3
Maakunnittainen tilastokatsaus
Artikkelin tilastokatsauksen tilastot kuvaavat rakenteellisella kansallisella ja maakunnittaisella tasolla maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskuudessa toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen siirtymistä edistäviä tai estäviä tekijöitä. Kansallinen ja maakunnittainen tarkastelu luo kokonaiskuvan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinakansalaisuuden muotoutumisen kansallisista ja alueellisista reunaehdoista. Tilastokatsaus muodostuu neljästä osakokonaisuudesta: maahanmuuttajataustaisten henkilöiden väestökehityksestä, koulutusmarkkinakansalaisuudesta, työmarkkinakansalaisuudesta sekä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden taloudellisesta hyvinvoinnista. Tilastokatsauksen väestöryhmätarkastelu muodostuu Maahanmuuttajaopiskelijan ääni näkökulmia opintoihin ja työelämään Suomessa -julkaisun (Ahonen-Coly ym. 2020, 121) tapaan kolmesta väestöryhmätarkastelusta: 1. polven ulkomaalaistaustaiset ovat ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. 2. polven ulkomaalaistaustaiset ja suomalaistaustaiset ovat Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joiden ainoa elossa oleva vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla sekä suomalaistaustaisia henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Väestö yhteensä muodostuu ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista, Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista ja suomalaistaustaisista henkilöistä. Tilastokatsaus kattaa pääosin vuodet 2000–2017. Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperäluokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt. (Väestörakenne 2020b, 9.) Esittämisteknisistä syistä johtuen tilastokatsauksissa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutusmarkkinakansalaisuudesta; maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työmarkkinakansalaisuudesta ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden taloudellisesta hyvinvoinnista esitellään kehitystrendi kuvioissa 1. polven ulkomaalaistaustaisten osalta ja liitetaulukoissa 2. polven ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten sekä väestö yhteensä osalta. Tilastokatsausten analyysiosissa kerrotaan jokaisen tarkastellun väestöryhmän ja tarkastelualueen muutosyksiköt.
19
