3 minute read

Sisarussarjasta voimaa

Next Article
Väitöskirjat

Väitöskirjat

Sisarusten suhtautuminen toisiinsa vaikuttaa myös käsitykseen, joka heille muodostuu itsestään ja muista, ja voi ohjata jopa myöhemmän perhe-elämän suuntaa.

Seitsemäsluokkalainen Luukas sai pikkuveljen 13-vuotiaana. Perheen kolmas lapsi syntyi helmikuussa 2020 ja vauva on myös 10-vuotiaalle Alisa-siskolle suuri ilo. Sisko tai veli – aina tärkeä jokaiselle sisarukselle ja sisarussarjan vahvistumiselle.

Advertisement

Luukas kuuluu ikäryhmään, jolta on tiedusteltu sisarusten merkitystä. Jyväskylässä tehdyssä kyselyssä viides- ja seitsemänluokkalaisista reilu puolet pitää sisaruksiaan itselleen erittäin tärkeinä ja kolmannes melko tärkeinä. Siis lähes kaikki.

Sisarussuhteet ovat useimmiten elämän pisimpään kestäviä ihmissuhteita. Ne ovat toiseksi tärkeimpiä ihmissuhteita lapsi-vanhempi -suhteen jälkeen ja ne ovat erittäin tärkeitä lapsen sosioemotionaalisen kehityksen kannalta.

Sisarussuhteessa osapuolet jakavat yhteisen taustan ja kokemukset pitkältä ajalta erilaisista intresseistä, mieltymyksistä, konflikteista tai muista ristiriitaisista seikoista huolimatta. Lapsuudessa ja nuoruudessa sisarusten välillä on usein enemmän kilpailua ja ristiriitoja, kun taas aikuisuudessa enemmän yhteistyötä ja auttamista.

Sisaruussuhde muovaa tulevaa

Sisarusten keskinäiset siteet muovaavat myös sitä, millaisia aikuisia heistä varttuu. Kasvun ja kehityksen kannalta tärkeinä varhaislapsuuden vuosina sisarukset viettävät usein huomattavasti enemmän aikaa keskenään kuin kenenkään muun kanssa, ja tapa, jolla sisarukset leikkivät, riitelevät ja suhtautuvat toisiinsa on sidoksissa heidän muihin ihmissuhteisiinsa koko loppuelämän. –Hyvät suhteet sisaruksiin lapsuudessa kantavat läpi elämän ennustaen läheisiä suhteita aikuisuudessa. Erityisesti perheen kriisitilanteissa sisarukset tarjoavat toisilleen tärkeän turvaverkon, kertovat Väestöliiton Sukupolvien ketju tutkimushankkeen tutkijat Antti Tanskanen ja Mirkka Danielsbacka. –Kun sisarusparvi on laajempi, kaksi siskosta ovat yleensä sisaruksista läheisimpiä ja pitävät eniten yhteyttä keskenään. Sisarusten väleihin aikuisuudessa vaikutti tutkimustemme mukaan muun muassa se, kokivatko he vanhempien kohdelleen heitä tasapuolisesti. Kokemukset epätasapuolisesta kohtelusta lapsuudessa rasittavat herkästi sisarussuhteita vielä aikuisenakin.

Monilapsisissa perheissä sisarusten välinen vuorovaikutus tarjoaa virikkeitä, jotka edistävät lasten moraaliarviointien kehitystä pakottamalla lapsia tarkastelemaan asioita toisten näkökulmasta

Sisaruksilta lapsi oppii mm. omistamiseen, jakamiseen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä sosiaalisia sääntöjä, ja suurperheissä lasten on jopa todettu oppivan erottamaan valheen aikaisemmin kuin vain yhden sisaruksen kanssa kasvaneiden lasten. –Odotin vauvaa innolla ja on tosi kiva, kun meitä on nyt kolme. Huomaan, että sen jälkeen kun pikkuveli syntyi, olen itse enemmän kotona, Luukas toteaa. –Minä harrastan lätkää ja isä jalkapalloa. Jotain tämä pikkuvelikin varmaan joskus pelaa. Mutta ensin pitää saada vauvalle nimikin.

Suuren ikäeron etuja

Usein ajatellaan, että sisarusten ikäeron ollessa suuri sisarussuhteen vuorovaikutus muodostuu enemmän lapsi-aikuis-suhteen kaltaiseksi, kun taas ikäeron ollessa pieni vuorovaikutus muodostuu toverisuhteen kaltaiseksi. Tutkimustulosten mukaan suurenkin ikäeron sisarusten keskinäinen sosiaalinen vuorovaikutus on kuitenkin läheisempi ja ”lapsenomaisempi” kuin tyypillisessä lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksessa. Suurella ikäerolla voi olla yhteys myös älykkyyden ja suoriutumisen kehittymisen vahvistumiseen. Eri-ikäiset sisarukset ovat sosiaalisia toimijoita suhteessa toisiinsa: vanhempi sisarus tarjoaa nuoremmalle tarkan kuvauksen ympäröivästä yhteisöstä ja vastaavasti saa nuoremmalta sisarukselta mahdollisuuden harjoittaa sosiaalisia kykyjään. SS

Lähteitä: Koskimies J & Korhonen M. 2013. Sisaruussuhteet ja niiden tukeminen lastensuojelussa. Opinnäytetytö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Lapsuus ja kasvuympäristöt – tutkimuksen kuvia. 2006. Toim. Järventie, I., Lähde, M., Paavonen, J. Helsinki: Yliopistopaino. Rannikko, U. 2008. Yhteinen ja erillinen lapsuus. Sisarusten sosiaalistava merkitys. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

EE EKOTEKO - pelasta pölyttävä pörriäinen

Luonnonpölyttäjäkannat ovat pahoin taantuneet ja pölyttävät pörriäiset – kuten kimalaiset ja mehiläiset – tarvitsevat apua meiltä ihmisiltä. Syynä hyönteisten katoamiseen ovat elinympäristöjen väheneminen, avoimien alueiden umpeenkasvu, ympäristömyrkyt ja ilmastonmuutos. Pölyttäjien katoaminen vaikuttaa meihin kaikkiin. Kukkivat viljely- ja luonnonkasvit sekä puutarhamarjat ja hedelmät tarvitsevat hyviä pölyttäjiä tuottaakseen satoa. Tiesitkö esimerkiksi, että yhden mustikkaneliömetrin pölyttämiseen tarvitaan huimat 700 kimalaista. Jokainen meistä voi tehdä pieniä käytännön ekotekoja ja olla mukana katkaisemassa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kierteen.

Majoita pörriäinen hyönteishotelliin

Pesäpaikkojen vähentymisen takia kolopesivät pölyttäjät tarvitsevat hyönteishotelleja eli keinopesiä. Keinopesäksi voi rakentaa korsipesän, koivunpölkkypesän tai yhdistelmäpöntön. Jos et ole varautunut syksyllä pesänrakennuspuuhiin materiaalia keräämällä, onnistuu keväällä helpoimmin koivunpölkkypesän tekeminen.

Osallistu pörriäistalkoisiin - merkitse tekosi laskuriin

Pölyttäviä pörriäisiä voi auttaa monella tapaa. Hyönteishotellien teon lisäksi voit istuttaa parvekkeelle ja pihalle hyönteisystävällisiä kasveja ja tehdä perhosbaareja, jättää osan nurmikkoa leikkaamatta/perustaa niityn, lopettaa myrkyllisten aineiden käytön tai kasvattaa vaikka viherkaton. Lue lisää keinoista, valitse oma keinosi ja merkitse se laskuriin. Pelasta pörriäinen -sivut ja laskuri osoitteessa: https://yle.fi/aihe/luonto

KUVA: JAAKKO SIHVOLA

This article is from: