2 /2 0 1 4 PSKK:N SIDOSRYHMÄLEHTI
Tapani Torpo:
Metallin koulutus kaipaa oppilaita
toiminnaltaan tarkka mies
PSKK on kumppani yrityksille
Yritystuella vauhtia kehittämiseen
Yrittämällä oppii pienempikin
Alvarin Metallista
rautaisia ratkaisuja asiakkaille
Uudet tukimuodot
hyödyttävät yhä useampia Uuden maaseutuohjelmakauden 2014–2020 tuet tulevat hakuun alkuvuodesta 2015. Oleellisin muutos viime kauteen on, että nyt rahoitusta voivat hakea myös alle 50 henkilöä työllistävät yritykset, kun raja aiemmin oli kymmenen henkilötyövuotta. Yritystuissa on kaksi tukimuotoa: perustamistuki ja investointituki. Perustamistukea voi hakea uuden yrityksen perustamisesta aiheutuviin kuluihin, joiksi lasketaan esimerkiksi vuokrat, asiantuntijapalvelut, energia-, vesi- ja lämmityskulut sekä palkat. Myös toimiva yritys voi saada perustamistukea aloittaessaan uutta liiketoimintaa. Perustamistukea voi saada enimmillään 35 000 euroa. Perustamisvaiheen uusin tukimuoto on innovatiivisiin kokeiluihin myönnettävä, korkeintaan 10 000 euron kertakorvausluonteinen avustus. Perustamistukea ei myönnetä hakijalle, joka saa samaan aikaan starttirahaa. TUKEA RASKAASTA KALUSTOSTA AMMATTISOFTAAN Investointitukea voidaan myöntää kone- laite- ja rakennusinvestointeihin. Hankittavat koneet voivat olla uusia tai käytettyjä. Myös
MISTÄ, MITEN JA MILLOIN? Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen yritysneuvojat ja Leader-toimiston asiantuntijat auttavat kaikissa hakemuksen tekoon liittyvissä asioissa. Maaseutuohjelman yritystukia haetaan joko Leader Pohjois-Satakunnan kautta tai Satakunnan ELY-keskuksesta. Kaikki alle 25 000 euron investoinnit menevät Leaderin kautta. Leader-hankkeilla on jatkuva haku. ELY-keskuksen kautta haettavissa tuissa tulee uutena käytäntönä hakujaksot. Hankkeita voidaan myöntää vuoden 2020 loppuun saakka ja niiden toteutus voi jatkua ainakin vuoden sen jälkeen. Yli 50 henkilöä työllistävien yritysten tuet haetaan ELY-keskuksen yritysosaston kautta. Varat näihin hankkeisiin tulevat EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja kansallisista varoista.
TUKIMUOTOJA OSATAAN HYÖDYNTÄÄ KIITETTÄVÄSTI Pohjois-Satakunta on yksi Suomen eniten yritystukia myöntäneistä Leader-alueista. Vuosina 2007–2014 asiakkaina on ollut 149 yritystä, joille on myönnetty avustuksia noin 1,5 miljoonaa euroa. Luvussa on mukana yrityksiä myös Luoteis-Pirkanmaalta, joka kuuluu samaan Leader-alueeseen. ELY-keskuksen kautta Pohjois-Satakuntaan on ohjelmakauden aikana myönnetty 115 yritystukea yhteensä 6,2 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna tukia ei ole voinut hakea kesäkuun jälkeen ohjelmakausien vaihtumisen vuoksi.
osamaksukaupalla hankittu omaisuus on tukikelpoista. Tukea voidaan myöntää myös aineettomiin investointeihin, kuten tietokoneohjelmien, patenttien, käyttölupien tai tekijänoikeuksien hankkimiseen. Kiinteistön hankinnassa kiinteistön arvon on muodostuttava pääasiassa yritystoimintaan käytettävästä rakennuksesta. Ensi kaudella tukea voi saada myös kehittämishankkeisiin, joissa esimerkiksi yritykset, kehittäjäorganisaatiot ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä. Investointeihin myönnettävä avustus on 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Minimituki on 2 000 euroa haettaessa tukea Leader-ryhmän kautta ja 5 000 euroa, jos tuki myönnetään ELY-keskuksesta. Kehittämistoimenpiteisiin, kuten toteutettavuusselvityksiin ja konsulttipalkkioihin, tukea voidaan myöntää 50 prosenttia. Leader-ryhmän kautta maksimituki yhteen kohteeseen on noin 50 000 euroa. Tätä suuremmat tuet tulevat ELY-keskuksen kautta.
Asiantuntija Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Satakieli on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n sidosryhmälehti. Lehden toteuttamisessa ovat mukana myös Prizztech Oy, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria Satakunta ja Finnvera Oyj Päätoimittaja Marko Rajamäki • Toimitusneuvosto Marko Rajamäki, Jaana Koivisto, Juha Vanhapaasto ja Pia Hirvonen • Toimitus Kumppania Oy, Pia Hirvonen, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, puh. 050 534 2795, pia.hirvonen@kumppania.fi • Taitto Kukumo Creative, Hanna Hakala • Avustajat Virpi Hautamäki, Milla Majander ja Kreetta Haaslahti • Kuvapankki IngImage • Painopaikka Euraprint Oy • ISSN 1795-6234
2 Satakieli
Metsäisiä terveisiä Lehtijutuissa ihmiset usein avaavat taustojaan, esimerkiksi harrastuksiaan tai perhesiteitään. Näin jutuista saadaan kiinnostavampia ja ihmisläheisempiä. Ajattelin itse tehdä saman ja kertoa harrastuksistani enkä vain ottaa kantaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Kaikista hienoista harrastuksista huolimatta omani ovat melko tavallisia: kotona puuhastelua, nuorison harrastuksiin kuskailua, metsänhoitotöitä ja kuorolaulua. Televisiota en katso juuri lainkaan ja ällistyinkin, kun maakuntalehdessä kerrottiin keskivertosuomalaisen katsovan televisiota päivittäin lähes kolme tuntia. Lasten kuskaaminen on tärkeä harrastus. Täytyyhän heidän hyväkseen pinnistellä, varsinkin kun asumme syvällä maaseudulla. Toinen lähellä sydäntä oleva harrastukseni on metsänhoitotyöt. Siinäpä puuha, jossa konkreettisesti näkee ”kättensä jäljen.” Raivaussahaa vesakonperkaustyössä huudatettaessa tulee pohdittua kaikenlaista, välillä sinisiä ja toisinaan ihan maallisia. Joskus sitä työtä on ilo tehdä vailla mitään ylimääräisiä ajatuksia; tuo pois – tuo jää. Vesakonperkaus vaatii tekijältään pitkäjänteisyyttä. Savotta ei tule valmiiksi tunneissa tai päivissä, sopivampi mittayksikkö itse tehden on viikkoja, jopa kuukausia. Hommaa tehdään silloin, kun ehditään, sitkeästi pikkuhiljaa, kuten tavataan sanoa. Metsänomistaminen on pitkäjänteistä puuhaa myös toisella tapaa. Sijoituskohteena tili metsästä tulee aika harvakseltaan. Tällä iälläni taimikkoa peratessa en tule näkemään sitä päätehakkuukyp-
Sisältö 2/14
sänä, vaan työt pitää tehdä jälkipolvien hyväksi. Motivaation pitää olla aika vankka. Metsäteollisuuden kerrotaan jälleen ottavan viestikapulaa elektroniikka- ja ohjelmistoteollisuudelta Suomen teollisen perustan tukijalkana. Se on hyvä uutinen metsänomistajalle. Hienolta kuulostavassa biotaloudessa arvioidaan olevan lukuisia mahdollisuuksia uusina tuotteina, materiaaleina ja raaka-aineina. Ilmaston lämpenemistä vastaan taisteltaessa ja uusiin päästöjen vähentämistavoitteisiin pyrittäessä biopolttoaineiden ja niistä puupolttoaineiden merkitys energiantuotannossa tulee voimakkaasti kasvamaan. Kansantalouden näkökulmasta tuntuukin käsittämättömältä, että verotuksellisin keinoin energiateollisuuttamme on ohjattu kivihiilen käyttöön kotimaisten polttoaineiden sijaan. Verotuksen muutos puupolttoaineita suosivaksi toisi varmasti lisää vipinää maakuntiinkin puuhuollon parissa toimivan yrityssektorin taas piristyessä. Ensi kesänä toivottavasti viimein voimaan tulevassa uudessa KEMERA-laissa (kestävän metsätalouden rahoitus) myös metsänomistajaa kannustetaan ponnistelemaan uusien puusukupolvien hyväksi aiempaa painokkaammin, kun taimikoiden varhaishoito tullee tukien piiriin. Nuo temput kun tehdään muiden ohessa, niin saadaan puuta lisää liikkeelle ja jonkin verran kammetuksi Suomea suosta. Marko Rajamäki toimitusjohtaja
TA R K I S TA T I E TO S I: W W W.S ATA K A N TA.F I
4 8 10 12
Raivaussahaa vesakonperkaustyössä huudatettaessa tulee pohdittua kaikenlaista.
Alvarin Metalli palvelee joustavasti ja laadusta tinkimättä. Torpon asiakas on aina ihminen. Palvelua yrityksen kaikkiin vaiheisiin. Yritys-Suomi täydentää PSKK:n palveluja, Jämin SMkisa tarjoaa yrityksille näkyvyyttä, Sisustamalla kotiin ja toimitilaan uusi ilme.
Satakieli lähetetään kaikille Pohjois-Satakunnan yrityksille, joiden yhteystiedot löytyvät Satakanta-yritysrekisteristä. Tarkista, ovatko yrityksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa www.satakanta.fi. Voit lisätä yrityksesi tiedot maksutta yrityshakemisto Satakantaan, mikäli niitä ei vielä hakemistosta löydy. Yritystietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä tiedot kenttiin ja painamalla tilaa-painiketta osoitteessa www.satakanta.fi. Lisätietoja Satakannasta saat myös Prizztech Oy:stä numerosta (02) 62 62 62. Jos yhteystietosi eivät kuulu Satakantaan, voit tilata lehden ilmaiseksi ilmoittamalla osoitetietosi sähköpostitse Anneli Hakolalle osoitteeseen anneli.hakola@pskk.fi.
Työterveyshoitaja Jenni Vanhahonko kävi hoitamassa yrityksen maksuasioita paikallisessa Nordean konttorissa. Yrityskylässä raha liikkuu reaaliajassa, kuten oikeassa elämässä.
Tilaa sähköinen uutiskirje osoitteesta info@pskk.fi. Kirjoita viestiin yrityksen/yhteisön nimi ja paikkakunta sekä sähköpostiosoite, johon haluat uutiskirjeen. Satakieli 33
Viimeistelijä Mika Lehtikangas valmistelee teliakselia pintakäsittelyyn.
Alvarin metallissa luotetaan
rautaiseen
ammattitaitoon Alvarin metalli on pitkän linjan perheyritys Karviassa. Monet tuulet ovat pitäneet metallityön ammattilaiset otteessaan ja toiminta on pysynyt vakaana. Tänä päivänä konepaja työllistää 25 henkilöä.
4 Satakieli
Asiakasvastaava Pauli Yli-Lankoski tarkastaa lähteviä tuotteita.
Teksti ja kuvat Milla Majander
A
rttu Alvarin askeleet käyvät läpi tuttuakin tutumman työmaan. Kun samalla tontilla on viipottanut taaperosta asti, on ympäristö kotoisaa. Työ ja sen tekemisen tavat ovat tulleet vuosien mittaan perustajan pojalle
tutuksi. – Yläasteikäisenä olin täällä ensimmäistä kertaa töissä ja samalla tiellä olen edelleen, nykyään yrityksen myyntijohtajana toimiva Arttu Alvari naurahtaa. Kahvipausseillakaan tekijäihmisen näpit eivät tahdo pysyä pois sorvin äärestä, vaan vähän täytyy päästä kiinni työn ytimeen tekemään rautaa. – Olen kyllä yrittänyt oppia olemaan pois muiden tieltä, yrittäjähengen heimolainen myöntää. Joukko, jolla yrityksen tarinaa aloitettiin, oli nykyistä vajaata kolmeakymmentä huomattavasti pienempi. Alvarin metallin perusti Jorma Alvari yhdessä serkkunsa Jukka Alvarin kanssa vuonna 1978. Kaksikko harjoitti korjaamotoimintaa maatilojen tarpeisiin ja tuotannossa oli yrityksen omia tuotteita, kuten vinssejä, metsärekiä, traktoreiden hyttejä ja perunannosto ja -istutuskonei-
”Toimitusvarmuus on meidän valttimme ja siihen on laadun lisäksi aina panostettu.”
ta. 1990-luvun lopulla suunnattiin osa tuotannosta koneistukseen ja konepajalle hankittiin muun muassa aarpora ja pitkäjyrsin. Ajat ovat muuttuneet ja omien innovaatioiden tekeminen on vuosikymmenten saatossa jäänyt. 90-luvun lopulla omat tuotteet saivat jäädä täysin. – Eipä tuolla pelloilla enää niitä laitteita tarvitakaan. KESKIRASKASTA RUNKORAKENNETTA Matkataan kohti nykyhetkeä. Yritys kasvoi pikkuhiljaa ja uudenlainen toiminta valtasi alaa. 2000-luvun alkupuolelle asti työstettiin ohuempia rautoja. Tuolloin avarruskone vaihdettiin modernisoituun CNC aarporaan ja aloitettiin suunnan muutos kevyestä kone-
Satakieli 5
pajatoiminnasta astetta vaativampien ja keskiraskaiden koneiden ja laitteiden runkorakennevalmistukseen. Konekantaan tehtiin suuria investointeja ja tulosta syntyi. Alihankintatyöpajaksi muotoutuminen oli luonnollista ja koneistus lisääntyi. – Vanha asiakaskunta ei tässäkään vaiheessa unohtunut, vaan muodostaa edelleen merkittävän osan nykyisestä liikevaihdostamme. Tällä hetkellä tuotannosta noin 90 prosenttia on koneistettuja runkorakenteita tai materiaalinkäsittelyjärjestelmien osakokonaisuuksia. Pääosa valmistamistamme tuotteista on kallioporalaitteiden, teollisuusvaihteiden ja betonivalulaitteiden osia, Alvari selventää. Vuosi 2008 tarjoili Alvarin metallinkin ylle varjoja. Tilauskannat lyhenivät roimasti ja uusia investointeja oli vaikea suunnitella. – Aluksi sitä aikamme porattiin, mutta nyt siihen ollaan jo totuttu. Katteet ovat tiukat. Hyvin pitää onnistua, että omansa saa pois.
Hinnalla ei enää aina pysty kilpailemaan – siksi metallityöpajassa luotetaankin laadun voimaan. Tuotantomenetelmät ja -laitteet ovat modernit, eikä työn laadusta ja toimitusajoista tingitä. – Toimitusvarmuus on meidän valttimme ja siihen on laadun lisäksi aina panostettu. Toimitusaikatavoitteet ovat kuitenkin mo-
”Tällä hetkellä tuotannosta noin 90 prosenttia on koneistettuja runkorakenteita tai järjestelmien osakokonaisuuksia.”
Henkilönostimen osien koneistusta.
Koneistaja Jari Tuomainen kiinnittää työstettävää kappaletta.
Nobis ab iundandio et veliatur Roreicide dolorepero eaqu.
Hallissa tehdään hommia hyvässä hengessä. Kuvassa koneistamon “kymppi” Harri Koivumäki ja Arttu Alvari.
6 Satakieli
nesti niin tiukkoja, että toimitusvarmuuden pitämiseen saa tehdä melkoisesti töitä. PARAS RATKAISU ASIAKKAALLE Arki täyttyy yrittäjän onneksi nyt töistä. Asiakkaat saavat Alvarin metallista tuotteen koko valmistuskaaren, johon kuuluvat materiaalit, levytyöt, hitsaus, koneistus, pintakäsittely ja kokoonpano. – Osallistumme mielellämme asiakkaan tuotekehitykseen jo suunnitteluvaiheessa. Näin osaamme tuoda tuotannon näkemyksiä laitteiden valmistukseen ja auttaa asiakasta saavuttamaan kustannustehokkaampia ratkaisuja tuotteiden valmistuskaareen. Asiakaskunta on suomalaista, mutta suurin osa tuotteista päätyy lopulta vientiin. Yrittäjän elämä on täynnä haasteita, eikä valtiovallan suunnalta Arttu Alvarin mukaan aina suoda helpotusta. – Välillä kyllä tuntuu, etteivät päättäjät ymmärrä, mistä raha tulee. Yritykset kun ovat siinä melkoisen tärkeässä roolissa, Alvari lataa.
Levyseppä Teemu Kotilainen ja hitsauskoordinaattori Jukka Yli-Kauhaluoma perehtyvät tuotteen hitsausmerkintöihin ja järjestykseen.
Samaan hengenvetoon hän toivoo kunnan ja ELY-keskuksen toimintaan suoraviivaisuutta. – Yrittäjän näkökulmasta prosesseihin tarvitaan selkeyttä, mies toteaa kokemuksesta. Osaamista kehitetään tarpeen mukaan etenkin koneistuksen puolella. Ajan hermolla on pysyttävä pärjätäkseen. RAUTAISENA TULEVAISUUTEEN Pienessä organisaatiossa työssä on kiinni ympäri vuorokauden. – Olen varmasti avovaimon mielestä tuttu näky kotioloissakin läppärin kanssa, hän naurahtaa. Tulevaisuuden uhkakuvia ei voi jättää tiedostamatta, mutta näkymät vaikuttavat Alvarin metallissa sinänsä valoisalta. – Tosin mikään ei ole varmaa. Nyt on hyvä, mikäli tilauskantaa on tiedossa kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin. Perheyritys jatkaa porskuttamistaan.
•
ALVARIN METALLI OY • Perustettu 1978 • Metallialan töitä alihankintana: keskiraskaiden koneiden ja laitteiden runkorakennevalmistukseen • Liikevaihto noin 3,5 milj. € • Visio: ”Visionamme on toimia asiakkaiden kanssa tiiviissä yhteistyössä ollen heille luotettava ja kustannustehokas kumppani koneiden ja laitteiden osa- ja järjestelmätoimituksissa.” • Asiakkaita mm. Sandvik, Moventas, Avant, Raumaster, T-DRILL, Elematic, SEW-EURODRIVE, Leguan
Satakieli 7
Tarkka työmyyrä, vastuullinen työnantaja ja aktivoiva seuramies Hyvän tilitoimiston tehtäviin kuuluu paljon muutakin kuin pelkkä euroihin tuijottelu. Kirjanpitäjän on kyettävä lukemaan asiakkaan liiketoiminnan tilaa myös tulevaisuuteen ja toimimaan neuvonantajana. Teksti ja kuva Virpi Hautamäki
K
un kirjanpitolaki uudistettiin vuonna 1973, Tapani Torpo kiersi lehtori Ilpo Salon kanssa Länsi-Suomessa pitämässä luentoja aiheesta. Ilpolla oli Seinäjoen Konsultti Oy ja Tapani perusti Kankaanpään Konsult-
ti Oy:n. Tapani Torposta tuli kauppatieteilijä sattumusten kautta. Tapani asettui Turkuun velipoikansa kämppäkaveriksi. Tekniikka ei kiinnostanut, mutta Turun kauppakorkeaan pääsi ilman valintakokeita. Kankaanpää on ollut Tapanin tukikohta viimeiset neljä vuosikymmentä. Samassa luokkahuoneessa hän vietti 39 vuoden ajan Pohjois-Satakunnan kauppaoppilaitoksen lehtorina ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yliopettajana. Vain työnantajan nimi vaihtui. ASIAKKAINA IHMISIÄ, EI YRITYKSIÄ Yrityksen nimi vaihtui jo alussa Tilitoimisto Torpo Oy:ksi ja rinnalle tuli Tilintarkastus Torpo Oy. Viime vuonna vietettiin yhtiön 40-vuotisjuhlia. Tällä hetkellä sivutoimisen Tapanin lisäksi yhtiössä työskentelee neljä päätoimista KLT-kirjanpitäjää. Laadukkaan tilitoimiston tuntee Tapanin mukaan hyvästä asiakastuntemuksesta. Siksi Tilitoimisto Torpon asiakkaat ovat pääasiassa paikallisia. – Palvelemme ihmisiä, emmekä vain hoida heidän tilejään. Erityyppiset yhtiöoikeudelliset asiat ja yritysjärjestelyt ovat erikoisalaamme. On säälittävää nähdä, että yritys on toiminut epäedullisen yritysmuodon mukaisena jo vuosikausia tai sukupolvenvaihdos on viivästynyt turhaan, Tapani sanoo. Hänen uransa kivuttomin sukupolvenvaihdos oli, kun tytär Tanja Santahuhta, HTM, KLT, siirtyi yrityksen johtoon muutama vuosi sitten. – Tanja on oppinut hommat tässä sivussa isän tradenomi-oppilaana ja tiiviissä ohjauksessa, Tapani naurahtaa muistellessaan Tanjan tietä toimiston 10-vuotiaasta juoksutytöstä esimieheksi. TILITOIMISTO ON LUOTTAMUSASIA Asiakkaat luottavat omaan tilitoimistoonsa. Tämä johtuu usein pitkäaikaisesta asiakassuhteesta. Kun Tapani on tekemisissä noin parinsadan yrityksen kanssa, on paljastunut Suomen tilitoimistojen valtava tasoero. – Tilitoimistojen kirjanpitäjät tekevät usein itsenäistä työtä ilman 8 Satakieli
johdon valvontaa. Virheiltä usein vältytään, mutta asiakkaalle tehdään epäedullisia ratkaisuja, lähinnä verotuksessa. Ollaan liian varovaisia tai otetaan turhia riskejä – tai ei tiedetä, vaan arvataan. Tapani pitää tärkeänä, että kirjanpidot hoidettaisiin KLT-kirjanpitäjien toimesta ja Taloushallintoliiton auktorisoimissa tilitoimistoissa. Silloin tilitoimistoja valvotaan ja niiden henkilöstöltä edellytetään jatkuvaa koulutusta. – Yhden tai kahden henkilön toimisto on liian pieni lähikoulutukseen. Isompien, varsinkin avokonttoritoimistojen etuna on, että epäselvää asiaa voi heti kysyä toiselta kirjanpitäjältä, Tapani miettii. MONEN NUOREN MENTORI JA TYÖLLISTÄJÄ Suomen korkeakouluissa työskentelee enää muutama taloushallinnon opettaja, jolla on käytännön kokemusta kirjanpitäjän tai tilintarkastajan työstä. Vahinko, sillä siitä olisi hyötyä molemminpuolisesti. – Tietenkin olen valinnut parhaat oppilaani omaan toimistoon. Monet opiskelijoistani ovat perustaneet tilitoimistoja, ryhtyneet KLT-kirjanpitäjiksi, päässeet kisälliohjelman jälkeen tilintarkastajiksi tai perustaneet omia yrityksiä. Olen sanonut olevani paikkakunnan toiseksi ahkerin työllistäjä, heti työvoimatoimiston jälkeen, Tapani myhäilee. Hän harmittelee liiketalouden koulutusohjelman lakkauttamista Kankaanpäässä. – Kun kotipaikka oli lähellä, moni pätevä laskentaihminen jäi Pohjois-Satakuntaan. MIELEN JA KEHON HUOLTOA KOLLEGOJEN KESKEN Tapani Torpolle tulee ensi vuonna 70 vuotta mittariin, mutta varsinkin tilintarkastajan tehtävät kiinnostavat edelleen, samoin luennointi Satakunnassa. 1990-luvun lopulla perustettiin Kankaanpään lautakunta eli KALA. Kahdeksan hengen porukassa on sekä tilintarkastajia että tilitoimistojen toimitusjohtajia. – Kokoonnumme kuukauden tai kahden välein. KALA on ollut koulutusanniltaan raportteineen ja mielipiteineen loistava ryhmä, Tapani toteaa ja suosittelee vastaavanlaista yhteistoimintamallia muillekin ammattikunnille. Työn vastapainon yksi ilmentymä on torstai-illan kuntosalitreeni ”tilimiesten jumppa”.
•
TAPANI TORPO • Syntynyt Säynätsalossa 1945 • Valmistui opettajaksi 1970, KLT 2001, HTM 1977, KHT 1987 • Kauppatieteiden tohtori 2012, väitös pienyhtiöiden tilintarkastuksesta • Kolmen ässän seuramies: seurakunta, suunnistus ja sukuseura • Perheeseen kuuluu vaimo, kolme lasta sekä viisi lastenlasta • Motto: Yritysmaailmassa pärjää, kun tasapainossa ovat henki, ruumis ja ihmissuhteet.
Satakieli 9
Palvelua
alusta loppuun Yritysneuvonta on yrityksiä varten. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus (PSKK) antaa yrittäjille laaja-alaista asiantuntijuutta ketterästi tarjottuna. Teksti Pia Hirvonen
N
euvontapalveluista saa apua niin yrityksen suunnitteluun, käynnistämiseen, kehittämiseen kuin luopumiseenkin. Palvelujen pitää olla monipuolisia, asiantuntevia ja helposti saatavilla. Suunnitteleva yrittäjä on risteyskohdassa, jossa vaaditaan huolellista pohjatyötä. Hyvin tehty tausta- ja selvitystyö antaa vankan kivijalan yritystoiminnan alkutaipaleelle. Yritysneuvonnasta yritystoimintaa suunnitteleva saa työkalujen lisäksi henkilökohtaisen yritysneuvojan, jonka puoleen voi kääntyä, kun kaipaa tukea ja apua. – Aloittavalla yrittäjällä on meille tullessaan idea, jota me täällä PSKK:ssa moninaisesti analysoimme. Keskustelujen kautta nostamme erilaisia näkökulmia esiin, jotta yrittäjällä olisi selkeä kuva siitä, mihin on ryhtymässä. Liiketoimintasuunnitelma syntyy monesti yhdessä, ellei yrittäjällä ole sitä jo olemassa. Erilaisten laskelmien lisäksi autamme yrittäjää hakemaan esimerkiksi starttirahaa tai muita yrityksen käynnistämisen tukia, jos niihin on mahdollisuus
10 Satakieli
ja halukkuutta, kertoo Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Marko Rajamäki. Aloittava yrittäjä saa myös apua yhtiömuodon valinnassa ja rekisteröinnissä sekä rahoituksen suunnittelussa. Aloittaminen viedään maaliin saakka, jolloin yrittäjä voi keskittyä tehokkaasti varsinaisen toiminnan käynnistämiseen. – Uuden aloittamisessa on yleensä tuhat ja yksi asiaa. Meidän tehtävämme on olla yrittäjälle eräänlainen pilari, johon voi tukeutua. Pitää muistaa, ettei meissäkään se viisaus asu, emmekä voi toimia yritystoiminnan aloittamisessa tuomarina – kumppanina kylläkin. VERKOSTOSTA VOIMAA KEHITTÄVÄLLE Toiminnassa olevalle yritykselle PSKK tarjoaa neuvontaa monialaisesti. Pienessä organisaatiossa, kuten PSKK:ssa, ei voi olla joka toimialan ja liiketoiminnan osa-alueen asiantuntijoita, mutta vahva ja
luotettava verkosto tuo yrityksille kumppaneita, joista tarvittava apu löytyy. – PSKK:n verkostomainen tapa toimia on ollut alusta lähtien punainen lankamme. Yritysneuvoja etsii yritykselle oikean asiantuntijan, jos se ei ole meidän seinien sisällä. Useimmiten toimivan yrityksen tarve on investointiin tai kasvutavoitteeseen liittyvää. Rahoitus- ja tukityökaluista meillä on asiantuntijuutta niin yritysneuvojilla kuin saman katon alla toimivien leadereiden kautta, kertoo Rajamäki. Porissa toimiva Prizztech Oy on ollut vuosikausia PSKK:n tiivis kumppani, kuten myös maakunnan oppilaitokset. – Olemme verkostokumppaneidemme kautta mukana erilaisissa toimialakohtaisissa tutkimus- ja projektitöissä, joista saamme yrityksille merkittävää tietoa ja hyötyä. Toimimme säännöllisesti Prizztechin ja kaikkien koulutusasteiden kanssa. Maakunnallisesti verkos-
PSKK OY PÄHKINÄNKUORESSA Omistajakunnat: Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Henkilöstö: toimitusjohtaja Marko Rajamäki, talous- ja hallintosihteeri Anneli Hakola, yritysneuvojat Jaana Koivisto ja Matti Arkko Saman katon alla: Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria, Pohjois-Satakunnan Seutuverkko Oy, Maaseutupalvelut, Prizztech Oy:n Kankaanpään toimipiste ja Rytmikonttori
”Ei meissä se viisaus asu, emmekä voi toimia tuomarina – kumppanina kylläkin.” tomme on erittäin vahva. Voidaan sanoa, että kehittävä yritys löytää meiltä avun tai sitten me etsimme sen. LUOPUVALTA SYNTYY YLEENSÄ UUTTA PSKK on mukana Satakunnan Yrittäjien koordinoimassa sukupolven- ja omistajanvaihdospalvelussa. Palvelun koordinaattori toimii Satakunnan Yrittäjien palveluksessa ja PSKK maksaa siitä osuuden, jolla palvelu mahdollistetaan PSKK:n toiminta-alueen yrityksille. – Palvelukokonaisuuteen kuuluu yritystilanteen kartoitus, omistajanvaihdokseen liittyvät asiat, kuten verotus ja arvonmäärityksen perussäännöt sekä ohjaaminen jatkotoimenpiteitä varten oikealle asiantuntijalle. Opastamme myös yrityksen myynti-ilmoituksen laatimisessa. Yrityspörssi toimii ostajan ja myyjän sähköisenä kohtaamispaikkana, täsmentää koordinaattori Olli Annala. Annalan keskittyessä myyjän neuvontaan, PSKK:n yritysneuvojat opastavat ostajaa yritystoiminnan aloittamisessa, jos ostaja on uusi yrittäjä. – Näin voidaan sanoa, että pyörä pyörii ja jatkaa pyörimistään, naurahtaa Marko Rajamäki ja toivoo samalla, että yrittäjät ottavat rohkeasti yhteyttä ja käyttävät palvelua, jonka omistajakunta heille tarjoaa.
•
Satakieli 11
jankohtaista
Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.
Lapset harjoittelevat työelämätaitoja Yrityskylässä
Viidesluokkalainen Olli Ruokoski pääsi metsäkoneen puikkoihin simulaattorissa. Kirsti Katajisto ja Olli Harju jännittävät työn etenemistä.
Satakuntalaisille viides- ja kuudesluokkalaisille Porihalliin rakennettu Yrityskylä toimii pienoiskaupungin tapaan. – Lapset työskentelevät päivän mittaisen Yrityskylävierailunsa ajan omissa ammateissaan, saavat palkkaa sekä toimivat kuluttajina. Raha kiertää reaaliajassa virtuaalisessa talousympäristössä, Prizztechin YES-keskuksen projektipäällikkö Jenni Rajahalme kertoo. Kuntaosuus mahdollistaa oppilaiden toiminnallisen oppimisen. Yrityskylä ja muut YES-keskuksen kouluille suunnatut palvelut ovat osa PSKK:n kokonaispalvelua Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten kunnille, joiden maakunnallisista yrittäjyyskasvatuksen rahoitusosuuksista PSKK on vastannut. – Koemme tärkeäksi yrittäjämäisen asenteen herättämisen ja vahvistamisen lapsissa ja nuorissa, PSKK:n toimitusjohtaja Marko Rajamäki toteaa. Yrityskylän maakunnallisen rahoituksen lisäksi rahoittajina toimivat valtakunnallisesti opetus- ja kulttuuriministeriö ja Yksityisyrittäjien säätiö. Yrityskylän operatiivisesta toiminnasta vastaa Taloudellinen tiedotustoimisto TAT. Lisätietoja: Jenni Rajahalme, projektipäällikkö, Satakunnan YES-keskus, Prizztech Oy, puh. 040 720 5755, jenni.rajahalme@prizz.fi, www.yrityskyla.fi
TEKEMÄLLÄ OPPII Yrityskylässä vierailu vahvistaa käsityksen, että tekemällä oppii ja tekemisestä innostuu. Ilo ja riemu, mikä oppilaista välittyy, on kaikilla aisteilla aistittavissa. – Aamulla väsytti ihan hirveästi, mutta töihin päästessä se unohtui. Jännitti kamalasti aamun puhe kaupunkilaisille, mutta se meni tosi hyvin. Tuntuu, että minusta voisi tulla oikeastikin kaupunginjohtaja, kertoo kankaanpääläinen Aino Rajala päivästään kaupungin äitinä. Veljespari Kristian ja Daniel Laaksamo olivat töissä ravintolassa. Päivän aikana ravintolan ruuhkahuiput tulivat tutuksi.
12 Satakieli
– Kohta alkaa ruokatauko ja meille tulee silloin kiire. Aamukahvin aikaan kahvit meni pitkin pöytiä, mutta selvittiin. Päivä on tosi kiva, erilainen, summaa Kristian. Yrityskylässä työntekijät saavat palkan, joka maksetaan kortille, jolla kylässä suoritetaan ostoksia. Yrityksiin posti tuo laskut, jotka käydään maksamassa paikalliseen pankkiin olettaen, että yritystä on hoidettu niin, että tilillä on rahaa. Rahan kiertokulku tulee tutuksi. Jos tulevilla yhteiskunnan jäsenillä on parempi ymmärrys rahan riittävyydestä ja ansaintalogiikasta, se ei voi olla kuin hyvä. Tätä lisää, on yksiselitteinen viesti niin oppilailta kuin opettajilta.
Kollegat kättelyssä. Aino Rajala tervehtii Karvian kunnanjohtajaa Tarja Hosiasluomaa.
www.pskk.fi Inka-Maria Halmisen kiinnostus sisustussuunnittelua kohtaan näkyi jo pienenä tyttönä, kun hän piirteli talojen pohjakuvia ja mylläsi huonettaan uuteen järjestykseen.
Matalan kynnyksen autohuoltoa Kankaanpään Autohuolto on palvellut Porintien varressa vuoden alusta. Keväällä yrittäjä Olli Ostamo otti hommiin tutun kaverin, Matias Mäkelän, omalta kotikylältä. Syyskuussa kahden miehen kimpasta tehtiin osakeyhtiö ja AD-Autokorjaamoketjun jäsen. – PSKK:sta olen saanut apua sekä yrityksen perustamiseen että yritysmuodon vaihtamiseen. Yritysneuvojan avustuksella olemme saaneet myös investointitukea Texailmastointihuoltolaitteen hankkimiseen, Olli Ostamo kertoo tyytyväisenä. Kankaanpään autohuolto on vastannut ensisijaisesti yritysten tarpeisiin. Kapasiteettia riittää myös nopeatempoiseen huoltoon, kuten öljynvaihtoon, ihan kaikille autoille merkistä riippumatta. – Pidämme kiinni sovitusta ja panostamme laatuun. Asiakas saa tarvittaessa sijaisauton käyttöönsä korjauksen ajaksi. Noudamme myös asiakkaan auton hallille veloituksetta Kankaanpään keskustan alueelta. www.kankaanpaanautohuolto.com
Olli Ostamo ja Matias Mäkelä pitävät tärkeänä avoimuutta; asiakas pidetään kärryillä siitä, mitä tehdään.
Kokonaisvaltaista sisustuspalvelua Inka-Maria Halminen on tarjonnut loka–marraskuun vaihteesta sisustussuunnittelua koteihin ja julkisiin tiloihin sekä stailausapua myynnissä oleviin kohteisiin. Lisäksi Kan-
kaanpään kotimyymälässä on valikoima erilaisia pintamateriaaleja. – Toivon, että voin tulevaisuudessa tarjota mahdollisten yhteistyökumppanieni avustuksella myös asennuspalvelua ”avaimet käteen” -periaatteella, Inka-Maria sanoo. Oman kodin remontointi ja myöhemmin uuden rakentaminen ovat lisänneet Inka-Marian sisustusinnostusta. – Ensimmäisen sisustusalan koulutuksen kävin rakennusprojektimme aikana Tampereen Sisustusakatemiassa. Kotimme valmistuttua päätin opiskella alaa lisää Tampereen ammattikorkeakoulussa. Samaan aikaan suoritin myös yrittäjäkoulutuksen, Inka-Maria kertoo. Hän pääsi hyvään alkuun yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa PSKK:lta saadun avun vauhdittamana.
Yritykset vaihtavat omistajaa Yrityksen siirtyminen uuteen omistukseen tai sukupolvelta toiselle sujuu parhaimmillaan hallitusti ja suunnitelmallisesti. Mahdollisissa pulmatilanteissa ei kannata jäädä yksin, sillä maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa on saatavilla. – PSKK:n ja Satakunnan Yrittäjien yhteisen neuvontapalvelun tavoitteena on neuvonnan lisäksi saattaa osapuolet yhteen, kertoo yrittäjäjärjestön koordinaattori Olli Annala. Hyvä esimerkkitapaus on Kankaanpään kirjakauppa, joka siirtyi uuteen omistukseen tänä keväänä. Myyjä oli liikkeellä avoimella ja positiivisella mielellä, mutta ennen kaikkea ajoissa. Ensimmäinen yhteydenotto neuvojiin tapahtui jo vuonna 2011. Yritysneuvojat olivat sekä myyjän että ostajaehdokkaiden apuna, myynti-ilmoitus julkaistiin Satakunnan Yrityspörssissä ja tapaus sai näkyvyyttä myös mediassa. – Kaupan toteutumista helpotti myyjän ennakoiva ja määrätietoinen asenne uuden yrittäjän löytämiseen ja tukemiseen, kertoo Olli Annala ja korostaa, että PSKK:n Jaana Koiviston osaaminen oli kaupan syntymises-
sä ratkaisevassa roolissa. Uusi yrittäjä, Lea Kuusisto on tyytyväinen ratkaisuunsa vaihdettuaan puhtauspalvelualan kirjakauppiaan arkeen. – Päivääkään en ole katunut, vaikka yrittäjäksi ryhtyminen olikin hyppy tuntemattomaan. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, etatä kirjakauppa säilyy paikkakunnalla, Kankaanpään torin laidalla SataKirja-nimellä kauppaa pyörittävä Kuusisto kertoo. Hän on tyytyväinen saamaansa neuvontaan ja tukeen PSKK:ssa, omassa tilitoimistossa, pankissa ja TEtoimistossa. – Apua saa, kun on itse aktiivinen. Sain tarpeellisia ja selkeitä neuvoja, toteaa Kuusisto ja kiittelee kehittämiskeskuksen toimintaa mutkattomaksi ja asiantuntevaksi. Satakunnan Yrittäjien sukupolven- ja omistajanvaihdoskoordinaattorina toimii Olli Annala, puh. 050 410 0957, olli.annala@yrittajat.fi.
Satakieli 13
jankohtaista
Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.
Metalliala uuteen nousuun
Julkiset yrityspalvelut kootusti tavoitettavissa Yritys-Suomi-palveluiden tavoitteena on tarjota julkiset yrityspalvelut tasapuolisesti ja helposti omaksuttavina paketteina kaikille yrityksille ja yrityksen perustajille. Yritys-Suomen palveluiden kehittämisestä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Yritys-Suomi palvelee maanlaajuisesti lukuisissa toimipisteissä. Yritys-Suomi -verkoston valtakunnalliset ja seudulliset organisaatiot tuottavat henkilökohtaiset neuvontapalvelut yrittäjille. Verkoston muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, Finnvera, Finpro, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomen Teollisuussijoitus, Tekes, ELY-keskukset ja TE-toimistot sekä Verohallinto. Lisäksi verkostossa ovat mukana seudulliset yrityspalvelut eli kuntien omistamat elinkeinoyhtiöt tai vastaavat. PSKK on osa Yritys-Suomen verkostoa. Yritys-Suomi palvelee yrittäjiä myös puhelimitse. Työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallinen palvelunumero yrityksille ja yrittäjäksi aikoville on avoinna joka arkipäivä.
Yrityssuomi.fi-verkkopalvelu tarjoaa kattavasti tietoa yrityksen perustamisesta, yrityksenä toimimisesta, yrityksen kehittämisestä ja kansainvälistymisestä, työnantajan roolista, yrityksen tervehdyttämisestä ja ympäristövastuista. Osana Yrityssuomi.fi-palvelua on Oma Yritys-Suomi-palvelu, joka edellyttää kirjautumista. Kyseessä on henkilökohtainen työtila, joka sisältää yritystoiminnan suunnitteluun työkaluja. Palvelu auttaa yrittäjyyttä suunnittelevaa arvioimaan liikeideansa kannattavuutta ja suuntaamaan toimintansa oikeille urille. Liiketoimintasuunnitelmatyökalun avulla käyttäjä voi vaivattomasti laatia suunnitelmia ja tehdä liiketoimintaan liittyviä laskelmia. Palvelu tarjoaa myös tärkeää tietoa toimialakohtaisista lupavaateista ja ilmoituksista. Oma Yritys-Suomi palvelee myös jo yrittäjinä toimivia. Palvelu tarjoaa muun muassa mahdollisuuden koota muistutuksia yritystoimintaan liittyvistä velvoitteista. Palvelussa on myös työkaluja,
joiden avulla esimerkiksi yrityksen kehittämistarpeet ja kansainvälistymisvalmiudet ovat kattavasti analysoitavissa. Tulevaisuudessa palvelun kautta on mahdollista myös hakea julkista rahoitusta, antaa liiketoiminnassa tarvittavia ilmoituksia ja hakea vaadittavia lupia sekä hoitaa yritystoimintaan liittyvät velvoitteet.
PSKK:n henkilökohtaisen neuvontapalvelun lisäksi yrittäjiä palvelee valtakunnallinen Yritys-Suomipuhelinpalvelu 0295 020 500 Avoinna ma–to klo 8–17 ja pe klo 10–17.
SM-hiihdoista näkyvyyttä ja myyntiä Vuoden 2015 hiihdon Suomen mestaruudet ratkotaan Jämillä tammi–helmikuun vaihteessa. Huippu-urheilun ohella tapahtuma tarjoaa seudun yrityksille mahdollisuuden tukea, näkyä ja kuulua. – Tv-näkyvyyden kautta tapahtumaalueen mainokset voi suunnata kotisohvilla kisoja seuraaville katsojille. Kisapaikalle saapuva yleisö taas tavoitetaan laitamainosten ja tapahtumascreenin kautta, kertoo kilpailun johtaja Asko Uurasjärvi. Television ääreen perjantain kisapäivä on kerännyt noin 200 000 katsojaa. Lauantain ja sunnuntain aikana katsojaluvut
14 Satakieli
jopa kolminkertaistuvat. Paikan päälle SM-hiihdot houkuttavat perinteisesti tuhatpäin katsojia, huoltojoukkoja ja median edustajia. Myös yrityksille tarjoutuu oiva tilaisuus kutsua asiakkaita kisatun-
nelmasta nauttimaan. – Kisojen ajaksi tapahtumien sykkeeseen avautuu torialue, jolla seudun yrittäjät voivat esitellä osaamistaan ja myydä tuotteitaan kisayleisölle.
Metallialan koulutuksiin on yhä vähemmän hakijoita. Sataedun Kankaanpään toimipisteen kone- ja metallialan perustutkintoon oli viimeksi vain kahdeksan ensisijaista hakijaa ja Kokemäellä hakijoiden määrä romahti muutamaan. Alan kilpailukyvyn parantamisen tulisi olla vahvemmin maamme päättäjien huulilla. Sataedun opettajaa Jouko Koivumäkeä huolestuttaa metallialaan suhtautuminen tämän päivän Suomessa. – Alan tärkeyttä Suomen taloudelle ei täysin ymmärretä. Tuntuu, ettei Suomessa murehdita tarpeeksi sitä, ettei teollisuus vedä, Koivumäki lataa. Metallialalla työskentelee 280 000 lähivuosina eläköityvää ammattilaista. Tilalle tarvitaan kipeästi nuorta osaamista. Toimenpiteenä metallialan suosion kasvuun tarvitaan toimialan mielikuvan muuttamista. Hän muistuttaa Suomen seisovan metsä- ja metallijaloilla. Talouskasvua tarvitaan. – Metallialasta on mielikuva pelkästä hitsauksesta. Alalla on kuitenkin valtavasti erilaisia työtehtäviä ja etenemismahdollisuuksia, kehittämistehtävät mukaan lukien. Metallialan hyvä ammattimies on syytä nostaa jalustalle, Koivumäki toteaa ja jatkaa kone- ja metallialan opiskelijoiden työllistyneen aina hyvin. Koivumäki kuuluu 80-luvulla perustettuun Pohjois-Satakunnan metallialan neuvottelukuntaan, johon kuuluu opettajien lisäksi yrittäjiä ja elinkeinoelämän kehittäjiä. Nyt huulilla on alan vetovoimaisuuden kasvu. – Jätimme asiasta kannanoton satakuntalaisille kansanedustajille, jossa toivomme, että valtiovalta kiinnittäisi alan koulutusongelmaan enemmän huomiota ja käynnistäisi toimenpiteitä. Metallialallakin voi nousta huipuksi, Koivumäki muistuttaa.
www.pskk.fi
SIIKE aktivoi yrittäjiä
Jämin porojen elämää on mukava seurata ohikulkiessa.
Yhteistuumin Jämi tunnetuksi Vuonna 2013 aloitetun Leaderrahoitteisen Jämin yhteismarkkinointihankkeen tavoitteena oli kohentaa Jämin matkailun tunnettavuutta yhdessä alueen yrittäjien ja ulkopuolisen asiantuntijan avulla luotua markkinointistrategiaa hyödyntäen. Hanke on ollut avoin kaikille, joille Jämin näkyvyyden kehittäminen on tärkeää. Parhaimmillaan mukana oli 46 tahoa matkailu- ja palvelualan yrittäjistä erilaisiin kolmannen sektorin toimijoihin. Tavoitteena oli Jämi-brändin vahvistaminen. – Jämi tunnetaan ilmailusta. Yhteismarkkinoinnilla tunnettuutta lisättiin etenkin Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Mukana olevista yrittäjistä moni on huomannut kasvua asiakasmäärissään, hankkeessa koordinaattorina toiminut yrityskehittäjä Jaana Koivisto PSKK:lta kertoo. Jämin internetsivujen uudistaminen on yksi hankkeen onnistuneimmista projekteista. Sivusto esittelee kattavasti Jämin harrastusmahdollisuuksia. Se kutsuu yrityksiä, koululaisryhmiä ja yksittäisiä matkailijoita viihtymään luonnonläheisellä, monipuolisia ak-
tiviteetteja ja hyvinvointipalveluja tarjoavalla pohjoissatakuntalaisella virkistyskeitaalla. – Nettisivut tuovat mukavasti näkyvyyttä myös pienemmille alueen yrittäjille, joilla ei välttämättä ole yksinään riittävästi resursseja toimintansa markkinoimiseen. Jämiä on tehty tunnetuksi myös lehti- ja radiomainonnalla sosiaalista mediaa unohtamatta. Lisäksi matkailun edistämiseksi on laadittu esitteitä sekä järjestetty kilpailuja. Hanke päättyy vuoden lopulla. Loppuvuoden tullen ei ole aloitettu enää uusia markkinointitempauksia, vaan on keskitytty kartoittamaan, mitkä hankkeen toimijoista olisivat valmiita perustamaan yhteisen markkinointiyhtiön näkyvyyden ja tunnettuuden kasvattamiseksi. – Markkinointipakettien sisältö on parhaillaan hahmottumassa. Työn alla toimintasuunnitelman ja budjetin laadinta, Jaana Koivisto selventää. Kaksivuotinen hanke antoi hyvän sysäyksen Jämin alueen toimijoiden väliselle vuorovaikutukselle. – Toivottavasti se poikii ennakkoluulottomia yhteiskampanjoita myös tulevaisuudessa, Jaana Koivisto toivoo.
Siikaisten kunnan yrityskenttä on tullut tutuksi paitsi projektikoordinaattori Olli Rajalalle, myös kunnalle. Siikaisten kunnan elinkeinojen kehittämishanke SIIKE päättyi syyskuun lopussa. – Teimme 13 kuukauden aikana kuutisenkymmentä yritysvierailua, joiden avulla keräsimme ja saimme tietoa kunnan elinkeinotilanteesta. Hankkeen tavoitteena oli ennen kaikkea elinkeinoelämän aktivoiminen ja vuoropuhelun lisääminen kunnan ja yrittäjien kesken, Olli Rajala toteaa. Tavoitteessa onnistuttiin. SIIKE sai paljon hyvää alulle ja Rajala soisi hyvien tulosten kanta-
van tulevaisuuteen. – Saman hankkeen puitteissa tehdyn työn jatkuvuus olisi ensiarvoisen tärkeää. Kunnan vetovoimaisuuden panostaminen on pitkäaikaista työtä, josta kunnan täytyy olla uskottavasti kiinnostunut. Yritysten keskinäistä aktivoitumista ja vuoropuhelua elinkeinoelämän piristämiseksi toivotaan. Myös yhteistyötä koko seutukunnan yrittäjien kesken tulisi vahvistaa edelleen. – Tässä alueen kuntien pitäisi olla aktiivisesti mukana, Rajala muistuttaa.
SIIKE-hankkeen puitteissa Siikaisissa järjestettiin Yrittäjämessut huhtikuussa.
Sähköasennusta Karviasta ympäri Suomea Sähköautomaatioalan asennustöiden asiantuntija Jarkko Sillanpää aloitti yritystoiminnan vuonna 2011. Karviasta ponnistava yritys markkinoi tekevänsä töitä ympäri Suomen. Suurin Jarsecin asiakaskunta löytyy teollisuudesta, mutta mikään työ ei ole liian pieni toteutettavaksi. – Haluan palvella yksityisiä ja yrityksiä kaikissa sähköalaan liittyvissä töissä, Jarkko Sillanpään palvelualtis motto kuuluu. Työt koostuvat pitkälti sähkö-, automaatioja uudisasennustöistä sekä kunnossapitotöistä ja vikapäivystyksistä. Suurin asiakas on Vantaan Energia, jolle Jarsec on tehnyt kytkentöjä ja johdotuksia. Jarsec on myös tehnyt yhteistyössä
Vatajankosken sähkön kanssa aurinkopaneelien asennuksia Pohjois-Satakunnan alueella. – Yhteistyö on ollut merkittävää ja asennustöitä on tiedossa jatkossakin. Yrityksen alkutaipaleella Aktiivinen PohjoisSatakunta ry:n Juha Vanhapaasto kannusti yritystoiminnan aloittamiseen. Jarsec sai investointirahoitusta Leader-hankkeelta. Tällä hetkellä Jarsec työllistää yhden työntekijän. Kiinnostusta toiminnan laajentamiseen löytyy. – Haaveissa on, että viiden työntekijän voimin saisi töitä tulevaisuudessa tehdä, Jarkko toteaa. www.jarsec.fi
Satakieli 15
Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy on neljän kunnan omistama seudullinen kehittämisyhtiö. Sen toimintaalueeseen kuuluvat Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen. PSKK:n tehtävä on kehittää seudun elinkeinoelämää. www.pskk.fi Marko Rajamäki, toimitusjohtaja puh. 040 717 7578 marko.rajamaki@pskk.fi Matti Arkko, yrityskehittäjä puh. 044 772 7514 matti.arkko@pskk.fi Jaana Koivisto, yrityskehittäjä puh. 040 126 1282 jaana.koivisto@pskk.fi Anneli Hakola, talous- ja hallintosihteeri puh. 050 555 5930 anneli.hakola@pskk.fi
Prizztech Oy on suomalaisen innovaatioympäristön keskeinen toimija. Teemme työtä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi. www.prizz.fi Heikki Perko, projektipäällikkö puh. 044 710 5361 heikki.perko@prizz.fi Tuula Raukola, projektipäällikkö puh. 044 710 5394 tuula.raukola@prizz.fi
ProAgria Satakunta tarjoaa alueen maaseutuyrityksille talous-, investointi- ja verosuunnittelua, kirjanpitoneuvontaa sekä markkinoinnin ja muun liiketoiminnan suunnittelua. www.proagria.fi
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leaderkehittämisohjelmaa kaudella 2014–2020. Leader-rahoituksella aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja ihmisiä osallistumaan kehittämistoimintaan. www.aktiivinen.fi
Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä. www.finnvera.fi
Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtaja puh 050 589 6269 Päivi Hietapakka, hankesihteeri puh. 050 588 5363 Tanja Aarnikuru, hankeneuvoja puh. 040 582 3645 Krista Antila, kv-koordinaattori puh. 050 520 6396 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@kankaanpaa.fi
Jukka Tommila, rahoituspäällikkö puh. 050 598 4814 jukka.tommila@finnvera.fi Minna Juhala, rahoitusneuvoja puh. 040 527 6609 minna.juhala@finnvera.fi
Jaana Koivisto puh. 040 126 1282 jaana.koivisto@proagria.fi
PSKK:n väki toivottaa kaikille
Rauhallista joulunaikaa ja iloa vuodelle 2015!
PSKK OY – YRITYKSIÄ VARTEN
Keskuskatu 51 b, 2. krs, 38700 Kankaanpää, www.pskk.fi
Kiitämme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille jouluiloa sekä onnenhippuja vuodelle 2015!
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Keskuskatu 51 b, 38700 Kankaanpää