ESIPUHE Ihmisillä on luontainen kyky ja osaaminen vuorovaikuttaa ja viestiä toisten ihmisten kanssa. Vuorovaikutusta tapahtuu myös muiden elollisten kanssa ja samastaa asiasta on kyse, kun toimitaan digitaalisissa ympäristöissä. Olemme viime vuosien aikana päässeet mukaan nopeaan kehitykseen, jossa vuorovaikutustilanteet ovat muuttuneet – vuorovaikutamme ja viestimme toistemme kanssa erilaisten teknisten välineiden kautta ja niiden kanssa. Työelämässä muutos on ollut suuri. Toimiva vuorovaikutus edellyttää luottamusta ja vuorovaikuttamisen ympäristöjen muuttuminen vaikuttaa myös työpaikan tunneilmapiirin. Lähityö, etätyö ja monipaikkatyö haastavat aikaisemmin opitut vuo– rovaikuttamisen tavat ja sillä on myös vaikutusta tulevaisuuden työtilasuunnitteluun. Olemme kaikki vastuussa siitä, että tuomme työpaikalla ajatuksemme ja tekemisemme muiden tietoon. Haasteena kuitenkin voi olla, kuinka tätä vuorovaikutusta ja viestintää johdetaan ja kuinka koko työyhteisö osallistetaan tähän toimintaan. Vuorovaikutustaidot ovat muutoksen keskiössä. Vaikka kyseessä on luontainen taito, työelämässä vaadittavia vuorovaikutuksen ja viestimisen tapoja voi opetella ja oppia ja tähän teemaan opiskelijat ovat tarttuneet tässä julkaisussa esiteltävissä opinnäytetöissä. Osallistava vuorovaikutus ja oppiminen digiajan työympäristöissä -julkaisuun on koottu digiajan palvelujohtamisen -koulutuksen opiskelijoiden opinnäytetöinään tekemiä tutkimuksellisia kehittämistöitä. Mukana on neljä työtä, joita tekemässä on ollut yksitoista opiskelijaa sekä teemaa kokoava, kaikkien tekijöiden yhdessä kirjoittama tietoperusta. Monialaisessa teemaryhmässä ovat työskennelleet Anja Eilittä-Liuski (insinööri), Hannu Heiskari (insinööri), Eija Laakso (insinööri), Jarno Laakso (tradenomi), Laura Rantapirkola (restonomi), Annika Salin (tradenomi), Satu Siimes (sairaanhoitaja), Mervi Valta (insinööri), Tarja Vanhanarkaus (restonomi), Jarkko Vilhunen (liikunnanohjaaja) ja Elina Özek (tradenomi). Opinnäytetyöaiheiden työstämistä ja kehittämisnäkökulmien valintaa ovat ohjanneet digiajan palvelujohtamisen -koulutuksen kompetenssit, jotka kohdistuvat hajautettujen työympäristöjen johtamiseen ja monialaisen palvelutalouden kehittämiseen. Kokoomajulkaisu tuottaakin uutta ja laajempaa tietoa ja osaamista molempiin koulutuksessa tavoiteltuihin osaamisalueisiin.
2
