Yhteistyöllä rakennamme Lapista globaalin tietoliikenteen solmukohdan

Lappi on edelläkävijä monessa asiassa.

Meillä on huippuosaamista muun muassa arktisen testaamisen, älyliikenteen ja kylmäteknologian alalta. Meillä on monipuolista klusteritoimintaa, jolla tähtäämme kansainvälisille foorumeille ja sitä kautta myös markkinoille.

Huippunopeiden tietoliikenneverkkojen rakentamisessa lappilaisiin kyliin olemme myös johtavassa asemassa. Lapissa on kehitetty toimintamalli, jossa jokaisella toimijalla on oma roolinsa ja toimijoiden välinen yhteistyö on saumatonta. Yhteistyön tuloksena näemme nyt Lapissa parikymmentä kuituosuuskuntaa, jotka ovat kukin rakentaneet omalle alueelleen kyläverkkoja tukemaan alueen elinvoimaa, yhdenvartaisuutta ja yrittäjyyttä.

Laajakaistarakentaminen Lapissa on ollut pitkäjänteistä myös rahoittajan osalta; Lapin ELY-keskus on rahoittanut kyläverkkoja jo vuodesta 2013. Lapin Leader-ryhmät ovat olleet aktiivisesti mukana yhteistyössä omalla osuudellaan. Se on tarkoittanut pienimpien kyläverkkohankkeiden rahoitusta sekä laajakaistatiedotushankkeiden hallinnointia.

Kuitua Pohjoiseen -tiedotushankkeen aikana toimintamallin kehittäminen lähti lentoon. Hanke palkittiin Euroopan parhaana Rural Inspiration Awards -kilpailussa Brysselissä 11.4.2019 elinvoiman kehittäminen -kategoriassa.

Tiedotushankkeen avulla rakennettiin

Lapissa on innostettu ihmisiä paitsi valokuiturakentamiseen myös yhdessä tekemiseen.

Toteutetuissa kyläverkkohankkeissa on tehty talkootöitä yli 85 000 tuntia. Tämä on mahtava saavutus ihan millä tahansa mittapuulla laskettuna! Lapin ELY-keskus on osaltaan halunnut satsata kylien elinvoimaisuuteen myös tulevaisuudessa. Verkkoja ei ole rahoitettu myymistä varten, vaan ne ovat kylälle sijoitus tulevaisuuteen.

Anna-Kaisa Teurajärvi, rahoitusasiantuntija Lapin ELY-keskus

Talkoolaiset asennustöissään - yhdessä tulee valmista!

toiminnallinen kokonaisuus, jossa kunnat rahoittavat suunnittelun sekä myöntävät rakentamisenaikaisen lainan osuuskunnalle. Operaattoripalveluiden mahdollisuudet selvitetään ennen hankehakemuksen jättämistä. Osuuskunnan, urakoitsijoiden ja talkooväen työnjako on suunnitelmallista, joten jokainen tietää tehtävänsä jo hyvissä ajoin. Osuuskunta vastaa tiedottamisesta sekä tietysti hankkeen hallinnoinnista.

Kuitu kylässä -hanke organisoi myös osuuskuntien välistä yhteistoimintaa sekä kokemusten- ja tiedonvaihtoa. Osuuskunnat ovat tavanneet useamman kerran ja nyt tähän yhteistyöhön on otettu mukaan myös kuntayhtiöt.

Tiedottaminen ja kylien aktivointi on tuottanut tulosta ja alkuvuonna 2020 yhteensä 45 eri kylää on huippunopean valokuituverkon piirissä. Kylissä vaikuttava yhteisöllisyys ja talkootyöinto ovat mahdollistaneet kyläverkkojen rakentamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti verrattuna isojen operaattoreiden rakentamiskustannuksiin.

Keskimääräinen liittymiskustannus on noin 1100 € eli selkeästi pienempi kuin operaattoreiden perimä hinta. Näissä verkoissa on yhteensä jo yli 3600 tilaajaa ja ojaa on kaivettu reilut 810 km. Kuluvalla ohjelmakaudella hankkeita on rahoitettu julkisella tuella noin 5,2 miljoonan euron edestä. Suunnitellut kokonaiskustannukset ovat noin 7,5 miljoonaa euroa, josta talkootyön osuus on aivan huikea, lähes 1,1 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Lapin kyläverkkorakentamisessa on pyörähtänyt valtava summa, lähes 12,3 miljoonaa euroa.

Kuten tiedämme, EU:n nykyinen ohjelmakausi 2014–2020 on päättymässä, joten uusia hankkeita ei enää rahoiteta. Paljon alueita ja kyliä on edelleen vailla riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Kasvun ja kehityksen pullonkaulaksi tietoliikenne on noussut esimerkiksi Inarissa ja Posiolla, jossa tarve kuituyhteydelle on huutava. Monessa muussakin kunnassa vain osa asukkaista on nopean laajakaistan piirissä.

Tulevan ohjelmakauden rahoituskehyksen neuvottelut ovat vielä kesken, mutta näyttää siltä, että maaseuturahastosta rahoitetaan tulevallakin kaudella myös kyläverkkoja. Uutena rahoituskanavana voi olla EAKR, josta tultaneen rahoittamaan lähinnä elinkeinoelämän näkökulmasta nousevia tietoliikennehankkeita.

Valtio-omisteinen Cinia suunnittelee arktista merikaapeliyhteyttä Koillisväylän kautta Aasiaan.

Mikäli tuo yhteys toteutuu, sillä on merkittävät vaikutukset Lapin asemaan tietoliikenteen solmukohtana Euroopan ja Aasian välillä. Voidaksemme hyödyntää yhteyttä tarvitsemme vielä paljon enemmän kuitua. Työtä siis riittää tulevallakin ohjelmakaudella. 

Tykkää myös Facebook-sivuistamme!  www.facebook.com/kuitukylassa/

Seppo Alatörmänen Leader Tunturi-Lappi r.y Projektipäällikkö, Kuitu kylässä -hanke 040 684 6871 seppo.alatormanen@tunturileader.fi