Maakaasun ja sähkön kohonnut hinta kurittaa leipomoyrityksiä

Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Timo Jänne nosti tämän vuoden alussa otsikoihin maakaasun rajun hinnannousun vaikutuksen yrityksille. Asiasta kirjoitti mm. Kauppalehti 15.1.2022. Jänteen mukaan energian hinnannousu, heidän tapauksessaan etenkin maakaasun, on kerta kaikkiaan lähtenyt käsistä ja vaikuttaa vakavasti yritysten kannattavuuteen ja sitä kautta työllistämiseen, investointeihin ja tuotekehitykseen. Kysyimme asiasta myös parilta muulta leipomoyrittäjältä.

TEKSTI Elina Matikainen

”Todella moni yritys on ’liemessä’ kaasun korkean hinnan vuoksi”

Timo Jänteen mukaan maakaasun hinta oli nousussa koko viime vuoden ajan ja syksyllä 2021 hinta pomppasi lähes pilviin. Linkosuolla maakaasulla lämmitetään sekä uunit että kiinteistö eli vuositasolla maakaasua kulutetaan suuri määrä. Hyvin pitkään kaasun hinta on pysynyt tasaisena ja hyvin ennakoitavissa, mutta viime vuonna asia muuttui perusteellisesti. - Vuoden 2020 joulukuussa maakaasuenergian hinta oli 0,021 euroa/ kWh. Vuoden 2021 joulukuussa hinta oli 0,092 euroa/kWh. Meillä vuoden 2021 joulukuun kaasulasku oli noin 90 000 euroa suurempi kuin joulukuussa 2020. Vielä tämän vuoden tammikuussa kaasulasku oli noin 80 000 euroa suurempi kuin tammikuussa 2021. Ne ovat aivan hirvittäviä summia, Jänne päivittelee. Lisäksi leipomoyritystä rasittaa muun energian, kuten sähkön ja polttoaineen hinnannousu.

Linkosuolla on kaasua käytetty jo 90-luvun alusta lähtien eli yli kolmekymmentä vuotta, mutta tällaista hintapiikkiä ei ole koskaan ennen nähty - ei lähimainkaan. Koska kaasulla on niin iso rooli yhtiön kustannusrakenteessa, isot energiakustannukset vaikuttavat suoraan tulokseen. Sama koskee monia muita elintarvikealan yrityksiä. - Tästä asiasta ei kuitenkaan julkisuudessa puhuta juuri mitään. Paljon enemmän on esillä sähkön tai polttonesteiden hinnannousun vaikutus kotitalouksille. Kuitenkin todella moni yritys on ’liemessä’ kaasun korkean hinnan vuoksi, Timo Jänne ihmettelee.

Niukkuus nostanut hintoja

Suomessa ei ole omia maakaasuvarantoja. Viime vuonna (2021) Suomeen kaasuverkkoa pitkin tuodusta maakaasusta 75 % tuli suoraan putkea pitkin Venäjältä ja 25 % tuli Balticconnector-putkea pitkin Virosta/Baltiasta. Virosta/Baltiasta putkea pitkin tullut kaasu on lähes kokonaan alun perin Liettuaan maailmalta tuotua nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Nesteytettyä maakaasua tuodaan Suomeen myös laivakuljetuksilla. Lisäksi Suomessa tuotettua biokaasua syötetään maakaasuverkkoon, mutta verrattain vähäisiä määriä.

Aikaisemmin maakaasubisnes oli Suomessa Gasum Oy:n monopoli sekä siirron että tukkumyynnin osalta. Kaasumarkkinat vapautettiin vuonna 2020 ja siirto- ja myyntiliiketoiminta eriytettiin eri yhtiöihin. Nykyään Suomessa on myös muita kaasun maahantuojia ja tukkumyyjiä kuin Gasum Oy.

Kaasun siirrosta Suomessa vastaa siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallinen jakeluyhtiö. Maakaasua on tarjolla lähinnä Kaakkois- ja Etelä-Suomen alueilla. - Sekä kaasun että sähkön hinta ovat nousseet syksystä asti hyvin voimakkaasti. Laskujen suuruus on herättänyt huolta sähkön ja kaasun kuluttajissa, toteaa asiantuntija Liisa Sinisammal Energiavirastosta.

Hänen mukaansa korkeimmat hinnat nähtiin joulukuussa ja sen jälkeen kaasun hinnassa on tapahtunut tasaantumista. Sinisammal toteaa, että Energiavirasto ei toimi hintojen ennustajana, mutta kaasun futuurihintojen perusteella merkittävää laskua hinnoissa tulevalle keväälle ei ainakaan tällä hetkellä ole näköpiirissä.

Kaasun hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja nyt kysyntää on ollut enemmän kuin tarjontaa. Niukkuus on siis nostanut hintoja. Kysyntä on pandemian jälkimainingeissa kasvanut niin Euroopassa kuin Aasiassakin, jonne menee erityisesti LNG:tä. Sekin vaikuttaa hintaan, että EU:n päästöoikeuksien hinta on noussut merkittävästi, eikä uusiutuvaa energiaa tuulen ja auringon voimalla ole syntynyt odotusten mukaisesti.

Lisäksi tulee politiikka ja esimerkiksi Venäjän toiminta kaasumarkkinoilla. Kaasuhanoja on siellä pidetty tavallista tiukemmalla, vaikka kysyntää Euroopassa olisi, etenkin talvella. Keski-Eurooppa on hyvin riippuvainen tuontienergiasta, johon myös kaasu pitkälti lukeutuu. Näillä näkymin riippuvuus sen kun jatkuu, sillä ratkaisut tuontienergiariippuvuuden vähentämiseen ovat vielä pahasti kesken. Liisa Sinisammal toteaa, että suurin osa (lähes 90 %) kaasun käytöstä Suomessa tapahtuu lämpökeskuksissa, voimalaitoksissa ja suurteollisuudessa. Jakeluverkkoihin liittyneen kulutuksen osuus on n. 10 %. Muualla Euroopassa kaasua käytetään Suomea yleisemmin mm. kotitalouksien lämmitykseen.

Osa yrityksistä on Sinisammaleen mukaan sellaisia, joilla on mahdollisuus vaihtaa käyttöön toinen energianlähde. Kaikille yrityksille energiamuodon vaihtaminen ei kuitenkaan ole niin vain mahdollista, kuten esimerkiksi tässä artikkelissa haastatellut leipomoyritykset kertovat. - Mikäli yrityksellä on etäluettava mittari, on mahdollista kilpailuttaa toimittaja energian hinnan osalta. Lisäksi kannattaa tarkistaa oma sopimuksensa ja hinnan määräytymisperusteet, sillä sopimuksia on erilaisia. Näistä saattaa saada jotakin hyötyä, Liisa Sinisammal neuvoo.

Siihen, että valtio ryhtyisi tavalla tai toisella tukemaan kuluttajia energian hinnan epätavallisissa nousutilanteissa ei Energiavirastossa oteta kantaa, koska virasto ei ole asiasta päättämässä. Nämä ratkaisut tekevät poliittiset päättäjät.

Epävarmuus heijastuu hintoihin

Energiakaasuista vastaava liiketoimintajohtaja Teemu Heinänen Haminan Energia Oy:stä toteaa niin ikään, että viime vuoden historiallisen korkeista lukemista on kaasun hinta tullut alaspäin. Vielä on kuitenkin paljon matkaa esimerkiksi vuoden takaisiin hintoihin. Haminan Energia toimii kaasuenergian myyjänä niin kotitalouksille kuin yrityksillekin. - Tilanne näyttää edelleen epävarmalta ja silloin hinta yleensä pysyy hieman korkeammalla tasolla.

Työnsä puolesta Heinänen seuraa tarkasti kaasun hintaennusteita, Nyt ei hänen mukaansa ole näköpiirissä kaasun hinnan romahtamista, mutta toisaalta ei myöskään näytä siltä, että palattaisiin huippukalliisiin lukemiin. Suurimpana

Kaasun futuurihintojen perusteella merkittävää laskua hinnoissa tulevalle keväälle ei ainakaan tällä hetkellä ole näköpiirissä

yksittäisenä epävarmuutta aiheuttavana tekijänä hän mainitsee Euroopan ja etenkin sen itälaidan poliittisen tilanteen. Jos tilanne siellä eskaloituu, voi sillä olla isoja vaikutuksia niin kaasun kuin myös muiden energiajakeiden hintoihin.

Suomenkin kaasumarkkina on tänä päivänä jo hyvin euroopatasoista, aivan kuten esimerkiksi sähkömarkkinatkin. - Mitä isommalla ja vapaammalla markkinalla ollaan, sitä enemmän myös erilaiset epävarmuustekijät alkavat vaikuttaa. Näitä riskejä aletaan myös hinnoitella. Juuri tällä hetkellä on paljon tällaisia kysymysmerkkejä, jotka vaikuttavat, mutta jotka eivät liity varsinaisesti kaasumarkkinaan.

Käytännössä kaasuenergian tukkumarkkinahinta oli helmikuun 2022 alkupuolella tätä artikkelia kirjoitettaessa

noin puolet siitä, mikä se oli korkeimmillaan eli vuoden vaihteessa. Siltikin hinta on edelleen hyvin korkea, jos katsotaan historiaa taaksepäin. - Hetkellisestihän kaasun tukkumarkkinahinta saattaa heilahdella paljonkin. Me pyrimme suojamaan kaasun hankintahintaamme niin, että hinta loppukäyttäjille pysyisi mahdollisimman vakaana, kertoo Heinänen ja mainitsee edelleen, että eri yhtiöillä on tässä asiassa omia käytäntöjään. Tämän vuoksi eri yhtiöillä saattaa samaan aikaan olla myös erilaisia hintoja.

Hinnoittelun pysyvyydessä eri yhtiöiden välillä saattaa olla eroa riippuen niiden hankinta- ja hinnoittelustrategiasta. Ainakin lyhyellä tähtäimellä hintojen seuranta ja sopimusten kilpailuttaminen mahdollistaa omien energiakustannusten optimointia. Tällöin on tärkeää tiedostaa eri tarjousten taustat ja vertailukelpoisuus. Loppujen lopuksi pidemmässä juoksussa kaasun hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla, josta kaikki toimijat sen ostavat.

Epävarmuus näkyy kaasun lisäksi myös muissa energiamuodoissa, muun muassa öljyn ja sähkön hinnoissa. Loppukäyttäjän kannalta tilanne onkin hankala, kun ei voi tietää, miten olisi viisainta menetellä. Tässä tilanteessa moni yritys ja kotitalous on joutunut ikään kuin sijaiskärsijän rooliin. - Ehkä kannattaa ottaa maltti mukaan ja seurata tilannetta ainakin jonkin aikaa. Nopeat reaktiot eivät välttämättä pidemmällä tähtäyksellä tuota parasta lopputulosta, Teemu Heinänen suosittelee.

Sähkön hinta noussut kaikkialla

Sähkön hinnannousua on moni ihmetellyt. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä sähkön markkinahinnan keskiarvo oli 115,00 euroa megawattitunnilta. Se on korkein vuosineljänneksittäin laskettu sähkön hinta syöttötariffijärjestelmän historiassa. - Sähkön hinnannousu on yleiseurooppalainen ilmiö, totesi Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi 20.1.2022 pidetyssä mediainfossa. Hinnannousua vielä korosti se, että vuonna 2020 sähkön hinta oli keskimääräistä alhaisempi.

Vuonna 2020 sähkön tukkumarkkinakeskihinta oli 28 euroa/MWh, kun vuonna 2021 keskihinta oli 72 euroa/ MWh. Muutos oli 158 prosenttia. Sama suuntaus on ollut myös monissa muissa Euroopan maissa. Lisäksi hintavaihtelut ovat olleet suuria.

Sähkön hinnannousua selittäviä tekijöitä on useita. Yksi on maakaasun ja kivihiilen voimakas hinnannousu. Toinen selittävä tekijä Pohjoismaissa oli niukkojen sateiden aiheuttama huono vesitilanne eli vesivoimaa ei ollut tarjolla entiseen tapaan. Suomen sähkönhinnan määrittävät pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat nykyisin tiiviisti kytkeytyneet Euroopan markkinoihin. Siellä sähkön hintaa on nostanut mm. se, että merkittävä osa sähköstä tuotetaan kaasulla.

Ulla Pakarissa vaihtoehdot puntarissa

Porissa ja Riihimäellä toimivan Ullan Pakarin toimitusjohtaja Heikki Lankosken mukaan Riihimäen leipomon uunit lämpiävät maakaasulla. Kiinteistön lämmitykseen kaasua ei kuitenkaan käytetä, sillä siihen lämpö saadaan mm. leipomossa syntyvästä hukkalämmöstä. - Meillä kaasulasku on noin kaksinkertaistunut siitä, mitä se oli aikaisemmin eli nousu on kyllä ollut tuntuva. Olen kuullut monen kaasua käyttävän yrittäjän sanovan, ettei tällaista hinnannousua ole nähty koskaan aikaisemmin.

Lankosken mukaan leipomon uunien energianlähteenä ei ole – ainakaan toistaiseksi – mahdollista käyttää mitään muuta kuin kaasua. Siihen ollaan siis sidottuja. Toimitusjohtaja sanoo kuitenkin jo selvittäneensä sitä, voisiko uunien kaasupolttimet vaihtaa polttimiin, joissa olisi mahdollista käyttää vaihtoehtoisesti joko kaasua tai öljyä. Tällainen muutos olisi hänen mukaansa toteutettavissa. Ainakin haastatteluhetkellä helmikuussa asia oli kuitenkin vielä harkinnassa.

Muutostyö ei tarkoita pelkkien polttimien vaihtamista, sillä lisäksi pitää rakentaa öljysäiliöt, putkistot, hyväksyttää kaikki viranomaisilla ja niin edelleen. Se ei tapahdu ihan tuosta vain ja muutostyö myös maksaa pitkän pennin. - Toisaalta voi olla, että kaasun hinta pysyy korkeana jatkossakin, pohtii Lankoski. - Toki öljynkin hinta on noussut. Öljyyn siirtyminen ei myöskään hirveästi houkuttelisi ympäristösyistä.

Pitkän päälle yrityksen talous on kuitenkin koetuksella, jos kaasulasku pysyttelee kaksi kertaa suurempana kuin tavallisesti. - Energian osuus leipomon kustannusrakenteessa on yleensä parin prosentin tienoilla, mutta nyt se uhkaa nousta jopa viiteen prosenttiin, Lankoski laskee.

Ratkaisujen tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa leipomoyrittäjälle, koska tulevaisuutta ei pysty ennustamaan. Kaasun hintaan vaikuttaa niin moni tekijä. - Nythän talouden elpyminen nostaa selkeästi kaiken energian hintaa. Toinen iso tekijä tulee olemaan se, mitä ratkaisuja tehdään itäisessä naapurissamme ja miten se vaikuttaa Eurooppaan, jossa ollaan riippuvaisia venäläisestä maakaasusta.

Myöskin sähkön hinta on tunnetusti noussut ja sen vaikutuksen suuruus riippuu sopimuksesta. Heikki Lankoski voi siinä kohdassa hengittää hieman helpommin. Viime vuonna solmittu sähkösopimus takaa hänelle sähkön kohtuullisen hinnan vielä pari vuotta eteenpäin.

”Olen kuullut monen kaasua käyttävän yrittäjän sanovan, ettei tällaista hinnannousua ole nähty koskaan aikaisemmin”

Pörssisähkö uhkaa leipomon tulevaisuutta

Lempäälässä toimivan Liisan Leipomon toimitusjohtaja Heikki Jortikka kertoo, että heillä uunit toimivat maakaasulla, mutta kaikki muu sähköllä. Kaasulasku on leipomossa nyt tuplaantunut. Jo vuonna 2020, kun kaasumarkkinat vapautuivat ja jakelua alkoi hoitaa eri yhtiö, tuli hintaan korotusta erilaisten siirto- ynnä muiden maksujen vuoksi, mutta viime kuukausien nousu on ollut siihen verrattuna omaa luokkaansa.

Vielä enemmän Jortikkaa kuitenkin kauhistuttaa sähkön hinta. Viime kuukausien moninkertaistuneet sähkölaskut ovat panneet leipomoyrityksen talouden todella kovalle koetukselle. Pörssisähköön sidottu sähkösopimus, vaikkakin jo irtisanottu, vaikuttaa edelleen ja juuri nyt koko leipomon tulevaisuuteen. - Pikkuleipurille tilanne on lähes katastrofaalinen, sillä myös raaka-ainekustannukset ja rahdit ovat nousseet rajusti. Lisäksi vakuutusmaksuihin ja eläkemaksuihin tulee aina automaattiset korotukset. Eli kaikki kustannukset nousevat. Vaikka viime vuosi meni vielä kohtalaisesti, nyt näyttää ihan toiselta. - Tuotteiden hintoihin pitäisi saada vastaavat ’pörssikorotukset’, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Pikkuleipuri on kyllä tässä kovilla ja tuntuu, että onko tässä enää mitään järkeä, Heikki Jortikka miettii.

Hän toivoo ja uskoo, ettei kovin moni leipomo ole tehnyt pörssisähkösopimusta. Liisan Leipomossa se vaikutti onnistuneelta ratkaisulta, jonka seuraava yrittäjäpolvi oli innostuksissaan tehnyt. Tilanne kuitenkin muuttui äkkiarvaamatta. Jos se jatkuu samanlaisena ja hinnat pysyvät korkealla, on mietittävä, mitä tulevaisuudessa tehdään.

Heikki Jortikka itse on käytännössä jo eläkkeellä ja lopettelemassa yrittäjärupeamaansa, vaikka toimiikin tällä hetkellä vielä leipomon toimitusjohtajana ja on aktiivisesti mukana myös tuotannossa. - Seuraava polvi saa päättää leipomon tulevaisuudesta, kun leipomoyrityksen sukupolvenvaihdos ihan lähitulevaisuudessa saadaan päätökseen.

Leipomoilla paljon kustannuspaineita

Kustannuspaineita leipomoilla siis riittää niin energiassa kuin raaka-aineissakin, eikä korona-ajan koettelemuksistakaan ole vielä läheskään kaikkialla toivuttu. Esimerkiksi Linkosuolla korona kirpaisi etenkin Linkosuon Kahvilat Oy:tä, mutta myös leipomon liikevaihto laski pandemian aikana. Tänä vuonna myynnin toivotaan piristyvän, mutta kuromista riittää niihin lukuihin, joissa oltiin ennen koronaa.

Timo Jänne toteaa, ettei leipomoyrityksellä ole tässä tilanteessa paljonkaan vaihtoehtoja, sillä tuotteet on paistettava ja kiinteistö lämmitettävä myös tänä vuonna. Kiinteistön lämmitys saadaan tänä keväänä vaihdettua kaukolämpöön, mikä tuo hieman helpotusta kustannuksiin. Enin osa yrityksen kaasunkulutuksesta menee kuitenkin uunien lämmittämiseen, joten siinä mielessä piina jatkuu niin kauan kuin kaasun hinta on korkealla. Uunien energianlähdettä ei ihan hetkessä vaihdeta toiseksi. Ja jos vaihdettaisiin, olisi vaihtoehtona paluu öljyyn, joka ei enää ole houkutteleva vaihtoehto. - Yritysten kannalta on hyvin hankalaa, ettei kehitys ole ennustettavissa. Siksi on vaikea katsoa myöskään tulevaisuuteen ja tehdä esimerkiksi investointisuunnitelmia. Kaasun hinnan on ennustettu palaavan ns. normaaliksi, mutta emme tiedä, milloin se tapahtuu tai tapahtuuko se yli päänsä, Jänne miettii ja toteaa, että energiakustannusten noususta kärsii iso joukko yrityksiä, niin elintarvikealalla kuin muillakin aloilla. Hänen mukaansa asiassa ei ole kysymys ainoastaan yksittäisen yrityksen menestymisestä, vaan koko kansantalouden kehittymisestä.

Jonkinlainen valtion vastaantulo olisi tässä tilanteessa paikallaan, esimerkiksi energiaveron palautuksen tai määräaikaisen veronalennuksen muodossa.

Pikkuleipurille tilanne on lähes katastrofaalinen, sillä myös raaka-ainekustannukset ja rahdit ovat nousseet rajusti