Murusia

Valmisaterioiden suosio muuttaa elintarvikemyynnin rakenteita

Merkittävin rakenteellinen muutos päivittäistavarakaupan elintarvikemyynnissä vuonna 2021 oli valmisruokien ja valmiiden ruoka-annosten myynnin yli 16 prosentin kasvu. Valmiita ruokia ostettiin yli miljardilla eurolla. Vastaavasti perusraaka-aineiden myynti laski. Muutoksella on vaikutusta arvonmuodostukseen koko elintarvikeketjussa.

Vuonna 2021 päivittäistavarakaupan koko myynti oli 20,4 miljardia euroa, josta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus oli 14,7 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 3 prosenttia. Tuoteryhmistä eniten myyntiään kasvattivat alkoholittomat ja vähäalkoholiset oluet, valmisruoat sekä kivennäis- ja lähdevedet. Voi, peruna ja sokeri menettivät myyntiään eniten.

Valmisruokien suosiota kasvatti ennen kaikkea korona, kun kuluttajat ovat etätöiden ja etäkoulun aikaan helpottaneet arkea valmisaterioilla. Alkoholittomien oluiden suosio puolestaan kertoo juomakulttuurin muutoksesta.

Viljatuotteita ja leipää myytiin koko viime vuoden aikana yhteensä 2,12 miljardilla eurolla. Siitä leipää myytiin 727,5 miljoonalla eurolla ja muita leipomotuotteita 602,4 miljoonalla eurolla. Pizzoja ja suolaisia piirakoita myytiin 371 miljoonalla eurolla ja pastaa sekä kuskusta 176,8 miljoonalla. Loppu oli riisiä, jauhoja, aamiaisviljoja ja vastaavia.

Kokonaisuudessaan päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden myynti kasvoi viime vuonna noin 300 miljoonaa euroa. Siitä puolet tuli valmisruokien myynnin kasvusta. Osa myynnin kasvusta selittyy myös hintojen nousulla. Nähtäväksi jää, miten koronarajoitusten päättyminen vaikuttaa valmiiden ruoka-annosten menekkiin ja vastaavasti perusraaka-aineiden myyntiin

Päivittäistavaroiden myynnin arvon rakennetta ja muutoksia kuvaavassa tilastossa ovat mukana PTY:n jäsenyritykset SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, R-kioski, Minimani ja M-ketju.

Fazer julkaisi tuloksensa

Fazer-konserni julkaisi liiketuloksensa helmikuun alkupuolella. Konsernin liikevaihto nousi vuoteen 2020 verrattuna 4 prosenttia 1 139,8 miljoonaan euroon (1 101,2). Fazer Leipomoiden liikevaihto oli 553,9 miljoonaa euroa (548,0), Fazer Makeisten 433,5 miljoonaa euroa (400,1) ja Fazer Lifestyle Foodsin 179,5 miljoonaa euroa (177,3). Vuoden 2021 joulukuun lopussa Fazer Leipomoilla työskenteli 5 170 henkilöä (vuoden 2020 lopussa määrä oli 5 880).

Fazerin myymäläleipomokonseptiin avattiin 17 uutta leipomoa Suomessa, myymäläleipomoita on nyt kaikkiaan 120. Suomen myymäläleipomoissa työskentelee jo yhteensä 700 ihmistä. Myymäläleipomoverkoston laajentamiselle on suunnitteilla jatkoa. Myymäläleipomokonsepti on jo laajennettu Viroon, jossa on tällä hetkellä kymmenen myymäläleipomoa. Näistä viisi avattiin vuonna 2021. Toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan yhtiössä tutkitaan mahdollisuuksia laajentaa konseptia myös muihin maihin.

Myllyn Parhaan hävikki jatkaa elämäänsä hyönteisproteiinina

Myllyn Parhaan tehtailla syntyy joka vuosi miljoonia kiloja kaurankuori- ja taikinajätettä, jota hyödynnetään muun muassa biokaasuna ja lämpöenergiana. Jatkossa osa biojätteestä pannaan kiertämään hyönteisten kasvatusalustana, kun yhtiö alkaa toimittaa osan kaurankuori- ja taikinajätteestään Hyvinkäällä sijaitsevalle teknologiayritys Volarelle. Se kasvattaa tuotantotiloissaan mustasotilaskärpäsen toukkia, joista valmistetaan proteiinipitoista jauhetta eläinten rehuksi ja lemmikkien ruoaksi. Parasta aikaa yritys operoi demonstraatiolaitostaan ja hakee tulevaan kaupalliseen tuotantolaitokseensa yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Uuden laitoksen rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2023.

Hyvinkäällä kasvatettavaa ja jalostettavaa hyönteisproteiinia voidaan hyödyntää lemmikkien ruoissa ja erilaisissa rehuissa. Sillä voidaan korvata muun muassa kala- ja soijajauhoa, jota saatetaan kuljettaa maapallon toiselta puolelta. Kysyntä on jo olemassa, sillä pelkästään kalanrehua tarvitaan Euroopassa vuosittain 1,1 miljoonaa tonnia. On olemassa näyttöä myös siitä, että mustasotilaskärpäsen toukilla on positiivisia vaikutuksia eläinten suolistoon. Ne toimivat hyvin ruoansulatuksessa ja saattavat jopa estää taudinaiheuttajia.

MYYDÄÄN

TOIMINNAN LOPPUMISEN VUOKSI SEURAAVAT KONEET:

Automaattiraskiasema Agriflex 80 l säiliöllä Pöytämallin hyytelöruisku Jelly consept Leivänsiivuttaja E gasparin Vuokasarja pitkille leiville kansineen ja paistopinna

Tiedustelut: Salon Lämminleipä Oy, Pasi Ahlgren puh. 0500 631 922

Vähemmän jätettä paperisilla kasvatusruukuilla

Savolainen perheyritys Famifarm Oy on vaihtanut kasvatusruukut tuotteissaan paperiseen ruukkuun, joka on tehty selluloosasta ja tärkkelyksestä. Paperi on täysin biohajoava ja kompostoituva. Muutos vähentää 80 000 kg jätettä vuodessa ja helpottaa tuotteiden lajittelua kotona. Muutoksella on suuri merkitys myös tuotteiden jättämään hiilijalanjälkeen.

Järvikylän salaatit ja yrtit olivat ensimmäisiä salaattituotteita, joiden myynti aloitettiin ruukuissa ympärivuotisesti jo 1980-luvulla. Ruukut ovat perinteisesti olleet muovia. Useiden vuosien kehitystyön tuloksena Famifarm lanseerasi tuotteisiinsa 2019 biohajoavat ruukut, jolla vähennettiin muovijätettä. Uudet 100% biopohjaiset paperiset ruukut otettiin käyttöön asteittain koko valikoimaan 2021 aikana. Tällä ratkaisulla helpotettiin kierrätystä entisestään. Tämä vaati mittavat investoinnit uuteen kylvökoneeseen ja -linjastoon.

Kotikäytössä paperiruukku on tuskin erotettavissa kasvuturpeen ympäriltä, koska tuotteen kasvaessa kasvatuslinjastolla paperiruukku osittain hajoaa jo ennen pakkaamista. Käytetty tuote lajitellaan kokonaisuudessaan biojätteeseen.

Virtuaaliseikkailu vie vihannesten alkujuurille

Osuuskunta Närpiön Vihannes on julkaissut uudenlaisen verkkosivuston, joka avaa vaihe vaiheelta Suomessa viljeltyjen kasvisten matkaa tuotekehityksestä ja viljelystä kuluttajille. Lisäksi se tarjoaa laajan tietopaketin kotimaisista kasviksista. Virtuaaliseikkailuun pääsee tutustumaan osoitteessa https://360.narpesgronsaker.fi Sivustolla kerrotaan tarkasti, kuinka tomaatit, kurkut, chilit ja paprikat viljellään, miten tuotekehitys tapahtuu, kuinka kasvihuoneet lämmitetään ja millaisen matkan kasvikset tekevät pakkaamon kautta kaupan hyllylle. Sivustolla saa kattavasti tietoa vihannesten viljelyn todellisista ympäristövaikutuksista. Se antaa paremman mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia valintoja ruokaostoksissa.

Närpiön Vihannes on osuuskunta, jonka omistavat sen yli 30 viljelijää. Kaikki työ, mitä kasvihuoneen valojen alla ja yhteisessä pakkaamossa tehdään, hyödyttää tasapuolisesti jokaista viljelijää eikä viljelijöiden tarvitse kilpailla keskenään.

Heimon Kala Oy palaa suomalaiseen omistukseen

Hukkasen yrittäjäperheen omistamat Kalaneuvos ja Nordic Trout ostavat kalankasvatusta ja -jalostusta harjoittavan Heimon Kala Oy:n. Kalaneuvos on kalanjalostusyritys ja Nordic Trout on kalankasvatusyritys. Alkujaan suomalainen Heimon Kala on ollut pitkään virolaisessa, viimeksi AS PRFoods:in omistuksessa.

Kaupalla halutaan vahvistaa kotimaisen kalaraaka-aineen saatavuutta ja vauhdittaa viime vuosina hyvin edistynyttä kalajalosteiden vientiä. Kauppa sisältää Heimon Kalan toiminnot Suomessa eli kalankasvatustoiminnan Houtskarissa sekä kalanjalostuslaitokset Rengossa ja Kokkolassa.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä edelleen kasvussa

Ruokaviraston keräämien tietojen mukaan Suomessa vedettiin elintarvikkeita pois markkinoilta ensi kertaa yli 300 vuonna 2021 (309 tapausta). Takaisinvetojen määrä on kasvussa kuudetta vuotta peräkkäin. Takaisinvetojen määrässä on tapahtunut 16 prosentin nousu edellisvuoteen verrattuna.

Eurooppalaisen viranomaisten välisen elintarvikevaara-hälytysjärjestelmän eli RASFFin kautta Suomi sai tiedon suuresta määrästä elintarvikevirheitä, jotka johtivat elintarvikkeiden takaisinvetoihin. Seuraavaksi eniten takaisinvetoja aiheuttivat yritysten omavalvonnassaan löytämät poikkeamat.

Suurin yksittäinen takaisinvetojen syy viime vuonna oli etyleenioksidi (23% kaikista tapauksista). Sitä käytetään joissain EU:n ulkopuolisissa maissa mahdollisesti kasvinsuojeluaineena sekä esimerkiksi siementen ja muiden elintarviketeollisuuden kasvipohjaisten raaka-aineiden sterilointiin. Aineen arvellaan pitkään jatkuvassa käytössä lisäävän syöpäriskiä. Mikrobiologiset syyt olivat toiseksi suurin ryhmä takaisinvetojen aiheuttajista.

Paulig teki kauppoja

Paulig ostaa espanjalaisen yrityksen Livenin vauhdittaakseen kasvuaan Tex Mex- ja snacks-kategorioissa Euroopassa. Livenillä on yksi Euroopan laajimmista Tex Mex- ja snacks-tuotteiden valikoimista. Vuonna 2021 yhtiön liikevaihto oli 63 miljoonaa euroa ja sillä oli 290 työntekijää Espanjassa.

Livenin laajaan valikoimaan kuuluu maissista, vihanneksista, viljasta ja palkokasveista valmistettuja snacks-tuotteita sekä gluteenittomia ja luomutuotteita. Kaikki Livenin nykyiset 290 työntekijää jatkavat työskentelyä Pauligilla.

Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on tehnyt sijoituksen myös ruotsalaiseen For Real! Foods startup-yritykseen. For Real! Foods valmistaa ravintorikkaita pakasteruokia ja on näin osa maailmanlaajuista luonnollisten, vastuullisten ja helppojen aterioiden trendiä. Yrityksen ensimmäinen konsepti on pakastepizzat, joiden pohjat on tehty paikallisesta kaalista.

Ohramarkkinoiden uutuudet

BARLEYmax-ohra sekä gluteenittomat Kebari-ohrat on jalostettu Australiassa. Ne edustavat terveyttä edistävien täysjyväviljojen uutta sukupolvea. Uutuusohrat sopivat moniin mylly-, leipomo- ja juomateollisuuden tuotteisiin, kuten muroihin, mysleihin, leipätuotteisiin, välipalapatukoihin sekä oluen ja olutmallastuotteiden valmistukseen. Suomalaiset Golden Malt ja FoodFarm esittelevät uutuusohrat Pohjois-Euroopan markkinoilla. Tälle keväälle elintarvike- ja juomateollisuuteen päästään toimittamaan pieniä testimääriä. Isompien määrien toimitukset aloitetaan näillä näkymin vuoden päästä.

Kuorettomalla BARLEYmax-ohralla on erittäin korkea kuitupitoisuus ja se sisältää neljää prebioottista kuitua. Ravitsemuksellisesti ainutlaatuinen ohra on jalostettu edistämään terveyttä auttamalla mm. painonhallinnassa ja näin ehkäisemällä monia nykyajan elintasosairauksia.

Kebari-ohra voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: panimo- ja juomateollisuuden käyttöön jalostettuun mallasohraan sekä elintarvikesovelluksiin suunnattuun kuorettomaan elintarvikeohraan. Mallasohraversio on luontaisesti gluteenitonta ohramallasta panimoiden sekä muun juomateollisuuden käyttöön.

Kuoreton Kebari-ohra on suunnattu elintarvikesovelluksiin. Alhaisen gluteenipitoisuuden lisäksi lajikkeella on korkea kuitupitoisuus. Sen sanotaan tarjoavan laajasti mahdollisuuksia niin mylly- kuin leipomoteollisuuden sovelluksiin.

Oda käynnistyi pääkaupunkiseudulla

Oda on Suomen uusin ruokakauppa. Sillä ei ole fyysisiä kivijalkakauppoja, vaan se toimittaa mobiilisovelluksella tilatut ruokaostokset koteihin. Yhtiöllä on omat kuljettajat ja autot ja toimituksia tehdään jokaisena viikonpäivänä laajalla aikaikkunalla. Oda avasi ruuan verkkokauppansa 31.1.2022 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Myöhemmin toimintaa luvataan laajentaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Odalla kotiinkuljetus maksaa toimitusajan mukaan 0 euroa tai enintään muutaman euron. Yrityksen mukaan se ei tarjoa ainoastaan halpoja kotiinkuljetuksia, vaan panostaa ostoskorin kokonaishintaan, johon vaikuttavat myös edulliset tuotehinnat. Myytävästä ruoasta ja käyttötavarasta yli 80 % on kotimaisia eli niiden alkuperä- tai valmistusmaa on Suomi. Tuoreita leipomotuotteita on tarjolla ainakin Fazerilta ja MBakerylta.

Pyöreitä vuosia

Pyöreitä vuosia tulee tänä vuonna täyteen mm. Stockmannille,

Fazerin Siniselle sekä Kariniemen kanapojan hunajamarina-

dille. Eniten vuosia on kertynyt Stockmannille, joka täytti 1. helmikuuta 160 vuotta. Yhtiö on nähnyt vuosikymmenien aikana monet yhteiskunnalliset loistot ja murrokset ja elänyt myös itse haasteellisissa tilanteissa. Stockmann-konserniin kuuluu myös Lindex.

Fazerin Sininen täyttää kunnioitettavat 100 vuotta. Herkku valmistetaan edelleen alkuperäistä reseptiä mukaillen suomalaisesta maidosta ja kaakaosta Vantaan Fazerilassa. Juhlavuoden teemana ovat erilaiset kiltteyden teot.

Kolmas päivänsankari on Kariniemen kananpojan hunajamarinadi, jolle tulee täyteen 30 vuotta. 1990-luvun alun lamavuosina syntynyt herkku on Suomen suosituinta kanaruokaa yhä edelleen. Kariniemen Kananpojan hunajamarinoituja suikaleita myydään vuodessa lähes 4 miljoonaa pakettia.

Suomalaiset ovat Pohjoismaiden innokkaimpia kasvisruoan ystäviä

Yli puolet suomalaisista kuluttajista (56 %) välttää ostamasta tuotteita yrityksiltä, joiden vastuullisuusprofiilin he kokevat heikoksi. Tulos eroaa selvästi muista Pohjoismaista, joissa keskimäärin vain joka kolmas vastaaja ilmoitti tekevänsä samoin.

Orklan Sustainable Life Barometer -tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että kuluttajien huoli luonnonkatastrofeista on kasvanut merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa yksi neljästä vastaajasta on huolissaan niistä, kun aiemmin huolestuneiden osuus oli 5 %.

Myös huoli ilmastosta ja sen lämpenemisestä on Suomessa korkea. Lisäksi muovin määrä meressä puhuttaa Suomessa enemmän kuin muissa maissa.

Tutkimustulosten perusteella valtaosa suomalaisista haluaisi tehdä ilmastoystävällisempiä valintoja arjessaan. Vastuullisten tuotteiden tunnistaminen koetaan kuitenkin vaikeaksi.

Erityisesti tuotteen ilmastovaikutukset korostuvat suomalaisten keskuudessa, sillä jopa 65 % vastaajista ilmoittaa suosivansa tuotteita, joilla on pienempi ilmastovaikutus. Tämä osuus on korkein kaikista Pohjoismaista.

Suomalaiset ovat kaikista vastaajamaista halukkaimpia lisäämään kasvipohjaisten tuotteiden osuutta omassa ruokavaliossaan, vaikka kokeiluaste onkin hiukan laskenut viime vuodesta. Korkein osuus kasvipohjaisia tuotteita kokeilleista vastaajista löytyykin Suomesta. Varsinkin vaihtoehdot erilaisille maitotuotteille ovat jo tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota.

Järjestyksessään kolmas Orkla Sustainable Life Barometer -tutkimus toteutettiin lokakuun ja marraskuun 2021 aikana samanaikaisesti kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhteensä 7 000 vastaajan tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden maiden väliseen vertailuun vastuulliseen kuluttamiseen liittyvissä asenteissa.