Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 2/1927

Lehdessä on laaja artikkeli 75 vuotta täyttäneestä Ekbergistä, jota nyt vetää perustaja Fredrik Edvard Ekbergin poika Fridolf Ekberg. Artikkelissa on osuvasti todettu, että ”koko ajan liikkeen omistajana vain Ekberg – onko kumma, että se nimi on ehtinyt syöpyä Helsingin tietoisuuteen siinä määrin, että Helsinki ilman Ekbergiä ei totisesti enää olisi Helsinki!”. Niin ikään todetaan leipurien keskuudessa tiedettävän, että ”Ekbergin 75-vuotinen toiminta leipomoalalla on tuntuvasti nostanut leipuriammattikunnan arvoa koko maassa.” Leipuriliiton johtokunta on päättänyt, että Liiton nimeä osoittamaan käytetään tästedes vain kirjaimia S.L. suomalaisessa ja F.B. ruotsalaisessa tekstissä. Tähän asti lyhenteet ovat olleet S.L.&K.A.H.L. ja B & K.I.i F.F. Päätös johtui pitkälti siitä, että näin Liiton nimen lyhenteet molemmilla kielillä saatiin mahtumaan ansiomerkkiin, jonka perustaminen lähti samalla vihdoinkin liikkeelle. Liiton sihteeri saikin tehtäväkseen pyytää luonnoksia ansiomerkistä tutuilta taiteilijoilta.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1947

Vakiopalstaa lehteen kirjoittava ’Jooseppi’ kertoo kirjoittavansa juttuaan Tukholmassa, jonne omissa asioissaan on matkustanut. Sikäläinen leipomoiden valikoima on hänen silmissään kerma-, hedelmä- ja marsipaanikakkuineen, leivoksineen sekä pikku- ja kahvileipineen aivan kuin ylimaallinen ilmestys. Tuotteita valmistaa Tukhol-

massa yhteensä 800 alan ammattiliikettä eli leipomoa, konditoriaa ja leipomokon-

ditoriaa. Alan ammattilaiset muista maista haluaisivat kernaasti tulla tutustumaan Tukholman leipomoihin, mutta matkustuslupia tällaisia tarkoituksia varten on kirjoittajan mukaan tätä nykyä hyvin hankala saada lähinnä valuuttapulan vuoksi. Amerikasta tuodaan ennätysmäärä eli 1,5 miljoonaa tonnia viljaa Eurooppaan. Suo-

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 2/1962

Pääkirjoituksessa käsitellään leipomoalan kehittynyttä tuotantoa ja kilpailun kiristymistä. Tuotantovälineistö alalla on nopeasti kehittynyt sarjatuotannon mahdollistavaksi. Tätä ei olisi uskottu vielä parikymmentä vuotta sitten. Käsityöleipurin ei kannata kuitenkaan heittäytyä toivottomaksi. Teknisen vallankumouksen tuotteista voi kirjoituksen mukaan omaksua itselle sopivat. Tieto ja taito ovat menestyksen kulmakivet kovassakin kilvassa. Jussi Linkosuo on rapakon takana tutustunut amerikkalaisiin leipomoihin ja myös Amerikan leipuriliittoon, joista hän nyt kirjoittaa lehdessä. Hän toteaa mm. että ”Jenkit ovat jo

varhain tajunneet leipomotyönantajien hyvän yhteistoiminnan arvon. Vaikka kilpailu on kovaa, yrittäjät tekevät sitä sovussa ja suuntaavat yhdessä toimintansa leipomoammatin ulkopuolisia haittoja vastaan”.

Maan Leipuriliitolla on valtavat taloudelliset resurssit pieniin maihin verrattuina, mutta lisäksi sillä on ”yhteistyöaatteeseen innostunut jäse-

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 2/1982

Lehdessä todetaan, että suolakeskustelu on kiihtymässä ja tämän vuoksi myös leipomoteollisuuden kannattaa kiinnittää huomiota suolan määrään tuotteissa. Suolalla on oma merkityksensä leivontaprosessissa, mutta ennen muuta se on makutekijä. Pitkäjänteiseen, varovaiseen ja ohjattuun suolan vähentämiseen on lehden pääkirjoituksen mukaan kyllä leipomoteollisuudellakin mahdollisuuksia. On vain oltava erityisen tarkkana maun kanssa, jotta kuluttajat eivät kokisi tuotteita mauttomiksi ja alkaisi karttaa niitä. Terveellisten viljavalmisteiden

kulutuksen väheneminen olisi vastoin nykyisiä ravitsemussuosituksia.

M-tietokeskus on selvittänyt leipomotuotteiden myyntipalkkioita. Sen perusteella suurten leipomoiden palkkioprosentit olivat kaikissa tuoteryhmissä suurempia kuin pienillä leipomoilla. Suurin ero oli konditoriatuotteissa, joissa pienten leipomoiden (1-4 työntekijää) palkkio oli n. 19 prosenttia ja suurten leipomoiden (yli 50 työntekijää) lähes 25 prosenttia. Tutkimuksessa oli mukana 272 leipomoa. Lehdessä olevassa Kondiittorin ABC:ssä ovat aiheena suklaatyöt. Sen mukaan leipomoissa on meillä vähitellen luovuttu temperointia vaativan suklaan käytöstä. Nykyiset Suomessa myynnissä olevat leipomosuklaat ovat yleislaatuja, jotka soveltuvat parhaiten kuorrutuksiin. Aivan erityisen hienoihin suklaatöihin tarkoitettuja suklaalaatuja ei ole saatavissa.

meen tästä määrästä on luvassa 18 500 tonnia. Myös sokeria tuodaan Amerikasta Suomeen, kuluvana keväänä noin 16,8 miljoonaa kiloa. Ravintoloita koskee vuoden alusta uusi työaikalaki. Se sisältää mm. säännöksen, jonka mukaan ravitsemus- ja majoitusliikkeiden on maksettava sunnuntaityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tämän vuoksi on pääkaupungissa muutamia pieniä ravintoloita nykyisin suljettuna sunnuntaisin.

nistö, joka ei paljoakaan vietä aikaansa keskinäisessä kyräilyssä”. Sille Linkosuo haluaa nostaa hattua. Lehdessä kerrotaan myös uudesta lämmitysmenetelmästä, jossa hyödynnetään kitkalämpöä. Uuni kehittää mikroaaltoja, jotka pystyvät imeytymään kaikkiin orgaanisiin aineisiin ja saamaan niiden molekyylit vilkkaaseen liikkeeseen. Tätä elektroniuunia on alettu soveltaa myös ravintola- ja konditoria-alalla, joissa mm. valmiit, pakastetut konditoriatuotteet saadaan nyt hetkessä lämpimiksi.