Töihin Suomeen Kotiin by Kumppania Oy

marraskuu

Työ- ja elinkeinoministeriön Matto- ja Alpo-tukirakenneprojektien uutiskirje

laura vesa

ALPO-asiakasrekisterin tiedoista käy ilmi, että maahanmuuttajien infopisteille on tarvetta. >> 2

Onnistuminen vakiinnutti hankepilotin Tampere. ALMA on alueellisen maahanmuuton kehittämishanke,

joka on osa ALPO-projektiverkostoa. Nyt kolmisen vuotta toiminut hanke on poikinut Tampereen seudulla paljon hyvää. Erityisen hyvin onnistui ALMAn kautta kehitetty maahanmuuttajien neuvontapalvelu

Tampereen keskustassa. – Neuvonta on niin onnistunutta ja suosittua, että toiminta vakinaistetaan osaksi Tampereen kaupungin palveluita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Päivi Sinkkonen. >> 6 nina leppäniemi

Motivoituneita hoitoalan ammattilaisia Opintomatkalla. Lähtömaakou-

lutus perehdyttää Suomeen töihin tulevat hoitajat kohdemaan kieleen ja kulttuuriin. >> 7 BILBAO. I utbildningen i

ursprungslandet studerade sjukskötarna på ett mångsidigt sätt baskunskaper i finska och basfakta om den finländska kulturen och livet i Finland. >> 8

Ukrainasta töihin Satakuntaan >> 4

Työnhaku vaatii aktiivisuutta, tietää vakituisen automekaanikon paikan saanut Yan. >> 3

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Infopisteille on kysyntää

Osaamista ja mahdollisuuksia osallistua

Maahanmuuttajien neuvontapisteissä asioi yli 10 000 asiakasta tammi-kesäkuussa 2012. Eniten asiakkaat tarvitsivat neuvoa päätösten tai prosessien selventämisessä, toiseksi lomakkeiden täyttämisessä ja kolmanneksi lupa-asioihin, rekisteröitymiseen ja kansalaisuuteen liittyvissä asioissa. Suurin osa asiakkaista oli Euroopan unionin ulkopuolelta. Lähde: Maahanmuuttajien neuvontapisteiden ALPO-asiakasrekisteri.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JoMoni ry:n sekä Karjalan Heili -lehden yhteisprojektissa maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuuksia kirjoittaa paikalliseen lehteen omista kokemuksistaan. Tänä vuonna juttuja on ilmestynyt noin kerran kuukaudessa. Tarinat käsittelevät muun muassa kotoutumista, kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja kirjoittajien omia kokemuksia maahanmuuttajana. Projekti tukee maahanmuuttajataustaisten valmiuksia kirjoittaa mediaan järjestämällä koulutusta. Koulutuksella lisätään osaamista asia- ja mielipidetekstien kirjoittamisessa, parannetaan valmiuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuodaan maahanmuuttajien näkökulmaa julki. Samalla suomalaiselle lukijalle tarjotaan mahdollisuus kurkistaa maahan muuttaneen arkeen.

Pääkirjoitus

ALPO ja MATTO – uutta luomassa Uuden luomiseen tarvitaan innovaatioita, aikaa ja myös

rahaa. Työ ei aina ole helppoa, se voi vaatia tekijältään paljonkin, kun erilaisia prototyyppejä joudutaan kokeilemaan yhä uudelleen. Huolellisen kehitystyön jälkeen voidaan kuitenkin nauttia hyvästä lopputuloksesta.

rojekteja suunnittelevat, hallinnoivat ja vetävät henkilöt joutuvat usein vastaamaan sekä tiedotusvälineiden että suuren yleisön taholta tuleviin kysymyksiin siitä, miksi projekti käyttää niin paljon julkista rahaa. Vieläpä niin, että saavutetut määrälliset tulokset esimerkiksi työllistymisten suhteen näyttävät niin vaatimattomilta.

Uuden luominen vaatii kuitenkin aina aikaa, vaivaa ja rahaa. Kun esimerkiksi autonvalmistaja huomaa, että vanha mallisto ei enää vastaa asiakkaiden vaatimuksia, ja että kilpailijat menestyvät markkinoilla paremmin, alkaa uuden suunnittelu. Prototyypin suunnittelussa on tietenkin ensisijaisesti kuunneltava asiakkaiden toiveita, siinä voidaan ja tulee hyödyntää vanhan mallin parhaita puolia, ”lainata” ja versioida kilpailijoiden oivalluksia ja niin edelleen. Insinöörin pöydällä tapahtuneen suunnittelun jälkeen rakennetaan prototyyppi, jota täytyy testata ja kokeilla. Isoja ja pieniä osia vaihdetaan paremmin toimiviksi. Toimivan kokonaisuuden rakentaminen vaatii valtavasti aikaa ja paljon yhteensovittamista, innovointia ja pilotointia. Pilottikappaleen hinta on tähtitieteellinen, mutta koko pitkä prosessi on pakko

käydä läpi, jotta uusi automalli saadaan massatuotantoon – ja murto-osalla prototyypin hinnasta. Työvoiman maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviä palveluita ja toimintoja alettiin kehittää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella vuonna 2008. Matkan varrella on ollut toiminnassa lähemmäs 100 projektia. On nähty kovin erilaisia prototyyppejä. Suomi on pinta-alaltaan suuri maa. Eri alueet ja olosuhteet, kuten esimerkiksi maahanmuuttajien määrä ja näiden profiili, vaativat erilaisia ratkaisuja. Yhteen muottiin pakottaminen ei onnistu, vaikkakin samojen palveluiden on oltava saatavilla maan joka kolkassa. Uusien palveluiden kehittäminen tai olemassa olevien tuunaaminen ei ole halpaa eikä helppoa, mutta pidemmän päälle se on varmasti järkevää ja kannattavaa. Eri toiminnot ja palvelut pitää saada kaikkien asian parissa työskentelevien hyödynnettäväksi. Ilman ALPO- ja MATTO-tyyppisten verkostojen toimintaa on vaikea kuvitella, missä olisimme. Kehitystyö on näiden verkostojen ansiosta edistynyt valtavasti ja nopeammin, kuin siinä tapauksessa, että jokainen olisi puuhaillut itsekseen.

Jokainen autonvalmistaja toivoo, että uudesta mallista tulisi alansa klassikko ja sille taattaisiin pitkä tuotantolinja osana tehtaan normaalitoimintaa. Mallia toki uudistettaisiin ja siitä tehtäisiin erilaisia versioita vastaamaan uusia vaatimuksia ja mieltymyksiä, mutta taustalla olisi aina tuo alussa tehty huolellinen perussuunnittelu ja prototyypin kehittely. Samaa odotamme me kaikki ALPO- ja MATTO-hankkeissa työskentelevät!

Hannu-Pekka Huttunen Projketipäällikkö ALPO-tukirakenne Tapani Kojonsaari Projektipäällikkö MATTO-tukirakenne

Yhteen muottiin pakottaminen ei onnistu, mutta samojen palveluiden on oltava saatavilla maan joka kolkassa.

Töihin Suomeen Kotiin on MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje. Uutiskirjeen on tuottanut työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan sosiaalirahaston tuella. Päätoimittajat Hannu-Pekka Huttunen ja Tapani Kojonsaari Toimitusneuvosto Kirsi Campello, Hannu-Pekka Huttunen, Änisa Jansson, Tapani Kojonsaari Toimitus Kumppania Oy, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, Susanna Alanen, puh. 044 589 6234, susanna.alanen@kumppania.fi Ulkoasu ja taitto Kumppania Oy, Julia Hannula Mukana tekemässä Niina Kivilä, Teija Laakso, Karri Laihonen, Nina Leppäniemi, Milla Majander, Paula Myöhänen, Laura Vesa Paino Edita Prima Oy Kuvapankit Futureimagebank, Dreamstime, ScandinavianStockPhoto

ALPO on Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne. Valtakunnallinen ALPO toimii maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauspalveluiden ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. ALPO kokoaa hyvät käytännöt alkuvaiheen palvelumallin kehittämiseksi. Tavoitteena on asiantuntijaverkoston vahvistaminen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden yhdenmukaistaminen, jotta kotoutuminen Suomeen sujuisi joustavasti. www.tem.fi/alpo

002

MATTO on Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne. MATTO koordinoi Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on muun muassa työvoiman maahanmuuttoon liittyvien palveluiden kehittäminen. MATTO-tukirakenteen tehtävänä on tukea ja kannustaa projekteja tarjoamalla niille foorumi kokemusten, oppien ja mielipiteiden vaihtoon sekä varmistaa projekteissa kehitettyjen mallien ja käytäntöjen levittäminen ja näkyväksi tekeminen. www.tem.fi/matto

3 Paula Myöhänen

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Työnhaussa pitää olla aktiivinen ja sinnikäs. Ammattitaitoinen tai oppimishaluinen löytää varmasti ennen pitkää töitä.

Työtä riittää tekevälle Se, ettei puhu äidinkielenään suomea, saattaa olla

työllistymisen kannalta hidaste, mutta ei este. Yan Grinberg, 46, teki töitä työllistymisensä eteen, ja lopulta sitkeys palkittiin.

Suomeen loppujen lopuksi kotinsa perustanut Yan Grinberg on kulkenut pitkän ja värikkään taipaleen. Hän on syntynyt 1960-luvulla Ukrainassa. Juutalaisen taustan myötä mies muutti Israeliin, jossa asuvat hänen kaikki sukulaisensa. Vietettyään 12 vuotta etnisissä kotimaisemissaan Yan saapui Suomeen ja aivan uudenlaiseen, eksoottiseen ympäristöön. – Tulin Suomeen vuonna 2008. Olen viihtynyt täällä erittäin hyvin, Yan Grinberg kertoo. Yan on asettunut perheensä kanssa Mikkeliin. Hänen vaimonsa on työskennellyt Suomessa jo yli kymmenen vuotta musiikinopettajana. Vaimon työt toivat lopulta myös Yanin ItäSuomeen. Pätevä automekaanikko Jos jonkin homman osaa, niin pätevyys toimii universaalilla tasolla. Yan on kouluttautunut synnyinmaassaan Ukrainassa automekaanikoksi ja tehnyt siellä alan töitä. Muutettuaan Israeliin hän pääsi Subarun ja Mitsubishin merkkihuoltoon töihin. Ammatillinen matka jatkui Israelissa seuraavaksi Fordin ja Mazdan merkkihuoltoon. Suomeen saavuttuaan hän osallistui Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa -hankkeeseen. – Yritin Pointti-hankkeen kautta löytää työtä, mutta se ei onnistunut, Yan kertoo.

Hän kävi monessa paikassa kysymässä alansa töitä, mutta törmäsi siihen, etteivät työnantajat uskaltaneet palkata työntekijää, joka ei puhu suomea. Mutta Yan ei antanut periksi, vaan alkoi opiskella suomen kieltä Mikkelin Aikuiskoulutuskeskuksessa. Oppilaitos järjesti hänelle myös työssäoppimispaikan autoliike VauhtiVaunusta. Automekaanikon ammattitaito huomattiin harjoittelujakson aikana, ja nyt miehellä on vakituinen työsuhde. Oma aktiivisuus tärkeintä Mikkeliin kotiutunut mies on onnistunut rakentamaan onnellisen elämän suomalaiseen yhteiskuntaan. Arki täyttyy päivätöistä ja perheenisän hommista. Yan alleviivaa sitä, että työtä löytääkseen pitää jaksaa tehdä väsymättä töitä ja olla aktiivinen. Työnhakijan pitää olla oma-aloitteinen. – Työtä hakevan, oli sitten ulkomaalaistaustainen tai suomalainen, pitää etsiä sitä työtä koko ajan. Pitää käydä jokaisessa mahdollisessa paikassa ja pitää tarjota itseään joka paikkaan. Ei voi vain odottaa, että työvoimatoimistosta otetaan yhteyttä, Yan sanoo. Automekaanikon sitkeys on palkittu. Reipas elämänasenne vie työelämässäkin pitkälle, vaikka välillä olisikin kivikkoista.

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Kansainvälinen seminaari Lahdessa

PAJATSO kansainvälistää työelämää

REKRY-AMARE-projektin tavoitteena on tukea korkeakoulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä. Hankkeessa etsitään hyviä käytänteitä Suomesta ja ulkomailta. Projektissa pureudutaan muun muassa aiemmin hankitun osaamisen hyödyntämiseen, integroitumisen tukemiseen sekä erilaisiin rekrytointimalleihin ja oppimispolkuihin. Lisätietoa: www.rekryamare.fi

Hämeen ammattikorkeakoulussa on tänä syksynä käynnistynyt PAJATSO-hanke, jossa kehitetään toimintamalleja tukemaan vieraskielisissä koulutusohjelmissa opiskelevien työllistymistä. Hankkeen tavoitteena on lisätä ja parantaa vieraskielisten opintojen työelämälähtöisyyttä. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden yhteydet HAMKin toimialueen työelämään paranevat, opinnot sujuvoituvat ja työllistyminen opintojen jälkeen paranee.

Tervetuloa International recruiting – challenges and solutions kv-seminaariin 17.1.2013 Lahden Sibeliustaloon. Paikalle odotetaan valtakunnan ja aluetason päättäjiä sekä muita toimijoita vaihtamaan kokemuksia kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijoiden kanssa.

nina leppäniemi

Kotoutumiseen panostetaan täysillä Voimaa yhteisöstä. Valtion kotouttamis-

ohjelman tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien asemaa.

uomeen ulkomailta suuntautuva muutto on viime vuosina monipuolistunut ja kasvanut huomattavasti. Monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat koko ajan enemmän ja enemmän osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön nähden ja maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski viisinkertainen kantaväestön nuoriin nähden. Maahanmuuton kasvu asettaa kehittämistarpeita julkisille palveluille ja erityisten kotouttamistoimenpiteiden merkitys kasvaa. Muun muassa näihin haasteisiin pyrkii vastaamaan valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2012–2015. Valtion kotouttamisohjelma sisältää kotouttamisen tavoitteet ja toimenpiteet sekä painopistealueet kuluvalle hallituskaudelle hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. Ohjelma valmisteltiin nyt ensimmäistä kertaa.

Ohjelma edistää tasavertaisuutta Ohjelman yleisenä tavoitteena on maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen kaikilla yhteiskunnan alueilla: poliittisella, yhteiskunnallisella, sosiaalisella ja taloudellisella sekä kulttuurielämässä. Samalla vahvistetaan eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen koko yhteiskunnassa. Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista ohjelman tavoitteisiin. Kotouttamisohjelmaa toteutetaan valtiontalouden

kehyspäätösten ja kuntien osalta peruspalveluohjelman puitteissa. Riittävät määrärahakohdennukset kotoutumisen alkuvaiheessa vähentävät valtiolle ja kunnille aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Työllisyyden parantaminen tärkeää Kotouttamisohjelmaan on kirjattu useita käytännön toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin pyritään. Ohjelman erityisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen ja maahanmuuttajalasten ja -nuorten sekä perheiden ja naisten tukeminen. Työllistymistä edistetään etenkin työhallinnon palveluita ja kotoutumiskoulutusta, erityisesti suomen ja ruotsin kielen opetusta kehittämällä. Työelämän monimuotoisuutta ja laatua pyritään tukemaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Maahanmuuttajan asettuminen kuntalaiseksi on kotoutumisen tärkeä perusta. Siksi maahanmuuttajaperheitä tuetaan kehittämällä varhaiskasvatusta, koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Maahanmuuttajanuorille ja -lapsille halutaan varmistaa riittävät kieli- ja opiskeluvalmiudet sekä koulutuspolkujen sujuvuus. Myös asunto-, liikunta- ja kulttuuripolitiikalla edistetään arkeen kotoutumista. Valtion kotouttamisohjelma tavoitteineen ja toimenpiteineen on kokonaisuudessaan luettavissa Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla. www.tem.fi/kotouttaminen → Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2012–2015

Puolalainen Andreas Zyl tuli Suomeen töiden perässä vuonna 2008. Vuoden päästä vaimo ja pojat seurasivat perässä.

Kansainvälinen rekrytointi tarjoaa avun Työhön Satakuntaan -projektin avulla töille löydetään

halukkaat ja osaavat tekijät Suomen ulkopuolelta. Nelisen vuotta sitten käynnistetyn hankkeen myötä Satakuntaan on solmittu 159 työsuhdetta. Valtakunnallisesti vastaavia hankkeita on ollut yhteensä 45.

orkkanat viuhuvat hihnalta kuorittuina isoihin laatikoihin Isokasken maatilalla Honkajoella. Ukrainalaisten Olga ja Aleksei Shelenkon kädet työskentelevät tottuneen sukkelasti työtehtäviensä juuresten kuorimisen, paloittelun ja pakkaamisen merkeissä. – Olemme olleet Honkajoella töissä jo lähes neljä vuotta. Sitä ennen olimme töissä sekä Puolassa että Saksassa, aviopari kertoo. Muutto Suomeen sujui Shelenkojen mukaan sujuvasti ongelmitta. Kotoutuminen uuteen maahan on edennyt niin hyvin, että pariskunta toivoo töiden jatkuvan pitkään.

Shelenkojen apuna töiden perässä Suomeen muutossa ja kotoutumisessa on toiminut Työhön Satakuntaan -projekti eli työperusteisen maahanmuuton tukiprojekti. – Työhön Satakuntaan -projektin päämääränä on edistää työperusteista maahanmuuttoa Satakuntaan ja löytää työntekijöitä oikeaan aikaan oikeaan työpaikkaan. Jos kotimaasta ei löydy osaavaa työvoimaa, niin projekti etsii toimeksiannosta sopivan ulkomaalaisen työntekijän EU- ja ETA- alueilta, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Samuli Jalkanen Satakunnan ELY-keskuksesta. Vuosina 2007–2013 vastaa-

vanlaisia hankkeita on toiminut yhteensä 45 ympäri Suomea. Satakunnassa ollaan tyytyväisiä hankkeen antiin. – Kun projektin myötä solmitut työsuhteet suhteutetaan muihin vastaavan toimintalinjan projekteihin, olemme ensimmäisten kolmen joukossa koko Suomen mittapuussa. Tämä on hieno saavutus jo siitäkin syystä, että Satakunta on ollut valtakunnallisesti heikkojen maahanmuuttomaakuntien kärkisijoilla. Tähän mennessä projektin myötä on syntynyt 159 työsuhdetta. Vuoden 2013 loppuun asti kaavailtu projekti voi saada jatkoaikaa, Samuli Jalkanen sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Lokakuussa järjestettiin ALPOn ja Osallisena Suomessa -hankkeen yhteinen tilaisuus. Hankkeet toimivat osittain samalla alueella ja voivat hyötyä toisistaan jakamalla tietoa sekä kokemuksia. Tilaisuudessa käsiteltiin etenkin maahanmuuttajien alkukartoitusta ja ohjausta. Jatkossa keskinäisen tiedon jakamista parannetaan, ja hankkeet verkostoituvat etenkin alueellisesti ja seudullisesti.

Strategia linjaa työperäistä muuttoa Bothnia Work -hanke on tehnyt toiminta-alueelleen työperäisen maahanmuuton strategian. Siinä tarkastellaan työperäisen maahanmuuton tarvetta ammattiryhmittäin lähivuosien ajalle. Työssä on pyritty linjaamaan ne tärkeimmät näkökohdat, joilla voitaisiin varmistaa alueelle oikeanlaisten ammattiosaajien riittävyys. Strategiaselvitys toimii myös ohjekirjatyyppisenä oppaana työnantajille ja asian parissa työskenteleville tahoille. Selvitys tulee löytymään pian osoitteesta www.bothniawork.fi

Hankkeen myötä Satakuntaan on tullut muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, rakennus- ja metallimiehiä, elintarvike- ja maataloustyöntekijöitä ja maalareita sekä mansikanpoimijoita.

Ukrainalaiset Olga ja Aleksei Shelenko ovat työskennelleet Isokasken maatilalla Honkajoella jo lähes neljä vuotta. Shelenkot viihtyvät Suomessa hyvin, sillä heidän mielestään maa on hyvin rauhallinen paikka asua.

Hyvien tulosten takana on Satakunnan ELY-keskuksen lisäksi liuta saavutuksiin vaikuttaneita tekijöitä, kuten hyvin resurssoitu projekti, ESR-rahoittajan joustavuus ja MATTO-tukirakenteen tuki. Vaikeuksien kautta voittoon Työhön Satakuntaan -projektin alussa alkoivat näkyä ensimmäiset globaalin laman merkit. Satakunnassa podettiin työvoimapulaa etenkin sosiaali- ja terveysalalla, maatalousalalla ja metalli- sekä elintarviketeollisuudessa. – Käytännössä työnantajien tarpeisiin vastaaminen etenee siten, että

ensin tarkastetaan työvoimatilanne Suomessa. Jos halukkaita ja osaavia työntekijöitä ei löydy suomalaisista tai jo Suomessa asuvista maahanmuuttajista, käynnistetään hakuprosessi ulkomailta. Tähän toki ensin varmistetaan halukkuus työnantajalta itseltään, Samuli Jalkanen kertoo. Hankkeen myötä Satakuntaan on tullut muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, rakennus- ja metallimiehiä, elintarvike- ja maataloustyöntekijöitä ja maalareita sekä mansikanpoimijoita. Samuli Jalkasen mukaan nyt, kun projektia on useampi vuosi takana, työntekijähankinta menee jo rutiinilla. – Siitä huolimatta aina ilmenee

jotakin uutta. Eteen tulee esimerkiksi toimiala- ja maakohtaisia eroavaisuuksia. Kaikki on pykälää vaikeampaa, sillä yhteinen kieli usein puuttuu, tutkinnot eivät ole yhteneväisiä suomalaisten vastaavien kanssa ja lisäksi täytyy muistaa kulttuuri- ja luonne-erot. Haasteista huolimatta Samuli Jalkasen mukaan 90 prosenttia kaikista projektin työntekijähankinnoista on sujunut mallikkaasti. – Loput kymmenen prosenttia ovat niitä tapauksia, jotka opettavat eniten. Muutamia sellaisia tapauksia on ollut, jossa työ ei ole vastannut työntekijän odotuksia tai työnantaja on päättänyt työsuhteen koeajalla.

Myös Valviran luvat ovat aiheuttaneet jokusia ongelmia ja tiukkoja tilanteita. Työ palkitsee molemmat osapuolet – Meillä oli aluksi hieman naiivi kuvitelma, että samalla hankintakerralla saamme Suomeen aina koko perheen ja kaikille löytyy työ- ja koulupaikat. Käytäntö on kuitenkin osoittanut rekrytoinnin kannalta olevan helpointa, että yksi ihminen tulee ensin, ja jatko katsotaan sitten jonkin ajan kuluttua, Samuli Jalkanen tietää. Myös puolalainen metallialan työntekijä Andreas Zyl muutti Suo-

meen työn perässä aluksi yksin. – Aloitin Hollming Worksilla Kankaanpäässä tammikuussa 2008. Perhe tuli vuoden päästä perässä. Vaimoni työskentelee kasvihuonetuotannossa Honkatarhat Oy:ssä Honkajoella, ja kolmas lapsemme syntyi Porissa kaksi vuotta sitten. Pitkiin työsuhteisiin Suomeen tulleet ovat Samuli Jalkasen mukaan loistava osoitus Työhön Satakuntaan -projektin onnistumisesta. – Projektiin osallistuminen on ollut haasteellista mutta palkitsevaa. Parasta koko projektissa ovat olleet juuri ne tilanteet, joissa sekä työntekijä että työnantaja ovat olleet tyytyväisiä.

nina leppäniemi

Yhteistyötä hankkeiden välillä

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Kulttuuria radioaalloilla

Venäjäosaajat ja yritykset kohtasivat

Kulttuurien ääni on maahanmuuttajataustaisten toimittama radio-ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoutta eri kulttuureista, maahanmuutosta ja moninaisuudesta. Ohjelmat käsittelevät muun muassa maahanmuuttajien arkeen, opiskeluun, työllistymiseen ja yrittäjyyteen liittyviä aiheita. Kulttuurien ääni kuuluu pohjoiskarjalaisella paikallisradiokanavalla joka keskiviikko kello 17.30 ja uusintana lauantaiaamuisin 8.30. Ohjelmaa voi kuunnella reaaliajassa osoitteessa www.radiorex.fi. Lisätietoja: MAKE-hanke, http://www.maahanmuutonmahdollisuudet.fi

MOK-hanke järjesti TalentRussia-kohtaamistapahtuman matkailun ja kaupan alan yrityksille sekä venäläistaustaisille työnhakijoille ja opiskelijoille Kuopiossa 25. syyskuuta. Työtä etsivillä oli tapahtumassa mahdollisuus esitellä osaamistaan työnantajille. Yritykset puolestaan saivat vinkkejä venäjäosaamisen hyödyntämiseen. Kohtaamistapahtumia on järjestetty Pohjois-Savossa useiden eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.

laura vesa

Pirkanmaalla saa neuvontaa monella kielellä Erilaisissa hankkeissa pilotoidaan usein toimintamalleja ja yritetään

löytää tehokkaampia tapoja toimia. Valitettavan usein uudet toimintatavat eivät kuitenkaan hankkeen päätyttyä päädy käytäntöön. Tampereella kävi toisin.

lueellisen maahanmuuton kehittämishanke ALMA on Tampereen kaupungin hallinnoima hanke, jossa on mukana 12 pirkanmaalaista kuntaa sekä Pirkanmaan liitto. Hanke on ALPOn kumppaniprojekti. Hankkeen tarkoitus on kehittää alkuvaiheen vastaanottoa ja palveluita maahanmuuttajille Pirkanmaalla. Kunnat ovat osallistuneet erittäin aktiivisesti hankkeeseen. Projektipäällikkö Päivi Sinkkonen arvelee, että kuntien innostus johtuu siitä, että hankkeen toiminta on konkreettista ja sillä on ollut riittävästi resursseja tarjota erilaisia palveluita. – Kehitämme maahanmuuttajien neuvontaa kunnissa tarjoamalla työntekijöille koulutusta ja tarjoamalla maahanmuuttajille palveluita. Maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelu toimii erinomaisesti tällä periaatteella, sillä jokaisen kunnan on turha hankkia palveluita omatoimisesti, se ei ole tehokasta, hän pohtii. Alkuhaastattelut tehdään omalla kielellä Maahanmuuttajien neuvontaan on yhdistetty myös alkuhaastattelujen

tekeminen. Palveluneuvojat on koulutettu tekemään alkuhaastatteluja, ja tarvittaessa haastatteluun yhdistetään kieli- ja osaamiskartoitus. – Malli on paras mahdollinen alkukartoitukseen. Se tehdään aina haastateltavan omalla äidinkielellä tai jollain toisella sujuvalla kielellä. Haastattelu kestää kahdesta kolmeen tuntia, ja tuona aikana haastateltu saa kaiken tarvitsemansa tiedon opiskeluun ja työelämään liittyen yhdeltä ihmiseltä. Tapa on kustannustehokas, joustava ja ennen kaikkea asiakasystävällinen. Saamamme palaute on ollut hyvää, Päivi Sinkkonen kertoo. Neuvontapisteessä saa palvelua 18 eri kielellä, joita ovat arabia, azeri, bulgaria, dari, englanti, espanja, hindi, kurdi (sorani ja kurmanji), pashto, persia, ranska, somali, thai, urdu, venäjä ja viro. Kaikki neuvojat puhuvat myös suomea ja useimmat englantia. – Maahanmuuttajat kysyvät usein Kelan palveluihin, asumiseen, työhön, koulutukseen, oleskelulupiin ja sosiaaliturvaan sekä terveyteen liittyvistä asioista. Neuvontaan voi tulla käymään myös silloin, kun ei tiedä,

mistä apua voisi kysyä. Tarvittaessa neuvoja lähtee asiakkaan mukaan auttamaan asioiden hoitamisessa. Toimiva käytäntö kannattaa vakinaistaa Tampereen neuvontapalvelu on matalan kynnyksen paikka, sillä siellä asiointi on ilmaista. Asiakkaita helpottaa myös se, että asiointimahdollisuus tarjotaan omalla kielellä. – Asiakasmäärä kasvaa noin 20 prosentin vuosivauhtia. Asiakaskontakteja on vuosittain 1300. Palvelulle on selvästi tilausta. Toimintaa on kehitetty vuodesta 2009 alkaen ALMA-hankeen myötä. Vuoden 2013 alusta alkaen toiminta tulee olemaan vakinaista, ja toimintaan tullaan palkkaamaan vakinaiseksi yksi vastaava henkilö, mutta muuten toiminta toteutetaan ostopalveluna. Tällä hetkellä toiminta työllistää kaikkiaan 13 henkilöä osa-aikaisesti. Neuvojat toimivat joko toiminimellä tai yhdistysten kautta. Kaikki neuvojat ovat maahanmuuttajataustaisia. Iloksemme hankkeella on siis ollut myös työllistävä vaikutus, Päivi Sinkkonen lisää tyytyväisenä.

Maahanmuuttajien neuvonta Tampereella on kaikille ilmainen ja avoin taustasta tai maahanmuuttosyystä riippumatta. Neuvonta toimii ilman ajanvarausta.

Pirkanmaalla kunnat ovat osallistuneet aktiivisesti alueellisen maahanmuuton kehittämishankkeeseen.

Hyödyntäkää maahanmuuttoa! Ihmiset liikkeellä. Dovelyn Rannveig Agunias, muuttoliikeasiantuntija Migration Policy Institutesta,

toi kansainvälistä näkemystä aiheeseen TEM:n seminaarivieraana syyskuussa. – Muuttoliike voi olla jopa tuottavampaa kuin vienti ja tuonti, hän sanoo.

uuttoliikkeessä on kyse ihmisten liikkeistä ja sitä voitaisiin hyödyntää paljon paremmin. Aiemmin tutkittiin vain tavaran tai rahan liikkeitä. Muuttoliike hyödyttää parhaimmillaan kaikkia osapuolia. – Lähtömaassa vähenee työttömyys, ja kohdemaa saa nopeasti uutta työväkeä niille aloille, joilla siitä on puutetta. Kotiseutu hyötyy, kun lähteneet lähettävät osan palkkarahoistaan kotiin. Kysynnän kasvaessa lähtö-

maassa koulutetaan lisää osaajia, joista osa jää hyödyttämään kotimaataan, Dovelyn Rannveig Agunias sanoo. Maailmalla on pula esimerkiksi terveydenhoidon, tekniikan ja tieteen tekijöistä. Aasialaisina trendeinä onkin, että muuttoliikkeestä on tulossa urakeskeistä ja valtio-ohjattua. Kehittyneet maat rekrytoivat hanakasti haluamiaan osaajia. Maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia tietyistä ammattiryhmistä. Maastamuuttajista valtaosa on kuitenkin edelleen kou-

luttamatonta väkeä, jonka suuntana on Arabimaat ja Lähi-itä. Se ainoana maailmankolkkana ottaa edelleen vastaan kaikki tulijat. – Suomelle suosittelen, että käyttäkää maahanmuuttoa viisaasti hyödyksenne! Toki siinäkin on aina kyse maan omasta politiikasta. Kansalaisten suhtautuminen voi etenkin taantuman aikana muuttua antipatiaksi, mutta uskokaa: siitä on teille hyötyä. Dovelyn Rannveig Agunias on itse hyvä esimerkki maahanmuutosta. Hän

seurasi lapsena äitiään Filippiineiltä Islantiin, jonne tämä lähti paremman elämän toivossa. Nyt hän on sekä Islannin että USA:n kansalainen, huippuyliopistosta valmistunut asiantuntija. – Minun perheeni sai mahdollisuuden ja käytti sen hyväkseen. Maahanmuutossa ei ole kyse vain rahasta, siinä on kyse mahdollisuudesta parempaan elämään. Tai vapaudesta. Jostain niin tärkeästä, että maahanmuuttaja on valmis riskeeraamaan kaiken.

Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO- ja ALPO-tukirakenneprojektien uutiskirje

Meillä tarvitaan työvoimaa

Opiskelu

Suomeen muuttaa vuosittain noin 20 000 ulkomaalaista, mutta työikäisistä työllistyneitä on vain 55 prosenttia. Rekrytointi- ja osaamistarvetiedustelun mukaan kunta-alalla työskenteli vuonna 2011 yhteensä 6 200 henkilöä, joiden äidinkieli oli jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Kolmannes kuntatyönantajista arvioi vieraskielisen henkilöstön määrän kasvavan vuosina 2012–2015 ja noin kaksi kolmasosaa arvioi määrän pysyvän ennallaan. Vieraskielistä henkilöstöä työskentelee erityisesti suurissa kaupungeissa. Työikäisiä ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2009 työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 156 000. Työssä heistä oli 80 000 eli työllisyysaste oli 51 prosenttia. Potentiaalisen työvoiman määrä on siis merkittävä. Lähde: Kuntatyönantajat, Kunnissa tarvitaan osaajia -julkaisu 2012

45 %

43 %

Työnteko

Myönnetyt oleskeluluvat hakuperusteittain 1.1.–30.4.

Ryhmä ESR-projektihenkilöitä, virkamiehiä ja yksityisen sektorin edustajia matkusti syyskuun

lopulla Bilbaoon, Espanjan Baskimaahan, oppimaan sairaanhoitajien rekrytoinnista Suomeen. Matkan tarkoituksena oli perehtyä erityisesti lähtömaakoulutukseen.

Hoitajat opiskelivat suomalaisuutta Lähtömaakoulutuksessa sairaanhoitajat opiskelivat monipuolisesti suomen kieleen, kulttuuriin ja Suomessa elämiseen liittyvistä perusasioita. Heillä on takanaan neljä kuukautta intensiivistä opiskelua töiden ohella. Käytännössä se on tarkoittanut 11:tä tuntia viikossa. Lisäksi perjantaisin järjestettiin kahdelle perättäiselle ryhmälle tukiopetusta parin tunnin ajan. – Osa heistä halusi jäädä opiske-

Opintomatkalla perehdyttiin rekrytointiprosessin eri vaiheisiin, mutta tutustuttiin myös itsehallintoalueen edistykselliseen terveydenhuoltojärjestelmään ja Suomeen saapuviin espanjalaisiin sairaanhoitajiin.

Gateway-hanke pilotoi rekrytointeja Bulgariasta Vuonna 2006 Elinkeinoelämän keskusliitto esitti Keski-Uudenmaan Aikuiskoulutuskeskukselle toiveen, että se toteuttaisi hankkeen, jolla edesautettaisiin työperäistä maahanmuuttoa. – Aloimme rakentaa Gatewayhanketta, jolla helpotettaisiin työvoimapulaa Suomessa. Toimialoiksi valikoituivat metalliala ja hoiva-ala, kertoo projektipäällikkö Päivi Jylli. Hanke sai tuulta purjeisiin, kunnes loppuvuodesta 2008 alkanut taantuma muutti tilanteen metallialalla. – Teimme suunnanmuutoksen.

Motivoituneita ja osaavia alan ammattilaisia Valoisa nuori nainen, Irene Trigo Ríos, 31, on työskennellyt yhdeksän vuotta sairaanhoitajana Baskimaassa. Työt ovat usein lyhytkestoisia, eikä Espanjan taloudellinen tilanne ole hyvä. Itsehallintoalueen työllisyystilanne on hiukan parempi kuin koko maan, jossa nuorten

Kristel Stenman-Huuskonen, Pirkanmaan TE-toimisto

lemaan neljäksi tunniksi, sairaanhoitajien opettaja Kirsti Fontaine naurahtaa. Sairaanhoitajat vaikuttavat hyvin motivoituneilta. – Kaikki olivat mukana loppuun asti, Kirsti Fontaine jatkaa. Kielitestien tulokset puhuvat puolestaan – ne kertovat hyvästä suomen kielen alkeiden hallinnasta.

Pohjois-Uusimaa huusi edelleen työntekijöitä hoiva-alalle. Kartoitimme Bulgarian aluetta uhkaavan työttömyyden, joten rekrytoimme sieltä sairaanhoitajia Pohjois-Uudellemaalle. Gateway-hankkeen myötä Suomi ja Bulgaria tekevät myös koulutusyhteistyötä. Toimintamalliin kuuluu lisäksi maatoimisto kumppanimaassa, jossa yksi yhteyshenkilö työskentelee hankkeen toimenpiteiden parissa. Päivi Jylli kiittelee EU:ta byrokratian helppoudesta työperusteisessa maahanmuutossa verrattuna niin sanottuihin kolmansiin maihin.

Muut perusteet

Perheside

Lähtömaakoulutus on motivoivaa ja tehokasta

iemmin tänä vuonna Kotkan ja Satakunnan työvoiman maahanmuuttoa kehittävien ESR-hankkeiden edustajat kävivät Espanjassa kartoittamassa terveydenhuoltoalan rekrytointimahdollisuuksia. Matkan tuloksena kaikkien yllätykseksi lähes 2 000 espanjalaista sairaanhoitajaa ilmaisi kiinnostuksensa muuttaa Suomeen töihin. Toukosyyskuun aikana eri puolilla Espanjaa järjestettiin kolme lähtömaakoulutuskurssia, joihin osallistui kuutisenkymmentä sairaanhoitajaa. Heidät on nyt rekrytoitu eri paikkakunnille Kymenlaaksoon, Satakuntaan ja Pohjanmaalle – työt Suomessa alkoivat suurimmalla osalla loka-marraskuussa!

Paluumuuttajat

aikuisten työttömyysprosentti on huikeat 52,9 prosenttia. – Minä olen opiskellut sanastoa, peruskieliopin, sairaanhoitajan tietotaitoa ja suomen kulttuuri, Irene kertoo lähtömaakoulutuksen sisällöstä. Hän vaikuttaa tyytyväiseltä kielikoulutukseen ja kiittelee opettajien työtä. Suomen kielen opiskelussa hänet yllätti ennen kaikkea kielen vaikeus. – Mutta olen opiskelemassa kovasti, hän jatkaa päättäväisesti. Jon Ander Rodríguez Mombiela, 28, on eräs vastikään Suomeen muuttaneista sairaanhoitajista. Hänen mielestään kielikoulutus oli järjestetty hyvin. – Minusta oli hyvä, että opettajat ovat olleet kotoisin Suomesta, hän kertoo sujuvalla suomen kielellä. – Mutta me tiedämme, että kova osa alkaa nyt, kun menemme Suomeen. – Olen tosi motivoitunut saapumaan jo Suomeen ja katsomaan miten suomalaiset sairaanhoitajat tekevät työtä, opin paljon heiltä, Jon kertoo reippaasti odotuksistaan työn suhteen. Lisäksi hän haluaa harjoitella ruotsin kieltä ja parantaa kieli- sekä ammattitaitoaan. Suomi tarvitsee lisää Irenen ja Jonin kaltaisia motivoituneita ja asiantuntevia terveydenhuoltoalan ammattilaisia.

Kun jossain on liikatarjontaa, niin toisaalla kärsitään työvoimapulasta. Työperusteisen maahanmuuton edistämishankkeet etsivät ja löytävät työlle tekijöitä.

Yhteensä 4150 myönnettyä oleskelulupaa. Lähde: Maahanmuuttovirasto

Tutkimusta ja käytäntöä Maahanmuuton tutkimusmaailma tarvitsee tietoa käytännön tarpeista, jotta tuloksia voidaan hyödyntää ja toimintaa kohdentaa tehokkaasti. Kehittämishankkeet ja tutkimus etenevät usein eri tahdissa. Haasteena on löytää lisää yhteisiä toimintatapoja. Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry tarjoaa tutkijoille ja seuran muille jäsenille yhteisen foorumin. – On kiinnostavaa miten eri etniset ryhmät ovat keskenään vuorovaikutuksessa tai miten kansainvälinen liikkuvuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Tavoitteenamme on lisätä aihealueen näkyvyyttä asiallisen keskustelun kautta. Tämä on yksi ETMUn tehtävistä, tutkimuksen edistämisen ohella. Yhteinen foorumi toimii verkostona, tukirinkinä ja asiantuntijainstanssina. Meiltä on pyydetty asiantuntijakommentteja eri ministeriöiltä. Ajankohtaista on esimerkiksi mukanaolo Maahanmuutto 2020 -strategiatyössä, kertoo seuran hallituksen jäsen Sari Hammar. Tuore ETMU-blogi on synnyttänyt keskustelua ajankohtaisilla kirjoituksillaan. Seuran näkyvimpiä toimintoja ovat neljä kertaa vuodessa ilmestyvä pohjoismainen tieteellinen aikakauslehti Nordic Journal of Migration Research ja joka vuosi järjestettävät ETMUpäivät. ETMU-päiviä vietettiin tänä vuonna Turussa. ALPOtukirakenne ja alueelliset maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja osaamisen kehittämisen hankkeet osallistuivat kolmipäiväiseen konferenssiin omalla työpajasarjallaan. Työpajoissa paneuduttiin sekä luottamus- ja kotouttamisasioihin, kuntien kotouttamistoimien laatuun että näihin liittyvään neuvontaan. Työpajojen ensisijainen tavoite oli vuorovaikutteisuuden lisääminen tutkijoiden ja käytännöntoimijoiden välille. On tärkeää, että tutkimustulosten hyödyntämistä maahanmuuttopolitiikassa lisätään ja keskustelu kentältä saadaan välitettyä tutkijoille entistä tehokkaammin. – Ensi vuoden syyskuussa päivät järjestetään Tampereella kansainvälisen maahanmuuttotutkijoiden, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen Metropolis-yhteiskonferenssin yhteydessä. Aiheesta kiinnostuneet voivat liittyä seuran postituslistalle. Tällä hetkellä listalla on 800 nimeä. – Postituslista toimii hyvänä tiedonvaihtokanavana. Listalle liittyäkseen ei tarvitse olla seuran jäsen. Lue lisää: www.etmu.fi

Infopunkterna för invandrare hade över 10 000 kunder i januari–juni 2012. Mest råd behövde kunderna för att få klarhet i beslut och processer, därnäst för att fylla i blanketter och på tredje plats kom tillståndsärenden, registrering och frågor kring medborgarskap. Den största delen av kunderna kom från länder utanför Europeiska unionen. Källa: Kundregistret ALPO för infopunkterna för invandrare.

Kristel Stenman-Huuskonen, Birkalands arbets- och näringsbyrå

laura vesa

På svenska

Det finns efterfrågan på infopunkter

På studieresan satte man sig in i de olika faserna av rekryteringsprocessen, men bekantade sig också med det progressiva sjukoch hälsovårdssystemet i det autonomiska området samt stiftade bekantskap med de spanska sjukskötare som ska till Finland.

I Bilbao för att lära sig hur sjukskötare rekryteras En grupp av ESF-projektpersoner, tjänstemän

Effektiv invandrarrådgivning i Tammerfors I olika projekt gör man ofta pilotförsök med handlingsmodeller och

försöker hitta nya, effektivare tillvägagångssätt. Beklagligt ofta omsätts de nya tillvägagångssätten emellertid inte i praktiken när projektet avslutats. I Tammerfors blev det inte så denna gång.

Den inledande intervjun görs på invandrarens eget språk I invandrarrådgivningen ingår också inledande intervjuer. Servicerådgivarna är utbildade i att göra inledande intervjuer och vid

behov kombineras intervjun med en språk- och kompetenskartläggning. – Modellen är den bästa möjliga för inledande kartläggningar. Den görs alltid på den intervjuades eget laura vesa

tvecklingsprojektet för regional invandring, ALMA, är ett projekt som administreras av Tammerfors stad. I projektet medverkar 12 kommuner i Birkaland samt Birkalands förbund. Projektet är ett partnerprojekt till ALPO. Projektet syftar till att utveckla mottagningen och tjänsterna i första skedet för invandrare i Birkaland. Kommunerna har aktivt deltagit i projektet. Projektchef Päivi Sinkkonen tror att kommunernas entusiasm beror på att projektet bedriver konkret verksamhet och att projektet haft tillräckligt med resurser för att kunna erbjuda olika tjänster.

modersmål eller något annat språk som personen talar flytande. Intervjun tar två till tre timmar. Under intervjun får den intervjuade all den information om studier och arbetslivet som han eller hon behöver av en person. Det är ett kostnadseffektivt, smidigt och framför allt kundvänligt sätt. Vi har fått god respons, berättar Päivi Sinkkonen. Vid infopunkten ges service på 18 olika språk. Alla rådgivare talar också finska och de flesta även engelska. Invandrare ställer ofta frågor som gäller Folkpensionsanstaltens tjänster, boende, arbete, utbildning, uppehållstillstånd samt social trygghet och hälsa. Fr.o.m. ingången av 2013 kommer verksamheten att vara permanent. För närvarande sysselsätter verksamheten 13 personer på deltid. Rådgivarna har antingen en firma eller arbetar via föreningar. Alla rådgivare har invandrarbakgrund, så projektet har också haft sysselsättningsskapande effekt.

och företrädare för den privata sektorn reste mot slutet av september till Bilbao i spanska Baskien, för att lära sig hur sjukskötare ska rekryteras till Finland. Syftet med resan var i synnerhet att bekanta sig med utbildningen i ursprungslandet.

idigare i år var företrädare för ESF-projekt som utvecklar arbetskraftinvandringen i Kotka och Satakunta i Spanien för att kartlägga möjligheterna till rekrytering inom hälsovården. Till allas förvåning resulterade resan i att nästan 2 000 spanska sjukskötare uttryckte sitt intresse för att flytta till Finland för att arbeta. Under maj–september ordnades det på olika håll i Spanien tre utbildningskurser i ursprungslandet med ett sextiotal sjukskötare som deltog. De har nu rekryterats till olika orter i Kymmenedalen, Satakunta och Österbotten – för de flesta började arbetet i Finland i oktober–november! I utbildningen i ursprungslandet studerade sjukskötarna på

ett mångsidigt sätt baskunskaper i finska och basfakta om den finländska kulturen och livet i Finland. Motiverade och kompetenta yrkesmänniskor i branschen En solig ung kvinna, Irene Trigo Ríos, 31, har arbetat som sjukskötare i Baskien i nio år. När det gäller studierna i finska blev hon framför allt förvånad över hur svårt språket är. – Jag har studerat ord, grundläggande grammatik, bakgrundsfakta för sjukskötare och finländsk kultur, berättar Irene om innehållet i utbildningen i ursprungslandet. Hon verkar nöjd med språkutbildningen och tackar lärarna för deras arbete.

Utvecklingsprojektet för arbetsrelaterad invandring lyckades Projektet Työhön Satakuntaan främjar arbetsrelaterad invandring. Om det inte finns kompetent arbetskraft i Finland, så söker projektet en lämplig arbetstagare inom EU- och EES-områdena. Projektet har fått bland annat läkare, sjukskötare samt byggnads- och jordbruksarbetare till Satakunta. Det har ingåtts 159 anställningsförhållanden. Bakom det lyckade projektet finns förutom Närings-, trafik- och miljöcentralen i Satakunta även den goda resursfördelningen för projektet, ESF-finansiärens flexibilitet samt stödet från stödstrukturen MATTO.