Elämyskeskus Saariselällä on kasvanut suunnitelmallisesti edeten

Markku Inkilä perusti vaimonsa Susanna Inkilän kanssa revontulivalokuvausretkiä järjestävän yrityksen Saariselälle vuonna 2015. Asiakkaita tunturiin kuljettaessa oli aikaa ajatella ja haave elämyskeskuksesta kiteytyikin siellä tähtitaivaan alla seisoskellessa. – En halunnut lähteä rakentamaan hotellia, jotta asiakkailla olisi yöpymispaikka. Ajattelin, että revontuliretkelle tulevan asiakkaan jokaisen kokemuksen pitäisi olla elämys aina saapumisesta ja majoituksesta alkaen, Markku kertoo.

Ajatus siitä, että kaikki palvelut – majoitus, ravintola, kelkat, porot ja huskyt – olisivat saatavissa samasta pisteestä, vakuutti myös asiakkaat, joten ideaa uskalsi viedä rohkeasti eteenpäin.

Luottoneuvojat ja rahoittajat avainasemassa Lapissa ei vielä ollut vastaavaa yritystoimintaa, mutta revontuliin liittyvä kysyntä oli kasvussa.

Kun inarilainen Markku Inkilä otti ensimmäisen revontulikuvansa Paatsjoen sillalla, hän jäi heti koukkuun. Syntyi haave revontulikuvauksen opettamisesta matkailijoille ja lopulta revontulikuvaukseen perustuva elämyskeskus Saariselälle.

 Miia Kärnä : Juha Kauppinen

– ProAgria Lapin neuvojat, Keijo Siitonen ja Pekka Myllylä, olivat avainasemassa hankesuunnitelman tekemisessä. Idea myytiin ensin asiakkaille ja sitten vasta rahoittajille.

Ensimmäisessä vaiheessa yritys rakensi maaseuturahaston tuella Saariselälle neljäkymmentä lasikattoista revontulimökkiä, ravintolan ja varastotilat kaluston säilyttämiseen. – Susanna oli jo myynyt ensimmäisen talven täyteen, kun aloitimme rakentamisen. Siinä tuli niin kiire, että ensimmäisille asiakkaille ruoka valmistettiin Muotkan Majalla ja tuotiin takaovesta sisään, koska oma ravintola ei ollut vielä valmis.

Kannattavuuslaskelmien mukaan kahdeksankymmenen revontulimökin kylä olisi hyvä, joten tuohon lukuun päästiin jo seuraavaksi talveksi maaseuturahaston tuella. Markku uskoo, että ilman tuota rahoitusta yritys olisi aloittanut liian pienenä ja polkisi nyt paikoillaan. – Alkuvaiheessa tarvitaan rahoituslaitosten riskinottokykyä, jotta rohkea yritys ehtii saada homman toimimaan ennen tulorahoituksen virtaamista. Rakentaminen on kallista. Tulevana syksynä rakennamme kylään vielä viisi luksusmökkiä omarahoitteisesti. Alussa se ei olisi ollut mahdollista.

Yhteistyöllä yhteistä hyvää Huomattava osa ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta ohjautuu matkailuun. Markku uskoo sen johtuvan matkailun suurista heijastusvaikutuksista. – Ala työllistää ja meillekin lähes kaikki raha tulee ulkomaalaisilta asiakkailta.

Vaikka yritys tarjoaa matkailijoille kaikki palvelut samasta pisteestä, taustalla on laaja yritysten yhteistyöverkosto. Iso toimija tarjoaa mahdollisuuksia myös pienemmille yrityksille. – Meillä ei ole kilpailijoita, ainoastaan yhteistyökumppaneita, joista jokainen huolehtii omasta ydinliiketoiminnastaan. Ostamme poromiehiltä lihaa ja taljoja ja yksi poromies pitää porotilaa tässä paikan päällä. Ostamme tavaraa tukusta, polttoainetta tuosta tien toiselta puolelta ja työllistämme erityisesti kuljetusalan yrittäjiä. Voimme tarjota ohjelmapalveluitamme myös muiden majoitusyritysten asiakkaille.

Wilderness Safaris Saariselkä Oy sai