Porontaljan kuivauksen massatuotanto

Porontaljan kuivauksen massatuotanto

Porontaljan kuivauksen massatuotanto

© Lapin ammattikorkeakoulu ja tekijät

ISBN 978-952-316-445-1 (pdf) ISSN 2342-253X (verkkojulkaisu)

Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja D. Muut julkaisut 9/2022

Rahoittajat: Lapin ELY-keskus / Maaseuturahasto

Kirjoittajat:Janne Mustonen, agrologi AMK & Karoliina Majuri, agrologi YAMK

Kirjoittajat työskentelevät Taljat rahaksi -hankkeessa Lapin ammattikorkeakoulun Tulevaisuuden biotalous-osaamisryhmässä. He toimivat myös poronhoitajina.

Kansikuva: Elisa Ylinampa Taitto: Lapin AMK, viestintä

Lapin ammattikorkeakoulu Jokiväylä 11 C 96300 Rovaniemi

Puh. 020 798 6000 www.lapinamk.fi/julkaisut

Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto muodostavat yhdessä Lapin korkeakoulukonsernin.

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla.

Sisällys

Johdanto

Porontaljalla on ominaisuuksia, jotka tekevät siitä erityislaatuisen muiden kotieläin ten taljoihin verrattuna. Poronnahka on hyvin ohutta, minkä vuoksi se on altis repey tymään. Toisaalta ohut rakenne tekee taljasta kevyen ja helposti muotoiltavan. Poron karva on ontto ja se katkeaa helposti, mutta sen lämpöä eristävä ominaisuus tekee siitä ainutlaatuisen.

Porontaljat otetaan talteen lihantuotannon sivutuotteena. Niiden saattaminen markkinoille ja hyötykäyttöön on tärkeää niin alkutuottajan, kiertotalouden kuin myös elinkeinon imagon kannalta. Porontaljan ainutlaatuiset ominaisuudet tuovat sille etuja markkinoilla ja mahdollisuuden alkutuottajalle lisätä porosta saatavia tu loja. Taljojen hyödyntäminen tukee ajatusta siitä, että sivutuotteena saatavat materi aalit ohjataan hyötykäyttöön. Poronhoidon perinteeseen kuuluukin poron kokonais valtainen hyödyntäminen sarvesta saparoon. Tuotanto, jossa materiaalivirtoja päätyy jätteeksi ja arvonnousu valuu paikallistason tavoittamattomiin, on omiaan lisäämään yhä kasvavaa kritiikkiä eläintuotantoa kohtaan.

Porotalouden perusta on lihantuotanto, mutta sen kannattavuutta on tehostettu kaupallistamalla poro mahdollisimman tehokkaasti. Usein poronhoitaja saa lisäansioi ta esimerkiksi lihanjalostamisesta ja suoramyynnistä sekä matkailusta. Poronhoita jan vuosikalenteri onkin usein kovin täynnä eri sesonkien mukaisia työtehtäviä. Siksi porotalouden harjoittajan voi olla haastavaa siirtyä osaksi isoja investointeja ja paljon työvoimaa sitovaa, taljoja hyödyntävää nahkateollisuutta.

Porontaljoista saatava hinta on kuitenkin romahtanut. Lisäksi elinkeinoa vaivaa tuotantopanosten kova hinnannousu ja elintarvikealalle tyypillinen alkutuotannon huono kannattavuus. Onko utopiaa löytää tuotteita, joita poromies voi valmistaa itse ilman suurta työaikaresurssia ja isoja investointeja?

Karoliina Majuri

Projektipäällikkö

Taljat rahaksi -hanke

Taljat rahaksi -hanke

Taljat rahaksi – Porontaljan jalostamisen kehittämishanke

Toiminta-aika: 1.5.2021-31.12.2022

Toteuttajat: Lapin AMK & Paliskuntain yhdistys

Rahoittaja: Lapin ELY-keskus, Maaseuturahasto

Porontaljoja ja nahkaa on hyödynnetty kautta aikojen. Niissä on ominaisuuksia, jotka mahdollistavat monipuolisen käytön esimerkiksi käsitöissä, vaate- ja tarve-esineinä sekä lemmikkien ravintona. Pitkäaikainen suuntaus on ollut se, että suurin osa poron taljoista on päätynyt muutamien suurten taljanostajien kautta koristetaljoiksi tai na hoiksi käsiteltyinä ympäri maailmaa. Teurastamoilta isoille ostoliikkeille myytyjen taljojen menekki on kuitenkin viime vuosina laskenut. Syinä tähän ovat muun muassa erilaiset tuotannolliset haasteet, pandemian aiheuttama notkahdus matkailussa sekä yleinen eläinperäisten tuotteiden kysynnän lasku. Näin ollen taljojen tuottajahinta on romahtanut. (Karjalainen 2021.)

Taljat rahaksi -hankkeessa selvitetään porontaljan jalostamisen mahdollisuuksia sekä aktivoidaan toimijoita kehittämään uutta liiketoimintaa porontaljoista. Tavoitteena on nostaa porontaljan arvoa erityisesti alkutuottajalle ja estää arvokkaan raakaaineen päätyminen jätteeksi. Hankkeessa on luotu verkostoja sekä välitetty tietoa mm. koipinahkojen talteenotosta, ulkokäyttöön soveltuvan muokatun taljan valmistuk sesta, koirien pururullien tuottamisesta sekä taljojen myynnistä ja markkinoinnista.

Porontaljojen tuottaminen

Porotalouden päätuotantosuunta on poronliha, jonka sivutuotteena syntyy poron taljoja. Suurin osa poroista teurastetaan poroteurastamoissa, jotka kahta lukuun ot tamatta ovat poronhoitajien omistuksessa. Lisäksi poroja teurastetaan tarkastamat toman poronlihan suoramyyntiin sekä omaan käyttöön erotusaidoilla ja porotiloilla. Vuosittain teurastetaan noin 80 000 poroa (Karjalainen 2021). Porot teurastetaan pääsääntöisesti loka-tammikuun välillä.

Teurastamoilla taljat yleisimmin suolataan rummuissa myyntiä ja varastointia varten. Myös osa kotona teurastetuista taljoista suolataan. Suolatut taljat myydään isoille tal janostajille tai muokkautetaan poronomistajan harjoittamaa suoramyyntiä varten.

Parhaat taljat saadaan syys- ja lokakuun teurastuksista. Tällöin niin poro kuin sen taljakin ovat parhaassa kunnossa. Nahka on paksuimmillaan ja karva pysyy parhai ten kiinni taljassa. Ravintotilanteen heiketessä lumen tultua alkaa myös poron nahka heikentyä. Karva myös tuuhenee talven edetessä ja irtoaa helpommin. Jos poroja ei ole loislääkitty, lisääntyvät loisten, kuten kurmujen aiheuttamat vauriot taljassa talven edetessä.

Kuva 1. Poroteurastamoiden sijainnit ja omistajuudet kartalla. Lähde: Paliskuntain yhdistys

Kuva 2. Taljojen suolaukseen käytetään suolausrumpua. Kuva: Karoliina Majuri

Ilmakuivattu porontalja

Porontaljojen kuivaaminen on vanha ja perinteinen tapa säilöä taljoja. Se perustuu riittävään kuivuuteen, jolloin mikrobiologinen toiminta nahassa estyy saaden taljan säily mään. Talja kuivataan ulkoilmassa talven aikana. Ohut porontalja kuivuu myös pakkasessa, mutta lopullinen kuivuminen tapahtuu kevätkeleillä auringon ja tuulen vaikutuksesta. Talja saavuttaa riittävän kuivuuden ennen kesää. Riittävä kuivuus määritellään tuottajan havaintojen perusteella, kun taljassa ei ole enää märkiä paik koja ja se tuntuu käteen selkeästi kuivalta. Tällöin se on valmis käyttöön ja myyntiin. Kuivatulle taljalle mitattavaa suuretta kuivuuden mittaukseen ei ole, mutta esimer kiksi elintarvikepuolella käytetään aw-arvoa, jossa mitataan reaktiivisen veden mää rää. Aw-arvon ollessa alle 0,6 mikrobitoiminta estyy (Opetushallitus 2022). Tätä voi daan soveltaa myös taljaan, jos kuivuutta halutaan todentaa tutkimuksilla.

Kuivattua taljaa käytetään pääasiassa istuin- ja makuualustana talviolosuhteissa. Talja kestää jonkin verran kosteutta, mikä tekee siitä erinomaisen alustan talveen. Taljaa käytetään pilkkimisessä, reki- ja moottorikelkan istuinalustana sekä mökkien ja grillikotien sisutuksessa ja istuinalusena. Talja on monikäyttöinen ja sopii kaik keen retkeilyyn. Erityisinä käyttökohteina kuivattua porontaljaa on käytetty esimer kiksi hevosten satulahuopana. Kuivattua taljaa voidaan myös jatkojalostaa. Se sovel tuu esimerkiksi perinteisen sisnanahkan valmistukseen.

Kuva 3. Taljoja kuivumassa seinällä. Kuva: Elisa Ylinampa

KUIVATUN PORONTALJAN VALMISTAMINEN

Laadukkaan kuivatun taljan valmistaminen alkaa jo ennen teurastusta. Teurasporo jen riittävästä ravinnosta ja nesteytyksestä tulee huolehtia, sillä porojen kunto ja ter veydentila vaikuttaa niin lihan kuin taljankin laatuun. Jos tarkoituksena on kuivattaa taljat, täytyy kuivauspaikat ja kalusto olla valmiina. Taljat täytyy saada välittömästi teurastuksen jälkeen kuivamaan, sillä lämpimässä taljassa mikrobit alkavat välittö mästi lisääntyä ja pilaantuminen alkaa nopeasti. Suolattu talja ei käy kuivatukseen.

Taljat piirretään normaalisti yleisten teurastusohjeiden mukaisesti. Taljoista voi daan ottaa talteen koipinahat, jotka katkaistaan noin 10 senttimetriä etujaloista pol ven ja takajaloista kintereen yläpuolelta. Näin säilytetään taljan muoto ja koko riittä vänä. Onnistuneessa teurastuksessa taljaan ei jää lihan- tai rasvanpaloja. Jos niitä kuitenkin jää taljaan, on ne helpoin poistaa samalla, kun taljat kiinnitetään telinee seen tai ennen kuivumaan ripustamista. Teurastuksen ja kuivaamisen välissä taljat tulisi levittää jäähtymään, ja jos ne ovat erittäin märkiä, tulisi niiden valua hetki en nen kuivaukseen laittoa. Taljoja ei saa pinota raakana läjään, sillä pilaantumisproses si alkaa hyvin nopeasti heikentäen karvan kiinnipysymistä.

Taljoja voidaan kuivata monilla eri alustoilla. Yleisesti taljat kuivataan kiinnittä mällä ne ladon tai muun rakennuksen seinään karvapuoli seinää vasten. Pääasia on, että ilma pääsee vapaasti kiertämään kuivauspaikassa. Taljaan ei saisi sataa vettä eikä lunta varsinkaan syksyllä, kun ilma on vielä riittävän lämmin pilaantumiselle. Var sinkin taljan reunoille kertyvä lumi voi alkaa irrottamaan karvoja taljasta. Riittävä kiinnitys on taljojen onnistumisen kannalta tärkeää. Mahdollisimman kireä pingo tus varmistaa pinnaltaan tasaisen taljan ja estää hitaasti kuivuvien laskosten synty mistä. Taljojen kiinnitys on helpointa akkukäyttöisellä hakasnaulaimella. Vaihto ehtoisesti taljoja voidaan kiinnittää esimerkiksi nauloilla, ruuveilla tai aspeilla (sinki löillä). Kun taljat tuntuvat käteen selvästi kuivilta eikä niistä löydy märkiä pilkkuja, voidaan taljat ottaa kuivaamasta. Kuiva talja on hauras, joten sen on otettava telinees tä tai seinältä irti varovaisesti. Valmis talja on puhdas, nahkapuolelta vaalea ja kaut taaltaan kuiva.

Mikäli taljassa on huomattava määrä mustia pisteitä tai se on alkanut tummumaan, se on päässyt pilaantumaan. Taljasta ei saa irrota karvatuppoja. Talja saa ja sen pitääkin tuoksua porolle, mutta siinä ei saa olla pistävää tai hapanta hajua. Taljat siistitään ennen varastointia. Käpristyneet reunat leikataan, jonka jälkeen taljat varastoidaan ilmavaan ulkovarastoon, johon tuhoeläimillä ja -hyönteisillä ei ole pääsyä. Ennen myyntiä taljat harjataan ja siistitään.

Kuivattuja porontaljoja on mahdollista valmistaa ilman suuria investointeja. Kui vatun taljan massatuotantoa rajoittaa kuitenkin usein taljan kuivauspaikkojen puute. Taljat rahaksi – hankkeessa kehitettiin kuivausteline tarvittavan tilan optimointiin. Kuivausteline sisältää 14 kehikkoa taljojen kiinnitystä varten. Telineissä kuivattiin talvella 2022 taljoja täydessä sekä puolilleen täytetyssä telineessä. Kaikkien taljojen kuivuminen onnistui täydellisesti. Taljatelineessä kuivatettaessa huomattiin, ettei

taljan nahkapuoli muutu valkoiseksi oletettavasti auringon valon puutteen vuoksi. Telinettä käytettäessä myös taljan ennakkopuhdistaminen on tärkeää. Pikkulinnut eivät pääse puhdistamaan taljaa, koska telineessä taljojen väli on vain muutamia sent tejä. Toisaalta, kun linnut eivät pääse taljoihin käsiksi, ei niihin myöskään kerry lin tujen ulosteita ja sitä kautta mikrobeja.

Piirustuksista poiketen telineen rakentamiseen suositellaan pieniä muutoksia. Käyttökokemusten perusteella kuivauskehikossa tulisi olla lisää poikittaisia vanereita useamman kiinnityskohdan saamiseksi. Lisäksi kehikkojen paikalleen asettamisen helpottamiseksi ja ahtauden välttämiseksi telineen kehikkohahloja kannattaa väljentää.

Porontaljan kuivauksen massatuotanto

Kuva 4. Täytetty kuivausteline. Kuva: Karoliina Majuri

Kuva 5. Kehikkoja, joihin taljat kiinnitetään kuivumaan. Kuva: Karoliina Majuri

Kuva 6. Taljateline väljällä täytöllä. Kuva: Janne Mustonen

Teline massakuivaukseen

Piirustukset ja tarvikeluettelo (Korpihumu Oy)

Telineen julkisivu

Telineen julkisivu täytettynä

Telineen julkisivu täytettynä, mitoilla

Katoksen vaakapalkki, mitoilla

Kehikko, mitoilla

osapiirustukset

Kehikon osapiirrustukset

Lähteet

Karjalainen, E. 2021. Arvokkaasta porontaljasta tuli teurasjätettä: kymmeniätuhansia heitettiin syksyllä menemään. Viitattu 15.9.2022 https://yle.fi/uutiset/3-11793285 Opetushallitus 2022. Veden aktiivisuuden vaikutus elintarvikkeiden pilaantumiseen. Viitattu 15.9.2022 http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/hygieniaosaaminen/veden aktiivisuus.htm

Tämä opas on suunnattu poronhoitajille. Oppaan tarkoitus on innostaa ja ohjata poronomistajia ilmakuivattujen porontaljojen tuotannon tehostami seen. Oppaassa on hyödynnetty hankkeen työpajojen tuloksia. Opas sisältää rakennuspiirustukset ja tarvikeluettelon taljojen massakuivaustelineen valmista miseksi. Oppaan teline on yksi esimerkki taljakuivaustelineestä. Kyseisen mallin avulla Taljat rahaksi -hankkeessa on osoitettu mahdolliseksi kuivata taljoja tilaa tehokkaasti hyödyntäen.

Tämän julkaisun sisältöä tukee Taljat rahaksi -hankkeessa tuotettu Poron taljojen tuotanto-opas. Opas sisältää ohjeistusta porontaljan huippulaadun varmistavaan käsittelyyn. Se julkaistaan Poromies-lehden 4/2022 liitteenä ja ladataan sähköisenä osoitteeseen paliskunnat.fi/oppaita.

Taljat rahaksi -hankkeen toteuttaa Lapin ammattikorkeakoulu yhdessä Palis kuntain yhdistyksen kanssa. ELY-keskus on myöntänyt hankkeen rahoituksen maaseuturahastosta.