Myönteisiä odotuksia leipomoalalla

Elintarvike- ja leipomoalan pk-yritysten yleiset suhdanneodotukset ovat keskimäärin muita pk-yrityksiä myönteisemmät sekä parantuneet vuodesta 2020, käy ilmi 8.12.2021 julkaistusta Elintarviketeollisuuden PK-barometrissa.

TEKSTI Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja työ- ja työelinkeinoministeriö toteuttavat pienten ja keskisuurten yritysten tilannekuvaa kuvaavan pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Tässä esitetyt havainnot perustuvat kesällä 2021 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 4 592 yritystä. Vastanneista 114 oli elintarvikealan pk-yrityksiä, joista 45 oli leipomoalaa edustavia. Vastanneista leipomoalan yrityksistä 82 %:lla liikevaihto oli alle miljoona ja 6 %:lla yli viisi miljoonaa euroa.

Pk-elintarvikeyritykset ovat edelleen kasvuhakuisia, sillä yli puolet barometriin vastanneista yrityksistä on kasvamaan pyrkiviä, kuten kuviosta 1 ilmenee. Kasvuhakuisuus on kuitenkin vähentynyt viime vuodesta. Leipomoalalla on vähemmän voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia yrityksiä kuin elintarvikealalla. Lähes joka neljäs leipomoalan vastaaja kertoi, ettei yrityksellä ole kasvutavoitteita.

Kustannuspaineita myös leipomoalan yrityksissä

Ruokien ja juomien valmistamisen kustannukset ovat kasvussa. Viime vuonna ruoan hinta nousi Suomessa selvästi maltillisemmin kuin EU-maissa keskimäärin. Eri osatekijöiden suhdanteita (Kuvio 2) arvioitaessa leipomoalan pk-yrityksissä uskottiin vahvimmin materiaalihintojen kasvuun.

Lopputuotteiden hintojen kallistuminen, tilausten määrän, liikevaihdon ja palkkakustannusten ennakoitiin olevan myös nousussa. Investointien arvon arvioitiin pitkälti säilyvän entisellään. Kyselyssä investointiaikeettomuutta selitettiin sillä, että viimeaikaiset investoinnit ovat olleet suuria tai investoinneissa on liikaa riskejä.

Kuvio 1. Elintarvikealan ja teollisuuden pk-yritysten kasvuhakuisuus, %.

Kuvio 2. Leipomoalan pk-yritysten odotuksia eri osatekijöiden kehityksestä tulevan vuoden aikana, %.

Menestymistä investoinneista ja uusista tuotteista

Ruoka- ja juomatarjonta muuttuu jatkuvasti. Toimintaympäristön ja lainsäädännön muutokset sekä kireä kilpailutilanne edellyttävät yrityksiltä jatkuvaa uusiutumista, toimintojen tehostamista ja kilpailukyvyn virittämistä sekä tulevaisuuden lukutaitoa. Myös koronapandemia on vaikuttanut siihen, miten, mitä ja missä kuluttajat ruokailevat. Asiakastuntemus, hyvä maku ja vastuullinen toiminta korostuvat kehittämisessä.

Koronapandemia on todentanut, että elintarvikealalla on innovatiivisuutta ja halua kokeilla uusia toimintatapoja liiketoiminnassa. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten eniten käytetyt uusiutumistoimet vuoden aikana olivat erilaiset investoinnit ja uusien tuotteiden lanseeraaminen. Tuotetarjonnan kehittämisen ohella leipomoalalla on palkattu uutta henkilöstöä ja koulutettu vanhaa.

Leipomoalan pk-yritykset hakevat menestymistä muun elintarvikealan lailla useilla eri tavoilla, kuten kuvio 3 esittää. Digitaalisen toiminnan aktiivisuus keskittyy pitkälti internet-sivuihin ja sosiaaliseen mediaan leipomo- ja elintarvikeyrityksissä. Monia digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään vajaasti alan yrityksissä.

Kehittämistarpeita elintarvike- ja lei-

Kuvio 3. Uusiutumistoimet leipomo- ja elintarvikealan pk-yrityksissä, %. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja.

Kuvio 4. Leipomo- ja elintarvikealan pk-yritysten kokemat sisäiset kehittämistarpeet, %. Vastaajat saivat valita kolme tärkeintä vaihtoehtoa.

Kuvio 5. Leipomo- ja elintarvikealan sekä kaikkien pk-yritysbarometriin vastanneiden tulevaisuudennäkymiä, %.

Kuvio 6. Tulevaisuuteen valmistautumista koronakriisin jälkeen leipomo- ja elintarvikealan sekä teollisuutta edustavissa pk-yrityksissä, %. pomoalan pk-yritykset näkivät tänäkin vuonna eniten markkinoinnissa ja myynnissä. Lähes puolet leipomoalan pk-yrityksistä koki kehittämistarvetta olevan tuotannossa ja materiaalitoiminnoissa, tietotekniikassa, tuotekehityksessä ja laadussa. Myös henkilöstön kehittäminen ja koulutus nähdään oleellisena. Osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys eri puolella maatamme on tärkeää. Kiinnostus kansainvälistymiseen oli vähäistä, tosin vastaajat edustivat alan pienyrityksiä (Kuvio 4). Leipomoalan yrityksissä, kuten muissakin pk-yritysbarometrin vastaajaryhmissä, yleinen suhdanne- ja taloustilanne koettiin pahimpana ulkopuolisena kehittämisen esteenä.

Koronapandemia on heikentänyt elintarvikeyritysten liiketoimintojen ennustettavuutta ja lisännyt epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Suuri joukko leipomo- ja elintarvikealan vastaajista koki, ettei tiedä vielä kaikkia kriisin vaikutuksia. Lähes puolet leipomoalan yrityksistä kuitenkin arvioi, että tulevaisuus näyttää joko hyvältä tai erittäin hyvältä (Kuvio 5). Leipomotuotteilla on keskeinen asema ruokakulttuurissamme, minkä takia niiden kulutuskysyntä on vakaata. Leipomoalan rikas tuotetarjontaa tuottaakin monenlaista syömisen iloa.

Elintarvike- ja leipomoalalla on muita vastaajaryhmiä vähemmän yrityksiä, jotka eivät näe tarvetta muuttaa mitään koronakriisin jälkeen (Kuvio 6). Lisäksi elintarvikealalla on muita vastaajaryhmiä enemmän yrityksiä, jotka aikovat palata kriisiä edeltäneisiin toimintatapoihin.

Elintarvikealan pk-yritykset ovat leipomoyrityksiä enemmän keskittyneet uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Vastaukset ilmentävät hyvin, että koronakriisi on kohdellut monialaista ja -muotoista elintarvikealaamme eri tavoin. Koronapandemia on kuitenkin vahvistanut omavaraisuuden ja ruokaturvan sekä kotimaisuuden arvostusta.

Lisätiedot: Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 047 Toimialaraportit löytyvät toimialapalvelun verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/toimialapalvelu