2 minute read
Yhteistyöstä voimaa hevosavusteisiin hyvinvointipalveluihin
sekin aikoinaan alkunsa yrittäjien välisestä yhteistyöstä, kun Erähotelli Nellimissä työskennellyt Markku houkutteli yhtiökumppaneikseen Jouko ja Mari Lappalaisen.
Palvelu edellä Northern Lights Village -nimellä tunnettu revontulikylä Saariselällä on kasvanut suunnitelmallisesti edeten. Ensimmäisten vaiheiden rakentaminen järjestyi maaseuturahaston tuella. Laajennuksia on tehty omalla rahoituksella. Nyt konsepti kopioidaan Leville Euroopan aluekehitysrahaston tuella. – Perustimme uuden yrityksen uuteen paikkaan, ettei tämä kasvaisi liian isoksi. Palvelun täytyy säilyä viiden tähden arvoisena.
Advertisement
Ensimmäiset asiakkaat saapuivat Northern Lights Village Levin pihaan 1.12.2019. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen sisältyy ravintola ja 40 mökkiä. Myöhemmin revontulikylä laajennetaan samaan kokoon kuin Saariselällä.
WILDERNESS SAFARIS SAARISELKÄ OY
• Perustettu vuonna 2015 • Työntekijöitä 77 kpl (2019) • Liikevaihto noin 6 M€ (2019) • Northern Lights Village Saariselkä:
Innostus on käsin kosketeltavaa, kun hevosavusteisia hyvinvointipalveluja tuottavat Jemina Pietilä-Gros, Kati Kärnä ja Lena Lassila ovat kokoontuneet suunnittelemaan vasta alkaneen hankkeensa toimenpiteitä. N yt ollaan tekemässä jotain ainutlaatuista, toteaa Jemina Pietilä-Gros. Eri ammattitaustoilla toimivat yrittäjät ovat yhdistäneet asiantuntijuutensa palveluiden kehittämiseksi ja alan tunnetuksi tuomiseen. Lisäksi he lisäävät omaa ammattitaitoaan muun muassa koulutuksella. Osaamisen ja kokemusten jakaminen toimivat myös vertaistukena.
Heikki Moilanen, yritysasiantuntija, Lapin ELY-keskus
Kuvassa vasemmalta oikealle: sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja Jemina PietiläGros, Norvan hevostila, ratsastusterapeutti Lena Lassila, tmi Lena Lassila ja tunnetaitoohjaaja Kati Kärnä, Wanhan Niskalan Issikat.
& : Eija Harju
Kota-ravintola, 80 lasikattoista revontulimökkiä sekä sauna, kylmäallas ja palju, poroaitaus ”Markun hanke ei ollut maaseuturahoituksen näkökulmasta tyypillinen, mutta kertoimet tavoitteiden ja tuloksen osalta ovat kohdillaan. Alun perin lähdettiin tavoittelemaan kymmentä työpaikkaa. Nyt työpaikkoja on kymmeniä ja työnantaja on onnistunut houkuttelemaan erittäin kansainvälisen työntekijäporukan. Lisäksi yritys työllistää suuren joukon alihankkijoita. Liiketoiminta on kasvanut terveesti ja yritysidea laajenee nyt Kittilän suuntaan.”
Yhteistyö perustuu vahvasti yrittäjien yhteiseen arvomaailmaan, eettisyyteen ja keskinäiseen luottamukseen. Yrittäjille hevosten hyvinvointi ja kunnioitus ovat yhtä tärkeitä kuin ihmisenkin.
Hevosavusteinen hyvinvointipalvelu Hevosavusteinen hyvinvointipalvelu on moninaista vuorovaikutusta ihmisen ja hevosen välillä. Palvelua käytetään fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa. Palvelu ei ole aina ratsastusta. Se voi olla myös muuta suunnitelmallista tallitoimintaa, joka tukee ihmisen hyvinvointia. Hevosella on vakauttava vaikutus ihmiseen. - Yhteys hevosen kanssa, ilon kokemukset ja onnistumiset jättävät muistijäljen, joka on siirrettävissä asiakkaan arkielämään, kertoo Kati Kärnä. Tutkimukset osoittavat, että hevosen ja ihmisen välinen vuorovaikutus vahvistaa esimerkiksi tunnetaitoa, itsetuntoja ja elämänhallintaa.
Palvelua yksilölliseen tarpeeseen Ihmisten palvelutarpeet ovat erilaisia, ja jokaiselle tarpeelle tulee löytyä tutkittuun tietoon perustuva oikea-aikainen palvelu. Yrittäjien tavoitteena onkin luoda verkosto, joka tarjoaa eri asteisia laadukkaita palveluita asiakkaiden yksilölliseen tarpeeseen. - Kuntoutuspolku avataan ja tehdään näkyväksi, jolloin palvelua on helpompi ostaa, sanoo Lena Lassila.
Yhtenäinen palvelupolku varmistaa myös sen, että apua tarvitseva ei jää missään vaiheessa yksin. Työ ihmisten auttamiseksi yhdessä hevosten kanssa on naisille merkityksellistä työtä.
Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n hallinnoima Pohjoisen moniosaajat hevosavusteisten palveluiden toteuttajina on kolmen yrityksen yritysryhmähanke. Yritysryhmähanke sisältää yritysten yhteistä kehittämistä, mutta voi pitää sisällään myös yrityskohtaisia kehittämistoimia. Sisällöt lähtevät aina yrittäjien tarpeesta. Tämän vuoksi yritysryhmähanke soveltuu erinomaisesti yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Eija Harju, rahoitusasiantuntija, Lapin ELY-keskus