Leipomotuotteiden kulutus, trendit ja vienti

Leipomotuotteiden kulutus, tuonti ja trendit

Suomalaisessa elintarvikeviennissä potentiaalia

Suomalaiset söivät vuonna 2020 kotimaassa valmistettua sekä ulkomaista tuotua - ruokaleipää (tuoreleipä ja kuivaleipä sis. tuonti) n. 41 kg/hlö (kotimaisen pehmeän ruokaleivän osuus 33,5 kg/hlö) - ruokaisia tuotteita yhteensä n. 10 kg/hlö - kahvileipää ja konditoriatuotteita n. 7,4 kg/hlö

Leipomoalalla kilpailua on kiristänyt kasvanut leipomotuotteiden tuonti. Vuodesta 2002 vuoteen 2020 Tullin tilastoiman ruokaleivän tuonti on kasvanut 8,5 miljoonasta kilosta 32 miljoonaan kiloon (sis. niiden yritysten tuonnin, joilla tuonti ylittää 500 000 euroa vuodessa). Jos mukaan otetaan myös kuivaleipä, on tuonti noussut samalla aikavälillä 9,6 miljoonasta kilosta 34,6 miljoonaan kiloon.

Tuontileivän määrä on suomalaisten ostamasta leivästä yli kolminkertaistunut ajanjaksolla 2002–2020. Viime vuodet tuonnin osuus on pysynyt samalla tasolla eli noin 15 prosentissa kuluttajien ostamasta ruokaleivästä. Osuus lienee kuitenkin tätä suurempi eli noin 20 prosenttia, jos huomioon otetaan myös niiden yritysten tuonti, joilla tuonnin arvo jää alle 500 000 euron. Kuviossa on esitetty kotimaisten ruokaleipien toimituksia ja tuontia.

Kahvileivässä tuonnin osuuden arvioidaan käytössä olevien lukujen perusteella olevan vähintään 29 %. Luku on säilynyt samana jo useamman vuoden. Myös tästä prosenttiluvusta puuttuu niiden yritysten tuonti, joiden vuotuisen tuonnin arvo alittaa 500 000 euroa.

Leipätrendit:

• hyvänmakuinen herkkuleipä • kotimaisuus • vastuullisuus ja ilmastoystävällisyys • terveellisyys ja vatsaystävällisyys • paistopistetuotteet

Lähde: Toimialaraportin vieraskynä, kirjoittaja Terhi Virtanen, Leipätiedotus ry

TEKSTI Terhi Virtanen

Elintarvike- ja luonnontuotealan vuosiseminaarissa kansainvälistyvää elintarvikealaa käsittelevän puheenvuoron piti Business Finlandin ja sen Food from Finland -ohjelman ohjelmajohtaja Esa Wrang.

Wrangin mukaan leipomotuotteiden ja viljatuotteiden viennin suunta on ollut positiivinen ja se on kasvanut viime vuosina tasaisesti. Vuonna 2020 leipomotuotteiden viennin arvo oli 53,4 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2019 oli 49,7 milj. € (vuonna 2018: 47,7 milj.€). Leipomotuotteiden tärkeimmät vientimarkkinat olivat Saksa (11,7 milj. €), Ruotsi (10,1 milj. €), Venäjä (8,1 milj. €) ja Viro (6,2 milj. €). Voimakkainta kasvu on ollut Saksassa. Etenkin Länsi-Euroopan leipomo- ja viljatuotteiden markkinat nähdään houkuttelevina Suomen elintarvikeviennille.

Esimerkkinä suomalaisista leipomotuotteiden vientiyrityksistä Wrang toi esiin Pekan Leivän, jonka päätuote on luomuruisleipä. Päämarkkinat ovat Saksassa, mutta vientiä on myös Ruotsiin ja Puolaan.

Parhaimmat markkinanäkymät Esa Wrang toteaa olevan lisäarvo- ja erikoistuotteilla. Esimerkkeinä hän mainitsee Moilas Oy:n gluteenittomien leipomotuotteiden viennin, joka on moninkertaistunut viime vuosien aikana. Myös terveys- ja hyvinvointituotteet ovat keskeisessä roolissa.

Myös viljatuotteiden vienti yleisesti on kasvanut. Niiden viennin arvo kasvoi vuonna 2020 yhteensä 73,7 miljoonaan euroon vuoden 2019 arvosta, joka oli 69,3 miljoonaa euroa (2018 arvo 58,6 milj. €). Viljatuotteiden suurimmat vientimarkkinat olivat Tanska (14,3 milj. €), Ruotsi (9,0 milj. €), Venäjä (7,6 milj. €) ja Saksa (6,4 milj. €).

Maailmanlaajuisesti leipomo- ja viljatuotteiden myyntiarvo oli vuonna 2020 korkein Länsi-Euroopassa, suurimmat markkinat olivat Saksa ja Ranska. Itä-Euroopan markkinoiden myynnin arvo oli vain noin kolmanneksen Länsi-Euroopan myynnin arvosta. Venäjä ja Turkki ovat Itä-Euroopan markkinoiden kärjessä ja Venäjällä markkinat kasvavat nopeasti.

Esa Wrangin mukaan verkkokaupan rooli viennissä kasvaa tulevina vuosina myös leipomo- ja viljatuotteiden osalta erityisesti markkinoilla, joilla verkkokaupan rooli on merkittävä. Tällaisia maita ovat Kiina, Etelä-Korea, Saksa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Wrangin mielestä yritysten tulisikin ottaa verkkokaupat osaksi viennin strategiaansa. Tällä hetkellä suomalaisia kauratuotteita on jo nyt tarjolla verkkokaupoissa, kuten esimerkiksi Amazon Saksan valikoimissa Fazerilta, Helsingin Myllyltä ja Porokylän Leipomolta. Kysynnästä johtuen etenkin kauratuotteiden valikoiman laajentamiselle olisi Wrangin mukaan tarvetta.

Seitsemän vuotta toimineen Food from Finland -ohjelman tavoitteena on suomalaisen elintarvikealan kehittäminen, kasvattaminen sekä viennin edistäminen. Ohjelma auttaa suomalaisia elintarvikealan yrityksiä pääsemään kansainvälisille elintarvikemarkkinoille ja on järjestänyt yli 350 vienninedistämistapahtumaa yli 10 eri maassa. Sen tavoitteena on myös vahvistaa Suomen imagoa korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottajamaana. Ohjelmalla on yli 160 virallista jäsenyritystä.