2 /2 0 1 3 P S K K : N J A S AT A E D U : N S I D O S R Y H M Ä L E H T I
Kehittyvä Jämi markkinoi yhdessä TET-jaksot tutustuttavat työelämään
Opetusravintola Hovi palvelee iltaisin tilausasiakkaita
Evermatic
Team Satakunta yrityksen apuna
kehittää laatua ja markkina-aluettaan
Ammatit
tutuiksi
työn kautta Työelämään tutustuminen on oleellinen osa yläasteikäisten opetussuunnitelmaa. Käytännön keinoja on monia; työelämän edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit sekä konkreettiset, työpaikoilla tapahtuvat työelämään tutustumisjaksot (TET). Toisen asteen ammattiopinnoissa työelämään tutustuminen syvenee työssäoppimisjaksoilla. ENSIKOSKETUS TYÖELÄMÄÄN Monelle nuorelle TET-jakso on ensimmäinen omakohtainen kosketus työelämään. Jaksoilla nuoret pääsevät näkemään, millaista työelämä on, millaista on olla työntekijä tai yrittäjä ja millaista on
TET-jaksot ovat yleensä lyhyitä, mutta sisältöön panostamalla niistä saadaan nuorelle suuri hyöty ja oikeaa tietoa tämän päivän ammateista ja työskentelyolosuhteista. toimia osana työyhteisöä. On hyvä muistaa, että TET-jaksot eivät ole vain nuoria varten. Myös yritykset saavat mahdollisuuden esitellä itsensä tulevaisuuden tekijöille, todeta millaista työnantajakuvaa tulevina vuosina tarvitaan ja katsastaa mahdollisia tulevia kesätyöntekijöitä. Sähkömekaanisten järjestelmien ja palveluiden ratkaisutoimittaja Promeco Group haluaa päästää nuoret mahdollisimman lähelle oikeita työtehtäviä jo TET-jaksoilla. –Meillä parhaimmat kokemukset ovat TET-jaksoilta, joilla nuori
pääsee ohjatusti tutustumaan koko valmistusketjuun. Tutustumisen aikana työntekijät esittelevät työnkuvaansa ja eri työvaiheita. Mahdollisuuksien mukaan nuori voi itsekin kokeilla tekemistä. Joissakin tilanteissa hän voi tehdä harjoitustyön, joka viedään ohjatusti läpi valmistusprosessin hänen kanssaan. Nuori saa tehdyn tuotteen omakseen. Tuotannon lisäksi esittelemme myös toimiston työtehtäviä, jotta alan kaikki työtehtävät tulevat esille, kertoo tehtaanjohtaja Jarmo Alitalo Promecolta. TUKEA AMMATINVALINTAAN Parhaimmillaan TET-kokemukset kartuttavat nuoren tietoa eri ammattialoista, ammateista ja työelämästä tai antavat virikkeitä yrittäjyyteen. Yksi keskeinen tavoite on myös työn arvostuksen lisääminen sekä työelämän pelisääntöjen oppiminen. Varhaiset, myönteiset työelämän kokemukset tukevat nuoren jatko-opintoihin hakeutumista ja niihin liittyviä valintoja. – TET-jaksot ovat yleensä lyhyitä, mutta sisältöön panostamalla niistä saadaan nuorelle suuri hyöty ja oikeaa tietoa tämän päivän ammateista ja työskentelyolosuhteista. Tuloksettomimpia ovat jaksot, joissa nuori pääsee näkemään ja tekemään vain yhtä työtehtävää, täydentää Promecon tuotantopäällikkö Jouko Kangas. JATKUVALLA YHTEISTYÖLLÄ TULOKSIIN Koulujen ja yritysten välinen sujuva yhteistyö on tärkeää onnistuneiden työelämäkokemusten muodostumisessa. Ihanteellista nuoren kannalta on, jos kouluaikana on mahdollista tutustua useaan eri toimialaan. – Toivomme lisää oppilaanohjaajien vierailuja yrityksiin. Näin oppilaille voidaan välittää yhä paremmin tietoa eri ammattien tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Varsinaisen tutustumisjakson aikana iso merkitys on oppilaan omalla asenteella, innostuneisuudella ja aktiivisuudella, Alitalo tiivistää.
Satakieli on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja Sataedu Kankaanpään sidosryhmälehti. Lehden toteuttamisessa ovat mukana myös Prizztech Oy, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria Satakunta ja Finnvera Oyj • Päätoimittaja Marko Rajamäki • Toimitusneuvosto Matti Arkko, Pauli Kamppi, Marko Rajamäki, Juha Vanhapaasto, Jaana Kirkkala, Jaana Koivisto ja Pia Hirvonen • Toimitus Kumppania Oy, Pia Hirvonen, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, puh. 050 534 2795, pia.hirvonen@kumppania.fi • Taitto Kumppania Oy • Avustajat Kreetta Haaslahti, Virpi Hautamäki, Hanna Jokiniemi ja Milla Majander • Kuvapankki IngImage, iStockPhoto • Painopaikka Euraprint Oy • ISSN 1795-6234
2 Satakieli
Kovan luokan kokemusta ja virkistäviä oivalluksia Kansainväliset teollisuuden alihankintamessut järjestettiin Tampereella syyskuussa. Haastavasta taloustilanteesta huolimatta fiilis messuilla oli hyvä ja positiivinen ja samaa kielivät tapahtuman luvutkin: edellisvuoteen verrattuna messukävijöiden lukumäärä kasvoi hieman vajaalla tuhannella ollen kaikkiaan lähes 17 000. Näytteilleasettajia oli 993 kaikkiaan 20 maasta. Suosittelen yrityksille tutustumista ainakin messukävijän roolissa. Vaikkei kauppaa tai kontaktia syntyisikään, saattaa hihaan tarttua uusia ideoita ja oivalluksia. Eikä hintakaan ole este osallistumiselle. Se on ilmaista, kunhan vain rekisteröityy kävijäksi. Vaikka ”sorvin ääreltä” poissaololle tulee hintansa, on ajoittain hyödyllistä hakea vaikutteita muualta. Tällä kertaa alueemme yrityksistä näytteilleasettajana bongasin messuilta muun muassa Satateräksen, Hollmingin ja Alvarin Metallin. Alihankintamessujen ohjelmaan sisältyy aina myös teemaluentoja ja tietoiskuja. Kävin Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys ry:n järjestämän luentotilaisuuden hankinnan kasvavista odotuksista alihankkijoille ja siitä, miten niihin vastataan. Päähankkijayrityksen odotuksista alihankkijoiden suuntaan kertoi toimitusjohtaja Juho Nummela vieremäläiseltä metsäkonevalmistaja Ponsselta. Toimitusjohtaja Erkki Lehtonen kokemäkeläiseltä Lehtosen konepajalta kuvaili sitä, miten alihankkija vastaa päähankkijoiden kasvaviin vaatimuksiin. Jaossa oli siis kovan luokan kokemusperäistä tietoa alan ammattilaisilta.
Sisältö 2/13
Tiedotusvälineiden mukaan maassamme on tätä nykyä vallalla käsitys, että teollinen tuotanto yksinomaan valuu maamme rajojen ulkopuolelle. Ponssen Nummelaa kuunnellessa tulin vakuuttuneeksi, että kyllä täällä kilpailukyvyltä pärjätään, jos niin tahdotaan. Ponssen toimittajaverkostosta 90 prosenttia on Suomessa ja ostoista 60 prosenttia tapahtuu Suomesta. Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia ja Nummelan sanoin se edellyttää ketteryyttä sekä jatkuvaa uudistumista tuotekehitystyössä ja tuotantomenetelmätyössä. Toistuvasti esiin nousseet sanat olivat tuottavuuden parantaminen ja kustannustehokkuus, 100 prosentin laatu ja toimitusvarmuus. Myös Erkki Lehtosen puheenvuorossa toistuivat samat hyveet kilpailukyvyn turvana: kustannustehokkuus, laatu ja toimitusvarmuus, unohtamatta hintaa. Kun ollaan ahkeria laadun ja toimitusvarmuuden parantamisessa, syntyy kustannustehokkuus kuin varkain sen kautta. PS Parisen kuukautta sitten tiedustelimme sähköisessä uutiskirjeessämme, josko alueellamme olisi vuoden 2014 alihankintamessuille yhteisosastona osallistumisesta kiinnostuneita yrityksiä. Mikäli asia kiinnostaa, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen – sitoumuksetta. Pohditaan yhdessä lisää.
Marko Rajamäki toimitusjohtaja
TA R K I S TA T I E TO S I: W W W.S ATA K A N TA.F I
Toistuvasti esiin nousseet sanat olivat tuottavuuden parantaminen ja kustannustehokkuus, 100 prosentin laatu ja toimitusvarmuus.
4 8
Evermatic tähtää kasvuun ja kansainvälisille markkinoille.
10 12
Aikuiset ja nuoret opetusravintolan asiakasrajapinnassa.
Torsti Ruokoski palasi juurilleen edistämään valokuituyhteyksiä.
Kiviaineissa on eroja, Lankoja verkossa, Puhelintulkki palvelee aina, Siikaisiin elämää työstä.
Satakieli lähetetään kaikille Pohjois-Satakunnan yrityksille, joiden yhteystiedot löytyvät Satakanta-yritysrekisteristä. Tarkista, ovatko yrityksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa www.satakanta.fi. Voit lisätä yrityksesi tiedot maksutta yrityshakemisto Satakantaan, mikäli niitä ei vielä hakemistosta löydy. Yritystietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä tiedot kenttiin ja painamalla tilaa-painiketta osoitteessa www.satakanta.fi. Lisätietoja Satakannasta saat myös Prizztech Oy:stä numerosta (02) 62 62 62. Jos yhteystietosi eivät kuulu Satakantaan, voit tilata lehden ilmaiseksi ilmoittamalla osoitetietosi sähköpostitse Anneli Hakolalle osoitteeseen anneli.hakola@pskk.fi.
Jämin markkinointihanke edistyy ja tuottaa tulosta.
Tilaa sähköinen uutiskirje osoitteesta info@pskk.fi. Kirjoita viestiin yrityksen/yhteisön nimi ja paikkakunta sekä sähköpostiosoite, johon haluat uutiskirjeen. Satakieli 33
Evermaticin tuotevalikoimaan kuuluu myös hitsaajan suojavaatteita sekä maskien lisävarusteita erilaisista visiireistä hikinauhoihin. Eetu Peltomäen pakkaamat huput suojaavat hitsaajaa kipinöiltä ja roiskeilta.
Tarkkanäköistä tuotekehittelyä
ja suuren maailman haaveita Keskeisintä hitsausmaskimallien suunnittelussa on työergonomian, käytettävyyden, laadun ja turvallisuuden takaaminen. Valikoima on mitoitettava järkevästi vastaamaan sekä kotimaisia että kansainvälisiä mieltymyksiä.
4 Satakieli
Hitsausmaskien kokoaminen on tarkkaa käsityötä. Veiko Saarelan käsissä valmistuvat nahkaiset ahtaanpaikan hitsausmaskit.
Teksti ja kuva Virpi Hautamäki
H
itsausmaskeja valmistavan Evermatic Oy:n toimitusjohtajana työskentelee Ikaalisista kotoisin oleva, työkalubisneksestä yrittäjäoppia ammentanut Markus Rintamäki. Hän tutustui töiden kautta eläkeikään ehtineeseen Kalevi Korpeen, joka etsi jatkajaa vuonna 1992 aloittamalleen liiketoiminnalle. Yrityskauppa vei Rintamäen puoleksi vuodeksi Tampereelle, kunnes hän siirsi yritystoiminnan kotimaisemiin Kankaanpäähän vuonna 2009. Rahoituskuviot olivat Rintamäelle ennestään tuttuja. Iso kiitos kuuluu Finnveralle, jonka avustuksella yrityskauppa saatiin toteutettua nopealla aikataululla. CNC-koneistajan papereita enemmän Markus Rintamäen puntarissa painavat elämänkoulun taidot. Varhaisimmat kokemukset myyntityöstä karttuivat heti armeijan jälkeen. – Yrittämisessä kiehtoo ennen kaikkea mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Haasteet ja vastuu niiden voittamisesta tekevät työnteosta mielenkiintoista. Tässä hommassa työajat joustavat tarpeen mukaan, mutta työasiat seuraavat helposti illalla kotiin – ja pyörivät mielessä viikonloppunakin, mietiskelee Markus Rintamäki, jonka vapaa-ajan täyttävät 2- ja 6-vuotiaat tenavat. Vuosi 2008 oli hyvä vuosi, jota seurasi liiketoiminnan notkahtaminen puoleen 2010-luvun taitteessa. Evermatic onnistui tasapai-
”Maskeja ei ole tarpeen makuuttaa hyllyssä. Ne valmistuvat tilauksesta nopealla toimitusajalla.”
noilemaan vaikean alun yli karsimalla kulut minimiin ja sopeuttamalla liiketoimintansa muuttuneisiin suhdanteisiin. Uudenlainen murrosvaihe on parhaillaan käynnissä. Evermatic muutti elokuussa Koskenojankadulta Halmeenkadulle, jossa on tilaa ja edellytyksiä liiketoiminnan kasvattamiselle. Tien toisella puolella toimii tärkeä yhteistyökumppani, WM-plast Oy, jossa tehdään hitsausmaskien ruiskuvalut. TUOTEKEHITYS VAUHDISSA Evermatic on tähän asti pitkälti toiminut yrityskauppojen yhteydessä perityllä tuotevalikoimalla. Yritys on tehnyt Rintamäen omistuksessa tasaista tulosta vuodesta toiseen. Nyt katse on kuitenkin vahvasSatakieli 5
ti tulevaisuudessa, mistä kertoo nuoren toimitusjohtajan kunnianhimoinen, mutta samalla täysin realistinen tavoite kolminkertaistaa liiketoiminta seuraavan viiden vuoden kuluessa. – Nyt kun tässä on useampi vuosi toimintaa pyöritetty ja hommaa opeteltu, niin on aika ottaa seuraava askel. Olemme pikkuhiljaa uudistamassa tuotevalikoimaamme vastaamaan paremmin kansainvälisiä markkinoita, toimitusjohtaja Rintamäki kertoo. Vuodenvaihteessa yritykseen palkattiin tuotesuunnittelijaksi Antti Seppälä, jonka graafisen alan tuntemuksesta on myös suuri apu yrityksen uusia markkinointimateriaaleja tehtäessä. Evermaticin kaltainen pieni yritys on tuotesuunnittelijalle otollinen työpaikka. – Vaikka uusia artikkeleja ei synny samalla vauhdilla mitä isommissa yhtiöissä, palkitsee työ tekijänsä. Aikaa ja rahaa vievään tuotekehitystyöhön ei lähdetä heppoisin perustein. Tuotteelta vaadittavat ominaisuudet on mietittävä tarkkaan. Virheet pyritään minimoimaan suunnitteluvaiheessa niin hyvin, ettei myyntiin tulevaa tuotetta ole tarpeen jälkeenpäin korjata tai muuttaa. Tuotannossa on tällä hetkellä kolme perusmaskirunkoa. Uusin
Omistaja Vesa Kyösti on ollut yrittäjä armeijaikäisestä lähtien. Hänen lisäkseen Eurohamsterin toiminnassa on mukana koko Kyöstin seitsenhenkinen sisarusparvi. 6 Satakieli
malli Evolve saadaan joukon jatkoksi vielä tämän vuoden puolella, kun tuotteen käyttöönottotestit valmistuvat. Tuotekehitys vie helposti kaikkiaan puolitoista vuotta. Maskia suunniteltaessa on otettava tarkasti huomioon lain vaatimat laatustandardit. Kun tuotteesta on tehty onnistuneesti ruiskuvalu, ensimmäiset kappaleet pääsevät monivaiheiseen viranomaistestiin, josta Suomessa vastaa Työterveyslaitos. HYVÄÄ ASIAKASTUNTEMUSTA Liikevaihto koostuu pääosin kotimaan markkinoista, jossa jälleenmyyntiverkosto ulottuu Rovaniemeltä Helsinkiin. Evermaticilla on hyvä maine ammattikunnan keskuudessa. Maskeja on niin pienten erikoisliikkeiden valikoimassa kuin myös merkittävillä ketjutoimijoilla. – Tilauksia tulee tasaisesti ympäri vuoden. Myynnin osalta ei ole havaittavissa merkittäviä sesonkiaikoja. Kilpailu on maltillista. Toinen kotimainen maskivalmistaja tulee myös Satakunnasta, Raumalta, Markus Rintamäki kertoo. Tavoitteena on viennin kasvattaminen. Tällä hetkellä viennin
Hitsausmaskeilla on kovat laatuvaatimukset. Virheet pyritään minimoimaan suunnittelu- ja kokoamisvaiheessa niin hyvin, ettei myyntiin tulevaa tuotetta ole tarpeen jälkeenpäin korjata.
osuus myynnistä on 30 prosenttia. Uusin maski Evolve on suunniteltu vastaamaan paremmin eurooppalaisia käyttötottumuksia. Kankaanpäässä käsityönä valmistettuja maskeja lähtee enimmäkseen Pohjoismaihin, mutta myös Baltiaan ja Venäjälle. – Syyskuussa meillä oli osasto Essenissä, Saksassa, Schweissen & Schneiden hitsausalan messuilla. Saimme sieltä hyviä kontakteja moniin maihin, missä tuotteitamme ei ole vielä myynnissä, Rintämäki kertoo. – Ulkomailla suositaan isompikokoisia hitsausmaskeja. Täällä Suomessa pidetään enemmän kevytrakenteisista maskeista, joiden suojaa täydennetään hitsaajan hupulla. Eurooppalaisissa maskeissa käytetään isompaa lasiluukkua mihin Skandinaviassa on totuttu, Rintamäki vertaa selkeitä kulttuurieroja. Uusimpana haasteena on kehittää toimiva maski, johon on kiinteästi integroitu suojakypärä. Takataskussa täytyy aina myös olla yksi villi kortti. Moottoriurheiluun hurahtanut Rintamäki näkee, että motocross-kypärien näyttävät kuvioinnit löytyvät tulevaisuudessa myös Evermaticin autotallihitsareille suunnatusta hitsausmaskimallista. TOIMIVA TIIMI Pienessä, viiden hengen, työyhteisössä ihmiset oppivat tuntemaan hyvin toisensa. Virpi Hiekkavirta hoitaa tehokkaasti konttorihommat tilauksista ja toimituksista muihin juokseviin asioihin. Hallin puolen miehiltä, Eetu Peltomäeltä ja Veiko Saarelalta, hoituvat kokoonpano- ja varastotyöt. Ilmapiiri on kaikin puolin rento. Työntekijät tervehtivät toisiaan, heittävät juttua ja nauravat kuin yhteen hioutunut vanha kaveriporukka. Viestit kulkevat. Kaikki tietävät, missä mennään. Kukin hoitaa oman sarkansa. Toimitusjohtaja Rintamäellä se on muita hieman laveampi ja vastuullisempi, mutta se ei tuo jyrkkää kuilua hänen ja työntekijöiden välille. – On minulla yksi selkeä periaate, jonka olen tehnyt selväksi henkilökunnalle. Tehokkuus ei saa ajaa laadun edelle. Meillä ei tehdä sutta ja sekundaa. Työt tehdään huolellisesti, Rintamäki tähdentää. Reklamaatioita tulee niukasti, mutta se ei estä Rintamäkeä tarkastelemasta tuotantoprosessia kriittisesti. – Sana tyytymättömyydestä leviää nopeasti ja tekee hallaa bisnekselle. Kaikki tekevät joskus virheitä ja niistä on otettava opikseen. Korjaavia toimenpiteitä on mahdoton tehdä, jos palaute ei kohtaa tekijää.
Toimitusjohtajalta hoituvat hallin puolella myös käytännön hommat, jotka tuovat virkistävää vaihtelua paperitöihin.
•
EVERMATIC OY • kotimainen hitsausmaskien valmistaja • Kalevi Korven Tampereelle vuonna 1992 perustama yritys • Markus Rintamäen omistuksessa vuodesta 2009 asti • työllistää Kankaanpäässä neljä henkilöä • tähtäimessä kasvu kansainvälisillä markkinoilla Uusin maski Evolve on suunniteltu vastaamaan paremmin eurooppalaisia käyttötottumuksia. Satakieli 7
Heinäpellolta verkoille Työmäärä yllätti ja kriittinen aikataulu loi paineita, mutta tässä sitä ollaan – tyytyväisenä. Eteenpäin viemisen iloa, yli astuttavia kompastuskiviä, tuttavallisia kohtaamisia vuosien takaa ja selkeä yhteinen tavoite: kaikkia halukkaita palveleva toimintavarma valokuituverkko. Teksti ja kuva Virpi Hautamäki
H
onkajoelta kotoisin oleva Torsti Ruokoski palasi elokuussa pääkaupunkiseudulta kotimaisemiinsa Satakuntaan. Hän jätti työt Helsingissä TeliaSoneralla ja tarttui ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy:n toimitusjohtajana. Kulttuurishokilta ei voinut välttyä, mutta siihen pystyi ennalta varautumaan. – Isossa yhtiössä työn luonne on hyvin erilainen. Raportointi on suuressa roolissa ja työnteko tarkkaan organisoitua. Vastuu jakautuu useammalle henkilölle. Aina löytyy joku asiantuntija, jolta voi hakea vastausta. Nyt asiat ratkaistaan puhtaasti tekemisen kautta, Torsti kertoo. Mies tosin epäilee, ettei välttämättä olisi tarttunut vastaavanlaiseen pestiin jossain muualla päin Suomea. – Torilla tapaa vanhoja tuttuja ja oppii tuntemaan uusia. Täällä tervehditään reippaasti, vaikkei niin tuttuja oltaisiinkaan. Toista se on Helsingissä. VIISI PITKÄÄ PÄIVÄÄ Työpäivät venyvät usein pitkälle iltaan. Valinta on kuitenkin oma ja harkittu. Tärkeimmät arjen kumppanit jäivät kotiin Nurmijärven Rajamäelle, jonne Torsti matkustaa viikonloppuisin. – Koiran kanssa kahdestaan jäänyt vaimo totesi, että ensin lähtivät lapset ja nyt vielä mieskin, kuuden lapsen perheenpää ja nelinkertainen vaari naurahtaa. Vaimo tuki Torstin päätöstä tarttua työtilaisuuteen Kankaanpäässä, mutta jätti muuttolaatikot pakkaamatta. Aikansa asiaa sulateltuaan ajatus paikkakunnan vaihdoksesta ei tunnu kuitenkaan enää mahdottomalta. – Kun kaverit lähtivät Pori Jazzeille ja minä jäin harmissani hommiin Honkajoen heinäpellolle, ajattelin: ”Jos joskus pääsisi Kankaanpäähän töihin.” Täällä sitä nyt sitten ollaan, Torsti muistelee 13-vuotiaan pojanklopin ajatuksia. PÄÄMÄÄRÄSTÄ TOISEEN Torstilla on vankka kokemus verkkoliikennealalta. Hän aloitti TeliaSoneralla myyntipäällikkönä, josta jatkoi datapuolen tuotehallintaan ja verkkopuolen projekteihin. Torsti on ollut mukana kehittämässä useita valokuituverkkoon liittyviä yhteistyökonsepteja. – Verkon omistuspohja tekee Pohjois-Satakunnan mallista uskottavan. Se on loistava esimerkki kuntien välisestä yhteistyöstä ja tule8 Satakieli
vaisuuden rakentamisesta alueelle. Kunnat tiedostavat nykyaikaisen verkkoliikenteen merkityksen alueen elinvoimaisuuden kehittämisen kannalta, Torsti toteaa tyytyväisenä. Hän uskoo vahvasti siihen, että toimiva verkko ja sen mahdollistamat uudet palvelut houkuttelevat tulevaisuudessa lisää käyttäjiä. – Runkoverkon rakennustyöt käynnistyivät syksyllä valituilla pilottialueilla Jämijärvellä, Kankaanpäässä, Laviassa, Pomarkussa ja Sastamalan Kiikoisissa. Ensimmäiset asiakkaat pääsevät nauttimaan verkon palveluista jo loppuvuodesta, Torsti lupaa. Pohjois-Satakunnan Seutuverkko on yksi Suomen suurimmista kuntaomisteisista seutuverkoista. Verkon valmistuttua täyteen mittaansa kahden vuoden päästä se palvelee noin 3 500 käyttäjää. Liittyminen ei ole myöhäistä niin kauan kuin työkoneet ovat alueella. Liittyä voi toki myöhemminkin, sillä maahan kaivetaan liittymävaraus kaikille kiinteille asunnoille. Toki kustannukset pysyvät maltillisempana nyt joukkorakentamisen aikaan. – Ensimmäisen vaiheen rakentaminen päättyy talven tullen. Sitten alkaa valmistautuminen ensi kesän urakkaan. Tiedottamisen ja markkinoinnin merkitys on korostunut projektin edetessä. Siihen on syytä satsata entistä enemmän. USKOTTAVAA YHTEISTYÖTÄ Toimitusjohtajan vastuu pitää Torstin kiireisenä ja tekemisen mielekkäänä. Hän kannattelee aikatauluja ja kukkaron nyörejä, hioo sopimusasioita ja vaalii laatua. Torsti pitää tärkeänä pysyä kartalla siitä, mitä kentällä tapahtuu. Miehen tapaakin aika ajoin vaihtamassa kuulumisia kaivinkoneen kyljessä. Työskentely pienessä tiimissä on mutkatonta. Hommat delegoidaan kolmen miehen kesken, joilla kaikilla on pohjalla dataliikenneyhteyksien asiantuntemus. Vastuualueet ovat selvät ja kaikkien oma ammattiosaaminen keskeistä työn sujuvuuden kannalta. – Kesälomakin meni täällä Kankaanpäässä, kun urakoitsijoita oli tarve kilpailuttaa. Ehkä ensi kesänä aikaa jää paremmin golfharrastukselle. Paikallinen kenttä pitää päästä testaamaan työporukalla, Torsti miettii. Torstista välittyy aito halu vaikuttaa asioihin ja toimia ihmisten parhaaksi. Hän onkin tuttu kasvo Lions Club Rajamäessä sekä Nurmijärven kunnallispolitiikassa. Aikaa toivoisi jäävän enemmän myös mökin virkaa toimittavan vanhan kotitalon kunnostamiseen Honkajoella. – Pihapiiriä riittää, suuleja on useampikin. Puuhastelu ei lopu kesken.
•
TORSTI RUOKOSKI • syntynyt Honkajoella 1958 • valmistui koneenrakennusinsinööriksi Porin Tekniikkaopistosta 1982 • vapaa-aika kuluu perheen parissa, luottamustehtävissä ja golfaten • perheeseen kuuluu vaimo, kuusi aikuista lasta, neljä lastenlasta ja valkoinen länsiylämaan terrieri • motto: Tehdään huomenna paremmin se, mikä jo tänään tehdään hyvin.
Satakieli 9
Aki Rajahalme
htia. vat kalustuksen yksityisko ja Maija Poutanen tarkastele
Osat muuttuvat pöydiksi Kauko Liljan käsissä. Ravintolasalin sisustus vaikuttaa rauhalliselta ja tyylikkäältä.
Hovi – hyvää ruokaa ja palvelua opiskelijavoimin Sataedu keskittää opetusravintolatoiminnan yhteen osoitteeseen Kankaanpäässä. Viihtyisässä, 40-paikkaisessa ravintolassa työskentelevät rinnakkain Sataedun ravintola-alan perustutkintoa suorittavat nuoret ja ammattitutkintoon valmistuvat aikuisopiskelijat.
N
Teksti Virpi Hautamäki Kuvat Virpi Hautamäki, Pia Hirvonen
uorisoasteen opetusravintola Ampparin tilat Kuninkaanlähteenkatu 14:ssä on saneerattu uuden opetusravintola Hovin käyttöön. Se tarjoaa opiskelijoille ajanmukaiset tilat käytännön koulutukseen. Myös opetushenkilöstön työtilat paranevat. – Opetusravintola on turvallinen ympäristö työelämätaitojen harjoittamiseen. Ilmapiiri on anteeksiantavampi mitä oikealla työnantajalla. Asiakkaat tietävät, että toimintaa pyöritetään opiskelijavoimin, ja osaavat suhtautuvat palveluun sen mukaisesti, kouluttaja Maija Poutanen toteaa. Opiskelijat työskentelevät opetusravintolassa eri pituisia jaksoja. Heidän kokemustaustansa ja tietotaitonsa eroavat toisistaan paljon sen mukaan, ovatko he täydentämässä ravintola-alan koulutustaan vai vasta pyrkimässä alalle.
10 Satakieli
Uusi tilanne vaatii totuttelua, mutta kouluttaja Maija Poutanen ja tiiminvetäjä Kirsti Mäkinen uskovat, että nuorten ja aikuisten yhteistyö on opettavaista puolin sekä toisin. SALAATTIPÖYTÄ PITÄÄ PINTANSA Vaikka aikuispuolen opetusravintolana toiminut Fantacia lakkautetaan, konsepti säilyy pitkälti entisellään. Maija Poutanen toivoo, että tutut kanta-asiakkaat seuraavat entisistä Fantacian tiloista parin sadan metrin päähän uuteen opetusravintola Hoviin. Salaattipöytä on tarjolla entiseen tapaan ja mieleisen pääruoan voi valita useasta eri vaihtoehdosta. Toki uusia kokeilujakin on viritteillä muun muassa erilaisten teemaviikkojen muodossa. – Opetusravintola on vetänyt perinteisesti puoleensa lounas asiakkaita lähialueen työpaikoista ja oppilaitoksen omasta henki-
Kirsti Mäkinen, Maija Poutanen ja Marjatta Mäkivaara-Vahtera toivottavat vanhat ja uudet asiakkaat tervetulleiksi Hoviin.
SATAEDUSTA HYVÄT EVÄÄT RAVINTOLA-ALALLE NUORISOKOULUTUS Yhdessä tekemällä ja op pimalla päästään parha aseen lopputulokseen tietävät Aki ja Maija. ,
OPETUSRAVINTOLA HOVI / SATAEDU • Kuninkaanlähteenkatu 14, Kankaanpää • Avoinna ma–pe klo 11–13 • Lounasta myös mukaan! • Tilausravintolaa koskevat tarjouspyynnöt: Maija Poutanen, puh. 040 199 4970, maija.poutanen@sataedu.fi
”Opetusravintola on turvallinen ympäristö työelämätaitojen harjoittamiseen.” lökunnasta. Valttikortteja ovat maukkaat à la carte -annokset ja pöytiin tarjoilu. Lounasta saa myös mukaan Take away -periaatteella, koulutuspäällikkö Marjatta Mäkivaara-Vahtera kertoo. Uuden ravintolasalin suunnittelusta vastaa kankaanpääläinen Insinööritoimisto Tilatek Oy. Kalusteet ja sisustustarvikkeet on hankittu mahdollisuuksien mukaan paikallisilta toimijoilta. TILAUSRAVINTOLANA ILTAISIN Kun Hovi ei ole opetuskäytössä, se toimii tilausravintolana ja palvelee muun muassa paikallisia yhdistyksiä ja yrityksiä. Tilat mahdollistavat esimerkiksi erilaisten teemailtojen, kuten viininmaistajaisten, järjestämisen. Se palvelee myös esimerkiksi ko kousasiakkaita ja urheiluseuroja. Ensi keväälle on jo tullut muutamia tilauksia.
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto: • 3-vuotinen ammatillinen peruskoulutus • ensimmäisen vuoden jälkeen suuntautumisvaihtoehtoina kokki- tai tarjoilijaopinnot • vuosittain valmistuu noin 20 opiskelijaa
AIKUISKOULUTUS Ammattitaitoa täydentäviä koulutusvaihtoehtoja: • ravintolakokin ammattitutkinto • tarjoilijan ammattitutkinto • suurtalouskokin ammattitutkinto • ravintola-alanosaaja (sisältää sekä kokin että tarjoilijan opintoja; osaamista on mahdollisuus täydentää kokin tai tarjoilijan ammattitutkinnolla) • baarimestarin erikoisammattitutkinto • ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita opiskelijoita valmistuu vuosittain noin 15–20 Lisäksi Sataedun marata-alalla (hotelli-, ravintola-, catering-, puhdistuspalveluala) järjestetään erilaisia kurssimuotoisia koulutuksia, kuten hygieniaosaamiskoulutusta (hygieniapassi) ja alkoholilainsäädäntökoulutusta (anniskelupassi).
– Mahdollisuudet ovat monet. Uskon, että moni yritys voisi olla kiinnostunut järjestämään henkilökunnalleen Tyky-päivän täällä Sataedussa. Esimerkiksi kauneudenhoitoalalla oppilastyönä tehtävät hemmotteluhoidot ja ruokailu Hovin puolella ovat yksi varteen otettava yhteistyökuvio, Marjatta Mäkivaara-Vahtera esittää. Hovi tarjoaa myös juhla- ja catering-palveluita tarpeen mukaan tilausravintolassa tai asiakkaan omissa tiloissa. – Ilta- ja viikonlopputilaisuudet tuovat opiskelijoille näkemystä ravintola-alan todellisesta luonteesta, mikä tulee luonnollisesti vastaan myös työssäoppimispaikkojen kautta. Työpäivät venyvät tällä alalla pitkälle iltaan. Poikkeuksena on tietysti esimerkiksi koulujen suurtalouskeittiöt, joissa päivän työt alkavat varhain, tiiminvetäjä Kirsti Mäkinen toteaa.
•
Satakieli 11
jankohtaista
Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.
Ortopedisten jalkineiden pioneerikoulutusta Kankaanpäässä Kankaanpään jalkinekoulutuksella on hyvä maine ammattikunnan keskuudessa. Se toi kaupunkiin Berliinistä ortopedisuutarin oppinsa hankkineen kouluttaja Nicolai Budenbergin. – Sataedussa käynnistyi syksyllä Suomen ensimmäinen ortopedisten erikoisjalkineiden valmistukseen suuntautunut koulutusohjelma. On hienoa, että Nicolain kaltaiset ammattilaiset ovat kiinnostuneet kehittämään uutta koulutusohjelmaamme. Pioneeriryhmässämme aloitti kuusi opiskelijaa. Valmistuvien työnäkymät ovat hyvät, sillä alan erikoisosaajille on kysyntää. Jos tämä kokeilu onnistuu, uskon, että meillä on tulevaisuudessa mahdollisuus järjestää erikoisjalkinekoulutukselle oma tutkintolinja, jalkinealan tiiminvetäjä Pertti Stolt Sataedusta kertoo. Lisätietoja: www.sataedu.fi
Suutarien lisäksi Sataedussa koulutetaan entistä enemmän myös jalkinealan toimihenkilöitä kuten tuotantojohtajia ja myyntihenkilöitä.
Sosiaalinen kampus yhdistää kolmannen sektorin tekijät
Asiantuntija-apua yritysten kansainvälistymiseen
Sosiaalinen kampus tavoittelee kulttuuri- ja vapaa-aikatoimijoille yhteistä toimintatapaa ja fyysistä tilaa Kankaanpäässä. Sosiaalisessa kampuksessa luovat alat ja kolmannen sektorin toimijat edistäisivät kulttuuri- ja vapaa-aikatoimintaa niin yrittämisen kuin yhteiskunnan palveluiden näkökulmasta. Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on ottanut asian selvittääkseen yhdessä PSKK Oy:n, Kankaanpään Yrittäjät ry:n ja Kankaanpään kaupunginmuseon kanssa. Leader-rahoitteinen esiselvitys valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. – Yhteiskunnan tarjoamat palvelut eivät pysty enää vastaamaan kysyntään. Kuntien taloudellisen tilanteen vuoksi erityisesti kult-
Team Satakunta on paikallisten toimijoiden muodostama yhteistyöfoorumi, joka edistää yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Satakunnan ELY-keskus, Prizztech, Tekes, Finpro, Finnvera, Satakunnan Yrittäjät, alueen nuorkauppakamarit ja Turun yliopisto tuovat ryhmään oman asiantuntijansa. – Team Satakunta ja sen toimijat järjestävät yrityksille kansainvälistymis- ja rahoitusneuvontaa sekä kannustavat verkostoitumaan. Lisäksi asiantuntijaverkosto auttaa oppilaitoksia etsimään opiskelijoilleen kansainvälisiä työharjoit-
12 Satakieli
tuuri- ja vapaa-ajan palveluita supistetaan. Seutukunnalla esimerkiksi lasten iltapäiväkerhotoiminta ei kata kaikkea palvelutarvetta. Ongelma voitaisiin purkaa kolmannen sektorin osaamisella ja eri toimijoiden yhteistoiminnan kehittämisellä. Jos selvityksen aikana todetaan, että tällaiselle toiminnalle on tarve, ryhdymme toimiin ja haemme sille erillistä hankerahoitusta, kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulun TKI-lehtori Tomi Kuusimäki. Lisätietoja: SAMK, Tomi Kuusimäki, puh. 044 710 6113, tomi.kuusimaki@samk.fi
telupaikkoja, kertoo yrityskehittäjä Matti Arkko PSKK Oy:stä. Team Satakunta kokoontuu parin kuukauden välein. Viimeisimmässä tapaamisessa marraskuun lopulla kuultiin elektroniikkaa puettaviin tekstiileihin yhdistävän kankaanpääläisen Clothing Plus Oy:n kuulumisia. Valmistelussa on myös ensi kevään KIVINET Satakunta -tapahtuma, joka tuo Poriin laajan kattauksen kansainvälistymistä edistäviä toimijoita. Lisätietoja: PSKK Oy, Matti Arkko, puh. 044 772 7514, matti.arkko@pskk.fi
www.pskk.fi | www.sataedu.fi
Kierrätyspuisto kiinnostaa alan yrityksiä
Puhelintulkkaus laskutetaan hinnan mukaisesti
puhelinlaskun yhteydessä.
Mobiilitulkkaus tulkkaa joka tilanteessa Karvialainen Malle Niemelä on perustanut Suomen ensimmäisen käyttöajan mukaan laskutettavan puhelintulkkipalvelun. Mobiilitulkkaus on helppo ja vaivaton tapa selviytyä arkitilanteista, jos kielitaito ei riitä. Puhelintulkkaus on ajasta ja paikasta riippumaton palvelumuoto sekä edullinen ja vaivaton tapa edistää asioiden sujuvuutta. Mobiilitulkkeja on kuudella eri kielellä: venäjä, viro, romania, puola, englanti ja turkki. Mobiilitulkin saat kiinni mihin kellonaikaan tahansa. Tulkkaus on hinnoiteltu minuuttihinnalla, ja asiakas maksaa vain todellisen käyttöajan mukaan ilman erillisiä minimihintoja. Puhelintulkkauksesta hyötyvät monet eri tahot: ulkomaista työvoimaa käyttävät yritykset, hotelli- ja ravintolapalvelut, kaupat, virastot, lääkärit, tullit, taksit ja
monet muut. Yrittäjä Malle Niemelä on tyytyväinen, että pitkään mielessä ollut idea on nyt valmis ja Suomeen saadaan vaivaton ja edullinen palvelu rikkomaan kielimuureja. – Palvelun saaminen tunnetuksi on suurin haaste. Tiedän, että palvelumme ratkoo monia käytännön ongelmia vaivattomasti sekä nopeasti, mutta tieto palvelusta pitää saada leviämään. Tulkkini ovat kokeneita ja korkeakoulutettuja tulkkeja, joilla on oma Y-tunnus. Sain Leader-tukea toiminnan käynnistämiseen. Yrittäjänä lisään yrittäjyyttä tällä toimialalla, kertoo Malle Niemelä.
Prizztech Oy:n käynnistämä Peittoon kierrätyspuisto -hanke on herättänyt mielenkiintoa alan yrityksissä. Erityisesti Peittoon alueen soveltuvuus materiaaliterminaaliksi on kiinnostanut eri toimijoita. – Alueelle sijoittumista nopeuttaa se, että alue on kaavoitettu erilaisten jätemateriaalien ja maa-ainesten käsittelyä, varastointia ja läjitystä varten. Se on kaukana asutuksesta, lähellä 8-tietä ja satamaa, kertoo projektipäällikkö Tuula Raukola. Hankkeessa edistetään resurssitehokkuutta kunta- ja yritystasolla saattamalla yhteen teollisuusyrityksiä, ympäristöalan toimijoita, asiantuntijoita, tutkijoita ja
päättäjiä. Seuraava avoin tilaisuus, Tuhkasta timantteja II -seminaari järjestetään Porissa 10. joulukuuta. – Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja muun muassa jätemuovin hyötykäytöstä metallurgisen koksin valmistuksessa ja biotuhkan uusista jalostusmahdollisuuksista. Keskustelun lähtökohtana ovat yritysten omat tarpeet, uudet ideat ja kehittämismahdollisuudet. Lisätietoa seminaarista ja ilmoittautumiset hankkeen nettisivuilla www.prizz.fi/peittoo
Käytöstä poistettuja betonisia ratapölkkyjä, joille etsitään hyötykäyttökohteita.
Lisätietoja: www.mobiilitulkkaus.fi Malle Niemelä, puh. 045 139 1700, malle.niemela@mobiilitulkkaus.fi
Selkeät pelisäännöt kilpailutuksen tueksi kuntiin Satakunnan Yrittäjät ry on käynnistänyt kuntien pienhankintaohjeiden selkiyttämistä ja yhtenäistämistä ajavan toimintamallin Satakunnassa. Toimintamallia toteutetaan paikallisten yrittäjäyhdistysten, ja Pohjois-Satakunnassa myös PSKK Oy:n, kanssa yhteistyössä. – Kankaanpäässä, Siikaisissa, Karviassa ja Jämijärvellä järjestetyissä koulutustilaisuuksissa pohjustettiin alle
30 000 euron pienhankintaohjeiden valmistelua. Paikalla on ollut hankinnoista vastaavia kunnan virkamiehiä ja alueen yritysten edustajia, yrityskehittäjä Matti Arkko PSKK Oy:stä selvittää. Ohjeet auttavat kuntia toimimaan kustannustehokkaammin ja tekemään kilpailutuksesta avoimempaa ja tasapuolisempaa. Yrittäjille tämä tarkoittaa lisääntyviä
työmahdollisuuksia. Tilaisuuksien jälkeen kunnat sekä yrittäjäyhdistykset pääsevät yhdessä sopimaan jatkotoimista miten hankintakäytäntöjä kehitetään paikallisesti.
Lisätietoja: PSKK Oy, Matti Arkko, puh. 044 772 7514, matti.arkko@pskk.fi
Satakieli 13
jankohtaista
Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.
Paikallista yhteistyötä
Pauliina Lilja haluaa yritystoiminnallaan vaalia perinteisiä käsityötaitoja ja innostaa nuoria neulontaharrastuksen pariin.
Yritteliäästä kädentaitajasta lankakauppiaaksi Harrastajat ja koulujen tekstiilityön opettajat ovat löytäneet laadukkaita lankoja edullisesti myyvän, Pauliina Liljan viime keväänä perustaman, verkkokaupan. Koska Liljan Lankakauppa työllistää Pauliinan kokopäiväisesti, on perheyritys Liljan Puutuote jäänyt perheen miesten vastuulle. – Mieheltä luonnistuu hirsirakentaminen ja minulla on pysyneet puikot ja koukku käsissä lapsesta asti. Kesäisin keskitymme täällä Leväsjoella puubisnekseen ja talven tullen koittaa lankasesonki, kansalaisopiston käsityöpiirejä vetänyt Pauliina naurahtaa. Pauliinalla on liiketalouden perustutkinto, jota hän on täydentänyt yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnolla. Hänen hyppysissään on siten luonnollisesti Liljan perheen yritysten kirjanpito. – Viidakkorumpu on pitänyt huolen siitä, ettei ei ole päivää, jolloin minulla ei olisi asiaa kylän postiin. Tuotteiden toimitusaika on pari päivää ja postikulutkin pysyvät vakiona tilauksen koosta riippumatta. Lankaostoksille osoitteessa www.liljanlankakauppa.fi.
14 Satakieli
Kankaanpään Yrittäjät ry:n Hyvät Kaupat Kankaanpäästä -toimikunta edistää jälleen kankaanpääläisten yritysten joulumyyntiä yhteisellä joulukampanjalla. – Jokavuotiset kampanjamme edistävät kaupankäyntiä ja antavat lisäarvoa asiakkaille. Tänä vuonna joulukampanja alkoi jo marraskuussa, kun markkinoimme Kankaanpään ostosmahdollisuuksia Reiman varaston tyhjennysmyynnin aikana. Joulukuu polkaistiin käyntiin Kankaanpään Joulunavauksella yhdessä Yrittäjänaisten ja kaupungin kanssa, kertoo Elina Mesiniemi. Joulukampanjan aikana asiakkaat voivat osallistua ostosraha-arvontaan. Arvontalipukkeita saa kaikista kampanjayrityksistä. Arvontaan voi osallistua ostoksentekohetkellä riippumatta ostosten summasta. – Palkintona on kolme lahjakorttia. Jokaisen lahjakortin arvo on 100 euroa. Kampanjaliikkeen tunnistaa joulukampanjan julisteista, joita kampanjayritykset ovat laittaneet oviin tai
ikkunoihin. Kankaanpään Yrittäjien nettisivulla on myös kampanjaliikkeet ja yhteistyökumppanit lueteltuna, Mesiniemi toteaa. Kampanja alkoi joulukuun alusta ja se päättyy jouluaattona. Arvonta suoritetaan maanantaina 13.1.2014. Lue lisää: www.kankaanpaanyrittajat.fi
Betonilaborantilta hoituvat myös vannetyöt
Rami Kuusistolta hoituvat vannetyöt henkilöautoista pyöräkuormaajiin.
Karvian Kivi ja Korjaus Oy aloitti toimintansa toukokuussa. Yrittäjä Rami Kuusistolla on käytössään 300 neliön hallitilat, jotka soveltuvat niin kiviainestutkimuksen laboratorioksi kuin moottoriajoneuvojen huoltoon. Yritys sai Leader-tukea laboratoriolaitehankintoihin. Kiviainestutkimuksilla selvitään kiviaineksen laatua ja käyttömahdollisuuksia. – Kiviainestuotannon laadunvalvonta on kausiluontoista työtä. Se pitää kiireisenä kesän, mutta rinnalle tarvitaan myös muuta liiketoimintaa. Toivon, että renkaanvaihtosesonki työllistää syksyllä ja keväällä, Rami Kuusisto kertoo. Yrityksen toimialue käsittää pääasiassa Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan. Rami toimii kiviainestoimittajien asiantuntijana ja auttaa heitä saamaan lain vaatimat CE-merkinnät ajan tasalle. – Asiakaskuntaa on kertynyt mukavasti ajoilta, jolloin vielä työskentelin laadunvalvontatehtävissä Karvian Betoni ja Sora Oy:llä.
www.pskk.fi | www.sataedu.fi PROJEKTI SSA ...
SIIKE selvittää yrittämisen ja työn mahdollisuudet
– Kaiken tekemisen keskiössä on asiakas. Ostaminen pitää tehdä helpoksi, Jaana ja Sanni tuumaavat.
Yhdessä tehdään enemmän Leader-rahoitteinen Jämin markkinointihanke on kerännyt toimijat yhden brändin alle. Hankkeen koordinaattori Jaana Koivisto PSKK Oy:stä iloitsee yhteisestä markkinointistrategiasta, jota toteutetaan hyvällä fiiliksellä käytännössä. – Toimijaverkostossa on mukana tällä hetkellä 46 yritystä. Jämillä toimivien lisäksi mukana on lähikuntien toimijoita, jotka ovat tavalla tai toisella mukana Jämin toiminnassa. Hankkeen tärkein tavoite on Jämin näkyvyyden lisääminen. Yhteinen markkinointistrategia, ilme ja verkkosivut ovat valmiit ja varsinaiset markkinointitoimenpiteet ovat käynnissä, kertoo PSKK:n yrityskehittäjä Jaana Koivisto. Yrittäjä Sanni Luomahaara vannoo yhteistyön nimeen. Markkinointihankkeen aikana yrittäjät tapaavat toisiaan ja ajatusten vaihto lisää ymmärrystä toisten tekemisestä. – Aina Jämillä toimijat ovat tehneet yhdessä. Toisten kanssa enemmän kuin toisten, mutta tehty on. Nyt toimijat ovat aidosti yhdessä miettimässä tuotteitaan ja palveluitaan asiakasnäkökulman kautta. Kaikkien tuotteet tulevat tutuksi ja näin pystymme tarjoamaan asiakkaille laajaa sekä laadukasta palvelua. Tästä tuloksena
on positiivinen puhina, joka näkyy myös myynnin vilkastumisena, Korsuretket Oy:n yrittäjä Sanni Luomahaara toteaa tyytyväisenä. Yhteismarkkinointi ei poista yritysten tarvetta markkinoida itse itseään. – Paras hyöty tulee, kun pidämme huolen, että yhteinen markkinointi jää pysyväksi ja sen lisäksi tehostamme omaa markkinointiamme oikeille kohderyhmille, Sanni huomauttaa. Käynnissä oleva hanke on päättymässä ensi vuoden maaliskuussa. Jatkoaikaa haetaan vuoden 2014 loppuun. Toimenpidelistalla on vielä ainakin mediatiedottaminen, radiokampanjointi, markkinoinnin vuosikellosuunnitelman laatiminen ja mainostamisen tehostaminen. – Paljon on tehty ja paljon pitää vielä tehdä. Tärkeää on miettiä, mitä hankkeen jälkeen. Toivottavasti saamme yhteisen näkemyksen siitä, miten yhteismarkkinointia jatketaan. Yhteismarkkinointia voidaan tehdä esimerkiksi organisaatiomuotoisena. Onko se yhteinen markkinointiyhtiö vai jotain muuta, selvitetään hankkeen aikana, tuumailee Jaana Koivisto.
Siikaisten SIIKE-hanke keskittyy kolmeen työllisyyttä edistävään asiaan. Ensimmäisenä tavoitteena on selvittää minkälainen yritystoiminta menestyisi Siikaisissa ja minkä alan yrityksiä sekä millaista yritystoimintaa kuntaan kaivataan. Edellisen kautta päästään käsiksi muihin työllistymismahdollisuuksiin. Millaisia työpaikkoja Siikaisissa on tarjolla ja mitä eri vaihtoehtoja yrityksille on työllistämisen tueksi. Kolmas, mutta ei vähäisin, tavoite on kertoa laaja-alaisesti etätyömahdollisuuksista Siikaisissa. Projektikoordinaattori Olli Rajalalla on tärkeitä asioita käsissään. Työ on kuntalaisten elinehto. Ilman työtä ja työmahdollisuuksia lähdetään katselemaan muita maisemia. Siksi Siikaisissa halutaan laaja-alaisesti selvittää eri vaihtoehtoja ja sitä kautta myös turvata tulevaisuuden palvelut kunnassa. – Hankkeen aikana selvitämme erilaisilla kyselyillä kuntalaisten palvelutarpeita sekä yrityksissä olevaa osaamista. Palvelutarpeesta saamme selvitettyä minkälaisia palveluja kaivataan lisää. Yritysten osaamisselvityksestä saamme selville yrityksen mahdollisuuksista laajentaa
toimintaansa esimerkiksi alihankkijana ja toisaalta saamme tietoa rekrytointitarpeesta, kertoo SIIKE-hankkeen projektikoordinaattori Olli Rajala. Siikaisissa eletään jo valokuituaikaa. Valokuituyhteys takaa toimivat yhteydet ja mahdollistaa erilaisia etätyömuotoja. – Markkinoimme Siikaista elämisen ja vapaa-ajan asumisen kuntana. Valokuitu mahdollistaa loma-asukkaille pidemmän ajanjakson olla mökillä. Loma-aikojen jälkeen mökkiläinen voi tehdä etätöitä rauhallisessa ympäristössä, jossa on toimivat yhteydet. Samoin valokuitu mahdollistaa monenlaisen yritystoiminnan perustamisen Siikaisiin. Jos yrityksen toiminnan kannalta ajalla ja paikalle ei ole väliä, mutta maaseutuasuminen kiehtoo, on Siikainen hyvä vaihtoehto. SIIKE-hanke tekee aktiivisesti yhteistyötä PohjoisSatakunnan Kehittämiskeskus Oy:n (PSKK) kanssa. Rajala ohjaa yrittäjäksi aikovat tai alueelle sijoittuvat yrittäjät PSKK:n yrityskehittäjän pakeille. Lisätietoja: Olli Rajala, 044 720 1071, olli.rajala@siikainen.fi
Mene Jämille www.jami.fi
Satakieli 15
Koulutus- ja tapahtumakalenteri Sataedu Talonrakennusala Talonrakennusalan eri ammatit, alan ammattitutkinto, jatkuva haku. Lisätiedot: Keijo Kerola, 040 199 4960, keijo.kerola@sataedu.fi Kone- ja metalliala Levytekniikan CNC-osaaja ja hitsauksen laatu, jatkuva haku. Levyseppähitsaaja, hitsaaja, jatkuva haku. Metallialan pätevöitymiskoulutus, jatkuva haku. Lisätiedot: Juhani Uusi-Rasi, 040 199 4943, juhani.uusi-rasi@sataedu.fi Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ensiapu 1, hinta 90 €. Ensiapu 2 (Huom! Jatkokurssi), hinta 98 €. Ensiavun kertauskurssi / hätäensiapukurssi, hinta 35 €. Henkisen tuen peruskurssi, hinta 85 €. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvakorttikoulutus, hinta 130 €. Ilmoittautumiset: Aulikki Ytterkodes, 040 199 4208, aulikki.ytterkodes@sataedu.fi Hotelli-, ravintola- ja catering-ala Ravintola-alan osaaja -koulutus: ravintolakokki tai tarjoilija Alkaa 3.3.2014, haku 10.2.2014 mennessä. Lisätiedot: Maija Poutanen, 040 199 4970, maija.poutanen@sataedu.fi Korttikoulutukset Tulityökortti Työturvallisuuskortti, peruskurssi Hinta 100 €/koulutus. Ilmoittautuminen: Katriina Liimu, 040 199 4905, katriina.liimu@sataedu.fi Alkoholilainsäädäntökoulutuksen ja hygieniaosaamisen testit 10.12.2013 ja 14.1.2014 Hinta 50 €/testi. Lisätiedot: Maija Poutanen, 040 199 4970, maija.poutanen@sataedu.fi
Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy on neljän kunnan omistama seudullinen kehittämisyhtiö. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen. PSKK:n tehtävä on kehittää seudun elinkeinoelämää. www.pskk.fi fax (02) 572 2305 Marko Rajamäki, toimitusjohtaja puh. 040 717 7578 marko.rajamaki@pskk.fi Matti Arkko, yrityskehittäjä puh. 044 772 7514 matti.arkko@pskk.fi Jaana Koivisto, yrityskehittäjä puh. 040 126 1282 jaana.koivisto@pskk.fi Anneli Hakola, talous- ja hallintosihteeri puh. 050 555 5930 anneli.hakola@pskk.fi
Prizztech Oy on suomalaisen innovaatioympäristön keskeinen toimija. Teemme työtä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi. www.prizz.fi Heikki Perko, projektipäällikkö puh. 044 710 5361 heikki.perko@prizz.fi Tuula Raukola, projektipäällikkö puh. 044 710 5394 tuula.raukola@prizz.fi
ProAgria Satakunta tarjoaa alueen maaseutuyrityksille talous-, investointi- ja verosuunnittelua, kirjanpitoneuvontaa sekä markkinoinnin ja muun liiketoiminnan suunnittelua. www.proagria.fi
SATAKIELI TOIVOTTAA LUKIJOILLEEN HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUNAIKAA!
Jaana Koivisto puh. 040 126 1282 jaana.koivisto@proagria.fi
Sataedu Kankaanpää on ammatilliseen aikuis- ja täydennyskoulutukseen erikoistunut oppilaitos. www.sataedu.fi Yrittäjyyskoulutukset Tarja Maja puh. 040 199 4931 tarja.maja@sataedu.fi
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leader-kehittämisohjelmaa kaudella 2007–2013. Leader-rahoituksella aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja ihmisiä osallistumaan kehittämistoimintaan. www.aktiivinen.fi Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja puh 050 589 6269 juha.vanhapaasto@kankaanpaa.fi Päivi Hietapakka, hankesihteeri puh. 050 588 5363 paivi.hietapakka@kankaanpaa.fi Tanja Aarnikuru, hankeneuvoja puh. 040 582 3645 tanja.aarnikuru@kankaanpaa.fi Krista Antila, kv-koordinaattori puh. 050 520 6396 krista.antila@kankaanpaa.fi
Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. Jukka Tommila, rahoituspäällikkö puh. 050 598 4814 jukka.tommila@finnvera.fi Minna Juhala, rahoitusneuvoja puh. 040 527 6609 minna.juhala@finnvera.fi
Sataedu Kankaanpään löydät osoitteesta Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää ja meidät muut Kankaanpään torin kulmalta osoitteesta Keskuskatu 51 B, 38700 Kankaanpää.