MAALISKUU
13
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATTO- JA ALPO-TUKIRAKENNEPROJEKTIEN UUTISKIRJE
TIMO HARTIKAINEN
LUKU- ja kirjoitustaidon koulutusta kehitetään. Uusi oppimateriaali innostaa ja motivoi. >> 4
Kv-rekrytointi tuo lisää osaavia käsiä POHJOIS-SAVO. Merkittävä osa maahanmuuttajaväestön
osaamis- ja työvoimapotentiaalista jää hyödyntämättä Suomen työmarkkinoilla. Pohjois-Savossa tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke.
Maahanmuuttajien työllistymistä ja työperusteista maahanmuuttoa tehostava hanke polkaistiin käyntiin vuoden 2011 alussa. Viime keväänä sairaanhoitajia rekrytoitiin Virosta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. >> 6 SAMI PULKKINEN
Mentorointi luo hyviä verkostoja MENTOROINNISTA on hyötyä
molemmille osapuolille. Tampereella mentorointiohjelmien toimivuutta on kiitelty. >> 7
REKRYTERINGEN från utlandet till branscher med brist på arbetskraft i Finland måste ökas avsevärt. Nyckeln till rätt slags utveckling finns i tydliga anvisningar. >> 8
Welcome to Finland >> 4
Kiinalainen XiaoJie Qin kotoutui hyvin Suomeen ja viihtyy työssään kääntäjänä. >> 3
2
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Kansainvälistä rekrytointia kehitettävä yhteistyössä
Ulkomaalaiset opiskelijat työllistyvät hyvin Suomessa
REKRY-AMARE -HANKKEEN seminaari, Rekrytointi – haasteet ja ratkaisut, pidettiin tammikuussa. Keskustelua herätti eurooppalainen yhteistyö maahanmuuttoasioissa, kansainvälinen rekrytointipolitiikka ja maahanmuuttajataustaisen työvoiman käytön systemaattinen kehittäminen. Suomen täytyy luoda ilmapiiri, johon on helppo tulla ja jossa on helppo työskennellä, jotta saisimme ammattitaitoista työvoimaa. Tähän tarvitaan rakentava poliittisen tason keskustelu maahanmuutosta, yleinen asennemuutos ja myös työmarkkinajärjestöjen ymmärrystä.
SUURIN OSA viime vuosina Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista jää Suomeen ja työllistyy. 75 prosenttia vuonna 2009 valmistuneista ulkomaalaisista jäi Suomeen. Puolet tutkinnon suorittaneista oli vuoden kuluessa valmistumisestaan työllistynyt Suomeen. Tiedot käyvät ilmi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn koostamista tilastoista, jotka perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin vuosilta 2007 ja 2009.
Pääkirjoitus
Verkostoissa on voimaa KEHITTÄMISOHJELMAMALLI on selvästi
lisännyt ESR-toiminnan vaikuttavuutta. Vaikka verkostoyhteistyö on toiminut kiitettävästi, mallissa on edelleen parannettavaakin.
R
akennerahastokaudella 2007–2013 alettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) projekteja toteuttaa Suomessa kehittämisohjelmittain. Tarkoituksena on välttää aiemmin ESR-projekteja vaivannutta erakoitumista: saman asian parissa eri puolilla Suomea työskentelevät projektit pyritään saattamaan yhteen ja muodostamaan verkosto, jonka sisällä tieto kulkee, kokemukset vaihtuvat ja ideat sinkoilevat. Samalla kehittämisohjelmia koordinoivat viranomaiset saavat kehitetyt hyvät käytännöt, innovaatiot ja toimintamallit tuoreeltaan talteen. ESR-kehittämistyön tahti kiihtyy. MAAHANMUUTTOASIOISSA niin kotouttamisen kuin työvoiman maahanmuutonkin kehittäminen saivat omat kehittämisohjelmansa, joita koordinoivat MATTO- ja ALPO-tukirakenteet. Työvoiman maahanmuuton kehittämisprojekteja on MATTO-verkostossa toiminut kaikkiaan 40 kappaletta, ja vastaavasti kotouttamisen kehittämiseen tähtääviä projekteja on ALPO-verkostossa toiminut koko
ohjelmakaudella 45 kappaletta. Projektit ovat lähteneet yhteistyöhön mukaan innokkaasti. Vain muutama projekti ei houkuttelusta huolimatta ole katsonut tarpeelliseksi osallistua verkostoyhteistyöhön. Joillekin toimijoille on edelleen epäselvää se, mikä on kehittämisohjelma. Alueellista rahoitusta myöntäneet ELY-keskukset eivät ehkä nekään ole mieltäneet kehittämisohjelmien ja tukirakenteiden suhdetta ja merkitystä tässä verkostossa. Kehittämisohjelmamallin toteutus ei ole siis ollut täysin ongelmatonta. LYHYEN alkuhämmennyksen jälkeen niin tukirakenteet kuin kehittämisohjelman projektitkin ovat kuitenkin rahoituskauden loppuessa löytäneet roolinsa. Menestystarinoita on monistettu ja otettu käyttöön. Innovaatiot ovat levinneet eri toimijoiden välillä. Kehittämisohjelmamallin turvin on kyetty tekemään ESRtoiminnassa niin perin hankalaa ylialueellista yhteistyötä. Virheitä on varmasti tehty, mutta toisten virheistä on myös opittu ja niitä on osattu myös välttää.
Kehittämisohjelmamallin turvin ESR-toiminnassa on tehty ylialueellista yhteistyötä. Menestystarinoita on monistettu, ja innovaatiot ovat levinneet toimijoiden välillä. PROJEKTEILLE kehittämisohjelmamalli on toiminut myös vertaistuen näkökulmasta: harva asia on niin ainutlaatuinen, etteikö joku muu jossain toisessa projektissa sitä olisi pohtinut. Ratkaisuja, jotka saattavat liittyä jokapäiväisiin toimintatapoihin ja käy-
täntöihin tai kokonaisiin toimintamalleihin, voidaan sitten miettiä yhdessä, ja paljon niitä on löydettykin.
Hannu-Pekka Huttunen Projektipäällikkö ALPO-tukirakenne
KAIKEN KAIKKIAAN kehittämisohjelmamalli on osoittautunut toimivaksi ja jatkamisen arvoiseksi.
Tapani Kojonsaari Projektipäällikkö MATTO-tukirakenne
Töihin Suomeen Kotiin on MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje. Uutiskirjeen on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan
sosiaalirahaston tuella. Päätoimittajat Hannu-Pekka Huttunen ja Tapani Kojonsaari Toimitusneuvosto Kirsi Campello, Hannu-Pekka Huttunen, Änisa Jansson, Tapani Kojonsaari Toimitus Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, Susanna Alanen, puh. 044 589 6234, susanna.alanen@kumppania.fi Ulkoasu ja taitto Kumppania Oy, Julia Hannula Mukana tekemässä Mohamed Abdullahi, Salad Addawe, Timo Hartikainen, Riku Kankaro, Nina Leppäniemi, Milla Majander, Sami Pulkkinen, Do Thanh Paino Edita Prima Oy Kuvapankit Dreamstime, IngImage
ALPO on Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne. Valtakunnallinen ALPO toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalveluiden ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. ALPO kokoaa hyvät käytännöt alkuvaiheen palvelumallin kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti. www.tem.fi/alpo
002
MATTO on Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne. MATTO koordinoi Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa työvoiman maahanmuuttoon liittyvien palveluiden kehittäminen. MATTO-tukirakenteen tehtävänä on tukea ja kannustaa projekteja tarjoamalla niille foorumi kokemusten, oppien ja mielipiteiden vaihtoon sekä varmistaa projekteissa kehitettyjen mallien ja käytäntöjen levittäminen ja näkyväksi tekeminen. www.tem.fi/matto
3 RIKU KANKARO
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Iloisella asenteella pärjää XIAO-JIE QIN oppi väylän työelämään kantapään
kautta. Myöhemmin hän on itse auttanut lukuisia kiinalaisia maahanmuuttajia käytännön elämää ja arkea askarruttavissa kysymyksissä. – KESÄLLÄ TUNTUI hyvältä, mutta syksyllä tuli shokki, muistelee Xiao-Jie Qin vuotta 2003. Tuolloin 28-vuotias yliopiston englanninopettaja saapui Suomeen miehensä perässä. Shokki ei niinkään aiheutunut vuodenajan synkkyydestä, vaan työn puutteesta. – Olin työskennellyt vuosia opettajana Kiinassa ja kaipasin kovasti töitä. Olo oli syrjäytynyt ilman tuttua työssäkäyntiä, Xiao-Jie muistelee. Xiao-Jie keskittyi jatko-opiskeluun, ja pikkuhiljaa ovia avautui myös työelämään kääntäjänä sekä englannin ja kiinan kielen välisenä tulkkina. Hän myös opetti jonkin verran englantia ja kiinaa. Nyt Xiao-Jie on itse helpottanut monen kiinalaisen sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sillä hän on työskennellyt Turun kaupungin Infotorilla neuvoen Kiinasta Suomeen tulevia heidän omalla äidinkielellään. – Olisin kaivannut itsekin Suomeen tullessani etenkin työnhakuun liittyvää neuvontaa. Palvelu on arvokasta ihmiselle, joka saapuu tuntemattomaan maahan vailla suomen kielen taitoa, hän toteaa selvällä suomen kielellä. Kieli on tärkeä Infotori on ollut auttamishaluiselle naiselle mieluisa työpaikka. Xiao-Jie itse opetteli sopeutumisen kantapään kautta ja tietää näin hyvin, millaista neuvontaa maahanmuuttaja ensisijaisesti kaipaa ja tarvitsee. Maan kielen opiskelu oli Xiao-Jielle tärkeää, ja monella maahanmuuttajalla ykköskysymys onkin, missä kaikkialla voi opiskella suomen kieltä. – Infotorilla autetaan ihan kaikessa mahdollisessa. Maahanmuuttajalle tärkeitä tietoja ovat kontaktit työsuojeluun, Kelaan ja TE-toimistoon. Yhtä oleellisia ovat myös neuvot koulutusmahdollisuuksista, lääkä-
Palvelu on arvokasta ihmiselle, joka saapuu tuntemattomaan maahan vailla suomen kielen taitoa.
reistä, vakuutuksista tai lasten harrastuksista, luettelee neuvonantajan intensiivikoulutuksen saanut Xiao-Jie. Parasta työssä on auttamisen ilo ja se, kun on opastanut neuvoja hakeneen henkilön oikeaan suuntaan. Infotori on parhaimmillaan ikkuna maailmalle sekä ovi uusiin kontakteihin ja jopa ystävyyssuhteisiin. – Olen kuullut, että sana on kiertänyt Infotorilta avun saaneiden keskuudessa. Tutut ovat kertoneet toisilleen saamistaan vinkeistä. Neuvoja ja opettaja Suomesta tuli kuin tulikin koti Xiao-Jielle ja hänen miehelleen. Perheeseen syntyi myös kaksi lasta Suomessa. Ekaluokkalainen poika ja kolmevuotias tytär osaavat sekä kiinaa että suomea. Äitiyslomiensa välillä Xiao-Jie teki kääntäjän sijaisuuksia, mutta kuopuksen äitiysloman jälkeen hän tarttui toimeen. Työn ohessa Xiao-Jie hakeutui Turun yliopistossa järjestettyyn maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöitymiskoulutukseen. – Jatkuva oppiminen on tärkeää, jotta tiedot ja taidot kehittyvät. Koulutuksen avulla pääsin askeleen eteenpäin kohti haavettani työskennellä vielä joskus englanninopettajana Suomessa. 37-vuotias Xiao-Jie on nyt onnellinen omaan ja perheensä elämään Suomessa ja asuinpaikkaansa Turun keskustassa. – Elämä tuntuu tällä hetkellä hyvältä. Olemme sopeutuneet hyvin ja pidämme omasta työstämme. Lapsetkin viihtyvät koulussa ja päiväkodissa. Mutta ikinä ei voi tietää onko perheemme tulevaisuus Suomessa vai jossain muualla maailmassa, vaikka kansainvälisen työn tai koulutuksen kautta, hän pohtii hyväntuulisena. Tällä hetkellä Xiao-Jie työskentelee osaaikaisena kääntäjänä Perkin Elmer Wallac Oy:ssä.
4
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Opas lähtömaakoulutuksen järjestämiseen on ilmestynyt
ALPO JA Osallisena Suomessa -hanke järjestävät yhdessä Kotoforum-tapahtuman Helsingin messukeskuksessa 18.4.2013. Tapahtuman tavoitteena on tuoda yksittäisten hankkeiden tulokset yhteen, ja saattaa ne osaksi laajempaa kokonaisuutta, maahanmuuttajan kotoutumispolkua. Lisätietoja tulee sivulle www.tem.fi/kotouttaminen.
SATAEDUN OPINPOLUT maasta maahan -hanke (ESR) on julkaissut käsikirjan lähtömaakoulutuksesta. Oppaaseen on koostettu hyvät käytänteet suomen kielen opettamisesta, kun kielikoulutus alkaa jo työperusteisen maahanmuuttajan kotimaassa. Lisätiedot ja julkaisun tilaukset: Ella Saarinen, projektipäällikkö, Opinpolut maasta maahan, ella.saarinen@sataedu.fi, 0401994874. Julkaisun voi lukea kokonaisuudessaan osoitteesta: http://issuu.com/sataedu/docs/ lahtomaakoulutuksen_opinpolku.
SAMI PULKKINEN
Kohti kokonaista kotoutumispolkua
Klikkaus suomen kieleen MONIPUOLISET verkko-opiskelumateriaalit
ovat varteenotettava vaihtoehto suomen kielen itseopiskeluun.
K
ielen opiskeleminen verkossa alkeista lähtien vaatii hyvää motivaatiota. Mahdollisuutta tarjotaan, ja samalla kehitetään verkko-opiskelun menetelmiä, jotta materiaaleja voidaan suunnitella entistä käyttökelpoisemmiksi. Opetusneuvos Leena Nissilän mukaan maahanmuuttajien koulutuksessa otettiin viime vuonna iso harppaus. – Uuden kotoutumislain nojalla Opetushallituksen on mahdollista antaa opetussuunnitelman perusteet sekä aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukselle että luku- ja kirjoitustaidon koulutukselle. Se varmasti tuo koulutukseen tasalaatuisuutta. Toivon uuden oppimateriaalikokonaisuuden verkossa lisäävän innostusta kielen opiskeluun. Pelit ja äänitteet auttavat Opetushallituksen AIKIS-hanke tuottaa aikuisille maahanmuuttajille suomen ja ruotsin kielen verkko-opetusmateriaalia. Tavoitteena on tehdä opetusmateriaalia kaikille kielen oppimisen taitotasoille. Suurin osa materiaalista on kuitenkin suunniteltu kielen oppimisen perus- ja keskitasolle. – Kielen verkko-opetusmateriaalin avulla tuetaan maahanmuuttajien kotoutumista luomalla mahdollisuus opiskella suomen ja ruotsin kieltä ajasta ja paikasta riippumatta. Materiaali on hyödynnettävissä kesäkuusta 2013 lähtien, kertoo opetusneuvos Ulla Rönnberg. Materiaalissa ovat mukana kielitaidon kaikki osa-alueet, ja multimedian tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnetty. – Piirrokset ja kuvat tukevat sa-
naston oppimista ja asian ymmärtämistä. Pelit tuovat harjoitteluun vaihtelua ja ovat monille motivaatiotekijä. Videot ja äänitteet ovat keskeisiä vuorovaikutuksen ja puhekielen harjoittelussa, ja niiden avulla opiskelija tottuu kuuntelemaan ja ymmärtämään monenlaista puhekieltä. Hän voi myös äänittää omaa puhettaan ja verrata sitä syntyperäisen kielenkäyttäjän tuotokseen, Ulla Rönnberg sanoo. Suomea työelämän tarpeisiin Aikuiskoulutusta tarjoava Amiedu on tuottanut ”Tervetuloa töihin” -materiaalin suomen kielen, suomalaisen työelämän ja työkulttuurin opiskelua varten. Oppimateriaali on suunniteltu työperusteisen maahanmuuttajan tarpeisiin ja se soveltuu käytettäväksi sekä itseopiskelussa että lähitai monimuoto-opetuksen tukena. – Tavoitteena on tarjota maahanmuuttajalle selkeä paketti työpaikan arkisiin, toistuviin viestintätarpeisiin konkreettisten tilanteiden ja selkeiden dialogien avulla. Se ei ole sidoksissa ammattialaan, koulutustasoon eikä asuinalueeseen, kertoo kouluttaja Anni Piikki Amiedusta. Sisältöjä on testattu eritasoisilla opiskelijaryhmillä käsikirjoitusvaiheessa. – Materiaali tarjoaa käyttökelpoisia fraaseja ja toimintamalleja alkuvaiheen viestintään työpaikalla. Siinä annetaan välineitä kielellistä selviytymistä varten ja harjoitellaan kielen käyttämistä, Anni Piikki kiteyttää. Linkki Amiedun materiaaliin: http://elearning.fi/matsku/
Pohjanmaan Welcome office -hankkeen projektipäällikkö Pia Hägglund ja Suomeen vuosi sitten muuttanut Adil Attyadine ovat asiasta samaa mieltä: Welcome office on matalan kynnyksen palvelu.
Tervetuloa Pohjanmaa POHJANMAAN WELCOME Office neuvontakeskus -hankkeen myötä
perustetut toimipisteet Vaasassa, Närpiössä ja Pietarsaaressa palvelevat laajaa kohderyhmää monenmoisissa asioissa. Hyvin vastaanotettu toimintamalli halutaan juurruttaa osaksi kuntien jatkuvaa toimintaa.
V
aasan Welcome Office on tuttu paikka Adil Attyadinelle. 24-vuotias nuorukainen muutti Suomeen opiskelemaan noin vuosi sitten. Uusi kotimaa toi mukanaan uudenlaisia arjen haasteita, joihin nuorimies kaipasi apua. Internetistä hän löysi tiedon Welcome Officesta. – Täältä olen saanut tietoa niin opinnoista, kouluista, töistä kuin monesta muustakin mieltäni askarruttaneesta asiasta. On hienoa, että kaikki maahanmuuttajat ovat yhtälailla tervetulleita Welcome Officeen riippumatta siitä, mikä on maahanmuuton syy. Ystävällisen
palvelun avulla olen saanut ratkaisun moneen ongelmaani. Tiivistä yhteistyötä Pohjanmaan Welcome Office neuvontakeskus -hanke polkaistiin käyntiin maaliskuussa 2012. Hankerahoitus myönnettiin Pohjanmaan liiton kautta. Neljä kuukautta myöhemmin varsinainen maahanmuuttajien kotouttamisen puolesta toimiva neuvontakeskustyö tuotiin teoriasta käytäntöön, ja Pohjanmaalle perustettiin kolme Welcome Office -toimipistettä. – Pääpaikkamme on Vaasassa. Lisäksi meillä on toimipisteet
Närpiössä ja Pietarsaaressa, kertoo Vaasan kaupungin Welcome Office -hankkeen projektipäällikkö Pia Hägglund. Kuntien ja Euroopan aluekehitysrahaston voimin toimiva Welcome Office -hanke perustuu Bothnia Integration -projektin luomaan malliin. Bothnia Integrationin yhtenä tarkoituksena on kehittää ja järjestää maahanmuuttajien kotouttamista edesauttavia koulutuksia. – Tuemme kotouttamisverkoston eri toimijoiden osaamisen kehittämistä järjestämällä erilaisia koulutuksia, infotilaisuuksia sekä työ- ja elinkeinotoimistojen sisäisiä
5
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
AFRO-hankkeen tulosten levittäminen jatkuu Kevään 2013 aikana AFRO-hanke järjestää alueellisia infotilaisuuksia työhallinnolle, pk-yrityksille, kouluttajille sekä työmarkkinajärjestöille. Infoissa kerrotaan hankkeen aikana syntyneistä hyvistä käytännöistä ja esitellään toteutettuja koulutuksia. AFRO- ja Väestöliiton WOMENTO-hanke järjestävät yhteisen loppuseminaarin 21.5.2013 Säätytalolla. Hanke päättyy kesäkuussa 2013.
SAMI PULKKINEN
TYÖ- JA elinkeinoministeriön AFRO-hanke edistää maahanmuuttajien työllistymistä julkiselle sektorille. Kokonaistavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten yhteiskuntaan kuuluvuutta. Hankkeessa on järjestetty turvallisuusalan pääsykokeisiin ohjaava MAMUTURVA-koulutus ja julkishallinnon tehtäviin ohjaava PÄTEVÄ-koulutus sekä Maahanmuuttajajärjestöjen viestintä- ja neuvottelutaidon koulutus.
SAMI PULKKINEN
Tarve tällaiselle palvelulle on niin suuri, ettei tästä yksinkertaisesti voida luopua.
lle! Katarina Fogde, Adil Attyadine ja Pia Hägglund ovat tyytyväisiä neuvontakeskuksen toimivuuteen. Pulmaan kuin pulmaan löytyy apu.
koulutuksia. Kohderyhmiämme ovat työtä hakevat maahanmuuttajat, kunnat, koulutuspalveluiden tuottajat ja työnantajat, kertoo projektipäällikkö Katarina Fogde. Pohjanmaan TE-toimiston toteuttama, ESR-rahoitteinen Bothnia Integration -projekti tukee laajasti Welcome Office -toimintaa osallistumalla toiminnan ja koulutuksen suunnitteluun, sisällön tuottamiseen sekä toimintamenetelmien kehittämiseen hankkeen aikana. Laaja kysyntä Tarve Welcome Officen kaltaiselle palvelulle on ollut olemassa jo pitkään.
– Laajaa asiakasryhmää palvelevalle, keskitetylle ja helposti tavoitettavalle neuvontapisteelle on suuri kysyntä. Niin maahanmuuttajat, kunnat, yritykset, työnantajat kuin koulutusorganisaatiot ja erilaiset projektitkin hyötyvät tarjoamistamme palveluista. Me olemme huomioineet palveluissamme myös pk-yritykset, jotka tarvitsevat tietoa maahanmuuttoon ja rekrytointiin liittyvissä asioissa, Pia Hägglund toteaa. Puhelimitse, sähköpostitse ja paikanpäällä toimipisteissä palveleva Welcome Office tarjoaa apua monenlaisiin pulmiin. Pia Hägglund kertoo kysymyksiä tulevan laidasta laitaan.
Vaasaan opiskelemaan muuttanut Adil Attyadine löysi Welcome officen netistä. Sen jälkeen nuori mies on kääntynyt neuvontakeskuksen puoleen useammankin kerran.
– Asiakkaamme eivät useimmiten tiedä, kenen puoleen tulisi kääntyä. Meidän tehtävänämme onkin ohjata asiakas oikean viranomaisen luo, jotta asia tulee hoidetuksi. Asiakkaat hakeutuvat palvelumme pariin mitä moninaisimmista syistä: joku tarvitsee apua työhön tai lupa-asioihin liittyvissä asioissa, toinen taas saattaa kaivata vinkkejä vapaa-aikaan ja harrastustoimintaan liittyvissä asioissa. Alueellisesti Pohjanmaa asettaa omat haasteensa maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyen. – Hankkeessa on mukana 12 kuntaa. Monessa kunnassa ruotsi on kuntalaisten asioimiskieli. Alueen kak-
sikielisyys vaikuttaa kotoutumiseen esimerkiksi siten, että asiakaspalvelutehtävissä myös maahanmuuttajan on yleensä osattava ainakin auttavasti sekä suomea että ruotsia, Katarina Fogde sanoo. Toki kieli on vain yksi niistä haasteista, joita maahanmuuttaja vieraaseen maahan tullessaan kohtaa. – Yhteiskunta itsessään asettaa haasteita, joista maahanmuuttajan on selvittävä. Nimenomaan näissä haasteissa Welcome Officen rooli korostuu, Pia Hägglund lisää. Jatkoa juurruttamassa Yhteistyö eri toimijoiden välillä on
tiivistynyt Pohjanmaalla rahoituksesta ja kohderyhmästä riippumatta. – Verkostoituminen ja yhteistyö yli kunta- ja hankerajojen toteutuu vähitellen. Hankkeiden positiiviset vaikutukset ovat jo nyt havaittavissa, toteaa Pia Hägglund. Vuoden 2014 alkupuolelle jatkuvan hankkeen annin ei hänen mukaansa kuitenkaan ole tarkoitus jäädä tähän. – Neuvottelut neuvontakeskustoiminnan jatkumisesta hankkeen päätyttyä ovat koko ajan käynnissä. Tarve tällaiselle palvelulle on niin suuri, ettei tästä yksinkertaisesti voida luopua. Yhteistyötä tarvitaan jatkossakin.
6
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Lapin maahanmuuttostrategia 2017 valmistui VAIKO-projektissa
TIMO HARTIKAINEN
VAIKUTTAVUUTTA KOTOUTTAMISEEN monialaisena yhteistyönä -projektin monialaisessa työryhmässä työstettiin Lapin TE-toimiston ja kuntien yhteistä tuetun kotoutumisen palveluprosessin kuvausta sekä laadittiin maakunnallisena verkostoyhteistyönä Lapin maahanmuuttostrategia 2017. Lisätietoja: projektipäällikkö Mirva Petäjämaa, mirva.petajamaa@ely-keskus.fi, puh. 0295 037 108. Julkaisun verkkoversio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-257-698-9. Hanke päättyi 28.2.2013.
Infotori jatkaa Turussa TURUSSA TOIMIVA maahanmuuttajien omakielinen neuvontapiste INFOTORI tarjoaa palvelua 19 kielellä. Infotori kehitettiin jo päättyneessä Palo-hankeessa, ja se jatkaa vuoden 2013 omana hankkeenaan. Toiminnan vakinaistaminen osaksi kaupungin palveluita on hyvällä mallilla. Palo-hankkeessa kehitettiin myös alkukartoitusmalli, joka on käytössä Turun TE-toimiston ostopalveluina hankkimissa alkukartoituksissa.
Osaamista on – otetaan se käyttöön
Virolainen sairaanhoitaja Ülle Puskar aloitti työt Kuopion yliopistollisessa sairaalassa viime toukokuussa.
MONILLA ALOILLA osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen
tulevaisuudessakin edellyttää työnantajilta avointa mieltä maahanmuuttajien työllistämistä ja kansainvälistä rekrytointia kohtaan. Pohjois-Savossa on ryhdytty tuumasta toimeen – kannustavin tuloksin.
M
MOK-hankkeessa tehostetaan maahanmuuttajien työllistymistä PohjoisSavossa ja edistetään työperusteista maahanmuuttoa alueelle.
erkittävä osa maahanmuuttajaväestön osaamis- ja työvoimapotentiaalista jää hyödyntämättä Suomen työmarkkinoilla. Tämä näkyy kantaväestöön verrattuna huomattavasti korkeampana työttömyysasteena maahanmuuttajien keskuudessa. Maahanmuuttajien osaamisen paremmalla hyödyntämisellä voitaisiin edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia. Pohjois-Savon ELY-keskuksessa onkin lisätty toimia maahanmuuttajien työllistämiseksi ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke (MOK) käynnistettiin vuoden 2011 alussa. Alun perin vuoden 2012 loppuun asti kestäväksi kaavailtua hanketta on nyt päätetty jatkaa vielä vuoden 2014 loppuun saakka. – MOK-hankkeessa tehostetaan maahanmuuttajien työllistymistä Pohjois-Savossa ja edistetään työperusteista maahanmuuttoa alueelle. Tarkoituksena on siten osaltaan helpottaa työvoimapulasta kärsivien alojen työvoiman saatavuutta tulevaisuudessakin, kertoo projektipäällikkö Kalle Lahoniitty Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittaman ja toteuttaman ESRhankkeen toiminta painottuu ennen kaikkea sosiaali- ja terveysalalle sekä jossain määrin myös maataloussektorille.
– Hanke on suunnattu pääosin työnantajien sekä viranomaisten ja muiden maahanmuuttotyötä tekevien tahojen toiminnan tueksi, Kalle Lahoniitty selventää. Monipuolisia koulutuksia Hankkeen myötä on tähän mennessä toteutettu maahanmuuttajille, työnantajille ja viranomaisille suunnattuja koulutuksia ja rekrytointikokeiluja. – Erilaisten toimintamallien luominen ja koulutusten kehittäminen on keskeinen osa hankkeen toimintaa. Viime vuonna pilotoimme yhdessä TE-toimiston EURES-palveluiden ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa sairaanhoitajien kansainvälisen rekrytoinnin mallia Virossa, jossa järjestimme uudentyyppistä lähtömaakoulutusta yhdelle rekrytoitavien hoitajien ryhmälle. Lisäksi heille järjestettiin myöhemmin kielikoulutusta Suomessa työn ohessa. Nyt suunnittelemme vastaavanlaista rekrytointikokeilua Espanjaan, Kalle Lahoniitty kertoo. MOK-hanke on tukenut myös viranomaisten osaamisen kehittämistä. Esimerkiksi hankkeen TE-toimistoille järjestämiin monikulttuurisen asiakaspalvelun koulutuksiin on osallistunut tähän mennessä jo yli 70 henkilöä. Positiivista palautetta keränneiden koulutusten ohella hankkeen puitteissa on pidetty lisäksi Itä-
Suomen maahanmuuttostrategian valmistelua pohjustaneita työpajoja sekä laadittu erilaisia selvityksiä ja opasmateriaaleja. Projektipäällikön mukaan hankkeen koulutustarjontaa täydennetään ja kehitetään jatkossakin. Yhteisen hyvän puolesta Hankkeen avulla tähän mennessä saavutettuja hyötyjä ei Kalle Lahoniityn tarvitse kauaa pohtia. – Koulutusmallien kehittäminen on ollut hedelmällistä, ja tarjoamamme koulutus on otettu myönteisesti vastaan käytännön työssä esimerkiksi TE-toimistoissa. Lisäksi alueen monien eri toimijoiden yhteistyönä järjestämät erilaiset kohtaamistilaisuudet ovat keränneet rutkasti kiitosta niin maahanmuuttajilta kuin työnantajiltakin, hän kertoo. Kohtaamistilaisuuksissa työtä etsivät maahanmuuttajat ja alueen yritykset ovat voineet tutustua toisiinsa vapaamuotoisissa merkeissä, ja samalla osallistujille on tarjottu hyödyllisiä tietoiskuja eri teemoista, kuten työnhausta, yrittäjyydestä ja monikulttuurisuudesta. – Kulttuurisen moninaisuuden hyödyistä ja mahdollisuuksista kertominen ja tiedottaminen lisäävät avoimuutta myös työperusteista maahanmuuttoa kohtaan. On sanomattakin selvää, että pitkässä juoksussa tästä hyötyvät kaikki, Kalle Lahoniitty kiteyttää.
Kansainvälistä työnvälitystä kehitetään ULKOMAILTA rekrytointia työvoimapula-aloille Suomeen on lisättävä. Avain oikeanlaiseen kehitykseen löytyy selkeistä ohjeista.
T
yö- ja elinkeinoministeriön tekemä sosiaali- ja terveysalan työvoimatarvetta kartoittanut tutkimus puhuu karua kieltä tulevaisuudesta. Sote-alalle tullaan tarvitsemaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Alan tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa eikä koulutuksesta valmistuvien osuus kata tarvetta.
Alan palveluita ei kyetä turvaamaan, jos niitä ei uudisteta merkittävästi ja työntekijöitä rekrytoida alalle Suomen ulkopuolelta. MATTO Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne onkin aloittanut kansainvälisen työnvälittämisen parantamiseksi tähtäävien käytäntöjen laadinnan yhteistyössä EURES-työnvälityspalvelun kanssa.
TE-toimistoissa käyttöön otettavilla toimintamalleilla on tarkoitus helpottaa pitkässä tähtäimessä lisääntyvää työperusteista maahanmuuttoa. – Rekrytointi ulkomailta, etenkin ETA-alueen ulkopuolelta on vielä melko vaikeaa. Pullonkaula on prosessien mallinnuksessa Suomen päässä. Haastavaa mallinnuksesta tekee työmarkkinoiden vallitseva tilanne:
rekrytointeja EU:n ulkopuolelta on ollut todella vähän, toteaa neuvotteleva virkamies Tiina Oinonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Jatkossa etenkin yrityslähtöistä työnvälitystä halutaan kehittää. Jotta kehittäminen on mahdollista, on työnvälitysprosesseista luotava selkeät mallinnukset ja mietittävä, mitä palveluprosesseja kuvataan työnanta-
jille Tiina Oinonen tiivistää. – Laajasta yhteistyöverkostosta koostuva kansainvälisen työnvälityksen koordinointiryhmä on tehnyt linjaukset, ja nyt ne on tuotava käytäntöön. Tavoitteena on luoda selkeä kokonaiskuva tilanteesta, parantaa tiedonvälitystä ja vähentää päällekkäistä työtä toimivan yhteistyön avulla, hän tiivistää.
7
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Sote-alalle tarvitaan tulevaisuudessa kipeästi työvoimaa SOSIAALI- JA terveysalan työvoimansaatavuusongelmat ovat olleet viimeisten selvitysten mukaan yleisiä. Lähes 40 prosenttia alan toimipaikoista ilmoitti vuonna 2011, että heillä on ollut hankaluuksia löytää sopivaa työvoimaa. Pulaa on kaikkialla Suomessa etenkin sairaanhoitajista ja lääkäreistä. Vaikka työvoiman kasvavaan tarpeeseen onkin reagoitu esimerkiksi koulutuksen aloituspaikkoja lisäämällä, ei nuorisoikäluokkien määrä riitä täyttämään vajetta.
ELÄKÖITYMINEN: 37 PROSENTTIA TYÖNTEKJIÖSTÄ ON YLI 50-VUOTIAITA.
Sote-palvelujen tarve kasvaa, kun suuret ikäluokat ikääntyvät. Sote-alalla tulee vuoteen 2025 mennessä olemaan vähintään 20 000 työntekijän vaje.
Virka Info on maahanmuuttajan tietotori
Mentorointi yhdistää osaajat ja työmarkkinat
SUOMEEN TULEVAN maahanmuuttajan kannattaa avata Helsingin kaupungintalon ulko-ovi, astua sisään
MENTOROINTI ON käytännönläheistä toimintaa, josta on hyötyä molemmille osapuolille. Tampereella on hyviä kokemuksia mentoroinnista. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy sekä Tampereen korkeakoulujen Unipoli Tampere -verkosto organisoivat yhteistyössä kahta mentorointiohjelmaa. Toinen on suomenkielinen ja toinen englanninkielinen. Ohjelmiin osallistuvat mentoroitavat ovat Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston kansainvälisten tutkintoohjelmien opiskelijoita eri aloilta tai jo valmistuneita ja työuransa alussa olevia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Mentorina voi toimia kuka tahansa oman alansa ammattilainen, kansainvälisyydestä ja kulttuurienvälisestä viestinnästä kiinnostunut yksityisen tai julkisen sektorin edustaja. – Mentoroinnin suurinta antia on verkoston vahvistuminen. Työnantajapuoli saa tietoa alueen osaamisesta, ja osaajat itse saavat tietoa, mistä löytyy paikka omalle osaamiselle. Puolivuotisten ohjelmien aikana on neljä yhteistä tapaamista, ja niiden lisäksi kukin pari tapaa viisi kertaa kahden kesken. Tarjoamme pareille tukimateriaalipaketin, jota osa seuraa tarkastikin ohjelman aikana. Riippuu kuitenkin parin omista toiveista, miten ohjelmaa käytännössä toteutetaan. Toiset ottavat mentoroitavansa käytännönläheisesti mukaan omaan työhönsä, ja jotkut parit taas käyttävät filosofisempaa lähestymistapaa ja keskustelevat enemmän, kertoo Laura Lindeman Tredea Oy:n Kansainvälisen osaamisen palvelut -hankkeesta. Uusien mentoriparien etsintä syksyllä alkavaan ohjelmaan käynnistyy keväällä. Tamperelaisen Honkalamedia Oy:n toimitusjohtaja Mikko Honkala kokee, että mentoroinnista on hyötyä tamperelaiselle työelämälle. – Mentorointi voi auttaa pientä yritystä jopa kansainvälistymään. Yrittäjänä minua kiinnostavat tietenkin alalle pyrkivät nuoret osaajat, hän toteaa.
aulaan ja tivata Virka Infon palveluneuvojilta vastauksia itseään askarruttaviin kysymyksiin.
Yhteistyö takaa paremmat palvelut Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat allekirjoittivat joulukuussa yhteistyösopimuksen ulkomaalaisten asiakkaiden neuvonnasta. Kaupungit sopivat, että asiakas saa kuntarajoista riippumatta hyvää opastusta ja neuvontaa kaupunkien palveluista. Sopimus oli kaupunkien yhteisen ESR-hankkeen, Neo-seudun, työn tulos. – Espoossa neuvontaa tarjoaa kauppakeskus Sellossa sijaitseva In Espoo. Espoossa ja Vantaalla tietoa saa eri puolilla kaupunkia sijaitsevista yhteispalvelupisteistä. Palveluneuvojat opastavat arjen kysymyksissä,
kuten mistä löytyy suomen tai ruotsin kielen kurssi, mistä voi etsiä työtä tai löytyykö Helsingistä kohtuuhintaisia asuntoja. Neuvojat joutuvat myös usein selvittämään kysyjälle suomalaista, koukeroista virastokieltä, Riitta Lampelto kertoo. – Yhteistyö In Espoon, Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteiden sekä Kauniaisten neuvojien kanssa on tärkeää. Viime vuonna työntekijät tutustuivat toistensa neuvontatyöhön työnkierron aikana. Omaa työtään on hyvä arvioida kollegoiden kanssa, ja löytää ne kohdat, joita pitää mahdollisesti parantaa. Yhteinen sopimus antaa yhteistyöllemme vankan pohjan, hän jatkaa.
Virka Infolla on yhteispalvelusopimus myös Maahanmuuttoviraston, Helsingin maistraatin ja Helsingin poliisilaitoksen kanssa. Yhteistyö varmistaa palveluneuvojien osaamisen, ja asiakkaalle osataan selittää vaikeitakin päätöksiä. Kattavaa neuvontaa paraatipaikalla Asiakkaat ovat tyytyväisiä Virka Infon sijaintiin Helsingin kauppatorin laidalla kaupungintalossa. Sieltä löytyy esitteitä suomen kielen kursseista, opiskelusta, tapahtumista ja kaupungin palveluista. Lukunurkkauksessa on sanomalehtiä eri kielillä. Asiakkaiden käytössä on kuusi
tietokonetta ja wlan-yhteydet. – Minusta on hienoa, että maahanmuuttajien neuvontapalvelut ovat kaupunkimme paraatipaikalla, se on konkreettinen tervetulotoivotus itsessään. Virka Info on yksi kaupungin keskeisimmistä palveluista. Sen tunnettuus ja asiakaskunta kasvavat vuosittain. Virka Info on hyväntuulen palvelu: aina palveluhaluinen ja iloinen väki, joka antaa hämmästyttävän laajaa neuvontaa, toteaa Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. www.virka.fi www.helsinginseutu.fi/ NEO-SEUTU MOHAMED ABDULLAHI
V
irka Infosta kysyjä saa tietoa Helsingistä ja kaupungin palveluista. Muualta muuttaneita kävijöitä palvellaan 11 eri kielellä. Palveluneuvojien joukosta löytyy suomen, ruotsin ja englannin osaajien lisäksi muun muassa venäjän, kiinan, arabian, ranskan, somalin ja kurdin kielen taitajat. Viime vuonna maahantulijoiden palveluja käytti yli neljä tuhatta asiakasta. Tyypillinen asiakas on työikäinen ja työssäkäyvä nainen tai mies. – Perhe ja rakkaus toivat viime vuonna eniten uusia tulijoita Suomeen. Heitä oli myös eniten Virka Infon asiakkaissa. Noin neljännes asiakkaista oli tullut maahan työn takia ja vajaat kymmenen prosenttia asiakkaista oli opiskelijoita, kertoo projektipäällikkö Riitta Lampelto.
Palveluneuvoja ja projektikoordinaattori Hua Lei tarjoaa Virka Infossa neuvontaa suomeksi, englanniksi ja kiinaksi.
Juuret ja siivet – pysyvyyttä projektilla VIISIVUOTINEN Juuret ja siivet -hanke Kajaanissa tuli päätökseensä keväällä. Erityistä projektissa oli se, että vetovastuu oli kolmannella sektorilla. – Keskeisintä on ollut maahanmuuttajien neuvonnan ja palveluiden kehittäminen, päämääränä tukea ja edistää kotouttamista ja työllistymistä Kainuussa. Palveluiden pysyvyyden rakentuminen on niin ikään ollut tärkeä tavoite, kertoo projektipäällikkö Anneli Vatula projektia hallinnoivasta Kainuun Nuotta ry:stä. Projektin myötä erityisesti sähköistä neuvontapalvelua on kehitetty.
Lisäksi projekti on jatkanut Kajaanin keskustassa olevan maahanmuuttajien Monika-kohtaamispaikan pyörittämistä. Toiminta kohtaamispaikassa jatkuu vaikka projekti päättyy, sillä Rahaautomaattiyhdistys on myöntänyt Monikalle kohdeavustuksen. – Maahanmuutto ja sitä myötä palveluiden tarve ei lopu. Kuntien kannattaa miettiä myös kolmannen sektorin palveluita varteenotettavana toimintamuotona. ESR-rahoitteisen projektin rahoittamiseen osallistuivat myös Kajaanin kaupunki ja Kainuun maakuntayhtymä.
Kainuussa etäisyydet ovat pitkät, joten projektin aikana kehitettiin etäneuvontapalvelu eNeuvokkia.
Lue lisää ja tutustu mentoriparien tarinoihin osoitteessa www.livetampere.fi › Mentorointi.
UTBILDNINGSSTYRELSENS AIKIS-PROJEKT producerar webbundervisningsmaterial i finska och svenska avsett för vuxna invandrare. Material tas fram för alla kunskapsnivåer vid språkstudierna. Materialet kan utnyttjas fr.o.m. juni 2013. Amiedu, som tillhandahåller vuxenutbildning, har producerat undervisningsmaterialet ”Tervetuloa töihin” som är planerat för behoven hos arbetskraftsinvandrare. Materialet lämpar sig för både självstudier och som stöd vid när- eller flerformsundervisning. Länk till materialet: http://elearning.fi/matsku/
SAMI PULKKINEN
PÅ SVENSKA
Klickning för att lära sig finska
Den internationella arbetsförmedlingen utvecklas REKRYTERINGEN från utlandet till branscher med brist på arbetskraft i Finland
måste ökas avsevärt. Nyckeln till rätt slags utveckling finns i tydliga anvisningar.
A
rbets- och näringsministeriet har gjort en undersökning som kartlade behovet av arbetskraft inom social- och hälsovården. Undersökningen talar ett bistert språk om framtiden. Till social- och hälsovården kommer det att behövas åtminstone 20 000 nya arbetstagare fram till 2025. Produktivitetsutvecklingen i branschen har varit svag och andelen som utexamineras från utbildning täcker inte behovet. Det går inte att trygga tjänsterna inom branschen, om inte tjänsterna reformeras betydligt och om inte personal rekryteras till branschen från utlandet. MATTO – stödstrukturen för invandringsprogram har i samarbete med arbetsförmedlingstjänsten
EURES inlett ett arbete för att ta fram praxis som syftar till att förbättra den internationella arbetsförmedlingen. Avsikten med de handlingsmodeller som tas i bruk vid arbets- och näringsbyråerna är att underlätta den arbetsrelaterade invandringen, som kommer att öka på lång sikt. – Det är fortfarande ganska svårt att rekrytera från utlandet, i synnerhet från länder utanför EES-området. Flaskhalsen är modelleringen av processerna i Finland. Det som gör modellering svårt är det rådande läget på arbetsmarknaden: det har förekommit verkligen få rekryteringar från länder utanför EU, konstaterar konsultative tjänstemannen Tiina Oinonen från arbets- och näringsministeriet.
Företagsorienterad arbetsförmedling viktigt Framöver vill man utveckla i synnerhet den företagsorienterade arbetsförmedlingen. För att utvecklandet ska vara möjligt, måste man skapa tydliga modeller av arbetsförmedlingsprocesserna och överväga vilka serviceprocesser som beskrivs för arbetsgivare. – Koordineringsgruppen för internationell arbetsförmedling, som består av ett omfattande samarbetsnätverk, har dragit upp riktlinjer, vilka nu måste omsättas i praktiken. Målet är att skapa en tydlig helhetsbild av situationen, förbättra informationsförmedlingen och minska det överlappande arbetet genom fungerande samarbete, sammanfattar hon.
PENSIONERING: ÖVER 50-ÅRINGAR 37 PROCENT.
Behovet av social- och hälsovårdstjänster ökar, när de stora årskullarna blir äldre. Inom social- och hälsovården kommer det fram till 2025 att finnas ett underskott på minst 20 000 arbetstagare.
Adil Attyadine och Pia Hägglund är av samma åsikt: Welcome office är service med låg tröskel.
Välkommen till Österbotten! WELCOME OFFICES kontor i Vasa, Närpes och
Jakobstad betjänar invandrare i många ärenden.
W
elcome Office i Vasa är en bekant plats för Adil Attyadine, som flyttade till Finland för att studera för cirka ett år sedan. – Från Welcome Office fick jag information om studier, skolor, arbete och många andra saker. Det är fint att alla invandrare är välkomna hit, oberoende av orsakerna till invandringen. – I våra tjänster har vi också tagit hänsyn till små och medelstora företag som behöver information i frågor som gäller invandring och rekrytering, berättar Pia Hägglund som är projektchef för Welcome Office-projektet. Som region ställer Österbotten sina egna utmaningar för integrationen av invandrare. I många kommuner uträttas ärenden på svenska. Tvåspråkigheten påverkar integrationen till exempel så att även invandrare oftast åtminstone hjälpligt måste kunna både svenska och finska i
kundserviceuppgifter. Intensivt projektsamarbete Österbottens arbets- och näringsbyrå genomför det ESF-finanierade projektet Bothnia Integration, som i stor utsträckning stöder Welcome Office-verksamheten. Welcome Office, som är verksam med hjälp av kommuner och Europeiska regionala utvecklingsfonden, baserar sig på en modell som skapats av Bothnia Integration. – Vi stöder kompetensutvecklingen för olika aktörer i integrationsnätverket genom att ordna olika slags utbildningar, infomöten samt interna utbildningar för arbets- och näringsbyråer, berättar Katarina Fogde som är projektchef för Bothnia Integration. Förhandlingar om att fortsätta med rådgivningscentret efter att projektet avslutats pågår hela tiden. Denna service behövs även framöver.