SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN
MENESTYKSEN
AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO • KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS • LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ
1
HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin kehittäminen sai alkunsa yritysneuvonnan palvelutarjonnan hajanaisuudesta. Suomessa toimii useita alueellisia ja seudullisia organisaatioita, jotka tarjoavat palveluitaan paikallisille yrityksille. Niiden toiminta oli osittain päällekkäistä. Toimijat eivät tunteneet toistensa palveluita, eivätkä toimintatapoja. Asiakkaat eivät osanneet erottaa eri tekijöitä tai palveluita toisistaan.
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ TARTTUI HAASTEESEEN. SEUDULLISTEN YRITYSPALVELUJEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEENA OLI • selkeyttää eri toimijoiden rooleja • selkeyttää työn- ja vastuunjakoa • parantaa yritysasiakkaiden saaman palvelun saavutettavuutta, laatua ja sitä kautta asiakkaan saamaa hyötyä • kehittää seututoimijoiden kanssa toimintamalleja, jotka pohjautuvat TE-palvelujen uudistamiseen ja Yritys-Suomi –palvelujärjestelmään Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman ja Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n toteuttaman SeutuYp -tukihankkeen tehtävänä oli tukea seutuja tässä kehittämistyössä. 2
MATKA SEUTUKÄYNNIT
• arviointi- ja kehittämiskeskustelut • mukana kaikki yrityspalveluita tuottavat tahot • mitä palveluja sekä kuinka ja kuka ne toteuttaa? • yhteistyön tiivistäminen • yhteistyön hyödyt esiin
14 TYÖKOKOUSTA 1300 OSALLISTUJAA 68 SEUTUA
• Seutukoordinaattoreiden ja ELY-keskusten
270 kpl
yhteyshenkilöiden tapaamiset
• kokemusten jakaminen • käytäntöjen yhtenäistäminen kansallisesti • positiivinen palaute
ELY-KESKUSTEN TILAISUUDET
30 kpl YRITYS-SUOMI
YHTEISTYÖ
• hyvien kokemusten levittäminen • käytäntöjen yhtenäistäminen
• Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa
Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen yrityspalvelun verkostoa.
3
YHTEISTYÖSOPIMUKSEN UUDISTAMISNEUVOTTELUT • määritettiin kunkin organisaation rooli tulevassa toiminnassa • sovittiin koordinaatio-organisaatiosta ja toiminnan johtamiskäytännöistä • päätettiin vuotuisten toimintasuunnitelmien tekotavasta ja seurannasta
AVOIN KESKUSTELUPROSESSI ANTOI ENITEN. YHTEISTYÖTAHOT NÄKIVÄT YHTEISEN HYÖDYN JA SITOUTUIVAT YHTEISIIN TOIMINTATAPOIHIN.
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TOIMI KATALYSAATTORINA. • keskustelujen järjestäminen • toimenpiteiden ehdottaminen • toimenpidesuunnitelma, aikataulutus ja vastuuhenkilöt • tiedonvälittäjä ja sparraaja
YRITYSPALVELUSOPIMUS PARANTAA ASIAKKAIDEN SAAMAN PALVELUN LAATUA. 4
YHTEISTYÖSOPIMUS • seudullisen työn organisointi • ohjausryhmän kokoonpano • koordinaattorin nimeäminen • yhteisestä resursoinnista sopiminen
• markkinointi ja yhteinen viestintä • seuranta • toimintasuunnitelman laatiminen • sitoutuminen Yritys-Suomi -brändiin ja viestintään
68 SOPIMUSTA 556 SOPIJAOSAPUOLTA • ELY-keskus • TE-toimisto • seudullinen
kehittämisyhtiö • seutukuntayhtymä
• kunta • Finnveran
alueorganisaatio
• Uusyrityskeskus • ProAgria
• teknologiakeskus • verotoimisto • Leader-toimintaryhmä • oppilaitos • yrittäjäjärjestö
VERKOSTOYHTEISTYÖ • ennakointi • yritysten sukupolven-
vaihdokset • kansainvälistyminen • kummitoiminta
• toisten palveluiden
tunteminen • työnjako ja roolit • yhteiset tapahtumat • oppilaitosyhteistyö
• tiedonhankinta
yritysten tarpeista ja tiedon jakaminen verkostossa • osaamisen kehittäminen
TEM:N JÄRJESTÄMÄ YRITYSNEUVOJAKOULUTUS 5
KOKEMUKSET SEUTUJEN TYÖN EDISTYMISTÄ ON TUETTAVA, ROHKAISTAVA JA KANNUSTETTAVA. AKTIIVISUUS TUO TULOSTA – ENSIKSI LIIKKEELLE LÄHTENEET SEUDUT OVAT EDELLEEN MUITA EDELLÄ. ERI KANSALLISTEN TOIMIJOIDEN ON YLINTÄ JOHTOA MYÖTEN SITOUDUTTAVA YHTEISEEN TAVOITTEESEEN. On varmistettava, että yhteiset tavoitteet ovat mukana kaikkien organisaatioiden strategioissa ja sitoutumisen pitää toteutua arjen työssä. SEUDULLISET YRITYSPALVELUT - TOIMINTAMALLI PERUSTUU ORGANISAATIOIDEN TASAVERTAISEEN YHTEISTYÖHÖN. Sitoutuminen yhteistyöhön edellyttää selkeitä hyötyjä. Hyödyt ovat löytyneet palvelun paranemisena ja toiminnan tehostumisena. VERKOSTON KESKEISILLE TOIMIJOILLE HYÖTY ON NIIN MERKITTÄVÄÄ, ETTÄ NIIDEN KANNATTAA KANTAA VASTUUTA VERKOSTON KOORDINAATIOSTA. SEUTUJEN KEHITTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA TULEE VAHVISTAA. Tämä onnistuu koordinaattoreiden asemaa korostamalla, ohjausryhmätyötä kehittämällä ja viestinnän merkitystä korostamalla. SEUTUJEN KÄYTTÖÖN KANNATTAA TARJOTA UUSIA TYÖKALUJA. Näin luodaan myös keskenään samantyyppisiä toimintatapoja, joita on myöhemmin helppo kehittää edelleen. 6
SEURAAVA ASKEL JALKATYÖTÄ TARVITAAN Toimintamallin jalkautus onnistuu vain tekemisen kautta. Tukitoimenpiteiden on jalkauduttava seuduille ja oltava mukana konkreettisten toimenpiteiden ja yhteisten palveluprosessien suunnittelussa. VERKOSTO TOIMII Seudulliset yrityspalvelut –toimintamallissa kukin organisaatio kehittyy osana yhteistyöverkostoa. Verkostomaisen työskentelyn varmistamiseksi nyt luotua verkostotyötä on syytä jatkaa, vertaisoppimisen ja uusien toimintatapojen luomiseksi. SOPIMUKSIA ON SEURATTAVA Yrityspalvelusopimus on syventänyt merkittävästi yhteistyötä seututoimijoiden välillä. Sopimusten toteutumista tulee seurata, poikkeamiin reagoida ja kehittää sopimuksia edelleen. Seudullisen yhteistyön kehittymistä seurattaessa tuotettu työkalu on saanut hyvän vastaanoton ja sen käyttö on lisääntymässä. SUUNNITELMALLA ETEENPÄIN Yhteinen toimintasuunnitelma viitoittaa tietä tulevaan tekemiseen. Viestinnän kehittäminen tulee olla tulevaisuudessa seudullisen kehittämisen keskiössä.
LUOTTAMUS VAATII AIKAA Aidon yhteistyön rakentuminen vaatii luottamusta ja luottamuksen vahvistuminen yhteistä tekemistä ja aikaa. TÄRKEÄ KOORDINAATTORI Seutukoordinaattorin tehtävänä on asioiden koossa pitäminen, eteenpäin vieminen, muiden henkilöiden kannustaminen ja esteiden raivaaminen. Hänellä on oltava tehtävään sopivat henkilökohtaiset ominaisuudet ja verkoston koordinoinnin on oltava keskeinen tehtävä. Koordinaattorin taustaorganisaation pitää olla seutuverkoston päätoimijoita, jolle seudullinen yhteistyö on arkipäiväistä työtä ja strategiassa määriteltyä toimintaa. Koordinaattori ei kuitenkaan ole seudun ainoa aktiivinen yhteistyötä mahdollistava toimija, vaan sanan mukaisesti koordinoiva. YRITYS-SUOMI YHTEISEKSI Yritys-Suomi –palvelujärjestelmän eri osien, sähköinen asiointi, puhelinpalvelut, nettisivut, markkinointi ja seututoimijoiden yhteistyö, yhteispeliä on vahvistettava. Kansallisen ja seudullisen tason vuorovaikutusta on käytävä systemaattisesti, jotta toimijoiden ajatuksia aidosti hyödynnetään kehittämistyössä. Viestiä Yritys-Suomen hyödyistä on tiivistettävä ja konkretisoitava kehittämisorganisaatioille ja niiden asiakkaille. 7