siihen meidät on kasvatettu. Siksi tuntuukin uskomattoman hienolta, että ajojahdeista huolimatta yritys ei ole mennyt nurin, Sanna Herttua iloitsee.

VIERAILIJOITA KIINASTA SAAKKA Luontaistuotekauppiaat ovat palkinneet havupuu-uutejuoman kahdesti, vuonna 2003 ja 2010, vuoden luontaiselintarvikkeeksi Suomessa.

– Meiltä kysytään nyt jatkuvasti, miten tuotetta pääsisi myymään.

Vuoden 2010 palkinnon jälkeen tuotantokapasiteetti on ollut rajallinen, Sanna Herttua sanoo.

Käyttäjäkokemukset, etenkin nimekkäiltä urheilijoilta, ovat luoneet tunnettuutta. Tuotetta myydään ympäri Suomea ja Eurooppaa ja onpa sitä halukkaille toimitettu jopa Australiaan sekä Kanadaan-

”Se, että yritys saavuttaa neljänkymmenen vuoden iän, on jo iso onnistuminen.”

kin. Ravinnon alkuperästä halutaan tänä päivänä mahdollisimman tarkkaa tietoa. Siksi tuotantolaitoksen tontilla käykin paljon vieraita.

Kylässä on käynyt jopa joukko kiinalaisia turisteja.

– He eivät olisi millään ennättäneet sisälle tuotantotiloihin, koska olivat niin haltioissaan ympäröivästä luonnosta, Tuija naurahtaa.

– Vieraille kerrotaan tuotteen alkuperästä. Haluamme palvella asiak­kaitamme niin hyvin kuin mahdollista, hän jatkaa.

SINNIKKYYS KANTAA TULEVAISUUTEEN Kansainvälisten markkinoiden näkökulmasta Suomella on hyvä maine.

– Meidät tunnetaan puhtaana maana. Tiukka byrokratia elin­ tarviketeollisuutta kohtaan on toisaalta aiheuttanut myös luottamusta, Tuija Herttua sanoo.

Jälleenmyyjien määrä on lisääntymään päin. S-ryhmä on osoittanut kiinnostuksensa ja havupuu-uutejuomaa markkinoidaan jopa jo apteekeissakin.

– Laajennuksen ansiosta tuotantokapasiteetti lisääntyy huomattavasti ja saamme toimitusvarmuutta, Sanna Herttua sanoo.

Herttuat ovat tyytyväisiä, että tieteellisen näytön ansiosta tuotteen valmistuksella on nyt viimein työrauha. Tuote ja yritys, joilla ei pitänyt olla mitään menestymisen mahdollisuuksia, elävät ja voivat hyvin.

•

Satakieli 7

Vuori – mies osa luontoa ja luontomatkailua Visiot ja yhteistyö ovat Voitto Vuorelle ehtymätön luonnonvara. Rakkaudesta luontoon, palosta kehittämiseen ja tunteisiin luottaen syntyi ja kasvaa Jämikeskus.

J

Teksti ja kuva Nina Leppäniemi

ämikeskuksen tinkimätön kehittäjä ja väsymätön visionääri Voitto Vuori on luontoihminen henkeen ja vereen. Uutuuttaan tuoksuvassa Jämin Luonto- ja liikuntakeskuksessa istues­saan hän luo pitkiä katseita ikkunoista siintäviin kuvankauniisiin metsämaisemiin. Niitä katsellessa Voiton silmä lepää ja ajatus liitää. Onkin siis vain luonnollista, että luontomatkailun kehittämisestä tuli Voiton intohimo.

MAALAISTALON POIKA Honkajoella maatalon poikana varttunut Voitto kiintyi luontoon jo pienenä. Haaveissa oli luontoon liittyvä ammatti ja sen perässä nuori Vuori suuntasi Ähtäriin. Metsätalousinsinöörin paperit taka­ taskussaan kankaiden valloitus jatkui puolustusvoimien leivissä.

– Työ puolustusministeriöllä metsäpiirin päällikkönä Niinisalossa oli minulle mieluinen. Kuin harrastus, Voitto kuvailee.

Luonnossa käyskentely ja varuskunnassa kehittämissuunnitelmien laadinta osuivat Voiton omimmalle alueelle.

– Illanvietto puolustusministeriön vastaanotolla isojen herroje­n kanssa Helsingissä on jäänyt elävästi mieleen. Siellä sitä mentiin auton­kuljettajien kyyditseminä pääkaupungin yössä Enestam etu­ nenässä.

Voittoa naurattaa. Luontoihminen ei ehkä ollut itselleen mieluisimmassa ympäristössä mutta hauskaa oli. Muistot lämmittävät yhä.

YHTEISTYÖLLÄ UUSIIN HAASTEISIIN Kun puolustusvoimien metsäalueet myytiin organisaatiouudistuk­ sen yhteydessä Metsähallitukselle, Voitto löysi itsensä uuden tilanteen edestä. Työ oli edelleen rakas, mutta muutos sai pohtimaan omia tavoitteita tulevaisuuden suhteen. Uudet haasteet kutkuttivat.

Vapaa-ajan toimintaan keskittyvät liiketoimet Niini­salos­sa olivat alkaneet jo vuosituhannen vaihteessa.

Pari vuotta organisaatiouudistuksen jälkeen Voitto päätti, että on aika alkaa laulaa omia lauluja. Hänestä tuli Jämin luontomatkailuhankkeiden toteuttaja, hankevastaava ja toiminnan pyörittäjä.

– Intohimo luontoa, kehittämistä ja kehittymistä kohtaan ajoivat minut Jämille. Reima Country hotelli avattiin 2006, samaan aikaan kunnan omistaman Jämi Areenan kanssa.

Vuosikymmenessä Jämin harjujen ja tasankojen keskelle on noussut monipuolinen lomakylä. Kyseessä on lukuisten yrittäjien yhteinen soppa, mutta on vähintäänkin oikeutettua ojentaa isoa kauhaa Voiton suuntaan. Asialleen omistautunut mies ei tee töitä kello kädessä.

– En osaa ajatella työtä ja vapaa-aikaa erillisinä asioina. Teen töitä kutsumuksella ja järkipäätöksiäkin tunteella.

8 Satakieli

Voitto uskoo nimensä lunastettavan yhteistyöllä. Vaatimaton mies ei anna yksin itselleen kiitosta. Verkostoissa piilee voima, joka on vuortakin suurempaa.

INTUITIO PUHUU ÄÄNEKKÄÄSTI Monitoimimiehestäkin Voitto käy. Miehen pöydällä pyörivät 12 kiinteistöyhtiön paperit, niistä viisi Jämillä. Kiinteistöistä Voitolla on vankka kokemus vuosien takaa. Kokemus on vahvistunut, joskin muuttunut paljon vuosien saatossa.

– Uskon intuitioon. Nuorempana menin tunne edellä kohti uutta, vauhdilla ja pelkäämättä. Kun tekee lukuisia kauppoja, on normaalia, että takkiinkin tulee. Kaikki on täytynyt itse oppia kantapään kautta.

Olen tullut ajan myötä hieman varovaisemmaksi liikkeissäni. Se on kokemuksen hyvä ja huono puoli, Voitto miettii.

Tuorein uutuus kiinteistöpuolella on nyt myös Reima Country Matkailuyhdistyksen vastavalmistunut Jämin Luonto- ja liikuntakeskus. Yhteistyöporukka laittoi suunnitelmat alulle nelisen vuotta sitten.

– Epäilijöitäkin on projektia kohtaan riittänyt. Tosiasia on kuitenkin se, että matkailukeskuksen on uudistuttava jatkuvasti. On ajateltava asiakkaiden tarpeita ja toiveita. Houkuttimia tarvitaan.

VISIOT OVAT VUOREN EHTYMÄTÖN LUONNONVARA Nyt Jämi on Voitto Vuoren mukaan saatu sille tolalle, että myös mökkien rakentaminen jatkuu vauhdilla.

– Tunnettu suomalainen oopperalaulajakin aikoo rakentaa Jämille oman mökin. Olemme saaneet kehitettyä Jämiä nyt juuri oikeaan suuntaan. Minkäänlainen lama ei vie tätä pois.

Visiot tulevan varallekin ovat jo Voitolle selvät. Toiset kymmenen vuotta aikaa eteenpäin ja Jämi on yksi Etelä-Suomen merkittävimpiä matkailukeskuksia. Suunnitelmissa on koiramaailma erilaisine koiraharrastajia palvelevine mahdollisuuksineen, lisää hallitilaa ilmailuharrastajien käyttöön sekä lisää tontteja ja viikko-osaketoimintaa.

Näiden lisäksi suunnitteilla on lisätä urheilijoiden valmennuspuolen palveluita yhdessä Suomen Hiihtoliiton toimijoiden kanssa ja monipuolistaa luontomatkailukeskuksen palveluita matkailijoiden, koululaisten, leiriläisten ja opiskelijoiden tarpeisiin.

– Nyt meillä on täällä Jämillä hyvä yhteishenki kehittämisen ja menestymisen suhteen. Perusasiat ovat kunnossa – kunpa orkesteri nyt osaisi soittaa, Voitto toivoo.

Katse pyyhkii puiden latvoja. Jämikeskuksen toimitusjohtajan mieli on valpas mutta raukea. Maisema ja luomistyö ovat sulassa sovus­sa.

Tämä on Vuorelle huippua.

•

VOITTO VUORI • Syntyi Honkajoella 1951 • Valmistui metsätalousinsinööriksi Ähtärissä vuonna 1976 • Harrastaa luontoa, muun muassa metsästystä • Motto: Yhdessä tekemällä syntyy tuloksia!

Satakieli 9

Digitalisaatio on mahdollisuus myös kivijalkakaupoille

Pienet yritykset ovat verkkokaupan ja hypermarkettien puristuksessa. Kaupankäynnin muodon on muututtava.

Ovatko kauppiaat tietoisia paineesta kehittyä?

Teksti Nina Leppäniemi

Y

rityksillä on kiinnostusta muuttaa prosessejaan, mutta toiminta on vielä hyvin yrityslähtöistä. Asiakkailla on nyt enemmän valtaa kuin koskaan, minkä vuoksi yrityksen on pohdittava syvällisesti toimintaansa asiakkaan näkökulmasta ja osallistettava asiakas mukaan kehitykseen.

Pienten yrittäjien on huomioitava se, että some-maailmassa koko asiakaskokemus on muuttunut: se miten tuote löydetään, miten siihen tutustutaan ja miten se maksetaan. Asiakas vertaa myyjän toimintaa kivijalkakaupassa helposti siihen, mitä arvoa myyjän toiminta tuottaa hänelle suhteessa omatoimiseen tiedonetsintään internetissä. Asiakasta ei voida enää palvella kuten 10–15 vuotta sitten.

MITEN PIENEN YRITYKSEN ON VASTATTAVA DIGITAALISUUDEN HAASTEESEEN? Useinkaan ei ymmärretä sitä, että asiakas käyttää tuotetta ostaessaan monia eri kanavia. Hän voi tutustua tuotteeseen suoramainon-

10 Satakieli

nan kautta, käyttää hakukoneita hakiessaan tietoa tuotteesta, tilata tuotteen kivijalkakaupasta tai mobiilisti ja soittaa yrityksen asiakaspalveluun kysyäkseen tarkempia ohjeita tuotteen käyttöön. Asiakkaan ostamista on tuettava jatkossa monikanavaisesti eli kivijalkakaupan on syytä ottaa ostamisen tueksi myös muita kanavia.

Tulevaisuudessa näitä kanavia ei voida edes erottaa toisistaan.

Asiakas voi tällöin esimerkiksi tilata tuotteen myyjän kanssa verkosta, vaikka se olisi myymälästä loppu. Viimeistään nyt yrittäjien pitää alkaa pohtia, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää kivi­ jalkakaupassa.

MITEN ASIAKKAIDEN MUUTTUNEISIIN TARPEISIIN VASTATAAN? Kuuntelemalla asiakasta. Luomalla uusia, yllättäviäkin yhteistyömahdollisuuksia. Pohtimalla valikoimaansa: onko se riittävä ja mikä valikoimassa vetää asiakkaan kauppaan. Voisiko jokin uutuus tai vaihtuva teema vetää asiakkaita?

Moderni myynti on verkko- ja kivijalkakaupan yhdistämistä, jotta ostaminen on mutkatonta.

Asiakkaan pitää pystyä esimerkiksi: - ostamaan verkosta ja noutamaan kivijalkakaupasta - ostamaan verkosta, jos tuote on kivijalkakaupasta loppunut - sovittamaan kivijalkakaupassa, tehdä tilaus verkossa kauppiaan kanssa, jonka jälkeen tilaus toimitetaan kotiin

Osaava myyjä on ehdottomasti sellainen, jota ei nettiosto korvaa.

Myymälähenkilöstön merkitys ja osaaminen korostuvat verkkokaupan myötä. Hyvä myyjä osaa kertoa tuotteista erittäin laajasti. Hän ei kerro ainoastaan faktoja, vaan lisäksi paljon kokemuksellista tietoa. Hyvä myyjä osaa kaivaa asiakkaan tarpeista hyvin henkilökohtaista tietoa ja suositella tämän perusteella asiakkaalle tuotteita. Hän osaa innostaa asiakasta antamalla tälle uusia ideoita tuotteen käytöstä. Hyvä myyjä osaa nimenomaan auttaa asiakasta ostopäätöksen teossa, koska juuri tässä asiassa asiakas häntä lähestyy.

•

Asiantuntijana: Sanna-Mari Renfors, FT, tiimivastaava, SAMK http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Julkaisut/Esitteet/ Kylakaupan_palveluopas_web.pdf http://www.pty.fi/fileadmin/user_upload/tiedostot/Julkaisut/Esitteet/Kylakauppaesite_web.pdf

AKTIIVINEN JA ELINVOIMAINEN KYLÄKAUPPA Kyläkauppojen merkitys kylien elinvoimaisuudelle on suuri. Siksi onkin surullista, että kyläkauppojen määrä on laskussa. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset niin elinkeino-, ikä- ja väestörakenteenkin suhteen ajavat kyläkauppoja ahtaalle.

Kyläkaupan menestymisen ehtoja ovat aloitteellisuus ja aktiivisuus, asiakkaan ja kyläyhteisön kuunteleminen sekä yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa. Kuntien ja paikallisten yritysten yhteistyö kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi on uusi mahdollisuus, jota myös kyläkaupat voivat hyödyntää.

Palvelut ovat tärkeä osa lähikaupan tarjontaa ja niiden merkitys korostuu erityisesti maaseudulla. Muun muassa posti- ja pakettipalvelut sekä lääkkeiden jakelu ovat osa arjen peruspalvelua, jotka on paras tuottaa lähellä kuluttajia. Kattava palvelutarjonta voi kasvattaa kyläkaupan myyntiä parhaimmillaan jopa 30 prosenttia.

Samalla se parantaa alueen elinvoimaisuutta säilyttämällä arjen palvelut kylällä.

Kyläkauppa voi kehittyä tulevaisuuden tekijäksi, joka toimii kyläläisten väylänä laajaan palveluverkostoon.

Satakieli 11

jankohtaista

Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.

Lähiruokaa saa REKOn kautta

Alajärven tilalla valmistetaaan muun muassa kosmetiikkaa vuohenmaidosta.

REKO-lähiruokapiiri perustettiin Kankaanpäähän viim­e joulukuussa. Suosio on kasvanut, ja lähellä tuotettua ruokaa ostetaan entistä enemmän suoraan tuotta­jilta. REKO Kankaanpään tilaukset tehdään Face­ bookin kautta. Tuottaja avaa jokaista jakelua varten oman keskustelun, jonne halukkaat ostajat voivat kirjata tilauksensa. Keskustelun avauksesta käy ilmi, mitä tuotteita on myynnissä ja millä hinnalla.

– Näin tuottaja tietää, mitä on tilattu ja kuluttaja saa tilaamansa tuotteet. Tuottajalle kuluja syntyy vain paikalle tulosta tuotteiden jakoa varten, toteaa Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto.

REKO-lähiruokapiiri kokoontuu kahden viikon välein Kankaanpään keskustassa. Kaikki ryhmään kuuluvat lähiruoan tuottajat ja ostajat tapaavat yhdessä sovittuna ajankohtana. Kuluttaja saa ostaa ruokansa suoraan tuottajalta ilman välikäsiä.

– Tuottajat saavat oikeudenmukaisen hinnan tuotteilleen ja kuluttajat voivat olla varmoja tuotteen alkuperästä. Alueen elinkeinotoiminnan kannalta on vain hyvä, että raha pyörii Pohjois-Satakunnan alueella.

Lisätietoja: Juha Vanhapaasto Leader Pohjois-Satakunta (02) 577 2805 • juha.vanhapaasto@kankaanpaa.fi www.aktiivinen.fi

Juhliva Taideyhdistys koko kaupungin ilo Kankaanpään Taideyhdistyksellä on tapahtumatäyteinen juhlavuosi.

50 vuot­ta sitten perustettiin Taide­ yhdistys ja samana vuonna Taideyhdistys perusti taidekoulun. Sittemmin Kankaanpää on vakiinnuttanut asemansa taidekaupunkina.

– Vahvalla taidekentällä on ratkaisevan suuri rooli Kankaanpään tunnettuuden kannalta, sanoo Kankaanpään Taideyhdistyksen puheenjohtaja Maija Anttila.

Juhlavuosi näkyy paikkakunnalla näyttelyinä, joissa esillä on taidekou-

12 Satakieli

lusta vuosien mittaan valmistuneiden nimekkäiden kuvataiteilijoiden teoksia.

Taideyhdistyksen aloitteesta kaupunkiin saadaan myös SuomiAreenan tilaisuus ensi kesänä. Kävijöitä eri tapahtumiin odotetaan paljon.

– Taide tuo paikkakunnalle matkailijoita. Yhteistyötä yrittäjien kanssa tulisi tiivistää entisestään, sillä hyöty on molemminpuolista, Anttila toteaa.

Lisätietoja: www.kankaanpaantaideyhdistys.­ nettisivu.org

Kankaanpään Taideyhdistyksen puheenjohtaja Maija Anttila (vasemmalla) ja Kankaanpään Gallerian valvoja Sinikka Nikula keskustelevat mielellään taiteesta.

www.pskk.fi

Tekes auttaa uuden tuotteen pilotoinnissa Tekesin rahoituksen avulla yritys voi kehittää uusia tuotteita tai palveluja. Tekes rahoittaa lainalla kehittämisprojekteja, joissa tuotteen kaupallistaminen on lähellä tai joissa sovelletaan olemassa olevaa osaamista uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi.

Lainan avulla yritys voi testata uuden, kaupallistamisvaiheen kynnyksellä olevan ratkaisun toimintaa ja arvioida hyötyjä yhdessä asiakkaiden kanssa. Pilotointi voi olla osa tutkimus- ja kehitysprojektia tai oma erillinen projektinsa ennen ratkaisun kaupallistamisvaihetta.

Pilotoinnin avulla yritys saa tärkeää asiakaspalautetta ennen tuotteen viemistä markkinoille. Uskottavuus potentiaalisten asiakkaiden silmissä lisääntyy ja tuotteistaminen ja markkinoille pääsy nopeutuu. Pilotointi voi olla muun muassa uuden tuotteen, tuotantotavan, prosessien tai teknologian testaamista esimerkiksi tuotantolaitoksessa. Tekes rahoittaa yritysten kehitysprojekteja vakuudettomalla ja matalakorkoisella lainalla. Korko on tällä hetkellä yksi prosentti eikä lainalle vaadita vakuuksia.

Lisätietoja: Teknologia-asiantuntija Pirjo Hakanpää, puh. 0295 022 036 • www.tekes.fi

PSKK:n henkilökohtaisen neuvontapalvelun lisäksi yrittäjiä palvelee valtakunnallinen Yritys-Suomipuhelinpalvelu 0295 020 500 Avoinna ma–to klo 8–17 ja pe klo 10–17.

AktiiviAitta panostaa markkinointiin Korsuretket Oy:llä, Luomajärven Hevoskievari Oy:llä ja Jämi Sports – Liikuntakeskus Jämillä on vahva visio yritystensä markkinoinnista. Pohdinnan tuloksena syntyi yhteiseen hyvään tähtäävä markkinointiosuuskunta AktiiviAitta.

– Tuotteemme ja yritystemme arvomaailmat ovat lähellä toisiaan. Lisäksi markkina-alueemme on pitkälle samansuuntainen. Olemme tehneet paljon yhteismarkkinointia, mutta nyt päätimme perustaa osuuskunnan, jotta myös markkinoinnin osalta toiminta on järjestäytyneempää ja suunnitelmallisempaa, kertoo Korsuretket Oy:n yrittäjä Sanni Luomahaara.

Yrityskolmikko sai PSKK:lta hyvät neuvot yritysmuodon valintaan. AktiiviAitan tavoitteena on saada lisää tunnettuutta ja asiakkaita kullekin yritykselle.

– Osuuskunta markkinoi tuotteitamme erilaisin keinoin muun muassa sähköisesti, printtimediassa ja mes-

suilla. Markkinoinnin lisäksi yritys myös myy palveluitamme. Tämä ei sulje pois yritysten omaa markkinointia tai muita yhteismarkkinointeja vaan ainoastaan lisää näkyvyyttä yrityksille osuuskunnan kautta, Luomahaara kertoo.

Mikäli toiminta lähtee hyvin käyntiin, Luomahaara näkee mahdolliseksi myös sen, että tulevaisuudessa osuuskunta laajenisi yritysten jo monipuoliseen yhteistyöverkostoon. AktiiviAitan avulla alueen elinkeinoelämään toivotaan nostetta.

– Jokainen mukana oleva yritys on jo valmiiksi kasvuhaluinen. Kun tunnettuus kasvaa, uskomme tämän tuottavan lisää työpaikkoja osakasyrityksille. Välillisesti toimintamme auttaa myös muita palveluiden tuottajia muun muassa majoitusvuorokausien kasvulla. Toki toivomme kasvavan toimintamme lisäävän myös koko alueen tunnettuutta, Luomahaara kiteyttää.

Satakieli 13

jankohtaista

Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.

Yrittäjätutkinnosta pontta rakennuspiirtäjän työhön Rakennuspiirtäjä Sanna Kiviharju perusti oman yrityksen vuosi sitten samaan aikaan, kun hän kävi aloittavan yrittäjän koulutusta. Yrittäjäopinnot eivät kuitenkaan jääneet siihen.

– Minulle tarjottiin mahdollisuutta suorittaa vielä yrittäjän ammattitutkinto. Ei oppi ojaan kaada, joten tartuin tilaisuuteen, Sanna Kiviharju toteaa.

Monipuolinen tieto yrittäjyydestä karttui ja hän saikin paljon oppeja, joita on pystynyt hyödyntämään omassa liiketoiminnassaan.

– Merkittävimpiä olivat ehdottomasti markkinoinnista, kannattavuudesta ja verotuksen suunnittelusta saadut opit. Lisäksi kiinnostuin erittäin paljon ostopsykologiasta.

Kiviharjun työsarka on laaja. Hän tekee kaikenlaisia rakennuspiirustuksia lupakuvista muutoskuviin ympäri Suomea. Mukaan on mahtunut myös paloturvallisuuspiirustuksia, vanhojen pdf-kuvien digitalisointia, tarkennusmittauksia ja pinta-alan laskentaa. Yrittäjätutkinto istui yrittäjän arkeen soljuvasti.

– Lähiopetuspäiviä oli keskimäärin kerran kuukaudessa. Lähipäivät olivat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen, joten yrittäjän oli helppo suunnitella aikataulunsa sen mukaisesti.

Rakennuspiirtäjä Sanna Kiviharju, puh. 044 974 3349, rak.piirt.sanna.kiviharju@gmail.com

Digitalisoituminen on edellytys, jopa itsestäänselvyys Jaakko Husarin mielestä.

Teknologia muuttaa yritysten kilpailuympäristöä Esan Levykalusteen myyntipäällikkö Jaakko Husarille digitalisaatio on yhtä kuin oman liiketoiminnan perusedellytys.

– Ennen tieto jakaantui epä­ tasaisesti, huonoimmassa tapauk­ sessa jäi vain yhden ihmisen harteille. Digitalisaation myötä yritys pystyy toimimaan kustannus­ tehokkaasti ja tieto jakautuu alusta asti sukkelasti koko yritykseen.

Erityisen ponnistuksen yritys otti asiassa eteenpäin muutama vuosi sitten.

– Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen avulla veimme läpi hankkeen, jonka aikana kehitim-

14 Satakieli

me itsellemme yksilöllisen järjestelmän tietojen yhtenäistämiseksi ja digitalisoimiseksi. Oman kokoistemme keittiökalustevalmistajien joukossa olemme nyt tiukasti kiinni alan kehityksen kärjessä, Husari muotoilee.

Myyntipäällikkö uskoo vakaasti, että tulevaisuudessa toimintojen siirtyminen nettiin kiihtyy entisestään.

– Ollakseen vakavasti otettava toimija on aivan välttämätöntä, että yrityksellä on hyvät tiedonsiirto­ keinot, tuotantoa pyörittävät ohjelmat ja kattavat palvelut verkossa, summaa Jaakko Husari.

Oma liiketoiminta kehittyy yrittäjätutkinnon aikana.

www.pskk.fi

Finnveralle lisää rahoitusmahdollisuuksia Vuoden alussa erikokoisten yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta Finnveralta paranivat merkittävästi.

– Pienet yritykset voivat saada jatkossa suurempaa luottoa suoraan Finnveralta, koska pienrahoituksen määrä nousi 35 000 eurosta 50 000 euroon, sanoo Finnveran Lounais-Suomen asiak­kuuspäällikkö Pia Kiuru.

Myös suurempien pk-yritysten rahoi­ tusosuudet ovat nousseet. Jos yritys on kasvava tai kansainvälistyvä, voi Finnvera olla mukana isommilla osuuksilla. Finnvera

kannustaa yrittäjyyteen ja yritysten kasvuun. Aloitta­vien yritysten takausten saanti helpottuu huhtikuun alussa.

– Alkutakauksessa voidaan antaa 80 prosentin takaus enintään 100 000 euron pankkilainalle. Uudistuksilla halutaan helpottaa yritysten aloittamista, kasvua ja kansainvälistymistä, Kiuru toteaa.

Lisätietoja: Pia Kiuru, asiakkuuspäällikkö Finnveran Lounais-Suomen aluetoimisto 029 460 2314 • www.finnvera.fi

Palvelumanagereita sosiaaliseen kampukseen Sosiaalinen kampus on helmikuussa toimintansa aloittanut ESR-rahoitteinen hanke.

Sen ensimmäisenä tehtävänä on organisoida palvelumanagerien verkosto, joka toimii mukana olevien oppilaitosten yhteydessä.

– Palvelumanagerien tehtävänä on räätälöidä alueen koulutustarjontaa tarve­ lähtöisemmäksi. Tavoitteena on myös tote­uttaa 15 erilaista oppimisympäristöä yhteistyössä alueen oppilaitosten, yritysten ja erilaisten järjestöjen kanssa, kertoo SAMK Kuvataide Kankaanpään lehtori Tomi Kuusimä­ki.

Oppimisympäristöjen avulla kehitetään oppilaitosten välistä yhteistyötä ja toisaalta

oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteisöjen yhteistyötä. Sosiaalinen kampus on Satakunnan ammattikorkea­koulun, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n, Kankaanpään Opiston, Sataedun ja Huittisten kaupungin yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on Pohjois-Satakunnan ja Huittisten alueen koulutuspalvelujen kehit­täminen ja palvelujen yksilöllinen räätälöinti koulutuspalvelujen tarvitsijoille.

Lisätietoja: Tomi Kuusimäki lehtori • puh. 044 710 6113 tomi.kuusimaki@samk.fi

Hyrrä pyörittää asiat sujuvasti Uusi Hyrrä-verkkopalvelu on kehitetty sujuvoittamaan yrittäjien ja yhdistysten erilaisten tuki- ja hankehakemusten laatimista, lähettämistä ja käsittelyä. Hyrrä tulee muuttamaan koko hakuprosessin – positiiviseen suuntaan.

– Palvelu on helppokäyttöinen ja neuvova.

Palvelun käyttö edellyttää hakijoilta Katsotunnisteita. Hyrrään kirjaudutaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Siellä asioidaan, mutta ilman paperia, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto sanoo.

Hyrrän edut ovat monet. Hakemusten täyttäminen ei ole aikaan tai paikkaan sidot-

tu. Hakemusten täyttämisen voi halutessaan jättää kesken ja jatkaa myöhemmin. Käsittely­ aika lyhenee, koska tarvittavat tiedot saadaan kerralla päättäjien nähtäville. Myös lisäselvityspyynnöt hoituvat Hyrrän kautta ja kaikki tieto pysyy Hyrrässä tallessa. Muutos ja uuteen totuttelu vaativat opastusta ja Vanhapaasto toivookin yhteydenottoja sutjakkaan käyttöönoton mahdollistamiseksi.

– Autamme mielellämme, hän toteaa.

Lisätietoja: Juha Vanhapaasto Leader Pohjois-Satakunta, (02) 577 2805 juha.vanhapaasto@kankaanpaa.fi www.aktiivinen.fi

PROJEKTI SSA ...

Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn puolesta Huittisten kaupunki ja Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus (PSKK) alkavat yhteistuumin tehdä töitä pk-yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia parantaakseen. T3K on Kaakkois- ja Pohjois-Satakunnan yhteinen, kolmivuotinen hanke.

Hankkeessa yritysten tuotteisiin ja tuoteaihioihin sekä tuotanto­ menetelmiin liittyvät kehittämis- ja osaamistarpeet selvitetään yrityskohtaisesti.

– Kehittämistyön käynnistämiseksi yrityksille rakennetaan yksi­löllisiä kehityspolkuja ja valitaan soveltuvimpia toteuttamistapoja, yhteistyökumppaneita sekä tarvittavia palveluntuottajia – siirrytään sanoista tekoihin, tiivistää PSKK:n toimitusjohtaja Marko Rajamäki.

Hankkeen toimilla tähdätään alueiden teollisten yritysten toimintatapojen ja tuotantotekniikan kehittämiseen sekä sivuvirtatehokkuuden parantamiseen. Teknologioiden hyödyntäminen, soveltaminen ja edelleen kehittäminen sekä tuote- ja palvelu­ innovaatioiden tuotteistus ovat myös merkittävä osa hanketta.

Hanke toteutetaan vuosien 2015–2017 aikana.

– Pyrimme auttamaan yrityksiä kasvuun ja parantamaan heidän kilpailu­kykyään auttamalla tuote- ja tuotantomenetelmätyössä sekä tuottavuuden kehittämisessä, Rajamäki sanoo.

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ T3K on Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahastoohjelman mukainen EAKR -hanke. Sen kokonaisbudjetti on 685 706 euroa, josta Pirkan­maan liitto on myöntänyt EAKR- ja valtion rahoituksen 70 prosentin budjettiosuudelle. Alueiden kunnat osallistuvat hankkeen rahoitukseen viidenneksellä.

Mukaan lähtevien yritysten maksuosuudeksi jää 10 prosenttia.

Yrityskohtaiset maksuosuudet määräytyvät osallistumisen toimenpidelaajuuden mukaan.

Koko hankkeen projektipäällikkönä ja Kaakkois-Satakunnan vastuuhenkilönä toimii Pasi Rännäli. Pohjois-Satakunnan Kehit­tämiskeskuksen projektikoordinaattorin rekrytointi on parhaillaan käynnissä.

– Uskomme ja toivomme, että ennen kesälomakautta uusi projek­tikoordinaattori lähestyy yrityksiä hankkeen tiimoilta.

Satakieli 15

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy on neljän kunnan omistama seudullinen kehittämisyhtiö. Sen toimintaalueeseen kuuluvat Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen. PSKK:n tehtävä on kehittää seudun elinkeinoelämää. www.pskk.fi Marko Rajamäki, toimitusjohtaja puh. 040 717 7578 marko.rajamaki@pskk.fi Matti Arkko, yrityskehittäjä puh. 044 772 7514 matti.arkko@pskk.fi Jaana Koivisto-Virtanen, yrityskehittäjä puh. 040 126 1282 jaana.koivisto-virtanen@pskk.fi Anneli Hakola, talous- ja hallintosihteeri puh. 050 555 5930 anneli.hakola@pskk.fi

Prizztech Oy on suomalaisen innovaatioympäristön keskeinen toimija. Teemme työtä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi. www.prizz.fi Heikki Perko, projektipäällikkö puh. 044 710 5361 heikki.perko@prizz.fi Tuula Raukola, projektipäällikkö puh. 044 710 5394 tuula.raukola@prizz.fi

ProAgria Satakunta tarjoaa alueen maaseutuyrityksille talous-, investointi- ja verosuunnittelua, kirjanpitoneuvontaa sekä markkinoinnin ja muun liiketoiminnan suunnittelua. www.proagria.fi

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leaderkehittämisohjelmaa kaudella 2014–2020.

Leader-rahoituksella aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja ihmisiä osallistumaan kehittämistoimintaan. www.aktiivinen.fi

Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin.

Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. www.finnvera.fi

Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja puh 050 589 6269 Päivi Hietapakka, hankesihteeri puh. 050 588 5363 Tanja Aarnikuru, hankeneuvoja puh. 040 582 3645 Krista Antila, kv-koordinaattori puh. 050 520 6396 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi

Jukka Tommila, rahoituspäällikkö puh. 050 598 4814 jukka.tommila@finnvera.fi Minna Juhala, rahoitusneuvoja puh. 040 527 6609 minna.juhala@finnvera.fi

Anne Heikintalo anne.heikintalo@proagria.fi

Matkalla TalletusOtto tallettaa rahat tilille – nyt myös Kankaanpäässä!

TalletusOtto-automaatti mahdollistaa euroseteleiden ja kolikoiden tallettamisen heti korttiin liitetylle tilille.

Myös pienyrittäjien käteiskassat.

Automaatista löytyvät myös Ottopisteiltä tutut peruspalvelut: otto, saldo ja tapahtumat. Kankaanpäässä automaatin löydät Torikadun konttorin yhteydestä. Tervetuloa tutustumaan – tallettamaan ja nostamaan!

maaliin?

Kumppanian TieKarttatyöpaja auttaa viestintäsi tuottamaan satoa.

Olemme kumppani kasvussasi.

Viestintä tekee elämästä parempaa. | www.kumppania.fi |