Töihin suomeen kotiin 2:2014 by Kumppania Oy

MARRASKUU

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATTO- JA ALPO-TUKIRAKENNEPROJEKTIEN UUTISKIRJE

VEERA KORHONEN

Kotouttamisen osaamiskeskus tuottaa tietoa kentän tarpeisiin. >> 4

Suomessa on hyvä elää ja työskennellä OSAAJIEN JA työpaikkojen yhä tehokkaampaan kohtaamiseen tarvi-

taan enemmän täsmärekrytointeja. Eurooppalaista työvoiman liikkuvuutta halutaan lisätä ja tavoitteen saavuttamiseksi ELY-keskukset ja TE-toimistot aikovat opetella verkostomaista ja tarvelähtöistä toimin-

tatapaa. Vuosien 2014–2020 EURES-ESR-toimenpidekokonaisuus kehittää hyviä toimintatapoja rekrytointitarpeiden tunnistamiseen, toimijoiden osallistamiseen ja verkostomaiseen toimintaan. Kirill Akhapkinaa on onnistanut – hänellä on nyt työ ja elämä Suomessa. >> 6 NELLY STENROOS

MATTO- ja ALPO-

tukirakenteet päättyvät TYÖPERUSTEISEN MAAHANMUUTON ja kotouttamisen kehittämisessä alkaa uusi vaihe. >> 6

KOMPETENSCENTRUMET fortsätter med det utvecklingsarbete som ALPOprojektet startade genom att arkivföra och sprida god praxis som skapats vid projekt så att alla kan dra nytta av den. >> 8

Oppaat Perustietoa Suomesta ja Suomeen työhön auttavat maahan muuttavaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Workinfinland-videosarja julkaistiin

Kotouttamista Kotkassa

VIDEOSARJASSA SUOMEEN muuttaneet ulkomaalaiset kertovat elämästään Suomessa. Yhdysvalloista kotoisin oleva yrittäjä ja taiteilija Adam on perustanut kahvilan Kauhajoelle. Clara Singaporesta työskentelee ICT-alalla ja on innokas luonnossa liikkuja. Englantilainen Adam muutti kolme vuotta sitten hektisestä Lontoosta Suomeen ja

KOTKAN KARHULASSA aloitti viime vuonna Etelä-Kymenlaakson alueen kattava maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelu Virkaneuvo. Palvelua on saatavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja ranskaksi. Kotkassa toimii

perusti Laser Cut Studion Helsinkiin. Nepalilainen Umesh tuli Suomeen opiskelemana sairaanhoitajaksi, rakastui ja jäi pysyvästi Suomeen. Nyt hän on naimisissa suomalaisen naisen kanssa, kahden lapsen isä ja vakituisessa työsuhteessa sairaanhoitajana. Tutustu videoihin www.workinfinland.fi

myös monikulttuurinen toimintakeskus Mylly, joka pyrkii vaikuttamaan positiivisesti maahanmuuttajien ja kantaväestön väliseen vuorovaikutukseen. Toiminta alkoi vuonna 2006 aloitetusta projektista. Nykyisin Myllyn toimintaa ylläpitää Kaakonkulman Kulttuurimylly ry.

Pääkirjoitus

Elämää hankkeen jälkeen? TUKIRAKENTEEN NÄKÖKULMASTA on ollut ilo

vuosien varrella seurata sitä, miten paneutuneesti ja suurella innolla verkostoon kuuluneissa lähes sadassa hankkeessa on työtä tehty.

okainen hanketta vetävä projektipäällikkö varmaan joskus yön hiljaisina tunteina pohtii sitä, jääkö hankkeesta mitään muistijälkeä mahdollisten konkreettisten tulosten lisäksi. Usein puhutaan instituutioiden amnesiasta eli muistinmenetyksestä. Kuinka monta vuotta projektin loppumisen jälkeen organisaatiossa on enää edes vähäisintäkään tietoa siitä, millaisia asioita aikoinaan niin suurella innostuksella kehitettiin? Ei ole harvinaista, että jonain aamuna joku organisaatiossa keksii saman idean uudelleen ja alkaa suunnitella samanlaista projektia.

Hyvien käytäntöjen juurruttamisessa on siis otettava huomioon myös inhimillisten mieleen ja muistiin liittyvien prosessien jalostaminen. Hankkeen on jäätävä organisaation kollektiiviseen tajuntaan, ja se puolestaan on mahdollista vain eräänlaisen perinteensiirron kautta. Projektityöntekijöiden kokema ”fiilis” pitäisi tartuttaa koko yhteisöön. Valitettavasti nämä työntekijät ovat harvoin muilla kuin määräaikaisin tavoin osana organisaatiota. Perinne katkeaa helposti siihen, kun he lähtevät talosta. Hanketoiminnassa täytyykin aivan alusta lähtien sitouttaa emoorganisaation ihmiset antamalla heille

Jos verkostojen saavutuksia pitää kuvailla yhdellä sanalla, se olkoon uskottavuus.

mahdollisuus myös kokemuksellisella tavalla olla mukana toteuttamassa projektia. Tällainen vuoropuhelu osapuolten välillä on projektin onnistumisen kannalta äärimmäisen tärkeä. Projekti on todellakin osa organisaatiota! PANEUTUMINEN JA suuri into on näkynyt hankkeiden sisällä, niiden välillä ja erityisesti paikallisilla tasoilla muiden toimijoiden kanssa. Innostuneisuus on selvästi myös tihkunut ylöspäin ministeriöiden tasolle asiaan kuuluvalla bottom up -periaatteella. Ministeriöiden rooli kehittämistyön ohessa syntyneiden innovaatioiden edistämisessä on ollut valtaisa. ALPO-TUKIRAKENTEEN KOHDALLA

yhtenä onnekkaana sattumana voidaan pitää kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamista työ- ja elinkeinoministeriöön. Tukirakenneverkoston tuotteet ja tulokset ovatkin siirtymässä varsin sujuvasti sen hoteisiin. MATTOverkoston tulosten ja tuotosten osalta tarve ja halu uudistaa EURES-palvelu

on osoittautunut niin toimenpiteiden kuin ajoituksen puolesta onnistuneeksi. MATTO-verkoston ja EURES-toimijoiden jo useita vuosia jatkunut yhteistyö ja kokemusten vaihto kiteytyy uusien toimenpiteiden ja toimintamallien siirrossa osaksi EURESin palveluvalikoimaa. PAIKALLISESTI MATALAN kynnyksen neuvontapalveluita vakinaistetaan kotoutumislain edellyttämällä tavalla, ja samalla yhteistyö Asiakaspalvelu 2014 -prosessin kanssa on noussut esille. Julkaisut Perustietoa Suomesta ja Suomeen työhön muodostavat perusvälineet kerrottaessa Suomesta tänne muuttavalle tai muuttoa suunnittelevalle. Workinfinland.fi-sivusto mahdollistaa keskitetyn työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvän viestimisen. Suurta huomiota herättäneiden ja monipuolista osaamista niin lähtö- kuin kotimaassa vaativien rekrytointitoimenpiteiden ohella ei saa

unohtaa sitä valtavaa työmäärää, jonka projektit ovat antaneet kotikuntiensa ja alueidensa kotouttamis- ja maahanmuutto-ohjelmien laatimiseen. MATTO- JA ALPO-verkostojen ylimalkaisiakaan tuloksia ja saavutuksia ei ole mahdollista listata lyhyessä uutiskirjepääkirjoituksessa. Jos verkostojen saavutuksia pitää kuvailla yhdellä sanalla, se olkoon uskottavuus. Uskottavuus verkostomaisen yhdessä kehittämisen voimaan, uskottavuus ruohonjuuritason vaikutusmahdollisuuksiin ja uskottavuus siihen, että maahanmuuttoasioita voidaan projektien avulla ylipäätään kehittää. Ainakin vähän. HANNU-PEKKA HUTTUNEN TAPANI KOJONSAARI

Töihin Suomeen Kotiin on MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje. Uutiskirjeen on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan

sosiaalirahaston tuella. Päätoimittajat Hannu-Pekka Huttunen ja Tapani Kojonsaari Toimitusneuvosto Nia Englund, Hannu-Pekka Huttunen, Outi Kallio, Tapani Kojonsaari Toimitus Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, Milla Majander puh. 044 774 0445, milla.majander@kumppania. fi Ulkoasu Kumppania Oy, Julia Hannula Taitto Kukumo Creative, Hanna Hakala Mukana tekemässä Kreetta Haaslahti, Virpi Hautamäki, Veera Korhonen, Susanna Korkiatupa, Paula Ojansuu, Nelly Stenroos Paino Edita Prima Oy Kuvapankki IngImage

ALPO on Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne. Valtakunnallinen ALPO toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalveluiden ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. ALPO kokoaa hyvät käytännöt alkuvaiheen palvelumallin kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti. www.tem.fi/alpo

002

MATTO on Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne. MATTO koordinoi Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa työvoiman maahanmuuttoon liittyvien palveluiden kehittäminen. MATTO-tukirakenteen tehtävänä on tukea ja kannustaa projekteja tarjoamalla niille foorumi kokemusten, oppien ja mielipiteiden vaihtoon sekä varmistaa projekteissa kehitettyjen mallien ja käytäntöjen levittäminen ja näkyväksi tekeminen. www.tem.fi/matto

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Tervetuloa Suomeen!

OLO KOTOISAKSI oppaiden kanssa. Tätä toivovat useat Perustietoa Suomesta ja

Työhön Suomeen -julkaisuja kokoamassa olleet viranomaistahot.

Perustietoa Suomesta -opas MIKÄ? Laki kotoutumisen edistämisestä edellyttää, että maahanmuuttajalle annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Perustietoa Suomesta -opas on kotouttamislain mukainen tietopaketti. Jokaisen maahanmuuttajan tulisi saada Perustietoa Suomesta -opas heti alkuvaiheessa asiaansa hoitavalta maistraatin, poliisilaitoksen tai Suomen ulkomailla olevan edustuston viranomaiselta.

Ovatko Perustietoa Suomesta-oppaat jaossa teidän alueenne maistraatissa ja poliisilaitoksella?

MISTÄ SAA? Perustietoa Suomesta -oppaan kaksitoista kieliversiota ovat luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa

www.lifeinfinland.fi.

Suomeen työhön -opas MIKÄ? Suomeen työhön -opas on tarkoitettu Suomeen muuttavalle tai muuttoa harkitsevalle työntekijälle ja/tai yrittäjälle. Opas vastaa Suomeen töihin muuttavan henkilön tietotarpeisiin.

Osoitteessa www.workinfinland.fi löydät Suomeen työhön -oppaat ja videot, joissa Suomeen muuttaneet kertovat omin sanoin kokemuksiaan ja näkemyksiään työskentelystä ja yrittämisestä Suomessa. MISTÄ SAA? Suomeen työhön -oppaan seitsemän kieliversiota ovat luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa www.workinfinland.fi.

Perustietoa Suomesta -oppaan kaksitoista kieliversiota ovat luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa www.lifeinfinland.fi

Suomeen työhön -oppaan seitsemän kieliversiota ovat luettavissa ja tulostettavissa osoitteessa www.workinfinland.fi

NELLY STENROOS

Suomeen työhön -opasta kannattaa hyödyntää kaikkien niiden toimijoiden, jotka ovat tekemisissä kansainvälisen työnvälityksen ja ulkomaalaisten osaajien rekrytoinnin kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Neuvontapalvelua matalalla kynnyksellä MAAHANMUUTTAJIEN neuvontapisteiden ja yhteispalvelupisteiden yhteistyö Keski-Suomessa on pitkän työn tulos. Jyväskylän kaupunki on tullut kehittämistyössä vastaan ja tavoitteena on kehittää kaupungin kanssa yhteistyötä edelleen. – Neuvontapalvelua on tarkoitus laa-

jentaa ja kehittää matalan kynnyksen neuvonnaksi. Olemme todella iloisia kaupungin innosta olla mukana kehittämisessä, toteaa projektipäällikkö Anni Viinikainen Monikulttuurikeskus Gloriasta. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluvat yhteiset asiakaspalvelukoulutukset, fyysisen yhteistyön lisääminen ja perusasia-

Mittari avuksi kotouttamisen edistämiseen

kaspalvelun vahvistaminen. Maahanmuuttajaneuvojalta saa tietoa tarjolla olevista palveluista, esimerkiksi sosiaali-, terveys-, työ- ja koulutuspalveluista. Lisäksi hän ohjaa kyseisten palvelujen piiriin. ALPOhanke on koordinoinut maahanmuuttajien neuvontapisteiden verkostoa ja järjestänyt koulutuksia.

Alkusyksystä tiimiytynyt kolmikko käärii yhteistuumin hihansa, jotta maahanmuuttajia työssään kohtaavat henkilöt saisivat tarvitsemaansa tietoa ja osaamista.

KUNNAN KOTOUTTAMISEN edistämisen mittari on

nimensä mukaisesti kunnille tarkoitettu työkalu kotouttamista edistävän toiminnan itsearviointiin ja laadulliseen kehittämiseen. Sähköisen sovelluksen avulla kunnan toimijat, kuten eri toimialat, johto ja työntekijät voivat arvioida kotouttamista edistävän toiminnan tilaa ja kehittämistarpeita.

ärkeä vaikutin mittarin kehittämiselle on ollut kotouttamislaki. Laki on tullut voimaan, mutta sen tunnettuus ja toteuttaminen vaihtelevat. Mittaria voi kunnissa hyödyntää esimerkiksi kotouttamisohjelman laadintaan ja arviointiin ja näin tukea lain toteutumista. – Käytännön kokemukset Pointti-hankkeen aikana ovat osoittaneet, että paikallistasolla on vielä paljon tehtävää kotoutumisen edistämisen kehittämisessä, suunnittelussa ja seurannassa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Minna Hallikainen. Mittarin kehittämisessä tärkeää taustaa ja tietoa on ammennettu Tasaarvon tikapuut -arviointimenetelmästä, joka kehitettiin aiemmin osana Join-projektia. – Mittari syntyi osana omaa täydennyskoulutustani. Sen jälkeen sitä on työstetty eteenpäin yhdessä ALPO-verkoston kanssa. Myös jotkut kunnat ovat antaneet panoksensa kehitystyölle koekäyttämällä mittaristoa ja antamalla palautetta sisältöjen hiomiseen. Arvokasta viimeistelyapua on saatu Kotouttamisen osaamiskeskuksesta. Mitä mitataan ja miten? Kunnan kotouttamisen mittari on sähköinen työkalu. Sovelluksessa on yhteensä 47 kysymystä, joihin vastaamalla saadaan selville kotoutumisen edistämisen tilanne eri osa-alueilla. – Kysymykset on jaettu kuuden otsikon alle ja jokaiseen kysymykseen on kuusi eri vastausvaihtoehtoa arviointiasteikolla 0–5. Asteikko kertoo käytännössä tason, jolla kunnan kotoutumisen edistäminen on. Alimmalla 0-tasolla kunnalla ei ole näkemystä maahanmuuttajista kuntalaisina ja toteutuessaan ylimmällä 5-tasolla monimuotoisuus kunnan palveluissa on normaalia ja vakiintunutta. Mittari on juurtumassa osaksi osaamiskeskuksen ylläpitämää Kotouttaminen.fi-sivustoa ja sen käyttöönoton edistymisestä tiedotetaan. Jatkokehittämistä ajatellen sisällöistä saatava käyttäjien palaute on erittäin tärkeää. – Yksi tulevaisuuden visio on, että mittarin tuottamasta tiedosta voisi erottaa eri vastaajaryhmien arviot. Näin saataisiin tietää esimerkiksi kuntapäättäjien, johtotason ja asiakastyötä tekevien viranomaisten näkemykset kotoutumisen edistämisen tilasta kunnassa.

Kotouttamisen VERKKOPÄÄTOIMITTAJA Helena Torkon lisäksi kotouttamisen

osaamiskeskuksessa työskentelee tilastoasiantuntija Villiina Kazi sekä lasten, nuorten ja perheiden kotoutumisen erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo. Energistä joukkoa luotsaa kehittämispäällikkö Annika Forsander.

Kannattaa seurata Kotouttaminen.fi-sivuston omia uutisia aiheesta!

yö- ja elinkeinoministeriöön avattiin maaliskuussa kotouttamisen osaamiskeskus pysyväksi rakenteeksi osaksi kotouttamishallintoa. Osaamiskeskuksen yksi merkittävimmistä tehtävistä on kerätä ja tuottaa vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa maahanmuuton ja kotouttamisen tilanteesta kunnallisille, alueellisille ja valtion toimijoille. Osaamiskeskus jatkaa ALPO-hankkeen käynnistämää kehittämistyötä arkistoiden ja levittäen projekteissa syntyneet hyvät käytänteet kaikkien hyödynnettäväksi. Tarkoituksenmukaista tiedonkeruuta Villiina Kazilla on takanaan yhdeksän vuoden kokemus Tilastokeskuksesta, jota edelsi saman verran vuosia yliopiston tutkijana. Viimeisimpänä projektinaan Tilastokeskuksessa hän veti tilapäisen ulkomaisen työvoiman

rekisteröintiä ja tilastointia kehittävä työryhmää. – Osaamiskeskuksen toiminnalle on selvästi asetettu odotuksia. On hienoa tehdä työtä, jolla on merkitystä. Ensitöikseni laadin maahanmuuttajista paikallisia tilastokatsauksia ELY-keskuksille, joissa käymme esittäytymässä osaamiskeskuksen väen kanssa, elokuun alussa työt aloittanut Villiina kertoo. Lisäksi hän on mukana suunnittelemassa kotouttamisen osaamiskeskuksen tutkimushankkeita sekä ottaa vuoden vaihteessa kopin osaamiskeskuksen piiriin siirtyvästä indikaattoriseurannasta. – Maahanmuuttajien kotouttamisen parissa työskentelee paljon toimijoita, joiden tietotarpeet poikkeavat toisistaan. Emme halua määritellä ylhäältä käsin, millaista tietoa heille keräämme. Tavoitteena on, että tuottaisimme sellaista tietoa, joka palvelisi mahdol-

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Työelämä tutuksi varjostamalla WORK SHADOWING -toimintamallin on tarkoitus tutustuttaa ulkomaalainen opiskelija suomalaiseen työelämään ja omaan ammattialaansa. Päivä yrityksessä on yleensä suhteellisen vaivatonta järjestää ja parhaimmillaan Work shadowing poikii lisää yhteistyötä opiskelijoiden ja korkeakoulun kanssa. – On hyvä, että korkeakouluissa kehitetään

ulkomaalaisten opiskelijoiden työelämälähtöisyyttä osana opintoja ja lisätään mahdollisuuksia kohdata suomalaisia yrityksiä ja työnantajia, projektipäällikkö Anne Kumpula Pirkanmaan ELY-keskuksesta toteaa. Opiskelijat voivat Work shadowing -päivän aikana tuoda yritykseen uusia ideoita ja näkökulmia, ja opiskelijoiden havainnot voivat nostaa

esiin hyödyllisiä kehittämiskohteita. Yritys voi halutessaan antaa opiskelijalle myös jonkin ajankohtaisen ongelman ratkottavaksi. Opiskelija voi toteuttaa päivän aikana myös jotain kansainvälisyyteen tai vaikkapa englanninkieleen liittyvää. Valoa-hankkeessa jatkojalostetussa toimintamallissa tuotteistetaan vieraskielisen koulutuksen toimintoja vastaamaan yritysrajapinnan tarpeita. Opintojen aikaiset työelämäyhteydet parantavat todennäköisyyttä siihen, että valmistuva opiskelija saa opintojaan ja osaamistaan vastaavaa työtä

Suomesta. Tämä edistää henkilöiden yhteiskuntaan sopeutumista, parantaa yritysten kannattavuutta ja edesauttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. – Ulkomaalaisia opiskelijoita tulisikin entistä enemmän kannustaa opiskelemaan suomea läpi opintojen, ja tähän oppilaitosten tulisi luoda erilaisia mahdollisuuksia ja toimintamalleja. Kehittämistyötä on tehty TE-palvelujen osalta myös tämän kansainvälisen osaajaryhmän työllistymisen edistämiseksi, Kumpula sanoo.

Pyrkimys on tuottaa tietoa, joka heijastaa aidosti kentän tarpeita.

PAULA OJANSUU

Osaamiskeskus levittää hyviä käytäntöjä kaikkien hyödynnettäviksi. Avoin ajatusten vaihto poikii lisäksi kehityskelpoisia ideoita.

Helena Torkko, Anne Alitolppa-Niitamo ja Villiina Kazi puhuvat samaa kieltä siitä huolimatta, että ovat kukin oman alansa asiantuntijoita.

tulkit ja tukijat lisimman tehokkaasti kaikkia viranomais- ja yhteistyötahoja. Tiedon kulkua tukevaa viestintää Myös Helena Torkko aloitti TEM:ssa elokuun alussa. Erityisasiantuntijan tehtävänimike käsittää viestintää eri muodoissaan. Helenan pääasiallinen toimenkuva kattaa kuitenkin kotouttaminen.fi-sivuston verkkopäätoimittajan ja

sisällöntuottajan tehtävät. Ennen nykyistä tehtäväänsä Helena työskenteli Kelan viestintäyksikössä kansainvälisten asioiden tiedottajana. Uusien haasteiden rinnalla Helena jatkaa myös tuttujen työkuvioiden parissa, joista yksi on suomalaista asumis-, opiskelu- ja työelämäkulttuuria maahanmuuttajille esittelevä Infopankki-sivusto. – Ennen istuin Infopankin ohjausryhmässä

Kotouttaminen.fi kehittyy aktiivisen sisällöntuotannon myötä.

Kelan edustajan roolissa. Työskentely jatkuu edelleen – nyt TEM:n riveissä, Helena havainnollistaa. Alku on ollut pitkälti substanssiin tutustumista. Helena on käynyt esittäytymässä eri sidosryhmille ja istunut tiivisti kotouttamisryhmän palavereissa. Työlistalla on useampi kehitysidea, jotka vaativat hihojen ylös käärimistä vielä ennen joulua. – Kotouttaminen.fi-sivustolle on tarkoitus avata maahanmuuttoasioita käsittelevä blogi sekä luoda puitteet säännöllisesti ilmestyvälle ajankohtaisia asioita levittävälle uutiskirjeelle. Osaamiskeskuksen ja kotouttaminen.fi:n markkinointimateriaalille on kehitteillä myös sisältöä tukeva visuaalinen ilme. Maahanmuuttajaperheiden arjen ytimessä Anne Alitolppa-Niitamo siirtyi valtiolle kansalaisjärjestötoiminnan puolelta. Hän toimi Väestöliitossa monikulttuurisuusasioiden päällikkönä, kunnes syyskuun alusta siirtyi asiantuntijatehtäviin kotouttamisen osaamiskeskukseen.

Hänen vastuullaan on kehittää osaamista maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kotoutumiseen liittyen sekä vahvistaa kansalaisjärjestöjen roolia kotouttavassa toiminnassa. – Tehtäväni on muun muassa löytää ja juurruttaa hyviä käytäntöjä kentälle niiden viranomaisten tietoon, jotka toimivat maahanmuuttajalasten ja -nuorten parissa, Anne kertoo. Hän kokee, että yksi keskeinen asia on koulun ja kodin välisen yhteistyön ja keskusteluyhteyden edistäminen. – Maahanmuuttajaperheet tarvitsevat lähtökohtaisesti enemmän konkreettista tietoa siitä, miten suomalainen koulutusjärjestelmä toimii. Sama pätee varhaiskasvatukseen. Kulttuurisidonnaisuuksien molemminpuolinen ymmärrys helpottaa maahanmuuttajalasten sopeutumista koulu- ja päiväkotimaailmaan. Anne peräänkuuluttaa myös viranomaisten vastuuta tarpeiden mukaisesta ohjauksesta. Maahanmuuttajaperheet eivät ole välttämättä tietoisia kaikista saatavilla olevista palvelureiteistä ja kotoutumista edistävistä toiminnoista.

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Kielijumppaa työn ohessa E-TYÖKIRJA EKI on laadittu maahanmuuttajille suomen kielen opiskelun tueksi työpaikoille alasta ja ammatista riippumatta. Sitä käytetään yhteistyössä työpaikkaohjaajan kanssa. Tehtäväsisällöt on suunnattu peruskielitason (A2) nostamiseksi keskitasolle (B1) tosielämän tilanteisiin pohjautuvien teemojen kautta. – Kehitystyön takana on ESR-projektin lisäksi

Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen laaja osaaminen arvioinnin, S2-opetuksen, kotoutumisen ja verkkopedagogiikan alalta. Ekiä edeltänyttä printattavaa työkirjaa on käytetty Tampereella jo vuodesta 2013 alkaen. Lokakuussa 2014 Ekistä julkaistiin tarvearvion perusteella myös e-versio, kehittäjä-kouluttaja Kristina Kemi kertoo.

E-työkirja Eki on osa pirkanmaalaista Kansainvälisen osaamisen palvelut -ESR-hanketta. Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö TYPA ylläpitää Ekin toimintaa seuraavat viisi vuotta. Perehdytys Eki-työkirjan käyttöönottoon:

Sähköinen työkirja:

www.livetampere.fi/tyonantajille/ajankohtaista

e-tyokirja.tampere.fi

Ripeämpää liikkuvuutta

Euroopan työmarkkinoille VALMISTEILLA OLEVA hanke haluaa törmäyttää osaajat ja työpaikat sekä

palvelut entistä tehokkaammin. Palveluja kehitetään jatkossa yritysten tarpeista lähtien ja verkostomaisesti.

urooppalaisen työvoiman sujuvan liikkuvuuden mahdollistamiseksi on kehitteillä täsmätoimia. Vuosien 2014–2020 toimenpidekokonaisuus sisältää kaksi merkittävää kokonaisuutta. Operointi tapahtuu viidellä suuralueella. – Keskiössä ovat yritysten ja työnantajien rekrytointitarpeiden tunnistaminen, toimijoiden osallistaminen ja verkostomainen toiminta. Hankkeessa toimivilta TE-toimistoilta ja ELY-keskuksilta on koottu alueellisia suunnitelmia ja osallistettu heitä kehittämään omien alueidensa rekrytointia. Tavoitteena on myös verkostomaisen ja tarvelähtöisen toimintatavan opettelu, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Ulla Mauranen toteaa.

EURESin näkökulmasta kyse on kaksitahoisesta asiasta: EURESpalvelusta ja ESR-hankkeiden kautta tehdystä työstä. EURES-järjestelmä on toiminut jo 20 vuotta laajasti kansainvälisen liikkuvuuden tukemiseksi EU- ja ETA-maissa. Nyt komissio on lähtenyt kehittämään EURES-palvelua enemmän yritysten ja työnhakijoiden tarpeista lähteväksi täsmäpalveluksi. – Meillä on vahva ja hyvin toimiva EURES-verkosto, muun muassa 800 EURES-asiantuntijaa EU/ETAmaissa, ja verkoston myötä syntynyt monia hyviä toimintatapoja, joita pidetään mukana ja kehitetään edelleen, toteaa kansainvälisen työnvälityksen asiantuntija Taru Asikainen PohjoisKarjalan TE-toimistosta.

Täsmätoimia tarvitaan Kyseessä tulee olemaan monipuolinen hanke isoine tavoitteineen. Kärkitavoitteena on saada osaajat ja työpaikat sekä palvelut kohtaamaan toisensa. – Eurooppalaista liikkuvuutta halutaan lisätä ja sen mahdollistamiseksi etsitään keinoja. Yritysten tarpeisiin vastaamista pitää tehostaa. Tarpeita kartoitetaan lisäämällä kontaktointeja ja tekemällä enemmän yrityskäyntejä, Mauranen sanoo. EURES-portaali on tietojärjestelmänä olemassa, mutta se ei Maurasen mukaan ole riittävää. Muun muassa seurannassa on puutteita. – Tarvitaan täsmärekrytointeja ja täsmätoimia. Työvoima liikkuu ilman mitään järjestelmiäkään. Tarvitaan entistä enemmän työnhakijoiden

opastusta ja paremmin tietoa työpaikoista ja työtehtävistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työvoiman ja osaajien kohtaamisprosessia tulee tehostaa. – Sairaanhoitajat ovat ammattiryhmistä hyvä esimerkki. Tarve ja työnantaja voivat molemmat olla olemassa, mutta tarvitaan prosesseja ja polkuja siihen, mistä maasta potentiaalinen osaava työvoima löytyy, Mauranen selventää. Hyötyjä Suomesta ja Suomeen Valtakunnallisessa hankkeessa tullaan laajentamaan EURES-palveluja ja niitä otetaan käyttöön koko TEhallinnossa. – Tällä hetkellä hanketta valmistellaan ja haemme rahoitusta Euroopan rakennerahasto-ohjelmalta, jonka lopulta myöntää Etelä-Savon ELYkeskus. Hanketoiminnan operatii-

Tarvitaan entistä enemmän työnhakijoiden opastusta ja paremmin tietoa työpaikoista.

vinen vastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. Edellisellä kaudella tehtyä työtä hyödynnetään tulevassa soveltuvin osin. Mauranen muistuttaakin, että työn perässä maahan muutettaessa liikkuu usein koko perhe, ei vain yksi ihminen. – Siksi verkostoja ja viranomaisia erityisesti tarvitaankin. MATTO-hankkeiden ja EURESin yhteistyössä kehittämiä kansainvälisen rekrytoinnin palveluita hyödynnetään jatkossa, jalostaen tarvelähtoisesti. – Hankkeissa on kokeiltu uusia tapoja toimia kv-rekrytointien suhteen ja näitäkin otetaan uuden kauden reppuun. Hankkeista ollaan jo saatu mukaan oppia ja kokemuksia pitkin matkaa. MATTO-hankkeissa työskentelevät ovat jakaneet kokemuksiaan ja oppejaan EURES-porukalle ja yhdessä olemme myös miettineet ja

Kolmevuotias Mihail Akhapkina osallistuu äidin kanssa arjen askareihin.

Kielikoulutus on tärkeä osa kansainvälistä rekrytointia MATTO-TUKIRAKENNE ON koordinoinut

onnistuneesti Työvoiman maahanmuuton ESRkehittämisohjelmaa vuodesta 2008. Nyt projekteissa kehitetyt hyvät käytännöt ja toimintamallit on koottu yksiin kansiin.

vainasemassa on sopivan lähtömaan ja tehtävään soveltuvan työvoiman löytäminen ripeästi siten, että työnantajien tarpeet pystytään täyttämään oikeaaikaisesti lyhyelläkin varoitusajalla. Kansainvälisen rekrytoinnin menestyminen edellyttää kotoutumisen

onnistumista. Lähtömaakoulutus on yksi keskeisimmistä MATTO-verkostossa kehitetyistä hyvistä käytännöistä. – Kielikoulutus on tärkeä osa muuttovalmennusta ja suomalaisen kulttuurin omaksumista. Se lujittaa ulkomaalaisen työvoiman sitoutumista

työhön Suomessa. Lähtömaakoulutuksen lisäksi useissa projekteissa on edistetty työpaikalla tapahtuvaa ammattikielen oppimista, kehittämisohjelman Hyvät käytännöt -raporttia koostanut konsultti Pekka Aavikko toteaa. Toisilta oppien Koordinaation jatkuminen on tärkeää varmistaa jatkossakin MATTO-projetin päätyttyä. Tarvetta olisi erityisesti valtakunnallisille toimialakohtaisille hankkeille, joilla kyetään kustannustehokkaasti palvelemaan useita kansainvälisiä rekrytointeja suunnittelevia ja tekeviä yrityksiä samanaikaisesti. Kehitystyössä on jatkossa myös

Ohjelman parasta antia on verkoston sisäinen vuorovaikutus. hyvä kuulla enemmän maahanmuuttajien kokemuksia ja toiveita rekrytoinnin suhteen. – Hienointa on ollut huomata, kuinka MATTO-verkoston alueellisesti hallinnoidut projektit ovat päässeet verkostoitumaan ja ottamaan mallia

toisistaan, Aavikko toteaa. Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelman hyvät käytännöt, työ- ja elinkeinoministeriö -julkaisu julkaistaan 12/2014. Julkaisu on luettavissa: www.tem.fi/matto

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Kotouttamisen edelläkävijät Raaseporissa

kehitelleet asiaa tulevaisuutta ajatellen, Asikainen sanoo. Molemmat iloitsevat osallisuudestaan kiinnostavan hankkeen valmisteluun. – Uudenlainen tulokulma ja uudet palvelut innostavat, ja aina uudenlaisen tilanteen edessä avautuu uusia ovia. Ilmassa on myös jännitystä: kuinka saamme uudet toimet ja toiminnan käynnistymään, miten onnistumme ja miten saamme asiaamme vietyä eteenpäin niin että yritykset ja työntekijät oikeasti hyötyvät, Asikainen pohtii. – Tässä hankkeessa on todella kiinnostavaa olla mukana. Tarvelähtöistä palvelujen kehittämistä olisi tarvittu jo kymmenen vuotta sitten. Nyt tarve lähti Euroopan komissiosta. Hanke tuo hyvinvointia, mahdollistaa liikkuvuutta ja siitä hyötyvät lopulta suomalaiset yritykset ja työyhteisöt, ja siten kaikki suomalaiset, Mauranen toteaa. Kehittämisen juurruttamista Tarvelähtöisen ja verkostomaisen toimintatavan opettelussa asiakkaiden rekrytarpeet ovat keskiössä. Niitä tullaan kartoittamaan rekrytilaisuuksien ja -tapahtumien avulla. – Verkostomaisuus on tärkeää, sillä työnhakijatkin liikkuvat. Toimintamallia tullaan pilotoimaan TE-toimistojen ja muiden toimijoiden kanssa. Ensi vuoden alusta käynnistellään toimia alueilla. Muun muassa rekrytoitavien henkilöiden lähtömaakoulutusta tuotteistetaan uudelleen. – Olennaista on myös asiantuntijoiden ja johtotasojen valmentaminen ja tiedon integrointi hallinnon sisälle ja yrityspalveluverkostolle. Tieto pitää olla siellä, missä on nuoria työntekijöitä, opiskelijoita ja kansainvälisessä vaihdossa olevia opiskelijoita, Mauranen toteaa.

Olemme myös saaneet valtakunnallista tunnustusta kotouttamisen edelläkävijänä. Vuosien varrella olemme tehneet lukuisia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä projekteja, kuten Multipath, PROTO, Me, Netstep ja DiF, maahanmuuttajaohjaaja John Hustich kertoo. Raaseporin toimisto palvelee vuosittain noin 150 maahanmuuttajaa, jotka tulevat pääasiassa

Venäjältä, entisistä IVY-maista ja Lähi-Idästä. Myös EU:n sisäinen maahanmuutto on selvästi nousussa. – Meille hakeutuvat maahanmuuttajat valitsevat usein joko suomen tai ruotsin kielen riippuen perhesuhteista. Jos maahanmuuttaja aikoo jäädä seudulle asumaan, ruotsin kielen taito on ehdoton etu työnhakua ajatellen.

VEERA KORHONEN

LÄNSI-UUDENMAAN MAAHANMUUTTAJATOIMISTO on toiminut Raaseporissa vuodesta 1990 asti. Sen toimialueella, johon lukeutuu myös Hanko, on 1 400 ulkomaalaista, joista kotouttamislain piirissä nelisen sataa. – Olemme työllämme saavuttaneet sekä kuntapäättäjien että kuntalaisten luottamuksen.

Akhapkinan perhe on tyytyväinen elämäänsä Suomessa. Onnellinen arki koostuu työstä ja harrastuksista.

Elämä mallillaan Suomessa Kirill ja Galina Akhapkina ovat muuttaneet Suomeen Pietarista työn perässä. Kirill siirtyi suomalaisen teknologiayrityksen palvelukseen Poriin työskenneltyään sitä ennen Pietarissa saman yrityksen leivissä. – Työelämä oli hyvin organisoitua alusta asti. Sain perehdytysohjelman työhön, jonka avulla opin yrityksen työtapoja ja mikä tärkeintä, tutustuin työtovereihin. Muut työntekijät olivat avoimia jakamaan kokemustaan ja auttamaan ongelmatilanteissa.

Sain heiltä myös tärkeää kotoutumisapua vapaa-aikaan liittyen, projektipäällikkönä työskentelevä Kirill muistelee Suomeen tulon alkuaikoja. Nyt perhe on asunut Suomessa kaksi vuotta. Perheen äiti Galina opiskeli suomen kieltä puolentoista vuoden ajan ollessaan äitiyslomalla esikoispoika Mihailin kanssa. Sittemmin perhe on kasvanut pienellä tytöllä. – Suunnitelmissa on jäädä Suomeen pidemmäksikin aikaa, mikäli asiat sujuvat hyvin. Pietariin

ei onneksi ole kovin pitkä matka, joten saamme silloin tällöin sukulaisista apua lapsiperheen arkeen ja koemme olomme kotoisaksi, he toteavat. Kotoutumisen tukena on ollut Kirillin työyhteisö ja heiltä saadut vinkit arkeen. Galina on saanut ystäviä etenkin muista pienten lasten äideistä ja kielikurssilta. –TE-toimiston kautta osallistuin täysipäiväisesti suomen kielen kurssille, Kirill taas opiskelee kieltä iltaryhmässä. Kielen oppiminen on ollut elämää helpottavaa.

Hyvät käytännöt jäävät elämään ALPO-TUKIRAKENTEEN PROJEKTEISSA on tehty

monipuolista työtä maahanmuuttajien neuvonnan, kielen oppimisen, työllistymisen ja kotoutumisen eteen vuodesta 2007 aina näihin päiviin asti. Matkan varrelle on mahtunut yhteensä 52 hanketta.

LPO-hankkeen tavoitteena on ollut Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjauksen tehostaminen. Se on ollut yksi valtakunnallisista Manner-Suomen ESR-kehittämisohjelman tukirakennehankkeista. – Hankkeet ovat olleet mittavia

sekä alueellisesti että ajallisesti. Niitä on toteutettu niin kuntien, TE-toimistojen, oppilaitosten kuin kolmannen sektorin toimijoiden toimesta. Kehitystyötä on ohjannut vuonna 2011 voimaan astunut kotouttamislaki, jonka valmisteluun on hankkeen puitteissa ollut mahdollisuus vaikuttaa,

ALPO:n kehittämistyön konsulttina ja hankearvioinnissa vuodesta 2009 mukana ollut Risto Karinen kertoo. Hankkeissa korostuu eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys. Palveluja on pyritty toteuttamaan asiakaslähtöisesti, mutta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Neuvonnan tarve ei hellitä Useita hankkeiden käytäntöjä on vakinaistettu, kuten maahanmuuttajien koulutuksen tietojärjestelmä Koulutusportti ja kielitaidon lähtötasoarvioinnin ja testausten järjestelmä Testipiste. Myös kuntien

neuvontapisteet ja erilaiset oppaat ovat konkreettisia esimerkkejä kotouttamista tukevista toimista. Hyviä käytäntöjä kerätään muun muassa Kotouttamisen osaamiskeskuksen ylläpitämälle kotouttaminen. fi-verkkosivulle. – ALPO-verkoston yksittäiset projektit ovat hyödyntäneet toisten projektien tuottamia tuotoksia ja työkaluja tehokkaasti. Esimerkiksi alunperin Etelä-Savon Pointti-projektissa kehitetty maahanmuuttajien neuvontapisteiden asiakaskäyntirekisteri ALPO-rekisteri on käytössä useassa neuvontapisteessä ympäri maan, Karinen sanoo.

Tukea KVrekryyn ja kotoutumiseen POHJOIS-KARJALASSA MAAHANMUUTON mahdollisuudet ja käytännöt -hanke toi useita hyviä käytäntöjä seudulle. Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtuma esittelee mahdollisuuksia opiskella, harrastaa ja löytää töitä. Tapahtumasta on suuri hyöty maahanmuuttajille, jotka saavat kerralla paljon tietoa ja yhteyksiä. Suosittu tapahtuma jatkuu, ja vetovastuun sen järjestämisestä ja kehittämisestä ovat ottaneet kolme paikallista yhdistystä. Kerran vuodessa järjestettävässä tapahtumassa ovat mukana kaikki keskeiset toimijat, muun muassa viranomaiset, kunnat, oppilaitokset, järjestöt ja seurat sekä joitakin henkilöstöpalveluyrityksiä. Tapahtuma edistää myös palveluntarjoajien ja muiden toimijoiden verkostoitumista. Hoiva-alalle suunnattu monikulttuurisuuskoulutus, MoniHoiva, tähtää siihen, että yritykset osaavat entistä paremmin rekrytoida, perehdyttää ja tukea asettautumisessa ulkomaista henkilökuntaa. Koulutus tuotti lisätietoa kulttuurien väliseen viestintään ja ulkomaisen asiakkaan kohtaamiseen. – Saamamme palautteen mukaan osallistujille oli suurin hyöty siitä, että koulutus avasi heille aivan uusia näkökulmia. Tämä pisti heidät miettimään omia työtapojaan sekä työyhteisön toimintatapoja uudella tavalla, kertoo Päivi Moilanen Pohjois-Karjalan ELYkeskuksesta. Jatkossa palveluita kehittää muun muassa Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hanke (ESR) vuosina 2014–2020.

PÅ SVENSKA PAULA OJANSUU

Helena Torkko, Anne Alitolppa-Niitamo och Villiina Kazi talar samma språk, trots att var och en av dem är expert inom sitt område.

Tolkar och forskare inom integration

Välkommen till Finland! LAGEN OM främjande av integration förutsätter att invandrare ges information om det finländska samhället. Guiden Välkommen till Finland är ett infopaket i enlighet med integrationslagen. Guiden Jobba i Finland är avsedd för arbetstagare och/eller företagare som flyttar eller funderar på att flytta till Finland. Det lönar sig för alla aktörer som har att göra med internationell arbetsförmedling och rekrytering av utländska yrkesmänniskor att utnyttja guiden. Guiden Välkommen till Finland i elektronisk form kan alla läsa och skriva ut på adressen www.lifeinfinland.fi. De sju språkversionerna av guiden Jobba i Finland kan läsas och skrivas ut på adressen www.workinfinland.fi.

Snabbare rörlighet på den europeiska arbetsmarknaden DET UTVECKLAS preciserade åtgärder för att möjliggöra smidig rörlighet för europeisk arbetskraft. Ett projekt som är under beredning vill sammanföra yrkesmänniskor och jobb samt tjänster på ett allt effektivare sätt. Tjänster utvecklas i fortsättningen utgående från företagens behov och nätverksbaserat. Åtgärdspaketet för 2014–2020 omfattar två betydande helheter. – Det viktigaste är att identifiera företags och arbetsgivares rekryteringsbehov, att delaktiggöra aktörer och att nätverka. Av de arbets- och näringsbyråer och NTM-centraler som är verksamma i projektet har samlats in regionala planer. Byråerna och centralerna har gjorts delaktiga i utvecklandet av rekryteringen i deras region. Ett mål är också att lära sig ett närverksbaserat och behovsorienterat tillvägagångssätt, konstaterar Ulla Mauranen, sakkunnig i arbetskraftsservice vid NTM-centralen i Norra Karelen. Nu har kommissionen gått in för att utveckla Eures-tjänsten till preciserad service som i större utsträckning utgår från företagens och arbetssökandenas behov. – Vi har ett välfungerande Eures-nätverk. I och med nätverket har det skapats många goda tillvägagångssätt som bibehålls och vidareutvecklas, konstaterar Taru Asikainen, sakkunnig i internationell arbetsförmedling vid Norra Karelens arbets- och näringsbyrå. Preciserade åtgärder behövs Det kommer att vara ett mångsidigt projekt med stora mål. Det viktigaste målet är att få yrkesmänniskor och jobb samt tjänster att mötas. – Man vill öka den europeiska rörligheten och söker metoder för att göra det möjligt. Bemötandet av företagens behov måste intensifieras. Behoven kartläggs genom ökade kontakter och mer företagsbesök, säger Mauranen. Eures-portalen finns som datasystem, med enligt Mauranen är det inte tillräckligt. Det finns brister bland annat i uppföljningen. – Det behövs preciserade rekryteringar och preciserade åtgärder. Arbetskraften rör sig även utan några system. Det behövs allt mer vägledning för arbetssökande och bättre information om jobb och arbetsuppgifter. VEERA KORHONEN

HELENA TORKKO, huvudredaktör för webbplatsen, Villiina Kazi, sakkunnig i

statistik, samt Anne Alitolppa-Niitamo, specialsakkunnig i integration av barn, ungdomar och familjer, bildar ett energiskt team som lotsas av utvecklingschef Annika Forsander.

id arbets- och näringsministeriet öppnades i mars ett kompetenscentrum för integrationsfrämjande som en bestående struktur inom integrationsförvaltningen. En av kompetenscentrumets mest betydande uppgifter är att samla och ta fram jämförbar och tillförlitlig information om läget för migrationen och integrationen. Kompetenscentrumet fortsätter med det utvecklingsarbete som ALPO-projektet startade genom att arkivföra och sprida god praxis som skapats vid projekt så att alla kan dra nytta av den. Ändamålsenlig insamling av information Villiina Kazi har nio års erfarenhet från Statistikcentralen bakom sig och före det lika många år som forskare vid universitet. Villiina är med om att planera forskningsprojekt för kom-

petenscentrumet för integrationsfrämjande samt tar vid årsskiftet itu med den indikatorsuppföljning som överförs till kompetenscentrumet. – Målet är att vi ska producera sådan information som på ett så effektivt sätt som möjligt betjänar alla berörda myndigheter och samarbetsparter, berättar Villiina. Kommunikation som stöder informationsgången Helena Torkko producerar innehåll för webbplatsen integration.fi. Före sin nuvarande uppgift arbetade Helena vid FPA:s informationsenhet som informatör för internationella frågor. – Avsikten är att på webbplatsen integration.fi öppna en blogg som behandlar migrationsfrågor samt att skapa ramar för ett nyhetsbrev som utkommer regelbundet, avslöjar Helena.

Utöver de nya utmaningarna fortsätter Helena också med bekanta arbetsuppgifter, en av dem är webbplatsen Infopankki som presenterar finländsk kultur för invandrare. Mitt i vardagen för invandrarfamiljer Anne Alitolppa-Niitamo ansvarar för att utveckla kompetensen kring integrationen av barn, ungdomar och familjer med invandrarbakgrund samt för att stärka frivilligorganisationernas roll i den integrationsfrämjande verksamheten. Anne efterlyser också myndigheters ansvar för vägledning enligt behoven. – Invandrarfamiljer behöver i allmänhet mer konkret information om hur det finländska utbildningssystemet fungerar. Detsamma gäller för småbarnsfostran, konstaterar Anne, som tidigare var chef för mångkulturella frågor vid Väestöliitto.

Kirill och Galina Akhapkinas familj flyttat till Finland två år sedan.