JOULUKUU
13
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATTO- JA ALPO-TUKIRAKENNEPROJEKTIEN UUTISKIRJE
NIINA KOLLÁR
SATU-koulutus tarjoaa sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutusta Turussa. >> 4
Rekrytointi ulkomailta tuo kasvua näyttää valoisalta. Rekrytointi ulkomailta on lisännyt kasvua ja uusia työntekijöitä tulee kuukausittain työkohteiden lisääntyessä. Myyntijohtaja Anne Mäkilän mukaan työsuhteen jatkuvuuteen
Osaajia metallialalle TESTIMATKA Bulgariaan. Spurtti
auttaa työnantajia rekrytoimaan ulkomailta. >> 7 PERSONER som rekryterats
från utlandet är ett livsvillkor för företaget. Städföretaget Raikas Oy från Satakunta har haft en tydlig tillväxt i sin affärsverksamhet. Enligt Anne Mäkilä, försäljningsdirektör för Raikas Oy, har beslutet att rekrytera från utlandet varit den faktor som möjliggjort tillväxten. >> 8
voidaan vaikuttaa sillä, että työntekijöillä on hyvä olla Suomessa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. – Kaikki meille tulleet työntekijät ovat olleet onnistuneita rekrytointeja, Mäkilä kertoo. >> 6
Tärkeintä on halu auttaa ja empaattisuus, toteaa Sastamalassa työskentelevä espanjalainen sairaanhoitaja Maria. >> 3
LAURA VESA
SATAKUNTA. Siivouspalveluyritys Raikas Oy:n tulevaisuus
2
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Nuorille töitä EU-alueen maista
Kaiken maailman osaajia -julkaisu luettavissa
EKA EURES-TYÖPAIKKA on Euroopan komission aloite, jolla autetaan 18–30-vuotiaita nuoria löytämään työpaikka toisesta EU-maasta. Nuori voi saada tukea haastattelumatkaan ja maahan asettumiseen. Aloite palvelee myös yrityksiä, jotka etsivät nuoria osaajia muualta Euroopasta. PK-työnantaja voi hakea taloudellista tukea työntekijän perehdytykseen ja asettautumiseen. Tarkempaa tietoa aloitteesta saa TE-toimistoista ja Euroopan komission sivuilta ec.europa.eu.
”KAIKEN MAAILMAN osaajia” on Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt -hanke MAKE:n tuottama julkaisu, joka kertoo PohjoisKarjalaan muuttaneiden ulkomaalaisten omakohtaisia tarinoita työllistymisestä ja kotoutumisesta. Julkaisun tavoitteena on välittää asiallista tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista Pohjois-Karjalassa. Tutustu julkaisuun www.maahanmuutonmahdollisuudet.fi
Pääkirjoitus
ALPO ja MATTO – Lisäaikaa tukirakenteille MAAHANMUUTTAJIEN kotoutuminen ja työvoiman maahanmuutto näyttävät tänä
päivänä kovin erilaisilta kuin ESR-kehittämisohjelmatyön käynnistyessä viime vuosikymmenellä. ESR-kehittämistyömme merkitys muutoksessa on kiistaton. Ensi vuoden tärkein tehtävä on tehdä työmme mahdollisimman näkyväksi.
M
ATTO- ja ALPO-tukirakenteet saivat myönteiset päätökset koskien vuoden 2014 jatkorahoitusta. Asioita piti päätösten johdosta tahdistaa uudella tavalla aiottujen loppuseminaarien ja -raporttien sijaan. Toisaalta vaikutti siltä, että hyvien käytäntöjen vakinaistamista oli mahdollisuus vielä syventää ja kulkea luotujen tuotteiden rinnalla vielä ylimääräinen peninkulma. Toisaalta päätökset merkitsivät myös asioiden tiivistämistä. Molempien tukirakenteiden piirissä oli ollut yhteensä lähes sata erilaista projektia. Ensi vuonna onkin aivan uudenlainen mahdollisuus etsiä näistä kaikista yhteiset ominaisytimet ja jalostaa ne loistaviksi timanteiksi. Sekä MATTO että ALPO-hankkeiden uusissa projektisuunnitelmissa tämä tavoite on julkistettu selkeästi. Tukirakenteilla on myös paljon yhteistä tavoitteissaan ja toimintamuodoissaan. Arjen tahdissa ei vain ole ollut riittävästi mahdollisuuksia tutkailla yhteisiä intressejä yhdessä. Ensi vuonna molemmat hankkeet kiinnittävät tähän erityistä huomiota. mielenkiintoisen näkökulman on tuonut työ- ja ALPON KANNALTA
elinkeinoministeriön kotouttamisryhmän yhteyteen perustettava kotouttamisen osaamiskeskus, joka aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Yhtenä osaamiskeskuksen toimintona on koota hankkeiden hyviä käytäntöjä ja tuoda ne esille helposti saavutettavassa muodossa. Projektien loppuraporttien ei siis enää tarvitsisi pölyttyä hyllyillä, vaan ne olisivat jatkuvasti käytettävissä uusia hankesuunnitelmia tai uusia yhteiskunnallisia toimintoja laadittaessa. Tällä tavoin myös ALPO-projektien tuotteet tullaan sijoittamaan osaksi tätä tietokantaa. ALPO TOIMII sisällöntuottajana osaamiskeskukselle myös toisella tavalla. Koulutusportti-hankkeen vakinaistaminen on jo pitkällä. Järjestelmä tulee hallinnollisesti osaksi ministeriötä ja osaamiskeskusta, ja se liitetään osaksi TE-toimistojen URA-asiakasrekisteriä. Samoin TESTIPISTEprojektin kehittämä kielitaidon testausmenetelmä tullee saamaan oman isäntänsä sen ylläpitoa ja kehittämistä varten. Hyvin edenneet neuvottelut tästä asiasta ovat vielä kesken. ALPO-perheen piirissä rakennetut
neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat jo monissa tapauksissa vakinaistettu. Tukirakenne jatkaa tulevana vuonna näiden hyvien käytäntöjen levittämistä. Tähän liittyy myös laajalti kiitetyn ALPO-rekisterin ylläpidon jatkaminen, ja sen lopullinen vakinaistaminen. Perustietoa Suomesta -julkaisusta tulee uusi editio vuoden 2013 lopulla. Sen jälkeen ilmestyvät mahdolliset uudet versiot ovatkin jo sitten työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. MATTON VUODEN 2014 toiminnassa
tavoitteena on tähänastisen kehittämistyön tulosten täysimääräinen hyödyntäminen. Uudetkin avaukset liittyvät jo aiemmin työstettyihin aihioihin. Työvoiman maahanmuuton vetovoimaviestintää pilotoidaan syksyllä valmistuneen suunnitelman mukaan. Sosiaali- ja terveysaloille töihin tuleville kehitetään integraatiota edistäviä toimintamalleja. MATTO-hankeverkoston yhteisellä teematyöskentelyllä kartoitetaan ja kiteytetään kehittämisohjelman puitteissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Uudistuvan EURESin rooli MATTOn ja koko työvoiman maahan-
Molempien tukirakenteiden piirissä on ollut yhteensä lähes sata erilaista projektia. muuton ESR-kehittämisohjelman yhteistyökumppanina tulee vuoden 2014 aikana säilymään merkittävänä. EURESin tavoitteena on käynnistää ESR-rahoitteinen, aiempaa laajempi palvelu mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti. Tässä työssä ESRprojektien tekemä kehittämistyö ja kokemukset tulevat olemaan tärkeässä asemassa.
suuntautuvat kansainväliset rekrytoinnit vaativat vielä hienosäätöä. Myös työperusteisten maahanmuuttajien asettautumiseen liittyvät käytännöt ansaitsevat ensi vuonna erityistä huomiota; tässä yhteydessä ALPO-tukirakenteen ja sen yhteistyöprojektien kokemukset tulevat olemaan arvokkaita.
REKRYTOINTIPILOTTIPROJEKTEISSA
Hannu-Pekka Huttunen Projektipäällikkö ALPO-tukirakenne
on mallinnettu koko rekrytointiin liittyvä prosessi, josta hankittuja kokemuksia muut työvoiman maahanmuuton parissa työskentelevät toimijat pääsevät hyödyntämään. Erityisesti sosiaali- ja terveysaloille
Tapani Kojonsaari Projektipäällikkö MATTO-tukirakenne
Töihin Suomeen Kotiin on MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje. Uutiskirjeen on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan
sosiaalirahaston tuella. Päätoimittajat Hannu-Pekka Huttunen ja Tapani Kojonsaari Toimitusneuvosto Kirsi Campello, Hannu-Pekka Huttunen, Nia Englund, Tapani Kojonsaari Toimitus Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, Milla Majander puh. 044 774 0445, milla.majander@kumppania.fi Ulkoasu ja taitto Kumppania Oy, Julia Hannula Mukana tekemässä Kreetta Haaslahti, Tuukka Hakala, Virpi Hautamäki, Niina Kollár, Paula Ojansuu, Leena Roskala, Ella Saarinen, Laura Vesa Paino Edita Prima Oy Kuvapankit IngImage
ALPO on Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne. Valtakunnallinen ALPO toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalveluiden ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. ALPO kokoaa hyvät käytännöt alkuvaiheen palvelumallin kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti. www.tem.fi/alpo
002
MATTO on Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne. MATTO koordinoi Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa työvoiman maahanmuuttoon liittyvien palveluiden kehittäminen. MATTO-tukirakenteen tehtävänä on tukea ja kannustaa projekteja tarjoamalla niille foorumi kokemusten, oppien ja mielipiteiden vaihtoon sekä varmistaa projekteissa kehitettyjen mallien ja käytäntöjen levittäminen ja näkyväksi tekeminen. www.tem.fi/matto
3 LAURA VESA
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Suomea opitaan sinnikkyydellä UUTEEN KULTTUURIIN hyppääminen on Maria Pueyolle
mielekästä. Kielen oppiminen on vain pieni haaste, kun palkintona häämöttää elämänkokemukset ja työn tuoma tietotaito vieraassa maassa. POHJOIS-ESPANJASTA Suomeen saapunut Maria Pueyo, 29, työskentelee Vammalan terveyskeskussairaalassa lähihoitajana. Matkustamisesta erityisesti pitävä Maria oli aina halunnut PohjoisEurooppaan ja etenkin Skandinaviaan. Mahdollisuus tarjoutui ja ovet Suomeen avautuivat Espanjassa vallitsevan huonon työmarkkinatilanteen vuoksi. Viime kesäkuusta asti Sastamalassa työskennellyt Maria viihtyy nykyisessä elämäntilanteessaan. – Tämä on rauhallinen paikka ja maisemat ovat hienot. Tykkään asua täällä. Jos en töissä ymmärrä jotakin, minua autetaan mielellään, Maria Pueyo toteaa. Kulttuurieroja arjessa Maria ja muut samaan aikaan Suomeen saapuneet espanjalaishoitajat saivat suomen kielen opetusta Barcelonassa kolmen kuukauden ajan. Kieltä on hänen mielestään haastava oppia, mutta sitkeydellä pääsee pitkälle. – Täytyy olla itsenäinen, omatoiminen ja kärsivällinen. Ensimmäiset kuukaudet eivät ole helppoja, mutta ei kannata luovuttaa. Jos tänne haluaa jäädä elämään, on kieltä mahdollista oppia ja jatkaa Suomessa työskentelyä, Maria kannustaa. Työhön Vammalan terveyskeskuksessa kuuluu potilaiden perushoitoa sairaanhoitajan kanssa. Jotta voisi työskennellä ilman valvovaa sairaanhoitajatyöparia, on suomen kieltä opittava vielä paremmin. – Opin työssä joka päivä uutta. Itse työ on Espanjassa ja Suomessa melko samanlaista. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvat eroavat Espanjassa enemmän. Espanjassa sairaanhoitajiksi kouluttaudutaan yliopistossa, kun taas Suomessa opiskelu tapahtuu ammattikorkeakoulussa.
Työssä vaaditut luonne-ominaisuudet ovat Marian mielestä kuitenkin universaaleja. – Tärkeintä on halu auttaa ja empaattisuus. Työssä vaaditaan myös kykyä työskennellä ryhmässä kollegoiden kanssa. Kulttuurierot näkyvät Marian mukaan arjen toiminnassa ja omaisten käyttäytymisessä. – Espanjassa perhe viettää paljon aikaa potilaan luona. He nukkuvatkin sairaalassa ja tuovat läheisilleen ruokaa. Suomessa on erilaista; täällä käydään vain tapaamassa läheisiä hyvin lyhyiden aikojen puitteissa ja soitellaan kuulumisia puhelimitse. Uutta joka päivä Maria Pueyo asuu kilometrin päässä työpaikaltaan ja työmatkat taittuvatkin mukavasti minuuteissa polkupyörällä. Vapaa-aikanaan hän käy kuntosalilla ja tekee reissuja muun muassa Turkuun ja Tampereelle. Myös Kotkassa on Marian sairaanhoitajakollegoita. Maria ikävöi Espanjassa asuvia vanhempiaan ja poikaystävää sekä Boliviassa työskentelevää veljeään. Siitä huolimatta hän toivoo saavansa jatkaa Suomessa työskentelyä ja siinä kehittymistä, vaikka useampien vuosien ajan. – Sastamalassa asuu samalle suomen kielen kurssille osallistuneita kollegoja. He ovat minun perheeni täällä. Espanjalaista ruokaa ikävöin kyllä myös, Maria naurahtaa. Uuteen kulttuuriin astuminen on aina outoa, mutta hänen mielestään samalla kiehtovaa. – Parasta täällä on työ, uudet ihmiset ja uuteen kulttuuriin tutustuminen. On hienoa saada uusia kokemuksia ja oppia joka päivä. Nautin, kun saan vierailla uusissa paikoissa, Maria sanoo.
Tärkeintä on halu auttaa, empaattisuus ja kyky itsenäiseen työhön.
4
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Pajatso jatkaa pyörimistä
Espanjalaiset ovat pidettyjä työkavereita RAPORTTI ESPANJALAISTEN hoitajien työhön sopeutumisesta kertoo, että he hallitsevat työtehtävänsä ammatillisesti erittäin hyvin. Attendon hoivakotien asukkaat ovat ottaneet espanjalaiset positiivisesti vastaan. Osaan asukkaista espanjalaisten läsnäolo on vaikuttanut jopa voimaannuttavalla tavalla. Tulokset käyvät ilmi Sataedun Opinpolut maasta maahan -hankkeen keväällä 2013 toteuttamasta selvityksestä. Kohteina olivat Attendon työyhteisöt Satakunnassa.
www.hamk.fi/pajatso
www.tem.fi/mattoprojektienjulkaisut
PAULA OJANSUU
HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN Pajatsohankkeessa oli syksyllä käynnissä yli kymmenen projektia, joissa yrityksille toteutettiin esimerkiksi kansainväistymiseen liittyviä maaselvityksiä. Hanke on saanut jatkoa vuoden 2014 loppuun ja yritysyhteistyönä tullaan toteuttamaan mentorointi-ohjelma, kansainvälisen alumnitoiminnan käynnistäminen ja yhteiset uratapahtumat.
Elvira, Cerkin ja Alona Turun AMK:n leikkaussalissa.
Pätevöitymiskoulutus avaa ovet työelämään MAAHANMUUTTAJILLE suunnattua
pätevöitymiskoulutusta edistävä SATU-projekti sai alkunsa 2000-luvun alun Turussa, missä kärsittiin sairaanhoitajapulasta. Tänä päivänä koulutukseen hakeutuu paljon opiskelijoita myös VarsinaisSuomen ulkopuolelta.
E
nsimmäinen ESR:n rahoittama SATU-koulutus käynnistyi vuonna 2003. Se palvelee kotimaassaan, EU/ETA:n ulkopuolella, sairaanhoitajan koulutuksen käyneitä maahanmuuttajia, jotka työskentelevät lähihoitajina, laitosapulaisina tai ovat kokonaan ilman työtä. Kymmenen vuoden aikana koulutuksessa on ollut viisi ryhmää, joista viimeisin valmistuu ensi keväänä. Tutkinnon suorittaneita opiskelijoita on 68, joista kaikki ovat työllistyneet alalle. He ovat yhtä päteviä ja haluttuja työnhakijoita siinä missä kantasuomalaisetkin. – Työnantajien asenne on muuttunut vuosien varrella suvaitsevaisemmaksi. Tietämys on lisääntynyt. Opiskelijamme eivät tule sairaaloihin hätäavuksi, vaan he ovat suomenkielisen koulutuksen saaneita laillistettuja terveydenhuollon ammattilaisia, SATU-koulutusvastaava, lehtori Raija Sairanen kertoo. Jokainen ryhmä on oma haasteensa Kulttuuritaustat ovat kirjavat ja
Suomen kielen taidoissa on suuria tasoeroja. Työkokemus ja alan teoriatiedot ovat hyvin vaihtelevia, mikä tuo haastetta kouluttajalle. Samassa ryhmässä saattaa olla sairaanhoitajien lisäksi kätilöitä ja välskäreitä. – Opiskelijat ovat aidosti motivoituneita. He imevät kaiken saatavilla olevan tiedon ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluun. Opiskelijat ovat saaneet kiitosta erityisesti eettisestä toiminnastaan ja ystävällisestä käytöksestään, Sairanen kehuu. Monet opiskelijoista ovat asuneet jo pitkään Suomessa perheidensä kanssa. Heidän etunaan on suomalaisen yhteiskunnan toiminnan ymmärtäminen. Venäläisiä on kursseilla aina selkeä enemmistö. Mukana on myös maahanmuuttajia esimerkiksi Iranista, Irakista, Ukrainasta, entisen Jugoslavian alueelta, Afrikan maista, Kiinasta, Thaimaasta ja Filippiineiltä. – Maahanmuuttajat hämmästelevät sitä, kuinka itsenäistä sairaanhoitajan työ Suomessa on. Täällä ei olla lääkärin käskyläisiä.
SATU-koulutus (= Sairaanhoitajia Turkuun) • SAIRAANHOITAJIEN pätevöitymiskoulutus EU/ETA-alueen
ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajille
• SUOMENKIELINEN toteutus • POHJALLA sairaanhoitajan (AMK) tutkinto 210 op, josta
aikaisempi koulutus korvaa 90 op
• TUTKINNON laajuus on 120 op, josta työharjoittelua 40 op • KOULUTUS kestää 1,5 vuotta • JÄRJESTETÄÄN yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa
Yhteistyö maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ohjaamisessa on tuottanut tulosta. Yhteisen pöydän ääressä Koulutusportti-hankkeen Jarno Ruotsalainen, Lea Savolainen ja Ilona Korhonen sekä Testipiste-hankkeesta Kristel Kivisik (selin).
Portti auki
kotoutumi KOULUTUSPORTTI- JA TESTIPISTE-HANKKEET ovat vastanneet kasvavaan
tarpeeseen ohjata maahanmuuttaja-asiakkaita entistä sujuvammin kotoutumiskoulutukseen. Koulutusportti-järjestelmä on Uudenmaan ohella käytössä jo Varsinais-Suomen, Hämeen ja Päijät-Hämeen TE-toimistoissa sekä Pohjanmaan TE-toimiston Vaasan toimipisteessä.
M
uutettuaan Suomeen Fakhar Abbas halusi töihin ja hakeutui ystävänsä neuvomana TE-toimistoon. Siellä virkailija opasti häntä ensin kielen lähtötasotestiin sopivan kielikurssin löytämiseksi. – Tiedon testiajasta ja -paikasta sain postitse kotiin. Testin käytyäni minulle varattiin paikka Axxell Monikulttuurisuuskeskuksen kotoutumiskoulutukseen, kertoo parhaillaan kieliopintoja suorittava Fakhar Abbas. Yhteinen malli Vuonna 2009 käynnistyneen Koulutusportti-hankkeen pääteh-
tävä on ollut luoda Uudenmaan TE-toimistoille yhteinen sähköinen järjestelmä maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjaukseen. Hankkeen alkaessa Helsingin, Vantaan ja Espoon toimistoissa oli kaikissa oma kotoutujan asiakasprosessimalli ja asiakasmateriaalit. – Opiskelijatietojen hallinnoinnin työvälineet eivät olleet kasvavien asiakasmäärien edellyttämällä tasolla eikä kattavaa tilastotietoa esimerkiksi koulutukseen jonottavien henkilöiden määrästä ollut saatavilla, valottaa projektipäällikkö Ilona Korhonen lähtötilannetta. TE-toimistojen virkailijoiden, kielitaidon alkutestaajien ja suomen
kielen kouluttajien käyttöön päätettiin luoda sähköinen koulutuspaikkojen varaus- ja opiskelijatietojen hallintajärjestelmä. – Yhteinen järjestelmä edellytti koulutusten tuotteistamista ja asiakasprosessien yhdenmukaistamista, kertoo Ilona Korhonen. Järjestelmän suunnittelu ja kehittäminen eteni yhteistyössä TEtoimistojen kanssa. Myös tutustuminen suomen kielen koulutuksen käytäntöihin antoi taustatietoa kehittämistyölle. Kotoutumiskoulutuksia hoitava asiantuntija Satu Nila Espoon TE-toimistosta on tyytyväinen järjestelmän tuomiin hyötyihin.
5
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Neuvot ohjaavat oikeaan suuntaan
”TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON valvonta-asioiden selvityksessä” tarkastellaan eri toimijoiden roolia ja tehtäviä työvoiman maahanmuuton valvonnassa. Selvityksessä annetaan suosituksia valvonnan tehostamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Selvitystä ja erityisesti suositusten antamista on ohjannut valvontaa keskeisesti ohjaavaan ulkomaalaislakiin liittyvät haasteet , jotka ovat olleet esillä jo useiden vuosien ajan. Lainsäädännön kokonaistarkastelu on edessä lähivuosina.
ALPO-VERKOSTOSSA ON kehitetty maahanmuuttajien neuvontapalveluita. Neuvonta perustuu kotoutumislakiin, mutta toteutus ja ratkaisut neuvonnan järjestämiseen voivat olla paikkakunnittain erilaisia. Neuvonnan järjestämisessä on mietityttänyt neuvonnan suhde muihin palveluihin ja ohjaukseen, työn rajaaminen, neuvontakielten tarjonta, neuvojien osaaminen sekä neuvonnan laatu. ALPO-hankkeiden kokemuksista, näkemyksistä ja tulevaisuuden visioista ilmestyy vuodenvaihteessa julkaisu TEM:n julkaisusarjassa. Siitä saa vinkkejä asiakaslähtöisen, laadukkaan ja muuhun palvelujärjestelmään istuvan neuvonnan kehittämiseen ja toteuttamiseen.
PAULA OJANSUU
www.tem.fi/mattomateriaali
PAULA OJANSUU
Valvonta-asioista selvitys
PAULA OJANSUU
Suomen kieltä ja kulttuuria voi opiskella monella tapaa. Sujuva vuorovaikutus on tärkeä osa sekä koulutukseen ohjautumista että itse opiskelua.
Projektipäälliköt Kristel Kivisik (vas.) Testipiste-hankkeesta ja Ilona Korhonen Koulutusportti-hankkeesta voivat olla tyytyväisiä tehtyyn kehittämistyöhön.
seen Askel kohti ammatinhankintaa on otettu. Fakhar Abbas hallitsee kielen jo niin hyvin, että haastattelu sujui suomeksi.
– Kun uusi kotoutuja-asiakas ilmoittautuu TE-toimistossa, varataan Koulutusportin kautta aika Testipisteen lähtötasotestiin. Ilmoitus testistä voidaan tulostaa järjestelmästä asiakkaalle 16 eri kielellä, Satu Nila selventää. Sujuvaa palvelua Yksi asiakastietojen hallintaa helpottava ominaisuus on ajankohtainen tieto koulutusjonoista. – Koulutusportin asiakasjonosta poimin kullekin kurssille etenemistapa- ja lähtötasosuositusten valossa sopivat ehdokkaat. Kurssin alettua näen järjestelmästä, ketkä ovat aloittaneet koulutuksen. Jos jollain kurssilla on tilaa, kouluttaja lähettää täydennyspyynnön, ja jonosta lisätään uusi osallistuja
vapaalle paikalle. Kun asiakkaan koulutus päättyy, saan järjestelmästä tiedot esimerkiksi päättymisen ajankohdasta ja syystä, Nila kertoo. Järjestelmään siirrettiin ensin vain työvoimapoliittiset kotoutumiskoulutukset. Syksyllä 2012 Koulutusportin kolmas versio mahdollisti myös omaehtoisten, kotoutumistuella tuettavien koulutusten hallinnoinnin sen avulla. – Eri kouluttajien järjestämien omaehtoisten koulutusten myötä myös muut kuin kotoutumiskoulutuksia hoitavat virkailijat hyötyvät Koulutusportista. Omaehtoisten opintojen yksityiskohtaiset tiedot siirtyvät nopeasti kouluttajalta virkailijalle. Asiakastapaamisella voi tarkistaa onko lähiaikoina alkamassa sopivia kursseja ja ohjata asiakkaan ilmoittautumaan.
Aikaa säästyy huomattavasti, kun ylimääräinen lomakkeiden täyttö jää pois, Nila kertoo. Asiakaslähtöistä testausta Vuosina 2008–2010 Kotoraide-hankkeessa luotuja raameja kotoutujien suomen kielen lähtötasotestauksen kehittämiseen on jatkettu Testipisteprojektissa vuosina 2010–2013. Pirstaleisia, oppilaitoskohtaisia toimintatapoja haluttiin edelleen yhtenäistää ja uudistaa testityökaluja. Projektin toteuttivat yhteistyössä pääkaupunkiseudulla kotoutumiskoulutusta järjestävät Axxell Monikulttuurisuuskeskus, Amiedu, Edupoli ja Eiran aikuislukio. – Aiemmin asiakas saattoi kurssipaikan varmistamiseksi ilmoittautua
Asiakkaan kielitaidon vaiheet kulkevat järjestelmän läpi lähtötasotestistä kotoutumiskoulutuksen loppuun. useisiin eri oppilaitoksiin ja käydä kaikkien järjestämissä lähtötasotesteissä erikseen. Jokainen testi saattoi antaa eri tuloksen, asiakas saatettiin valita kaikille ilmoittautumilleen kursseille tai hän saattoi jäädä kokonaan ilman paikkaa, kertoo projektipäällikkö Kristel Kivisik Testipistehankkeen taustoista. Nyt Koulutusportti-järjestelmä ja Testipiste varmistavat yhdessä sujuvan tiedonkulun ja asiakaslähtöisen toimintamallin. Abbasille kielen oppiminen on välitavoite matkalla ammattiin ja työhön Suomessa. –Kaupoissa, virastoissa, työpaikoilla, kaikkialla tarvitaan suomen kieltä, joten jos haluaa asua täällä, myös kieli on osattava, Fakhar Abbas miettii.
Pysyvää ja valtakunnallista Testipisteen projektirahoitus päättyy vuoden 2013 loppuun, mutta toiminta jatkuu Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamana. Tärkeää arviointiosaamista on jaettu myös muualle maahan. – Arviointitietoa on jaettu arviointikoulutusten ja lähtötaso- ja lopputestin käyttöönottokoulutusten muodossa. Tilaisuuksiin on osallistunut edustajia lähes sadasta eri organisaatiosta ja oppilaitoksesta, kertoo Kivisik. – Koulutusportin tulevaisuudessa siintää mallin vakinaistaminen ja valtakunnallistaminen osana työ- ja elinkeinoministeriön Kotouttamisen osaamiskeskus -suunnitelmaa, summaa Korhonen.
6
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Taiteen ja yrittäjyyden uudet hankkeet Kestävä maahanmuuttajayrittäjyys, KEMU (Kemi-Tornio) Hanke kartoittaa Rovaniemen, Kemin ja Tornion alueella asuvien maahanmuuttajien, erityisesti naisten ja nuorten, kiinnostusta yritystoimintaan.
Maahanmuuttajien yrittäjyyshanke (Kouvola) Maahanmuuttajille, jotka haluavat luoda itselleen työpaikan ja mahdollisesti tulevaisuudessa työllistää myös muita. Kultti (Rovaniemi) Projekti kokoaa Rovaniemelle maahanmuuttajatyötä kulttuurialalla tekevien yhteistyöverkoston ja suunnittelee kulttuurin kotouttamisohjelman.
Taide kotouttaa esiselvityshanke (Rovaniemi) Hanke pureutuu eri väestöryhmien välisen ja pienryhmien, kuten perheiden, sisäisen vuorovaikutuksen edistämiseen taiteen ja kulttuurin keinoin.
NIINA KOLLÁR
ALPO-VERKOSTOSSA on aloittanut uusia hankkeita taiteen ja yrittäjyyden aloilta rakennerahastokauden loppupuolella.
Ulkomailta rekrytoidut työntekijät ovat yrityksen elinehto SATAKUNTALAISEN SIIVOUSYRITYS Raikas Oy:n
liiketoiminnassa on tapahtunut selvää kasvua. Raikkaan myyntijohtaja Anne Mäkilän mukaan kasvun mahdollistava tekijä on ollut päätös rekrytoida ulkomailta.
A
ika ennen systemaattisen ulkomailta rekrytoinnin alkamista oli turhauttavaa, sillä tarjouksia ei uskaltanut tehdä työntekijäpulan vuoksi. Kolmestasadasta haastatellusta löytyi hädin tuskin viisi alalle sopivaa työntekijää. Vuosi 2011 oli taitekohta Raikkaan toiminnan kannalta. – Eräs asiakkaamme ehdotti rekrytointia Romaniasta. Nyt siellä on sekä suomen että romanian hallitseva yhteyshenkilö, joka haastattelee kiinnostuneet. Kaikki meille tulleet työntekijät ovat olleet onnistuneita rekrytointeja, Anne Mäkilä kertoo. Raikkaan periaatteina ovat aina olleet huolellinen työntekijävalinta, ihmisten hyvä kohtelu ja laadukas siivoustyö. Ulkomailta rekrytoinnin suhteen kaikki on Mäkilän mielestä ollut sattuman sanelemaa ja kokeilunhalua. Hänen mielestään
työsuhteen jatkuvuuteen voidaan vaikuttaa sillä, että työntekijöillä on hyvä olla Suomessa – niin työssä kuin vapaa-ajallakin. – Lähdemme jokaisen uuden työntekijän kanssa siitä ajatuksesta, että he tulevat meille jäädäkseen. Työntekijävalinnassa tämä näkyy siten, että Raikkaalle on palkattu paljon perheellisiä ja keski-ikäisiä, joilla on halu jäädä Suomeen ja jotka ovat motivoituneita siivoustyöhön. Arjen kulttuurieroista selviää Raikkaalla pyritään siihen, että muita kohdellaan niin kuin itseään haluaisi itseään kohdeltavan. Se helpottaa kommunikaatiota, vaikka kulttuurieroja kohdataan päivittäin. Eräs arjen tilanne on erityisesti jäänyt mieleen. – Olin eräässä siivouskohteessa uusien työntekijöiden kanssa. ”Toimin-
nannaisena” tartuin itsekin moppiin, koska en osannut vain seisoskella. Romanialaiset työntekijät suorastaan hätääntyivät tilanteesta, koska heidän kotimaassaan esimiehet eivät missään tapauksessa alkaisi itse siivota. Piti sitten avata vähän enemmän suomalaisen esimiehen roolia, Mäkilä naurahtaa. Työasiat pyritään hoitamaan suomeksi kaikkien kanssa. Englantia käytetään vain vaikeissa tilanteissa. Suomen kielen oppiminen on yritykselle erittäin tärkeä asia. – Ulkomaalaiset työntekijät ovatkin päässeet harjoittelemaan sitä Sataedun Opinpolut maasta maahan -hankkeen suomen kielen koulutuksissa, joissa keskitytään nimenomaan siivousalan suomeen sekä asiakaspalveluun. Työyhteisöllä asenne kohdallaan Aluksi jotkut asiakkaista suhtautuivat
epäluuloisesti ulkomaalaisiin siivoojiin. Raikkaalla oli kuitenkin selvä resepti epäluuloihin. – Sanoimme aina asiakkaille, että jos työn laadusta – oli kysymys suomalaissyntyisen tai maahanmuuttajataustaisen siivoajan siivouksesta – on jotain huomautettavaa, asia korjataan. Mäkilän mukaan Raikkaalle ei ole tullut yhtään reklamaatiota, ja vastustus on kääntynyt tyytyväisyydeksi. Eräässäkin kohteessa oli kommentoitu: ”Nyt voi sanoa – ja
ikinä ennen en ole näin sanonut – että työt on kerrankin tehty juuri niin kuin pitää.” Taantumankin keskellä tulevaisuus näyttää Raikkaalla valoisalta. Liikevaihto tulee olemaan kuluvana vuonna 35–40 prosenttia suurempi kuin viime vuonna. Uusia työntekijöitä tulee kuukausittain työkohteiden lisääntyessä. – Kaikki on mennyt hämmästyttävän hyvin. Ehkä se johtuu siitä, että koko työyhteisöllä on asenne kohdillaan, hän pohtii.
Raikas-Yhtiöt • PERUSTETTU 2001 • LIIKEVAIHTO 2013 tulee olemaan noin miljoona euroa • TYÖNTEKIJÖITÄ noin 45, joista ulkomaalaistaustaisia yli puolet
MATTOn mallit laajasti hyödynnettävissä TALOUDEN taantuma, työvoiman tarpeet ja yhteiskunnallisen ilmapiirin muutos haastoivat MATTO -maahanmuutto-ohjelmien tukirakenteen
alkuvaiheet. Kuntoutussäätiön toteuttamasta kehittämisohjelman arvioinnin loppuraportista ilmenee, että tavoitteisiin on ylletty melko hyvin.
H
aasteet olivat suuret, kun MATTO käynnistyi 2009 sisäasiainministeriössä. Suunnitelmat olivat jo käynnistysvaiheessa osin vanhentuneet. Suomalaisten yritysten rekrytointitarve oli taantuman myötä vähentynyt. Niin MATTOn kuin kehittämisohjelman projektienkin tavoitteet vaativat päivitystä. Usean projektin kohdalla tämä tarkoitti paino-
pisteen siirtoa rekrytoinnista esimerkiksi maassa olevien ulkomaalaisten työllistymisen edistämiseen. Vaikeista lähtökohdista huolimatta kehittämisohjelman puitteissa pilotoidut palvelut ja mallit ovat silti jo nyt laajasti käytössä ja hyödynnettävissä. Hyödyt ja tarve vain kasvavat, kun yleinen taloustilanne ja työvoimantarve kehittyvät.
Verkkopohjainen opastusjärjestelmä ulkomaalaiselle työntekijälle on valmistumassa vuoden 2014 aikana. Työnantajia opastava sivusto on ollut toiminnassa jo reilun vuoden. Vuoden alussa valmistunut Tervetuloa töihin! -opintokokonaisuus on elinkeinoelämän ja yhteiskunnan näkökulmasta arvokas ja tärkeä. Vetovoimastrategian viestintäsuun-
nitelma valmistui syksyllä 2013, ja ensi vuonna edessä on suunnitelman jalkauttaminen. MATTOn johdolla kehittämisohjelman projektit tulevat loppuvuodesta 2013 ja alkuvuodesta 2014 paneutumaan myös lainsäädännön muutostarpeiden tunnistamiseen. MATTO-tukirakenne on koordinoinut työvoiman maahanmuuton ESRkehittämisohjelmaa, jossa on toimeen-
pantu eri puolilla Suomea kaikkiaan 46 projektia. Kehittämisohjelman tavoitteena on ollut palveluiden ja prosessien kehittäminen sekä eri toimijoiden tiedon ja osaamisen lisääminen liittyen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin. Suomeen töihin muuttavan ulkomaalaisen palveluketju on kokonaisuus, joka koostuu monesta eri tekijästä ja usean toimijan palveluista.
7
Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje
Oppimisvalmiuksien kartoitusta Palapelissä PALAPELI2 -HANKE tarjoaa maahanmuuttajille alkukartoitusta, suomen kielen alkeisopetusta, ohjausta ja Suomi-infoa. Palapelin alkukartoitus kestää 3–7 tuntia ja sisältää erilaisia tehtäviä. – Alkukartoitus selvittää maahanmuuttajan opiskeluvalmiuksia ja kartoituksesta saadun tiedon perusteella hän saa suosituksen suomen kielen kurssista tai muusta koulutuksesta. Samalla kartoitetaan, millaista tukea ko-
toutumiseen tarvitaan, kertoo jyväskyläläisen Palapeli2 -hankkeen projektipäällikkö Heli Laine. Palapelin alkukartoitukseen saapuvalle maahanmuuttajalle annetaan myös ohjausta mahdollisimman hyvään kotoutumiseen. Ohjausta tarvitaan niin suomalaiseen yhteiskuntaan tutustumisessa kuin arjen käytännön asioissakin. Alkukartoituksen jälkeen on mahdollista päästä kielikurssille tai muuhun koulutuk-
seen. Laineen mukaan Palapelin alkukartoituksen malli on esimerkillinen. – Alkukartoituksesta saadut tiedot välitetään tiedonsiirtolomakkeella TE-toimistolle ja oppilaitoksille. Opiskelija antaa luvan allekirjoituksellaan tiedonsiirtoon tulkatussa tilanteessa. Tietojen siirtymisestä seuraavalle taholle, esimerkiksi oppilaitokselle, on valtavasti hyötyä.
Bulgarialaisia ammattihitsaajia Suomeen värväämässä SPURTTI-PROJEKTI tarjoaa käytännön apua
V
Yhtä kokemusta rikkaampi
on neuvontapisteiden käytössä oleva anonyymi asiakasrekisteriohjelma. Rekisterin tuottamaa seurantadataa ja informaatiota käytetään myös valtakunnallisen tason raportoinnissa. ALPO-verkoston projektit ovat levittäneet ja hyödyntäneet toisten projektien tuotoksia tehokkaasti. Eniten ALPOverkoston hankkeet ovat hyödyntäneet POINTTI-hankkeen tuottamia tuotteita; ALPO-rekisterin ohella Opas Suomeen muutosta ja työperäisen maahanmuuton prosessikuvaukset ovat olleet käytetyimpiä. Myös Palo-hankkeen alkukartoitusmallia ja Testipiste-hankkeen tuottamaa toimintamallia on hyödynnetty selvästi. Tiedot käyvät ilmi Rambollin tekemästä selvityksestä siitä, miten ALPOverkostossa tuotteet ovat levinneet joko hankkeiden välillä tai hankkeista hankkeiden ulkopuolelle.
• Oikeilla neuvoilla oikeaan paikkaan – Suosituksia ja hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien neuvonnan kehittämiseen TEM, Työ- ja yrittäjyys, tulossa 2013 • Alkukartoituksen avuksi, esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöistä TEM, Työ- ja yrittäjyys 11/2012
• Maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi – virikkeitä ammatillisen osaamisen kartoittamiseen kotoutumisohjelmassa Sisäasiainministeriön julkaisut 6/2011 (kieliversiot: suomi, ruotsi)
Työhakemusten käsittelyvaiheessa tehdyt tarkentavat sähköposti- ja puhelinhaastattelut auttoivat rajaamaan testeihin kutsuttavien määrää. Joukosta erottautuivat edukseen Euroopassa aikaisemminkin työskennelleet konkarit. Seitsemästätoista testatusta viidelle tehtiin työtarjous. Heistä neljä on aloittanut työt Suomessa lokakuussa. – Kilpailu työvoimasta on kovaa. Suomi ei houkuttele työntekijöitä ulkomailta – ainakaan pysyvästi. Me emme pysty kilpailemaan elinkustannuksilla tai palkkatasolla, Nikander toteaa. Testausmatka Bulgariaan oli ensimmäinen luokkaansa. Se herätti hyviä kehittämisideoita jatkoa ajatellen. – Testaukseen olisi hyvä lisätä muutaman päivän koulutus. Se vahvistaisi näkemystä hitsaajien todellisesta ammattitaidosta. Rekrytointitilaisuuksiin on syytä varautua kattavammin myös työnantajaa ja Suomen työelämää koskevalla käännösmateriaalilla.
• Maahanmuuttajien omakieliset palvelut – Selvityksen loppuraportti Sisäasiainministeriön julkaisut 17/2010 • Perustietoa Suomesta Kotoutumislaissa määritelty alkuinfo suomalaisesta yhteiskunnasta ja palveluista, 2011 www.lifeinfinland.fi
• Sähköiset julkaisut ja lisää julkaisuja: www.tem.fi/alpojulkaisut
MATTO julkaisut • Työvoiman maahanmuuton valvonta-asioiden selvitys Työ- ja elinkeinoministeriö 2013
ALPO-hankkeiden tuotoksia hyödynnetään laajasti ALPO-VERKOSTON hankkeiden tuottamat työkalut, oppaat, tietojärjestelmät ja toimintamallit ovat nyt käytössä useissa kunnissa, oppilaitoksissa ja TE-toimistoissa. Kunnat ovat saaneet toimintamalleja alkukartoitukseen ja maahanmuuttajien neuvontaan liittyen. Kohtaamisissa apuna ovat käytännön oppaat, kuten Polkuja työelämään sekä Maahanmuuttajat ja työelämä. TEtoimistoissa on eniten otettu käyttöön käytännön työkaluja, tietojärjestelmiä ja tiedon saamista tehostavia toimintamalleja. Tehokkaasti hyödynnetty ALPOrekisteri on osuva esimerkki siitä, että projektimuotoisella toiminnalla voidaan kehittää myös käytännönläheisiä ja laajasti hyödynnettäviä tietojärjestelmiä ilman kalliita suunnittelu-, määrittely-, ja hankintaprosesseja. ALPO-rekisteri
ALPO julkaisut
• Maahanmuuttajien työllistymisen esteet – kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä Sisäasiainministeriön julkaisut 13/2011
ammattiosaajien rekrytoinnissa. arsinais-Suomen ELYkeskuksen Spurttiprojekti auttaa alueen työnantajia rekrytoimaan ammattiosaajia EU/ETA-maista. Lisäksi se tarjoaa ja kehittää uusia palvelumuotoja ulkomailta tapahtuvan rekrytoinnin tueksi Euroopan sosiaalirahaston tuella. – Tietyille aloille, kuten hoiva-, maatalous-, teollisuus- ja metallialalle, on vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa kotimaasta. Yhä useampi työnantaja onkin valmis rekrytoimaan työntekijöitä ulkomailta. Meidän tehtävämme on auttaa käytännön järjestelyissä, projektisuunnittelija Kirsi-Maria Nikander kertoo. Yksi toteutunut käytännön esimerkki ulkomaisen työvoiman rekrytoimisesta on Varnassa, Bulgariassa syyskuussa järjestetyt hitsaajien ammattitaidon testit. Matkan järjestely vei kuukausia. Haasteellisinta oli löytää sopiva oppilaitos, jossa hitsaustestit voitiin keskitetysti tehdä. Käytännön järjestelyt Bulgariassa hoidettiin kansainvälisen työnvälitysverkosto EURESin avustuksella.
www.palapeli2.fi
• Työperusteisen maahanmuuton vetovoimatekijät – viestintäsuunnitelma Työ- ja elinkeinoministeriö 2013 • Kokemuksia kansainvälisistä rekrytoinneista Suomeen -opas Työ- ja elinkeinoministeriö 2012
TE-toimistoissa on eniten otettu käyttöön käytännön työkaluja, tietojärjestelmiä ja tiedon saamista tehostavia toimintamalleja.
• Suomeen työhön -opas Työ- ja elinkeinoministeriö (kieliversiot: suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, puola, espanja, ranska) • Tervetuloa töihin! -verkkoopiskelumateriaali ulkomaalaiselle työntekijälle, 2012 www.kotisuomessa.fi
• Työntekijä ulkomailta -sivusto työnantajalle, 2012 www.yrityssuomi.fi/ tyontekija-ulkomailta
(kieliversiot: suomi, ruotsi, englanti) • Sähköiset julkaisut ja lisää julkaisuja: www.tem.fi/mattojulkaisut
PÅ SVENSKA NIINA KOLLÁR
Öppen port till integration PROJEKTEN KOULUTUSPORTTI och Testipiste har bemött det ökande behovet av att allt smidigare vägleda invandrarkunder till arbetsmarknaden genom utbildning. Koulutusportti-systemet används redan förutom i Nyland också på Egentliga Finlands, Tavastlands och Päijänne-Tavastlands arbets- och näringsbyråer samt på verksamhetsstället i Vasa vid Österbottens arbets- och näringsbyrå. Också testandet av språkkunskaper, som Testipiste förnyat, ska utvidgas till orter utanför huvudstadsregionen. www.testipiste.eu
Nya projekt inom konst och företagande INOM ALPO-NÄTVERKET har nya projekt inom konst och företagande startats ännu mot slutet av strukturfondsperioden. Kestävä maahanmuuttajayrittäjyys, KEMU (Kemi-Torneå) Projektet kartlägger intresset för företagsverksamhet hos invandrare, speciellt kvinnor och ungdomar, som bor i Rovaniemi-, Kemi- och Torneåregionen. Kultti (Rovaniemi) Projektet samlar i Rovaniemi ett samarbetsnätverk av personer som arbetar med invandrarfrågor inom kultursektorn och planerar ett program för integrationsfrämjande inom kultur. Förhandsutredningsprojektet Taide kotouttaa (Rovaniemi) Projektet sätter sig in i möjligheten att främja intern växelverkan mellan olika befolkningsgrupper och smågrupper, såsom familjer, genom konst och kultur. Maahanmuuttajien yrittäjyyshanke (Kouvola) För invandrare som vill skapa en arbetsplats åt sig själva och eventuellt också ge andra personer arbete i framtiden.
Personer som rekryterats från utlandet är ett livsvillkor för företaget STÄDFÖRETAGET Raikas Oy från Satakunta har haft en tydlig tillväxt i sin
affärsverksamhet. Enligt Anne Mäkilä, försäljningsdirektör för Raikas Oy, har beslutet att rekrytera från utlandet varit den faktor som möjliggjort tillväxten.
T
iden före den systematiska rekryteringen från utlandet var frustrerande, eftersom man inte vågade lämna anbud på grund av personalbrist. Av tre hundra intervjuade hittade man med nöd och näppe fem personer som var lämpade för branschen. År 2011 var en vändpunkt med tanke på Raikas Oy:s verksamhet. – En av våra kunder föreslog att vi skulle rekrytera personal från Rumänien. Nu har vi en kontaktperson i Rumänien som kan både finska och rumänska som intervjuar dem som är intresserade. Alla medarbetare som kommit till oss har varit lyckade rekryteringar, berättar Anne Mäkilä. När det gäller rekryteringen från utlandet anser Mäkilä att allt berott på slumpen och på experimentlusta. Hon anser att man kan bidra till att anställningsförhållandet fortsätter
genom att arbetstagarna har det bra i Finland. – I fråga om varje ny medarbetare utgår vi från tanken att personen kommit till oss för att stanna. Man klarar av de kulturella skillnaderna i vardagen Hos Raikas Oy strävar man efter att behandla andra som man själv vill bli behandlad. Det underlättar kommunikationen, fast man möter kulturella skillnader dagligen. Avsikten är att man med alla sköter arbetsärenden på finska. Engelska används bara i svåra situationer. Det är mycket viktigt för företaget att de anställda lär sig finska. – Utländska arbetstagare har fått öva språket under utbildningarna i finska inom Sataedus projekt Opinpolut maasta maahan, där man uttryckligen koncentrerar sig på
kundservice inom städbranschen. Arbetsgemenskapen har rätt attityd I början förhöll sig några kunder misstänksamma mot de utländska städarna. Raikas Oy hade dock ett klart recept mot misstänksamheten. – Vi säger alltid till kunden att om det finns något att anmärka på när det gäller arbetskvaliteten, rättar vi till det. Enligt Mäkilä har Raikas Oy inte fått en enda reklamation och motståndet har vänt till belåtenhet. Även mitt i recessionen ser framtiden ljus ut för Raikas Oy. I år kommer omsättningen att vara 35–40 % större än i fjol. Nya medarbetare kommer varje månad i och med att arbetsobjekten ökar. – Allt har gått förvånansvärt väl. Kanske beror det på att hela arbetsgemenskapen har rätt attityd, funderar hon.
Integrera mera modeller och arbetssätt PROJEKTET (1.1.2013–31.12.2014) riktar sig till arbetskraftsinvandrare och arbetsgivare. Projektet genomförs som en flexibel integrationsutbildning på svenska och om möjlighet finns på finska. Avsikten med projektet är att utveckla och testa modeller och arbetssätt för att underlätta för personer med invandrarbakgrund att integreras i det finländska samhället samt förbättra utsikten att få stärkt språk- och samhällskunskap. Genom dessa åtgärder skapas även förutsättningar att höja kompetensen inom olika branscher i regionen. Projektet skapar modeller och arbetssätt för flexibla lösningar för integrationsutbildning för invandrare som arbetar i regionen. De planerade projektåtgärderna förväntas främja integreringen och minska utslagning och utanförskap. Dessutom får regionens näringliv större tillgång till kvalificerad arbetskraft.