Auringolta kannattaa suojautua

TEKSTI Elina Matikainen

Kun aurinko keväällä alkaa paistaa yhä kirkkaammin, on se nautinnollista, mutta myös haitallista. Tiesitkö, että jo UVindeksin 3 on lukema, jolloin säteilyltä pitäisi suojautua?

UV-säteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä. Sen kaikkein lyhytaaltoisin muoto UVC absorboituu ilmakehään, mutta kaksi muuta eli UVB ja UVA läpäisevät osittain ilmakehän. Näistä kahdesta erityisesti lyhytaaltoisempi eli suurienergisempi UVB on vastuussa UV-säteilyn haitallisista vaikutuksista.

UV-säteilyn tunnetuimmat terveysvaikutukset ovat ihon palaminen ja ihosyöpä, mutta vaikutuksia ovat myös ihon vanheneminen eli paksuuntuminen, veltostuminen ja rypistyminen. Lisäksi UV-säteily on haitallista silmille (verkkokalvotulehdus eli lumisokeus). Pidemmän ajan kuluessa voi kehittyä harmaakaihi. UV-säteilyn hyödyllisistä vaikutuksista voi mainita D-vitamiinin muodostumisen. Iho toki myös ruskettuu.

Vaikka auringon haitat ovat suomalaisilla varsin hyvin tiedossa, ei suojautuminen ole parasta mahdollista. Säteilyturvakeskus STUKin vuonna 2020 teettämän kyselyn mukaan noin 40 prosenttia 15-25-vuotiaista naisista ja miehistä polttaa ihonsa vähintään kerran vuodessa. Toisaalta varsin merkittävä joukko kyllä huolehtii siitä, ettei polta ihoaan koskaan. Ihon palaminen, erityisesti lapsena, lisää ihosyöpäriskiä.

Ihotyyppi vaikuttaa palamisherkkyyteen. Erittäin vaaleilla, usein punatukkaisilla ja pisamaisille henkilöillä iho palaa, eikä rusketu. Heillä on myös suurin ihosyöpäriski. Toisessa ääripäässä on iholtaan erittäin tummanruskea tai musta iho, joka ei pala koskaan, ja jossa myös ihosyövaihtelu), auringon korkeuskulma (aamulla ja illalla säteilyn määrä on pienempi), ilmakehän vaimentava vaikutus, paikan korkeus merenpinnasta (korkealla säteily voimakkaampaa) sekä maan- tai merenpinnan heijastavuus (esim lumipeite heijastaa säteilyä voimakkaasti). Mainitut tekijät aiheuttavat huomattavaa vaihtelua UV-indeksissä.

Suomessa UV-säteily on voimakkaimmillaan keskikesällä, jolloin on mitattu myös korkein UV-indeksiarvo 7. Se on kesäkuulta 2011.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy UVI-ennuste niin globaalilla kuin maanosatasolla. Lisäksi voi etsiä ennusteen paikkakuntakohtaisesti. Tämän vuoden toukokuusta lähtien UV-indeksin ennusteen on voinut tarkistaa myös Ilmatieteen laitoksen mobiilisääsovelluksesta. Tarkistus kannattaa tehdä aina, kun suunnittelee ulkoaktiviteetteja ja miettiä suojautuminen ja tekemiset sen mukaan.

Kesäkaudella myös säätiedotuksen yhteydessä jaetaan huomautuksia voimakkaasta UV-säteilystä eli kun UVI on vähintään 6.

Voimakkaan säteilyn raja (6) saavutetaan meillä keskimäärin yhdeksänä päivänä vuodessa (vuodet 1995-2021), mutta vaihtelu on suurta vuosien välillä. Esimerkiksi viime vuoden kesällä 2021 tällaisia päiviä oli peräti 27. Ne sijoittuvat kesäkuun alusta elokuun alkupäiviin.

Suojautumisrajan (UVI vähintään 3) ylittäviä päiviä on vuodessa keskimäärin 118 eli noin kolmasosa kaikista vuoden päivistä. Aikaisimmillaan raja ylittyy jo maaliskuussa ja myöhäisimmillään syyskuussa.

Erityisen tärkeää on lasten suojaaminen auringolta.

Lähde: Ilmatieteen laitoksen, Säteilyturvakeskuksen ja Syöpäjärjestöjen webinaari UV-säteilyn haitoista 27.4.2022.

päriski on melko pieni. Näiden välissä on tummuudeltaan erilaisia ihotyyppejä, jotka palavat/ruskettuvat eri tavoin ja joilla myös ihosyöpäriski on erilainen. Oma iho kannattaa opetella tuntemaan tässä asiassa.

Ihon punehtumisen aiheuttavalle auringon UV-säteilylle on kehitetty oma mittari eli UV-indeksi, UVI. Se ilmoittaa punehtumisen aiheuttavan UV-säteilyn määrän asteikolla 1-11. Lukemat on ryhmitelty viiteen luokkaan ja kullakin luokalla on myös oma värinsä. UV-indeksi on käytössä maailmanlaajuisesti UV-säteilyennusteissa.

UV-indeksin luokat:

0-2 Heikko säteily 3-5 Kohtalainen säteily, suojautumistarve alkaa 6-7 Voimakas säteily 8-10 Hyvin voimakas säteily 11+ Äärimmäisen voimakas säteily

Suojautumistarve alkaa siis luokasta 3-5, mutta jo tasolla 0-2 voi olla tarpeen suojautua, jos ulkona oleskellaan kauan. Myös keväthangilla hiihdellessä voi säteily olla oletettua voimakkaampaa. Sekä luokissa 3-5 että 6-7 suojautumisohjeina ovat varjoon hakeutuminen keskipäivällä, hatun, paidan ja aurinkolasien käyttäminen samoin kuin aurinkovoiteen, jossa on korkea suojakerroin. Kun säteily on hyvin voimakasta, luokassa 8-10, kannattaa välttää ulkona olemista keskipäivällä ja varmistaa varjoon hakeutuminen. Paita, hattu, aurinkolasit sekä korkeasuojakertoiminen aurinkovoide ovat välttämättömiä. Kun säteily on äärimmäisen voimakasta, 11 tai enemmän, on suojautumisen oltava vieläkin huolellisempaa, mikäli aurinkoon yli päänsä on mentävä. Näin voimakasta säteilyä ei esiinny Suomessa, mutta kylläkin monessa muussa maassa.

UV-indeksiin vaikuttaa useita tekijöitä. Auringon etäisyys maasta (vuodenaikais-